2010 - Maatiainen ry

Siemenluettelo <strong>2010</strong>

---

<strong>Maatiainen</strong><br />

Det lantliga kulturarvet <strong>ry</strong><br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> on perustettu vuonna 1989. Yhdistys<br />

pyrkii säilyttämään vanhoja viljely- ja<br />

koristekasvikantoja eli maatiaiskasveja sekä<br />

maatiaiseläimiä eli alkuperäisiä kotieläinrotuja.<br />

Lisäksi yhdistys haluaa vaalia perinnemaisemia.<br />

Yhdistyksen toimisto<br />

Osoite Stenbäckinkatu 8<br />

00250 HELSINKI<br />

Puhelin 09 477 5331<br />

ke ja to klo 12-18<br />

Sähköposti toimisto@maatiainen.fi<br />

Kotisivut www.maatiainen.fi<br />

Aukioloajat keskiviikkoisin ja torstaisin<br />

klo 12-18<br />

huhti- ja toukokuussa myös<br />

tiistaisin klo 12- 19<br />

Toimisto sijaitsee Helsingin Taka-Töölössä lähellä<br />

Naistenklinikkaa. Perille pääsee Mannerheimintietä<br />

tai Topeliuksenkatua pitkin kulkevilla<br />

busseilla ja raitiovaunuilla.<br />

Jäsenyys<br />

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun<br />

alla olevalle Suupohjan Osuuspankin<br />

tilille. Kirjoita n i m e s i ja o s o i t t e e s i viestiosaan.<br />

Näin varmistat jäsenyytesi kirjaamisen jäsenrekisteriin.<br />

Voit myös ottaa yhteyttä toimistoon<br />

kirjeellä, sähköpostilla tai puhelimella (ke ja to klo<br />

12-18). Muina aikoina voit jättää vastaajaan<br />

viestin. Sanele nimesi ja osoitteesi hitaasti puhelinvastaajaan!<br />

Voit ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi,<br />

puhelinnumerosi ja erityiset kiinnostuksen<br />

kohteesi kuten omenat, kanat, siemenkeräys<br />

tms.<br />

Jäsenmaksut vuonna <strong>2010</strong><br />

Henkilöjäsenmaksu 25 €<br />

Perhejäsenet, varsinaisen jäsenen ohella 11 €<br />

Opiskelijat 18 €<br />

Tilinumero Suupohjan Osuuspankki<br />

473000-195205<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong><br />

• julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää<br />

jäsenlehteä<br />

• välittää maatiaiskasvien siemeniä<br />

• järjestää kursseja ja yleisöluentoja<br />

• neuvoo ja opastaa jäseniään<br />

• järjestää retkiä kotimaahan ja matkoja<br />

ulkomaille<br />

• järjestää taimipäivät keväisin ja syksyisin<br />

• toimii maatiaiskotieläinten säilyttämisen<br />

puolesta<br />

• paikallis<strong>ry</strong>hmä Turun seudulla, Etelä-<br />

Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa<br />

• maatiaisruoka<strong>ry</strong>hmä, maatiaiseläin<strong>ry</strong>hmä,<br />

museo<strong>ry</strong>hmä.<br />

* * * * * * * * * * * * *<br />

Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

SISÄLLYS<br />

Tilausohjeet 2<br />

Kylvöohjeita 3<br />

Seokset 4<br />

Monivuotiset kasvit 6<br />

Huonekasvit 23<br />

Yksivuotiset kasvit 24<br />

Puuvartiset kasvit 28<br />

Syötävät kasvit 31<br />

Vihannesten siemenet 33<br />

Löytökori 34<br />

Kylmäkäsittely 36<br />

Hakemisto 37<br />

Lisätietoja 44<br />

Siementen kerääjät 45<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>:n Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

Kannen kuva: Olavi Niemi: Liperi –<br />

vuoden <strong>2010</strong> maatiaiskasvi.<br />

Teksti ja taitto: Anna Lassila.<br />

Asiatarkistus: Pirkko Kahila (kasvit),<br />

Riku Cajander (hyönteiset ja linnut).

---

Maatiaisen siemenvälitys<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong> on välittänyt kotimaisia siemeniä vuodesta 1990 alkaen. Siemenvälityksen tavoitteena<br />

on tukea ja edistää perinne- ja maatiaiskasvien sekä kotimaisten luonnonkasvien viljelyä<br />

ja lisäämistä. Tarjonta on kautta vuosien painottunut koriste- ja luonnonkasveihin, mutta aina<br />

mukana on ollut myös arvokkaita ja mielenkiintoisia hyötykasvien kantoja, kuten kaskinaurista,<br />

härkäpapua ja sipuleita – niin nytkin.<br />

Lumisen talven jälkeen on hienoa valmistautua tulevaan<br />

kasvukauteen. Lämmin kiitos teille siementen<br />

kerääjät siitä suuresta työstä, jonka olette jälleen<br />

tehneet. Erityinen ilo on se, että mukaan on tullut<br />

runsaasti uusia kerääjiä.<br />

Tänä vuonna luetteloon on saatu mukaan lisää todellisia<br />

maatiaisia vihannespuolella: Vienan Karjalasta<br />

aikoinaan sotasaaliina tuotu kaskinauriskanta, vanha<br />

kainuulainen, keltainen kaskinauriskanta sekä vuosikymmeniä<br />

kasvatettua palsternakkaa. Saimme myös<br />

pienen määrän 60 vuotta viljelyssä ollutta nk. potaattitomaattia.<br />

Se tulee luetteloon kunhan saamme sitä<br />

ensin lisättyä. Myös raparperistä löytyy maatiaiskantoja<br />

eri puolilta Suomea. Nämä esimerkit kertovat<br />

kasvattajien ja ylläpitäjien sitkeästä työstä, jonka tuloksista<br />

tämän luettelon välityksellä voivat nyt<br />

muutkin kiinnostuneet nauttia. Myös kuluvan vuoden<br />

maatiaiskasvin l i p e r i n siemeniä on tullut<br />

mukavasti eri puolilta Suomea.<br />

Kokeilimme viime vuonna myös eräiden lajien siementen<br />

syysvälitystä. Erityinen kiitos vielä teille,<br />

jotka ehditte lähettää siemeniä jo syksyllä. Niin että<br />

näitä siemeniä, jotka lähtevät parhaiten kasvamaan<br />

päästessään tuoreena maahan, saatiin jo syksyllä<br />

eteenpäin.<br />

Koristekasvipuolella on tänä vuonna hieno valikoima<br />

p i o n e ja. Pionien ystäville on tarjolla jalopioneja<br />

sekä kiinanpionin kantoja, myös sen valkokukkaista<br />

luonnonkantaa. Pioninsiemenet vaativat<br />

itääkseen ensin 3 kk huoneenlämpöä ja sen jälkeen<br />

kylmäkäsittelyn. Nopeimmat ehtinevät saada pionintaimet<br />

pintaan jo tulevan kesän aikana. Kaiken kaikkiaan<br />

koristekasveja on laaja valikoima, ja myös kesäkukissa<br />

on uutuuksia ja harvinaisiakin lajeja. Huonekasveissakin<br />

löytyy tänä vuonna maatiaisia kun<br />

saimme p a l s a m i n siemeniä välitykseen.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong> 1<br />

Kasvilajien kohdalle on merkitty tiedot niiden merkityksestä<br />

perhosten, pölyttäjien ja lintujen ravintokasveina.<br />

Välitämme edelleen myös muutamien vihannesten<br />

luomusiemeniä. Ne löytyvät sivulta 33.<br />

Maatiaisen siemenluettelossa on eri-ikäiset siemenkannat,<br />

luonnonkasvit (lk) ja viljelylajikkeet pyritty<br />

erottelemaan. Nämä tiedot löytyvät ikä-sarakkeesta.<br />

Erityisesti vanhimmat **** kannat on pyritty pitämään<br />

erillään, jotta näiden kantojen tilaaminen olisi<br />

mahdollista myös jatkossa. Eri-ikäisten viljelykantojen<br />

ja luonnonkantojen pitäminen erillään on mahdollista<br />

luonnollisesti vain, jos siementen lähettäjä<br />

kertoo kasvin alkuperästä. Kiitos tästä vaivannäöstä!<br />

Tulevaa silmälläpitäen pitäkäähän siemenpussit tallessa.<br />

Niistä löytyvät kasvikannan ikätiedot, jos<br />

myöhemmin haluatte lähettää saman kannan siemeniä<br />

välitykseen.<br />

Perinteisten ja vanhojen kantojen lisäksi luettelossa<br />

on myös uudempia puutarhakasveja. Mukana on nk.<br />

luonnonperennoja ympäri maailmaa ja myös uudempia<br />

viljelylajikkeita ja -kantoja. Siis siemeniä, joita<br />

olette tänne lähettäneet. Antakaahan palautetta toimistolle<br />

siitä, miten haluaisitte siemenvälitystä kehitettävän.<br />

Mikä on teille tärkeää?<br />

Tämä siemenluettelo on hyvin tiiviissä muodossa.<br />

Siemenpusseissa on lisätietoja kasveista ja erityisiä<br />

kylvöohjeita. Huomattava osa lajeista on samoja<br />

kuin aiemminkin. Lisätietoja useista lajeista on siten<br />

esim. vuoden 2007 luettelossa. Sivulta 44 löytyy<br />

vinkkejä lisätietojen etsimiseen internetistä.<br />

Paljon on maailmassa hyviä kasveja, silti on syytä<br />

muistaa suomalaisten maatiaiskasvien suuri arvo.<br />

Pidättehän vanhimpia tarjolla olevia kasvikantoja<br />

niiden ansaitsemassa arvossa kasvattamalla ja vaalimalla<br />

niitä erityisellä huolella!

---

TILAUSOHJEET<br />

Tilaukset lähetetään osoitteella:<br />

Pirkko Kukkola, Turuntie 500, 31500 KOSKI TL.<br />

Luettelon keskellä on postitettava tilauslomake.<br />

Kirjoittakaa lajinimen lisäksi myös tilausnumero.<br />

Voitte tilata myös sähköpostilla<br />

siemen@maatiainen.fi<br />

Laittakaa silloin viestin aiheeksi Siementilaus ja kirjoittakaa<br />

samat tiedot kuin tilauslomakkeeseen.<br />

Puhelimitse emme valitettavasti pysty ottamaan tilauksia<br />

vastaan.<br />

Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä niin<br />

kauan kuin siemeniä riittää. Varmin tapa saada siemenet<br />

on tilata ne mahdollisimman pian. Maatiaisella<br />

on osasto Oma Piha -messuilla Helsingissä ja<br />

Puutarhan Kevät -messuilla Turussa. Messuilla ja<br />

toimistossa on perusvalikoima siemeniä tarjolla.<br />

SIEMENTEN HINNAT<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>:n jäsenille:<br />

1,70 euroa / annospussi<br />

Seokset 3 € / 5 g – pioniseos 5 €<br />

muille kuin jäsenille:<br />

2,50 euroa / annospussi<br />

Seokset 4,50 € /5 g – pioniseos 8 €<br />

Vihannesten luomusiemenet:<br />

2,50 € / pussi, kaikille<br />

Toimituskulut<br />

Siemenlaskuun lisätään toimituskuluja 3,50 euroa.<br />

Suosikaa kimppatilauksia, säästätte toimituskuluissa!<br />

TILAUSTEN TOIMITUS JA MAKSAMINEN<br />

Postitamme siemenet tilaajan osoitteeseen. Mukana<br />

seuraa lasku. Muistakaa käyttää viitenumeroa kun<br />

maksatte, muuten emme tiedä mikä lasku on maksettu.<br />

Siementen kerääjät voivat valita siemenluettelosta<br />

yhtä monta siemenpussia kuin ovat lähettäneet eri<br />

siemeneriä. Mainitkaa asiasta tilauksen yhteydessä<br />

niin huomioimme sen laskussa.<br />

TAKUU !<br />

Jos siemenet eivät idä kylvöohjeiden huolellisesta<br />

noudattamisesta huolimatta tai teillä on muuta palautetta,<br />

ottakaa yhteyttä siemen@maatiainen.fi tai pu-<br />

Tilausohjeet<br />

2<br />

helimitse. Siemenpussissa olevasta numerosarjasta<br />

voimme selvittää, mikä siemenerä on kyseessä. Säilyttäkää<br />

siis siemenpussit!<br />

MERKKEJÄ & LYHENTEITÄ<br />

Kasvikannan ikä Suomessa viljeltynä on merkitty<br />

seuraavasti ikä-sarakkeeseen:<br />

* = alle 10 vuotta, nuori kanta<br />

** = 10-20 vuotta, nuorehko kanta<br />

*** = yli 20 vuotta, vanha kanta<br />

**** = yli 50 vuotta, hyvin vanha kanta<br />

lk = luonnonkanta<br />

Luonnonkasveilla ei ole "ikää", nehän ovat kasvaneet<br />

täällä aina ja sopeutuneet oloihimme.<br />

Puuvartisista kasveista tähtien määrä kertoo sen<br />

yksilön iän, josta siemenet on kerätty.<br />

E-S = Etelä-Suomi (noin vyöhykkeet I-II)<br />

K-S = Keski-Suomi (noin vyöhykkeet III-V)<br />

P-S = Pohjois-Suomi (noin vyöhykkeet VI-VIII)<br />

ap. = alun perin<br />

= Hyvä tai erinomainen perhosten<br />

ravintokasvi.<br />

= Hyvä tai erinomainen mehiläisten ja<br />

muiden mesipistiäisten ravintokasvi.<br />

= Hyvä tai erinomainen lintujen<br />

ravintokasvi.<br />

† = Kasvi tai jokin sen osa on myrkyllinen.<br />

Kuvauksissa käytettyjä lyhenteitä:<br />

Suositeltava kasvupaikka:<br />

Aur = aurinkoinen kasvupaikka<br />

Pvar = puolivarjoinen kasvupaikka<br />

Var = varjoinen kasvupaikka<br />

Kukinta-aika:<br />

(V-VI) = kukintakuukaudet on ilmoitettu roomalaisilla<br />

numeroilla, tässä siis touko-kesäkuussa.<br />

Puuvartisille kasveille on ilmoitettu lisäksi menestymisvyöhykkeet<br />

I-VIII.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>

---

Monivuotiset kasvit – mv<br />

Siemenpusseista löytyvät lajikohtaiset ohjeet. Luettelon<br />

viimeisessä sarakkeessa (K = kylvö) oleva kirjain<br />

viittaa seuraaviin, lähinnä lajin kylmäkäsittelyn<br />

tarvetta koskeviin ohjeisiin. Tämä tulee huomioida,<br />

koska kylmäkäsittely kestää 6-8 viikkoa.<br />

Monivuotisten kasvilajien kuivat siemenet ovat<br />

usein itämislevossa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä,<br />

etteivät siemenet idä ennen kuin itämislepo poistuu.<br />

Luonnossa näin tapahtuu syksyn ja kevään viileiden<br />

kausien aikana, kun siemen on kosteassa<br />

maassa. Keinotekoisesti itämislepo voidaan poistaa<br />

kylmäkäsittelyn avulla. Tästä löytyvät tarkat ohjeet<br />

sivulta 36.<br />

A Siemenet itävät yleensä hyvin ja nopeasti (1-3<br />

viikossa). Kylvä touko-kesäkuussa ulos kylvöpenkkiin<br />

tai -laatikkoon.<br />

B Siementen itämisessä on vaihtelua. Joskus siemenet<br />

itävät helposti (kuten A). Usein kylmäkäsittely<br />

on kuitenkin paikallaan itämisen nopeuttamiseksi<br />

ja tasaistamiseksi.<br />

Kylvä huhtikuun alussa ruukkuun tai laatikkoon ja<br />

vie kylvös ulos suojaiseen paikkaan (harso päälle).<br />

Huolehdi tasaisesta kosteudesta. Siemenet itävät kevätkesällä<br />

sään lämmettyä.<br />

C Siemenet eivät idä ilman kylmäkäsittelyä. Niille<br />

järjestetään keväällä 6-8 viikon pituinen kylmäkäsittely<br />

(ks. ohje sivulla 37) TAI ne kylvetään syksyllä<br />

ulos ja annetaan luonnon hoitaa kylmäkäsittely.<br />

HUOM! Puuvartiset kasvit tarvitsevat pidemmän,<br />

2-3 kuukautta kestävän kylmäkäsittelyn. Usein paras<br />

tulos saadaan, kun siemenet kylvetään syksyllä ulos.<br />

D Saattaa olla vaikeasti itävä laji. Keväällä tehty<br />

kylmäkäsittely ei useinkaan tehoa. Parasta on kylvää<br />

heinäkuussa ulos maahan tai ruukkuun. Multa ei saa<br />

kuivua kertaakaan. Siemenet saavat osakseen ensin<br />

lämpökauden ja talvella kylmäkauden ja itävät seuraavana<br />

kesänä.<br />

H Hernekasvien heimoon (Fabaceae) kuuluvien<br />

kasvien siemenet itävät periaatteessa A-kohdan mukaan.<br />

Kovia siemeniä on hyvä liottaa vedessä yön yli<br />

tai kuorta viilataan varovasti. Taimien juuret kärsivät<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

Kylvöohjeita<br />

3<br />

KYLVÖOHJEITA<br />

koulimisesta, joten siemenet on parasta kylvää suoraan<br />

kasvupaikalle tai yksittäin turveruukkuihin.<br />

Hyvin pienet siemenet (esim. kellokukat) kannattaa<br />

vain ripotella ja painella sormin kylvöastiaan mullan<br />

pintaan. Kylvös sumutetaan melko märäksi ja peitetään<br />

rei'itetyllä muovilla.<br />

Kaksivuotiset kasvit – kv<br />

Siemenet kylvetään alkukesällä ulos, jotta lehtiruusukkeet<br />

ehtivät kasvaa isoiksi kesän aikana. Suuret<br />

lehtiruusukkeet jaksavat talvehtia ja kukinta on komea<br />

seuraavana kesänä. Muista suojata lehtiruusukkeet<br />

havuilla talven kylmyydeltä ja etenkin kevätauringolta!<br />

Auringon paahde + jäinen maa -yhdistelmä<br />

kuivattaa lehdet taatusti. Havut voi vähitellen poistaa<br />

kun maa on täysin sulanut.<br />

Kaksivuotiset kasvit kylväytyvät jatkossa itsekseen<br />

ja kanta säilyy. Aluksi on kuitenkin hyvä vauhdittaa<br />

niitä apukylvöillä muutaman vuoden ajan. Se tapahtuu<br />

yksinkertaisesti niin, että alkukesällä kylvetään<br />

siemeniä (jotka on otettu talteen edellisenä syksynä)<br />

sinne ja tänne. Näitä alkukesän apukylvöjä jatketaan<br />

2-3 vuotta, jotta kanta vakiintuu. Vähitellen maahan<br />

kertyy niin paljon kasvien pudottamia siemeniä, että<br />

aina on sopiva määrä siemeniä itämässä keväisin, aina<br />

on uusia lehtiruusukkeita kasvamassa ja aina on<br />

kukkivia yksilöitä kypsyttämässä uusia siemeniä.<br />

Kasvikanta alkaa pitää itseään yllä.<br />

Kaksivuotiset kasvit löytyvät luettelossa monivuotisten<br />

kasvien <strong>ry</strong>hmästä.<br />

Yksivuotiset kasvit – yv<br />

a Siemenet kylvetään ulos maahan keväällä.<br />

ab Lyhyt taimikasvatus on eduksi etenkin pohjoisemmassa,<br />

mutta siemenet on myös mahdollista<br />

kylvää suoraan maahan ainakin eteläisimmässä<br />

Suomessa<br />

b Taimet vaativat esikasvatuksen sisällä. Esikasvatuksen<br />

pituus vaihtelee lajeittain, mutta<br />

useimmiten se aloitetaan huhtikuussa. Lajikohtaiset<br />

ohjeet löytyvät pusseista.

---

SEOKSET<br />

Seosten kylväminen<br />

Yksivuotiset seokset kukkivat kylvökesänä. Ne kylvetään<br />

puhdistettuun maahan aikaisin keväällä.<br />

Monivuotiset seokset sisältävät sekä hitaasti että nopeammin<br />

kehittyviä lajeja. Kaikkien lajien kehittyminen<br />

kukkimisikään vie useamman vuoden. Siemenet<br />

voidaan kylvää joko syksyllä tai aikaisin keväällä.<br />

Osa siemenistä vaatii kylmäkäsittelyn itääkseen.<br />

Paras tulos saadaan, kun kylvetään juuririkkaruohoista<br />

puhdistettuun maahan ja maassa on riittävästi<br />

kosteutta.<br />

Yksivuotiset seokset<br />

YKSIVUOTINEN SEOS<br />

100-6<br />

Unikkopelto *-**<br />

Seoksessa on yksivuotisia unikkoja. Valkoisesta punaisen<br />

ja liilan sävyihin yksinkertaisena ja kerrottunakin<br />

(oopiumiunikko, pioniunikko ja silkkiunikko).<br />

Kylväytyy. Läpäisevä maa. Aur.<br />

Annos 5 g riittää noin 30 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

Sekä yksi- että monivuotisia lajeja<br />

YV–PERENNASEOS<br />

203-5<br />

Mesikukkamaa *-**<br />

Seoksessa on perhosten, kimalaisten, mehiläisten ja<br />

muiden mesipistiäisten suosimia puutarhakasveja<br />

pääasiassa punaliilan, roosan ja valkoisen sävyissä.<br />

Illakko (kv), rohtosormustinkukka (kv), myskimalva<br />

(mv) ja aurankukka (yv), loppukesällä keltaisena<br />

kukkivaa iltahelokkia (kv) ja ripaus ruiskaunokkia<br />

(yv). 50-100 cm. Aur.<br />

Annos 5 g riittää noin 5 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

Monivuotiset seokset<br />

Seos maatiaiskasveista<br />

MV – MAATIAISKASVISEOS<br />

201-1<br />

Hämyisä vanha puutarha ****<br />

Tässä on kokoelma vanhojen puutarhojen aarteita.<br />

Kaikki siemenet ovat todellisia maatiaisia (****).<br />

Lajit menestyvät parhaiten puolivarjossa esim. puutarhan<br />

reunalla, missä ne saavat kasvaa sopivasti vil<br />

Seokset<br />

4<br />

liintyneinä. Seoksessa on punaista ja valkoista varjoliljaa,<br />

perinteistä lehtoakileijaa, lehtosinilatvaa (sin<br />

ja valk), ukonkelloa (sin ja valk), ruusunpunaista<br />

kuolanpionia, rohtosormustinkukkaa ja keväällä keltaisena<br />

kukkivaa kevätesikkoa (lk) sekä purppuranpunaista<br />

kevätlinnunhernettä (lk). Pvar.<br />

Annos 5 g riittää noin 5-8 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

Luonnonkantaa olevat seokset<br />

MV – LUONNONKASVISEOS<br />

202-1<br />

Kulttuuriketo - lk<br />

Kylvä kukkiva keto luonnonkasveilla aurinkoiseen<br />

rinteeseen tai kallion koloihin. Seoksessa on aurinkoisella,<br />

kuivalla paikalla läpäisevässä maassa viihtyviä<br />

lajeja: loistavan punaista mäkitervakkoa, sinistä<br />

hirvenkelloa, ketoruusuruohoa, valkoista nurmikohokkia,<br />

koirankieltä, sikoangervoa, keltakukkaista<br />

mäkikuismaa, maarianverijuurta, pukinpartaa ja keltakannusruohoa.<br />

Sekä ripaus ahosuolaheinää, pölkkyruohoa,<br />

partaohraa, tuoksusimaketta, nuokkuhelmikkää,<br />

kevätpiippoa, punaisomaksaruohoa ja kissankäpälää.<br />

Siemenet ovat luonnonkantaa. Aur.<br />

Annos 5 g riittää noin 20 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

MV – LUONNONKASVISEOS<br />

202-3<br />

Perhosniitty - lk<br />

Seoksessa on aurinkoisella paikalla kuivahkossa tai<br />

tuoreessa, läpäisevässä maassa viihtyviä ja perhosten<br />

suosimia luonnonkasveja, pääosassa päivänkakkara<br />

ja keltasauramo. Lisänä nurmi- ja ahdekaunokkia<br />

sekä puna-ailakkia. Siemenet ovat luonnonkantaa.<br />

Aur.<br />

Annos 5 g riittää noin 20 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

MV – LUONNONKASVISEOS<br />

202-2<br />

Rantalehto - lk<br />

Seoksessa on kostealle tai tuoreelle rantaniitylle tai<br />

lammen rannalle soveltuvia luonnonlajeja. Purppuranpunaista<br />

rantakukkaa, puna-ailakkia ja käenkukkaa,<br />

kurjenjalkaa, ojakellukkaa, keltakurjenmiekkaa.<br />

Ripaus sinistä harakankelloa, rohtovirmajuurta, keräpäävihvilää<br />

sekä keväällä keltaisena kukkivaa rentukkaa.<br />

Siemenet ovat luonnonkantaa. Aur-pvar.<br />

Annos 5 g riittää noin 10 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>

---

Perennaseoksia<br />

PERENNASEOS<br />

203-1<br />

Kukkiva kallio *-**<br />

Seoksessa on kallio- ja kivikkopuutarhaan aurinkoiselle<br />

paikalle sopivia puutarhalajeja. Harjaneilikkaa<br />

punaisen sävyissä, aniliinia ketoneilikkaa, tarhakohokkia,<br />

punaista ja valkoista mäkitervakkoa, vaaleansinistä<br />

unelmatädykettä sekä ripaus isorikkoa,<br />

heinäratamoa, siperian- ja mongolianmaksaruohoa<br />

sekä oranssikeltanoa (lk). Aur.<br />

Annos 2 g riittää noin 5 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

PERENNASEOS<br />

203-2<br />

Kukkiva kosteikko ***/lk<br />

Seoksessa on kosteaan tai tuoreeseen paikkaan, esimerkiksi<br />

pihakosteikon ympärille, soveltuvia lajeja.<br />

Sinikukkaista siperiankurjenmiekkaa, lehtosinilatvaa<br />

(sin ja valk), loppukesällä kukkivaa purppuranpunaista<br />

rantakukkaa (lk) ja keväällä keltaista niittykulleroa<br />

(lk). 50-100 cm. Aur-pvar.<br />

Annos 5 g riittää noin 5 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

PERENNASEOS<br />

203-6<br />

Metsäpuutarha *-**<br />

Seoksessa on puolivarjossa, jopa varjossa viihtyviä<br />

perennoja, jotka sopivat pihan reunalle tai puiden alle<br />

tuoreeseen multamaahan. Pääosassa herkkäkukkaiset<br />

isotähtiputket, sinisävyiset tarhaukonhatut,<br />

valkoisen ukonkellot, punaiset varjoliljat ja rohtosormustinkukat.<br />

Sekä maanpeitoksi vaaleakukkaista<br />

tellimaa ja karhunlaukkaa. Pvar-(var).<br />

Annos 5 g riittää noin 10 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

PERENNASEOS<br />

203-3<br />

Korkealle kurottajat*-***<br />

Seoksessa on näyttäviä, korkeaksi kasvavia (150-<br />

250 cm) puutarhan katseenvangitsijoita. Pääosassa<br />

ritarinkannukset sinisen sävyissä. Lisänä punasävyisiä<br />

harmaamalvikkeja ja salkoruusuja. Aur.<br />

Annos 5 g riittää noin 5 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

Digitalis spp.<br />

58-2<br />

Sormustinkukkaseos*-**<br />

Seoksessa on sormustinkukkia eri sävyissä. Valkoisesta<br />

punaisen sävyihin (rohtosormustinkukka), keltaista<br />

(kelta- ja pikkusormustinkukka) sekä ripaus<br />

lohenpunaista tarhasormustinkukkaa. Kylväytyy ja<br />

säilyy. Aur-pvar.<br />

Annos 5 g riittää noin 30 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

5<br />

SEOKSET<br />

Paeonia Lactiflora-<strong>ry</strong>hmä<br />

203-7<br />

Pionitarha**<br />

Jalo- eli ns. amerikanpioniseos. Kukat suuria, yksinkertaisia<br />

tai kevyesti kerrottuja, kermanvalkoisia,<br />

vaaleanpunaisia ja pinkkejä. Heleänvihreät, leveäliuskaiset<br />

lehdet. Muistuttavat perinteisiä kiinanpioneja,<br />

mutta ovat niitä rotevampia ja korkeampia.<br />

Kukinta alkaa Etelä-Suomessa kesäkuun puolivälin<br />

jälkeen. Siemenet on kerätty Vihdissä olevasta pionien<br />

viljelykokoelmasta. 80-100 cm. Aurinkoinen,<br />

muhevamultainen kasvupaikka.<br />

Annos n. 50 siementä. Hinta 5 € / 8 €.<br />

SYÖTÄVIÄ LAJEJA<br />

205-1<br />

Ryytimaa **/ lk<br />

Kolme perinteistä, helppohoitoista ja satoisaa kasvimaan<br />

perusyrttiä: liperi, väinönputki (lk) ja saksankirveli.<br />

Nuoria versoja voidaan käyttää keväällä<br />

varhaisvihanneksena. Myöhemmin lehdet ja versot<br />

mausteeksi sekä tuoreena että kuivattuna. Ravinteinen<br />

maa ja aurinkoinen kasvupaikka. Väinönputki<br />

kuolee kukittuaan, mutta siementää sitä ennen runsaasti.<br />

100-200 cm. Aur.<br />

Tutustumistarjous 3 annospussia. Hinta 4 €.<br />

Perennaniityt<br />

Perennoista voidaan kylvää luonnonkasvien tapaan<br />

iloinen, värikäs niitty. Runsaan lajimäärän ansiosta<br />

perennaniityllä riittää kukintaa keväästä syksyyn.<br />

Seokset kylvetään joko aikaisin keväällä tai syksyllä.<br />

Kylvöohjeet siemenpussissa.<br />

PERENNASEOS<br />

204-1<br />

Aurinkoisen paikan seos<br />

Idänunikko, punakärsämö, ukkolaukka, etelänruusuruoho,<br />

jänönputki, isokaunosilmä, keltasormustinkukka,<br />

myskimalva, palavarakkaus, keltahanhikki,<br />

paratiisililja ym. Vähintään 20 lajia. Aur.<br />

Annos 5 g riittää noin 7-10 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.<br />

PERENNASEOS<br />

204-2<br />

Seos puolivarjoon tuoreelle maalle<br />

Akileija, ukonkello, rohtosormustinkukka, mooseksenpalavapensas,<br />

kurjenkello, illakko, tähkäkeijunkukka,<br />

kuolanpioni, lehtosinilatva, varjolilja ym.<br />

Vähintään 20 lajia. Pvar.<br />

Annos 5 g riittää noin 7-10 m 2 . Hinta 3 € / 4,50 €.

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

Monivuotiset kasvit - mv<br />

Tilaus<br />

nro<br />

NIMI – Namn /<br />

Tieteellinen nimi<br />

Ikä<br />

Kuvaus<br />

K<br />

17-1-8 SIANKÄRSÄMÖ<br />

Röllika / Achillea millefolium<br />

lk Tuttu valkokukkainen niittykasvi ja <strong>ry</strong>ydintuoksuinen lääkeyrtti.<br />

Liuskaiset lehdet. Aur-pvar. 20-70 cm.<br />

A<br />

17-8-7 VALKOUKONHATTU 'Ivorine'<br />

Elfenbensstormhatt / Aconitum<br />

* Tavallista matalampi ukonhattu, jolla on norsunluunvalkoiset<br />

kukat heinäkuussa. 70-90 cm. Pvar. †<br />

C<br />

17-8-9 KELTAUKONHATTU<br />

Alpstormhatt / Aconitum lycoctonum<br />

subsp. lycoctonum<br />

* Harvinainen puutarhakasvi. Tummat lehdet, vaaleankeltaiset<br />

kukat heinä-syyskuussa. 80-120 cm. Pvar. †<br />

C<br />

17-8-9-2 LEHTOUKONHATTU<br />

lk Harvinainen lehtokasvi. Vaalean sinipunaiset kukinnot C<br />

Nordisk stormhatt / Aconitum lycocto- harvahkossa tertussa heinäkuussa. Tämä kanta on matkanum<br />

subsp. septentrionale<br />

muisto Venäjän-Karjalasta. ”Liikuin keväällä Venäjän-<br />

Karjalassa. Siellä Läskelän paikkeilla metsässä maasta<br />

työntyi erikoisen näköisiä ikään kuin suppuisen kouran<br />

muotoisia lehtiä. Kaivoin mukaani muutaman taimen<br />

nähdäkseni mitä niistä kasvoi…ovat voineet hyvin puutarhassani<br />

omenapuiden alla.” 80-120 cm. Pvar. †<br />

17-8-10 AITOUKONHATTU<br />

****<br />

P-S<br />

Stormhatt / Aconitum napellus subsp.<br />

lusitanicum "Tornio"<br />

Maatiaiskanta, jolla on tummansininen, tiivis kukinto. C<br />

17-8-12 UKONHATTU<br />

** Harvinainen laji Venäjältä. Tummansiniset kukat moni- C<br />

Stormhatt / Aconitum soongaricum haaraisissa kukinnoissa (VII-IX). 100-150 cm. Pvar. †<br />

17-8-13 TARHAUKONHATTU<br />

Vaivaton ja varma kukkija. Haarautuva kukinto heinä- C<br />

Trädgårdsstormhatt<br />

Aconitum x stoerkianum<br />

syyskuussa. Kukkatarhan taustalle, pihan laidalle isoksi<br />

kasvustoksi. 80-120 cm. Tuore multamaa. Pvar. †<br />

A. **** ”Sininen/tumma lila, haaroittuva, korkeus lähes 2 m.” C<br />

B. ** ’Album’. Siemeniä valkokukkaisesta lajikkeesta. C<br />

18-3-1 VALKOKONNANMARJA<br />

Vit trolldruva / Actaea alba<br />

* Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva luonnonperenna metsäpuutarhaan<br />

ja katveesen. Koristeelliset lehdet. Valkoiset<br />

marjat myrkyllisiä. Pvar-var. 40-80 cm. †<br />

C<br />

18-3-3 LÄNNENKONNANMARJA<br />

Amerikansk trolldruva / Actaea rubra<br />

*** Kuten edellä, mutta punaiset koristeelliset marjat (myrkyllisiä).<br />

30-50 cm. Pvar-var. †<br />

C<br />

18-3-4 MUSTAKONNANMARJA<br />

Trolldruva / Actaea spicata<br />

lk Kuivien lehtojen, luonnonvarainen laji. Koristeelliset lehdet.<br />

Mustat myrkylliset marjat. 30-60 cm. Var-pvar. †<br />

C<br />

19-13-4 MEKSIKONIISO<br />

* Iisojen ystävälle. Punaliila kukkatähkä. Monivuotinen, A<br />

Mexikansk anisisop<br />

mutta ei yleensä talvehdi Suomessa. 70-80 cm. Aur. Tämä<br />

Agastache mexicana<br />

voi olla jokin muukin iisolaji.<br />

20-6-1 MAARIANVERIJUURI<br />

Agrimonia eupatoria<br />

lk Luonnonvarainen niittykasvi. Keltainen kukinto (VII-<br />

VIII). Lääkekasvi. 50-100 cm. Aur-pvar. "Kauniit lehdet."<br />

C<br />

20-18-1 LIUSKASALKORUUSU<br />

* Tarhasalkoruusua talven- ja taudinkestävämpi. Yksinker- A<br />

Stockros / Alcea ficifolia<br />

taiset kukat. Seos punasävyjä, keltaista ja valkoista. Aur.<br />

20-18-2 TARHASALKORUUSU<br />

Kukkatarhan katseenvangitsija. Upea kukinta heinäkuusta A<br />

Stockros / Alcea rosea<br />

syysmyöhälle. Kv tai lyhytikäinen mv. 1,5-2,5 m. Aur.<br />

A. ** ”Ahkera kukkija, säilynyt vuosikausia paikallaan, tosin A<br />

rinteessä.” Punasävyt, 150 cm.<br />

B. ** Väriseos. ”Kasvaa jopa 2 metriseksi…monet vanhat kasvit<br />

käyttäytyvät kuten perennat: nousevat joka vuosi uudelleen.<br />

Kukka on yksinkertainen, ja värit vaihtelevat hennon<br />

kellertävän-vihertävästä vaaleanpunaiseen, roosaan, kirkkaanpunaiseen<br />

ja hyvin syvään tummanpunaiseen.”<br />

A<br />

6<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>

---

27-3-4 KANADANAKILEIJA<br />

Scharlakansakleja<br />

Aquilegia canadensis<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

7<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

C. ”Musta”, hyvin tumman punainen. A<br />

21-6-6 NUOKKULAUKKA<br />

Nicklök / Allium cernuum<br />

** Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva luonnonperenna.<br />

Nuokkuvat sipulinkukat näyttävissä sarjoissa (V-VII). 35<br />

cm. Aur.<br />

C<br />

21-6-14 UKKOLAUKKA<br />

*** Komea, korkea laukka. ”Siementää ja tekee sivusipuleita, C<br />

Kirgislök / Allium hollandicum<br />

oikea alkukesän silmänilo.” Liilanpunainen sipulinkukka<br />

V-VI. 60-80 cm. Aur-pvar.<br />

21-6-16 PALLOLAUKKA<br />

* Leveät sipulinlehdet, joiden keskeltä nousee matalahko C<br />

Boll-lök / Allium karataviense<br />

kukkavarsi. Vaaleanpunertava, suuri kukinto. Aur.<br />

21-6-42 KARHUNLAUKKA<br />

lk Leveälehtinen, Ahvenanmaalla luonnonvarainen lehtokas- C<br />

Ramslök / Allium ursinum<br />

vi. Valkoiset kukinnot kesäkuussa. Siemenet ap. Virosta.<br />

Erinomainen maanpeitekasvi. 20-40 cm. Pvar-var.<br />

24-18-4 ROHTORASTI<br />

lk Harvinaisehko luonnonkasvi. Pienet puna-violetit lemmi- A<br />

Oxtunga / Anchusa officinalis<br />

kinkukat. Värjäyskasvi. Läpäisevä maa. 50-100 cm. Aur.<br />

25-3-1 ALTAINVUOKKO<br />

Anemon / Anemone altaica<br />

** Altain vuoristosta peräisin oleva luonnonlaji. 2-4 cm levyiset<br />

valkoiset kukat. Tuore, multava maa. 50 cm. †<br />

C<br />

25-3-9 HELOVUOKKO<br />

Röd flikanemon / Anemone x lesseri<br />

** Arovuokon tapainen, punakukkainen vuokko (VI). Liuskaiset<br />

lehdet. Tuore, läpäisevä maa. 30-40 cm. Aur-pvar.†<br />

C<br />

25-3-17 AROVUOKKO<br />

* Kaunis ja kestävä suurikukkainen vuokko. Valkoiset kukat B<br />

Tovsippa / Anemone sylvestris<br />

touko-kesäkuussa. Läpäisevä maa. 20-30 cm. Aur-pvar.†<br />

25-4 KANADANVUOKKO<br />

Ängsanemon /Anemonidium canadense<br />

** Perinteinen ja helppohoitoinen luonnonperenna. Valkoiset C<br />

4 cm leveät kukat (VI-VII). Leviää. 40-60 cm. Aur-var. †<br />

26-3-3 JOHANNEKSENSAURAMO<br />

Midsommarkulla<br />

Anthemis sancti-johannis<br />

* Keltasauramoa muistuttava ja sen kanssa helposti risteyty- A<br />

vä luonnonperenna. Oranssit mykeröt kesä-heinäkuussa.<br />

Kv, kylväytyy. Läpäisevä maa. 50-70 cm. Aur.<br />

26-3-4 KELTASAURAMO<br />

Färgkulla / Anthemis tinctoria<br />

lk Syvänkeltainen kukka. Värikasvi. Läpäisevä maa. 50-70<br />

cm. Aur. ”Kukkii kauan ja runsaasti, syksyyn saakka.”<br />

A<br />

26-4-1 TÄHKÄHIETALILJA ’Major’<br />

Stor sandlilja / Anthericum liliago<br />

** Vuosi vuodelta komistuva, helppohoitoinen vanha perenna.<br />

Valkoiset kukat (VI). Läpäisevä maa. 50-70 cm. Aur.<br />

C<br />

! Huomattava akileijoista. Samassa puutarhassa yhtä<br />

aikaa kukkivat akileijat risteytyvät keskenään. Emokasvien<br />

ominaisuudet eivät välttämättä periydy samanlaisina.<br />

27-3-1 ALPPIAKILEIJA<br />

Alpakleja / Aquilegia alpina<br />

* ”Kukkii alkukesästä, muistuttaa japaninakileijaa. Ainoa C<br />

akileija joka onnistui tänä kesänä.” Sinivalkoiset kukat.<br />

30-50 cm. Aur-pvar.†<br />

* Pitkäkannuksinen akileija. Siemenet on kerätty ’Little B/<br />

Lanterns’ -lajikkeesta, jolla on puna-keltaiset kukat. † C<br />

27-3-24 AKILEIJA<br />

Aquilegia clematiflora<br />

27-3-6 JALOAKILEIJA<br />

Pastellakleja<br />

Aquilegia Cultorum-<strong>ry</strong>hmä<br />

* Siemenet on kerätty lajikkeesta ’Pink & Purple Shades’.<br />

Vaaleanpunaiset kerrotut kukat. †<br />

Pitkäkannuksisia, suuri- ja värikäskukkaisia lajikkeita.<br />

Kukinta heinäkuussa. 80-120 cm. Aur-pvar. †<br />

A. *-** Väriseos pitkäkannuksisia jaloakileijoja. B/<br />

C<br />

B. * Matalahko, kukat vaaleanoranssi-punakeltaiset. B/<br />

C<br />

C. * Erikoiset lohenväriset, kapeat, kannuksettomat kukat. B/<br />

D. * ”Kaunis, erittäin runsas- ja pitkäkukintainen, väri hailak- B/<br />

kaa vaaleanpunaista ja keltaista.”<br />

C<br />

27-3-9-1 KÄÄPIÖJAPANINAKILEIJA Matalakasvuinen, suosittu koristekasvi. Herkän kauniit C<br />

Japansk akleja<br />

Aquilegia flabellata var. pumila<br />

kukat alkukesällä. Sopii myös kivikkopuutarhaan. 15-30<br />

cm. Aur-pvar. †<br />

A. *** ’Nana Alba’ - matala, kukat vahamaisen valkoiset. C<br />

B. ** Sinivalkoiset kukat. C<br />

C. * ’Kurilensis’. Vaaleanpunaiset kukat. C<br />

B/<br />

C<br />

B/<br />

C<br />

C

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

27-3-11 TULIAKILEIJA<br />

Eldakleja / Aquilegia formosa<br />

27-3-12 TUOKSUAKILEIJA<br />

Kashmirakleja / Aquilegia fragrans<br />

27-3-13 KOTKANAKILEIJA<br />

Vårakleja / Aquilegia glandulosa<br />

27-3-13-1 PERHOAKILEIJA<br />

Snövitakleja<br />

Aquilegia glandulosa var. jucunda<br />

27-3-16 LAPINAKILEIJA<br />

Aquilegia ’Olympia’<br />

27-3-22 LEHTOAKILEIJA<br />

Akleja / Aquilegia vulgaris<br />

27-3-22-1 LEHTOAKILEIJAMAISET<br />

LAJIKKEET- Aquilegia vulgaris<br />

27-3-23 ”PIHA-AKILEIJA”<br />

Aquilegia vulgaris x cultorum<br />

27-3 AKILEIJASEOS<br />

Aklejamix / Aquilegia sp.<br />

28-3-2 SEITTITAKIAINEN<br />

Ullig kardborre / Arctium tomentosum<br />

28-16-5 TARHALAUKKANEILIKKA<br />

Trädgårdstrift<br />

Armeria Maritima-<strong>ry</strong>hmä<br />

29-1-1 LÄNNENARNIKKI<br />

Arnika / Arnica chamissonis<br />

29-1-2 ETELÄNARNIKKI<br />

Slåttergubbe / Arnica montana<br />

29-6-1 PIKKUTÖYHTÖANGERVO<br />

Astilbespirea / Aruncus aethusifolius<br />

29-6-2 ISOTÖYHTÖANGERVO<br />

Plymspirea / Aruncus dioicus<br />

* Leveähköt, pitkäkannuksiset kirkkaan puna-keltaiset kukat<br />

heinä-elokuussa. Sirot lehdet. 40-60 cm. Aur-pvar. †<br />

** Länsi-Himalajalla luonnonvarainen, kuusamantuoksuinen<br />

laji. Lehdet muistuttavat ängelmän lehtiä. Siemenet on kerätty<br />

sinikukkaisista kasveista. Tuore, ravinteinen maa.<br />

30-45 cm. Aur-pvar. †<br />

** Altain vuoristosta kotoisin oleva komeakukkainen laji.<br />

Loistavan siniset kukat (VI). 30-50 cm. Aur-pvar. †<br />

** Kuten kotkanakileija, mutta kukat sinivalkoiset. Läpäisevä<br />

maa. Aur-pvar. †<br />

**** Kaksiväriset, siniset-vaaleankeltaiset kukat kesäkuussa.<br />

30-40 cm. Aur-pvar. †<br />

Vuoden 1993 maatiaiskasvi!<br />

Ikivanha koriste- ja lääkekasvi. Kukinta alkaa Etelä-Suo-<br />

messa ennen juhannusta. 50-80 cm. Aur-pvar. †<br />

A. **** Seos punaisen sävyjä vaaleasta tummaan. C<br />

B. **** Seos kerrottuja vaalean- ja tummanpunaisia. C<br />

C. **** ”Sirpa 1” - viininpunainen, kerrottu, upea! C<br />

D. **** Seos sinisen ja violetin sävyjä. C<br />

E. **** Valkoinen. C<br />

F. **** Seos eri värejä ja kukan muotoja. C<br />

Jalostustyön seurauksena syntyneitä lehtoakileijamaisia<br />

lajikkeita. ’Nora Barlow’ -lajikkeet ovat kannuksettomia.<br />

Siementaimien ominaisuudet voivat vaihdella. †<br />

A. *-** ’Woodside Variegated’ - vaaleanpunainen, lehdet vaaleankirjavat.<br />

C<br />

B. ** ’Nora Barlow’ - vaaleanpunainen, valkoviiruinen. C<br />

C. * ’Nora Barlow’ - kerrottu, liilanpunainen, kannukseton. C<br />

D. * ’Black Barlow’ - lähes musta, kerrotusta yksinkertaiseen. C<br />

E. * ’Nora Barlow’ - väriseos. C<br />

F. * ’William Guinnes’ eli ’Magpie’. Tumman liilansävyiset C<br />

kukat, joiden torvi puoliksi vaalea.<br />

G. * ’Tower’-seos. Kannuksettomat, umpikerrannaiset, korkeat<br />

kukat. Valkoista, ruusunpunaista ja sinistä.<br />

C<br />

Monenlaisia lehto- ja jaloakileijan risteymiä. Siementaimien<br />

ominaisuudet vaihtelevat. †<br />

C<br />

A. *-** ”Viola” - kukat roosan ja violetin sävyisiä. C<br />

B. * ”Kesätaivas” – sinisissä kukissa valkoista häivettä. C<br />

C. ”Runsaudensarvi” - kukat eri värisiä ja muotoisia. C<br />

Seos eri lajeja ja risteymiä. Kaikenvärisiä ja muotoisia C<br />

akileijoja. †<br />

Komea luonnonkasvi. Karmiininpunaiset kukinnot heinäelokuussa.<br />

100-150 cm. Aur-pvar.<br />

* Kapeat, heinämäiset lehdet. Hyvä kivikkoistutuksiin ja<br />

kuivan paikan peittokasviksi. Kuivahko, läpäiseva maa.<br />

15-40 cm. Aur.<br />

* Runsaasti keltaisia päivänkakkaramaisia mykeröitä kesäheinäkuussa.<br />

30-50 cm. Aur-pvar.<br />

* Keski-Euroopassa luonnonvarainen laji ja tunnettu lääkekasvi.<br />

Keltaiset mykeröt heinäkuussa. 30-50 cm. Aur-<br />

pvar.<br />

** Jaloangervoa muistuttava kivikko- ja maanpeittokasvi.<br />

Kermanvaalea kukinto (VII-VIII). 20-30 cm. Aur-var.<br />

***<br />

P-S<br />

Kookas, kestävä perenna myös pohjoiseen. Kermanvalkoinen<br />

kukinto kesä-heinäkuussa. 150 cm. Aur-var.<br />

8<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

B<br />

B

---

30-6-2 ALPPIASTERI<br />

37-12-1 KULTAJÄNÖNPUTKI<br />

Harört<br />

Bupleurum longifolium subsp. aureum<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

9<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

** Matalahko asterilajike kivikkoistutuksiin. Isot, vaaleansiniset<br />

kukat juhannuksesta eteenpäin. 20-30 cm. Aur.<br />

31-1<br />

Alpaster / Aster alpinus ’Goliath’<br />

KILPIANGERVO<br />

Parasollblad / Astilboides tabularis<br />

*** Suurilehtinen perenna metsäpuutarhaan. Valkoiset angervonkukat<br />

heinä-elokuussa. 80-100 cm. Pvar-var.<br />

B<br />

31-3-3 ISOTÄHTIPUTKI<br />

Stjärnflocka / Astrantia major<br />

Kaunis, kiitollinen ja perinteinen koristekasvi. Kukkii pitkään<br />

heinä-syyskuussa. 50 cm. Aur-var.<br />

C<br />

A. **** ”Näsinkallio” - paikalliskanta Tampereelta 1900-luvun alkupuolelta.<br />

Lisää <strong>Maatiainen</strong>-lehdessä 2/08.<br />

C<br />

B. * ’Primadonna’ - punakukkainen lajike. C<br />

33-3-3 KAUNOKAINEN<br />

Bellis, tusensköna / Bellis perennis<br />

** Pieni perenna käytävien reunoille ja nurmikolle. Punaiset,<br />

puolikerrotut kukat. 5-20 cm. Läpäisevä maa. Aur-pvar.<br />

A<br />

33-6-1 HERTTAVUORENKILPI<br />

Hjärtbergenia / Bergenia cordifolia<br />

*** Kestävä perenna. Herttamaiset, talvivihreät lehdet. Ruusunpunaiset<br />

kukat touko-kesäkuussa. 30-50 cm. Aur-var.<br />

A<br />

33-6-2 SOIKKOVUORENKILPI<br />

Vinterblad / Bergenia crassifolia<br />

**** Edellistä harvinaisempi ja perinteisempi laji. Isot soikeat<br />

lehdet. Kukinta toukokuussa. 30-40 cm. Aur-pvar.<br />

A<br />

37-6-2 PUNAKOIRANKÖYNNÖS<br />

Röd hundrova<br />

B<strong>ry</strong>onia cretica subsp. dioica<br />

*** Nopeakasvuinen ja peittävä ruohovartinen köynnös. Kar- C<br />

heakarvainen, kiipeää kärhillä. Tarvitsee tuen. Pienet kukat<br />

heinä-syyskuussa, punaiset marjat. 2-3 m. Pvar. †<br />

37-11 HÄRÄNKUKKA<br />

Ljusöga / Buphthalmum salicifolium<br />

** Helppohoitoinen, puutarhoissa harvinainen luonnonperen- A<br />

na. Keltaiset, pienehköt mykeröt heinäkuussa. 30-40 cm.<br />

Aur.<br />

** Vihertävänkeltaiset, tyräkkimäiset kukat kesä-elokuussa.<br />

Kestävä laji myös pohjoisessa. 90-120 cm. Aur-pvar.<br />

D<br />

39-5-2 RENTUKKA<br />

Kalvleka / Caltha palustris<br />

39-11-1 HERTTAKELLO<br />

Hjärtklocka / Campanula alliariifolia<br />

39-11-4 PARTAKELLO<br />

Skäggklocka / Campanula barbata<br />

39-11-7 KARPAATTIENKELLO<br />

Karpaterklocka<br />

Campanula carpatica<br />

39-11-9 HIRVENKELLO<br />

39-11-14-<br />

2<br />

Skogsklocka / Campanula cervicaria<br />

LOISTOPEURANKELLO<br />

Prakttoppklocka<br />

Campanula glomerata<br />

39-11-19 MAITOKELLO<br />

Mjölkklocka / Campanula lactiflora<br />

39-11-20 UKONKELLO<br />

Hässleklocka / Campanula latifolia<br />

39-11-20-<br />

1<br />

ISOUKONKELLO<br />

Campanula latifolia var. macrantha<br />

39-11-22 MAARIANKELLO<br />

Mariaklocka / Campanula medium<br />

39-11-23 KERMAKELLO<br />

Gulklocka / Campanula ochroleuca<br />

39-11-24 HARAKANKELLO<br />

Ängsklocka / Campanula patula<br />

lk Tuttu kesän tuoja. Runsas keltainen kukinta (V-VI). Kostea<br />

kasvupaikka, purojen ja lampien rannoille. Menestyy<br />

koko Suomessa 15-40 cm. †<br />

D<br />

! Kellot (Campanula) olivat v. 1995 maatiaiskasveja!<br />

* Matalahko, elokuussa kukkiva kello. Isot valkoiset, nuokkuvat<br />

kellokukat pitkin vartta. 35 cm. Aur.<br />

A<br />

* Kaunis pieni kellokasvi kivikkoistutuksiin. Liilansiniset A<br />

kukat kesä-elokuussa. Kv. 20-40 cm. Aur.<br />

** Mätästävä kello. Kukkii elo-syyskuussa. Siemenet on kerätty<br />

valkokukkaisesta ’Alba’-lajikkeesta. 10-30 cm. Aurpvar.<br />

A<br />

lk Luonnonvaraisena harvinainen niittylaji. Vaaleansininen A<br />

kukinto heinäkuussa. Kv. 50-100 cm. Aur-pvar.<br />

* ’Superba’ (”Dahurica”) on peurankellon lajike. Violetit A<br />

kukat, 40 cm. ”Kasvaa kuivassa rinteessä… kukki hyvin,<br />

huonosta kesästä huolimatta.”<br />

** Kookas kello kukkatarhan taustalle. Vaaleansinertävät<br />

kellokukat heinä-elokuussa. 80-150 cm. Aur-pvar.<br />

A<br />

Komea maatiaisperenna. Näyttävä kukinta heinäkuussa. A<br />

80-150 cm. Pvar. Kukkii kauimmin kostealla paikalla.<br />

A. **** Sininen. A<br />

B. **** Valkoinen. A<br />

C. **** Sinistä ja valkoista. A<br />

** Edellistä vieläkin suurempi. Isot sinivioletit kukat heinäkuussa.<br />

Pvar. 1,5-1,8 m<br />

A<br />

* Ihastuttava kellokukka. Seos valkoisia ja sinisen ja punaisen<br />

sävyisiä kukkia (VII-VIII). Kv. 50-90 cm. Aur-pvar.<br />

A<br />

* Kellouutuus kokeilijoille. Muistuttaa herttakelloa, mutta A<br />

matalampi.<br />

lk Yleinen luonnonlaji. Violetit kellokukat kesä-elokuussa.<br />

Kaksivuotinen. 30-80 cm. Aur-pvar.<br />

A<br />

A

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

39-11-25 KURJENKELLO<br />

Stor blåklocka / Campanula persicifolia<br />

lk Etelä-Suomessa yleinen luonnonkasvi ja myös perinteinen<br />

puutarhakasvi. ”Kurjenkellon saa kukkimaan pakkasiin<br />

asti poistamalla siemenkodat heti kukkien lakastuttua. Samaan<br />

kohtaan tulee uusia kukkia joutuisaan…eikä perennapenkissä<br />

tule kylväytymisongelmaa.” 50-100 cm. Aurpvar.<br />

A. lk Sinikukkainen. A<br />

B. lk Sini- ja valkokukkaisia. A<br />

39-11-30 PISAMAKELLO<br />

Aasialainen kello. Suuret pitkänomaiset kukat kesä- A<br />

Prickklocka / Campanula punctata elokuussa 30-60 cm. Aur-pvar. ”Kaunis kellokukka, leviää<br />

kyllä aika lailla.”<br />

A. *** Punertava kukka. A<br />

B. *-** Seos punertava- ja valkokukkaisia. ”Niin kaunis!” A<br />

39-11-32 VUOHENKELLO<br />

**** ”Pidän tästä nuokkuvine kelloineen. Ei mielestäni leviä A<br />

Knöllklocka<br />

Campanula rapunculoides<br />

niin runsaasti kuin yleensä väitetään.” Alun perin hyötykasvina<br />

viljelty koristekasvi. Violetit kukat pitkässä tertussa<br />

(VII-IX). Leviää. 40-90 cm. Aur-pvar.<br />

39-11-33 KAURIINKELLO<br />

* Edellisen tapaan kasvatettu alkuaan syötävien juurimuku- A<br />

Rapunkelklocka<br />

Campanula rapunculus<br />

loiden vuoksi. Liilansiniset kukat heinä-elokuussa. Kv.<br />

50-80 cm. Aur-pvar.<br />

39-11-35 KISSANKELLO<br />

lk Tuttu luonnonkasvi kuivalle ja läpäisevälle maalle sekä A<br />

Blåkloca / Campanula rotundifolia<br />

kallionkoloihin. Siniset kellokukat (VII-IX). 25 cm. Aurpvar.<br />

39-11-43 VARSANKELLO<br />

Lehdet muistuttavat nokkosta. Vanhoja viljelykantoja, to- A<br />

Nässelklocka / Campanula trachelium dennäköisesti ap. luonnonkantoja. ”Kasvi ilmestyy milloin<br />

minnekin. Ei hevillä häviä vaikka sitä rajoitan." Sinivioletit<br />

kellot (VII-VIII). 40-100 cm. Aur-pvar.<br />

A. **** Sinikukkainen. A<br />

B. *** Valkokukkainen. A<br />

42-6-8 AHDEKAUNOKKI<br />

Rödklint / Centaurea jacea<br />

lk Luonnonvarainen niittylaji. Karmiininpunaiset kukat (VII-<br />

VIII).”Kaunis kukkija. Leviää aika hyvin.” 50-80 cm. Aur.<br />

A<br />

42-6-9 KELTAKAUNOKKI<br />

Gulklint / Centaurea macrocephala<br />

** Komea puutarhakasvi. Sutimaiset, keltaiset kukat heinäelokuussa.<br />

70-100 cm. Aur.<br />

A<br />

42-6-10 VUORIKAUNOKKI<br />

Perinteinen, kiitollinen ja kauniskukkainen koristekasvi. A<br />

Bergklint / Centaurea montana<br />

Siniset kukat (VI-VII). ”Nätti laajana alueena, mutta pyrkii<br />

vaeltelemaan.” 30-60 cm. Aur.<br />

A. *** Vanhahko kanta. A<br />

B. ** ’Grandiflora’-lajikkeen siemeniä. A<br />

42-6-11 MUSTAKAUNOKKI<br />

** Tumman violetinpunaiset mykerökukinnot (VI-VII). A<br />

Svartklint / Centaurea nigra<br />

”Omiaan kuivalla, luonnonläheisellä paikalla.” 50-80 cm.<br />

Aur.<br />

42-6-12 NURMIKAUNOKKI<br />

Yleinen niittykasvi. Sinipunainen kukinto. ”Kaikkein kes- A<br />

Ängsklint / Centaurea ph<strong>ry</strong>gia<br />

tävimpiä tai ehkä kestävin kaunokkilaji”. VII-IX. 50-100<br />

cm. Aur.<br />

A. lk Pohjois-Suomessa jo 20 vuotta kasvanut kanta. A<br />

B. lk Luonnonkanta Etelä-Suomesta. A<br />

42-6-15 KETOKAUNOKKI<br />

lk Etelä-Suomessa harvinainen niittykasvi. Isot liilanpunai- A<br />

Väddklint / Centaurea scabiosa<br />

set kukat heinä-syyskuussa. 80-100 cm. Aur. Tämä kanta<br />

on ap. Saarenmaalta (Virosta) peräisin.<br />

42-11-2 KAUKASIANKIRAHVINKUKKA *** ”Kurottelee kukkiaan muiden takaa eikä jää muiden jal- C<br />

Jättevädd / Cephalaria gigantea<br />

koihin. Erikoinen, omalla tavallaan kaunis.” Kasvierikoisuus.<br />

Korkea ja hoikka kuin kirahvinkaula. Vaaleankeltainen<br />

kukinto (VII-VIII). 2-2,5 m. Aur.<br />

44-2 KELTAMO<br />

Skelört / Chelidonium majus<br />

lk Keltakukkainen vanha lääkekasvi, kaunislehtinen koristekasvi.<br />

40-50 cm. Pvar. †<br />

D<br />

A. lk Luonnonkanta. D<br />

B. lk Osa kukista puolikerrottuja. D<br />

45-4-1 POHJANSINIVALVATTI<br />

Torta, älgkål / Cicerbita alpina<br />

lk<br />

P-S<br />

Komea ja harvinainen Lapin kasvi. Sinivioletit kukkamykeröt<br />

varren päässä (VI-VII). 100-150 cm. Aur-pvar.<br />

C<br />

10<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

A

---

45-5-2 SIKURI<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

11<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

Ihanat siniset sikurinkukat. Katkeranmakuinen juuri kah- A<br />

Cicoria / Cichorium intybus<br />

* vinkorvikkeeksi. Monivuotinen. 50-100 cm. VII-IX. Aur.<br />

46-6-10 KELLOKÄRHÖ<br />

** Ruohovartinen kaunis kärhö. Nuokkuvat siniset kukat hei- C<br />

Helbladig klematis<br />

Clematis integrifolia<br />

nä-syyskuussa. 50-90 cm. Aur-pvar.<br />

46-6-17 MANTSURIANKÄRHÖ<br />

** Kuten pensaskärhö, mutta valkoiset kukat hiukan suurem- C<br />

Stor styvklematis<br />

Clematis mandschurica<br />

mat. 100-120 cm. Aur-pvar.<br />

46-6-23 PENSASKÄRHÖ<br />

Ruohovartinen kärhö. Pienet valkoiset, tuoksuvat kukat C<br />

Styvklematis / Clematis recta<br />

heinä-elokuussa. 120-150 cm. Aur-pvar.<br />

A. **** Hyvin vanha kanta. Siemeniä vähän. C<br />

B. ** Nuorehko kanta. C<br />

48-4-1 LAMOPEIKONKELLO<br />

Porslinsklocka<br />

Codonopsis clematidea<br />

** Rentovartinen puoliköynnös, posliininsiniset kellokukat.<br />

”Hyvin on menestynyt puutarhassani. Pieniä siementaimia<br />

ilmestyy runsaasti. Kasvista lähtee kosketeltaessa jonkinsorttisen<br />

kahvin haju.” VII-VIII. 50-70 cm. Aur-pvar.<br />

A<br />

49-14-3 ISOKAUNOSILMÄ<br />

* Upea <strong>ry</strong>hmäperenna. Pitkä ja runsas kukinta kesä-elo- A<br />

Flicköga / Coreopsis grandiflora<br />

kuussa. ’Schnittgold’-lajike, jolla on yksinkertaiset, kullankeltaiset<br />

kukat. 40-80 cm. Aur. ”Kukki taas komeasti.”<br />

50-4 HEIDINKUKKA<br />

Klockviva / Cortusa matthioli<br />

** Esikoiden sukulainen. Sinipunainen kukinto (V-VI). Kas- C<br />

vupaikkavaatimukset kuten esikoilla. Metsäpuutarhaan.<br />

20-30 cm. Pvar-var.<br />

50-5-7 PYSTYKIURUNKANNUS<br />

Stor nunneört / Co<strong>ry</strong>dalis solida<br />

lk Viehättävä kevätkukkija. Purppuranpunaiset kukkatertut D<br />

huhti-toukokuussa. Katoaa myöhemmin maan alle. 10-20<br />

cm. Aur-pvar.<br />

54-8-2 KOIRANKIELI<br />

Hundtunga / Cynoglossum officinale<br />

lk Harvinainen, kookas, luonnonvarainen lemmikkikasvi. A<br />

Pienet sinipunaiset kukat (VII-VIII). Kasvin juuresta on<br />

saatu punaista väriainetta. Kv. 50-80 cm. Aur. Siemenet<br />

on kerätty puutarhassa kasvavista kasveista.<br />

56-4-7 KIINANRITARINKANNUS<br />

Kinesisk riddarsporre<br />

Delphinium grandiflorum<br />

** Loistavan sinikukkainen ritarinkannus. Kukinta heinäkuussa.<br />

Lyhytikäinen, kasvatetaan yleensä yksivuotisena<br />

kesäkukkana. Tuore hiekkainen maa. 30-50 cm. Aur.<br />

B<br />

56-4-4 ISORITARINKANNUS<br />

Stor riddarsporre / Delphinium elatum<br />

Puutarhan katseenvangitsija. Perinteinen ja näyttävä koristekasvi.<br />

150-250 cm. Aur.<br />

C<br />

A. ****<br />

E-S<br />

Seoksessa sinisen sävyjä. Maatiaiskanta Pälkäneeltä. C<br />

B. **** ”Koristekasvi, joka villiintyy…Väri eri yksilöillä vaihtelee C<br />

P-S taivaansinisestä tummansiniseen ja violettiin.” Maatiaiskanta<br />

Kolarista Muonionjoen rannalta.<br />

56-4-5 ”MAATIAISRITARINKANNUS”<br />

Trädgårdsriddarsporre<br />

Delphinium sp.<br />

Maatiaisritarinkannukset (vanhojen jalo- ja isoritarinkannusten<br />

siemenjälkeläiset) ovat nykyisiä jaloritarinkannuksia<br />

pieni- ja harvakukkaisempia. Siementaimien ominaisuudet<br />

voivat vaihdella.<br />

C<br />

A. **** Maatiaiskantoja sinisen sävyissä. C<br />

B. *** Kirkkaansininen. C<br />

C. *** Taivaansininen. ”Väri on niin sininen kuin taivas voi parhaimmillaan<br />

olla.”<br />

C<br />

D. *** Sinisävyt. ”Komea, kukkii ja leviää hyvin.” C<br />

56-4-6 JALORITARINKANNUS<br />

Trädsgårdsriddarborre<br />

Delphinium Elatum- ja Pacific-<strong>ry</strong>hmät<br />

Jaloritarinkannukset ovat näyttäviä, suuri- ja tiheäkukintoisia,<br />

tukea vaativia perennoja. 150-250 cm. Aur. Siementaimien<br />

ominaisuudet voivat vaihdella.<br />

C<br />

E. ** Kirkkaansininen, 2 m korkea. C<br />

F. * Sinisävyt.”Kaunis, uljas kasvi. Pysyy aloillaan.” C<br />

G. ** Matalahko, sinisen sävyjä. ”Ei tarvitse tukemista.” C<br />

H. ** Sinivioletti, tuplakerrottu, vaalea silmä. ”Tosi kaunis.” C<br />

I. * Valkoinen kukka tummalla silmällä. C<br />

J. *** Sinivioletti kukinto. C<br />

56-11-3 MYKERÖNEILIKKA<br />

** Keski-Eurooppalainen luonnonlaji. Pienet aniliininpunai- A<br />

Knippnejlika / Dianthus armeria<br />

set kukat (VI-VIII). Kv. Kylväytyy. 30-40 cm. Aur.

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

56-11-4 HARJANEILIKKA<br />

Borstnejlika / Dianthus barbatus<br />

Ikivanha, arvostettu ja kestävä koristekasvi. Pitkä kukinta<br />

kesä-elokuussa. Kylväytyy. 30-50 cm. Aur.<br />

A. *** Väriseos. A<br />

B. **** Tummankarmiininpunainen maatiaiskanta. A<br />

C. ** Valkoinen (lähes). A<br />

56-11-6 MUNKKINEILIKKA<br />

** Keskieurooppalainen luonnonlaji. Purppuranpunaiset ku- A<br />

Chartreusenejlika<br />

Dianthus carthusianorum<br />

kat tiheinä mykeröinä. Kapeat lehdet. ”Maatiaiskasvin ainesta!<br />

Kylväytyy helposti, varsinkin sepelikäytävälle.” VI-<br />

VII. Läpäisevä maa. 30-50 cm. Aur.<br />

56-11-12 KETONEILIKKA<br />

Koristekasvi ja kallioketojen ja niittyjen kauniskukkainen, A<br />

Ängsnejlika / Dianthus deltoides<br />

harvinaistunut luonnonkasvi (VI-VIII). 10-20 cm. Aur.<br />

A. lk Luonnonkanta. A<br />

B. ** Liilanpunainen puutarhalajike. A<br />

56-11-26 PULSKANEILIKKA<br />

lk Pohjois-Suomessa yleinen luonnonlaji. Suuret ripsireunai- A<br />

Praktnejlika / Dianthus superbus<br />

set, vaaleanpunaiset kukat (VI-VII). Kuiva, läpäisevä<br />

maa. 20-60 cm. Aur-pv.<br />

57-2-4 KÖYNNÖSPIKKUSYDÄN<br />

Klättrande hjärta / Dicentra scandens<br />

* Aasiasta kotoisin oleva harvinainen pikkuköynnös amp- A<br />

peliin tai seinustalle. Paljon keltaisia, pisaramaisia kukkia.<br />

Hienoliuskainen lehdistö. V-VII. 100 cm. Aur-pvar.<br />

57-8 MOOSEKSENPALAVAPENSAS **** ”Komea, kaunislehtinen perenna.” Tuoksuvat ruusunpu- D<br />

Diptam / Dictamnus albus<br />

naiset kukat (VII-VIII). Kasvin koskettelusta auringonpaisteessa<br />

voi olla seurauksena palovamman tapainen<br />

ihottuma. 60-100 cm. Aur.<br />

58-2-2 KELTASORMUSTINKUKKA<br />

Gul fingerborgsblomma<br />

Digitalis grandiflora<br />

*** Hieno sormustinkukka. Sitruunankeltaiset kukat heinäelokuussa.<br />

60-100 cm. Aur-pvar. †<br />

A<br />

58-2-4 PIKKUSORMUSTINKUKKA<br />

Liten fingerborgsblomma<br />

Digitalis lutea<br />

** Kuten edellinen, mutta pienempi. 50 cm. Aur-pvar. † A<br />

58-2-6 (ROHTO)SORMUSTINKUKKA<br />

Fingerborgsblomma<br />

Digitalis purpurea<br />

Vanha lääkekasvi ja koristekasvi. Näyttävät kukkavanat<br />

kesä-elokuussa. ”Kova leviämään, jos antaa siementen<br />

varista.” 100-150 cm. Aur-pvar. †<br />

A<br />

A. **** Maatiaiskanta Turun seudulta. Pilkullisia, puna- ja valkokukkaisia.<br />

A<br />

B. **** Valkokukkainen. A<br />

C. **** Punakukkainen. A<br />

58-2-5 TARHASORMUSTINKUKKA<br />

Laxröd fingerborgsblomma<br />

Digitalis x mertonensis<br />

* Lohenpunaiset kukat, muuten kuten rohtosormustinkukka.<br />

Kelta- ja rohtosormustinkukan jälkeläinen. †<br />

A<br />

58-2-7 "SIPERIANSORMUSTINKUKKA"<br />

Digitalis sibirica<br />

** ”Muistuttaa pikkusormustinkukkaa, kukat ehkäpä vaaleammat.”<br />

(VII-VIII). 60-100 cm. Aur-pvar. †<br />

A<br />

58-11 KARSTAOHDAKE<br />

Kardvädd / Dipsacus sp.<br />

** Kaksivuotinen, piikikäs puutarha- ja kuivakukka (VIII-<br />

IX). 120-200 cm. Aur.<br />

A<br />

59-5-9 NUOKKUAMPIAISYRTTI<br />

Nepeta / Dracocephalum nutans<br />

* ”Kaksi- tai monivuotinen. Kylväytyy. Korkeampi kuin pikkuampiaisyrtti.”<br />

A<br />

* Matala, loistavasti kukkiva maanpeitekasvi. Violetinsiniset A<br />

huulikukat kesä-elokuussa. 20-30 cm. Aur-pvar.<br />

59-5-5 PIKKUAMPIAISYRTTI<br />

Axnepeta<br />

Dracocephalum nutans var. alpinum<br />

59-5-7 ISOAMPIAISYRTTI<br />

Drakblomma<br />

Dracocephalum ruyschiana<br />

59-5-8 SIPERIANAMPIAISYRTTI<br />

Stor drakblomma<br />

Dracocephalum sibiricum<br />

*** Kiitollinen, voimakastuoksuinen luonnonperenna. Sinivioletti<br />

kukinto (VII-VIII). Kasvaa luonnonvaraisena Laatokan<br />

ympäristössä. Kuivalle paikalle. 20-60 cm. Aur.<br />

****<br />

P-S<br />

Harvinainen maatiaiskasvi. Sinivioletit huulikukat kesäelokuussa.<br />

60-80 cm. Aur-pvar. Maatiaiskanta Melalahdesta.<br />

12<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

A<br />

B<br />

B

---

9-12 VALKOHANHIKKI<br />

Trollsmultron / D<strong>ry</strong>mocallis rupestris<br />

61-1-1 SINIPALLO-OHDAKE<br />

Blå bolltistel / Echinops bannaticus<br />

61-3-2 KYLÄNEIDONKIELI<br />

Blåeld / Echium vulgare<br />

62-8-4 KARVAHORSMA<br />

Rosendunört / Ebilobium hirsutum<br />

63-1-6 JALOKALLIOINEN<br />

Praktbinka<br />

Erigeron Speciosus-<strong>ry</strong>hmä<br />

63-6 VILLAMO<br />

Ullblad / Eriophyllum lanatum<br />

63-9-1 ALPPIPIIKKIPUTKI<br />

Alpmartorn / E<strong>ry</strong>ngium alpinum<br />

63-9-7 SINIPIIKKIPUTKI<br />

Rysk martorn / E<strong>ry</strong>ngium planum<br />

64-7-4 PURPPURAPUNALATVA<br />

Rosenflockel<br />

Eupatorium purpureum<br />

66-5-6 SININATA<br />

Blåsvingel / Festuca Glauca-<strong>ry</strong>hmä<br />

67-1-1 JÄTTIMESIANGERVO<br />

Jätteälggräs / Filipendula kamtschatica<br />

67-1-6 SIKOANGERVO<br />

Brudbröd / Filipendula vulgaris<br />

67-7-4 AHOMANSIKKA<br />

Smultron / Fragaria vesca<br />

68-4-6 KIRJOPIKARILILJA<br />

Kungsängslilja / Fritillaria meleagris<br />

68-13 KELLOHYASINTTI<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

13<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

** Luonnonperenna, jolla valkoiset ”mansikankukat” (VII-<br />

VIII). 30-60 cm. Aur. ”Sievä valkokukkainen kukkija.<br />

Puolihoidetussa ympäristössä on aivan omiaan, leviääkin<br />

***<br />

E-S<br />

lk<br />

E-S<br />

kohtalaisesti.”<br />

Koristeellinen ja voimakaskasvuinen, piikikäs perenna.<br />

Metallinhohtoisen siniset kukat (VII-IX). 100 cm. Aur.<br />

Komea, Etelä-Suomessa luonnonvarainen lemmikkikasvi.<br />

Siniset kukat (VII-VIII). Kv. Kylväytyy. 30-90 cm. Aur.<br />

lk Rönsyillä leviävä luonnonlaji. Kauniin ruusunpunaiset 2<br />

cm leveät kukat (VII-VIII). 100-200 cm. Aur-pv. ”Kaiken<br />

kaikkiaan kaunis ja näyttävä kasvi.”<br />

”Kaunis- ja runsaskukkainen, kestää myös maljakossa.”<br />

Suosittu perenna. VI-VII. 50-70 cm. Aur.<br />

A. ** Siniliila. A<br />

B. ** ’Rosa Juwel’, punavioletti. A<br />

** ’Pointe’-lajike. Kivikko<strong>ry</strong>hmiin ja perenna<strong>ry</strong>hmien reunoille<br />

sopiva matalahko asterinsukuinen kasvi. Keltaisia<br />

kukkia kesä-elokuussa. Läpäisevä maa. 25-30 cm. Aur.<br />

A<br />

** ”Upea sininen kukinto ja hopeinen lehdistö.” (VII-VIII).<br />

70-90 cm. Läpäisevä maa. Aur. ”Syyskylvö tuoreeltaan<br />

mullan pintaan paras.”<br />

C<br />

** Edellisen kaltainen, mutta pienikukintoisempi laji (VII-<br />

VIII). 50-90 cm. Aur.<br />

C<br />

** Komea, pensasmainen perenna. Purppuranpunainen kukin- B/<br />

to elo-syyskuussa. Perhosten erityinen suosikki. Runsasravinteinen<br />

tuore tai kostea maa. 150-200 cm. Aur-pvar.<br />

C<br />

* Kapealehtinen heinä, joka muodostaa isoja sinertäviä mättäitä.<br />

35 cm. Aur.<br />

Jättimäinen mesiangervo. Koillis-Aasiasta kotoisin oleva<br />

luonnonperenna kosteaan paikkaan. 150-200 cm. Aur-var.<br />

lk Rinneniityillä ja pientareilla kasvava luonnnonlaji. Vaalea<br />

kukinto (VI-VII). Kulttuuriseuralainen. 30-50 cm. Aur.<br />

lk Kylvä oma mansikkapaikka! Aurinkoinen ja lämmin<br />

paikka. Myös hyvä maanpeittokasvi. 5-20 cm. Aur-pvar.<br />

**/<br />

*<br />

Lehtoniittyjen kaunotar, luonnonvarainen Ahvenanmaalla.<br />

Valkoiset tai punavioletit nuokkuvat kukat toukokuussa.<br />

20-40 cm. Aur-pvar. Siemenet puutarhakantaa.<br />

* Näyttävä sipulikasvi Etelä-Afrikasta. Valkoiset tuoksuvat A<br />

Kaphyacint / Galtonia candicans<br />

kukat (VII-VIII). Sipuli talveksi kellariin. 70-90 cm.<br />

69-9-3 METSÄKATKERO<br />

Knippgentiana / Gentiana asclepiadea<br />

** ”Upein syyskesän kukkijoistani, kirkkaan siniset kellomai- C<br />

set kukat lehtihangoissa pitkin kukkavarren yläosaa... kasvoi<br />

melkein metrin mittaiseksi ja kukki elokuun lopusta<br />

syyskuun loppuun. Tosi kaunis.”<br />

69-9-7 KELTAKATKERO<br />

Gullgentiana / Gentiana lutea<br />

** Näyttävä, kookas keltakukkainen perenna ja tunnettu katkero-<br />

ja lääkekasvi (VII). 80-150 cm. Aur.<br />

C<br />

69-9-12 TÖRMÄKATKERO<br />

Helppo ja näyttävä katkero mm. kivikkoistutuksiin. Kau- C<br />

Fransgentiana / Gentiana septemfida niit tummansiniset kukat heinä-elokuussa. 20-30 cm. Aur.<br />

69-11-25 KYLÄKURJENPOLVI<br />

Vanhojen kylien ja kulttuuriympäristöjen laji. Sinivioletit C<br />

Ängsnäva / Geranium pratense<br />

kukat kesä-heinäkuussa. 70-90 cm. Aur–pvar.<br />

69-11-35 METSÄKURJENPOLVI<br />

lk Tuttu metsäniittyjen laji. Runsas sinipunainen kukinta C<br />

Skogsnäva / Geranium sylvaticum<br />

keskikesällä. Tuore kasvupaikka. 50-70 cm. Pvar.<br />

70-3-11 IDÄNKELLUKKA<br />

* Kyläkellukkaa muistuttava, sitä rotevampi luonnonperen- C<br />

Rysk nejlikrot / Geum aleppicum<br />

na. 50-100 cm. Kyseessä lienee puutarhalajike.<br />

70-3-2 TULIKELLUKKA<br />

Röd nejlikrot / Geum coccineum<br />

****<br />

P-S<br />

Loistavanvärinen alkukesän kukkija. Oranssinpunaiset kukat<br />

kesäkuussa. 25-40 cm. Aur-pvar.<br />

C<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

C

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

70-3-3 TARHAKELLUKKA<br />

Praktnejlikrot<br />

Geum Cultorum-<strong>ry</strong>hmä<br />

70-3-8 OJAKELLUKKA<br />

Humleblomster / Geum rivale<br />

70-3-10 KYLÄKELLUKKA<br />

Nejlikrot / Geum urbanum<br />

73-12 PÄIVÄNTÄHTI<br />

Helianthella quinquenervis<br />

74-6 PÄIVÄNSILMÄ<br />

Dagöga / Heliopsis helianthoides<br />

74-10-6 KELTAPÄIVÄNLILJA<br />

Gul daglilja<br />

Hemerocallis lilio-asphodelus<br />

74-10-7 KULTAPÄIVÄNLILJA<br />

Orangegul daglilja<br />

Hemerocallis middendorffii<br />

75-3-1 TARHAILLAKKO<br />

Trädgårdsnattviol<br />

Hesperis matronalis<br />

75-7-3 TÄHKÄKEIJUNKUKKA<br />

Axalunrot / Heuchera cylindrica<br />

75-7-6 KORALLIKEIJUNKUKKA<br />

Blodalunrot / Heuchera sanguinea<br />

75-11-2 NIITTYMAARIANHEINÄ<br />

Älvmyskgräs / Hierochloe hirta<br />

76-12-15 SINIKUUNLILJA<br />

Daggfunkia / Hosta sieboldiana<br />

78-5-6 MÄKIKUISMA<br />

Äkta mannablod<br />

Hypericum perforatum<br />

78-9 IISOPPI<br />

Isop / Hyssopus officinalis<br />

78-16-2 ISOINKARVILLEA<br />

Rosenincarvillea/ Incarvillea delavayi<br />

78-16-3 LOISTOINKARVILLEA<br />

Praktincarvillea/ Incarvillea mairei<br />

79-2-2 MIEKKAHIRVENJUURI<br />

Svärdkrissla / Inula ensifolia<br />

79-2-3 ISOHIRVENJUURI<br />

Ålandsrot / Inula helenium<br />

79-2-5 JÄTTIHIRVENJUURI<br />

Jättekrissla / Inula magnifica<br />

79-8-17 KELTAKURJENMIEKKA<br />

Svärdslilja / Iris pseudacorus<br />

** ’Mrs Bradshaw’ -lajikkeen siemeniä. Puolikerrotut, karmiininpunaiset<br />

kukat toukokuusta heinäkuuhun. 40-50 cm.<br />

Aur-pvar.<br />

lk Luonnonvarainen niittylaji. Erikoiset vaalean punaruskeat,<br />

nuokkuvat kukinnot. Metsäpuutarhaan, tuore maa. 25-50<br />

cm. Pvar.<br />

lk Niittykasvi ja vanha lääkekasvi. Pienet keltaiset kukat<br />

(VI-VII). Juurta on käytetty neilikan korvikkeena. 60-70<br />

cm. Aur-pvar. ”Sopiva luonnonläheiselle paikalle pihan<br />

perukoille.”<br />

* Asterikasveihin kuuluva perennauutuus. Keltaiset kukat.<br />

80 cm. ”Itää nopeasti.”<br />

** Kookas loppukesän kukkija. Kullankeltaiset kukinnot<br />

(VIII-X). 100-150 cm. Aur.<br />

*** Kiitollinen, tuoksuvakukkainen lilja. Puhtaankeltaiset kukat<br />

(VI-VII). 80-100 cm. Aur-pvar. ”Helppo, näyttävä kasvusto.”<br />

*** Edellistä aikaisempi. Tumman oranssinkeltaiset kukat.<br />

Kanta ap. Koreasta. 50 cm. Aur-pvar.<br />

****<br />

Vuoden 2005 maatiaiskasvi!<br />

Ihanasti tuoksuva vanhojen pihojen kasvi. Hennon liilat<br />

tai valkoiset kukat (VI-VII). 50-100 cm. Aur-pvar.<br />

Hyvä maanpeittokasvi. Herttamaiset, talvivihreät lehdet<br />

ruusukkeena. Pienet kellertävät kukat (VI-VII). Aur-pvar.<br />

A. ** ”Vaaleanvihreät lehdet. Kukka pitkän (70-80 cm), paksun,<br />

karvaisen varren päässä…Varret ovat mutkalla, siis hyvin<br />

erikoinen näky koko kasvi!...kauniiden lehtien vuoksikin<br />

kannattaa kasvattaa.”<br />

C<br />

B. * Matalamman ’Greenfinch’-lajikeen siemeniä, 30-40 cm. C<br />

** Kauniskukkainen peittoperenna. Lehtiruusuke. Pienet punaiset<br />

kukat 40-60 cm korkeassa kukkavanassa. Aur-pvar.<br />

A<br />

lk Ihanasti kumariinin tuoksuinen luonnonheinä. 35-75 cm.<br />

Aur-pvar. Kuivahkojen ja kosteiden niittyjen laji.<br />

A<br />

** Näyttävälehtinen perenna. ”Oikeastaan komeinta mitä varjoisessa<br />

paikassa voi kasvattaa.” 40-90 cm. Pvar-var.<br />

lk Etelä-Suomessa harvinainen niittykasvi. Tunnetu lääkeyrtti.<br />

Keltainen runsas kukinta loppukesällä. 50 cm.<br />

Aur.<br />

** Pohjolan rosmariini. Lääke- ja koristekasvi. Sinivioletti<br />

kukinto. 30-40 cm. Aur. Erinomainen reunuskasvi.<br />

**** Maatiaiskanta. Eksoottisen kauniit, ruusunpunaiset, isot<br />

suppilokukat kesä-heinäkuussa. 30-60 cm. Aur-pvar.<br />

* Isokukkainen, näyttävä perenna. ”Ruusunpunainen, valkoinen<br />

nielu. Kestävä.” Ravinteikas maa. 10-30 cm. Aur-<br />

pvar.<br />

*** Kapealehtinen, kuivien ja paahteisten paikkojen laji. 25-60<br />

cm. Aur. ”Minun lemppari, syksyinen ilopilleri.”<br />

****<br />

/***<br />

Vuoden 1999 maatiaiskasvi! Kookas perenna, lääkekasvi.<br />

Keltaiset kukinnot (VII-IX). 150-200 cm. Aur-pvar.<br />

** Edellistä muistuttava, sitä isokukkaisempi laji. Luonnonperenna<br />

Kaukasukselta. Mykeröt jopa 15 cm leveät.<br />

”Todella hyväkasvuinen kurjenmiekka. Kukkii ahkerasti ja<br />

pitkään.” Keltaiset kukat (VI-VII). Aur-pvar. ”Siemenestä<br />

kasvatin, aika hitaasti tulee kukkimisikään.”<br />

A. lk Luonnonkantoja Etelä-Suomesta. C<br />

B. lk Luonnonkantoja Keski-Suomesta. C<br />

14<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

C<br />

C<br />

C<br />

A<br />

A<br />

D<br />

D<br />

A<br />

C<br />

C<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

C

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

15<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

C. lk Luonnonkantoja Pohjois-Suomesta. C<br />

79-8-22 KAUNOKURJENMIEKKA **** Maatiaiskanta. Vanha, hieno kurjenmiekka. ”Helppo ja D<br />

Tuviris / Iris setosa<br />

vaatimaton.” Liilansiniset kukat kesä-heinäkuussa. 70-90<br />

cm. ”Komea kasvi kosteahkolle paikalle.”<br />

79-8-23 SIPERIANKURJENMIEKKA ”Pidän kovasti näistä, sopivat kosteahkolle paikalle, ovat D<br />

Strandiris / Iris sibirica<br />

aika pian näyttäviä, myös kapeat lehdet ovat kauniita.”<br />

Sirot siniset kukat (VI-VII). 70-90 cm. Aur-pvar.<br />

A. **** Sinikukkainen maatiaiskanta ap. Pieksämäeltä 1940-l. D<br />

C. * Emokasvien lehdet ovat tukevammat ja leveämmät ja kukat<br />

suuremmat ja voimakkaamman väriset kuin tavallisella<br />

siperiankurjenmiekalla. Kukat vaaleasta tumman siniseen<br />

ja kirjaviin. 70-90 cm. Kerätty kurjenmiekkojen viljelykokoelmasta<br />

Vihdistä.<br />

D<br />

79-8-<br />

25/15<br />

ETELÄN- JA<br />

IDÄNKURJENMIEKKA<br />

Dansk- / gullbandsiris<br />

Iris spuria & I. orientalis<br />

* Seoksessa on sekä etelän- että idänkurjenmiekkaa. Etelänkurjenmiekalla<br />

on haaleankellertävät tai vaaleansinertävät<br />

kukat. Idänkurjenmiekan kukka on hohtavan valkoinen ja<br />

keltalaikkuinen. Kukinta juhannuksesta eteenpäin. Tuore,<br />

läpäisevä multamaa. 70-80 cm. Aur.<br />

D<br />

79-8-28 KIRJOKURJENMIEKKA * Siperiankurjenmiekkaa muistuttava laji Pohjois-Ameri- D<br />

Brokiris / Iris versicolor<br />

kasta. Yläosastaan monihaaraisessa kukkavarressa on sinisiä<br />

kukkia, joissa vaaleaa kuviointia. Kostea, muheva<br />

multamaa. 50-80 cm. Aur-pvar.<br />

80-1 MORSINKO<br />

Vejde / Isatis tinctoria<br />

**<br />

Luonnonvaraisenakin meillä kasvava ikivanha värikasvi.<br />

Indigonsinistä värjäreille ja muutenkin komea, keltakukkainen<br />

kasvi. 40-100 cm. Kv. Kylväytyy. Aur.<br />

A<br />

80-10-3 VUORIMUNKKI<br />

lk Harvinainen luonnonkasvi. Vaaleansininen kukinto (VII- A<br />

Blåmunkar / Jasione montana<br />

VIII). 10-50 cm. Aur. ”Kasvihan on kaksivuotinen ja kasvimaassa<br />

kukkii tuuheina pehkoina.” Siemenet on kerätty<br />

puutarhasta.<br />

81-9 BALKANINMALVA<br />

Balkanmalva / Kitaibela vitifolia<br />

* Kookaskasvuinen malvauutuus. Valkoiset kukat syyskesällä.<br />

100-200 cm. Aur. ”Helppo ja näyttävä.”<br />

A<br />

81-11-1 KETORUUSURUOHO<br />

lk Kuivien ja läpäisevien maiden niittykasvi. Vaalean liilan C<br />

Åkervädd / Knautia arvensis<br />

väriset kukat heinä-elokuussa. 60-80 cm. Aur.<br />

81-11-2 ETELÄNRUUSURUOHO ** Kotimaista sukulaistaan rotevampi perenna. Tumman vii- C<br />

Grekvädd / Knautia macedonica<br />

ninpunaiset kukinnot (VII-VIII). Aur.<br />

83-7-13 METSÄNÄTKELMÄ<br />

lk ”Elinvoimainen, reippaan rotevasti rönsyävä köynnös, jo- H<br />

Skogsvial / Lathyrus sylvestris<br />

ka tuottaa runsaasti vaaleanpunaisia kukkia ja tummanpuhuviksi<br />

kuivuvia palkoja. Sijoitusta kannattaa harkita,<br />

sillä nätkelmä levittäytyy ajan oloon laajaksi vyyhdeksi.”<br />

VII-VIII. 0,8-2 m. Aur- pvar.<br />

84-3-3 HARMAAMALVIKKI<br />

Gråmalva / Lavatera thuringiaca<br />

Vuoden 2007 maatiaiskasvi!<br />

A<br />

Näyttävä ja kiitollinen kukkija. Vaaleanpunaiset kukat<br />

(VII-IX). 150-200 cm. Aur.<br />

A. **** Hyvin vanhoja kantoja Etelä-Suomesta. A<br />

B. **** Hyvin vanhoja kantoja Keski-Suomesta. A<br />

C. **** ”Alavieskalainen” - paikalliskanta Pohjois-Suomesta. A<br />

D. ** Pääasiassa valkokukkaisia, mukana myös punaisia. A<br />

84-15-1 NUKULA<br />

Hjärtstilla / Leonurus cardiaca<br />

****<br />

K-S<br />

Vanha nokkosta muistuttava lääkekasvi. Pienet kukat<br />

kiehkuroina. 100 cm . ”Ei koreile kauneudellaan, mutta<br />

on toki mielenkiintoinen lääkekasvihistoriansa vuoksi.”<br />

A<br />

85-1-1-1 PRINSESSANKAKKARA * ’Silver Princess’ - isopäivänkakkarasta jalostettu matala- A<br />

Leucanthemum x superbum<br />

vartinen lajike. VII-IX. 25-30 cm. Aur.<br />

85-1-2 PÄIVÄNKAKKARA<br />

Prästkrage / Leucanthemum vulgare<br />

lk Tuttu luononkasvi kesantomaille ja pihaniitylle. VI-IX.<br />

40-50 cm. Aur-pvar. ”En ole koskaan ennen nähnyt pelloilla<br />

moista päivänkakkarapaljoutta kuin kesällä 2009.”<br />

A<br />

85-12 RANTAVEHNÄ<br />

Srandråg / Leymus arenarius<br />

lk Merenrannoilla yleinen, kookas heinä. Siniharmaanvihreät<br />

lehdet. Erinomainen hiekansitoja. 50-150 cm. Aur.<br />

C

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

85-8-1 ROHTOMARALJUURI<br />

Maralrot / Leuzea carthamoides<br />

85-16-2 KALLIONAUHUS<br />

Klippstånds / Ligularia dentata<br />

85-16-3 NUKKANAUHUS<br />

Spindelstånds / Ligularia fischeri<br />

85-16-13 NIKONNAUHUS<br />

Nikkostånds / Ligularia x palmatiloba<br />

86-4-2 RUSKOLILJA<br />

Brandlilja / Lilium bulbiferum<br />

86-4-15 VARJOLILJA<br />

Krollilja / Lilium martagon<br />

86-4-16 MARHANLILJA<br />

Mandarinlilja<br />

Lilium Martagon-<strong>ry</strong>hmä<br />

89-7-1 KESÄKUURUOHO<br />

Judaspenningar / Lunaria annua<br />

89-8-7 ALASKANLUPIINI<br />

Alaskalupin / Lupinus nootkatensis<br />

89-8-8 KOMEALUPIINI<br />

Lupin / Lupinus polyphyllus<br />

89-8-10 KIRJOLUPIINI<br />

Regnbågslupin / Lupinus x regalis<br />

89-11-3 PALAVARAKKAUS<br />

Brinnande kärlek<br />

Lychnis chalcedonica<br />

89-11-4 HARMAAKÄENKUKKA<br />

Purpurklätt / Lychnis coronaria<br />

89-11-5 KÄENKUKKA<br />

Gökblomster / Lychnis flos-cuculi<br />

89-11-6 JUPITERINKUKKA<br />

Jupitersblomster / Lychnis flos-jovis<br />

** Kookas ohdakemainen lääkekasvi. Ruusunpunaiset kukinnot<br />

heinä-elokuussa. 100-150 cm. Aur.<br />

*** Tuttu loppukesän kukkija. Kullankeltaiset kukinnot (VII-<br />

IX). Aur-pvar. Ilmeisesti ’Desdemona’-lajike , jolla puner-<br />

tavat varret ja lehdet.<br />

*** Keltamykeröinen, elo-syyskuussa kukkiva komea nauhus.<br />

100-200 cm. Aur-pvar.<br />

** Nauhusten ystäville uusi laji, joka on syntyjään idän- ja<br />

kallionauhuksen risteymä.<br />

****<br />

K-S<br />

Perinteisin puutarhojemme lilja. Loistavan oranssinpunaiset<br />

kukat kesäkuussa. 60-90 cm. Maatiaiskanta.<br />

Vanhojen ja hämyisten puutarhojen kestävä ja perinteinen<br />

lilja. VI-VII. Siementaimet kukkivat 4-5-vuotiaina. Pvar.<br />

A. **** Liilanpunainen maatiaiskanta. D<br />

B. **** Maatiaiskanta, jossa liilanpunaisia ja valkoisia kukintoja. D<br />

C. **** Valkoinen maatiaiskanta. D<br />

D. **** ”Puistola” - liilanpunainen paikalliskanta Helsingistä. D<br />

*** Varjoliljan ja täpläliljan jälkeläinen. Muistuttaa varjoliljaa,<br />

nuokkuvat täplikkäät kukat. 100-150 cm. Pvar. ’Unto<br />

Wannas’ -kantaa olevia siemeniä.<br />

** Kaksivuotinen koristekasvi ja kuivakukka. Kukkii toisena<br />

vuotena (VI-VII). 60-80 cm. Aur-pvar.<br />

A. ** Seos violetti- ja valkokukkaisia. A<br />

B. ** Punavioletti. A<br />

*** ”Haarova ja hennompi kuin komealupiini. Kukat sini-valko-violetit.<br />

Pitää hiekkamaasta.” Aur-pvar.<br />

H<br />

Väriseos. Luonnonvarainen lupiinimme. Aur. Lupiineista H<br />

kannattaa katkoa kukkavarret heti kukinnan jälkeen, jos ei<br />

halua niiden leviävän.<br />

* Kookas ja värikäs perenna. Kukinta kesä-heinäkuussa.<br />

Siementaimien väri voi vaihdella. 70-100 cm. Aur.<br />

H<br />

A. * ”Erikoisen tumman liilan sävyinen”. H<br />

B. * Keltainen. H<br />

C. * Valkoinen. H<br />

D. * ’Tutti Frutti’ - ”Kukinto paksumpi kuin tavallisessa kirjolupiinissa.<br />

Puna- ja sinivalkoisen yhdistelmä.”<br />

H<br />

E. ** Punasävyt H<br />

Hehkuvanpunainen, vanha koristekasvi. ”Kukkii pitkään,<br />

näyttävä kukinta, helppohoitoinen.” VII-VIII. 60-100 cm.<br />

Aur.<br />

A<br />

A. **** Perinteinen loistavan punainen maatiaiskanta Eurajoelta. A<br />

B. ** Oranssikukkainen uudempi lajike. A<br />

C. * ’Carnea’ - sinertävän vaaleanpunainen. A<br />

D. Tummanpunakukkainen lajike. A<br />

Harmaalehtinen. Suuret kukat heinä-elokuussa. 50-80 cm.<br />

Kv. Kylväytyy. Aur.<br />

A<br />

A. ** Seoksessa purppuranpunaisia, valkoisia sekä punavalkoisia<br />

kukkia.<br />

A<br />

B. ** Siemenet kerätty punakukkaisista. A<br />

C. ** Siemenet kerätty valkokukkaisista. A<br />

lk ”Hyvin siro kasvi. Kasvaa aika kuivallakin paikalla vaikka<br />

onkin kostean paikan suosija. Levinnyt myös aika pal-<br />

A<br />

jon.” Vaaleanpunainen (VI-VII). 40-60 cm. Aur-pvar.<br />

** Muistuttaa harmaakäenkukkaa. Ruusunpunaiset kukat<br />

(VI-VIII). Hyvä leikkokukka. Aur.<br />

16<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

C<br />

A<br />

A<br />

A<br />

D<br />

D<br />

D<br />

A<br />

A

---

89-16-1 (POHJAN)RANTAKUKKA<br />

Fackelblomster / Lythrum salicaria<br />

91-1-1 RUUSUMALVA<br />

Rosenmalva / Malva alcea<br />

91-1-2 MYSKIMALVA<br />

Myskmalva / Malva moschata<br />

Ryssveddel / Oxytropis campestris<br />

99-18-1 KUOLANPIONI<br />

Sibirisk pion / Paeonia anomala<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

lk<br />

****<br />

E-S<br />

17<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

Luonnonvarainen rantakasvi, jolla aniliininpunainen näyttävä<br />

kukinto (VII-IX). 40-120 cm. Aur-pvar. Menestyy<br />

hyvin myös kukkapenkissä.<br />

Vuoden 2007 maatiaiskasvi!<br />

”Yksi josta en luopuisi. Muistan jo lapsuudenkodista tämän<br />

kasvin. Helppo, kukkii runsaasti ja pysyy aloillaan.”<br />

Vaaleanpunaiset kukat (VII-IX). 80-100 cm. Aur. Maatiaiskanta<br />

Lappeenrannan seudulta.<br />

Vuoden 2007 maatiaiskasvi!<br />

”Kaunis, vaatimaton, vanha perenna. Pitäisi löytyä jokaisesta<br />

puutarhasta.” Edellistä hentokasvuisempi. 40-80<br />

cm. Aur.<br />

B. **** ”Asikkala” - valkokukkaisvoittoinen paikalliskanta. A<br />

C. **** Vaaleanpunainen. A<br />

92-5-1 SINIVALEUNIKKO<br />

Blå bergvallmo<br />

Meconopsis betonicifolia<br />

** Isot, taivaansiniset, nuokkuvat unikonkukat. Menestyy B<br />

parhaiten läpäisevässä maassa, rinteessä tai kohopenkissä.<br />

Usein kaksivuotinen, kylväytyy. 60-100 cm. Aur-pvar.<br />

92-5-2 KELTAVALEUNIKKO<br />

Engelsk bergvallmo<br />

Meconopsis cambrica<br />

*** Pitkään kukkiva unikkomainen kasvi. ”Kukkii runsaasti ja<br />

siemeniä tulee valtavasti.” Keltaiset tai oranssit kukat (VI-<br />

IX). 30-40 cm. Aur-var.<br />

B<br />

92-12-1 VALKOMESIKKÄ<br />

lk Pienilehtinen pystykasvuinen maanparannus ja mesikasvi. A<br />

Vit sötväppling / Melilotus alba<br />

Tuoksuvat valkoiset kukat heinä-elokuussa. 100-150 cm.<br />

93-9 KARHUNJUURI<br />

Björnrot / Meum athamanticum<br />

*** Valkoinen, sarjakukkainen vanha rohdoskasvi. ”Tuuheat,<br />

hienoliuskaiset lehdet. Kaunis, kuin havukasvi.” 30-50<br />

cm. Aur-pvar.<br />

D<br />

94-2-1 SINIHEINÄ<br />

Blåtåtel / Molinia caerulea<br />

lk Luonnonvarainen heinä kivikkoisille rannoille ja kosteille<br />

niityille. Muodostaa tiiviitä mättäitä. 30-70 cm. Aur-var.<br />

A<br />

94-16-1 TUMMAHELMILILJA<br />

* Tuttu kevätkukkija. Siniset kukkatähkät touko-kesäkuus- D<br />

Armenisk pärlhyacint<br />

Muscari armeniacum<br />

sa. 25 cm. Aur-var.<br />

96-11-1 SITRUUNAKISSANMINTTU ’Citriodora’-lajike eli sitruunatuoksuinen aitokissanmint- A<br />

Kattmynta / Nepeta cataria<br />

tu. Teeyrtti. Sinivioletit kukat (VII-VIII). 50-100 cm. Aurpvar.<br />

96-11-2 MIRRINMINTTU<br />

** Siemeniä vaaleanpunakukkaisesta ’Snowflake’-lajikkees- A<br />

Kantnepeta / Nepeta x faassenii<br />

ta. 30-40 cm. Hyvä peittokasvi. Aur.<br />

96-11-3 KOLLINMINTTU<br />

** Vanha rohdoskasvi. Laventelinsiniset kukat (VII-VIII). A<br />

Blånepeta / Nepeta grandiflora<br />

Kissojen ja perhosten suosikki. 80-120 cm. Aur.<br />

96-11-4 TÄHKÄKISSANMINTTU<br />

Axnepeta / Nepeta nervosa<br />

* Loistavasti kukkiva, mattomaisesti leviävä harmahtavalehtinen<br />

kissanminttu. Siniset kukat kesä-elokuussa. 20-30<br />

cm. Aur-pvar.<br />

A<br />

96-11-7 ISOKISSANMINTTU<br />

** Tuuheakasvuinen, Pohjois-Japanista kotoisin oleva peren- A<br />

Nepeta subsessilis<br />

na. Sinivioletit kukat kesä-elokuussa. 60-80 cm. Aur.<br />

97-14-1 ILTAHELOKKI<br />

** Heinä-syyskuussa isoin hohtavankeltaisin kukin kukkiva A<br />

Nattljus / Oenothera biennis<br />

koriste-, öljy- ja lääkekasvi. Kv. Kylväytyy. 50-100 cm.<br />

Aur-pvar.<br />

98-8 KRUUNUOHDAKE<br />

Ulltistel / Onopordum acanthium<br />

* Komea, kookas, piikikäs ohdake. Purppuranpunaiset kukinnot<br />

heinä-syyskuussa. Yli 200 cm. Kv. Aur.<br />

D<br />

99-9 IDÄNKEULANKÄRKI<br />

lk Luonnonvarainen harjukasvi kuivalle paikalle. Vaaleankeltaiset<br />

kukat kesä-heinäkuussa. 10-20 cm. Aur.<br />

H<br />

99-18-6 KARTANOPIONI<br />

Herrgårdspion / Paeonia x hybrida<br />

Pionit olivat vuoden 1997 maatiaiskasveja!<br />

Suuret ruusunpunaiset, yksinkertaiset kukat (V-VI). Kestävä<br />

maatiaispioni! Aur-pvar.<br />

D<br />

A. **** Hyvin vanhoja kantoja Etelä- ja Keski-Suomesta. D<br />

B. **** Hyvin vanhoja kantoja Pohjois-Suomesta. D<br />

** Tillipionin ja kuolanpionin risteymä. Kapealiuskaiset lehdet,<br />

yksinkertaiset loistavanpunaiset kukat. Aur-pvar.<br />

D<br />

C<br />

A<br />

A

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

99-18-7 KIINANPIONI<br />

Luktpion / Paeonia lactiflora<br />

99-18-2 "KRIMINPIONI<br />

Krimpion<br />

Paeonia daurica (syn. P. triternata)<br />

99-18-8 JALOPIONI<br />

Ädelpion / Paeonia Lactiflora-<strong>ry</strong>hmä<br />

99-18-11 KAUKASIANPIONI<br />

Svavelpion<br />

Paeonia mlokosewitschii<br />

99-18-12 PALLAKSENPIONI<br />

Luddpion / Paeonia mollis<br />

99-18-14 VUORIPIONI<br />

Bergpion / Paeonia officinalis<br />

99-18 PIONISEOS<br />

Pionmix / Paeonia sp.<br />

99-8 HAPRO<br />

Fjällsyra / Oxyria digyna<br />

100-6-6 SIPERIANUNIKKO<br />

Sibirisk vallmo / Papaver croceum<br />

100-6-11 TARHAIDÄNUNIKKO<br />

Trädsgårdsjättevallmo<br />

Papaver Orientale-<strong>ry</strong>hmä<br />

100-6-16 ESPANJANUNIKKO<br />

Spansk vallmo / Papaver rupifragum<br />

101-1 PARATIISILILJA<br />

Paradislilja / Paradisea liliastrum<br />

101-2 KAKALIA<br />

Spjutkakalia / Parasenecio hastatus<br />

102-5-6 VARPUPIPO<br />

Buskhatt / Penstemon fruticosus<br />

Kiinanpioni on jalopionien kantalaji, joka kasvaa luonnonvaraisena<br />

Kaakkois-Aasiassa. Aur.<br />

A. *-** ”Emokasvit ovat perinteisten jalopionien näköisiä kasvutavaltaan<br />

ja lehdiltään. Kukat yksinkertaisia, eriasteisesti<br />

kerrannaisia, jokunen täyskerrannainenkin…Värit tumman<br />

viininpunainen, kirkas violetinpunainen sekä vaalean<br />

punaliila. Kukinta juhannuksen jälkeen.” Siemenet on kerätty<br />

pionien viljelykoelmasta Vihdistä. 60-80 cm.<br />

D<br />

B. Valkoiset yksinkertaiset kukat. Luonnonkanta. D<br />

C. Valkoiset yksinkertaiset kukat. Seos puutarhalajikkeista:<br />

’White Wings’,’Krinkled White’,’Isani Kiovi,’Whitleyi Major’,<br />

’Le Jour’, ’La Fiancee’<br />

D<br />

D. Tummanpunainen puolikerrottu lajike. D<br />

***<br />

K-S<br />

Krimin niemimaalta kotoisin oleva pioni. Vaaleanpunaiset<br />

(12 cm) kukat touko-kesäkuussa. Pyöreäliuskainen ja<br />

kaunis lehdistö. Tuore hiekkamultamaa. 40-60 cm. Pvar.<br />

** ”Emokasvit ovat rotevampia ja korkeampia kuin perinteiset<br />

jalopionit. Lehdet heleänvihreät ja leveämpiliuskaiset<br />

kuin jalopioneilla. Kukat suuria, yksinkertaisia tai monissa<br />

on 2-3 terälehtikerrosta. Värit kermanvalkoinen, vaaleanpunainen<br />

sekä edellistä voimakkaampi pinkki. Kukinta<br />

kesäkuun puolenvälin jälkeen”. Siemenet ovat peräisin<br />

pionien viljelykokoelmasta Vihdistä. 80-100 cm.<br />

Kyseessä ovat samat pionit, jotka viime vuonna olivat<br />

siemenluettelossa amurinpionin (P. obovata) nimellä.<br />

Harvinainen keltakukkainen pioni. Leveäliuskaiset, pyöreäkärkiset<br />

sinivhreät lehdet. Yksinkertaiset vaaleankeltaiset<br />

kukat touko-kesäkuussa. 60-80 cm. V-VI. Pvar.<br />

**** Nk. helluntaipioni. Matalakasvuinen vuoripionin sukulainen.<br />

Tumman ruusunpunaiset, kevyesti kerrotut kukat jo<br />

toukokuun lopulla. 50 cm. Aur<br />

**** Tarhapionien toinen kantalaji. Kevyesti kerrotut, vaalean D<br />

ruusunpunaiset kukat ennen juhannusta. Aur-pvar.<br />

Seoksessa ainakin kuolan-***, ruusu-*** ja silkkipionia. D<br />

lk Tanakka, 20-30 cm korkea suolaheinää muistuttava luonnonlaji<br />

Pohjois-Suomesta Lehdet ruusukkeena. Ne ovat<br />

happaman makuisia ja niitä onkin käytetty ravintona. Me-<br />

nestyy kosteassa maassa.<br />

** Yleinen maatiaiskasvi. Keltaisia ja oransseja kukkia. Kv<br />

tai lyhytikäinen perenna, kylväytyy. 30-40 cm. Aur.<br />

A<br />

Alkukesän komeakukkainen unikko. Kukinnan jälkeen<br />

lehdet yleensä kuihtuvat pois, mutta eivät aina. 80-100<br />

cm. Aur.<br />

A<br />

A. *** ”Raakkila” - hieno seos punaisen sävyjä. Katso<br />

A<br />

E-S www.raakkila.fi<br />

B. *** Vaaleita punaisen sävyjä. A<br />

C. *** Leiskuvan tummanpunainen kanta Pohjois-Suomesta. A<br />

E. **** Ikivanha oranssinpunainen kanta. A<br />

** Muistuttaa siperianunikkoa. Hennon punaoranssit kukat A<br />

kesä-elokuussa. Kukkii toisena kesänä. Kv, kylväytyy. Aur<br />

****<br />

/ ***<br />

Hieno vanha lilja. ”Vaatimaton, viehättävä vanhan ajan<br />

kukka.” Puhtaanvalkeat kukat kesäkuussa. Hyvä leikko-<br />

kukka. Aur-pvar.<br />

*** Perennaharvinaisuus Siperiasta. Isot keihäsmäiset lehdet.<br />

Leviää. Metsäpuutarhaan. Jopa 200 cm. Pvar.<br />

*** Varpumainen puutarhakasvi. Vaalean siniliilat, torvimaiset<br />

kukat heinä-elokuussa. 20-30 cm. Aur-pvar.<br />

18<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

D<br />

D<br />

D<br />

D<br />

D<br />

A<br />

C<br />

C<br />

B

---

102-5-12 HERTTAPIPO<br />

Hjärtpenstemon / Penstemon ovatus<br />

105-4 MUKULAPALOYRTTI<br />

Röd lejonsvans / Phlomis tuberosa<br />

106-13-4 SARVITÄHKÄMUNKKI<br />

Hornrapunkel / Phyteuma scheuchzeri<br />

106-13-5 VAALEATÄHKÄMUNKKI<br />

Vitrapunkel / Phyteuma spicatum<br />

107-5-1 ORANSSIKELTANO<br />

Rödfibbla / Pilosella aurantiaca<br />

108-3-3 HEINÄRATAMO<br />

Svartkämpar / Plantago lanceolata<br />

108-3-4-2 PURPPURARATAMO<br />

Plantago major ’Rubrifolia’<br />

108-3-6 SOIKKORATAMO<br />

Rödkämpar / Plantago media<br />

109-8-1 HIMALAJANJALKALEHTI<br />

Indiskt fotblad<br />

Podophyllum hexandrum<br />

109-11-1 KELLOSINILATVA<br />

Lappblågull / Polemonium acutiflorum<br />

109-11-3 LEHTOSINILATVA<br />

Blågull / Polemonium caeruleum<br />

109-11-4 ”KASHMIRINSINILATVA”<br />

Kaskad blågull<br />

Polemonium ’Cashmerianum’<br />

109-14-4 KALLIOKIELO<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

19<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

** Edellistä rotevampi ja leveälehtisempi. Matalahko kasvi,<br />

jolla kauniit sinipunaiset, torvimaiset kukat näyttävissä<br />

kukkatähkissä. Aur.<br />

** Helppohoitoinen ja kestävä luonnonperenna. Liilanpunaiset<br />

kukat heinä-elokuussa. 80-120 cm. Aur-pvar.<br />

*** Sinivioletit kukinnot kesä-elokuussa. Ollut kestävä myös<br />

pohjoisessa. 20-30 cm. Aur-pvar.<br />

*** Erikoinen kasvi metsäpuutarhaan. Vaaleat kukinnot kesäelokuussa.<br />

40-50 cm. Aur-pvar.<br />

** Kellanpunaiset mykeröt vanan päässä. VI-VII(VIII). 25-<br />

60 cm. ”Luonnonkasvi Euroopan vuoristoista. Kasvanut<br />

pihassamme yli 20 vuotta ja levinnnyt voimakkaasti.”<br />

lk Harvinaistunut keto- ja piennarkasvi. Lääkekasvi. "Kasvoi<br />

villinä, runsaina mättäinä kallioilla." 20-40 cm. Aur-pvar.<br />

"Kukkapenkissä hyvässä maassa kasvaa todella komeaksi.<br />

** Piharatamon puutarhalajike, jolla on viininpunaiset lehdet.<br />

Läpäisevä ja vähäravinteinen maa. 10-30 cm. Aur-pvar.<br />

lk ”Vaaleanpunainen nätti kukka, kauniit soikeat lehdet ruusukkeena.”<br />

VI-VIII. Aur-pvar.<br />

** Harvinainen luonnonperenna ja lääkekasvi. Valkoiset tai<br />

punertavat kukat toukokuussa lehtien puhjetessa. Koristeelliset<br />

punaiset hedelmät. Metsäpuutarhaan. 50-80 cm.<br />

lk<br />

P-S<br />

Pvar. †<br />

Pohjois-Suomen kauniskukkainen luonnonkasvi. Tämä<br />

kanta alun perin Ivalosta. Kukinta kesä-heinäkuussa. 50-<br />

80 cm. Aur-pvar.<br />

Hyvin vanha, kiitollinen ja kauniskukkainen maatiaisperenna.<br />

Kukinta kesä-heinäkuussa. 60-80 cm. Aur-pvar.<br />

A. **** Sinikukkainen. A<br />

B. **** Sekä valko- että sinikukkaisia. A<br />

C. **** Kerätty valkokukkaisista kasveista. A<br />

* Lienee tutun lehtosinilatvan kashmirilainen kanta. A<br />

”…jotenkin isomman oloinen ja korkeampi kuin lehtosinilatva.”<br />

Siniset kukat. 60-90 cm.<br />

lk Koristeellinen luonnonkasvi kalliopuutarhoihin. Valkoiset D<br />

Getrams / Polygonatum odoratum<br />

kukat keväällä (V-VI). 20-40 cm. Aur-var. †<br />

111-5-3 VERIHANHIKKI<br />

** Puolirento- ja haarautuvavartinen. Verenpunaiset kukat A<br />

Blodfingerört/Potentilla atrosanguinea kesä-elokuussa. 30-40 cm. Aur.<br />

111-5-4 KULTAHANHIKKI<br />

** Keskieurooppalainen vuoristokasvi. Kirkkaankeltaiset ku- A<br />

Gullfingerört / Potentilla aurea<br />

kat kesä-heinäkuussa. 10-15 cm. Aur.<br />

111-5-5 KIRJOHANHIKKI<br />

* Uudempia hanhikkiristeymiä. Lajike, jolla punakeltaiset A<br />

Brokfingerört<br />

Potentilla Bicolor-<strong>ry</strong>hmä<br />

yksinkertaiset mansikankukkia muistuttavat kukat heinäelokuussa.<br />

Läpäisevä maa. 40-60 cm. Aur.<br />

111-5-9 JAPANINHANHIKKI<br />

*** Suurikukkainen ja kaunislehtinen kivikkokasvi. Mätästä- A<br />

Storblommig fingerört<br />

Potentilla megalantha<br />

vä, tiivis kasvutapa. Keltaiset kukat heinä-elokuussa. Läpäisevä,<br />

tuore tai kuiva maa. 15-20 cm. Aur.<br />

C<br />

111-9-13 ETELÄNKEVÄTESIKKO<br />

Lundviva / Primula elatior<br />

111-9-18 JAPANINESIKKO<br />

Japansk viva / Primula japonica<br />

111-9-25 LOISTOKEVÄTESIKKO<br />

Trädgårsviva<br />

Primula Polyantha-<strong>ry</strong>hmä<br />

****<br />

E-S<br />

Hempeän vaaleankeltainen kevään kukkija (V-VI). Hyvin<br />

vanha kanta. Kylväytyy. 10-20 cm. Pvar.<br />

Kosteassa, puolivarjossa viihtyvä pitkään kukkiva esikko.<br />

Kukat kiehkurassa vanan päässä. 40-60 cm. Pvar.<br />

A. ** Vaaleanpunaiset kukat. ”Yksi suosikeistani.” C<br />

B. ** ’Alba’ - valkoiset kukat. C<br />

**** Esikkoristeymä. ”Olen heitellyt siemeniä metsäpuutarhaan,<br />

siellä kasvavat yksikseen. Kukkapenkissä mahtavia<br />

puskia.” Kelta-, oranssi- ja punasävyiset kukat. Touko-kesäkuussa.<br />

15-30 cm. Aur.<br />

C<br />

B<br />

A<br />

A<br />

C<br />

A<br />

B<br />

B<br />

B<br />

D<br />

A<br />

A<br />

C

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

111-9-34 KEVÄTESIKKO<br />

Gullviva / Primula veris<br />

111-9-34-<br />

1<br />

VENÄJÄNKEVÄTESIKKO<br />

Stor gullviva<br />

Pimula veris subsp. macrocalyx<br />

112-6-1 ISONIITTYHUMALA<br />

Praktbrunört / Prunella grandiflora<br />

114-7-8 TARHAKYLMÄNKUKKA<br />

Backsippa / Pulsatilla vulgaris<br />

123-1-3 SYYSPÄIVÄNHATTU<br />

Höstrudbeckia / Rudbeckia laciniata<br />

123-1-6 MUSTAPÄIVÄNHATTU<br />

Trollrudbeckia<br />

Rudbeckia occidentalis<br />

123-3-3 ALPPIHIERAKKA<br />

Alpsyra / Rumex alpinus<br />

123-6 TUOKSURUUTA<br />

Vinruta / Ruta graveolens<br />

125-2-11 LEHTOSALVIA<br />

Stäppsalvia / Salvia nemorosa<br />

lk<br />

Vanhojen puutarhojen kevään tuoja. Etelä-Suomessa<br />

luonnonvarainen. Keltaiset kukat. 15-30 cm. V-VI. Pvar.<br />

A. lk Keltainen. C<br />

B. **** Punasävyisiä kukkia. Vanha lajike. C<br />

lk Kevätesikon alalaji, joka kasvaa luonnonvaraisena Kuolan C<br />

niemimaalla. Muistuttaa kevätesikkoa, suuremmat kukat,<br />

kukkii aikaisemmin.<br />

** Kukkiva maanpeittokasvi. ’Rosea’-lajike, jolla ruusunpunaiset<br />

kukkatähkät heinä-elokuussa. 20-30 cm. Aur-pvar.<br />

* Ihastuttava kevätkukkija. Väriseos valkoisia, punaisia ja<br />

violettikukkaisia. 15-25 cm. Läpäisevä maa. Aur.<br />

*** ”Kaunis, korkea, vaatimaton loppukesän kukkija. Lisääntyy<br />

hyvin.” Keltainen. 100-200 cm. Aur.<br />

* Mustat kehräkukat korkeana kekona vihreiden verholehtien<br />

ympäröimänä, laitakukat puuttuvat. Erikoinen! Aur.<br />

**** Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristosta kotoisin oleva kookas<br />

hierakkalaji, jonka lehtiä on syöty pinaatin tapaan. Ra-<br />

vinteinen maa. 100-150 cm. Aur-pvar.<br />

* Pensasmainen kasvutapa ja koristeelliset sinivihreät lehdet.<br />

Vanha lääkekasvi. Läpäisevä maa. 40 cm. Aur. Tal-<br />

vehtiminen epävarmaa.<br />

”Sinivioletit, tähkämäiset kukinnot. Ehytlaitaiset lehdet.<br />

Vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kukkii aurinkoisella<br />

125-2-14 NIITTYSALVIA<br />

*<br />

paikalla pitkään. Houkuttelee päiväperhosia.”40 cm. Aur.<br />

Loistavansiniset huulikukat kesä-elokuussa. Kaunis ja A<br />

Ångssalvia / Salvia pratensis<br />

kestävä perenna. 30-70 cm. Aur.<br />

125-2-23 SALVIA<br />

Salvia / Salvia verbenaca<br />

* Salviauutuus kokeilijoille, muistuttaa lehtosalviaa. A<br />

125-9-6 PIKKULUPPIO<br />

** Keski-Euroopassa luonnonvarainen laji, jonka miedonma- C<br />

Pimpinell / Sanguisorba minor<br />

kuisia lehtiä käytetään salaattina. 50-60 cm.<br />

126-4-1 KIVIKKOSUOPAYRTTI ** Runsaskukkainen peittokasvi kalliolle ja läpäisevälle maal- C<br />

Liten såpnejlika /Saponaria ocymoides le. Ruusunpunaisia kukkia kesä-heinäkuussa. 15 cm Aur.<br />

126-4-2 ROHTOSUOPAYRTTI<br />

**** Vuoden 2009 maatiaiskasvi!<br />

B<br />

Såpnejlika / Saponaria officinalis<br />

”Ihana tuoksu suoraan lapsuudesta mummon puutarhasta.<br />

Hän kutsui kasvia ylioppilaaksi…” Vanha, hempeän roosanvärinen<br />

rohto- ja koristekasvi. Juurista on keitetty suopaa<br />

pesuaineeksi. Sekoitus kerrottuja ja yksinkertaisia<br />

kukkia. Siementaimilla on yleensä yksinkertaiset kukat.<br />

50-80 cm. Aur-pvar.<br />

126-9-5 MÄKIMINTTU<br />

lk Kyntelin sukuinen, matalakasvuinen luonnonyrtti pihake- A<br />

Bergmynta / Satureja vulgaris<br />

dolle tai -kalliolle. Kalkinsuosija. Aur-pvar. 20-60 cm.<br />

126-12-3 PATJARIKKO<br />

** Tuttu ainavihreä, sammalmaista kasvustoa tekevä maan- B<br />

Rosenbräcka<br />

Saxifraga Arendsii-<strong>ry</strong>hmä<br />

peitekasvi. Neulasmaiset lehdet. Punasävyiset kukat touko-kesäkuussa.<br />

Läpäisevä maa. Aur-pvar.<br />

126-12-<br />

15<br />

ISORIKKO<br />

Pyramidbräcka / Saxifraga hostii<br />

** Kauniskukkainen rikko kalliopuutarhaan. Ainavihannat A<br />

lehtiruusukkeet. Valkoisia pieniä kukkia huiskilossa 40-60<br />

cm korkeassa kukkavanassa. (V-VI). Aur.<br />

126-12-<br />

24<br />

LEHTORIKKO<br />

Prickbräcka / Saxifraga rotundifolia<br />

*** Mainio löyhästi mätästävä maanpeitekasvi puolivarjoon. A<br />

Pienet valkoiset kukat kesä-heinäkuussa. 20-40 cm. Pvar.<br />

128-6-2 ”ISOVUOHENNOKKA”<br />

** Pystykasvuinen. Vaalean sinivioletit huulikukat toispuo- A<br />

Stor frossört / Scutellaria altissima leisesti kukkatähkässä. 40-60 cm. Aur-pvar.<br />

127-1-3 KIVIKKOTÖRMÄKUKKA * Viron ja Etelä-Ruotsin kalkkialueilla luonnonvarainen laji. A<br />

Fältvädd / Scabiosa columbaria<br />

Kivikkoistutuksiin. Vaaleansiniset mykerömäiset kukinnot<br />

heinä-elokuussa. 20-60 cm.<br />

128-9-3 SIPERIANMAKSARUOHO *** Vanhojen kivikkopuutarhojen peruskasvi. Näyttävä keltai- A<br />

Gyllenfetblad / Sedum aizoon<br />

nen kukinta heinä-elokuussa. 40-60 cm. Aur.<br />

20<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

C<br />

B<br />

C<br />

C<br />

C<br />

B<br />

A<br />

A

---

128-9-54-<br />

3<br />

128-9-54-<br />

1<br />

PUNAISOMAKSARUOHO<br />

Sedum telephium subsp. telephium<br />

LÄNNENISOMAKSARUOHO<br />

Kärleksört<br />

Sedum telephium subsp. maximum<br />

130-1-11 JAAKONVILLAKKO<br />

Stånds / Senecio jacobea<br />

131-1-6 PUNA-AILAKKI<br />

Skogslyst / Silene dioica<br />

131-1-8 VALKOAILAKKI<br />

Åkerlyst / Silene latifolia subsp. alba<br />

131-1-9 NUOKKUKOHOKKI<br />

Backglim / Silene nutans<br />

131-1-13 NURMIKOHOKKI<br />

Ängsglim / Silene vulgaris<br />

131-7-1 SINISILMIÖ<br />

Grenig gräslilja<br />

Sisyrinchium graminoides<br />

132-4-11 KULTAPIISKU<br />

Gullris / Solidago virgaurea<br />

134-4-2 NUKKAPÄHKÄMÖ<br />

Lammöron / Stachys byzantina<br />

134-4-3 JALOPÄHKÄMÖ<br />

Praktbetonika / Stachys macrantha<br />

135-3-1 HEINÄTÄHTIMÖ<br />

Grasstjärnblomma<br />

Stellaria graminea<br />

135-21 PURTOJUURI<br />

Ängsvädd / Succisa pratensis<br />

136-2-3 BALKANINKELLOKKI<br />

Elfenbensklocka<br />

Symphyandra hofmannii<br />

136-2-4 KAUKASIANKELLOKKI<br />

Symphyandra pendula<br />

137-6-3 PUNAPIETARYRTTI<br />

Rosenkrage / Tanacetum coccineum<br />

137-6-4 HUISKILOPIETARYRTTI<br />

Renfanekrage<br />

Tanacetum co<strong>ry</strong>mbosum<br />

137-6-8 ”KIINANPIETARYRTTI”<br />

Tanacetum tianschanicum<br />

137-12 AURINGONTÄHTI<br />

Strålöga / Telekia speciosa<br />

137-13 TELLIMA<br />

Anagrambräcka / Tellima grandiflora<br />

138-2-1 LEHTOÄNGELMÄ<br />

Aklejruta / Thalictrum aquilegiifolium<br />

138-2-8 PIKKUÄNGELMÄ<br />

Stor kustruta / Thalictrum minus<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

21<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

lk Kestävä luonnonkasvi kalliopuutarhaan ja kiviaidoille.<br />

Punertava kukinto loppukesällä. 30-50 cm. Aur.<br />

lk ”Kaunis, helppohoitoinen kuivien paikkojen takuuvarma<br />

kasvi.” Suuri vihertävänvalkoinen kukinto loppukesällä.<br />

Näyttävä luonnonvarainen kalliokasvi. 30-50 cm. Aur.<br />

lk ”Parhaita perhos-hyönteiskasveja, linnuille siemeniä,<br />

upea luonnonläheiseen puutarhaan.” Keltaiset kukat. ap.<br />

lk<br />

lk<br />

lk<br />

Viro<br />

”Kuuluu Suomen luontoon kuin päivänkakkara. Kaunis ja<br />

vaatimaton. Leviää tosin aika lailla.” Kukkaniityn perus-<br />

lajeja. Punainen. 30-60 cm. Aur-pvar.<br />

Suurehkot valkoiset kukat avautuvat iltaisin. 30-60 cm.<br />

Aur-pvar. Risteytyy edellisen kanssa.<br />

Kuivan paikan valkokukkainen ja tuoksuva, iltahämärissä<br />

kukkiva kohokki. 20-40 cm. Aur-pvar. Läpäisevä maa.<br />

lk Valkokukkainen niittykasvi. Kukissa pulleat verhiöt. Sinivihreät<br />

lehdet. 30-80 cm. Aur-pvar.<br />

A<br />

* Kurjenmiekkojen kaukainen sukulainen. Heinämäisten B<br />

lehtien keskeltä nousee heinäkuussa sinisiä, keltanieluisia<br />

kukkia. Kuivalle paikalle. 15-20 cm. Aur.<br />

lk Yleinen luonnonkasvi ja tunnettu lääkekasvi. 30-100 cm.<br />

Aur-pvar.<br />

A<br />

*** Mainio kuivien paikkojen peittokasvi. Erikoiset valkonukkaiset,<br />

pehmeät lehdet. 20 cm. Aur.<br />

B<br />

****<br />

Maaseudun puutarhoissa yleinen maatiaisperenna. Näyttävä<br />

sinipunainen kukinto (VI-VIII). 40-50 cm. Aur-pvar.<br />

lk Valkoisia tähtikukkia (VI-VIII) hennon, haarovan varren<br />

ympärillä. Yleinen luonnonkasvi. Pientareille, rannalle ja<br />

metsäpuutarhaan aluskasviksi. 20-40 cm. Aur-pvar.<br />

lk Rinneniittyjen ja kaskimaiden kasvi. Siniset kukat elosyyskuusssa.<br />

30-60 cm. Läpäisevä maa. Aur-pvar.<br />

* Perennauutuus. Matalahko kasvi, jolla on valkoiset, nuokkuvat,<br />

kellomaiset kukat heinä-elokuussa. 40 cm. Aur.<br />

* Tuuheakasvuinen kuivan paikan kasvi. Runsaasti kermanvaaleita<br />

kellokukkia. 30-40 cm. Aur-pvar.<br />

*** ”Punapäivänkakkara”. Päivänkakkaramaiset mykeröt punaisen<br />

sävyissä (VI-VIII). Aur-pvar.<br />

A<br />

** Harvinainen luonnonperenna. Pienehköt valkoiset kukkamykeröt<br />

leveissä huiskilossa heinä-syyskuussa. 50-60 cm.<br />

Aur.<br />

A<br />

** Valkokukkainen pieta<strong>ry</strong>rtti. Kukkii heinä-syyskuussa.<br />

Luonnonperenna Kaukoidästä. 50-60 cm. Aur-pvar.<br />

**** Isolehtinen vanhojen kartanopuistojen jättiperenna. Keltaiset<br />

mykeröt heinä-syyskuussa. 150-200 cm. Pvar-var.<br />

* Hyvä varjopaikkojen peittokasvi, lehdet talvivihreät. Vihervänvaaleat<br />

kukkatähkät (50 cm) alkukesällä. Pvar-var.<br />

Koristeellinen ja kaunislehtinen varjoisten puutarhojen<br />

luonnonperenna. Kukinta kesä-heinäkuussa. Pvar-var.†<br />

A. ** Liilanpunertava. C<br />

B. ** Kermanvalkoinen. C<br />

C. ** Seos liilanpunaisia ja valkoisia. C<br />

* Kaunislehtinen perinteinen koristekasvi. Kukkii kesä-elokuussa<br />

pienin kukin. Aur-pvar. †<br />

C<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

C<br />

A<br />

C<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

C

---

MONIVUOTISET KASVIT<br />

138-2-10 POHJANÄNGELMÄ<br />

Nordlig backruta<br />

Thalictrum simplex subsp. boreale<br />

138-7-2 VUORIREVONPAPU<br />

Lupinväppling / Thermopsis montana<br />

139-10 PUNAKATKO<br />

Rödkörvel / Torilis japonica<br />

140-1-2 PUKINPARTA<br />

Ängshavrerot / Tragopogon pratensis<br />

140-7-4 KELTA-APILA<br />

Gullklöver / Trifolium aureum<br />

140-7-9 KALVASAPILA<br />

Blekklöver / Trifolium ochroleucon<br />

140-11-2 MERISAUNIO<br />

Kustbaldersbra<br />

lk<br />

P-S<br />

****<br />

Pohjoisten tulvaniittyjen, rantalehtojen ja kyläketojen laji.<br />

Koristeelliset lehdet, vaatimaton sinipunertava kukinto,<br />

jossa pitkät heteet. 40-80 cm. Aur-var. †<br />

Lupiinia muistuttava vanha koristekasvi. Vaaleankeltaiset<br />

kukinnot kesä-heinäkuussa. 50-90 cm. Aur.<br />

lk Rinneniittyjen ja kyläketojen kirveliä muistuttava kaksivuotinen<br />

luonnonlaji. Tämä kanta ap. Virosta. Valkoinen<br />

kukinto. Aur. 5-90 cm.<br />

lk Ketokasvi. Keltaiset, vain aamupäisin auki olevat mykeröt<br />

kesä-heinäkuussa. 70-80 cm. Aur.<br />

lk Kuivien niittyjen ja rinneketojen harvinaistunut laji. Kellanruskeat<br />

kukat (VII-VIII). 15-35 cm. Aur-pvar.<br />

** Keskieurooppalainen apila. Suuret vaaleankeltaiset-punertavat<br />

kukinnot (VI-VII). 40 cm. Aur-pvar.<br />

lk Kallionkoloissa viihtyvä matalahko luonnonlaji. Punertavat<br />

varret. Päivänkakkaramaiset kukinnot heinä-elokuussa.<br />

30 cm. Aur.<br />

141-1<br />

Tripleurospermum maritimum<br />

KULLEROSEKOITUS<br />

Smörbollmix / Trollius sp.<br />

** Seoksessa ainakin tarha-, niitty- ja pikkukulleroa. Aurpvar.<br />

D<br />

141-1-3 AASIANKULLERO<br />

** Harvinainen kullerolaji Koillis-Venäjältä. Keltaoranssit D<br />

Orange smörboll / Trollius asiaticus kukat toukokuussa. 50-60 cm. Aur-pvar.<br />

141-1-4 KESÄKULLERO<br />

*** Muita kulleroita myöhäisempi. Oranssinkeltaiset kukat D<br />

Kinesisk smörboll / Trollius chinensis maljamaisen laakeita (VI-VII). 70-90 cm. Aur-pvar.<br />

141-1-6 NIITTYKULLERO<br />

Smörboll / Trollius europaeus<br />

lk<br />

P-S<br />

”Meidän ilonaiheemme: jokitörmät kultakulleroita huojuttelevat<br />

suvituulessa.” Hyvässä maassa miltei 1,5 m! V-VI.<br />

Aur-pvar.<br />

D<br />

141-1-5 TARHAKULLERO<br />

Varma ja kestävä aikainen perenna. Kelta-oranssit kukka- D<br />

Trädgårdssmörbolla<br />

Trollius Cultorum-<strong>ry</strong>hmä<br />

pallot touko-kesäkuussa. Aur-pvar.<br />

A. **** Hyvin vanhaa kantaa (siemeniä vähän). D<br />

B. ** Nuorehko kanta. D<br />

143-3-4 LEHTOVIRMAJUURI<br />

Flädervänderot<br />

Valeriana sambucifolia<br />

lk<br />

E-S<br />

Valeriaana, rantalehtojen luonnonkasvi. Samantapaisia C<br />

rauhoittavia ominaisuuksia kuin rohtovirmajuurella. Vaaleanpunertavat<br />

kukkasarjat. 80-100 cm. Aur-pvar. Tuore<br />

maa.<br />

143-10-3 TUMMAPÄRSKÄJUURI ** Suurilehtinen, liljamainen perenna. Tummat kukat heinäelokuussa.<br />

100-130 cm. Aur-pvar. †<br />

D<br />

Svart nysrot / Veratrum nigrum<br />

143-11-2 RANSKANTULIKUKKA<br />

Franskt kungsljus / Verbascum chaixii<br />

143-11-4 TARHATULIKUKKA<br />

Trädgårdskungsljus<br />

143-11-<br />

10<br />

Verbascum ’Densiflorum’<br />

PURPPURATULIKUKKA<br />

Trädgårdskungsljus<br />

Verbascum phoenicum<br />

143-11-<br />

12 UKONTULIKUKKA<br />

Kungsljus / Verbascum thapsus<br />

143-12-5 TÄHKÄVERBENA<br />

Blåverbena / Verbena hastata<br />

** ’Album’. Kaunis valkokukkainen tulikukka. Kukkii heinä-elokuussa.<br />

Kuivahko, hiekkainen maa. 60-100 cm.<br />

Aur.<br />

** Näyttävät, todella isot keltaiset kukat. Todennäköisesti<br />

’Densiflorum’-lajike tai laji V. densiflorum. Kaksivuotinen.<br />

Isokukkainen tulikukka. Valkoisia ja punasävyisiä kukkatähkiä<br />

heinä-syyskuussa. Kaksivuotinen, kylväytyy. 50-90<br />

cm. Kuiva, läpäisevä maa. Aur.<br />

lk Näyttävä luonnonkasvi läpäisevään maahan. Keltainen<br />

kukkatähkä heinä-elokuussa. 70-150 cm. Aur.<br />

Pohjois-Amerikasta peräisin oleva komea luonnonperenna.<br />

Intiaanien lääkekasvi. Tiiviit kukkatähkät sarjamaisena<br />

kukintona (VI-IX). Pitkät, suikeat lehdet. Läpäisevä<br />

maa. 70-100 cm. Aur.<br />

A. * ’Alba’ - valkokukkainen puutarhalajike. C<br />

B. * ’Rosa’ - ruusunpunainen puutarhalajike. C<br />

22<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

C<br />

H<br />

a<br />

A<br />

H<br />

H<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

C

---

143-12-6 ROHTOVERBENA<br />

Järnört / Verbena officinalis<br />

144-2-6 UNELMATÄDYKE<br />

Porslinsveronika<br />

Veronica gentianoides<br />

144-2-9 RANTATÄDYKE<br />

Strandveronika / Veronica longifolia<br />

144-2-18 TÄDYKE<br />

Veronika / Veronica thessalica ’Rosea’<br />

145-4-1 PIKKUTERVAKKO<br />

Fjällnejlika / Viscaria alpina<br />

145-4-3 MÄKITERVAKKO<br />

Tjärblomster / Viscaria vulgaris<br />

144-5-1 HIIRENVIRNA<br />

Kråkvicker / Vicia cracca<br />

144-5-4 METSÄVIRNA<br />

Skogsvicker / Vicia sylvatica<br />

145-14 TUOKSUORVOKKI<br />

Luktviol / Viola odorata<br />

Tilaus<br />

nro<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

23<br />

MONIVUOTISET KASVIT<br />

* Eli rautayrtti. Keski-Euroopassa luonnonvarainen laji.<br />

Lääkeyrtti. Pienet kukat pitkissä huiskiloissa. 50-60 cm.<br />

Aur. Kalkinsuosija.<br />

** Viehättäväkukkainen ja aikainen tädyke. Vaaleansiniset<br />

kukkatähkät toukokuussa. Kivikkotarhaan. Läpäisevä<br />

maa. 40-60 cm. Aur-pvar.<br />

lk Kaunis rantakasvi. Liilansiniset kukkatähkät heinäelokuussa.<br />

Aur-pvar.<br />

* Puolilamoava peittokasvi, vaaleanpunaiset kukinnot kesäheinäkuussa.<br />

Kasvuston korkeus noin 15 cm.<br />

lk Erinomainen kivikkokasvi. Luonnonvarainen laji. Vaaleanpunaiset<br />

tiiviit kukinnot kesä-elokuussa. 10-20 cm. Aur.<br />

lk<br />

Tervakukka. Kallioketojen kauniskukkainen luonnonlaji.<br />

Aniliininpunaiset kukat (VI-VII). 20-40 cm. Aur.<br />

lk Tuttu sinikukkainen luonnonkasvi niitylle tai pientareille. H<br />

lk Kaunis siniviiruinen herneenkukka (V-X). Vaatimattomassakin<br />

maassa menestyvä ja pitkään kukkiva luonnonköyn-<br />

nös (30-200 cm).<br />

**** Tuoksuvat tummansiniset kukat aikaisin keväällä ja viimeisenä<br />

syksyllä. Leviää. Hyvä peittokasvi. 5-20 cm.<br />

Aur-pvar.<br />

Huonekasvit - hk<br />

NIMI – Namn /<br />

Tieteellinen nimi<br />

40-9-1-3 KORISTEPAPRIKA<br />

P<strong>ry</strong>dnadspaprika<br />

Capsicum Conoides-<strong>ry</strong>hmä<br />

78-14-2 MUMMONPALSAMI<br />

Balsamin / Impatiens balsamina<br />

131-14-6 ”KENGURUNOMENAKOISO”<br />

Känguruäpple, engl. kangaroo apple<br />

Solanum laciniatum<br />

Ikä<br />

Kuvaus<br />

”Turkinpippuri” oli vanhimpia huonekasveja, jota käytettiin<br />

myös lääkekasvina. Pienet punaiset koristeelliset tuliset<br />

paprikat. 30-40 cm. Aur.<br />

**** Vanhimpia koristekasveja. Ruusunpunaiset kukat. Kylvö<br />

maaliskuussa. Yv. Kerää siemenet talteen. Tätä palsamia<br />

on kasvatettu jo 60 vuoden ajan. Aur.<br />

* Koisokasvi Australiasta. Pysty puolipuutuva varsi, tummanvihreät<br />

lehdet. Kasvaa jo ensimmäisenä kesänä 1-2 m<br />

korkeaksi. Kookkaat violetit ”perunankukat”. Soikeat hedelmät<br />

kypsinä punaiset ja kitkerät. Voidaan kasvattaa yksivuotisena<br />

kesäkukkana tai talvehdittaa kasvihuoneessa<br />

(+9˚C). Täysin kypsät hedelmät syötäviä, muuten koko<br />

kasvi myrkyllinen. Aur.<br />

a<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

A<br />

H<br />

C<br />

K<br />

A<br />

b<br />

A

---

YKSIVUOTISET KASVIT<br />

Tilaus<br />

nro<br />

Yksivuotiset kasvit - yv<br />

NIMI – Namn /<br />

Tieteellinen nimi<br />

20-8-2 AURANKUKKA<br />

Åkerklätt / Agrostemma githago<br />

23-11-2 PUNAREVONHÄNTÄ<br />

Rävsvans / Amaranthus caudatus<br />

23-11-3 PURPPURAREVONHÄNTÄ<br />

Blodamarant / Amaranthus hybridus<br />

subsp. cruentus<br />

28-5 HUOPAKULTASILMÄ<br />

Gasellöga / Arctotheca calendula<br />

28-6-2 JALOHOPEASILMÄ<br />

Silveröga / Arctotis x hybrida<br />

33-3-1 KAUNOKAINEN<br />

Bellis, tusensköna / Bellis annua<br />

34-2 AMPPELIRUSOKKI<br />

Ampelskära / Bidens ferulifolia<br />

34-13-1 ROHTOPURASRUOHO<br />

Gurkört / Borago officinalis<br />

36-5-3 PIKKURÄPELÖ<br />

Dvärgdarrgräs / Briza minor<br />

38-7-2 PELTOKEHÄKUKKA<br />

Äkerringblomma / Calendula arvensis<br />

38-7-4 TARHAKEHÄKUKKA<br />

Ringblomma / Calendula officinalis<br />

43-5 ISOVAHAKUKKA<br />

Stor vaxblomma / Cerinthe major<br />

49-3-2 TARHASOLJO<br />

Himmelsblomma /Commelina coelestis<br />

49-14-6 ”KULTAKAUNOSILMÄ”<br />

Coreopsis stillmanii<br />

Ikä<br />

24<br />

Kuvaus<br />

** Vanhanajan viljapeltojen kauniskukkainen rikkaruoho.<br />

Suuret liilanpunaiset kukat. Kylväytyy. 30-80 cm. Aur. †<br />

* Komea kasvi, jolla pitkät, riippuvat, häntämäiset kukinnot.<br />

Annoksessa on sekä puna- että vihreäkukintoisia. 60-<br />

70 cm. Aur-pvar.<br />

* Edellistä matalampi muoto. Pystyt, töyhtömäiset, punaiset<br />

kukinnot heinäkuusta syksyyn. 30-40 cm.<br />

A. * Punainen töyhtö. b<br />

B. * Vihreä töyhtö. b<br />

C. * ’Velvet Curtains’ - koko kasvi tummanpunainen, 150 cm. b<br />

D. * ’Pygmy Torch’ - matala, 50 cm. Pystyt punaiset kukinnot. b<br />

* Kapin niemimaalta Etelä-Afrikasta kotoisin oleva luonnonkasvi.<br />

Keltaruskeat mykeröt ja liuskaiset, karvaiset<br />

lehdet. ”Kimalaiset tykkäävät kovasti.” Kylvö sisälle vii-<br />

b<br />

meistään huhtikuun alussa. 30-50 cm.<br />

* Asterikasveihin kuuluva kasviuutuus. Hopeanukkaiset<br />

lehdet, suuret päivänkakkaramaiset mykeröt.<br />

* ’Mallorca’- ap. Mallorcalta kerätty luonnonlaji. Tavallista<br />

bellistä pienempi, sinivioletit kukat. Kukkii 2 kk:n kulut-<br />

tua kylvöstä.<br />

* Runsaasti ja pitkään kukkiva amppelikasvi. Keltaiset, 2-3<br />

cm leveät kukat kesäkuusta eteenpäin. Esikasvatus.<br />

b<br />

** Eli kurkkuyrtti on pitkään kukkiva, sinikukkainen lääkekasvi.<br />

Kukat koristeeksi. Kylväytyy. 40-80 cm. Aur.<br />

a<br />

** Pieni, koristeellinen heinä. 20-30 cm. a<br />

** Pensastuva, pieni- ja keltakukkainen kehäkukka. Kukkii<br />

koko kesän. Keski-Euroopassa peltorikkaruoho. 50-70<br />

cm. Kylväytyy.<br />

*** Ikivanha lääke- ja koristekasvi, ”rinkikukka”. Keltaoranssi<br />

seos. Kylväytyy. 40-70 cm. Aur.<br />

* Erikoinen Välimeren alueelta peräisin oleva kasvi, jonka<br />

lehdet muuttuvat sinivioleteiksi purppuransinisen kukan<br />

ympärillä. Yksivuotinen tai lyhytikäinen perenna. Läpäisevä,<br />

tuore, humuspitoinen maa. 30-60 cm. Aur-pvar.<br />

Siemenet ilmeisesti ’Purpurascens’- lajikkeesta.<br />

* Sykähdyttävän siniset kolmiteräiset kukat. Heinämäiset<br />

lehdet. Juurakko voidaan talvehdittaa sisällä. 15-30 cm.<br />

* Keltamykeröinen, helppo ja nopeakasvuinen kesäkukka.<br />

Kylväytyy satunnaisesti. 30-40 cm. Aur.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

K<br />

a<br />

b<br />

b<br />

b<br />

ab<br />

a<br />

a<br />

b<br />

b<br />

a

---

50-10-1 PUNAKOSMOS<br />

Rosenskära / Cosmos bipinnatus<br />

54-1-2 HERKKUHYPPYKURKKU<br />

Korila / Cyclanthera pedata<br />

55-11-1 NUKKAHULLURUOHO<br />

Mexikansk spikklubba<br />

Datura innoxia<br />

55-11-3 OKAHULLURUOHO<br />

Spikklubba / Datura stramonium<br />

58-5-2 KELTASÄÄKUKKA<br />

Solvisare / Dimorphotheca sinuata<br />

59-6 SYYSHATTU<br />

Draköga / Dracopis amplexicaulis<br />

60-6 KORUKÖYNNÖS<br />

Fackelranka / Eccremocarpus scaber<br />

60-12 PIIKKIKURKKU<br />

Taggreva / Echinocystis lobata<br />

61-3-1 PIIANKIELI<br />

Blå snökört / Echium plantagineum<br />

63-14-2 KALIFORNIANTULIUNIKKO<br />

Sömntuta / Eschscholzia californica<br />

69-11-3 HUHTAKURJENPOLVI<br />

Svedjenävä / Geranium bohemicum<br />

70-4-1 PALLEROKIURUNKUKKA<br />

Bollgilia / Gilia capitata<br />

70-4-2 KIRJOKIURUNKUKKA<br />

Bukettgilia / Gilia tricolor<br />

71-10-2 KRUUNUSUVIKAKKARA<br />

Kranskrage / Glebionis coronaria<br />

71-10-4 KELTASUVIKAKKARA<br />

Gullkrage / Glebionis segetum<br />

76-10-1 PARTAOHRA<br />

Ekorrkorn / Hordeum jubatum<br />

78-4 HULLUKAALI<br />

Bolmört / Hyoscyamus niger<br />

84-5 TIPSU<br />

Guldgrävarblomma /Layia platyglossa<br />

87-6-7 PELLAVA<br />

Lin / Linum usitatissimum<br />

87-16-2-1 RIIPPALOBELIA<br />

Hänglobelia / Lobelia Pendula-<strong>ry</strong>hmä<br />

91-1-3 KIILTOMALVA<br />

Rödmalva / Malva sylvestris<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

25<br />

YKSIVUOTISET KASVIT<br />

Tillilehtinen vanhanajan kesäkukka. Kukkii runsaasti punaisin<br />

ja valkoisin kukin. 80-120 cm. Aur.<br />

A. **** ”Viena.” Vienan Karjalasta tuotu valkovoittoinen ja tavallista<br />

aikaisempi kanta.<br />

B. **** Vanha kanta Iisalmesta, kasvatettu 50-luvulta lähtien.<br />

Vaalean- ja tummanpunaisia sekä valkoisia kukkia. 50-60<br />

cm.<br />

* Sirolehtinen, rehevä köynnös (2-3 m). Kotoisin Meksikosta,<br />

jossa raa'at kurkut käytetään ravinnoksi. Aur.<br />

* Kookas ja erikoinen kasvi. Suuret valkoiset, iltaisin tuoksuvat<br />

suppilokukat (10-15cm). Voidaan talvettaa sisällä.<br />

100 cm. †<br />

* Kuten edellä, mutta valkoiset kukat pienemmät (5-10 cm).<br />

†<br />

* Keltaiset päivänkakkaratyyliset mykeröt tummalla keskustalla,<br />

heinä-syyskuussa. 20-30 cm. Aur.<br />

** Kasviharvinaisuus Amerikan preerioilta. Mykerössä tumma,<br />

korkea keskusta ja keltaiset laitakukat (VII-IX). Kyl-<br />

väytyy satunnaisesti.<br />

* Kaunis köynnös (2-3 m). Keltaoranssit, kapean torvimaiset<br />

kukat tertuissa (VII-VIII). Aur. Esikasvatus.<br />

* Rehevä, nopeakasvuinen köynnös. Emikukista kehittyy<br />

koristeellisia kurkkuja (ei syötäviä). 3-4 m. Aur-pvar.<br />

b<br />

* Karheakarvainen kesäkukka. Pienet lehdet. Sinivioletit a<br />

”lemmikin” kukat kesä-syyskuussa. 50 cm. Kylväytyy.<br />

* Tuttu liuskalehtinen kesäkukka. Leveän torvimaiset kukat a<br />

(VI-VIII). Väriseos. Kylväytyykin joskus. Aur.<br />

lk Harvinaistunut paloalueiden luonnonkasvi. Sinipunaiset<br />

kukat kesäkuusta syksyyn. Yv-kv. 10-50 cm. Aur.<br />

* Vaivaton, liuskalehtinen kesäkukka. Runsaasti pallomaisia,<br />

vaaleansinisiä kukkia (VII-IX). 50-60 cm. Kylväytyy.<br />

Aur.<br />

* Vaivaton kesäkukka. Pienet kelta-liilat kukat löyhinä sarjoina<br />

(VII-VIII). 30-50 cm. Kylväytyy. Aur.<br />

A. **<br />

Varma ja tuttu kesäkukkija. Päivänkakkaramaiset kukinnot<br />

loppukesällä. 80-100 cm. Kylväytyy.<br />

”Eesti” - kermanvaaleat laitakukat vaaleankeltaisen keskustan<br />

ympärillä. Osa kukista puolikerrottuja.<br />

B. * ”Mallorca” – luonnonkanta Mallorcalta. ”Mykeröt muuten<br />

keltaisia, mutta laitakukkien kärjet valkoiset.”<br />

** Voimakkaasti pensastuva. Keltainen loppukesän kukkija.<br />

30-50 cm. Kylväytyy runsaasti.<br />

lk Suomessa harvinainen, 20-40 cm korkea, mätästävä heinä.<br />

Tienvierustojen tulokas, myös koristekasvi. Tämä kanta<br />

on peräisin Karjalasta ja talvehtinut.<br />

Tummasuoniset suppilokukat kesä-elokuussa, koristeelliset<br />

siemenkodat. Yv-kv. Kylväytyy. †<br />

* Helppo kesäkukka. Kellanvalkoiset, tuoksuvat mykeröt<br />

kesä-syyskuussa. Korkeus 30-60 cm. Aur.<br />

lk<br />

E-S<br />

**** ’Helmi’. Perinteinen kotimainen öljypellava. Kauniit, siniset<br />

kukat. Annos 20 g riittää noin 1-2 m 2 .<br />

* Tuttu amppelikasvi. Runsas, pitkä kukinta. Versot noin 30<br />

cm. Seoksessa sini- ja valkokukkaisia. Esikasvatus.<br />

** Vanha rohdoskasvi. Runsaasti violetinpunaisia, tummasuonisia<br />

kukkia VII-IX. 90-150 cm. Aur-pvar.<br />

a<br />

a<br />

a<br />

b<br />

b<br />

b<br />

b<br />

b<br />

b<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

ab<br />

a<br />

b<br />

a

---

YKSIVUOTISET KASVIT<br />

91-1-3-1 MAURINKIILTOMALVA<br />

Rödmalva<br />

Malva sylvestris subsp. mauritiana<br />

93-23-1 MÖKINIHMEKUKKA<br />

Underblomma / Mirabilis jalapa<br />

96-4-1 KIRJOKOHTALONKUKKA<br />

Nemesia / Nemesia strumosa<br />

96-17 PERUNKOISO<br />

Ballongblomma<br />

Nicandra physaloides<br />

96-19-1 VALKOTUPAKKA<br />

Stor blomstertobak<br />

Nicotiana alata<br />

96-19-5 KORISTETUPAKKA<br />

Blomstertobak<br />

Nicotiana Sanderae-<strong>ry</strong>hmä<br />

96-19-6 NARSISSITUPAKKA<br />

Narcisstobak / Nicotiana sylvestris<br />

96-19-4 KESSU<br />

Bondtobak / Nicotiana rustica<br />

96-19-7 VIRGINIANTUPAKKA<br />

Virginiatobak / Nicotiana tabacum<br />

99-6-4 TARHAKÄENKAALI<br />

Blodoxalis<br />

Oxalis corniculata var. atropurpurea<br />

100-6-17 OOPIUMIUNIKKO<br />

Opievallmo / Papaver somniferum<br />

100-6-17-<br />

1<br />

”PERHOSUNIKKO”<br />

Fjädervallmo / Papaver somniferum<br />

Laciniatum-<strong>ry</strong>hmä<br />

103-14-1 PENSASPETUNIA<br />

Vitpetunia / Petunia axillaris<br />

103-14-4 VILLIPETUNIA<br />

Violpetunia / Petunia integrifolia<br />

104-4-1 KELLOHUNAJAKUKKA<br />

Klockfacelia / Phacelia campanularia<br />

110-2 SUKAHEINÄ<br />

Skägg-gräs / Polypogon monspeliensis<br />

114-14-2 LIUSKAMIINANKÖYNNÖS<br />

Spanska flaggan / Quamoclit lobata<br />

116-7 KEIJUNMEKKO<br />

Törnrosas kjörtel<br />

Rhodochiton atrosanguineum<br />

125-1 TORVIKUKKA<br />

Trumpetblomma / Salpiglossis sinuata<br />

* Komea kesäkukka. Pystyt, tukevat varret. Suuret, kiiltävät<br />

tummanpurppurat, tummasuoniset kukat pitkin vartta.<br />

Kukinta heinäkuusta syysmyöhälle. 100-200 cm.<br />

* Pensasmainen, Perusta kotoisin oleva kasvi. Kukat tuoksuvat<br />

etenkin öisin. Juurakot talveksi kellariin. 30-60 cm.<br />

Aur. Seoksessa pääasiassa keltakukkaisia.<br />

* Kukkatarhan väriläiskä. Kiitollinen ja runsaskukkainen<br />

<strong>ry</strong>hmäkasvi. Väriseos. 15-40 cm. Aur-pvar. Esikasvatus.<br />

* Kasvierikoisuus lämpimään paikkaan tai kasvihuoneeseen.<br />

Liilat kukinnot. Kasvin sanotaan karkottavan tuholaisia<br />

kasvihuoneissa. 60-80 cm. Aur. †<br />

* Voimakkaasti illalla ja yöllä tuoksuvat valkoiset, suppilomaiset<br />

kukat (VI-IX). Esikasvatus. 30-80 cm. Aur. †<br />

* Näyttävä kesäkukka kukkatarhaan ja astioihin. Punaiset<br />

kukat heinäkuusta syksyyn. 40-50 cm. Esikasvatus. Aur.<br />

†<br />

* Komeimpia koristetupakoita. Pitkät, riippuvat, valkeat,<br />

yöllä tuoksuvat kukat (VII-IX). 100-150 cm. Aur. †<br />

*<br />

A. ****<br />

P-S<br />

B. ****<br />

E-S<br />

Kessu eli ”nurkantakunen.” Myös koristekasviksi. Vaatii<br />

paljon lämpöä ja ravinteita. Latvatertussa kellanvihreät,<br />

torvimaiset kukat. Esikasvatus. 60-120 cm. Aur.<br />

** Tällä toisella oikealla tupakalla on kauniit, vaaleanpunaiset<br />

kukat. Esikasvatus. 60-120 cm. Aur. †<br />

* Viininpunainen käenkaali, keltaiset kukat. ”Laji on alun<br />

perin kotoisin Kiinan Yunnanin maakunnasta, mutta levisi<br />

jo varhain silkkitietä pitkin ihmisen mukana Välimeren<br />

maihin.” Kanta ap. Mallorcalta. Kylväytyy. 10-20 cm<br />

Aur.<br />

Ikivanha lääke- ja koristekasvi. Yksinkertaiset kukat<br />

tummalla silmällä. Kylväytyy. 50-100 cm. Aur.<br />

Liilan vaaleanpunainen, tummalaikkuinen ”perusmalli”.<br />

Hyvin vanha kanta Pohjois-Suomesta.<br />

Liilanpunainen, vaihtelevasti rimpsureunainen. Paikalliskanta<br />

Kemiönsaarelta.<br />

** Siemeniä lajikkeesta ’Danebrog’. Kirkkaan punavalkoiset,<br />

ripsureunaiset terälehdet.<br />

** ”Maatiaispetunia”, jolla valkoiset, yöllä tuoksuvat suppilokukat<br />

(VI-IX). Varret jopa 80-100 cm. Aur. Esikasva-<br />

tus.<br />

** Kuten edellä, mutta kukat pienemmät ja liilansiniset. Esikasvatus.<br />

* Kasvaa mätäsmäisesti, hyvä reunuskasvi. Syvänsiniset<br />

kellomaiset kukat. 15-25 cm. Aur.<br />

* Matala, mättäitä muodostava heinä. Koristeelliset pehmeäkarvaiset<br />

tiheät kukintotähkät. Menestyy kosteassa.<br />

* Torvimaiset kukat tertuissa, nuppuisina punaisia ja auenneena<br />

keltaisia. ”Parhaita kesäköynnöksiä.” Lämmin kas-<br />

vupaikka. 120-200 cm. Aur. Esikasvatus.<br />

** Suosittu köynnös- ja amppelikasvi. Kukkii runsaasti punaisin<br />

kukin kesä-syyskuussa. Herttamaiset lehdet. Suojaisa<br />

kasvupaikka. Esikasvatus jo maaliskuussa. 180-300<br />

cm. Aur-pvar.<br />

* Koisokasveihin kuuluva kesäkukka. Koristeelliset punakirjavat<br />

petunian tapaiset kukat. 50-75 cm. Aur.<br />

26<br />

ab<br />

ab<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

b<br />

ab<br />

b<br />

b<br />

b<br />

b<br />

b<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

b<br />

b<br />

a<br />

a<br />

b<br />

b<br />

b

---

131-1-2 TARHAKOHOKKI<br />

Rosenglim / Silene armeria<br />

131-14-6 ”KENGURUNOMENAKOISO”<br />

Känguruäpple, engl. kangaroo apple<br />

Solanum laciniatum<br />

137-2-1 ISOSAMETTIKUKKA<br />

Stor tagetes / Tagetes erecta<br />

137-2-4 RYHMÄSAMETTIKUKKA<br />

Sammetstagetes / Tagetes patula<br />

137-2-5 KÄÄPIÖSAMETTIKUKKA<br />

Liten tagetes / Tagetes tenuifolia<br />

137-6-6 REUNUSPIETARYRTTI<br />

Mattram / Tanacetum parthenium<br />

139-6 TITONIA<br />

Inkakrage / Tithonia rotundifolia<br />

140-7-3 JÄNÖNAPILA<br />

Harklöver / Trifolium arvense<br />

141-2-2 ISOKÖYNNÖSKRASSI<br />

Indiankrasse / Tropaeolum majus<br />

141-2-5 KANARIANKÖYNNÖS-<br />

KRASSI<br />

Fjärilskrasse / Tropaeolum peregrinum<br />

143-12-4 SAMETTIVERBENA<br />

Skär hängverbena<br />

Verbena elegans var. asperata<br />

145-3 ORVOKKI<br />

Viol / Viola sp.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

27<br />

YKSIVUOTISET KASVIT<br />

*** Kiitollinen kesäkukka. Runsaasti ruusunpunaisia kukkaviuhkoja<br />

kesä-syyskuussa. Kylväytyy. 30-60 cm. Aur.<br />

* Koisokasvi Australiasta. Pysty puolipuutuva varsi, tummanvihreät<br />

lehdet. Kasvaa jo ensimmäisenä kesänä 1-2 m<br />

korkeaksi. Kookkaat violetit ”perunankukat”. Soikeat hedelmät<br />

kypsinä punaiset ja kitkerät. Voidaan kasvattaa yksivuotisena<br />

kesäkukkana tai talvehdittaa kasvihuoneessa<br />

(+9˚C). Täysin kypsät hedelmät syötäviä, muuten koko<br />

kasvi myrkyllinen. Aur.<br />

Kesäistutusten suosikki. Pensasmainen kasvutapa. Kukinta<br />

heinäkuusta syksyyn. Aur-pvar. Esikasvatus.<br />

A. ** Kullankeltainen, haarova ja pensasmainen kanta, jota on<br />

kasvatettu vuosikausia. 40 cm.<br />

b<br />

B. ** Jättisamettiruusu, jopa yli 100 cm! b<br />

Tuttu <strong>ry</strong>hmäkasvi. 2-4 cm leveitä kukkia riitää koko kesän.<br />

Aur-pvar. Esikasvatus.<br />

b<br />

A. * Seos matalista (20-30 cm) erivärisistä ja -muotoisista lajikkeista.<br />

b<br />

B. * Kanta ap. Venäjältä peräisin. b<br />

* Sirokasvuinen, voimakkaasti haarova ja runsaskukkainen b<br />

(20-30 cm). Pienehköt, oranssinkeltaiset, yksinkertaiset<br />

kukat. Kaunis reunakasvi myös kasvimaalle! Aur-pvar.<br />

* Tunnetaan myös nimellä reunuspäivänkakkara. Hyvä leikkokukka.<br />

Kylväytyy. Lääkekasvi. 20 cm. Aur.<br />

a<br />

* Kookas (90 cm) kasvi, jolla daalian tyyppiset kukinnot<br />

(VII-IX). Siemenet ’Torch’-lajikkeesta.<br />

lk Viehättävä kuivien paikkojen luonnonkasvi. 10-30 cm.<br />

E-S Kylväytyy. Aur. Kanta ap. Ruotsista.<br />

** Kiitollinen kesäköynnös. Kelta-puna-oranssi väriseos.<br />

Syötävät kukat koristeeksi. Hallanarka. 200 cm. Aur-pvar.<br />

* Edellistä sirompi köynnös. Keltaiset ripsureunaiset kukat<br />

ja liuskaiset lehdet. Kukkii heinä-syyskuussa. Esikasvatus<br />

aikaistaa kukintaa. Hallanarka. 200-500 cm. Aur-pvar.<br />

* Rentovartinen kesäkukka amppeliin. Pieniä violetinpunaisia<br />

kukkia koko kesän. Esikasvatus.<br />

Kiitollinen kukkija. Käytännössä orvokit ovat monivuotisia,<br />

sillä jos viihtyvät paikallaan, kylväytyvät.<br />

A. **** Sarviorvokkityyppinen sinisävyinen seos. Kylväytyy. ab<br />

K-S ”Kukki vielä 31.10.09.”<br />

B. ** ”Kukat keskikokoiset tai suurehkot, värit sinisen ja violetin<br />

monissa sävyissä…useissa keltainen silmä…Viime kesänä<br />

kun oli aika viileää kukinta jatkui tauotta syksyyn<br />

saakka…olen aivan lääpälläni näihin, ovat jotenkin luonnollisemman<br />

näköisiä kuin kaupan orvokit.”<br />

ab<br />

146-1 SULOKELLO<br />

Revklocka / Wahlenbergia hederacea<br />

* Viehättävä ”murattilehtinen”, matala, rento ja hento kellokukka.<br />

Amppeliin ja kesäkukkalaatikon reunaan. Pvar.<br />

ab<br />

a<br />

b<br />

b<br />

b<br />

a<br />

ab<br />

ab<br />

b<br />

ab

---

PUUVARTISET KASVIT<br />

Tilaus<br />

nro<br />

16-10-14 VAAHTERA<br />

Puuvartiset kasvit - pv<br />

NIMI – Namn /<br />

Tieteellinen nimi<br />

Lönn / Acer platanoides<br />

16-10-22 MONGOLIANVAAHTERA<br />

Ginnalalönn<br />

Acer tataricum subsp. ginnala<br />

Ikä<br />

***<br />

K-S<br />

A. ***<br />

E-S<br />

B. *<br />

P-S<br />

18-4-3 KIINANLAIKKUKÖYNNÖS<br />

Kameleontbuske / Actinidia kolomikta<br />

E-S<br />

40-10-1 SIPERIANHERNEPENSAS<br />

Sibirisk ärtbuske<br />

Caragana arborescens<br />

43-8-1 JAPANINRUUSUKVITTENI<br />

Liten rosenkvitten<br />

Chaenomeles japonica<br />

50-13-12 KIILTOTUHKAPENSAS<br />

Häckoxbär / Cotoneaster lucidus<br />

51-5-6 AITAORAPIHLAJA<br />

Häckhagtorn / Crataegus grayana<br />

51-5-19 SUIPPOLIUSKAORAPIHLJA<br />

Spetshagtorn<br />

Crataegus rhipidophylla<br />

51-5-20 SIPERIANORAPIHLAJA<br />

Sibirisk hagtorn /Crataegus sanguinea<br />

61-8 HOPEAPENSAS<br />

Silverbuske / Elaeagnus sp.<br />

75-13 TYRNI<br />

Havtorn / Hippophaë rhamnoides<br />

82-7-1 KALJUKULTASADE<br />

Alpgullregn / Laburnum alpinum<br />

46-6-1 ALPPIKÄRHÖ<br />

Alpklematis / Clematis alpina<br />

46-6-1-1 SIPERIANKÄRHÖ<br />

Sibirisk klematis<br />

Clematis alpina subp. sibirica<br />

46-6-2 TARHA-ALPPIKÄRHÖ<br />

Klematis / Clematis Alpina-<strong>ry</strong>hmä<br />

E-S<br />

***<br />

E-S<br />

***<br />

K-S<br />

***<br />

E-S<br />

****<br />

E-S<br />

***<br />

P-S<br />

***<br />

E-S<br />

***<br />

***<br />

E-S<br />

***<br />

P-S<br />

E-S<br />

28<br />

Kuvaus<br />

Hyvin itäviksi todettuja, Ilmajoella kasvavan ison, vanhan<br />

puun siemeniä. 10-20 m. I-IV(V). Aur-var.<br />

Puutarhan peruspensaita. Komea punaoranssi syysväri.<br />

3-6 m. I-VI. Aur-pvar.<br />

Siemenet ovat Kemiönsaarelta.<br />

Emopensas on kasvanut hyvin vyöhykkeellä VI.<br />

Tukeen kiertyvä köynnös tai rento suojapensas. Lehtien<br />

kärjissä punaisia ja valkoisia laikkuja. 3-5 m. I-II(III).<br />

Aur-pvar.<br />

Perinteinen keltakukkainen (VI-VII) aidanne- ja koristepensas,<br />

myös pikkupuu. 3-6 m. I-VIII. Aur. Siemenissä<br />

runsaasti proteiinia (36 %) ja rasvaa.<br />

Oranssikukkainen (VI) pikkupensas. Hedelmistä sosetta.<br />

0.5-0.8 m. I-II(III). Aur.<br />

Ison pensaan siemeniä Ilmajoelta. Pystyhaarainen kuivassakin<br />

viihtyvä pensas. 1-2 m. I-V(VI). Aur-pvar. †<br />

Leikattaviin pensasaitoihin, myös vapaasti kasvavaksi<br />

suureksi pensaaksi sekä pikkupuuksi. 3-6 m. I-VII. Aur.<br />

Kauniin liuskalehtinen ja runsaskukkainen pikkupuu. Siementen<br />

emopuut lienevät suippo- ja pyöröliuskaorapihlajan<br />

(C. laevigata) risteymiä. 3-6 m. I-? Aur-pvar.<br />

Pohjoisessakin ja monenlaisilla kasvupaikoilla menestyvä<br />

yksittäis- ja aidannepensas. ”Komea punainen syysväri.”<br />

2-3 m. I-VII. Aur.<br />

Kauniit hopeanharmaat lehdet. Juurivesoja muodostava<br />

pikkupensas. Läpäisevä maa. 1-1.5 m. I-V.<br />

Hopealehtinen, kaunis pensas. Siementaimien marjomisominaisuudet<br />

vaihtelevat. Ravinteinen, läpäisevä ja kalk-<br />

kipitoinen maa. 1-1,5m. I-VI. Aur.<br />

Pitkät ja komeat riippuvat keltaiset kukinnot (VI). 3-4 m.<br />

I-II. Aur. †<br />

Kemiläinen vanha kanta – seassa saattaa olla jokunen siperiankärhökin.<br />

Alpeilta kotoisin oleva sinikukkainen,<br />

kestävä köynnös. 3-4 m. I-IV(V). Pvar. †<br />

Pohjoisessakin menestyvä Siperiassa luonnonvaraisena<br />

kasvava köynnös. Kellanvalkoiset, kellomaiset, nuokkuvat<br />

kukat. 3-4 m. I-V. Ravinteinen maa. Pvar. †<br />

Suurikukkaisia risteymälajikkeita. Menestymisvyöhyke<br />

vaihtelee lajikkeittain. 2-4 m. I-V. Ravinteinen maa. Pvar.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

K<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

A<br />

H<br />

C<br />

C<br />

D<br />

D<br />

D<br />

C<br />

D<br />

H<br />

C<br />

C<br />

C

---

A. **<br />

E-S<br />

B. **<br />

E-S<br />

C. **<br />

E-S<br />

46-6-34 VIINIKÄRHÖ<br />

E-S<br />

**<br />

Italiensk klematis / Clematis viticella<br />

90-15-3 TARHAOMENAPUU<br />

Trädgårdsäppel / Malus domestica<br />

107-10-3-<br />

3<br />

107-10-<br />

12<br />

SIPERIANSEMBRA<br />

Sibirisk cembratall<br />

Pinus cembra subsp. sibirica<br />

MAKEDONIAN MÄNTY<br />

Makedonisk tall / Pinus peuce<br />

112-7-6 KIRSIKKALUUMU<br />

Körsbärsplommon / Prunus cerasifera<br />

112-7-8 LUUMU<br />

Plommon / Prunus domestica<br />

112-7-29 LAMOHIETAKIRSIKKA<br />

Sandkörsbär / Prunus pumila var. depressa<br />

112-7-36 ORATUOMI<br />

Slån / Prunus spinosa<br />

113-4 DOUGLASKUUSI<br />

Douglasgran / Pseudotsuga menziesii<br />

114-13-1 PÄÄRYNÄ<br />

Pärön / Pyrus communis<br />

115-15-4 KORPIPAATSAMA<br />

Brakved / Rhamnus frangula<br />

119-2-27 PUNALEHTIRUUSU<br />

Daggros / Rosa glauca<br />

119-2-45 METSÄRUUSU<br />

Kanelros / Rosa majalis<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

A. ****<br />

E-S<br />

B. ****<br />

E-S<br />

C. ***<br />

E-S<br />

***<br />

K-S<br />

****<br />

E-S<br />

**<br />

E-S<br />

Siemenet ovat violetti- ja valkokukkaisista kärhöistä.<br />

Siemenet on kerätty liilanvärisestä kärhöstä.<br />

Siemenet on kerätty valkokukkaisesta kärhöstä.<br />

29<br />

PUUVARTISET KASVIT<br />

Tukeen kiinnittyvä köynnös. Tummansiniset kukinnot.<br />

Kostea, ravinteinen kasvupaikka. 2-3 m. I-II(III). Aurpvar.†<br />

Vuoden 1992 maatiaiskasvi!<br />

Puutarhan peruspuu. 3-8 m. I-VI. Aur.<br />

’Antonovka’-lajikkeen siemeniä. Perinteinen, kestävä lajike,<br />

joka soveltuu erityisesti perusrungoksi.<br />

Siemeniä on kerätty ’Punakaneli’-omenoista sekä tunnistamattomasta<br />

lajikkeesta.<br />

”Omenapuu on kasvanut Huittisissa vuosikymmeniä ja on<br />

erittäin satoisa syöntiomena. Lajike tuntematon.”<br />

Pohjoisessakin menestyvä komea yksittäispuu, jonka suuret<br />

siemenet ovat arvostettua ravintoa Venäjällä. 10-15 m.<br />

(I)II-VII. Aur. Siemenet ovat Joensuusta.<br />

Hyvä yksittäispuu joka pysyy alas asti oksaisena. 6-8 m.<br />

I-IV(V). Aur. Siemenet ovat Kemiönsaarelta.<br />

Orainen koristepensas. Valkoiset kukat (V) lehtien puhjetessa.<br />

”Keltainen, mauton luumarja. Kasvavat 3 metriä<br />

korkeiksi ja sopivat aidannekasveiksi. Metrin välein istutettuna<br />

näistä sulkeutuu este, josta hirvikään ei läpi me-<br />

ne.” 1-3 m. Ia. Aur.<br />

Menestyy ja tuottaa satoa eteläisimmässä Suomessa. Kukkii<br />

lehtien puhjetessa toukokuussa. 2-4 m. I-II(III). Aur.<br />

A. E-S Siemenet on kerätty seuraavista lajikkeista: ’Julius’,<br />

B. **<br />

E-S<br />

**<br />

K-S<br />

**<br />

E-S<br />

****<br />

E-S<br />

A. E-S<br />

***<br />

’Herman’, ’Victoria’, ’Reine Claude d’Oullins’ (kelt.).<br />

Siemenet on kerätty ruotsalaisesta suhteellisen uudesta<br />

’Herman’-lajikkeesta. Luumut kypsyvät Etelä-Suomessa<br />

elokuun 1-2 viikolla. ”Herman sinänsä on sininen ja itse<br />

täydellisyys.”<br />

Kirsikkakukkainen (V-VI), lamoavakasvuinen kohenevahaarainen<br />

maanpeittopensas kallionkoloon tai läpäisevälle<br />

maalle. Kalkinsuosija. 0.4-1 m. I-?. Aur.<br />

Juurivesoilla leviävä, aikaisin kukkiva pensas. Luumumaiset<br />

hedelmät syötäviä syksyllä. 1-3 m. I. Aur.<br />

Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva komea kuusi runsasravinteiseen<br />

maahan, mielellään rinteeseen. Kaarna korkki-<br />

maisen pehmeää.15-25 m. I-V(VI). Aur.<br />

Kiiltävälehtinen ja pystykasvuinen pikkupuu. Runsasravinteinen,<br />

läpäisevä maa. 3-6 m. I-II(III). Aur.<br />

”Siemenet on kerätty kolmesta…Siperiasta tuoduista siemenistä<br />

kasvatetuista puista. Varmaan hyvä perusrungoksi,<br />

täysin talvenkestävä. Hedelmät pieniä, hyvin happamia.<br />

Noin 6 m korkea.”<br />

B. E-S Siemenet on kerätty useista lajikkeista. C<br />

** Pensas tai pieni ohutrunkoinen puu tuoreelle maalle, pu- C<br />

P-S ron tai lammen rannalle. 2-6 m. I-VI. Aur-var. †<br />

E-S<br />

lk<br />

P-S<br />

Yksinkertaiset vaaleanpunaiset kukat (VII). Punertavat<br />

lehdet. Ei tee juurivesoja. 1-3 m. I-VII. Aur-pvar.<br />

Siro luonnonruusu myös pohjoisen pihoille. Ruusunpunainen,<br />

yksinkertainen kukka, pienet pyöreät kiulukat.<br />

0,5-2 m. I-VIII. Aur-pvar.<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

D<br />

D<br />

D<br />

D<br />

D<br />

D<br />

C<br />

C<br />

C<br />

D<br />

D

---

PUUVARTISET KASVIT<br />

119-2-51 IHARUUSU<br />

Hartsros / Rosa mollis<br />

119-2-55 NUKKERUUSU<br />

Dockros / Rosa nitida<br />

119-2-67 ”KAINUUNRUUSU”<br />

Pimpinellifoliaros<br />

Rosa Pimpinellifolia-<strong>ry</strong>hmä ’Kainuu’<br />

119-2-81 TARHAKURTTURUUSU<br />

Rugosaros<br />

Rosa "Havukka" (Rugosa-<strong>ry</strong>hmä)<br />

121-2-80 KURTTURUUSU<br />

Vresros / Rosa rugosa f. rugosa<br />

119-2-90 VALAMONRUUSU<br />

Valamoros / Rosa ’Splendens’<br />

119-2-94 LUUMURUUSU<br />

Plommonros / Rosa villosa<br />

125-4-4 MUSTASELJA<br />

Fläder / Sambucus nigra<br />

131-14-3 PUNAKOISO<br />

Besksöta / Solanum dulcamara<br />

132-10-6 KOTIPIHLAJA<br />

Rönn / Sorbus aucuparia<br />

132-10-<br />

15<br />

SUOMENPIHLAJA<br />

Finnoxel / Sorbus hybrida<br />

136-6-3 PUISTOSYREENI<br />

Norrlandssyren / Syringa x hen<strong>ry</strong>i<br />

136-6-5 UNKARINSYREENI<br />

Ungersk syren / Syringa josikaea<br />

136-6-12 JAPANINLIKUSTERISYREENI<br />

Japansk ligustersyren<br />

Syringa reticulata<br />

142-4 JALAVA<br />

Alm / Ulmus sp.<br />

144-4-10 VILLAHEISI<br />

Parkolvon / Viburnum lantana<br />

144-4-13 KOIRANHEISI<br />

Skogsolvon / Viburnum opulus<br />

145-8-4 TARHAOJUKKAVIINI<br />

Labruskanadruva<br />

Vitis Labruscana-<strong>ry</strong>hmä ’Beta’<br />

145-8-5 TÖRMÄVIINI<br />

Doftvin / Vitis riparia<br />

lk<br />

E-S<br />

*<br />

P-S<br />

****<br />

K-S<br />

**<br />

P-S<br />

****<br />

K-S<br />

*<br />

E-S<br />

***<br />

E-S<br />

lk<br />

E-S<br />

P-S<br />

***<br />

E-S<br />

Kivikko- ja kalliorinteiden luonnonruusu. Yksinkertaiset<br />

ruusunpunaiset kukat (VI-VII). Lounais-Suomessa luon-<br />

nonvarainen. 0.5-1.5 m. I-III. Aur.<br />

Matala, kiiltavälehtinen ja piikikäs, juurivesoilla leviävä<br />

pikkuruusu. Menestyy myös kosteassa ja varjoisemmasa<br />

kasvupaikassa. Roosa kukinto. 0.5-1 m. I-IV. Aur-pvar.<br />

’Kainuu’on KESKAS-löytö Kajaanin eräästä puistosta.<br />

Lehdistö on pimpinellamainen, mutta hieman rotevampi ja<br />

pitkälehdykkäisempi. Kukat ovat 6-7 cm leveät, yksinkertaiset,<br />

puhtaan valkoiset. Kukkii ennen juhannusruusua.<br />

Siemenistä kasvanee samantapaisia, yksinkertais- ja valko-<br />

kukkaisia pimpinellaruusuja.<br />

Pitkään kukkiva ruusulöytö Pohjois-Suomesta. Emokasvilla<br />

yksinkertaiset, tumman sametinpunaiset kukat. 1-1.5<br />

m. I-VIII. Aur. ”Vimeinen kukka 16.10.08.”<br />

Kestävä ja kiitollinen ruusu myös pohjoiseen. ”…kukat<br />

yksinkertaisia ja värivaihtelua punaisen eri sävyissä, joukossa<br />

joku valkoinenkin.”Kauniit, isot ja terveelliset kiu-<br />

lukat. 0,5-1,5 m. I-VIII. Aur.<br />

Kirkonruusuihin kuuluva perinteinen, kestävä piharuusumme.<br />

Loistavanpunainen, runsas kukinta. 1.5-2 m. I-VI.<br />

Aur.<br />

”Roosat kukat, isot luumumarjat. Kasvoi täyteen mittaan<br />

(1,5 m) 5 vuodessa.” 1-2 m. I-II. Aur. Kuiva kasvupaikka.<br />

Valkokukkainen heinäkuussa kukkiva rehevä pensas. Kukista<br />

saa hyvää juomaa. 2-3 m. I-II. Aur-pvar.<br />

Luonnonvarainen, tukeen kiertyvä köynnös. Pienet violetit<br />

koisonkukat. 1-3 m. I-VI. Aur-var. †<br />

Tässä makeamarjainen pihlaja pohjoisen pihoihin. ”…makeita<br />

pihlajanmarjoja, jotka on kerätty luonnonpihlajista<br />

Kolarinsaaren rannasta… maku muistuttaa puolukkaa. ”<br />

4-10 m. I-VIII. Aur.<br />

Tavallisen kotipihlajan sukulainen kuivalle paikalle. 3-10<br />

m. I-III(IV). Aur.<br />

Siemeniä kotimaisista lajikkeista. 2-4 m. I-VI(VII). Aurpvar.<br />

A. P-S 'Tammelan Kaunotar' – valkoinen C<br />

C. E-S Siemeniä Turusta. C<br />

* Pysty, jäykkähaarainen pensas. Tumman sinipunaiset ku- C<br />

K-S kinnot kesäkuussa. 2-4 m. I-VI(VIII). Aur-pvar.<br />

**<br />

E-S<br />

Leveät kermanvalkoiset kukinnot heinäkuussa. ”Parhaimmillaan<br />

yksittäispuuna.” 3-4 m. I-IV. Aur.<br />

E-S Ilmeisesti kyseessä on puistojalava. Tuore, ravinteinen<br />

kasvupaikka. 7-14 m. I-II(III). Aur.<br />

****<br />

E-S<br />

Pystyhaarainen, kestävä pensas ravinteiselle paikalle metsänreunaan<br />

tai metsäpuutarhaan. 2-3 m. I-V. Aur-pvar. †<br />

lk Luonnonvarainen, kestävä koristepensas. Näyttävä valkoinen<br />

kukinta (VI). 2-4 m. I-VI. Pvar. †<br />

Tukeen kiertyvä köynnös ja ravintokasvi. Rypäleet ehtivät<br />

E-S kypsyvät Suomessa vain lämpöisinä kesinä. 2-4 m. I-II.<br />

Aur-pvar.<br />

**<br />

E-S<br />

Kiipeää kärhien avulla. Ei tarvitse leikkaamista. ”Roikkumaan<br />

räystäistä, pimentämään ikkunat ja kiertämään niin<br />

talon ulko- kuin sisänurkkia.” Pienet <strong>ry</strong>päleet. 2-5 m. I-III.<br />

Aur.<br />

30<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

D<br />

D<br />

D<br />

D<br />

D<br />

D<br />

D<br />

D<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

C<br />

D<br />

D<br />

C<br />

C

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

Syötävät kasvit - sk<br />

Tilaus NIMI – Namn /<br />

nro<br />

Tieteellinen nimi<br />

19-13-3 YRTTI-IISO<br />

Anisisop / Agastache foeniculum<br />

19-13-5 KOREANIISO<br />

Koreansk anisisop / Agastache rugosa<br />

21-6-5-7 ILMASIPULI<br />

Luftlök / Allium Proliferum-<strong>ry</strong>hmä<br />

21-6-11 PILLISIPULI<br />

Piplök / Allium fistulosum<br />

21-6-31 VALKOSIPULI<br />

Vitlök / Allium sativum<br />

21-6-32 RUOHOSIPULI<br />

Gräslök / Allium schoenoprasum<br />

21-6-32-1 RUIJANRUOHOSIPULI<br />

Jättegräslök / Allium schoenoprasum<br />

subsp. sibiricum<br />

25-6-1 VÄINÖNPUTKI<br />

Kvanne / Angeliga archangelica<br />

29-12-4 PARSA<br />

Sparris / Asparagus officinalis<br />

31-7 TARHAMALTSA<br />

Trädgårdsmålla / Atriplex hortensis<br />

31-14-2 KAURA<br />

Havre / Avena sativa ”Savitaipale”<br />

35-12-6 KASKINAURIS<br />

Rova / Brassica rapa<br />

Ikä<br />

31<br />

Kuvaus<br />

SYÖTÄVÄT KASVIT<br />

Aniksenmakuinen tee- ja mausteyrtti. Etelässä yleensä<br />

monivuotinen. 50-80 cm. Aur.<br />

A. Violettikukkainen. ab<br />

B. *** Valkokukkainen. ab<br />

** Sinikukkainen iiso. ”Hieno lakritsan tuoksu, teekasviyrtti,<br />

… houkuttaa pieniä hyönteisiä.” 90 cm. Aur.<br />

**** Vuoden 2002 maatiaiskasvi!<br />

Pikkusipulit kasvavat varsien (50 cm) päihin. Myös aikaisin<br />

kasvavat sipulinversot syötäviä. Voimakkaan makuinen.<br />

Mv. Aur. Annoksessa 12 pikkusipulia.<br />

** Vuoden 2002 maatiaiskasvi!<br />

Ns. talvisipuli, josta saadaan sipulinvarsia jo aikaisin keväällä.<br />

Varsien päähän (50-60 cm) kasvavat pyöreät, vaa-<br />

A. ***<br />

P-S<br />

B. **<br />

***<br />

P-S<br />

***<br />

E-S<br />

leat kukinnot. ”Kiva kukkapenkissäkin.” Mieto. Mv. Aur.<br />

Voimakkaan makuinen ja monia terveysvaikutuksia<br />

omaava sipuli. Menestyy myös pohjoisessa.<br />

Vanha kainuulainen kanta Ristijärveltä. Istutus varhain<br />

keväällä kynsi kerrallaan. Kylmäkäsitelty.<br />

’Aleksandra’ ns. talvivalkosipuli, joka laitetaan maahan jo<br />

syksyllä. Isot kynnet. Annoksessa on itusilmuja, jotka<br />

voidaan kylvää myös keväällä. Kasvatus sipuleiksi kestää<br />

2-3 vuotta. Versot leivänpäälle. Aur. ”Lajike on peräisin<br />

vuosisadan alun Pietarista, josta sen on tuonut Suomeen,<br />

Pertunmaalle, Alexsandra niminen rouva.”<br />

Tuttu monivuotinen, mieto sipuli. Tiheät lehtimättäät 20-<br />

40 cm korkeita. Aur.<br />

Edellistä kookkaampi alalaji. Lehti jopa 6 mm leveä, päältä<br />

litteähkö. Tumman sinipunainen sipulinkukka. 30-60<br />

cm.<br />

lk Lapin aromikas ja terveellinen luonnonkasvi. Nuoret versot<br />

vihannesten tapaan. ”Kasvaa mieluiten puolivarjossa<br />

ja nostaa vihreät lehtensä lumen alta esiin jo varhain keväällä.<br />

Kasvi on parhaimmillaan keväällä, jolloin sen lehtiä<br />

ja vartta kannattaa ottaa käyttöön. ...myös kukat voi<br />

keittää ja syödä kukkakaalin tapaan.” Houkuttelee hyödyllisiä<br />

petohyönteisiä. ”Parhaita seurattavia kasveja lap-<br />

siperheiden pihalle.” 2 m. Aur- pvar.<br />

Viljelty Suomessa jo 1700-luvulla. Kukkapenkissäkin<br />

kaunis. 80-100cm. Aur.<br />

A. **** ”Teuva” - maatiaiskanta. a<br />

B. * Siemeniä ’Ma<strong>ry</strong> Washington’ -lajikkeesta. a<br />

*** Vanhanajan ”pinaatti”. Lehtien maku on parhaimmillaan a<br />

E-S ennen kukintaa. Myös näyttävä koristekasvi. Koko kasvi<br />

on tummanpunainen. Yv, kylväytyy. 100-150 cm.<br />

**** ”Savitaipale”- mustakuorinen, vanha maatiaiskaura. 70-<br />

100 cm. Annos 30 g.<br />

Vuoden 1990 maatiaiskasvi!<br />

Pitää tuhkasta - se auttaa kirppoja ja möhöjuurta vastaan.<br />

K<br />

ab<br />

ab<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

D<br />

a<br />

a<br />

a

---

SYÖTÄVÄT KASVIT<br />

A. **** ”Eno”- vanha suomalainen kaskinauriskanta. Annos 3 g. a<br />

B. **** ”Vienankarjala”- vanha Karjalasta peräisin oleva kaskinauriskanta.<br />

a<br />

C. **** ”Sulon nauris”- vanha Kainuulainen, Sotkamosta lähtöisin<br />

oleva kaskinauriskanta. Keltainen, litteän muotoinen.<br />

a<br />

41-9 KUMINA<br />

Kummin / Carum carvi<br />

lk Ikivanha luonnonvarainen maustekasvi, leivän, juuston ja<br />

viinan mausteeksi. Hyvä niityllekin. Kaksivuotinen. Aur.<br />

Aromikas kanta Luhangasta.<br />

a<br />

44-4-3 HYVÄNHEIKINSAVIKKA<br />

Lungmålla<br />

Chenopodium bonus-henricus<br />

** Monivuotinen, 40-60 cm korkea vanhanajan ”pinaatti”.<br />

Kaunis koristekasvinakin. Runsasravinteinen maa. Aurpvar.<br />

a<br />

47-13 ROHTOKUIRIMO<br />

Skörbjuggsört / Cochlearia officinalis<br />

* Villivihannes ja -yrtti. Hyvin c-vitamiinipitoiset lehdet<br />

ruusukkeena. Kaksi- tai monivuotinen. Läpäisevä maa.<br />

10-30 cm.<br />

a<br />

49-15 KORIANTERI<br />

Koriander / Coriandrum sativum<br />

* Kuivatut siemenet mausteeksi. Yksivuotinen. Kylväytyy.<br />

Hyvä mesikasvi. 30-60 cm. Aur.<br />

a<br />

53-1-3-4 TALVIKURPITSA<br />

* Hedelmä vihreä/keltainen, soikeanpyöreä. Lyhyt esikasva- ab<br />

Vinterpumpa / Cucurbita pepo<br />

tus ja aurinkoinen sekä runsasravinteinen kasvupaikka.<br />

59-5-4 TUOKSUAMPIAISYRTTI<br />

Turkisk drakblomma<br />

Dracocephalum moldavica<br />

* Hyväntuoksuinen Siperiasta kotoisin oleva yrtti. Sinivioletit<br />

kukat. Sitruunanmakuinen tee- ja mausteyrtti mutta<br />

myös kaunis kukinta. Aur. Hyvä mesikasvi.<br />

ab<br />

85-9 LIPERI<br />

Libbsticka / Levisticum officinale<br />

Vuoden <strong>2010</strong> maatiaiskasvi!<br />

ab<br />

Voimakaskasvuinen ja -arominen, perinteinen liemiyrtti.<br />

150-200 cm. Aur-pv<br />

A. **** Ikivanha kanta Etelä-Suomesta. ab<br />

B. **** Vanha kanta Ilmajoelta. ab<br />

C. **** Vanha kanta ap. Kihniön pappilasta (siemeniä vähän). ab<br />

91-14 KAMOMILLASAUNIO<br />

Kamomill / Matricaria recutita<br />

lk Rauhoittava teeyrtti. ”Siemenet ovat alun perin Labbyn<br />

kartanosta…kamomilla kasvoi siellä villiintyneenä pelloilla.<br />

Nyt sitä on runsaasti kasvimaillani.” Yv. 20 cm. Aur.<br />

a<br />

95-7 SAKSANKIRVELI<br />

Spansk körvel / Myrrhis odorata<br />

Perinteinen keittiöyrtti. Koko kasvissa aniksen maku. Parhaimmillaan<br />

tuoreena. Mv. 50-150 cm. Aur-pvar.<br />

D<br />

A. **** Hyvin vanhaa kantaa. D<br />

B. ”Hammarby” ap. Carl von Linnen kotitalon pihasta. D<br />

C. **** Hyvin vanha kanta Alavieskasta (P-S). D<br />

101-10 PALSTERNAKKA<br />

Ikivanha lääke- ja ravintokasvi. Syötävät juuret säilyvät a<br />

Palsternacka / Pastinaca sativa<br />

talven yli maassa. Kaksivuotinen. Aur.<br />

***( Vanha ap. Muuruvedeltä kotoisin oleva kanta. Jo 20 vuot- a<br />

*) ta kasvatettu Koirakoskella.<br />

’White Gem’-lajikkeen siemeniä. a<br />

106-8-3 TOMATILLO<br />

** Tomaatin sukuinen kasvi kasvihuoneeseen. Paljon keltai- b<br />

Tomatillo / Physalis philadelphica<br />

sia hedelmiä, joita syödään ainoastaan keitettynä. Salsakastikkeiden<br />

raaka-aine. 60-80 cm. Aur.<br />

116-2-3 TARHARAPARPERI<br />

”…sitä suurempi, mitä parempi maa ja aika ajoin sille te- a<br />

Matrabarber / Rheum rhabarbarum kee hyvää istuttaa se uuteen hyvään maahan.” Aur-pvar.<br />

A. **** ”Helsinki” - 65 v. viljelty kanta Helsingistä. ”Hyvin satoi- a<br />

E-S sa. Varret ovat paksut ja väriltään punavihreät.”<br />

B. **** ”Lehtiruoti on rapea, ohutkuorinen ja mehevä.” 80 vuotta a<br />

K-S viljelty aikainen ja hyvänmakuinen kanta Ylöjärveltä.<br />

C. **** ”Paksuvartinen, mehevä, hapan – punainen juuresta, koo- a<br />

K-S kas.” Heinävedeltä.<br />

D. ****<br />

P-S<br />

”Alavieskalainen”<br />

a<br />

128-4-1 MUSTAJUURI<br />

Monivuotinen, mustakuorinen, mieto ja terveellinen juu- a<br />

Svartrot / Scorzonera hispanica<br />

res.<br />

32<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>

---

128-7 KASKIRUIS<br />

Råg / Secale cereale<br />

131-14-7 TOMAATTI<br />

Tomat / Solanum lycopersicum<br />

140-1 KAURAJUURI<br />

Havrerot / Tragopogon porrifolius<br />

144-5-2 HÄRKÄPAPU<br />

Bondböna / Vicia faba<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

****<br />

P-S<br />

33<br />

SYÖTÄVÄT KASVIT<br />

”Ristijärvi”. Kaskiruis Kainuun Ristijärveltä. Hyvin pensastuva,<br />

satoisa ja pitkäkortinen (150-200 cm) maatiais-<br />

kanta. Annos 50 g. Kysy tarvittaessa isompaa annosta.<br />

Taimikasvatus 7-8 viikkoa ennen ulosistutusta. Lämmin<br />

paikka, seinusta tai kasvihuone.<br />

A. ** ’Siberia’- viileitä kasvuoloja sietävä, aikaisin satoa tuottava<br />

pensastomaatti. Myös avomaalle.<br />

b<br />

B. ** ’Black Russian’-lajikkeen siemeniä. Kasvihuoneeseen. b<br />

* Kaksivuotinen, vanha viljelykasvi. Miedot juuret esim.<br />

keittoihin. Siemeniä ´Vegetable Oyster´-lajikkeesta.<br />

Vuoden 2000 maatiaiskasvi!<br />

Härkäpapu on vanha viljelykasvi koko maailmassa. Hyvä<br />

valkuaiskasvi. Ei ole kylmänarka. 70-100 cm. Annos 50 g.<br />

A. **** ”Savitaipale”. Maatiaiskanta, jolla on keskikokoiset, vaaleanruskeat<br />

ja violetit pavut. Perinteinen rokkapapu. Savitaipale<br />

on maatiaiskanta, se tarkoittaa että pavuissa on<br />

edelleen paljon vaihtelua. Kannan jalostamista on helppo<br />

itse jatkaa valitsemalla lisäykseen omaa makuaan miellyttäviä<br />

pulleita papuja. Vaaleat pavut miedompia, violetit<br />

pavut vahvempia ja ruskeat pavut karvaamman makuisia.<br />

B. **** ”Kaulion valkea” - Savitaipaleesta erotellut vaaleat pavut,<br />

jotka ovat tummia miedompia. Vaaleista pavuista voi kasvaa<br />

myös tummempia papuja. Kantaa voi ylläpitää valit-<br />

semalla lisäykseen aina vaaleita papuja.<br />

C. **** ”Kaulion sininen” - Savitaipaleen tummat, voimakkaammanmakuiset<br />

pavut. Tummista pavuista voi kasvaa myös<br />

vaaleampia papuja. Kantaa voi ylläpitää valitsemalla lisä-<br />

ykseen aina tummia papuja.<br />

D. **** ”Aunus”. Maatiaiskanta, jolla keskikokoiset, tummat pavut.<br />

Vihannesten luomusiemenet<br />

Välitämme seuraavia vihannesten luomusiemeniä. Siemenet ovat siementuotantotarkastettuja ja luomusertifioituja.<br />

Annokset 2,50 € / kpl. Joudumme veloittamaan alla olevat annokset normaalisti myös siementen kerääjiltä. Niitä ei<br />

siis koske siementen vaihto-oikeus.<br />

Tilaus NIMI – Namn /<br />

nro<br />

Tieteellinen nimi<br />

25-5-1 TILLI ’Tetra’<br />

Dill / Anethum graveolens<br />

35-12-5-4 VALKOKAALI ’Jõgeva’<br />

Vitkål<br />

Brassica oleracea Capitata-<strong>ry</strong>hmä<br />

55-12-2 PORKKANA ’Milan’<br />

Morot / Daucus carota<br />

58-10 RUCOLA<br />

Sandsenap / Diplotaxis tenuifolia<br />

82-9-1-2 KERÄSALAATTI ’Milan’<br />

Huvudsallat<br />

Lactuca sativa Capitata-<strong>ry</strong>hmä<br />

Kuvaus<br />

’Tetra’ on aikainen ja satoisa tummanvihreä lehtitilli.<br />

Annos: 4000 s.<br />

’Jõgeva’on virolainen, keskiaikainen vaalea kaalilajike, joka soveltuu<br />

erityisesti hapankaalin valmistukseen. Sadonkorjuukypsä<br />

130-140 vuorokautta taimettumisesta laskien. Pyöreät tai hieman<br />

litistyneet kaalinpäät painavat 3,0-3,5 kg. Annos: 1 g.<br />

’Milan’ on suhteellisen aikainen (kasvuaika 90 vrk), hyvänmakuinen<br />

kesäporkkana, joka kestää myös muutaman kuukauden<br />

varastoinnin. Sileä pinta, hyvänmallinen, kanta vihertyy helposti.<br />

Ei kovin tasalaatuinen, mutta erinomainen kotitarvelajike.<br />

Annos: 1000 s.<br />

Italialainen rucolasalaatti eli isohietasinappi. Hyvin liuskaiset lehdet,<br />

voimakas maku. Hidas alkukehitys, mutta saattaa talvehtia<br />

avomaalla. Annos: 1 g.<br />

’Milan on erityisen hyvä lajike, jolla miedonmakeat lehdet. Yhtenäinen,<br />

suhteellisen aikainen, keskivihreä. Resistentti Bl 1-7, 9-<br />

17, 21, 23, LMV. Kasvuaika n. 62 vrk. Annos: 100 s.<br />

a<br />

b<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

K<br />

a<br />

b<br />

a<br />

a<br />

ab

---

SYÖTÄVÄT KASVIT<br />

82-9-1-3 TAMMENLEHTISALAATTI<br />

Ekbladssallad ’Picarde’<br />

Lactuca sativa Crispa-<strong>ry</strong>hmä<br />

104-7-5-2 PENSASPAPU ’Vaia’<br />

Buskböna<br />

Phaseolus vulgaris var. nanus<br />

103-13-2 SILOPERSILJA<br />

Slätpersilja / Petroselinum crispum<br />

var. neapolitanum<br />

108-6-5 SILPOYDINHERNE ‘Aamisepp’<br />

Märgärt / Pisum sativum<br />

115-5-3 RETIISI ‘Jõgeva 169’<br />

Rädisa<br />

Raphanus sativus Radicula-<strong>ry</strong>hmä<br />

’Picarde’ on punainen, punakirjava keskustaltaan. Sisuksen lehtikannat<br />

vaaleita ja rapeita. Pienikasvuinen. kestää korjuun viivästymistä<br />

pari viikkoa. Maukas. Kasvuaika noin 55 vrk. Demeter-<br />

siemen. Annos: 100 s.<br />

’Vaia’ on Virossa v. 1991 jalostettu, aikainen, pystykasvuinen, n.<br />

35-45 cm korkea pensaspapu. Palko on kalvoton ja säikeetön,<br />

muodoltaan hieman kaartunut ja noin 16 cm pituinen. Vaia on<br />

erittäin hyvänmakuinen niin tuoreena kuin säilöttynäkin. Lajike<br />

on vastustuskykyinen pavun laikkutautia vastaan. Lämmin kasvupaikka<br />

ja hyväravinteinen, kuohkea maa. Kylvetään lämpimään<br />

maahan. Hallanarka. Harso auttaa alkukasvatuksessa. 60 vrk. 35-<br />

45 cm. Annos: 25 g.<br />

Sileälehtinen persilja. Voimakaskasvuinen, kylmänkestävä ja talvehtiva<br />

lajike. Demeter-siemen. Annos: 2000 s.<br />

’Aamisepp’ on virolainen keskiaikainen ja makea herne. 50-60<br />

vrk taimettumisesta kukintaan. Aamisepp on 120-150 cm korkea<br />

ja siten myös satoisa. Tylppäpäisestä palosta löytyy 8 siementä.<br />

Resistentti Ascochyta-laikkutaudille. Erittäin hyvän makuinen ja<br />

pitkään satoa antava herkkuherne. Annos: 25 g.<br />

Retiisi ‘Jõgeva 169’ on virolainen erittäin aikainen retiisilajike,<br />

vain 20-24 päivää sadonkorjuuseen. Lajike kasvaa hyvin viileissäkin<br />

olosuhteissa. Mukula on kirkkaan punainen ja muodoltaan<br />

pyöreä. Sietää yleensä hyvin kuivuuden vaihtelua eikä ole herkkä<br />

halkeilemaan. Annos: 10 g.<br />

Löytökori<br />

Monivuotiset kasvit<br />

21-1-6 JÄTTIPOIMULEHTI - Jättedaggkåpa / Alchemilla mollis**<br />

21-6-26 LEHTOLAUKKA - Berglök / Allium oreophilum<br />

27-3-7 NUKKEAKILEIJA - Dockakleja / Aquilegia ecalcarata*, punavioletti<br />

36-4 JUHANNUSHYASINTTI - Midsommarhyacint / Brimeura amethystina*<br />

37-6-1 MUSTAKOIRANKÖYNNÖS - Hundrova / B<strong>ry</strong>onia alba****<br />

39-11-14 PEURANKELLO - Ängstoppklocka / Campanula glomerata, lk, sinivioletti<br />

42-14-5 HOPEAHÄRKKI - Silverarv / Cerastium tomentosum***, valkoinen<br />

49-16-8 RUOHOKANUKKA - Hönsbär / Cornus suecica,lk<br />

50-5-5 JALOKIURUNKANNUS - Sibirisk nunneört / Co<strong>ry</strong>dalis nobilis****, vaaleankeltainen<br />

51-9 RUOSTEKUKKA - Höstlilja / Crocosmia x crocosmiiflora, punaoranssi<br />

60-8-2 ROHTOPUNAHATTU - Läkerudbeckia / Echinacea pallida***, liilanpunainen<br />

62-8-2 MÄKIHORSMA - Backdunört / Ebilobium collinum, lk<br />

63-1-2 SOPULINKALLIOINEN - RRosenbinka / Erigeron borealis*<br />

64-8-29 KULTATYRÄKKI - Gulltörel / Euphorbia polychroma**<br />

66-5-10 LAMPAANNATA - Fårssvingel / Festuca ovina, lk<br />

68-12-3 TUOKSUMATARA - Myskmadra / Galium odoratum***, valkoinen<br />

69-11-23 TUMMAKURJENPOLVI - Brunnäva / Geranium phaeum<br />

70-3-8-1 OJAKELLUKKA - Humleblomster / Geum rivale ’Album’,* valkoinen<br />

70-3-9 SULKAKELLUKKA - Fjädernejlikrot / Geum triflorum*<br />

71-1 SINIKÄMMEN - Lunddocka / Glaucidium palmatum, violetit ja valkoiset yk. kukat<br />

74-10-8 PIKKUPÄIVÄNLILJA - Liten daglilja / Hemerocallis minor<br />

74-13-3 SINIVUOKKO - Blåsippa / Hepatica nobilis, puna-, sini- ja valkokukkaisia<br />

79-2-10 RANTAHIRVENJUURI - Krissla / Inula salicina, lk, keltainen<br />

79-8-7 TARHAKURJENMIEKKA - Trädgårdsiris / Iris Germanica-<strong>ry</strong>hmän lajikkeet*, väriseos<br />

80-10-2 ETELÄNMUNKKI - Franska blåmunkar / Jasione laevis**, siniliila<br />

83-7-16 KEVÄTLINNUNHERNE - Vårvial / Lathyrus vernus, lk, sinipunainen<br />

34<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

a<br />

a<br />

a<br />

a<br />

a

---

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

35<br />

LÖYTÖKORI<br />

89-7-2 IKIKUURUOHO - (Vild) månviol / Lunaria rediviva *, vaalea liila<br />

89-15-8 TARHA-ALPI Praktlysing / Lysimachia punctata**-***, kirkkaankeltainen<br />

93-17 TESMA - Hässlebrodd / Milium effusum, lk<br />

96-11-5 PYSTYKISSANMINTTU - Nepeta / Nepeta nuda*<br />

98-15-2 TÄHDIKKI - Stjärnlök / Ornithogalum arcuatum<br />

99-18-19 RUUSUPIONI - Rosenpion / Paeonia veitchii<br />

101-3 SUDENMARJA - Ormbär / Paris quadrifolia, lk<br />

106-8-1 LYHTYKOISO - Stort judekör / Physalis alkekengi var. franchetii<br />

106-13-2 TUMMATÄHKÄMUNKKI - Blårapunkel / Phyteuma nigrum*<br />

109-11-10 ”PURPPURASINILATVA” - Polemonium yezoense 'Purple Rain Strain', violetti<br />

109-14-5 KIEHKURAKIELO - Kransrams / Polygonatum verticillatum, lk<br />

111-9-1 TIIBETINESIKKO - Lundviva / Primula alpicola*, keltainen<br />

111-9-31 PURPPURAESIKKO - Purpurviva / Primula saxatilis*<br />

115-13-2 VÄRIRESEDA - Färgreseda / Reseda luteola<br />

122-6-19 LILLUKKA - Stenhallon / Rubus saxatilis lk<br />

128-6-1 ALPPIVUOHENNOKKA - Alpfrossört / Scutellaria alpina**, vaaleanliila<br />

128-5-2 KULTASYYLÄJUURI - Scrophularia ch<strong>ry</strong>santha*<br />

128-5-3 KEVÄTSYYLÄJUURI - Vårflenört / Scrophularia vernalis*<br />

130-17-2 TARHAJALOMALVA - Axmalva / Sidalcea x cultorum*,’Purpuretta’<br />

131-1-3 BALKANINKOHOKKI - Glim / Silene asterias*<br />

131-3-1 MAARIANOHDAKE- Mariatistel / Silybum marianum<br />

138-2-4 KELTAÄNGELMÄ - Ängsrura / Thalictrum flavum*<br />

138-2-11 SINIÄNGELMÄ - Daggruta / Thalictrum speciosissimum*<br />

141-5-27 KÄÄPIÖTULPPAANI - Dvärgtulpan / Tulipa turkestanica*<br />

144-2-5 VARPUTÄDYKE - Klippveronika / Veronica fruticans**<br />

145-4-3-1 PALLEROMÄKITERVAKKO - Viscaria vulgaris ’Splendens Plena’*, aniliininpunainen<br />

Huonekasvit<br />

16-4-1 VAAHTERA-AULIO - Klockmalva / Abutilon x hybridum<br />

19-12-2 TARHASINISARJA - Africans blå lilja / Agapanthus praecox, valkoinen<br />

96-7 APOSTOLINMIEKKA - Apostlalilja / Neomarica northiana<br />

Yksivuotiset kasvit<br />

20-4 SINITÄHTÖNEN - Ageratum / Ageratum houstonianum*<br />

26-11 LEIJONANKITA - Lejongap / Antirrhinum majus, punasävyt<br />

49-7 TARHAKUKONKANNUS - Romersk riddarsporre / Consolida ajacis, lk, sininen<br />

54-8-1 TIIBETINKOIRANKIELI - Kinesisk förgätmigej / Cynoglossum amabile*, taivaansininen<br />

66-2-3 ZULUNNUKKEASTERI - Zuluaster / Felicia heterophylla*, kirkkaansininen, matala<br />

84-3-4 KESÄMALVIKKI - Sommarmalva / Lavatera trimestris<br />

87-16-2 SINILOBELIA - Kaplobelia / Lobelia Compacta-<strong>ry</strong>hmä*, ’Ch<strong>ry</strong>stal Palace’<br />

93-21-7 KELTA-APINANKUKKA - Chilenskt gyckelblomma / Mimulus luteus***, keltainen<br />

125-2-21 KIRJOSALVIA - Broksalvia / Salvia viridis<br />

144-5-7 RUISVIRNA - Luddvicker / Vicia villosa**<br />

145-3-19 TARHAKETO-ORVOKKI - Styvmorsviol / Viola Tricolor-<strong>ry</strong>hmä**, tumman punavioletti<br />

147-2-1 KORISTEMAISSI - Majs / Zea mays var. japonica ’Mansikkamaissi’<br />

Puuvartiset kasvit<br />

18-4-1 JAPANINLAIKKUKÖYNNÖS - Krusbärsaktinidia / Actinidia arguta, E-S, I<br />

46-6-25 KIINANKELTAKÄRHÖ - Gullklematis / Clematis tangutica, E-S, keltainen, I-V<br />

64-6-2 EUROOPANSORVARINPENSAS - Benved / Euonymus europaeus, K-S*, I-IV<br />

106-9-3 LÄNNENHEISIANGERVO - Smällspirea / Physocarpus opulifolius, P-S*, valkoinen,I-V<br />

119-2-5 KANADANRUUSU - Labradorros / Rosa blanda, E-S****, vaaleanpunainen yk, I-V<br />

119-2-49 MUSTIALANRUUSU - Mustialaros / Rosa ’Minette’, K-S****, vaaleanpunainen, I-IV(V)<br />

119-2-59 MARIANRUUSU - Carolina-glansros / Rosa x obovata, P-S*, punainen yk.. I-V<br />

Syötävät kasvit<br />

103-13-1 KÄHÄRÄPERSILJA - Bladpersilja / Petroselinum crispum var. crispum *<br />

142-7-1 NOKKONEN - Brännässla / Urtica dioica, lk

---

KYLMÄKÄSITTELY<br />

Kylmäkäsittely<br />

Kylmäkäsittelyllä herätetään siemenet poistamalla niissä oleva itämislepo.<br />

SIEMENTEN KEINOTEKOINEN KYLMÄKÄ-<br />

SITTELY<br />

• Yksinkertaisinta on kylvää siemenet laatikoihin tai<br />

ruukkuihin kosteaan turve-hiekkaseokseen maaliskuussa.<br />

• Kylvöastioita pidetään huoneenlämmössä viikko,<br />

minkä aikana siemenet hieman pehmenevät. Sitten<br />

laatikot tai ruukut viedään ulos suojaiseen paikkaan:<br />

lumen alle, kuusen alle, liiteriin, autokatokseen...<br />

Jos ulkolämpötila pysyy kuukauden verran<br />

rajoissa -3 - +5 astetta, kaikki sujuu hyvin. Yö- ja<br />

päivälämpötilan reipas vaihtelu on vain eduksi siemenille.<br />

• Jos on pitkään kovia pakkasia tai sää lämpenee liian<br />

aikaisin, kylvöastiat on parasta viedä juureskellariin<br />

tai muuhun tasaisen viileään paikkaan. Valoa<br />

ei kylmäkäsittelyssä tarvita, mutta jos jotkin siemenet<br />

alkavat itää jo kellarissa, astia täytyy heti<br />

siirtää valoisaan, puolilämpimään (10-15 astetta)<br />

paikkaan.<br />

• Viimeistään toukokuussa kylvöastiat viedään ulos<br />

sellaiseen puolivarjoisaan paikkaan, jossa niitä on<br />

helppo käydä hoitamassa ja tarkkailemassa. Kastellaan<br />

sopivasti, mullan täytyy pysyä tasaisen kosteana<br />

koko kylmäkäsittely- ja itämisajan!<br />

• Jos kaikki on sujunut hyvin, siemenet itävät alkukesällä<br />

säiden lämmetessä.<br />

36<br />

KYLMÄKÄSITTELY ONNISTUU MYÖS<br />

PUSSEISSA<br />

• Siemenannos sekoitetaan puoleen desilitraan kosteaa<br />

turvehiekkaseosta ja suljetaan pieneen muovipussiin.<br />

• Pussit kootaan muovilaatikkoon väljästi pystyyn.<br />

• Laatikkoa pidetään huoneenlämmössä viikko ja<br />

viedään sitten kellariin, kuistille tms. Optimilämpötila<br />

kylmäkäsittelyn aikana on 1-5 astetta. Jääkaappi<br />

on yleensä liian lämmin paikka.<br />

• Kymmenen päivän välein pussit avataan, kosteus<br />

tarkistetaan ja sisältöä pöyhitään.<br />

• Kylmäkausi kannattaa ajoittaa siten, että sen loputtua<br />

pussien sisältö voidaan kaataa ulos kylvöpenkkiin<br />

tai -laatikkoon.<br />

• Siementen pitää olla kylmässä 6-8 viikkoa.<br />

TAI LUONNONMUKAISESTI …<br />

• Pihatarhuri voi matkia luonnon järjestystä kylvämällä<br />

siemenet syksyllä kylvöpenkkiin tai laatikoihin.<br />

• Siemenet itävät yleensä seuraavan kesän alussa.<br />

• Jos kylvät siemenet vasta syksyllä, varastoi siemenpussit<br />

väljästi ilmaviin muovirasioihin jääkaappiin<br />

tai kylmiöön odottamaan syksyä. Viileässä<br />

siemenet säilyvät tuoreina.<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>

---

aasiankullero 22<br />

ahdekaunokki 10<br />

ahomansikka 13<br />

ailakki 21<br />

aitaorapihlaja 28<br />

aitoukonhattu 6<br />

akileijaseos 8<br />

akileijat 7<br />

alaskanlupiini 16<br />

alppiakileija 7<br />

alppiasteri 9<br />

alppihierakka 20<br />

alppikärhö 28<br />

alppipiikkiputki 13<br />

alppivuohennokka 35<br />

altainvuokko 7<br />

ampiaisyrtit 12<br />

amppelirusokki 24<br />

apilat 22<br />

apinankukka 35<br />

apostolinmiekka 35<br />

arovuokko 7<br />

aurankukka 24<br />

auringontähti 21<br />

balkaninkellokki 21<br />

balkaninkohokki 35<br />

balkaninmalva 15<br />

douglaskuusi 29<br />

esikot 19<br />

espanjanunikko 18<br />

etelänarnikki 8<br />

etelänkevätesikko 19<br />

etelänkurjenmiekka 15<br />

etelänmunkki 34<br />

etelänruusuruoho 15<br />

euroopansorvarinpensas 35<br />

hanhikit, mv 19<br />

hapro 18<br />

harakankello 9<br />

harjaneilikka 12<br />

harmaakäenkukka 16<br />

harmaamalvikki 15<br />

heidinkukka 11<br />

heinäratamo 19<br />

heinätähtimö 21<br />

heisiangervo 35<br />

helmililja 17<br />

helokki 17<br />

helovuokko 7<br />

herkkuhyppykurkku 25<br />

Hakemisto - suomenkieliset nimet<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

herne 34<br />

herttakello 9<br />

herttapipo 19<br />

herttavuorenkilpi 9<br />

hiirenvirna 23<br />

himalajanjalkalehti 19<br />

hirvenjuuret 14<br />

hirvenkello 9<br />

hopeahärkki 34<br />

hopeapensas 28<br />

huhtakurjenpolvi 25<br />

huiskilopieta<strong>ry</strong>rtti 21<br />

hullukaali 25<br />

hulluruoho 25<br />

huopakultasilmä 24<br />

hyvänheikinsavikka 32<br />

härkäpapu 33<br />

häränkukka 9<br />

idänkellukka 13<br />

idänkeulankärki 17<br />

idänkurjenmiekka 15<br />

iharuusu 30<br />

iisoppi 14<br />

ikikuuruoho 34<br />

illakko 14<br />

ilmasipuli 31<br />

iltahelokki 17<br />

isoampiaisyrtti 12<br />

isohirvenjuuri 14<br />

isoinkarvillea 14<br />

isokaunosilmä 11<br />

isokissanminttu 17<br />

isoköynnöskrassi 27<br />

isoniittyhumala 20<br />

isorikko 20<br />

isoritarinkannus 11<br />

isosamettikukka 27<br />

isotähtiputki 9<br />

isotöyhtöangervo 8<br />

isoukonkello 9<br />

isovahakukka 24<br />

”isovuohennokka” 20<br />

jaakonvillakko 21<br />

jalava 30<br />

jalkalehti 19<br />

jaloakileija 7<br />

jalohopeasilmä 24<br />

jalokallioinen 13<br />

jalokiurunkannus 34<br />

jalopioni 18<br />

jalopähkämö 21<br />

37<br />

jaloritarinkannus 11<br />

japaninesikko 19<br />

japaninhanhikki 19<br />

japaninlaikkuköynnös 35<br />

japaninlikusterisyreeni 30<br />

japaninruusukvitteni 28<br />

johanneksensauramo 7<br />

juhannushyasintti 34<br />

jupiterinkukka 16<br />

jänönapila 27<br />

jättihirvenjuuri 14<br />

jättimesiangervo 13<br />

jättipoimunlehti 34<br />

kaali 33<br />

”kainuunruusu” 30<br />

kakalia 18<br />

kaliforniantuliunikko 25<br />

kaljukultasade 28<br />

kalliokielo 19<br />

kallionauhus 16<br />

kalvasapila 22<br />

kamomillasaunio 32<br />

kanadanakileija 7<br />

kanadanruusu 35<br />

kanadanvuokko 7<br />

kanarianköynnöskrassi 27<br />

karhunjuuri 17<br />

karhunlaukka 7<br />

karpaattienkello 9<br />

karstaohdake 12<br />

kartanopioni 17<br />

karvahorsma 13<br />

kashmirinsinilatva 19<br />

kaskinauris 31<br />

kaskiruis 32<br />

katkerot 13<br />

kaukasiankellokki 21<br />

kaukasiankirahvinkukka 10<br />

kaukasianpioni 18<br />

kaunokainen, mv 9<br />

kaunokainen, yv 24<br />

kaunokit 10<br />

kaunokurjenmiekka 15<br />

kaunosilmä yv 24<br />

kaura 31<br />

kaurajuuri 33<br />

kauriinkello 10<br />

kehäkukat 24<br />

keijunkukat 14<br />

keijunmekko 26<br />

kellohunajakukka 26<br />

kellohyasintti 13<br />

HAKEMISTO

---

HAKEMISTO<br />

kellokärhö 11<br />

kellosinilatva 19<br />

kellokukat 9<br />

kellukat 14<br />

kelta-apila 22<br />

kelta-apinankukka 35<br />

keltakatkero 13<br />

keltakaunokki 10<br />

keltakurjenmiekka 14<br />

keltamo 10<br />

keltano 19<br />

keltapäivänlilja 14<br />

keltasauramo 7<br />

keltasormustinkukka 12<br />

keltasuvikakkara 25<br />

keltasääkukka 25<br />

keltaukonhattu 6<br />

keltavaleunikko 17<br />

keltaängelmä 35<br />

kengurunomenakoiso 23, 27<br />

kermakello 9<br />

keräsalaatti 33<br />

kessu 26<br />

kesäkullero 22<br />

kesäkuuruoho 16<br />

kesämalvikki 35<br />

ketokaunokki 10<br />

ketoneilikka 12<br />

ketoruusuruoho 15<br />

kevätesikko 20<br />

kevätlinnunherne 34<br />

kevätsyyläjuuri 35<br />

kiehkurakielo 35<br />

kiiltomalva 25<br />

kiiltotuhkapensas 28<br />

kiinankeltakärhö 35<br />

kiinanlaikkuköynnös 28<br />

kiinanpieta<strong>ry</strong>rtti 21<br />

kiinanpioni 18<br />

kiinanritarinkannus 11<br />

kilpiangervo 9<br />

kirjohanhikki 19<br />

kirjokiurunkukka 25<br />

kirjokohtalonkukka 26<br />

kirjokurjenmiekka 15<br />

kirjolupiini 16<br />

kirjopikarililja 13<br />

kirjosalvia 35<br />

kirsikkaluumu 29<br />

kissankello 10<br />

kissanminttu 17<br />

kiurunkukka 25<br />

kivikkosuopayrtti 20<br />

kivikkotörmäkukka 20<br />

kohtalonkukka 26<br />

koiranheisi 30<br />

koirankieli 11<br />

kollinminttu 17<br />

komealupiini 16<br />

korallikeijunkukka 14<br />

koreaniiso 31<br />

korianteri 32<br />

koristemaissi 35<br />

koristepaprika 23<br />

koristetupakka 26<br />

korpipaatsama 29<br />

koruköynnös 25<br />

kotipilaja 30<br />

kotkanakileija 8<br />

kriminpioni 18<br />

kruunuohdake 17<br />

kruunusuvikakkara 25<br />

kullerosekoitus 22<br />

kullerot 22<br />

kultahanhikki 19<br />

kultajänönputki 9<br />

kultakaunosilmä 24<br />

kultapiisku 21<br />

kultapäivänlilja 14<br />

kultasade 28<br />

kultasyyläjuuri 35<br />

kultatyräkki 34<br />

kumina 32<br />

kuolanpioni 17<br />

kurjenkello 10<br />

kurjenpolvet 13<br />

kurpitsa 32<br />

kurtturuusu 30<br />

kuunlilja 14<br />

kylmänkukka 20<br />

kyläkellukka 14<br />

kyläkurjenpolvi 13<br />

kyläneidonkieli 13<br />

käenkukka 16<br />

kähäräpersilja 35<br />

kärhöt, pv 28<br />

kääpiöjapaninakileija 7<br />

kääpiösamettikukka 27<br />

kääpiötulppaani 35<br />

köynnöskrassi 27<br />

köynnöspikkusydän 12<br />

laikkuköynnös 28<br />

kamohietakirsikka 29<br />

kamopeikonkello 11<br />

lampaannata 34<br />

lapinakileija 8<br />

laukat 7<br />

kehtoakileija 8<br />

lehtoakileijamaiset lajikkeet 8<br />

lehtolaukka 34<br />

lehtorikko 20<br />

lehtosalvia 20<br />

lehtosinilatva 19<br />

lehtoukonhattu 6<br />

lehtovirmajuuri 22<br />

lehtoängelmä 21<br />

leijonankita 35<br />

liljat 16<br />

lillukka 35<br />

liperi 32<br />

liuskamiinanköynnös 26<br />

liuskasalkoruusu 6<br />

loistoinkarvillea 14<br />

38<br />

loistokevätesikko 19<br />

loistopeurankello 9<br />

lupiini 16<br />

luumu 29<br />

luumuruusu 30<br />

lyhtykoiso 35<br />

lännenarnikki 8<br />

lännenheisiangervo 35<br />

lännenisomaksaruoho 21<br />

lännenkonnanmarja 6<br />

maariankello 9<br />

maarianohdake 35<br />

maarianverijuuri 6<br />

”maatiaisritarinkannus” 11<br />

maitokello 9<br />

makedonian mänty 29<br />

maksaruohot 20<br />

malvat 17<br />

mantsuriankärhö 11<br />

maraljuuri 16<br />

marhanlilja 16<br />

marianruusu 35<br />

matara 34<br />

maurinkiiltomalva 26<br />

meksikoniiso 6<br />

merisaunio 22<br />

metsäkatkero 13<br />

metsäkurjenpolvi 13<br />

metsänätkelmä 15<br />

metsäruusu 29<br />

metsävirna 23<br />

miekkahirvenjuuri 14<br />

miinanköynnös 26<br />

mirrinminttu 17<br />

mongolianvaahtera 28<br />

mooseksenpalavapensas 12<br />

morsinko 15<br />

mukulapaloyrtti 19<br />

mummonpalsami 23<br />

munkkineilikka 12<br />

mustajuuri 32<br />

mustakaunokki 10<br />

mustakoiranköynnös 34<br />

mustakonnanmarja 6<br />

mustapäivänhattu 20<br />

mustaselja 30<br />

mustialanruusu 35<br />

mykeröneilikka 11<br />

myskimalva 17<br />

mäkihorsma 34<br />

mäkikuisma 14<br />

mäkiminttu 20<br />

mäkitervakko 23<br />

mökinihmekukka 26<br />

narsissitupakka 26<br />

nauhukset 16<br />

nauris 31<br />

neilikat 11<br />

niittykullero 22<br />

niittymaarianheinä 14<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>

---

niittysalvia 20<br />

nikonnauhus 16<br />

nokkonen 35<br />

nukkahulluruoho 25<br />

nukkanauhus 16<br />

nukkapähkämö 21<br />

nukkeakileija 34<br />

nukkeruusu 30<br />

nukula 15<br />

nuokkuampiaisyrtti 12<br />

nuokkukohokki 21<br />

nuokkulaukka 7<br />

nurmikaunokki 10<br />

nurmikohokki 21<br />

ojakellukka 34<br />

okahulluruoho 25<br />

omenapuu 29<br />

oopiumiunikko 26<br />

oranssikeltano 19<br />

oratuomi 29<br />

orvokki, yv 27<br />

orvokki, mv 23<br />

palavarakkaus 16<br />

pallaksenpioni 18<br />

pallerokiurunkukka 25<br />

palleromäkitervakko 35<br />

pallolaukka 7<br />

palsami 23<br />

palsternakka 32<br />

paratiisililja 18<br />

parsa 31<br />

partakello 9<br />

partaohra 25<br />

patjarikko 20<br />

pellava 25<br />

peltokehäkukka 24<br />

pensaskärhö 11<br />

pensaspapu 34<br />

pensaspetunia 26<br />

perhoakileija 8<br />

”perhosunikko” 26<br />

perunkoiso 26<br />

petunia 26<br />

peurankello 34<br />

pieta<strong>ry</strong>rtit 21<br />

”piha- akileija” 8<br />

pihlaja 30<br />

piiankieli 25<br />

piikkikurkku 25<br />

piikkiputki 13<br />

pikkuampiaisyrtti 12<br />

pikkuluppio 20<br />

pikkupäivänlilja 34<br />

pikkuräpelö 24<br />

pikkusormustinkukka 12<br />

pikkutervakko 23<br />

pikkutöyhtöangervo 8<br />

pikkuängelmä 21<br />

pillisipuli 31<br />

pioniseos 18<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

pionit 17<br />

pisamakello 10<br />

(pohjan)rantakukka 17<br />

pohjansinivalvatti 10<br />

pohjanängelmä 22<br />

porkkana 33<br />

prinsessankakkara 15<br />

puistosyreeni 30<br />

pukinparta 22<br />

pulskaneilikka 12<br />

puna-ailakki 21<br />

punahattu 34<br />

punaisomaksaruoho 21<br />

punakatko 22<br />

punakoiranköynnös 9<br />

punakoiso 30<br />

punakosmos 25<br />

punalehtiruusu 29<br />

punapieta<strong>ry</strong>rtti 21<br />

punarevonhäntä 24<br />

purasruoho 24<br />

purppuraesikko 35<br />

purppurapunalatva 13<br />

purppuraratamo 19<br />

purppurarevonhäntä 24<br />

purppurasinilatva 35<br />

purppuratulikukka 22<br />

purtojuuri 21<br />

pystykissanminttu 35<br />

pystykiurunkannus 11<br />

pähkämöt 21<br />

päivänkakkara 15<br />

päivänliljat 14<br />

päivänsilmä 14<br />

päiväntähti 14<br />

pärskäjuuri 22<br />

pää<strong>ry</strong>nä 29<br />

ranskantulikukka 22<br />

rantahirvenjuuri 34<br />

rantakukka 17<br />

rantatädyke 23<br />

rantavehnä 15<br />

raparperi 32<br />

ratamot 19<br />

rentukka 9<br />

retiisi 34<br />

reunuspieta<strong>ry</strong>rtti 27<br />

revonhäntä 24<br />

riippalobelia 25<br />

rikot 20<br />

ritarinkannukset 11<br />

rohtokuirimo 32<br />

rohtomaraljuuri 16<br />

rohtopunahattu 34<br />

rohtopurasruoho 24<br />

rohtorasti 7<br />

(rohto)sormustinkukka 12<br />

rohtosuopayrtti 20<br />

rohtoverbena 23<br />

rucola 33<br />

ruijanruohosipuli 31<br />

39<br />

ruis 32<br />

ruisvirna 35<br />

ruohokanukka 34<br />

ruohosipuli 31<br />

ruostekukka 34<br />

ruskolilja 16<br />

ruusukvitteni 28<br />

ruusumalva 17<br />

ruusupioni 35<br />

ruusuruohot 15<br />

<strong>ry</strong>hmäsamettikukka 27<br />

HAKEMISTO<br />

saksankirveli 32<br />

salaatti 33<br />

salkoruusut 6<br />

salvia 20<br />

samettikukat 27<br />

samettiverbena 27<br />

sarvitähkämunkki 19<br />

seittitakiainen 8<br />

sembra 29<br />

siankärsämö 6<br />

sikoangervo 13<br />

sikuri 11<br />

silopersilja 34<br />

silpoydinherne 34<br />

siniheinä 17<br />

sinikuunlilja 14<br />

sinikämmen 34<br />

sinilatvat 19<br />

sinilobelia 35<br />

sininata 13<br />

sinipallo-ohdake 13<br />

sinipiikkiputki 13<br />

sinisilmiö 21<br />

sinitähtönen 35<br />

sinivaleunikko 17<br />

sinivuokko 34<br />

siniängelmä 35<br />

siperianampiaisyrtti 12<br />

siperianhernepensas 28<br />

siperiankurjenmiekka 15<br />

siperiankärhö 28<br />

siperianmaksaruoho 20<br />

siperianorapihlaja 28<br />

siperiansembra 29<br />

"siperiansormustinkukka" 12<br />

siperianunikko 18<br />

sipulit 31<br />

sitruunakissanminttu 17<br />

soikkoratamo 19<br />

soikkovuorenkilpi 9<br />

sopulinkallioinen 34<br />

sormustinkukat 12<br />

sudenmarja 35<br />

suippoliuskaorapihlaja 28<br />

sukaheinä 26<br />

sulkakellukka 34<br />

sulokello 27<br />

suomenpihlaja 30<br />

suopayrtti 20<br />

suvikakkara 25

---

HAKEMISTO<br />

syreenit 30<br />

Syyläjuuri 35<br />

Syyshattu 25<br />

syyspäivänhattu 20<br />

sääkukka 25<br />

talvikurpitsa 32<br />

tammenlehtisalaatti 33<br />

tarha-alpi 34<br />

tarha-alppikärhö 28<br />

tarhaidänunikko 18<br />

tarhaillakko 14<br />

tarhajalomalva 35<br />

tarhakehäkukka 24<br />

tarhakellukka 14<br />

tarhaketo-orvokki 35<br />

tarhakohokki 27<br />

tarhakukonkannus 35<br />

tarhakullero 22<br />

tarhakurjenmiekka 34<br />

tarhakurtturuusu 30<br />

tarhakylmänkukka 20<br />

tarhakäenkaali 26<br />

tarhalaukkaneilikka 8<br />

tarhamaltsa 31<br />

tarhaojukkaviini 30<br />

tarhaomenapuu 29<br />

tarharaparperi 32<br />

tarhasalkoruusu 6<br />

tarhasinisarja 35<br />

tarhasoljo 24<br />

tarhasormustinkukka 12<br />

tarhatulikukka 22<br />

tarhaukonhattu 6<br />

tellima 21<br />

tesma 34<br />

tiibetinesikko 35<br />

tiibetinkoirankieli 35<br />

tilli 33<br />

tipsu 25<br />

titonia 27<br />

tomaatti 33<br />

tomatillo 32<br />

torvikukka 26<br />

tuliakileija 8<br />

tulikellukka 13<br />

tulikukat 22<br />

tuliunikko 25<br />

tummahelmililja 17<br />

tummakurjenpolvi 34<br />

tummapärskäjuuri 22<br />

tummatähkämunkki 35<br />

tuoksuakileija 8<br />

tuoksuampiaisyrtti 32<br />

tuoksumatara 34<br />

tuoksuorvokki 23<br />

tuoksuruuta 20<br />

tyrni 28<br />

tyräkki 34<br />

tädykkeet 23<br />

tähdikki 35<br />

tähkähietalilja 7<br />

tähkäkeijunkukka 14<br />

tähkäkissanminttu 17<br />

tähkämunkit 19<br />

tähkäverbena 22<br />

törmäkukka 20<br />

törmäviini 30<br />

töyhtöangervo 8<br />

ukkolaukka 7<br />

ukonhatut 6<br />

ukonkello 9<br />

ukontulikukka 22<br />

unelmatädyke 23<br />

unikot, mv 18<br />

unikot, yv 26<br />

unkarinsyreeni 30<br />

vaahtera 28<br />

40<br />

vaahtera-aulio 35<br />

vaaleatähkämunkki 19<br />

valamonruusu 30<br />

valeunikko 17<br />

valkoailakki 21<br />

valkohanhikki 13<br />

valkokaali 33<br />

valkokonnanmarja 6<br />

valkomesikkä 17<br />

valkosipuli 31<br />

valkotupakka 26<br />

valkoukonhattu 6<br />

varjolilja 16<br />

varpupipo 18<br />

varputädyke 35<br />

varsankello 10<br />

venäjänkevätesikko 20<br />

verbenat 22<br />

verihanhikki 19<br />

viinikärhö 29<br />

villaheisi 30<br />

villamo 13<br />

villipetunia 26<br />

virginiantupakka 26<br />

virmajuuri 22<br />

vuohenkello 10<br />

vuorenkilpi 9<br />

vuorikaunokki 10<br />

vuorimunkki 15<br />

vuoripioni 18<br />

vuorirevonpapu 22<br />

väinönputki 31<br />

värireseda 35<br />

yrtti-iiso 31<br />

zulunnukkeasteri 35<br />

ängelmät 21<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>

---

Abutilon x hybridum 35<br />

Acer platanoides 28<br />

Acer tataricum subsp. ginnala 28<br />

Achillea millefolium 6<br />

Aconitum 'Ívorine' 6<br />

Acnitum lycoctonum subsp.<br />

lycoctonum 6<br />

Aconitum lycoctonum subsp.<br />

septentrionale 6<br />

Aconitum napellus subsp.<br />

lusitanicum 6<br />

Aconitum soongaricum 6<br />

Aconitum x stoerkianum 6<br />

Actaea alba 6<br />

Actaea rubra 6<br />

Actaea spicata 6<br />

Actinidia arguta 35<br />

Actinidia kolomikta 28<br />

Agapanthus praecox 35<br />

Agastache foeniculum 31<br />

Agastache mexicana 6<br />

Agastache rugosa 31<br />

Ageratum houstonianum 35<br />

Agrimonia eupatoria 6<br />

Agrostemma githago 24<br />

Alcea ficifolia 6<br />

Alcea rosea 6<br />

Alchemilla mollis 34<br />

Allium cernuum 7<br />

Allium fistulosum 31<br />

Allium hollandicum 7<br />

Allium karataviense 7<br />

Allium oreophilum 34<br />

Allium Proliferum-<strong>ry</strong>hmä; 31<br />

Allium sativum 31<br />

Allium schoenoprasum 31<br />

Allium schoenoprasum subsp.<br />

sibiricum 31<br />

Allium ursinum 7<br />

Amaranthus caudatus 24<br />

Amaranthus hybridus 24<br />

Anchusa officinalis 7<br />

Anemone altaica 7<br />

Anemone sylvestris 7<br />

Anemone x lesseri 7<br />

Anemonidium canadense 7<br />

Anethum graveolens 33<br />

Angeliga archangelica 31<br />

Anthemis sancti-johannis 7<br />

Anthemis tinctoria 7<br />

Anthericum liliago 7<br />

Antirrhinum majus 35<br />

Aquilegia ’Olympia’ 8<br />

Aquilegia alpina 7<br />

Aquilegia canadensis 7<br />

Aquilegia clematiflora 7<br />

Aquilegia Cultorum-<strong>ry</strong>hmä 7<br />

Aquilegia ecalcarata 34<br />

Aquilegia flabellata var. pumila 7<br />

Aquilegia formosa 8<br />

Aquilegia fragrans 8<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

Hakemisto - tieteelliset nimet<br />

Aquilegia glandulosa 8<br />

Aquilegia glandulosa var. jucunda 8<br />

Aquilegia vulgaris 8<br />

Aquilegia vulgaris x cultorum 8<br />

Arctium tomentosum 8<br />

Arctotheca calendula 24<br />

Arctotis x hybrida 24<br />

Armeria Maritima-<strong>ry</strong>hmä 8<br />

Arnica chamissonis 8<br />

Arnica montana 8<br />

Aruncus aethusifolius 8<br />

Aruncus dioicus 8<br />

Asparagus officinalis 31<br />

Aster alpinus 9<br />

Astilboides tabularis 9<br />

Astrantia major 9<br />

Atriplex hortensis 31<br />

Avena sativa ”Savitaipale” 31<br />

Bellis annua 24<br />

Bellis perennis 9<br />

Bergenia cordifolia 9<br />

Bergenia crassifolia 9<br />

Bidens ferulifolia 24<br />

Borago officinalis 24<br />

Brassica oleracea<br />

Capitata-<strong>ry</strong>hmä 33<br />

Brassica rapa 31<br />

Brimeura amethystina 34<br />

Briza minor 24<br />

B<strong>ry</strong>onia alba 34<br />

B<strong>ry</strong>onia cretica subsp. dioica 9<br />

Buphthalmum salicifolium 9<br />

Bupleurum longifolium<br />

subsp. aureum 9<br />

Calendula arvensis 24<br />

Calendula officinalis 24<br />

Caltha palustris 9<br />

Campanula alliariifolia 9<br />

Campanula barbata 9<br />

Campanula carpatica 9<br />

Campanula cervicaria 9<br />

Campanula glomerata 9, 34<br />

Campanula lactiflora 9<br />

Campanula latifolia 9<br />

Campanula latifolia var. macrantha 9<br />

Campanula medium 9<br />

Campanula ochroleuca 9<br />

Campanula patula 9<br />

Campanula persicifolia 10<br />

Campanula punctata 10<br />

Campanula rapunculoides 10<br />

Campanula rapunculus 10<br />

Campanula rotundifolia 10<br />

Campanula trachelium 10<br />

Capsicum Conoides-<strong>ry</strong>hmä 23<br />

Caragana arborescens 28<br />

Carum carvi 32<br />

Centaurea jacea 10<br />

Centaurea macrocephala 10<br />

41<br />

HAKEMISTO<br />

Centaurea montana 10<br />

Centaurea nigra 10<br />

Centaurea ph<strong>ry</strong>gia 10<br />

Centaurea scabiosa 10<br />

Cephalaria gigantea 10<br />

Cerastium tomentosum 34<br />

Cerinthe major 24<br />

Chaenomeles japonica 28<br />

Chelidonium majus 10<br />

Chenopodium bonus-henricus 32<br />

Cicerbita alpina 10<br />

Cichorium intybus 11<br />

Clematis alpina 28<br />

Clematis alpina subp. sibirica 28<br />

Clematis Alpina-<strong>ry</strong>hmä 28<br />

Clematis integrifolia 11<br />

Clematis mandschurica 11<br />

Clematis recta 11<br />

Clematis tangutica 35<br />

Clematis viticella 29<br />

Cochlearia officinalis 32<br />

Codonopsis clematidea 11<br />

Commelina coelestis 24<br />

Consolida ajacis 35<br />

Coreopsis grandiflora 11<br />

Coreopsis stillmanii 24<br />

Coriandrum sativum 32<br />

Cornus suecica 34<br />

Cortusa matthioli 11<br />

Co<strong>ry</strong>dalis nobilis 34<br />

Co<strong>ry</strong>dalis solida 11<br />

Cosmos bipinnatus 25<br />

Cotoneaster lucidus 28<br />

Crataegus grayana 28<br />

Crataegus rhipidophylla 28<br />

Crataegus sanguinea 28<br />

Crocosmia x crocosmiiflora 34<br />

Cucurbita pepo 32<br />

Cyclanthera pedata 25<br />

Cynoglossum amabile 35<br />

Cynoglossum officinale 11<br />

Datura innoxia 25<br />

Datura stramonium 25<br />

Daucus carota 33<br />

Delphinium elatum 11<br />

Delphinium Elatum-<br />

ja Pacific-<strong>ry</strong>hmät 11<br />

Delphinium grandiflorum 11<br />

Delphinium sp. 11<br />

Dianthus armeria 11<br />

Dianthus barbatus 12<br />

Dianthus carthusianorum 12<br />

Dianthus deltoides 12<br />

Dianthus superbus 12<br />

Dicentra scandens 12<br />

Dictamnus albus 12<br />

Digitalis grandiflora 12<br />

Digitalis lutea 12<br />

Digitalis purpurea 12<br />

Digitalis sibirica 12

---

HAKEMISTO<br />

Digitalis x mertonensis 12<br />

Dimorphotheca sinuata 25<br />

Diplotaxis tenuifolia 33<br />

Dipsacus sp. 12<br />

Dracocephalum moldavica 32<br />

Dracocephalum nutans 12<br />

Dracocephalum nutans<br />

var. alpinum 12<br />

Dracocephalum ruyschiana 12<br />

Dracocephalum sibiricum 12<br />

Dracopis amplexicaulis 25<br />

D<strong>ry</strong>mocallis rupestris 13<br />

Ebilobium collinum 34<br />

Ebilobium hirsutum 13<br />

Eccremocarpus scaber 25<br />

Echinacea pallida 34<br />

Echinocystis lobata 25<br />

Echinops bannaticus 13<br />

Echium plantagineum 25<br />

Echium vulgare 13<br />

Elaeagnus sp. 28<br />

Erigeron borealis 34<br />

Erigeron Speciosus-<strong>ry</strong>hmä 13<br />

Eriophyllum lanatum; 13<br />

E<strong>ry</strong>ngium alpinum; 13<br />

E<strong>ry</strong>ngium planum; 13<br />

Eschscholzia californica; 25<br />

Euonymus europaeus 35<br />

Eupatorium purpureum 13<br />

Euphorbia polychroma 34<br />

Felicia heterophylla 35<br />

Festuca Glauca-<strong>ry</strong>hmä 13<br />

Festuca ovina 34<br />

Filipendula kamtschatica 13<br />

Filipendula vulgaris 13<br />

Fragaria vesca 13<br />

Fritillaria meleagris 13<br />

Galium odoratum 34<br />

Galtonia candicans 13<br />

Gentiana asclepiadea 13<br />

Gentiana lutea 13<br />

Gentiana septemfida 13<br />

Geranium bohemicum 25<br />

Geranium phaeum 34<br />

Geranium pratense 13<br />

Geranium sylvaticum 13<br />

Geum aleppicum 13<br />

Geum coccineum 13<br />

Geum Cultorum-<strong>ry</strong>hmä 14<br />

Geum rivale 14<br />

Geum rivale ’Album’ 34<br />

Geum triflorum 34<br />

Geum urbanum 14<br />

Gilia capitata 25<br />

Gilia tricolor 25<br />

Glaucidium palmatum 34<br />

Glebionis coronaria 25<br />

Glebionis segetum 25<br />

Helianthella quinquenervis 14<br />

Heliopsis helianthoides 14<br />

Hemerocallis lilio-asphodelus 14<br />

Hemerocallis middendorffii 14<br />

Hemerocallis minor 34<br />

Hepatica nobilis 34<br />

Hesperis matronalis 14<br />

Heuchera cylindrica 14<br />

Heuchera sanguinea 14<br />

Hierochloe hirta 14<br />

Hippophaë rhamnoides 28<br />

Hordeum jubatum 25<br />

Hosta sieboldiana 14<br />

Hyoscyamus niger 25<br />

Hypericum perforatum 14<br />

Hyssopus officinalis 14<br />

Impatiens balsamina 23<br />

Incarvillea delavayi 14<br />

Incarvillea mairei 14<br />

Inula ensifolia 14<br />

Inula helenium 14<br />

Inula magnifica 14<br />

Inula salicina 34<br />

Iris Germanica-<strong>ry</strong>hmän<br />

lajikkeet 34<br />

Iris orientalis 15<br />

Iris pseudacorus 14<br />

Iris setosa 15<br />

Iris sibirica 15<br />

Iris spuria 15<br />

Iris versicolor 15<br />

Isatis tinctoria 15<br />

Jasione laevis 34<br />

Jasione montana 15<br />

Kitaibela vitifolia 15<br />

Knautia arvensis 15<br />

Knautia macedonica 15<br />

Laburnum alpinum 28<br />

Lactuca sativa<br />

Capitata-<strong>ry</strong>hmä 33<br />

Lactuca sativa Crispa-<strong>ry</strong>hmä 33<br />

Lathyrus sylvestris 15<br />

Lathyrus vernus 34<br />

Lavatera thuringiaca 15<br />

Lavatera trimestris 35<br />

Layia platyglossa 25<br />

Leonurus cardiaca 15<br />

Leucanthemum vulgare 15<br />

Leucanthemum x superbum 15<br />

Leuzea carthamoides 16<br />

Levisticum officinale 32<br />

Leymus arenarius 15<br />

Ligularia dentata 16<br />

Ligularia fischeri 16<br />

Ligularia x palmatiloba 16<br />

Lilium bulbiferum 16<br />

Lilium martagon 16<br />

Lilium Martagon-<strong>ry</strong>hmä 16<br />

Linum usitatissimum 25<br />

Lobelia Compacta-<strong>ry</strong>hmä 35<br />

Lobelia Pendula-<strong>ry</strong>hmä 25<br />

Lunaria annua 16<br />

Lunaria rediviva 34<br />

Lupinus nootkatensis 16<br />

Lupinus polyphyllus 16<br />

Lupinus x regalis 16<br />

Lychnis chalcedonica 16<br />

Lychnis coronaria 16<br />

Lychnis flos-cuculi 16<br />

Lychnis flos-jovis 16<br />

Lysimachia punctata 34<br />

Lythrum salicaria 17<br />

42<br />

Malus domestica 29<br />

Malva alcea 17<br />

Malva moschata 17<br />

Malva sylvestris 25<br />

Malva sylvestris<br />

subsp. mauritiana 26<br />

Matricaria recutita 32<br />

Meconopsis betonicifolia 17<br />

Meconopsis cambrica 17<br />

Melilotus alba 17<br />

Meum athamanticum 17<br />

Milium effusum 34<br />

Mimulus luteus 35<br />

Mirabilis jalapa 26<br />

Molinia caerulea 17<br />

Muscari armeniacum 17<br />

Myrrhis odorata 32<br />

Nemesia strumosa 26<br />

Neomarica northiana 35<br />

Nepeta cataria 17<br />

Nepeta grandiflora 17<br />

Nepeta nervosa 17<br />

Nepeta nuda 35<br />

Nepeta subsessilis 17<br />

Nepeta x faassenii 17<br />

Nicandra physaloides 26<br />

Nicotiana alata 26<br />

Nicotiana rustica 26<br />

Nicotiana Sanderae-<strong>ry</strong>hmä 26<br />

Nicotiana sylvestris 26<br />

Nicotiana tabacum 26<br />

Oenothera biennis 17<br />

Onopordum acanthium 17<br />

Ornithogalum arcuatum 35<br />

Oxalis corniculata<br />

var. atropurpurea 26<br />

Oxyria digyna 18<br />

Oxytropis campestris 17<br />

Paeonia anomala 17<br />

Paeonia daurica<br />

(syn. P. triternata) 18<br />

Paeonia lactiflora 18<br />

Paeonia Lactiflora-<strong>ry</strong>hmä; 18<br />

Paeonia mlokosewitschii; 18<br />

Paeonia mollis; 18<br />

Paeonia officinalis; 18<br />

Paeonia veitchii 35<br />

Paeonia x hybrida 17<br />

Papaver croceum 18<br />

Papaver Orientale-<strong>ry</strong>hmä 18<br />

Papaver rupifragum 18<br />

Papaver somniferum 26<br />

Paradisea liliastrum 18<br />

Parasenecio hastatus 18<br />

Paris quadrifolia 35<br />

Pastinaca sativa 32<br />

Penstemon fruticosus 18<br />

Penstemon ovatus 19<br />

Petroselinum crispum 34<br />

Petroselinum crispum<br />

var. crispum 35<br />

Petunia axillaris 26<br />

Petunia integrifolia 26<br />

Phacelia campanularia 26<br />

Phaseolus vulgaris var. nanus 34<br />

Phlomis tuberosa 19<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>

---

Physalis alkekengi var. franchetii 35<br />

Physalis philadelphica 32<br />

Physocarpus opulifolius 35<br />

Phyteuma nigrum 35<br />

Phyteuma scheuchzeri 19<br />

Phyteuma spicatum 19<br />

Pilosella aurantiaca 19<br />

Pimula veris subsp. macrocalyx 20<br />

Pinus cembra subsp. sibirica 29<br />

Pinus peuce 29<br />

Pisum sativum 34<br />

Plantago lanceolata 19<br />

Plantago major ’Rubrifolia’ 19<br />

Plantago media 19<br />

Podophyllum hexandrum 19<br />

Polemonium ’Cashmerianum’ 19<br />

Polemonium acutiflorum 19<br />

Polemonium caeruleum 19<br />

Polemonium yezoense 35<br />

Polygonatum odoratum 19<br />

Polygonatum verticillatum 35<br />

Polypogon monspeliensis 26<br />

Potentilla atrosanguinea 19<br />

Potentilla aurea 19<br />

Potentilla Bicolor-<strong>ry</strong>hmä 19<br />

Potentilla megalantha 19<br />

Primula alpicola 35<br />

Primula elatior 19<br />

Primula japonica 19<br />

Primula Polyantha-<strong>ry</strong>hmä 19<br />

Primula saxatilis 35<br />

Primula veris 20<br />

Prunella grandiflora 20<br />

Prunus cerasifera 29<br />

Prunus domestica 29<br />

Prunus pumila var. depressa 29<br />

Prunus spinosa 29<br />

Pseudotsuga menziesii 29<br />

Pulsatilla vulgaris 20<br />

Pyrus communis 29<br />

Quamoclit lobata 26<br />

Raphanus sativus Radicula-<strong>ry</strong>hmä 34<br />

Reseda luteola 35<br />

Rhamnus frangula 29<br />

Rheum rhabarbarum 32<br />

Rhodochiton atrosanguineum 26<br />

Rosa "Havukka" (Rugosa-<strong>ry</strong>hmä) 30<br />

Rosa ’Minette’ 35<br />

Rosa ’Splendens’ 30<br />

Rosa blanda 35<br />

Rosa glauca 29<br />

Rosa majalis 29<br />

Rosa mollis 30<br />

Rosa nitida 30<br />

Rosa Pimpinellifolia-<strong>ry</strong>hmä<br />

’Kainuu’; 30<br />

Rosa rugosa f. rugosa 30<br />

Rosa villosa 30<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong><br />

Rosa x obovata 35<br />

Rubus saxatilis 35<br />

Rudbeckia laciniata 20<br />

Rudbeckia occidentalis 20<br />

Rumex alpinus 20<br />

Ruta graveolens 20<br />

Salpiglossis sinuata 26<br />

Salvia nemorosa 20<br />

Salvia verbenaca 20<br />

Salvia viridis 35<br />

Sambucus nigra 30<br />

Saponaria ocymoides 20<br />

Saponaria officinalis 20<br />

Satureja vulgaris 20<br />

Saxifraga Arendsii-<strong>ry</strong>hmä 20<br />

Saxifraga hostii 20<br />

Saxifraga rotundifolia 20<br />

Scabiosa columbaria 20<br />

Scorzonera hispanica 32<br />

Scrophularia ch<strong>ry</strong>santha 35<br />

Scrophularia vernalis 35<br />

Scutellaria alpina 35<br />

Scutellaria altissima 20<br />

Secale cereale 32<br />

Sedum aizoon 20<br />

Sedum telephium subsp. maximum 21<br />

Sedum telephium subsp. telephium 21<br />

Senecio jacobea 21<br />

Sidalcea x cultorum 35<br />

Silene armeria 27<br />

Silene asterias 35<br />

Silene dioica 21<br />

Silene latifolia subsp. alba 21<br />

Silene nutans 21<br />

Silene vulgaris 21<br />

Silybum marianum 35<br />

Sisyrinchium graminoides 21<br />

Solanum dulcamara 30<br />

Solanum laciniatum 23, 27<br />

Solanum lycopersicum 33<br />

Solidago virgaurea 21<br />

Sorbus aucuparia 30<br />

Sorbus hybrida 30<br />

Stachys byzantina 21<br />

Stachys macrantha 21<br />

Stellaria graminea 21<br />

Succisa pratensis 21<br />

Symphyandra hofmannii 21<br />

Symphyandra pendula 21<br />

Syringa josikaea 30<br />

Syringa reticulata 30<br />

Syringa x hen<strong>ry</strong>i 30<br />

Tagetes erecta 27<br />

Tagetes patula 27<br />

Tagetes tenuifolia 27<br />

Tanacetum coccineum 21<br />

Tanacetum co<strong>ry</strong>mbosum 21<br />

Tanacetum parthenium 27<br />

43<br />

HAKEMISTO<br />

Tanacetum tianschanicum 21<br />

Telekia speciosa 21<br />

Tellima grandiflora 21<br />

Thalictrum aquilegiifolium 21<br />

Thalictrum flavum 35<br />

Thalictrum minus 21<br />

Thalictrum simplex subsp. boreale 22<br />

Thalictrum speciosissimum 35<br />

Thermopsis montana 22<br />

Tithonia rotundifolia 27<br />

Torilis japonica 22<br />

Tragopogon porrifolius 33<br />

Tragopogon pratensis 22<br />

Trifolium arvense 27<br />

Trifolium aureum 22<br />

Trifolium ochroleucon 22<br />

Tripleurospermum maritimum 22<br />

Trollius asiaticus 22<br />

Trollius chinensis 22<br />

Trollius Cultorum-<strong>ry</strong>hmä 22<br />

Trollius europaeus 22<br />

Trollius sp. 22<br />

Tropaeolum majus 27<br />

Tropaeolum peregrinum 27<br />

Tulipa turkestanica 35<br />

Ulmus sp. 30<br />

Urtica dioica 35<br />

Wahlenbergia hederacea 27<br />

Valeriana sambucifolia 22<br />

Veratrum nigrum 22<br />

Verbascum ’Densiflorum’ 22<br />

Verbascum chaixii 22<br />

Verbascum phoenicum 22<br />

Verbascum thapsus 22<br />

Verbena elegans var. asperata 27<br />

Verbena hastata 22<br />

Verbena officinalis 23<br />

Veronica fruticans 35<br />

Veronica gentianoides 23<br />

Veronica longifolia 23<br />

Veronica thessalica ’Rosea’ 23<br />

Viburnum lantana 30<br />

Viburnum opulus 30<br />

Vicia cracca 23<br />

Vicia faba 33<br />

Vicia sylvatica 23<br />

Vicia villosa 35<br />

Viola odorata 23<br />

Viola sp, yv 27<br />

Viola Tricolor-<strong>ry</strong>hmä 35<br />

Viscaria alpina 23<br />

Viscaria vulgaris 23<br />

Viscaria vulgaris<br />

’Splendens Plena’ 35<br />

Vitis Labruscana-<strong>ry</strong>hmä ’Beta’ 30<br />

Vitis riparia 30<br />

Zea mays var. japonica 35

---

LISÄTIETOJA<br />

Lisätietoja kasveista<br />

Lisätietoja ja kuvia kasveista on kirjojen lisäksi myös internetissä. Useimmilla kotimaisilla<br />

taimistoilla ja puutarhamyymälöillä on kotisivut, samaten puutarhalehdillä omansa.<br />

Nettiosoitteita löytyy esim. puutarhalehtien ilmoituspalstoilta. Tässä muutamia.<br />

www.google.fi<br />

Kuvahaku kannattaa tehdä täällä. Hakusanaksi kasvin<br />

tieteellinen nimi, valitaan yläpalkista Kuvahaku.<br />

Ruutuun ilmestyy yleensä runsas kuvakokoelma.<br />

Kuvia hiirellä napsauttamalla pääsee ko. nettisivuille,<br />

jotka tosin eivät useimmiten ole suomenkielisiä.<br />

Kasvin suomenkielisellä nimellä haettaessa kuvia tulee<br />

vähemmän, mutta useinkin riittävästi.<br />

www.stauder.net<br />

on norjalaisten perennantaimituottajien yhteissivusto.<br />

Hyviä kuvia, mielenkiintoisia lajeja. Kuvat (bildearkiv)<br />

löytyvät tieteellisen nimiluettelon takaa, ei<br />

tarvitse osata norjaa.<br />

www.raakkila.fi<br />

Olavi Niemen kotisivut. Paljon hyviä kasvikuvia ja<br />

suomenkieliset kasvinnimet. Valtava määrä perhosia<br />

ja muitakin hyönteisiä.<br />

www.sarkanperennataimisto.fi<br />

Paljon kuvia ja hoito-ohjeita.<br />

www.klorofylli.com<br />

www.puutarha.net<br />

Suomalaiset puutarha-aiheiset keskustelusivut. Kuvia,<br />

tietoa, kokemuksia, päiväkirjoja. Kannattaa tutustua!<br />

www.magnar.aspaker.no<br />

Magnar Aspaker on pohjoisnorjalainen perennanharrastaja.<br />

Kuvia ja tietoa norjaksi ja englanniksi.<br />

www.mtt.fi<br />

MTT:n sivuilta löytyy paljon tietoa. Tässä maatiaistietopankin<br />

osoite:<br />

klikkaa Kestävä tuotanto Kasvigeenivaraohjelman<br />

sivut MaatiaisTietoPankki<br />

Löytyy myös googlen haulla "maatiaistietopankki".<br />

44<br />

http://linnaeus.nrm.se/flora<br />

Ruotsin luonnontieteellisen museon ylläpitämä tietopankki<br />

Den virtuella floran. Kasvihaku tapahtuu<br />

ruotsiksi tai tieteellisellä nimellä.<br />

Muistiinpanoja:<br />

___________________________<br />

_______________________________________________<br />

_______________________________________________<br />

_______________________________________________<br />

_______________________________________________<br />

_______________________________________________<br />

_______________________________________________<br />

_______________________________________________<br />

_______________________________________________<br />

_______________________________________________<br />

_______________________________________________<br />

<strong>Maatiainen</strong> <strong>ry</strong>. Siemenluettelo <strong>2010</strong>

---

Siementen kerääjät<br />

Tämän siemenluettelon anti on peräisin seuraavilta kerääjiltä:<br />

Aarikka Kati, Vaajakoski<br />

Akkanen Leila, Eura<br />

Alanko Anja, Helsinki<br />

Alanko Pentti, Helsinki<br />

Arkko Senja, Ilmajoki, Laukaa, Siikainen<br />

Aulasmaa Ritva, Lappeenranta<br />

Cajander Riku, Kirkkonummi<br />

Chase Sisko, Porvoo, Helsinki<br />

Eerola Anna-Liisa, Hamina<br />

Ehrnsten Birgitta, Kemiö<br />

Eriksson Lea, Helsinki, Hartola<br />

Eskelinen Kaarina, Heinävesi<br />

Eskelinen Paula, Janakkala<br />

Fogel Torunn, Helsinki<br />

Grönman Marketta, Helsinki<br />

Haapalahti Eila, Eurajoki<br />

Haapamäki Anja, Kristiinankaupunki<br />

Hakulinen-Koelle Pirjo, Sulkava<br />

Hallikainen Outi, Riihimäki<br />

Hampaala Katariina<br />

Heikkinen Kyllikki, Puolanka<br />

Helenius Elli, Parkano<br />

Hietalahti Laila, Vihti<br />

Honkanummi Hilkka, Kuhmoinen<br />

Huhtimo Marjatta, Orivesi<br />

Hynynen Tiina<br />

Hyvärinen Hanna-Kaisa<br />

Hätönen Tuija, Kirkkonummi<br />

Ivars Marja, Hyvinkää<br />

Joy Peter, Vantaa<br />

Kahari Ann-Catrin, Larsmo<br />

Kahila Pirkko, Karkkila, Vihti<br />

Kainulainen Hilkka, Iisalmi<br />

Kangas Vuokko, Hämeenlinna<br />

Kanth-Nummelin Kirsi, Tuulos<br />

Kari Leena, Vantaa<br />

Kinnanen Heleena, Helsinki<br />

Kivineva Anita, Kurikka<br />

Kohvakka Hilkka, Taipalsaari<br />

Kokkola Ritva, Espoo<br />

Kolppanen Vuokko, Kälviä<br />

Korte Anna-Liisa, Ruovesi<br />

Koski Pirkko, Kokemäki<br />

Kovalainen Sinikka, Kerava<br />

Kukkola Pirkko, Koski Tl<br />

Kämäräinen Aune, Lohja<br />

Kärkkäinen Minna, Helsinki, Mäntsälä<br />

Kärnä Esa, Sonkajärvi<br />

Laarinen Mari, Vesanto<br />

Kiitos kaikille kerääjille!<br />

Laatikainen Hannu, Kajaani, Kolari<br />

Laitala Seija, Oulunsalo<br />

Lassila Anna, Vilppula<br />

Lehtimaa Erkki, Leppävirta<br />

Lehtinen Heli, Rauma<br />

Leinikka Laura, Virolahti<br />

Leino Leena, Mynämäki<br />

Mannila Helka, Puumala<br />

Manninen Maija, Helsinki<br />

Miettinen Matti, Lieksa<br />

Muinonen Sirkka, Mikkeli<br />

Mutanen Tuovi, Polvijärvi<br />

Nevalainen Aino, Kuopio<br />

Niemi Eija, Längelmäki<br />

Niemi Leena ja Olavi, Vihti<br />

Niinikoski Marja-Leena, Porvoo<br />

Niska Inkeri, Rovaniemi<br />

Nuorivaara-Luhtanen Riitta, Lahti<br />

Nurminen Ritva ja Pekka, Luhanka<br />

Ollinen Tuula, Koski Tl<br />

Palva Vuokko, Kauniainen<br />

Pukema Mirja, Anttola<br />

Päätalo Varpu, Paimio<br />

Rahola Jaakko, Espoo<br />

Rajala Terttu, Espoo<br />

Rantakaulio Timo, Savitaipale<br />

Rinne Sointu, Eurajoki<br />

Rosenström-Fortelius Asta, Helsinki<br />

Salo Leena, Salo<br />

Simberg Kaj, Kirkkonummi<br />

Suni Kerttuli, Noormarkku<br />

Särkisilta Ritva, Helsinki<br />

Särkkä Sanni, Raahe<br />

Tanskanen Toni, Joensuu<br />

Tranberg Annemari, Oulu<br />

Tuominen Sirkka, Salo<br />

Vaara Kai, Vilppula<br />

Vaari Ritva, Alavieska<br />

Valli Ahti, Eura<br />

Vallinharju Maarit, Punkaharju<br />

Valtonen Maija, Punkaharju<br />

Vehniäinen Eeva, Konnevesi<br />

Vesalainen Oili, Helsinki<br />

Viitaharju Johanna, Lieto<br />

Vilppula Tuula, Mäntsälä<br />

Vuorio Juha, Oulu<br />

Vähä-Piikkiö Inkeri, Kerava<br />

Wredfords Liisa, Lappeenranta

---

Vuoden<br />

maatiaiskasvit<br />

kaskinauris 1990<br />

juhannusruusu 1991<br />

omena 1992<br />

akileija 1993<br />

karviainen 1994<br />

kellot 1995<br />

kuitukasvit: pellava, nokkonen, hamppu 1996<br />

pionit 1997<br />

tyrni 1998<br />

isohirvenjuuri 1999<br />

härkäpapu 2000<br />

ruiskaunokki 2001<br />

talvi- ja ilmasipuli 2002<br />

saksankurjenmiekka 2003<br />

peruna 2004<br />

illakko 2005<br />

humala 2006<br />

malvat 2007<br />

maa-artisokka 2008<br />

suopayrtti 2009<br />

lipstikka <strong>2010</strong><br />

<strong>Maatiainen</strong><br />

Stenbäckinkatu 8<br />

00250 Helsinki<br />

09 - 477 5331<br />

toimisto@maatiainen.fi<br />

www.maatiainen.fi