siemenluettelo 2012.indd - Hyötykasviyhdistys

- 1 - 

SIEMENLUETTELO 

2012 PÄHKYLÄ 1a 

Hyötykasviyhdistys•Nyttoväxtföreningen

- 2 - 

Hyötykasviyhdistys ry - Nyttoväxtföreningen r.f. 

POSTIOSOITE, TOIMISTO, 

ALKU & JUURI -PUOTI Mechelininkatu 51, 00250 Helsinki 

PUHELIN 09-434 2350 

FAX 09-4342 3535 

SÄHKÖPOSTI: info@hyotykasviyhdistys.fi 

pankki: NORDEA 102330-214291 

ANNALAN PUUTARHA Hämeentie 154, 00560 Helsinki 

PUHELIN gsm 040-592 2122 ja 044-272 1259 

PUHEENJOHTAJA Mari Nummi-Karttunen 

mari.nummik@yahoo.com, gsm 040-565 6926 (iltaisin) 

YHDISTYKSEN SIHTEERI Leena Lindström, puh. 09-434 2350 

TOIMINNANJOHTAJA Anu Ranta 

anu_ranta@yahoo.com, gsm 040-592 2122 

TOIMISTONHOITAJA Leena Lindström, puh. 09-434 2350 (ti, ke ja to) 

Hyötykasviyhdistys ry, Mechelininkatu 51, 00250 Helsinki 

KIRJANPITÄJÄ Maija Pulkkinen 

KANTA-HÄME Yhteyshenkilöt: 

Sirkka Sandelin, gsm 0400–509 001 

sirkkasandelin85@gmail.com 

KUOPIO Yhteyshenkilöt: 

Katja Turunen, gsm 0340, 044-303 0609 

parsapottu@gmail.com 

http://kuopionalaosasto.blogspot.com/ 

LAHTI Yhteyshenkilöt: 

Anneli Salo, gsm 040-538 0601 

anneli_salo@netti.fi 

Raili Siltala, puh. 03-782 2171 (toimistoaikana) 

PIRKANMAA Yhteyshenkilöt: 

Kaisu Tupala, gsm 050-520 8331, pirkanmaanhyoty@gmail.com 

SATAKUNTA Yhteyshenkilöt: 

Aino Puukka, gsm 050–327 1910, ituverso@wippies.fi 

Pirjo Aalto, gsm 040-593 7983, aaltj@suomi24.fi 

TURKU Yhteyshenkilöt: 

Tuire Mustalahti, gsm 040-825 5009, tuire.mustalahti@pp.inet.fi 

Marjatta Rapeli, gsm 050-411 8204, marjatta.rapeli@gmail.com 

JÄSENMAKSU 2012 27€ / henkilö, 57€ / yhteisö 

Jäseneksi haluava voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai kirjeitse yhdistyksen toimistoon. Yhdistyksen säännöistä saa 

jäljennöksen sihteeriltä. 

Pähkylä on Hyötykasviyhdistyksen jäsenlehti; ilmestyy viisi kertaa vuodessa, joista yksi on siemenluettelo. 

Pähkyläryhmä: 

Anu Ranta (päätoimittaja), Mari Nummi-Karttunen, Sinikka Katajamäki, Satu Komsi, Henriette Kress, Marja-Leena 

Niinikoski 

Toimitus & taitto: 

Anu Ranta ja Osku Kannisto 

Kuvitus: Tupu Vuorinen copyright

- 3 - 

SIEMENIÄ, SIEMENIÄ, SIEMENIÄ! 

Hyvä kotiviljelijä! 

Kädessäsi on Hyötykasviyhdistyksen 19. siemenluettelo. 

Mahtava kesä on takana, lämpimin 

kesä yli 100 vuoteen, ja syksykin on ollut lämmin. 

Joulukuuhun mennessä on täällä Helsingissä 

ollut vain muutama pakkasyö. Kerrankin 

puutarhan syystöille on ollut aikaa. Valkosipulit 

on istutettu ja syyskylvöt kylvetty. Moni on tehnyt 

jo suunnitelmia ensi viljelykautta varten… 

Jatkamme perinteitä. Vanhat, geeniperimältään 

monipuoliset ja kulttuurihistoriallisesti 

arvokkaat kauppalajikkeet ovat edelleen luettelossamme. 

Olemme saaneet suuren joukon 

luonnonmukaisesti tuotettuja ja erityisesti yrttien 

siemeniä. Uutuuksiakin on ja haasteita. 

Kokeilunhalu ja uteliaisuus ovat yksi tyypillinen 

tunnusmerkki puutarhaharrastajille. Tässä 

luettelossa riittää tämän piirteen toteuttamiseen 

mahdollisuuksia. 

On suuri ilo todeta miten hyötykasvien kotitarveviljely 

on lisääntynyt ja saa yhä enemmän 

mediassa huomiota. Se innostaa uusia ihmisiä 

aloittamaan tämän hienon harrastuksen. Tulevaisuudentutkijat 

ovat nostaneet puutarhanhoidon 

yhdeksi niistä asioista, joka tulee vain 

lisääntymään tulevaisuudessa ja siinä erityisesti 

luonnonmukainen, oman ruoan tuottaminen. 

Eikä se ole ihme, niin nautinnollista tämä on. 

Tiedämme, ettei harrastuksemme ole pelkästään 

kasvien kasvattamista. Se on myös turvallista 

hyötyliikuntaa ja mukavaa sosiaalista kanssakäymistä. 

Tärkeä asia on myös ruokakustannusten 

pienentäminen. Se, että voi tuottaa omaa 

ruokaansa edes osaksi, antaa suurta mielihyvää. 

Harrastus tarjoaa aina jotakin uutta, ja se synnyttää 

halun oppia lisää kasveista sekä niiden 

viljelystä ja käytöstä. Esteettiset ja henkiset 

elämykset kasvimaalla auttavat kestämään arjen 

paineita. Puutarhassa ihminen voi toteuttaa 

omaa luovuuttaan ja personallisuuttaan. Siellä 

olemme onnellisia! 

Kiitämme teitä kaikkia, jotka uskollisesti tilaatte 

siemenenne Alku & Juuri –puodista. Se 

tekee mahdolliseksi siemenvälityksemme jatkuvuuden. 

Jos vertailette muiden siemenvälittäjien 

hintoja, huomaatte, että siemenemme ovat 

edullisia. Toimimme aatteellisella periaatteella, 

ei kaupallisella! 

UUSI ja LUOMUSIEMEN 

Sivujen reunoissa on siellä täällä käden kuva. Se 

osoittaa uutuutta. Leppäkertun ja Demeter-merkin 

kuvat taas kertovat, että siemen on tuotettu 

luonnonmukaisesti. Kertokaa meille kokemuksistanne 

niiden viljelystä! 

TILAUSTEN TOIMITTAMINEN 

ALOITETAAN HELMIKUUSSA 

Olemme tilanneet jo siemenet ja odottelemme 

niiden saapumista. Valitettavasti kaikkien siementen 

saantia ei ole vielä vahvistettu. Kuuma 

ja kuiva kesä on mahdollisesti verottanut satoa. 

Jos käy niin ikävästi, ettemme saa haluttua siementä, 

yritämme saada vastaavan lajikkeen tilalle. 

Toivottavasti se käy teillekin! Tilausten 

toimittaminen aloitetaan siis helmikuussa. Nettikauppa 

on myös käytettävissänne. Sivuiltamme 

www.hyotykasviyhdistys.fi . Se on helppo 

tapa tehdä ostokset, klikkaus vain ja siemenpussi 

on ostoskorissa. Olette myös lämpimästi 

tervetulleita asioimaan Mechelininkadun (51) 

kauppaamme! 

TAKUU 

Siemenemme täyttävät EU:n siementarkastuslain 

määräykset. Emme kuitenkaan voi ottaa 

vastuuta sadosta emmekä kasvuolosuhteista. 

Siemenet on hyvä säilyttää ennen kylvöä kuivassa 

ja viileässä paikassa, jolloin ne säilyttävät 

elinvoimaisuutensa parhaiten. 

PALAUTUSOIKEUS 

Postimyyntikaupan yleisten periaatteiden mukaan 

Sinulla on oikeus palauttaa postimyyntitavara 

14 päivän sisällä tavaran saatuasi. Palauttamasi 

tavaran tulee olla vahingoittumaton ja 

samalla tavoin pakattu kuin sen saatuasi. Tuotteita 

toimitetaan niin kauan kuin tavaraa riittää. 

Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään. 

Satoisaa ja nautinnollista viljelykautta 2012!

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 

AASIALAISET KEITTIÖKASVIT / 

ASIATISKA KÖKVÄXTER 47 

Ahkeraliisa / Flitiga Lisa 120 

Aitohunajakukka / Honungsfacelia 125 

Aitokissanminttu / Kattmynta 67 

Aitoukonhattu / Stormhatt 78 

Alppiakileija / Alpakleja 110 

Alppikärhö / Alpklematis 82 

Ananaskirsikka / Kapkrusbär 8 

Aurankukka / Åkerklätt 94 

Auringonkukka / Solros 99,124 

Avomaankurkku / Frilandsgurka 16 

Basilikat 68 

Cayennepippuri / c. peppar 27 

Chilipippuri / Chilipeppar 27 

Daikon / Daikon 47 

Elefanttiheinä / Japanskt gräs 118 

Emilia 98 

Endiivi / Endivia 38 

Espanjanneito / Spanska jungfrun 116 

Esparsetti / Esparsett 126 

Etelänrasti / Afrikansk oxtunga 94 

Etelänruusuruoho / Grekisk vädd 86 

Euroopanalppitähti / Edelweiss 111 

Fenkoli / Fänkål 58 

Harjaneilikka / Borstnejlika 83 

Harmaakäenkukka / Purpurklätt 88 

Harmaamalvikki / Gråmalva 87 

Heliotrooppi / Heliotrop 119 

Helminukkajäkkärä / Pärleternel 114 

Herne / Ärt 8 

Hienohelma / Hängsparris 119 

Hillosipuli / Syltlök 41 

Hilppa / Sumpört 101 

Himalajankiurunkannus / 

Elfenbensnunneört 96 

Hopeahärkki / Silverarv 110 

Hopeamaruna / Vitmalört 114 

Huiskuvuoriminttu / 

Amerikansk bergmynta 72 

HUONEKASVIT 118 

Hurtanminttu / Kransborre 61 

Hyasinttipapu / Lablab 97 

Hyvänheikinsavikka / Lungrot 32 

Härkäpapu / Bondböna 29 

Idänunikko / Jättevallmo 90 

Iisoppi / Isop 59 

Illakko / Trädgårsnattviol 86 

Iltahelokki / Nattljus 69 

Isohelokki / Storblommigt nattljus 112 

Isohirvenjuuri / Alant, ålandsrot 59 

Isokonnantatar / Stor ormrot 80 

Isonokkonen / Brännnäsla 25 

Isopäivänkakkara / Jätteprästkrage 87 

Isoräpelö / Italienskt darrgräs 117 

Isosamettikukka / Sammetsblomma 105 

Isotsinnia / Zinnia 108 

Isotähtiputki / Stjärnfl oka 80 

Italianpantaheinä / Äkta kolvhirs 118 

Jalokallioinen / Praktbinka 111 

Jalokiurunkannus / Sibirisk nunneört 83 

Jaloritarinkannus / Riddarsporre 83 

Japaninhumala / Japansk humle 100 

Juuripersilja / Rotpersilja 70 

Juurisikuri / Rotcicoria 39 

Jänönhäntä / Harsvans 117 

Jättiolkikukka / Jätte-eternell 115 

Jättipoimulehti / Jätte daggkåpa 79 

Jättisipuli / Jättelök 42 

Jättitulikukka / Jättekungsljus 76 

Jättiverbena / Jätteverbena 107 

Jääpäivikki / Isört 39 

Kaalit / Kålväxter 9 

Kaliforniantuliunikko / Sömntuta 98 

Kamomillasaunio / Kamomill 61 

Kamtsatkanmaksaruoho / 

Kamjatkafetblad 112 

Kanadanpiisku / 

Kanadensiskt gullris 109 

Kanarianhelpi / Kanariegräs 118 

Kanariankrassi / Fjärilkrasse 106 

Kangasajuruoho / Backtimjam 75 

Karhunjuuri / Björnrot 62 

Karhunlaukka / Ramslök 53 

Kasvihuonekurkku / Växthusgurka 17 

Kaukaasiantörmäkukka / Höstvädd 91 

Kaukasianmaksaruoho / 

Kaukasiskt fetblad 113 

Kaukasianpitkäpalko / Fagertrav 110 

Kaunokainen / Tusensköna 80 

Kaunopunahattu / Rödrudbeckia 58 

Kaura 117,124 

Kaurajuuri / Haverrot 15 

Kehäkukka / Ringblomma 95,124 

Keijunmekko / Törnrosas kjörtel 105 

Kellokärhö / Helbladig klematis 82 

Kelloköynnös / Klockranka 96 

Kelta-apinankukka / 

Chilensktgyckelblomster 121 

Keltajuurikas 35 

Keltakosmoskukka / Gul lskära 97 

Keltalupiini / Gul lupin 125 

Keltasauramo / Färgkulla 108 

Keltasääkukka / Solvisare 97 

Keltaukonhattu / Alpstromhatt 78 

Keltavaleunikko / Engelsbergvallmo 89 

Kermesmarja / 

Amerikanskt kermesbär 109 

Keräkaali / Vitkål 9 

Keräsalaatti / Huvudsallat 37 

Kessu / Bondtobak 103 

Kesäesikko / Sommarviva 90 

Kesäharso / Sommarslöja 99 

Kesäkurpitsa / Squash 17 

Kesäkuuruoho / Judaspenningar 116 

Kesäkynteli / Sommarkyndel 73 

Kesämalvikki / Sommarmalva 101 

Kesäpäivänhattu / Sommarrudbeckia 105 

Keto-orvokki / Styvmorsviol 93 

Kevätruusuleinikki / Vårdonis 78 

Kiinalainen korianteri / 

Kinesisk koriander 47 

Kiinanasteri / Trädgårdsaster 95 

Kiinankärhö / Gullklematis 82 

Kiinanbrokkoli / Daggkål 48 

Kiinansipuli / Kinesisk gräslök 48 

Kirjolupiini / Regnbågslupin 87 

Kirjorevonhäntä / Rävsvans 48 

Kirveli / Körvel 54 

KIVIKKOKASVIT / 

STENPARTIVÄXTER 110 

Kivikkokilkka / 

Storblommig morreva 111 

Kivikkokäenminttu / Stenkyndel 56 

Kivikkosuopayrtti / Alp såpnejlika 112 

Kivikärsämö 110 

Koiruoho / Malört 55 

Komatsuna 48 

Komeaklarkia / Clarkia 96 

Koreanminttu / Koreansk mynta 52 

Korianteri / Koriander 57 

KORISTEHEDELMÄT 113 

KORISTEHEINÄT / 

BRYDNADSGRÄS 117 

Koristehirssi / Prynadshirs 118 

Koristekaali / Garneringskål 113 

Koristekurpitsa / Prydnadspumpa 113 

Koristesavikka / Renlavsmålla 115 

Koristetupakka / Blomstertobak 102 

Kreikanmeirami / Oregano 70 

Kristuksenkärsimyskukka / 

Passionsblomma 121 

Kruunusuvikakkara / Kranskrage 49 

Kuitupellava / Lin, oljelin 124 

KUIVAKUKAT / ETERNELLER 114 

KUKAT / PERENNER 78 

KUKAT / SOMMARBLOMMOR 94 

Kukkakaali / Blomkål 10 

Kultakärsämö / Praktrölleka 114 

Kumina / Kummin 56 

Kurkkuyrtti / Gurkört 56 

Kurkut / Gurkor 15 

Kurpitsat / Pumpar 17 

Kurttukaali / Savoykål 11 

Kuukausimansikka / Månadssmultron 20 

Kuumepuu / Feberträd 119 

Kyläneidonkieli / Blåeld 85 

Kyssäkaali / Kålrabbi 11 

Kääpiöjapaninakileija / Japansk akleja 79 

Kääpiösamettikukka / 

Sammetsblomma 75 

Kääpiösilkkikukka / Atlasblomma 99 

Köynnöskrassi / Indiankrasse 106 

Lanttu / Kålrot 21 

Latva-artisokka / Kronärtskocka 14 

Laventeli / Lavendel 60 

Lehtikaali / Grönkål 12 

Lehtisalaatti / Plocksallat 37 

Lehtoakileija / Akleja 79 

Lehtosalvia / Stäppsalvia 91 

Lehtosinilatva / Blågull 90 

Liperi / Libbsticka 60 

Liuskamiinanköynnös / 

Spanska fl akkan 104 

Liuskasalkoruusu / Stockros 78 

Loistosädekukka / Kokardsblomster 85 

Lumityräkki / Broktörel 98 

Lyhtykoiso / Japansk lykta 116 

Lääkärinkukka 108 

Maariankello / Marieklocka 81 

Maarianohdake / Mariatistel 74 

Maarianverijuuri / Småborre 52 

MAISEMOINTIKASVIT / 

GRÖNGÖDSLINGSVÄXTER 123 

Maitokello / Mjölkklocka 81 

Malabarinsitrusheinä / Citrongräs 47 

Maloppi / Praktmalva 102 

Mangoldi / Mangold 21 

Mansikkapinaatti / Bärmålla 22 

Maurinmalva / Rödmalva 61 

Maustemeirami / Mejram 69 

Meloni / Melon 22 

Merikaali / Strandkål 14 

Miekkavihvilä / Svärdtåg 117 

Mirrinminttu / Kantnepeta 89 

Mitsuba 49 

Mitsuna 49 

Mooseksenpalavapensas / 

Moses brinnande buske 84 

Morsinko / Vejde 109

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 

Morsiusharso / Brudslöja 115 

Morsiusleinikki / Stormhattsranunkel 91 

Mukulaselleri / Rotselleri 41 

Mummonpalsami / Balsamin 120 

Munakoiso / Äggplanta 23 

Munkkineilikka / Brödranejlika 84 

Mustajuuri / Svartrot 24 

Mustasievikki / Kärlleksblomster 102 

Mustasilmäsusanna / Svartöga 123 

Myskikurpitsa / Myskpumpa 20 

Myskimalva / Myskmalva 88 

Myskisalvia / Muskatellsalvia 73 

Mäkimeirami / Kungsmynta 70 

Namenia 49 

Narsissitupakka / Narcisstobak 103 

Nauris / Majrova 24 

Neidonmaksaruoho 112 

Nukula / Hjärtstilla 60 

NURMIKKOSIEMENET 127 

Okra 25 

Oleanteri / Oleander 121 

Oranssi-iiso 52 

Palavarakkaus / Brinnande kärlek 88 

Pallerokiurunkukka / Bollgilia 98 

Palmukaali / Palmkål 12 

Palsternakka / Palsternacka 26 

Paprika / Sötpaprika 26 

Parsa / Sparris 28 

Parsakaali / Broccoli 13 

Parsakukkakaali / Broccolo 11 

Parsasalaatti / Sparrissallat 49 

Pavut / Bönor 29 

Peiponmaksaruoho / Tofsfetblad 112 

Pelargoni / Pelargon 121 

Peltoherne 124 

Peltolinnunjalka / Foderserradella 126 

Pensaskrassi / Buskkrasse 106 

Pensaspapu / Buskböna 30 

Pensasväriherne / Färgginst 109 

Perhoskukka / Fjärilsblomster 105 

Perhosorvokki / Fjärilsviol 93 

Persianapila / Luktklöver 126 

Persilja 70 

Pesusienikurkku / Luffa 50 

Petunia /Petunia 104 

Piiankieli / Blå snokört 97 

Piikkinuijasara / Spikklubbestarr 117 

Pikkuluppio / Pimpinell 73 

Pikkuräpelö / Dvärgdarrgräs 117 

Pillisipuli / Piplök 53 

Pinaatti / Spenat 31 

Pinaattikiinankaali / Kinesisk kål 50 

Pioniunikko / Pionvallmo 103 

Polkuhaarikko / Sylnarv 112 

Porkkana / Morot 33 

Preeria-auringonkukka 86 

Preerianväriminttu / Vild temynta 67 

Puistolemmikki / 

Trädgårdsförgätmigej 89 

Puna-apila / Rödklöver 126 

Punahierakka / Rödådrad syra 34 

Punajuurikkaat / Rödbetor 34 

Punakaali / Rödkål 13 

Punakellukka / Praktnejlikrot 85 

Punakosmoskukka / Rosenskära 97 

Punaparsaherne / Sparrisört 28 

Punapellava / Blomsterlin 101 

Punaväriminttu / Röd temynta 62 

Purjosipuli / Purjolök 42 

Purppurapunalatva / Rosenfl ockel 85 

Purppuraratamo / Purpurkämpar 90 

Purppuratulikukka / Violkungsljus 92 

Pyöröjänönputki / Harört 94 

Päivänsini / Blomman för dagen 120 

Raidallinen punajuuri 35 

Rakuuna / Dragon 55 

Rapea keräsalaatti / Isbergsallat 37 

Rauniokilkka / Murreva 111 

Retiisi / Rädisa 35 

Retikka / Rättika 36 

Reunuspäivänkakkara / Mattram 75 

Riippalobelia / Hänglobelia 101 

Riippapelargoni / Hängpelargon 122 

Rohtoimikkä / Fläckugnört 71 

Rohtoluppio / Blodtopp 73 

Rohtopähkämö / Läkebetonika 74 

Rohtopäivänhattu / Läkerudbeckia 58 

Rohtosalkoruusu / Läkemalva 53 

Rohtosormustinkukka / 

Fingerborgsblomma 84 

Rohtosuopayrtti / Såpnejlika 91 

Rohtosuoputki / Mästerrot 71 

Rohtovirmajuuri / Vendelört 76 

Rosmariini / Rosmarin 72 

Ruiskaunokki / Blåklint 96 

Ruisvirna 124 

Ruohosipuli / Gräslök 53 

Ruotiselleri / Bladselleri 41 

Rusettiratamo / Rusettkämpar 90 

Ruusukaali / Brysselkål 13 

Ruusumalva / Rosenmalva 88 

Ruusunätkelmä / Rosenvial 86 

Ruusupapu / Rosenböna 30 

Ryhmäleijonankita / Lejongap 94 

Ryhmäsamettikukka / 

Sammetsblomster 106 

Ryytineito / Svartkummin 68 

Safl ori / Saffl or 108 

Saksankirveli / Spansk körvel 67 

Salaatit / Sallater 36 

Salaattifenkoli / Knölfänkål 40 

Salaattikleitonia / Vinterportlak 56 

Salaattisikuri / Bladcicoria 39 

Salaattivoikukka / Sallatmaskros 40 

Salkopapu / Störböna 31 

Salvia / Kryddsalvia 72 

Samettirakuuna / Meksikansk dragon 75 

Sareptan sinappi / Sarepta senap 50 

Sarviorvokki / Hornviol 92 

Sellerit 40 

Siankärsämö / Rölleka 114 

Sidesalaatti / Bindsallat 38 

Silkkiunikko / Kornvallmo 103,125 

Sinappikaali / Senapskål 58 

Sini-ikiviuhko / Blårisp 116 

Sinimailanen / Blålusern 125 

Sininata / Blåsvingel 117 

Sinipallo-ohdake / Blå bolltistel 115 

Sinipellava / Berglin 87 

Sinisievikki / Prins Gustafs öga 102 

Siperiankärsämö / Kryprölleka 114 

Siperianunikko / Sibrisk vallmo 89 

Sipulit / Lökar 41 

Sirokesänkynttilä / Sommarljus 98 

Sirosudenporkkana / Tandpetarsilja 114 

Sitruunakissanminttu / 

Citronkattmynta 67 

Sitruunakurkku / Äpplegurka 16 

Sitruunamelissa / Citronmeliss 61 

Sitruunaväriminttu / Citron temynta 62 

Soijapapu / Sojaböna 31 

Sokerimaissi / Sockermajs 43 

Stevia 74 

Suippokaali /Spetskål 14 

Sulkaneilikka / Fjädernejlika 84 

Syyshohdekukka / Sulbrud 85 

Syyssyrikkä / Syrenbuddleja 80 

Talvikurpitsa / Vintersquash 19 

Talvikynteli / Vinterkyndel 74 

Tarhalaukkaneilikka 110 

Tarhaleukoija / Sommarlövkoja 102 

Tarhamaltsa / Trädgårdsmålla 32 

Tarhaneito / Jungfrun i det gröna 116 

Tarhaorvokki / Pense 107 

Tarharaparperi / Matrabarber 44 

Tarhasalkoruusu / Stockros 78 

Tarhasuolaheinä / Trädgårdssyra 43 

Tarhavaleunikko / Stor bergvallmo 88 

Tatsoikaali / Tatsoikål 51 

Tattari / Bovete 124 

Tiikerinkaunosilmä / Skönhetsöga 109 

Tilli / Dill 54 

Timjami / Timjan 76 

Tomaatti / Tomat 44 

Tomatillo 46 

Tummatulikukka / Mörkt kungsljus 92 

Tuntokasvi / Sensitiva 120 

Tuoksuampiaisyrtti / Drakblomma 57 

Tuoksuherne / Luktärt 100 

Tuoksuhulluruoho / Indisk spikklubba 119 

Tuoksumatara / Myskmadra 59 

Tuoksuorvokki / Doftviol 93 

Tuoksupielus / Strandkrassing 111 

Tuoksuruuta / Vinruta 72 

Tuoksureseda / Luktreseda 104 

Tupastiarella / Skär spetsmössa 91 

Tähkäkello / Svavelklocka 81 

Tähkätädyke / Axveronika 92 

Ukonkello / Hässleklocka 81 

Unelma / Fjädersparris 119 

Unelmatädyke / Porslinveronika 92 

Uudenseelanninpinaatti / 

Nyzeelänsk spenat 32 

Vaahtera-aulio / Blomsterlinn 118 

Valkoapila / Vitklöver 124,127 

Valkotupakka / Vit blomstertobak 102 

Veriapila / Blodklöver 126 

Veripeippi / Bladmynta 51 

Vesikrassi / Vattenkrasse 67 

Vesimeloni / Vattenmelon 23 

VIHANNEKSET / GRÖNSAKER 8 

Vihanneskrassi / Smörgåskrasse 60 

Vihannesportulakka / 

Trädgårdsportlak 71 

Viherminttu / Grönmynta 62 

Vihersipuli / Salladslök 43 

Viidakkokurkku / Djungelgurka 17 

Villasormustinkukka / 

Krekisk fi ngerborgsblomma 85 

Westerwoldinraiheinä / 

westerwoldisk rajgräs 125 

Villirukola / Vildrucola 57 

Vuonankaali / Fältsallat 40 

Vuorikaunokki / Bergklint 82 

Väinönputki / Kvanne 54 

VÄRIKASVIT / FÄRGVÄXTER 108 

Värinokkonen / Palettblad 123 

YRTIT / ÖRTER 52 

Yrtti-iiso / Indianmynta 52 

Yrittiselleri / Snittselleri 55

TIETEELLINEN HAKEMISTO 

Abelmoschus esculentus 25 

Abutilon x hybridum 118 

Achillea fi lipendulina 114 

Achillea millefolium 114 

Achillea sibirica var. camtschatica 114 

Achillea tomentosa 110 

Aconitum napellus 78 

Aconitum lycoctonum 78 

Adonis vernalis 78 

Agastache aurantiacum 52 

Agastache foeniculum 52 

Agastache rugosa 52 

Agrimonia eupatoria 52 

Agrostemma githago 94 

Alcea fi cifolia 78 

Alcea rosea 78 

Alchemilla mollis 79 

Allium cepa 42 

Allium cepa var. cepa 41 

Allium cepa var. profoliferum 43 

Allium fi stulosum 53 

Allium porrum 42 

Allium schoenoprasum 53 

Allium tuberosum 48 

Allium ursinum 53 

Althaea offi cinalis 53 

Amaranthus tricolor 48 

Ammi visnaga 114 

Anchusa capensis 94 

Anethum graveolens 54 

Angelica archangelica 54 

Anphalis margaritaecae 114 

Anthemis tinctoria 108 

Anthriscus cerefolium 54 

Antirrhinum majus var. maximum 94 

Apium graveolens var. dulce 41 

Apium graveolens var. rapaceum 41 

Apium graveolens var. scalium 55 

Aquilegia alpina 110 

Aquilegia fl abellata var. pumila 79 

Aquilegia vulgaris 79 

Arabis caucasica 110 

Armeria maritima 110 

Artemisia absinthum 55 

Artemisia dracunculus 55 

Artemisia ludoviciana 114 

Asparagus densifl orus ‘Sprengeri’ 119 

Asparagus setaceus 119 

Asparagus offi cinalis 28 

Astrantia major 80 

Atriplex hortensis 32 

Avena nuda 117 

Bellis perennis 80 

Beta vulgaris var. cicla 21 

Beta vulgaris var. conditiva 34 

Beta vulgaris var. cruenta 35 

Beta vulgaris var. fl avescens 21 

Beta vulgaris var. lutea 35 

Bistorta offi cinalis 80 

Borago offi cinalis 56 

Brassica juncea 50 

Brassica napus subsp. napus 21 

Brassica oleracea (Alboglabra-ryhmä)48 

Brassica oleracea var. botrutis 10 

Brassica oleracea var. broccolo 11 

Brassica oleracea var. capitata 9,14 

Brassica oleracea var. capitat rubra 13 

Brassica oleracea var. gemmifera 13 

Brassica oleracea var. gongylodes 11 

Brassica oleracea var. italica 13 

Brassica oleracea var. sabauda 11 

Brassica oleracea var. sabellica 12,113 

Brassica rapa 24 

Brassica rapa subsp. chinesis 50 

Brassica rapa var. japonica 49 

Brassica rapa var. komatsuna 48 

Brassica rapa var. rosularis 51 

Briza maxima 117 

Briza minor 117 

Buddleja davidii 80 

Bupleurum rotundifolium 94 

Calamintha nepeta 56 

Calendula offi cinalis 95,124 

Callistephus chinensis 95 

Campanula lactifl ora 81 

Campanula latifolia 81 

Campanula medium 81 

Campanula thyrsoides 81 

Capsicum annuum 27 

Capsicum annuum var. grossum 26 

Carex grayi 117 

Carthamus tinctorius 108 

Carum carvi 56 

Centaurea cyanus 96 

Centaurea montana 82 

Cerastinum tomentosum 110 

Chenopodium aristatum 115 

Chenopodium bonus-henricus 32 

Chenopodium foliosum 22 

Cichorium endivia latifolium 38 

Cichorium intybus var. foliosum 39 

Cichorium intybus var. radicosus 39 

Citrullus vulgaris 23 

Clarkia unguiculata 96 

Claytonia perfoliata 56 

Clematis alpina 82 

Clematis integrifolia 82 

Clematis tangutica 82 

Cobaea scandens 96 

Coreopsis tinctoria 109 

Coriandrum sativum 47,57 

Corydalis nobilis 83 

Corydalis ophiocarpa 96 

Cosmos bipinnatus 97 

Cosmos sulphureus 97 

Crambe maritima 14 

Cryptotaenia japonica 49 

Cucumis melo 22 

Cucumis sativus 16 

Cucurbita maxima tai pepo 19 

Cucurbita moschata 20 

Cucurbita pepo 17,113 

Cymbalaria muralis 111 

Cymbalaria pallida 111 

Cymbopogon fl exuosus 47 

Cynara scolumus 14 

Datura metel 119 

Daucus carota 33 

Delphinium x cultorum 83 

Dianthus barbatus 83 

Dianthus carthusianum 84 

Dianthus plumarius 84 

Dictamnus albus 84 

Digitalis lanata 85 

Digitalis purpurea 84 

Dimorphotheca sinuata 97 

Diplotaxis tenuifolia 57 

Dolichos lablab 97 

Dracocephalum moldavica 57 

Echinacea pallida 58 

Echinacea purpurea 58 

Echinops bannaticus 115 

Echium plantagineum 97 

Echium vulgare 85 

Emilia coccinea 98 

Erigeron speciosus 111 

Eruca sativa 58 

Eschscholtzia californica 98 

Eucalyptus globulus 119 

Eupatorium purpureum 85 

Euphorbia marginata 98 

Fagoprum escolentum 124 

Festuca cinerea 117 

Foeniculum vulgare var. azoricum 40 

Foeniculum vulgare var. dulce 58 

Fragaria vesca var. semperfl orens 20 

Gaillardia x grandifl ora 85 

Galium odoratum 59 

Gaura lindheimeri 98 

Genista tinctoria 109 

Geum chiloense fl ore plena 85 

Gilia capitata 98 

Glebionis coronaria 49 

Glycine max 31 

Godetia grandifl ora 99 

Gypsophila elegans 99 

Gypsophila paniculata 115 

Helenium autumnale-ryhmä 85 

Helianthus annuus 99,124 

Helianthus x laetifl orus 86 

Helichrysum bracteatum 115 

Heliotropium arborescens 119 

Hesperis matronalis 86 

Humulus japonicus 100 

Hyssopus offi cinalis 59 

Impatiens balsamina 120 

Impatiens walleriana 120 

Inula helenium 59 

Ipomea tricolor 120 

Isatis tinctoria 109 

Juncus ensifolius 117 

Knautia macedonica 86 

Lactuca sativa var. angustana 49 

Lactuca sativa var. capitata 37 

Lactuca sativa var. crispa 37 

Lactuca sativa var. longifolia 38 

Lagurus ovatus 117 

Lathyrus latifolius 86 

Lathyrus odoratus 100 

Lavandula angustifolia 60 

Lavatera trimestris 101 

Lavatera turingiaca 87 

Lentopodium alpinum 111 

Leonurus cardiaca 60 

Lepidium sativum 60 

Leucanthemum suberbum 87 

Levisticum offi cinale 60 

Limanthes douglasii 101 

Limonium sinuatum 116 

Linum grandifl orum 101 

Linum perenne 87 

Linum utitatissimum 124 

Lobelia erinus ‘Pendula’ 101 

Lobularia maritima 111 

Lolium multifl orum var. 

westerwoldicum 125 

Luffa aegyptiaca 50 

Lunaria annua 116 

Lupinus luteus 125 

Lupinus polyphyllus hybr. 87

TIETEELLINEN HAKEMISTO 

Lychnis chalcedonica 88 

Lychnis coronaria 88 

Malope tridifa 102 

Malva alcea 88 

Malva moschata 88 

Malva sylvestris mauritiana 61 

Marrubium vulgare 61 

Matricaria recutita 61 

Matthiola incana 102 

Meconopsis betonicifolia x sheldonii 88 

Meconopsis cambrica 89 

Medicago sativa 125 

Melissa offi cinalis 61 

Melothria scabra 17 

Mentha spicata 62 

Mesemoryanthemum crystallium 39 

Meum athamanticum 62 

Mimosa pudica 120 

Mimulus luteus 121 

Miscanthus sinensis 118 

Monarda citriodora 62 

Monarda didyma 62 

Monarda fi stulosa 67 

Myosotis sylvatica 89 

Myrrhis odorata 67 

Nasturtium offi cinalis 67 

Nemophila discoidalis 102 

Nemophila menziesii 102 

Nepeta cataria 67 

Nepeta faassenii 89 

Nerium oleander 121 

Nicotiana alata 102 

Nicotiana rustica 103 

Nicotiana x sanderae 102 

Nicotiana sylvestris 103 

Nigella damascena 116 

Nigella hispanica 116 

Nigella sativa 68 

Ocimum basilicum 68 

Oenothera biennis 69 

Oenothera missouriensis 112 

Onobrychis viciifolia 126 

Origanum majorana 69 

Origanum vulgare 70 

Origanum vulgare subsp. hirtum 70 

Ornithopus sativus 126 

Panicum milliaceum 118 

Papaver croceum 89 

Papaver orientale 90 

Papaver rhoeas 103,125 

Papaver somniferum 103 

Passifl ora caerulea 121 

Pastinaca sativa 26 

Pelargonium x hortorum 121 

Pelargonium peltatum 122 

Perilla fructescens var. purpurascens 51 

Petroselinum crispum 70 

Petroselinum crispum var. radicosum 70 

Petunia x hybrida 104 

Peucedanum ostruthium 71 

Phacelia tanacetifolia 125 

Phalaris canariensis 118 

Phaseolus coccineus 30 

Phaseolus vulgaris var. nanus 30 

Phaseolus vulgaris var. vulgaris 31 

Physalis alkekengi 116 

Physalis ixocarpa 46 

Physalis peruviana 8 

Phytolacca americana 109 

Pisum sativum 124 

Pisum sativum var. sativum 8 

Plantago major ‘Rosularis’ 90 

Plantago major ‘Rubrifolia’ 90 

Polemonium caeruleum 90 

Portulaca oleracea subsp. sativa 71 

Primula fl orindae 90 

Pulmonaria offi cinalis 71 

Pycnantheum pilosum 72 

Quamoclit lobata 104 

Ranunculus aconitifolius 91 

Raphanus sativus var. longipinnatus 47 

Raphanus sativus var. niger 36 

Raphanus sativus var. sativus 35 

Reseda odorata 104 

Rheum rhabarbarum 44 

Rheum rhabarbarum (x culturum) 44 

Rhodochiton atrosanquineus 105 

Rosmarinus offi cinalis 72 

Rudbeckia hirta 105 

Rumex rugosus 43 

Rumex sanquineus 34 

Ruta graveolens 72 

Sagita subulata 112 

Salvia nemorosa 91 

Salvia offi cinalis 72 

Salvia sclarea 73 

Sanguisorba minor 73 

Sanquisorba offi cinalis 73 

Saponaria ocymoides 112 

Saponaria offi cinalis 91 

Satureja hortensis 73 

Satureja montana 74 

Scabiosa caucasia 91 

Schizanthus pinnatus 105 

Scorzonera hispanica 24 

Sedum forsterianum ssp. egans 112 

Sedum kamtschaticum 112 

Sedum pulchellum 112 

Sedum spurium 113 

Setaria italica 118 

Silybum marianum 74 

Solanum lycopersicum 44 

Solanum melongena 23 

Solenostemon scutellarioides 123 

Solidago canadensis 109 

Spinacia oleracea 31 

Stachys offi cinalis 74 

Stevia rebaudiana 74 

Tagetes erecta 105 

Tagetes lucida 75 

Tagetes patula 106 

Tagetes tenuifolia ‘Pumila’ 75 

Tanacetum parthenium 75 

Taraxum offi cinale 40 

Tetragonia tetragonioides 32 

Tetragonolobus purpureus 28 

Thunbergia alata 123 

Thymus serpyllum 75 

Thymus vulgaris 76 

Tiarella wherryi 91 

Tragopogon porrifolius 15 

Trifolium incarnatum 126 

Trifolium pratense 126 

Trifolium repens 124,127 

Trifolium resupinatum 126 

Tropaeolum majus 106 

Tropaeolum majus ‘Nanum’ 106 

Tropaeolum peregrinum 106 

Urtica dioica 25 

Valeriana offi cinalis 79 

Valerianella locusta 40 

Verbascum nigrum 92 

Verbascum olympicum 76 

Verbascum phoeniceum 92 

Verbena bonariensis 107 

Veronica gentianoides 92 

Veronica spicata 92 

Vicia faba 29 

Vicia villosa 124 

Viola cornuta 92 

Viola odorata 93 

Viola sororia 93 

Viola tricolor 93 

Viola wittrociana 107 

Zaluzuanskya capensis 108 

Zea mays var. saccharata 43 

Zinnia elegans 108

- 8 - 

KEVÄÄLLÄ TOIMITETTAVAT 

KEVÄÄLLÄ TOIMITETTAVAT RUOKASIPULI, PUNASIPULI, SALOTTISIPULI, RYVÄS- 

SIPULI JA VALKOSIPULI ESITELLÄÄN VUODEN ENSIMMÄISESSÄ PÄHKYLÄSSÄ SA- 

MOIN KUIN PERUNALAJIKKEET SEKÄ MAA-ARTISOKKA. 

Valitettavasti emme ole saaneet vielä kaikista tilaamistamme siemenistä vahvistusta. Toivomme parasta. 

Tilauksia aletaan toimittaa helmikuussa! 

ANANASKIRSIKKA 

(Kapkrusbär) 

Physalis peruviana 

Mv. Kasvatetaan tavallisesti yksivuotisena tomaatin 

ja vihannespaprikan tavoin. Tunnetaan 

myös nimellä karviaiskoiso ja kapinkarviainen. 

Todennäköisesti kotoisin Andeilta, mutta viljely 

aloitettu Etelä-Afrikassa. Kukkii runsaasti 

vihertävänvalkoisin kukin. Varsi tanakka ja kulmikas. 

Melko suuret lehdet puikeat. Koko kasvi 

karvapeitteinen. Hedelmä kypsyy paperimaisten 

verholehtien sisällä. Kypsä hedelmä kellertävän 

oranssi ja hyvin säilyvä. Läpimitta n. 1,4- 4cm 

ja paino n. 4–15g. Sisältää A-, B- ja C-vitamiinia, 

fosforia ja rautaa. Normaali itävyys n. 60%. 

1g = n. 1000 siementä. 

Viljely: Kylvö maalis-huhtikuussa. Pitkä kasvatusaika: 

kylvöstä istutukseen kestää n. 2-2,5kk. 

Itäminen tapahtuu valossa parissa kolmessa viikossa 

20-24 asteessa. Ihannelämpötila taimien 

kasvaessa 16–20 astetta. Taimet kehittyvät alussa 

hitaasti. Hyvä latvoa jo aikaisessa vaiheessa, 

jotta haaroittuisi. Erittäin kylmänarka. Voidaan 

viljellä kasvihuoneessa (huolehdittava pölytyksestä) 

tai ulkona lämpöisellä paikalla. Taimiväli 

50x100cm. Vaatii runsaasti ravinteita. Toistuvien 

leikkauksien avulla voidaan ohjata rehevää 

kasvua. Muuten rangat saattavat kasvaa jopa 3-4 

metrisiksi. Tuettava naruilla, kuten tomaattia. 

Käyttö: Pienet, pyöreät, hyvänmakuiset oranssit 

hedelmät ovat kypsiä, kun verholehdet ovat 

kuivuneet ja muuttuneet vaaleanruskeiksi. Hedelmät 

ovat hyviä sellaisenaan, mutta niistä voidaan 

keittää myös erinomaista hilloa seuraavalla 

tavalla: tarvitaan vain kuppi hedelmiä, kuppi 

hillosokeria ja kuppi vettä. Kypsän hedelmän 

aromi on ananasmainen ja maistuu hapanimelältä. 

VIHANNEKSET 

’GOLDIE’ 

annos noin 500 siementä / 1,50€ til.no 1262 

’LITTLE LANTERN’ 


Tanakka kasvutapa, korkeus vain 50cm. Kasvatetaan 

kasvihuoneessa, lasitetulla parvekkeella 

tai lämpimällä patiolla suuressa ruukussa. 

HERNE 

(Ärt) 

Pisum sativum var. sativum 

Yv. Herne lienee yksi vanhimpia ihmisen viljelemiä 

kasveja. Vanhimmat todisteet ovat Lähiidästä, 

ajalta 7500 e.Kr. Suomessa on löytynyt 

Hämeenlinnan Varikkoniemessä tehdyistä kaivauksista 

ajalta 1000-1100 herneen siemeniä. 

Kasvikunnan parhaita valkuaislähteitä. Pystyy 

symbioottiseen typensidontaan yhdessä 

Rhizobium-bakteerien kanssa, ja näin jättää 

aina maahan enemmän tai vähemmän typpeä. 

Nykyisin viljelyksessä on pari sataa hernelajiketta. 

Itsepölytteinen, mutta myös hyönteisten 

välityksellä tapahtuu pölyttymistä. Varsi on 

rento, ja siksi se on yleensä tuettava. Herneistä 

erotetaan käyttötavan mukaan kaksi ryhmää: 

peltoherneet ja tarhaherneet. Peltoherneet ovat 

kirjavakukkaisia, ja niistä käytetään kuivat siemenet. 

Tarhaherneet taas ovat valkokukkaisia, 

ja niistä käytetään kypsymättömät siemenet tai 

palko kokonaisuudessaan. Nuoret versot voi 

myös käyttää ravinnoksi. 1g = n. 2-4 siementä. 

Viljely: Tavallinen, kalkittu puutarhamaa, (pH 

6.5-7.5). Hyvä parantaa kasvijätekompostilla. 

Kylvö lämpimään maahan n. 5cm syvyyteen, 

2-5cm välein, riviväli 40cm. Voidaan kylvää 

myös paririviin, jolloin riviväli 15cm. Siemeniä 

on hyvä liottaa yön yli ennen kylvöä. Itämisen

minimilämpötila on 2-4 astetta, ideaali 15-24 

astetta. Annoksesta (25g) riittää siemeniä n. 2-3 

rivimetrille. Paras tuki korkeimmille lajikkeille 

on kanaverkko, matalimmille sopivat ristikkäin 

asetetut pajunoksat. 

Käyttö: Tuoreena, keitettynä tai wokattuna. 

Voidaan pakastaa. 

SALAATTIHERNE (SALLATSÄRT) 

’NORLI’ Luomusiemen 

annos noin 25g / 1,90€ til.no 1238 



Nopeakasvuinen, kasvuaika n. 54vrk. Matalakasvuinen, 

korkeus n. 50-70cm. Tummavihreät, 

säikeettömät palot n. 7cm. Syödään vielä litteänä 

palkoineen päivineen.. Satoisa! Nopeakasvuisena 

sopii pohjoiseenkin! 

TAITTOYDINHERNE 

(BRYTSOCKERÄRT) 

‘SUGAR BON’ 

annos noin 25g /1,50€ til.no 1232 



Kasvuaika n. 56vrk. Korkeus n. 60-80cm. Tuleentumattoman, 

lähes pyöreän, 8-10 senttisen 

palon seinämä murea ja mehevä. Siemenet erityisen 

makeita. Syödään palkoineen päivineen, 

jolloin siemenet ovat vasta kehityksen alussa. 

Pitkä sadonkorjuuaika. Suosittu lajike myös 

versoviljelyyn! 

SILPOYDINHERNE (MÄRGÄRT) 

‘KELVEDON WONDER’ 

Biodynaaminen siemen 




Tunnettu lajike. Aikainen, kasvuaika n. 57vrk. 

Korkeus n. 60-70cm. Tummanvihreät palot 

suuria, 9-10cm pitkiä. Sisältävät 6-8 makeaa ja 

mehukasta siementä. Satovarma lajike! Ei pidä 

kuitenkaan alkukesän mahdollisista kylmistä 

ajanjaksoista. Harso auttaa! 

’EARLY ONWARD’ 




Aikainen lajike vuodelta 1908. Kasvuaika n. 

78-82vrk. Lähes pari viikkoa aikaisempi kuin 

’Onward’. Korkeus n. 75cm. Palot suuria, 10- 

13cm pitkiä, joissa 6-8 makeaa hernettä. 

- 9 - 

SOKERIHERNE (SOCKERÄRT) 

‘OREGON SUGAR POD’ 




Kasvuaika. n. 60vrk. Yksi viljellyimmistä sokerihernelajikkeista. 

Jalostaja on tohtori James 

Bagget Oregon State Universitysta. Korkeus n. 

60-70cm. Nuoret herneet syödään palkoineen 

päivineen, kuten salaatti- ja taittoherneet. Palot 

n. 10cm pitkiä ja pari senttiä leveitä. Pitkä korjuuaika. 

KAALIT 

(Kålväxter) 

Kv. Viljellään yksivuotisena. Kaalilajimme polveutuvat 

länsieurooppalaisesta luonnonvaraisesta 

merenrantakasvista, villikaalista (Brassica 

oleracea subsp. oleracea). Viljeltyjen kaalilajien 

pääasiallisena erona on se, missä niiden vararavinto 

sijaitsee. Se voi kerääntyä lehtiin, varteen 

tai kukintoon. Kaali on ristisiittoinen kasvi. 

Siksipä jalostuksessa on suurelta osin siirrytty 

hybridilajikkeiden tuottamiseen, mikä takaa 

lajikkeen entistä suuremman tasalaatuisuuden. 

Kaalikasvien merkitys ravinnossamme vitamiinien, 

kivennäis- ja hivenaineiden sekä kuitujen 

lähteenä on merkittävä. Kun verrataan vihannesten 

ravinnekoostumuksen terveellisyyttä, 

parsakaali sijoittuu ensimmäiselle sijalle. Ruotsissa 

kaalinkasvatus yleistyi jo 1300-luvulla. 

Suomessakin kaalit ovat vanhimpia keittiökasveja. 

1500-luvulla kasvitarhoja kutsuttiinkin 

‘kaalitarhoiksi’ 

KERÄKAALI 

(Vitkål) 

Brassica oleracea var. capitata 

(Capitata-ryhmä) 

Eniten viljelty kaalityyppi. Viljely alkanut Välimeren 

seudulla jo 2500 vuotta sitten. Varsi on 

voimakkaasti typistynyt, ja lehdet muodostavat 

tiiviin kerän. Kasvuajan pituuden mukaan 

keräkaalilajikkeet ryhmitellään kesä-, syys- ja 

talvilajikkeisiin. Voimakasta antosyaaniväriä sisältävät 

punakaalit ovat myös keräkaaleja. 1g = 

n. 250-350 siementä. 

Viljely: Viihtyy lähes koko maassa monenlaisilla 

maalajeilla. Maan pH:n tulisi olla 6,5 – 

7,5 välillä ja maan ravinnetilan hyvä. Runsain 

sato saadaan multavilta savimailta, varhaisin 

taas hiekkamailta. Viljelykierron tulisi olla ai-

nakin neljä vuotta tauti- ja tuholaisongelmien 

välttämiseksi. Maan korkea pH (yli 7) estää 

möhöjuuren tartuntaa. Esikasvatus huhtikuussa 

ruukkuun tai lavaan Siemen itää 8-10 vrk:ssa. 

Karaistujen taimien istutus avomaalle touko-kesäkuun 

vaihteessa. Istutus entistä kasvusyvyyttä 

syvempään. Taimiväli 45-60cm. Kuivina ja 

lämpiminä jaksoina kasteltava, erityisesti kerän 

paisumisvaiheessa. Kasvun optimilämpötila on 

n. 16-20 astetta. Kateharso tai kasvuverkko suojaavat 

tuholaisilta. Tuhkan pölyttely kasveille 

auttaa myös niiden torjunnassa. Sadonmenetystä 

aiheuttavia tuholaisia ovat kirpat, pieni ja iso 

kaalikärpänen, niittyluteet, kaalikoi sekä kaaliperhosen 

että rapsipistiäisen toukat. 

Varastointi: Varastointiin pitäisi valita vain terveitä 

keriä. Paras lämpötila on 0 astetta ja suhteellinen 

kosteus 95-100%. Kesäkaalit säilyvät 

n. 1-2kk, syyskaalit n. 3-4kk ja talvikaalit n. 

6-8kk. 

’DERBY DAY’ Luomusiemen 

annos noin 55 siementä / 2,20€ til.no1257 

Varhaiskaali. Kasvuaika istutuksesta korjuuseen 

n. 58vrk. Tunnetaan myös ’Golden Acre’ 

-nimellä. Resistentti taimipoltteelle. Pää pyöreä, 

kauniin vihreä. Helppo viljellä. Hyvän makuinen. 

’PREMIERE’ Luomusiemen UUSI 

annos noin 0,5g / 3,80€ til.no 1100 

Vanha, tunnettu saksalainen varhaiskaalilajike. 

Tunnetaan myös nimellä ’Early Hanover’. 

Kasvuaika n. 60vrk. Kiinteä, tummanvihreä pää 

1-2kg. Erittäin maukas. Käytetään tuoreena salaattiin 

tai keitettynä. 

‘GLORY OF ENKHUIZEN’ 


Kuuluisa hollantilainen syyskaali vuodelta 

1902. Kasvuaika n. 80vrk. Kiinteähkö, suuri 

pää painaa 2,5-3,5kg. Hieman vahamaiset 

uloimmat lehdet ovat sinertävän vihreät. Hyvä 

hapankaalilajike. 

’KILAXY’ F1 


Syyskaali. Hollantilainen lajike. Pyöreäpäinen, 

kiinteä rakenne, paino n. 2kg. Voimakaskasvuinen. 

Ohuet lehdet, Hyvä varastointikestävyys. 

Resistentti möhöjuurelle. Huippulaatua! 

’HOLSTEINER PLATTER’ 



- 10 - 

Satoisa, suurikupuinen lajike, nimensä mukaisesti 

litteänpyöreä. Halkaisija jopa 30cm. 

Uloimmat lehdet hyvin voimakaskasvuiset. 

Soveltuu erityisen hyvin hapankaalin valmistukseen 

ja tuorekäyttöön löysähkön rakenteensa 

ja hienon makunsa vuoksi eikä varastoitavaksi. 

‘MARNER LAGERWEISS’ UUSI 

Luomusiemen 


Talvikaali. Kasvuaika n. 135vrk. Soveltuu pitkän 

kasvuaikansa vuoksi vain Etelä-Suomeen 

ja sielläkin lämpimälle paikalle. Kupu pyöreä ja 

kiinteä. Paino n. 2kg. Sato harvinaisen tasakokoinen. 

Säilyy pitkään vihreänä varastossa. 

KORISTEKAALI 

Kts. Koristehedelmät s. 113 

KUKKAKAALI 

(Blomkål) 

Brassica oleracea var. botrytis 

(Botrytis-ryhmä) 

Kehittynyt luultavasti parsakaalista. Viljely 

aloitettu ehkä Kreikassa, mistä levinnyt Italian 

kautta muualle Eurooppaan. 1g = n. 200-350 

siementä. 

Viljely: Viihtyy multavassa, ilmavassa ja ravinteikkaassa 

maassa, pH n. 7,0 (yli 6,5). Kylvö 

huhtikuun puolivälissä: kaksi siementä ruukkuun. 

Myöhemmin heikompi taimi poistetaan. 

Taimikasvatusaika 4-5 viikkoa. Istutus ulos 

mahdollisimman aikaisin touko-kesäkuun vaihteessa. 

Taimiväli 40-50cm. Taimien tyvet voi 

mullata. Kuivina kausina kastellaan runsaasti. 

Ei saa antaa kuivua! Tuholaisten vuoksi hyvä 

suojata harsolla tai kasvuverkolla. Meillä viihtyvien 

lajikkeiden suotuisin kasvulämpötila on 

15-20 astetta. Jos vrk:n keskilämpötila ylittää 

jatkuvasti 20-24 astetta, voi ilmetä kasvuongelmia 

kukinnon muodostumisessa. Toinen ongelma 

on ns. “napittuminen”. Sen voi aiheuttaa 

typen puute tai muu kasvustressi. Onkin oltava 

tarkkana, etteivät taimet pääse kasvamaan liian 

isoiksi, jolloin on usein edellä mainittuja ongelmia. 

Lannoite annetaan jaettuna. 

Korjuu: Korjataan, kun kukkapää on tarpeeksi 

suuri, kiinteä ja vielä kauniin värinen. 

Säilytys: Voidaan varastoida muutamia viikkoja 

kellarissa tai kylmiössä. Säilyy parhaiten 0-asteessa, 

ilman suhteellisen kosteuden ollessa 97- 

100%. Ihanteellisissa olosuhteissa kesälajikkeet 

säilyvät 3-4- ja myöhäisemmät 6-8-viikkoa.

Talveksi voidaan pakastaa tai hapattaa muiden 

kasvisten, kuten keräkaalin kanssa. 

‘SNOW BALL’ 


Kasvuaika n. 68vrk. Kauniin muotoinen verholehtien 

suojaama lumivalkoinen kukinto. Erittäin 

suosittu. 

’CLAPTON’ F1 


Keskivarhainen F1-hybridi. Kauniit, verholehtien 

suojaamat valkoiset kukinnot. Resistentti 

möhöjuurelle! 

’SUNSET’ F1 


Kasvuaika n. 65-75vrk. Keskikokoinen kukinto. 

Poikkeaa perinteisestä kukkakaalista oranssin 

värinsä puolesta. Sopii erikoisen hyvin raakana 

salaatteihin ja tietysti keitettynä. 

PARSAKUKKAKAALI 

(Broccolo) 

Brassica oleracea var. broccolo 

(Broccolo-ryhmä) 

’ROMANESCO EARLY’ 


Kaunis pagodin muotoinen pää. Läpimitta n. 

15-25cm. Limetin värinen. Yleinen vihannes 

Pohjois-Italiassa. Viljelty siellä vuosisatoja. 

Muistuttaa parsa- ja kukkakaalia, mutta voittaa 

maussa molemmat. Kutsutaan myös vihreäksi 

kukkakaaliksi. 

Viljely: Viljellään kuten kukkakaalia. 

KURTTUKAALI 

(Savoykål) 

Brassica oleracea var.sabauda 

(Sabauda-ryhmä) 

Tunnetaan myös nimellä savoijinkaali. Ulkonäöltään 

kuten keräkaali, mutta kerä on löyhä. 

Sinertävän vihreät lehdet kurttuiset. Poimujen 

syynä lehtilavan eri osien erilainen kasvunopeus. 

Voi kasvaa hyvinkin suureksi, mutta on kevyt. 

Maku mieto. Erittäin koristeellinen. 1g = n. 

250-350 siementä. 

Viljely: Vaatii hyvin lannoitetun maan. Esikasvatus 

huhtikuussa, itää 10-25 asteessa 8-15 

vrk:ssa. Karaistut taimet istutetaan ulos toukokuun 

puolivälissä. Taimiväli 50x60cm. Kestää 

muutaman pakkasasteen. Voi joskus talvehtia 

lumen alla. Menestyy koko maassa. 

- 11 - 

Korjuu: Satoa korjataan elo-syyskuussa. Voidaan 

ripustaa juurineen päivineen kellariin. 

Käyttö: Käytetään keräkaalin tavoin, varsinkin 

salaatteihin ja koristeluun. Miedomman makuinen 

ja ravintopitoisuudeltaan arvokkaampi kuin 

keräkaali. 

‘VERTUS’ Luomusiemen 


Nopeakasvuinen ranskalainen lajike. Kasvuaika 

n. 80vrk. Uloimmat, sinivihreät ja ryppyiset lehdet 

kätkevät sisäänsä makean ja miedon makuisen 

sisäosan. Muodoltaan tylpän pyöreä, kiinteä 

ja kaunis. Paino n. 1,5kg. Satovarma ja helppo 

viljellä! 

KYSSÄKAALI 

(Kålrabbi) 

Brassica oleracea var.gongylodes 

(Gongylodes-ryhmä) 

Ensimmäiset tiedot Roomasta vuodelta 100 

e.Kr. 1500-luvulla sitä viljeltiin yleisesti Euroopassa. 

Käytetään myös nimeä kaalirapi. Syötävä 

osa on maan pinnalle muodostuva pyöreä pullistuma, 

josta lehdet lähtevät kasvamaan. Mukula 

voi olla joko vihreä tai violetti (antosyaanipitoinen). 

Tuottaa avomaalla satoa Lapissakin. 1g = 


Viljely: Kalkittu, ravinteikas, savensekainen 

maa, pH 6–7,5. Kylvö maalis-huhtikuussa ruukkuun 

tai lavaan. Itämisaika 8-10vrk. Istutus 

avomaalle kesäkuun alussa entiseen kasvusyvyyteen. 

Etelässä voi kylvää suoraan kasvupaikalleen. 

Taimiväli 15cm, riviväli 35cm. Liian tiheä 

kasvuväli aiheuttaa mukuloiden venymistä. 

Kuivina jaksoina kasteltava, muuten puutuvat. 

Varottava antamasta liikaa typpeä, lehdet kasvavat 

rehevästi ja mukuloiden kasvu heikkenee. 

Nopeakasvuinen, hyvissä oloissa (14–25 astetta) 

antaa satoa 10–12 viikon kuluttua kylvöstä. 

Viileässä mukulasta tulee litteähkö, lämpimässä 

taas pitkänoloinen. Kestää muutaman asteen yöpakkasen. 

Säilytys: Paras varastolämpötila on 0–1 astetta 

suhteellisen kosteuden ollessa 97–100%. Kookkaat 

mukulat säilyvät 3-4 kk. 

Käyttö: Voidaan käyttää kuten lanttua. On herkullista 

tuoreena. Lehtiä voidaan käyttää tuoreena 

salaatissa tai keittää. 

’AZUR STAR’ Biodynaaminen siemen 


Erittäin aikainen, viljelyvarma lajike. Kasvuaika 

n. 50vrk. Korjataan nuorena. Litteänpyöreä,

kauniin violetinsininen. Sopii myös lasinalaisviljelyyn. 

Herkullinen malto valkea, mieto ja 

rapea. 

‘LANRO’ 


Pyöreä, valkomaltoinen. Ei tule puisevaksi, 

vaikka kasvaa suureksikin. Ulla Lehtosen suosikki! 

’NORIKO’ UUSI Luomusiemen 


Nykyaikainen, nopeakasvuinen lajike. Kasvuaika 

n. 50vrk. Vaaleanvihreä mukula hieman litteänpyöreä. 

Malto valkoinen, murea ja herkullisen 

makuinen. Voi kasvaa suureksi tulematta 

puisevaksi. Ei halkeile helposti. 

‘SUPERSCHMELTZ’, jättikyssäkaali 



Malto rapea ja makea. Kyssä voi kasvaa 3-4-kiloiseksi 

tulematta puisevaksi. Satoa saadaan n. 

70vrk. kylvöstä. 

LEHTIKAALI 

(Grönkål) 

Brassica oleracea var. sabellica 

(Sabellica-ryhmä) 

Vanhimpia Pohjolassa viljeltyjä kaalilajeja. Pyramideista 

tehdyt löydöt kertovat, että sitä on 

käytetty jo muinaisessa Egyptissä sekä ravintona 

että koristeena. Viljellyistä vihanneksista 

yksi ravintorikkaimmista: sisältää runsaasti A-, 

B- ja C-vitamiinia ja rautaa. Lehtien makeus 

kasvaa kylmän vaikutuksesta. Tauteja ja tuholaisia 

esiintyy selvästi vähemmän kuin muilla 

kaalilajeilla. 1g = n. 200-300 siementä. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuun puolivälissä tai 

etelässä avomaakylvö toukokuussa. Viihtyy ravinteikkaassa, 

hyvässä puutarhamaassa. Taimiväli 

40x50cm. Kasvun alussa runsas kastelu. 

Kasvaa viileässä hyvin ja kestää korkeitakin 

lämpötiloja, mutta yli 30 asteessa kasvu tyrehtyy. 

Kestää pakkasta jopa -10-15 astetta. Voidaan 

korjata lumen altakin, mikäli jänikset tai 

kanit ovat jotain jättäneet. Kateviljely on hyväksi! 

Salvia on hyvä kumppanuuskasvi. 1 g = n. 


Korjuu: Lehdet poimitaan nuorina aloittamalla 

korjuu alhaalta päin. 

Säilytys: Voidaan pakastaa tai kuivata. Kuivattaessa 

lehtiruoti poistetaan. Hyväkuntoista 

lehtisatoa voidaan varastoida jonkin aikaa tuo- 

- 12 - 

reena, kun lämpötila on 0 (tai–2) astetta ja suhteellinen 

kosteus noin 95%. 

Käyttö: Voidaan käyttää pitkin kesää tuoreena 

salaateissa tai keitettynä lämpimissä ruoissa. 

‘DVARF GREEN CURLED’ 


Skottilaista alkuperää, Viljelty vuodesta 1868. 

Korkeus 30-45cm, vihreät lehdet sammalpoimuiset. 

Ei vaadi niin voimakasta lannoitusta 

kuin muut lehtikaalit. Kasvuaika n. 70vrk. 

’RED RUSSIAN’ 


Tunnettu jo ennen vuotta 1885. Toinen nimi 

’Ragged Jack’. Todennäköisesti miedoin ja 

mehukkain lajike. Korkeus n. 50-60cm. Lehdet 

harmahtavan vihreät, hieman aaltomaiset. 

Reuna hammastaa voimakkaasti. Lehtiruodit 

ja –suonet violetteja. Nuoria lehtiä voi laittaa 

salaattiin. Kaunis. 

’SCARLET’ 


Korkeus n. 60cm. Kasvaa puumaiseksi. Lehdet 

runsaspoimuiset. Pudottaa aika nopeasti alimmat 

lehtensä. Syksyn kuluessa väritys muuttuu 

upean purppuranpunaiseksi. Huomiota herättävän 

koristeellinen, sopii kukkapenkkiinkin! 

PALMUKAALI 

(Palmkål) 

Brassica oleracea var. sabellica 


Viljeltiin Ruotsissa jo 1800-luvulla. Kokenut 

1990-luvulla uudelleen syntymisen mustakaali 

-nimisenä. Kookas italialainen erikoisuus 

(heirloom-lajike), ulkonäöltään silmiinpistävän 

kaunis. Lehdet sinisenvihreät ja savoijinkaalin 

tapaan kurttuiset. Palmumaisessa ulkonäössä 

yhdistyvät sekä lehtikaalin komeus että kurttukaalin 

kauneus. 1g = n. 200-300 siementä. 

Viljely: Yhtä helppo viljellä kuin lehtikaalia. 

Esikasvatus huhtikuun puolivälissä. Siemen itää 

5-10 vuorokaudessa jopa +5 asteessa. Ulosistutus 

toukokuussa ravinteikkaaseen maahan. 

Taimiväli 50-60cm, riviväli 65-75cm. Kylmänkestävä, 

muttei ihan lehtikaalin veroinen. Lehtikaalin 

tavoin tuholaiskestävyys parempi kuin 

muilla kaalilajeilla. 

’NERO di TOSCANA 

annos noin 200 siementä / 1,90€ til.no 1027

PARSAKAALI 

(Broccoli) 

Brassica oleracea var.italica 

(Italica-ryhmä) 

Parsakaali eli brokkoli on kukkakaalin sukulainen, 

mutta kukinto on löyhempi. Käytetään 

nuppuvaiheessa oleva pää- ja sivuversojen kukinnot 

sekä varren puutumaton osa lehtineen. 

Kotoisin Etelä-Italiasta. Roomalaiset käyttivät 

siitä nimeä “Jupiterin sormet”. Laajemmin tuli 

viljelyyn 1500-luvulla, jolloin sitä viljeltiin 

kaksivuotisena kukkien ilmestyessä vasta toisena 

vuonna. Hyvin vitamiinirikas. Pidetään 

ravintoarvoltaan kaikkein parhaimpana kaalilajina. 

1g = n. 200-300 siementä. 

Viljely: Etelä- ja Keski- Suomessa voidaan kylvää 

suoraan avomaalle touko-kesäkuussa. Pohjoisempana 

taimikasvatus huhtikuussa. Kasvatetaan 

3-4cm ruukuissa 3-4 viikon ikäisiksi. 

Lämpötila pidetään, jos mahdollista 15 asteessa. 

Vaatii runsasmultaisen ja –ravinteisen maan, 

kasvaa toki savimaassakin, pH 6–7,5. Taimiväli 

40x50cm. Hoidetaan samalla tavoin kuin kukkakaaliviljelmää. 

Kasvun optimilämpötilaksi on 

mitattu 15-18 astetta. Syksyllä voi selvitä jopa 

-5-7 asteen pakkasesta. Kuitenkin stressinsietokykyisempi 

kuin kukkakaali. 

Säilytys: Huoneenlämmössä nahistuu nopeasti. 

Nuput kellastuvat klorofyllin hajotessa, jatkavat 

kehitystä ja aukeavat. Nopea jäähdytys heti 

korjuun jälkeen 0-asteiseksi kylmällä vedellä 

ja suojaaminen muovikalvolla hidastaa kaalin 

elintoimintoja niin, että säilyvyys saattaa olla 

kylmässä jopa 2-3 viikkoa. Pakastaminen on 

erinomainen säilytystapa. 

Käyttö: Pää- ja sivuversojen nuput syödään 

ennen avautumista. Kukkavarret lehtineen syödään 

parsan tapaan. 

’CALABRAIS’ 


Yksi vanhimmista ja parhaimmista parsakaalilajikkeista. 

Kasvuaika n. 68vrk. Kukinnot keskikokoisia 

(12-15cm), tummanvihreitä, tiheitä 

ja kiinteitä. Kasvattaa sivuversoja pitkälle syksyyn. 

Terve ja viljelyvarma. Hyvissä kasvuolosuhteissa 

erittäin satoisa. 

PUNAKAALI 

(Rödkål) 

Brassica oleracea var. capitata rubra 


Tunnettu yhtä kauan kuin keräkaali. Kupu pie- 

- 13 - 

nempi ja hidaskasvuisempi, erona on myöskin 

väri. Kasvatetaan kuten keräkaalia, mutta taimiväli 

voi olla hiukan pienempi. Muodostaa tiiviin 

kerän, joka säilyy hyvin kellarissa. Vaatii paljon 

kalkkia, pH noin 7,5! 1g = n. 250-350 siementä. 

‘RED DRUMHEAD’ 


Viljelty vuodesta 1865. Aikainen ja kestävä. 

Kasvuaika n. 75 vrk. Pää hieman litteänpyöreä, 

hyvin kiinteä. Lehdet tumman punavioletit. Paino 

jopa 2,5 kiloon asti. Ydin lyhyt, mutta poikkeuksellisen 

makea. Viljelyvarma. Ei halkeile 

helposti. Hyvä varastointikestävyys. 

RUUSUKAALI 

(Brysselkål) 

Brassica oleracea var. gemmifera 

Aika nuori viljelykasvi. Tiedetään kasvatetun 

Belgiassa 1700-luvulla, ehkä jo aikaisemminkin. 

Saanut siksi nimen brysselinkaali. Korkeus 

n. 80cm. Käytetään pieniä sivuversokeriä, jotka 

muodostuvat pitkin vartta lehtihankoihin. Sisältävät 

huomattavan paljon C-vitamiinia. Maku 

erinomainen. Sisältää runsaasti A-, K—ja Cvitamiinia. 

1g = n. 200-300 siementä. 

Viljely: Vaatimaton maan suhteen, menestyy 

parhaiten auringossa, syvämultaisessa, savensekaisessa 

maassa, pH 6,5 – 7,5. Pitkä kasvuaika, 

joten vaatii esikasvatuksen huhtikuussa. 

Itää 15-20-asteessa 10-15 vrk:ssa. Toukokuun 

lopulla tai kesäkuun alkupuolella 5-8 viikkoa 

kylvöstä karaistut taimet istutetaan avomaalle. 

Istutusetäisyys n. 50cm, riviväli 60-70cm. Liian 

tiheässä kasvustossa keräset jäävät pieniksi. 

Lannoitetaan vain kerran juurtumisen jälkeen. 

Liika typpi aiheuttaa kerien löystymisen. Kastellaan 

kuivina jaksoina. Latvominen elokuun 

lopulla, n. kuukautta ennen sadonkorjuuta. Se 

aikaistaa sadon valmistumista ja yhdenmukaistaa 

kerien kokoa. Sopeutunut viileisiin kasvuolosuhteisiin, 

kerien kasvun kannalta optimilämpötila 

on +12 astetta. Kestää lyhytaikaista 

-10-12 asteen pakkastakin. Jänisten ja kanien 

herkkua! 1g = n. 200-300 siementä. 

Korjuu: Sadonkorjuu syyskuusta koviin pakkasiin. 

Kerien korjuu (ovat parhaimmillaan 

2,5cm:n kokoisina) aletaan alhaalta. Irtonaiset 

kerät eivät säily kauan. Voidaan pakastaa. Kylmävarastossa 

säilyvät –1-0 asteessa suhteellisen 

kosteuden ollessa 97-100% n. 6 viikkoa. 

’DARKMAR 21’ Luomusiemen 


Voimakaskasvuinen ja tanakka. Korkeus n. 60-

80cm. Tummanvihreät, tasakokoiset kerät ovat 

tavallista suurempia. Erittäin satoisa. Kerät 

maukkaita. Myös herkullinen latva kannattaa 

syödä. 

’PETIT POSY’ 


Uusi kiinnostava lajike. Vihreän ja violetin väriset 

kerät löysiä ja erittäin koristeellisia, kukkamaisia. 

Soveltuu erityisen hyvin wokkiin ja 

höyrytykseen. 

SUIPPOKAALI 

(Spetskål) 

Brassica oleracea var. capitata 


Valkokaalin aikainen muoto. Kapeat, korkeat 

lehdet päättyvät suippoon kärkeen ja muodostavat 

teräväkärkisen, kartiomaisen kerän. Maku 

hieno, makeahko. Lehden rakenne pehmeä ja 

rapea. Säilyy hieman paremmin kuin varhaiskaali. 

1g = n. 250-350 siementä. 

Viljely: Viljellään kuten keräkaalia. Esikasvatus 

maaliskuun puolivälistä huhtikuun alkuun. Itää 

15-20 asteessa 8-14vrk:ssa, Istutetaan avomaalle 

maan lämmettyä 60x60 cm:n välein. Kastellaan 

runsaasti. Helppohoitoinen. 

Korjuu: Kun kerät alkavat muotoutua, ovat ne 

valmiita korjattaviksi. 

Käyttö: Maku mieto. Soveltuu sellaisenaan salaattiin 

tai tavallisen kaalin tavoin esim. kääryleiksi. 

’GREYHOUND’ 


Suosittu, herkullisen makuinen lajike. 

’KALIBOS’ 


Vanha, itäeurooppalainen lajike. Harvinainen, 

karmiininpunainen väritys. Värikäs ja herkullinen 

salaateissa ja kevyesti höyrytettynä. 

MERIKAALI 

(Strandkål) 

Crambe maritima 

Mv. Kasvaa harvinaisena Saaristomeren eteläosissa 

ja jonkin verran Suomenlahden hiekkarannoilla 

ja levävalleilla. Paikoittaisen häviämisen 

on aiheuttanut lammas, joka syö kasvin 

niin perusteellisesti, ettei uusia versoja kasva. 

Jo antiikin Roomassa lehtiä ja juuria kerättiin 

ravinnoksi. Aikaisemmin viljelty runsaasti par- 

- 14 - 

san tavoin mm. Englannissa, Ranskassa, Saksassa 

ja Sveitsissä. Viljely on taas elpymässä 

Euroopassa. Makua kuvataan pähkinämäiseksi, 

mutta kirpeäksi. Merikaalin isot, harmahtavanvihreät 

lehdet ovat päältä vahakerroksen peittämät. 

Nuorten lehtien alapinta on sinipunainen. 

Runsaasti haarova varsi on tanakka ja särmikäs. 

Valkeat, mettä sisältävät kukat houkuttelevat 

hyönteisiä. 1g = n. 18 siementä. 

Viljely: Viljely on helppoa. Viihtyy hiekkapitoisessa, 

ravinteikkaassa puutarhamaassa, pH 

n. 6,5. Kylvä 3-4 siementä 1-2 cm:n syvyyteen 

40cm välein. Jätä itäneistä taimista vahvin kasvamaan. 

Sato valmistuu 4 kk:ssa. Lehtiä otetaan 

tasaisesti ulkoreunoilta, kerääminen kiihdyttää 

vain kasvua. Esikasvatus (5-6 viikkoa) aikaistaa 

sadonkorjuuta. Neliömetrille istutetaan n. neljä 

tainta. Istutusvuoden jälkeen annetaan kasvaa 

kaksi kasvuakutta, jotta taimet kestäisivät sadonkorjuun 

aiheuttaman rasituksen. Alkukesästä 

ilmaantuvat kukinnot poistetaan. Rikkakasvit 

kitketään huolellisesti. Huomioidaan suuri rikin 

tarve. Saattaa vaivata ristikukkaisille tyypilliset 

taudit ja tuholaiset. Viljelymuotoja on kehitetty 

monia. Viljelmän voi peittää keväällä hiekkakerroksella, 

oljilla tai isolla saviruukulla. Näin 

kehittyvät versot jäävät lehtivihreättömiksi ja 

ovat mureita. Valkaisua jatketaan sadonkorjuuseen 

asti. Kastelu meri- tai suolavedellä antaa 

vihannekselle hienon aromin. Rakkoleväkate 

on hyväksi. Sama kasvusto tuottaa satoa n. 6-10 

vuotta. 

Käyttö: Avomaalla sato valmistuu keväällä. 

Nuoria, leveitä ja meheviä lehtiruotia (pituus 

15-30cm) käytetään parsan tavoin, lehtiä kuten 

pinaattia. Korjuun jälkeen säilytetään pimeässä, 

etteivät vihertyisi. Säilyvät viileässä viikon verran. 

Kaunis koristekasvinakin! 

’LILY WHITE’ 


Herkuttelijoille! 

LATVA-ARTISOKKA 

Kronärtskocka 

Cynara scolumus 

Mv. Komea ohdakekasvi (korkeus 100-150cm). 

Kotoisin Välimeren alueelta. Arvostettu vuosituhansia 

juhlaruokana. Todennäköisesti jalostettu 

villistä kardonista. Jopa metrin pituisiksi 

kasvavat lehdet ovat kauniita, syvästi pariliuskaisia, 

hieman piikkisiä ja väriltään harmaanvihreitä. 

Mykeröt ovat suuria: n. 8-18cm läpimitaltaan 

ja sijaitsevat suurten kehtosuomujen

suojassa. Näitä mykeröitä korjataan nuorina ja 

kehittymättöminä syötäviksi. Maistuu pähkinämäiseltä, 

mutta hieman kitkerältä. Yksilö voi 

elää n. 15-vuotiaaksi. 1g = n. 25-35 siementä. 

Viljely: Vaatelias ja ylellinen kasvi. Vaatii voimakkaasti 

lannoitetun, aurinkoisen ja tuulilta 

suojatun kasvupaikan. Maan tulee olla multavaa 

ja vettä läpäisevää, pH 6.5-7.0. Merilevä 

on erinomaista lannoitetta. Kasvuaika on pitkä. 

Esikasvatus aloitetaan helmikuussa. Kasvatuslämpötila 

18-20 astetta. Kylvösyvyys 1-2cm, 

itämisaika 3-6vrk. Taimet koulitaan 10-12cm 

ruukkuihin. Karaisu on tärkeää ennen ulos istutusta. 

Taimi- ja rivivälin on oltava 75x75cm. 

Etelä-Suomessa voi viljellä joko yksi- tai monivuotisena, 

yksivuotinen viljely on varminta. 

Kasvun päästyä hyvin vauhtiin, heinäkuussa annetaan 

noin viikon välein lisälannoituksena lantavettä 

(esim. kanankakkarakeista valmistettua) 

tai nokkoskäytettä, niin että lehtiä muodostuu 

runsaasti. Muutenkin, jos on kuivaa, huolehditaan 

kastelusta. Kate helpottaa hoitoa. Mykeröitä 

alkaa ilmestyä heinäkuussa. Korjuukelpoisiksi 

ne ehtivät elokuun lopulla, syyskuun alussa. 

Nuorista taimista harvennetaan mykeröitä siten, 

että jäljelle jää vain 6-8 nuppua. Näin ne jaksavat 

kasvaa suuriksi ja meheviksi. 

Korjuu: Kun kukkamykerön alimmat suomut 

alkavat avautua toisistaan, on korjuun aika. 

Nuppu tulee korjata ennen sinipunertavien kukkien 

tultua näkyviin. Jos näin tapahtuu, mykeröt 

eivät kelpaa enää syötäviksi. Korjattaessa jätetään 

n. 10cm vartta, joka ennen ruoaksi valmistusta 

repäistään irti, niin että varren kovat kuidut 

lähtevät sen mukana. 

Talvisuojaus: Talvettamista voi yrittää Etelä- 

Suomessa. Taimet leikataan 25-30cm:n korkeudelta 

maan pinnasta. Ympärille kasataan 

multaa kummuksi suojaamaan märkyydeltä ja 

pakkaselta. Kun maa on jäätynyt, taimet voidaan 

suojata paksulla olki- tai lehtikatteella. 

Jos talvehtiminen on onnistunut, voidaan toukokuussa 

niiden juuriversoista ottaa pistokkaita. 

Myös jakamalla voidaan lisätä. 

Käyttö: Kukintonuppu leikataan siten, että 

siihen jää lyhyt varrentynkä. Latva-artisokasta 

syödään mehevä tyvi ja kukkapohjus. Keitetään 

kokonaisena miedosti suolalla maustetussa vedessä, 

kunnes suomut voidaan irrottaa. Nautitaan 

esim. voivaahdon tai viinietikkakastikkeen 

kera, mihin kehtosuomujen tyvet kastetaan. 

Kehtosuomut syödään sormin, kukkapohjus 

taas veitsellä ja haarukalla. 

Kukkalatvassa, lehdissä ja juurissa on tehoaineita, 

joiden tiedetään lisäävän sappinesteen 

- 15 - 

erittymistä, parantavan maksasoluja ja alentavan 

kolesteroliarvoja. Käytetään myös munuaissairauksien 

hoitoon, kun valkuaista erittyy 

virtsaan. 

’GREEN GLOBE’ 


Vanha (1800-luvun alkupuolelta), tunnettu, viljelyvarma 

lajike. Kasvuaika n. 155vrk kylvöstä 

korjuuseen ja n. 90vrk ulosistutuksesta korjuuseen. 

Istutusetäisyys 60cm. Korkeus n. 1-1,5m. 

Vihreät mykeröt ovat aika painavia, 8-10cm pituisia, 

pyöreitä tai litteänpyöreitä. 

KAURAJUURI 

(Haverrot) 

Tragopogon porrifolius 

Mv. Välimeren alueelta kotoisin oleva, n. metrin 

korkuinen pukinparran sukulaiskasvi. Ulkonäöltään 

muistuttaa mustajuurta, mutta kukat 

ovat sinertävän violetit. Viljeltiin Ranskassa 

jo 1500-luvulla kapeiden vaalean kellertävien, 

syötävien juuriensa vuoksi. Ruotsiin kaurajuuri 

tuli 1600-luvulla. Inuliinipitoinen! 1g = n. 70- 

90 siementä. 

Viljely: Viljellään useimmiten yksivuotisena. 

Vaatii lannoitetun, syvään muokatun maan. 

Kylvö mahdollisimman aikaisin keväällä tai 

elokuussa (taimet talvehtivat) tai lokakuussa 

(itää aikaisin keväällä). Kylvösyvyys 2-3cm, 

taimiväli 8-10cm, riviväli 30-40cm. Lisälannoitus 

kesällä. Ensimmäisenä kesänä ilmaantuneet 

kukkavarret poistetaan. 

Korjuu: Sato korjataan myöhään syksyllä, mutta 

voidaan myös jättää talveksi maahan ja korjata 

aikaisin keväällä. Osan voi antaa kasvattaa 

hentoja versoja, jotka syödään parsan tapaan. 

Muutama taimi kannattaa jättää ihailtavaksi kukinnan 

aikana ja sitten korjata siemensato. 

Käyttö: Juuren maku on hieno. Sopii kaikenlaiseen 

ruuanvalmistukseen. 

‘SANDWICH ISLAND’ 


Lajiketta viljelty vuodesta 1899. Vaalean kellertävät 

juuret n. 20-25cm pitkiä. 

KURKUT 

(Gurkor) 

Yv. Vanhimmat tiedot kurkun viljelystä ovat 

Kaakkois-Aasiasta vuodelta 9750 e.Kr. Alkukodistaan 

Intiasta kurkku kulkeutui jo varhain 

Kiinaan. Eurooppaan se on tullut Lähi-idän

kautta. Roomassa keisari Tiberiuksen kerrotaan 

nauttineen kurkkua jokaisella ateriallaan. 

Sitä kasvatettiin talvisinkin hänen määräyksestään. 

Ranskassa viljely aloitettiin 800-luvulla ja 

Englannissa 1400-luvulla. Aluksi se oli herrasmiesviljelijöiden 

erikoisuus, mutta 1800-luvulta 

lähtien käyttö laajeni, ja sitä alettiin viljellä 

kaupallisesti. Eri puolilla maailmaa kurkusta 

on kehittynyt monennäköisiä muotoja, Kiinassa 

ja Japanissa viljellyille kurkuille on ominaista 

pitkähedelmäisyys. Vesipitoisempia vihanneksiamme 

(96-97%). 

Kurkun karvaus johtuu kukurbitasiineistä. 

Tämä karvas maku maistuu erityisesti hedelmän 

kärjessä. Ajoittainen kuivuus kasvukaudella lisää 

tätä ominaisuutta. Jalostustyössä on tunnistettu 

karvauden aiheuttava geeni, ja on saatu kehitettyä 

lajikkeita, joissa ei ole juuri ollenkaan 

karvauden aiheuttajaa. 

Kurkku on yksikotinen ja yleensä yksineuvoinen, 

jolla hede- ja emikukat kehittyvät erikseen 

lehtihankoihin kylläkin samaan yksilöön. Hedelmiä 

syntyy siis vain normaalin pölytyksen 

tuloksena. Kasvihuonekurkut ovat ns. partenokarppisia 

eli kurkut kehittyvät ilman hyönteisten 

pölytystä ja hedelmöitystä. Avomaankurkusta 

on myös jalostettu partenokarppisia lajikkeita. 

Venäläistyyppisten maitohappokäymiseen perustuvien 

suolakurkkujen valmistamiseen ne eivät 

käy. Siemenelliset lajikkeet soveltuvat tähän 

tarkoitukseen. 

AVOMAANKURKKU 

(Frilandsgurka) 

Cucumis sativus 

Viljely: Tuulilta suojattu lämmin paikka, hyvin 

lannoitettu kalkkipitoinen (pH n. 7,5), runsasmultainen, 

mielellään hieman savipitoinen 

maa. Kylvö maan ollessa vähintään 15 astetta. 

Kylvösyvyys 2-3cm. Itämisaika 5-8vrk. Itämislämpötila 

20-25°C. Voidaan myös esikasvattaa, 

mutta kärsii siirrosta. Karaistut taimet voi istuttaa 

entistä kasvusyvyyttä syvempään. Taimiväli 

20-30cm, Riviväli 100cm. Ei kasva lämpötilan 

ollessa alle 10-12 astetta. Alussa kastellaan runsaasti. 

Harso jouduttaa kasvua. Voidaan antaa 

kasvaa maata pitkin tai tukea kasvamaan ylöspäin. 

1 g = n. 30-40 siementä. 

Korjuu: Kurkut korjataan keskenkasvuisina, 

ennen kuin nystyt siliävät. 

Säilytys: Säilytetään 7-10 asteessa, kylmemmässä 

tulevat vetisiksi. 

Käyttö: Tuoreena tai valmistetaan suola-, etikka- 

tai hapansäilykkeitä. Kurkku sisältää hi- 

- 16 - 

ven- ja kivennäisaineita. Sopii verenpaineesta 

kärsiville. 

‘CONNY’ F1 


F1-hybridi. Parthenokarppinen eli itsepölyttyvä 

ja karvasaineeton lajike. Etäisyys hyönteispölytteiseen 

lajikkeeseen oltava vähintään 50m. 

Erittäin aikainen ja satoisa. Kurkut n. 8-15cm 

pitkiä. Terve. Sopii myös kasvihuoneeseen. 

’VENLO PICKLING (Gherkin)’ 


Erinomainen, englantilainen säilöntäkurkku. 

Korjataan nuorina ja kiinteinä. 

PITKÄ AVOMAANKURKKU, 

’KIINALAINEN KÄÄRME’ 

(Slanggurka) 


Eri puolilla maailmaa avomaankurkuista on 

kehittynyt erinäköisiä. Aasiassa, Kiinassa ja 

Japanissa ne ovat pitkähedelmäisiä, siitä nimitys 

’kiinalainen käärme’. Hyönteispölytteinen. 

Kasvaa n. 40-50cm pituiseksi, mutta voidaan 

korjata lyhyempänäkin. Kasvatus joko penkissä 

tai tuetaan kasvamaan ylöspäin. 

Käyttö: Perinteisen aasialaisen tavan mukaan 

syödään kypsennettynä sellaisenaan tai muun 

ruoan yhteydessä. Sopii tietysti tuorekäyttöönkin. 

‘KONSA’ FI UUSI 


F1-hybridi. Hyönteispölytteinen. Käytetään ’salaattikurkku’ 

nimeä. Hedelmässä pienet siemenet. 

Soveltuu etikkasäilöntään ja tuorekäyttöön. 

Geneettisesti karvasaineeton. Vastustuskykyinen. 

Kasvaa n. 20-25cm pituiseksi. Monen suosikki! 

‘MARKETMORE’ Luomusiemen 


Keskiaikainen, kasvuaika n. 61vrk. Soveltuu 

hyvin meidän pohjoisiin olosuhteisiimme joko 

avomaalle tai lämpöpenkkiin. Hyönteispölytteinen. 

Hedelmät tasakokoisia, karvasaineettomia 

ja 20-25cm pitkiä. Pitkä satoaika. Hyvin taudinkestävä! 

Viljelyvarma! 

SITRUUNAKURKKU 

(Äpplegurka) 


’CRISTAL APPLE’ tai ’C. LEMON’


Kermankeltaiset, pallomaiset hedelmät. Tunnetaan 

myös ’omenakurkku’ nimellä. Kasvuaika 

n. 58vrk. Joko avomaalle tai kasvihuoneeseen. 

Hyönteispölytteinen. Hedelmät parhaimmillaan 

3-5cm läpimitaltaan, hennon kellanvihreinä. 

Kuoren muuttuessa kirkkaan keltaiseksi, siemenet 

muuttuvat koviksi ja makukin huononee. 

Vastustuskykyinen monia virustauteja vastaan. 

Sietää hyvin kuivuutta. Käytetään kuten kasvihuonekurkkua. 

KASVIHUONEKURKKU 

(Växthusgurka) 


Viljely: Kasvatetaan kasvihuoneessa tai lavassa, 

jossa lämpötila vähintään +18°C. Kylvösyvyys 

2-3cm. Kasvualustana käytetään turvetta 

ja kompostia. Neliömetrille kaksi tainta. Kasvihuoneessa 

varret tuetaan ylöspäin, mutta lavassa 

annetaan kasvaa maanpintaa myöten ja 

katkaistaan latvasta, kun varsi on metrin pituinen. 

Alussa kastellaan runsaasti. Emikukkien ja 

hedelmänalkujen määrää vähentämällä saadaan 

jäljelle jääneiden kasvu voimistumaan. Stressitilanteessa 

kasvattaa enemmän hedekukkia. 

Vanhat, huonosti yhteyttävät lehdet poistetaan 

vaiheittain. Korkea ilmankosteus estää kasvitautien 

kehittymistä. 

‘CORONA’ FI 


F1-hybridi. Parthenokarppinen eli itsepölyttyvä. 

Erittäin satoisa, kestää alhaisiakin yölämpötiloja. 

Ei tule kitkeräksi. Taudinkestävä. Suosittu! 

’HELENA’ UUSI Biodynaaminen siemen 


Partenokarppinen kasvihuonekurkku Pohjois- 

Saksasta. Muodostaa pitkiä, tummahkon vihreitä, 

sileäkuorisia hedelmiä. Ei vaadi niin voimakasta 

lannoitusta kuin muut lajikkeet. Kovassa 

paahteessa on syytä varjostaa. Maistuu herkulliselta. 

’TELEGRAPH IMPROVED’ 


Partenokarppinen eli itsepölyttyvä englantilaistyyppisten 

kasvihuonekurkkujen klassikko vuodelta 

1897. Sopii erinomaisesti kylmiin kasvihuoneisiin. 

Keskiaikainen, kasvuaika n. 70vrk. 

Hedelmä yleensä noin 28-32cm, mutta voi 

kasvaa jopa 45cm pituiseksi. Malto murea, herkullisen 

raikkaan ja miedon makuinen. Kuori 

- 17 - 

muistuttaa avomaankurkkua. Vähäsiemeninen. 

Rehevä, runsassatoinen ja viljelyvarma lajike. 

Annalassa saatu hyviä kokemuksia. 

VIIDAKKOKURKKU 

(Djungelgurka) 

Melothria scabra 

Yv. Kotoisin Etelä-Amerikasta. Englanniksi 

Mexican sour cukes. Köynnöstävä luonnonlaji, 

jolla voimakas kasvutapa. Kasvaa n. 3m:n korkuiseksi. 

Pienen pienet kukat kirkkaan keltaiset. 

Tuottaa valtavasti n. 3cm pitkiä, pitkulaisia, vihreäraitaisia, 

makeanhappamia hedelmiä. Malto 

valkoinen. Osuvasti ulkonäköä on kuvattu sanoilla 

’Babydoll melon’. 

Viljely: Esikasvatus toukokuun alussa. Karaistut 

taimet kasvatetaan kasvihuoneessa tai 

ruukussa lämpimällä seinustalla tai lasitetulla 

parvekkeella. Hyönteispölytteinen. Viihtyy ravinteikkaassa 

mullassa, auringossa, ei kuitenkaan 

paahteessa. Vaatii tuen, esim. verkon. 

Korjuu: Hedelmät korjataan 2-3cm kokoisina. 

Käyttö: Pikkupurtavaksi, salaatteihin ja pikkelsseihin. 


KURPITSAT 

(Pumpor/Squash) 

Kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Kurpitsoja 

on viljelty siellä jo 8000-9000 vuotta. Kaikki 

ovat alun alkaen intiaanien viljelyyn ottamia. 

Eurooppaan kurpitsa tuli löytöretkeilijöiden 

mukana. Suomessa alettiin ensin viljellä kovaseinäisiä 

talvikurpitsoja, joista valmistettiin 

etikkasäilykkeitä. Muihin kurkkukasveihin 

verrattuna kurpitsojen hedelmien muoto ja väri 

vaihtelevat erittäin runsaasti. 

KESÄKURPITSA 

(Squash) 

Cucurbita pepo 

Yv. Herkullisista kesäkurpitsoista on jalostettu 

mitä monimuotoisempia lajikkeita. Nykyiset lajikkeet 

ovat pääasiassa pensastavia. Satoa kerättäessä 

haittana on edelleen lehtien ’piikkisyys’. 

Zuccini-nimitys on peräisin Italiasta, missä sen 

tyyppisiä lajikkeita jalostettiin ja kasvatettiin 

etenkin 1900-luvun alkupuolella. Sieltä ’zuccinit’ 

levisivät kaikkialle maapallolle. Meillä viljely 

yleistyi vasta 1970-luvulla. 

Viljely: Lämmin, kovilta tuulilta suojattu kas-

vupaikka, Hyvin lannoitettu, kompostilla vahvistettu, 

ilmava maa, pH 6,0-7,5. Lannoitus 

annetaan jaettuna. Esikasvatus (noin 3 viikkoa) 

toukokuun alussa tai kylvö etelässä kesäkuun alkupuolella 

suoraan kasvupaikalle, kylvösyvyys 

2-3cm. Siemen itää 6-10 vrk:ssa. Itämislämpötilan 

oltava vähintään +15 astetta, ihanne 20-22 

astetta. Myöhempi kasvatuslämpötila päivisin 

n. 18 ja öisin 14 astetta. Taimet on karaistava 

ennen ulos istutusta. Istutustiheys 1-2 tainta 

neliölle, riviväli 1-2m. Kasvaa hyvin, kun lämpötila 

on 15-25 asteen välillä. Hallanarka. On 

hyvä laittaa istutuksen yhteydessä kasvamaan 

harson alle, joka poistetaan kukinnan alkaessa. 

Kastellaan runsaasti, kärsii kuitenkin liiallisesta 

märkyydestä. Maa ei saa missään vaiheessa 

päästä kuivumaan. Jos kasvu pysähtyy, ja lehdet 

näyttävät ’aneemisilta’ on lisälannoituksen 

aika. Kasvuolosuhteiden ollessa hyvät, tuskin 

mitkään kasvitaudit vaivaavat. Voidaan kasvattaa 

myös astiassa. Sisällä kasvatettaessa on huolehdittava 

pölytyksestä. 

Korjuu: Hedelmät kerätään nuorina, muuten 

sisus sitkistyy, eikä kelpaa tuoreena syötäväksi. 

Yleinen ohje on kerätä ne 14-21cm:n mittaisina. 

Mitä isompina hedelmät korjataan, sitä pienempi 

on kasvin kappalesatomäärä. Hedelmän voi 

irrottaa varresta joko leikkaamalla tai kiertämällä. 

Mitä enemmän korjataan, sitä enemmän saa 

satoa. 

Säilytys: Säilyvyys on sitä parempi mitä kehittyneempi 

hedelmä on. Jos kuori on jo paksuuntunut, 

se voi säilyä kelvollisena 2-4 kk lämpötilan 

ollessa 10-13 astetta. Nuoret, ohutkuoriset 

hedelmät säilyvät hyvinä n. pari viikkoa. 

Käyttö: Käytetään raakana salaateissa ja leivän 

päällä, kypsennettyinä padoissa, keitoissa, 

leivonnaisissa ja sellaisenaan. Kukat (käytetään 

hedekukkia) ovat syötäviä joko salaateissa tai 

friteerattuina. Ne kastellaan pannukakkutaikinaan 

ja keitetään öljyssä. Siemenet ovat erittäin 

terveellisiä. Niitä voi lisätä leipätaikinaan 

tai syödä sellaisenaan mielellään paahdettuina. 

Suurista kesäkurpitsoista voidaan keittää sokerin 

kanssa hilloa. Keitetty löysä kurpitsa voidaan 

pakastaa ja käyttää esimerkiksi pullataikinaan 

maidon asemesta. 

’BUCKINGHAM’ F1 UUSI 


Kehitetty erityisesti ruukkuviljelyyn patiolle ja 

parvekkeelle. Kompakti, pensastava kasvutapa. 

Kirkkaankeltaiset, herkullisen makuiset hedelmät. 

- 18 - 

‘GOLD RUSH’ F1 


F1-hybridi. Laajalti tunnettu. Kasvuaika n. 

55vrk. Hedelmät sileitä, tasakokoisia, kullankeltaisia. 

Runsassatoinen. Malto vaaleankeltainen. 

Viljelyvarma. 

’HERAKLES’ öljysiemenkurpitsa 


Köynnöstävä kasvutapa. Yhdestä taimesta voi 

saada 5-8 hedelmää. Tummanvihreä hedelmä 

on pyöreä, pinnalla vaaleamman vihreitä raitoja. 

Kuori muuttuu syksyn mittaan keltaiseksi, 

jolloin se on kova ja syötäväksi kelpaamaton, 

mutta siemenet kelpaavat. Kasvaa 3-4-kiloiseksi. 

Istutusväli 120-150cm. Keltaisenoranssia 

hedelmälihaa käytetään erilaisissa ruoissa ja 

hilloissa muiden kesäkurpitsojen tapaan. Varastointikestävyys 

2-3kk. Tämän lajikkeen terveelliset, 

tuleentuneet siemenet ovat vihertävän 

mustia, ohuita ja kuorettomia. Niitä voi syödä 

sellaisenaan tai paahdettuina ja lisätä murskattuina 

sämpylätaikinaan tai salaatteihin. Siementen 

öljypitoisuus on n. 45%. 

’MIDNIGHT’ 


Kehitetty erikoisesti ruukkuviljelyyn patiolle ja 

parvekkeelle. Kompakti, pensastava kasvutapa. 

Tummanvihreät, kiiltävät hedelmät maukkaita. 

Runsassatoinen. Avoin kasvutapa ja piikittömät 

varret tekevät sadonkorjuun helpoksi. 

’PATISSON Biodynaaminen siemen 

annos noin 10 siementä / 1,90€ ti.no 1724 

Kermanvalkoinen, ufomallinen, kiekkokurpitsaksikin 

kutsuttu. Kasvuaika n. 95vrk. Erittäin 

runsassatoinen. Nautitaan pieninä, n. kymmensenttisinä 

joko raakana tai höyrytettynä salaateissa 

ja täytettynä. Erittäin herkullisen makuinen, 

vähäkalorinen! Paino 0,5-1kg. 

’RONDINI’ Biodynaaminen siemen 


Vihreä hedelmä pieni ja pyöreä. Köynnöstävä 

kasvutapa. Korjataan keskenkasvuisena, 10- 

15cm kokoisena, paino 0,2-0,3kg. Saa kertaannoksia. 

Malto keltainen. Käytetään kypsennettynä. 

Kypsyy n. 15 minuutissa. Halkaistaan 

ja poistetaan siemenet. Voidaan syödä sellaisenaan 

tai maustaa sitruunan mehulla, oliiviöljyllä 

ja suolalla. Voi myös valmistaa uunissa. 

’SPAGHETTI’ 

annos noin 10 siementä / 1,90€ til.no 1055

Jalostettu USA:ssa 1930-luvulla Vegetable 

Marrow -tyypistä. Köynnöstävä kasvutapa. Valloitti 

Euroopan 1980-luvulla. Israelilaiset ovat 

jalostaneet siitä uusia lajikkeita. Kasvuaika n. 

100vrk. Pitkulaiset, kellertävät hedelmät painavat 

n. 2-4kg. Korjataan 15-25cm pituisena. 

Keitetään tai paistetaan uunissa halkaistuna tai 

kokonaisena. Kypsymisaika n. 30min. Sisus 

kaivetaan haarukalla syötäväksi. Hyvää sellaisenaan 

voin kera. Nuoret hedelmät ovat raakana 

myös hyvän makuisia. Hyvä varastointikestävyys. 

SUNBURST’ FI 


F1-hybridi. Aikainen, kasvuaika n. 50vrk. Kirkkaan 

keltaisia, litteänpyöreitä, ’ufoa’ muistuttavia 

aaltoilevine reunoineen. Myös kiekkokurpitsaksi 

kutsuttu. Malto kermanvalkoinen. 

Mitaleitakin voittanut. Suurisatoinen, herkuttelijan 

kurpitsa! 

‘TONDO CHIARO DI NIZZA’ 


Nopeakasvuinen, kasvuaika n. 60vrk. Tummanvihreä, 

pyöreä ja ohutkuorinen, jossa vaaleilta 

pystyraitoja. Italian ja Ranskan suosituimpia 

kurpitsoja. Viljelty yli 100 vuotta (heirloomlajike). 

Hedelmä korjataan, kun halkaisija on n. 

10-13cm. Voidaan paistaa uunissa kokonaisena 

(muista tehdä höyryreiät) tai täytettynä. Pienet 

3-5cm kokoiset kurpitsat voi keittää sellaisenaan 

makupaloiksi. Kasvaa 1,5-2,5-kiloiseksi. 

Herkkusuille! Kestää varastointia 2-3kk. 

’ZUBODA Biodynaaminen siemen 


Vihreä, kevyesti marmoroitunut. Pitkänomainen, 

muistuttaa kasvihuonekurkkua. Nopeakasvuinen, 

antaa satoa n. kuusi viikkoa istutuksesta. 

Runsassatoinen. Vähän siemeniä. 

‘ZUCCHINI’ F1 


F1-hybridi. Pitkänomainen, vihreäkuorinen, 

pinnalta marmoroitu. Pieni siemenosa. Nopeakasvuinen, 

satoa saadaan n. kuusi viikkoa istutuksesta. 

TALVIKURPITSA 

(Vintersquash) 

Cucurbita maxima tai pepo 

Varren ja hedelmän kannan poikkileikkaus on 

pyöreä. Haaroittuva varsi on rento ja voi kasvaa 

- 19 - 

4-12 metriseksi. Köynnöstävää talvikurpitsaa 

voi varastoida sellaisenaan muutamia kuukausia 

tai jopa vuoden. Kuori on kova, muoto ja 

väri voivat vaihdella suuresti eri lajeilla. Malto 

on hienorakeista eikä siinä ole säikeitä. Erittäin 

terveellisiä: sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita, 

mutta vähemmän vettä kuin kesäkurpitsalla. 

Viljely: Lämmin, tuulilta suojattu kasvupaikka, 

lehdistö voi vioittua jo 0 - +5 asteessa. Runsasravinteinen, 

kompostilla parannettu maa, pH 

6,0-7,5. Lannoitus annetaan jaettuna. Esikasvatus 

toukokuun puolivälin jälkeen, itää parhaiten 

21-35 asteessa 6-15vrk:ssa. Kasvatusaika 3-4 

viikkoa, kasvatuslämpötila 20-24 astetta. Ulosistutus 

kesäkuun puolivälissä hallojen mentyä. 

Taimiväli 100x200cm. Kastellaan kuivina kausina 

runsaasti. Maa ei missään vaiheessa saa 

päästä kuivumaan. Juuristo leviää laajalle. Optimi 

kasvulämpötila 18-25 astetta. Jos pääverso 

katkaistaan, kehittyy enemmän satoa kantavia 

sivuversoja. Kun osa hedelmää kantavasta sivuversosta 

peitetään mullalla, siihen kehittyy 

auttavia juuria. Suositellaan kasvatettavaksi 

4-6 hedelmää/taimi. Kurpitsan annetaan kypsyä 

varressa mahdollisimman kauan. Hallan 

uhatessa peitetään säkillä, sanomalehdillä tai 

moninkertaisella harsolla. Kypsät hedelmät kestävät 

hallaa, kypsymättömät vioittuvat. Kahden 

viikon lämpökäsittely 25-30 asteessa pidentää 

säilymistä. Tämän jälkeen sopiva säilytyslämpötila 

on 10-13 astetta ilman suhteellisen kosteuden 

ollessa 70%. 

Käyttö: Säilötään etikkapikkelsiksi tai keitetään 

sokerin kanssa hilloksi, joka voidaan 

maustaa sitruunalla, inkiväärillä tai kanelilla. 

Sopii myös keittoihin, patoihin ja leivonnaisiin. 

Runsaasti a-, C- ja B-vitamiineja. 

‘BIG MAX’ 


Alkuperäinen japanilainen nimi on Tsurunashi- 

Yakko. Kasvuaika n. 120vrk. Voi painaa jopa 

50kg. Muodoltaan pyöreä tai pitkulaisen pyöreä, 

matalat urat pinnassa. Köynnöstävä kasvutapa 

(2,5-3m), tosin ei kovin voimakas. Kuori ja 

malto voimakkaan oransseja. Ei kannata jättää 

kuin yksi hedelmä kasvamaan per kasvi. Ihanteellinen 

kurpitsakoristuksiin ja halloween-lyhtyjen 

valmistukseen. Erittäin hyvän makuinen. 

Sopii täytettäväksi, gratiineihin, piirakoihin, 

keittoihin, soseisiin ja makeisiin leivonnaisiin. 

Säilyy viileässä n, 5-10kk.

’RED KURI’ Biodynaaminen siemen 


Vanha japanilainen lajike. Tunnetaan myös 

nimellä ’Oranssi Hokkaido’. Kasvuaika n. 

100vrk. Tarvitsee kasvualaksi 1,5 x 1m. Kasvattaa 

yleensä kolme hedelmää. Pisaran muotoinen, 

kuori keltaoranssi. Paino 1-2,5kg. Sisus 

voimakkaan oranssi, säikeetön ja maultaan pähkinämäinen. 

Hedelmät korjataan mahdollisimman 

myöhään, kypsinä. Maku parhaimmillaan 

muutaman kuukauden varastoinnin jälkeen. Sopii 

jälkiruokiin, leivontaan ja keittoihin. Mainio 

myös koristekurpitsana. 

TURBAANIKURPITSA (Turbanpumpa) 

‘BISHOFSMÜTZE’ Biodynaaminen siemen 


Muistuttaa turbaania. Väri voimakas oranssi 

vihrein, kermanvärisin ja punaisin raidoin. 

Köyn-nöstävä, ei kuitenkaan rotevakasvuinen. 

Hedelmä 15-25cm pitkä ja paino n. 1-2kg. 

Oranssi malto on maukasta. Käytetään etupäässä 

koristekurpitsana, mutta ei pitäisi unohtaa, 

että se on herkullista syötynäkin. 

’SWEET MAMA’ F1 


F1-hybridi. Kasvuaika n. 95vrk. Viljelyvarma, 

japanilainen kabocha -ryhmän kurpitsa. Hedelmä 

litteänpyöreä. Voi painaa n. 1,5-2,5kg. Kuori 

tummanvihreä, jossa sammaleenvärisiä raitoja. 

Keltaisenoranssi malto mehukasta, maistuu 

makealta ja hieman pähkinämäiseltä. Satoisa ja 

kestää hyvin varastointia. 

’UNGARISCHER BLAUER’ Biodyn.siemen 


Köynnöstävä kasvutapa. Kuori vaaleanharmaa. 

Malto loistavan oranssi. Paino n. 5-10kg. Hyvä 

varastointikestävyys. 

MYSKIKURPITSA 

(Muskatellpumpa) 

Cucurbita moschata 

Viljely yleistä Amerikassa ja Aasiassa. Tarvitsee 

lämpöä kasvaakseen. Musta muovikate 

penkissä nopeuttaa kasvua samoin kuin kaksinkertainen 

harso alkuvaiheessa ennen kukintaa. 

Hedelmää käytetään joko nuorena tai kypsyneenä. 

Hyvä varastointikestävyys, säilyy n. 6-12kk. 

’BUTTERNUT WALTHAM’ 


annos 8 siementä / 1,90€ til.no 1153 

- 20 - 

Kasvuaika n. 90-100vrk. Hedelmällä erikoinen 

päärynän muoto. Kuori vaalean ruskehtava. 

Malto oranssi, säikeetön. Pienet siemenet sijaitsevat 

hedelmän alaosassa. Korkea betakaroteenipitoisuus. 

Esikasvatus toukokuun alussa. 

Kylvösyvyys 2-3cm. Itää 8-14vrk:ssa 18-24 

asteessa. Köynnöstävä (kohtalainen) kasvutapa. 

Hyönteispölytteinen. Paino 1,5-2kg. Maku 

aromaattinen ja makea, herkullinen. Käytetään 

joko pienenä keskenkasvuisena tai täyteen 

mittaan kasvaneena raasteena, täytettynä, paistoksiin, 

keittoihin ja makeisiin leivonnaisiin ja 

marmeladeihin. 

’FUTSU BLACK’ Biodynaaminen siemen 


Ulkonäkö erittäin ainutlaatuinen ja kaunis. Hedelmät 

ovat ensin tummanvihreitä, kypsyessään 

muuttuvat beigeksi ja lopuksi harmahtaviksi. 

Malto oranssi. Maku mahtavan hedelmäinen. 

Paino 1-2kg. 

KUUKAUSIMANSIKKA 

(Månadssmultron) 

Fragaria vesca var. semperfl orens 

Mv. Korkeus n. 20cm. Kukkii kauniin valkoisin 

kukin myöhään syksyyn. Sopii koristeellisena 

kukkapenkin reunuskasviksikin. 1g = n. 3000 

siementä. 

Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa tai 

kylvö suoraan avomaalle. Siemenet painetaan 

multaan ja peitetään ohuelti. Itämislämpötila 

12-20°C, itämisaika 3-4 viikkoa. Kasvatuslämpötila 

18 astetta. Koulitaan ja istutetaan 

karaistuna ulos kesäkuussa. Taimiväli 30cm. 

Aurinkoinen tai puolivarjoinen, kompostilla parannettu 

ja kalkittu paikka. Jaetaan muutaman 

vuoden välein. 

‘RÜGEN’ 


Marjat suuria ja kauniin muotoisia. Korkeus 

20cm. Ei tee rönsyjä. Satomäärissä lyömätön! 

’WHITE SOUL’ 


(Fragaria vesca var. semperfl orens.) 

Marjat kermanvalkoisia, pitkänomaisia. Erittäin 

makeita. Korkeus n. 20cm. Sopii erityisesti 

niille, jotka ovat allergisia mansikan punaiselle 

väriaineelle. Linnut jättävät rauhaan!

LANTTU 

(Kålrot) 

Brassica napus subsp. napus 

Monessa kielessä maku on antanut nimen lantulle, 

ruotsiksi se on kålrot ja saksaksi Kohlrübe. 

Nimet ovat syntyneet paljon ennen kuin 

tiedettiin mitään lantun risteytymäalkuperästä 

nauriin, kaalin ja rypsin kanssa. Pohjolassa viljelty 

1500-1600-luvulta asti, sitä onkin sanottu 

Pohjolan appelsiiniksi. Onkin sanottu leikkisästi, 

että lantulla ja paloviinalla on sama levinneisyysalue: 

Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä. 

Ruotsalaiset tutustuttivat englantilaiset lanttuun 

1700-luvulla. Englannin ja ranskan kielessä 

lantun nimi onkin ’swede’, ruotsalainen. Sitä, 

että lanttu olisi ruotsalainen alkuperältään, ei 

ole todistettu. Lantun merkitys Suomen vanhassa 

maataloudessa oli vähäisempi kuin nauriin. 

Lantun nimi johdetaan ruotsinkielen sanasta 

planta eli taimi, koska sen kasvuaika on pitkä 

ja taimet yleensä esikasvatetaan. Lajikkeet on 

ryhmitelty kelta- ja valkomaltoisiin. Paksuhko 

kuori on lajikkeen mukaan kellertävä, ruskeanpunertava, 

vihreä tai violetti. 1g = n. 300-500 

siementä. 

Viljely: Kv. savimaan kasvi, jota voidaan viljellä 

hyvin lannoitetussa hiekkamaassakin. Viljelykierron 

tulisi olla ainakin neljä vuotta tautien 

ja tuholaisten torjumiseksi. Boorin puute vaivaa 

helposti. Puute ilmenee siten, että malto on lasittunut 

ja siinä on ruskeita laikkuja ja jopa onkaloita. 

Viihtyy parhaiten kosteassa ilmastossa, 

vesistöjen lähellä. Kylvö heti yöhallojen mentyä 

avomaalle sentin syvyyteen tai taimikasvatus 

(esikasvatusaika noin kolme viikkoa 15-20 

asteen lämpötilassa). Voidaan viljellä Lappia 

myöten. Maan oltava neutraali, pH n. 7. Lannoitetaan 

luonnonlannalla, kompostilla tai tuoreella 

ruohosilpulla. Taimiväli 15-20cm, riviväli 

40-50cm. Taudeista möhöjuuri vaivaa lanttua 

eniten. Sitä torjutaan säännöllisellä kalkituksella 

ja viljelykierrolla. 1g = n. 300-500 siementä. 

Korjuu: Korjataan myöhään syksyllä. Naatit 

listitään ja juuret typistetään. 

Säilytys: Kellari tai kylmiö, ideaali lämpötila 0 

astetta suhteellisen kosteuden ollessa yli 95%. 

Käyttö: Raasteena, keitoissa, laatikoissa. Aikaisemmin 

myös lehtiä on käytetty vihanneksena. 

’MARIAN’ 


Uusi, nopeakasvuinen walesilainen lajike. Möhöjuuren 

kestävä. Pyöreä, juuriosa violettiniskainen, 

sileäpintainen alaosa vaaleankeltainen. 

- 21 - 

Runsassatoinen ja kylmänkestävä. Säilyy hyvin 

kellarissa. 

’WILHELMSBURGER’ 



Kauniin pyöreä. Juuriosa vihreäniskainen, alaosa 

keltainen. Malto kiinteää. Satoisa. Erinomainen 

varastointikestävyys. 

‘MAGRES’ Luomusiemen 

annos noin 5 g / 2,20€ til.no 1689 

Uusi, nopeakasvuinen, englantilainen lajike. 

Möhöjuuren ja härmänkestävä. Kehitetty erityisesti 

luomuviljelyä varten. Kasvuaika n. 85vrk. 

Pyöreä juuriosa violettiniskainen. Alaosa vaaleankeltainen. 

malto kauniin keltainen ja murea. 

Hyvän makuinen. 

’BRORA’ 

annos noin 1000 siementä /1,90€ til.no 1140 

Royal Horticultural Society’n palkitsema englantilainen 

lajike. Niska violetti, alaosa keltainen. 

sileäkuorinen. Malto vaaleankeltainen. 

Kasvuaika n. 80vrk. Kasvatetaan tiheässä, ettei 

kasva liian suureksi. Supermakea. Keitettäessä 

kypsyy nopeasti. 

’RUBY’ 


Myös Royal Holticultural Society’n palkitsema 

lajike. Jalostettu äärimmäisen makeaksi. Pyöreä 

muodoltaan, Kuori tumman purppuran punainen, 

malto kerman keltainen. Korkean kuivaainepitoisuutensa 

vuoksi hyvä varastointikestävyys. 

Härmänkestävä. 

MANGOLDI 

(Mangold) 

Beta vulgaris var. cicla 

Beta vulgaris var. fl avescens 

Kv. Viljellään yksivuotisena. Kotoisin itäiseltä 

Välimeren alueelta. Tunnettiin jo antiikin Kreikassa. 

Punajuuren ja sokerijuurikkaan sukulainen. 

Polveutuu rantajuurikkaasta. Mangoldi on 

todennäköisesti Beta-suvun vanhin viljelykasvi. 

Siirtolaiset veivät sen Yhdysvaltoihin 1800-luvun 

alussa. Siitä viljellään kahta tyyppiä: ruotimangoldia 

(Beta vulgaris var. fl avescens) ja 

lehtimangoldia (Beta vulgaris var. cicla). 1g = 


Viljely: Kylvö maan lämmettyä 9-10 asteiseksi 

2-3cm syvyyteen. Itämisaika 15-25vrk 17- 

20 asteessa. Kasvaa hyvin runsasravinteisessa

mullassa, pH n. 7,0. Taimiväli 15-20cm, riviväli 

40cm. Kasvaa korjuukelpoiseksi n. 60 vrk:ssa. 

Toinen kylvö kesäkuun lopulla, jotta satoa riittäisi 

pakkasiin asti. Kastellaan runsaasti kuivina 

jaksoina. Vältetään liian runsasta typpilannoitusta, 

ettei lehtien nitraattipitoisuus nouse liian 

korkeaksi. 

Korjuu: Korjuu aloitetaan uloimmista lehdistä, 

sisimmät lehdet jatkavat kehitystään. Lehdet 

vedetään irti, ei leikata – muuten vuotaa liikaa 

nestettä. 

Käyttö: Suuret pehmeät lehdet käytetään pinaatin 

tavoin. Paksut lehtiruodit voi valmistaa 

erikseen parsan tapaan. Nuoret lehdet salaattiaineksena 

ns. baby-leaf -tuotantoon. 

Säilytys: Lehtimangoldi säilyy muutaman päivän 

ja ruotimangoldi viikon verran, kun lämpötila 

on 0 astetta ja kasvi on suojattu muovilla. 

Voidaan pakastaa ryöpättynä. 

‘LUCULLUS’ Biodynaaminen siemen 


Vanha hollantilainen lehtimangoldilajike vuodelta 

1904. Voimakaskasvuinen. lehdet kellanvihreät, 

hieman ryppyiset. Ruoti valkoinen. 

Kasvuaika n. 50vrk. Kylmänkestävä. Satoisa. 

Yleisin Suomessa viljelty lajike. 

‘GLATTER SILBER 3’ Biodyn. siemen 


Tunnettu vanha ruotimangoldilajike alkuperäislajike 

on vuodelta 1885. Kasvuaika n. 52vrk. 

Runsassatoinen. Paksut, levetä ruodit; isot, tummanvihreät 

lehdet. Kestää jonkin verran pakkasta. 

’VULKAN’ 


Vanha sveitsiläinen lehtimangoldilajike. Tuo 

väriä keittiöpuutarhaan. Hyvin koristeellinen. 

Kauniit, punaiset ruodit. Lehdet punertavan 

vihreät. 

’BRIGHT LIGHTS’ F1 


F1-hybridi. Monen mielestä kaikkein koristeellisin 

lehtimangoldi. Ruodit hunajanvalkoisia, 

keltaisia, oransseja, ruusunpunaisia ja purppuranpunaisia. 

Sopii kukkapenkkiinkin. Suosikki! 

MANSIKKAPINAATTI 

(Bärmålla) 

Chenopodium foliosum 


- 22 - 

Yv., joskus kaksivuotinen. Vanha viljelykasvi. 

Käytetään myös marjasavikka -nimeä. Korkeus 

n. 35-80cm riippuen kasvuolosuhteista. Pienet 

lehdet lyhytruotiset, kolmiomaiset ja hammaslaitaiset. 

Lehtihangoissa kasvavat hedelmäsykeröt 

mansikanpunaisia. 1g = n. 1250 siementä. 

Viljely: Avomaakylvö varhain keväällä. sentin 

syvyyteen. Viihtyy ravinteikkaassa, kalkitussa 

ja aurinkoisessa kasvupaikassa. Taimi- ja riviväliksi 

jätetään 25-30cm. Helppo kasvattaa. Satoa 

voidaan korjata n. 10-12 viikkoa kylvöstä. 

Käyttö: Lehtiä käytetään mieluiten ennen kukintaa 

pinaatin tavoin. Syötävät hedelmäsykeröt 

lähes mauttomia. Käytetään myös koristeistutuksissa 

ja leikkokukkana. 

MELONI 

(Melon) 

Cucumis melo 

Melonin alkuperää ei varmuudella tunneta. Arvellaan, 

että se olisi kehittynyt trooppisesta ja 

subtrooppisesta Afrikasta kotoisin olevasta villistä 

alkumuodosta, mutta tiedetään myös Kiinan 

tuhansia vuosia vanhasta viljelyperinteestä. 

Välimerenmaihin meloni tuli ajanlaskumme 

alussa. Keskiajalla niitä viljeltiin Saksan luostaripuutarhoissa, 

joista ne levisivät muualle Eurooppaan. 

Vaatii erittäin paljon lämpöä. Meillä 

voi viljellä kasvihuonekasvina tai lämpölavoissa. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa, itämislämpö 

n. 30°C. Siemen itää 5-6 päivässä. Istutus 

multavaan, vahvaan, orgaanisia aineosia sisältävään 

maahan, pH yli 6,5. Kymmensenttinen 

ruohokate edistää kasvua ja helpottaa kastelua. 

Taimiväli 60-100cm. Jos kasvit tuetaan kasvamaan 

ylöspäin, taimiväliksi riittää 40cm. Kasvun 

aikana huonelämpötila ei saisi nousta yli 

30 astetta. Suihkuttele taimia päivittäin lämpiminä 

ajanjaksoina, ei kuitenkaan silloin, kun 

pölytys on käynnissä. Taimet latvotaan nuorina, 

kolmannen lehden yläpuolelta, jonka jälkeen 

kuhunkin taimeen kasvaa pian kolme lonkeroa. 

Niistä poistetaan heikoin, niin että jää kaksi jäljelle. 

Nämä lonkerot latvotaan taas 2-3 lehden 

yläpuolelta. Näihin kehittyy tavallisesti jo emikukkia 

eli hedelmiä muodostavia kukkia. Kun 

hedelmänalut ovat kehittyneet 4-5cm:n mittaisiksi, 

latvotaan lonkerot siten, että hedelmän 

yläpuolelle jää kaksi lehteä. Pölytys varmistetaan 

aamupäivän aikaan pensselillä, koska hedelmä 

ei kehity partenokarppisesti. Hedelmän 

alle on hyvä laittaa suojaksi joko olkia tai sanomalehti. 

Onnistunut pölyttyminen vaatii vähin-

tään 21 asteen lämpötilan. Vedenotto heikentyy, 

jos maan lämpötila on alle 16 astetta! 

Korjuu: Kylvöstä sadonkorjuuseen kestää n. 

110-120 vrk. Meloni on kypsä, kun harmaanvihreä 

väri vivahtaa oranssiin tai kellertävään, 

ja hedelmä irtoaa varrestaan helposti. Kypsä hedelmä 

tuoksuu miellyttävältä. 

’PETIT GRIS DE RENNES MELONE’ 



Satoisa. Yksi kaikkein aikaisimmista hunajamelonilajikkeista. 

Pyöreän hedelmän paino n. 500- 

800g. Malto oranssi. Kypsyy huonommissakin 

sääolosuhteissa. Hedelmän kypsymisen tietää, 

kun lähin lehti alkaa kuihtua. Aromaattinen. 

VESIMELONI 

(Vattenmelon) 

Citrullus vulgaris 

Vesimeloni eli arbuusi on tropiikista kotoisin 

oleva runsaasti lämpöä vaativa kasvihuoneen tai 

katetun parvekkeen kasvi. Kuuluu eri sukuun 

(Citrullus) kuin meloni (Cucumis). Ei ole varmaa 

tietoa sen alkuperästä. Tiedetään, että Etelä-Afrikassa 

busmannit ovat keränneet kautta 

aikojen luonnosta vesimeloneja ravinnokseen. 

Egyptistä, Niilin laaksosta, on tehty 2000 e.Kr. 

arkeologisia siemenlöytöjä. 

Viljely: Kasvihuoneeseen tai katetulle parvekkeelle. 

Kylvö helmi-maaliskuussa 10cm 

ruukkuun; yksi siemen/ruukku. Itää nopeasti, 

4-8vrk:ssa 21-30 asteessa. Lisävalo tarpeen. 

kasvualustan ja ilman lämpötilan tulee olla ainakin 

20 astetta. Karaisu on tärkeä ennen varsinaiselle 

kasvupaikalle istutusta. Kukkii 2-3 kk 

kylvöstä. Taimia ei leikata. Vaatii voimakkaan 

maan ja runsaan kastelun, pH 6-7. Taimiväli 

90cm. Parvekkeella viljeltäessä reiällisen ruukun 

on oltava vähintään ämpärin kokoinen. 

Käyttö: Hedelmäliha syödään sellaisenaan. 

Jauhetuista siemenistä tehdään Nigeriassa keittoa. 

‘MALALI’ Luomusiemen 


Israelilainen lajike. Kasvuaika n. 90vrk. Pallomainen, 

vahapeitteinen hedelmä. Kuori vihreä, 

jossa tummempia juovia. Kasvaa 5-6 –kiloiseksi. 

Malto punainen ja mehukas. Rento, haarautuva 

varsi. Harmahtavan vihreät, syväloviset 

lehdet. Hyönteispölytteinen. 

’SUGAR BABY 


- 23 - 

’Sugar Baby’ tuli markkinoille 1959. Siitä lähtien 

se on ollut eniten viljelty aikainen vesimelonilajike.Kasvuaika 

n. 76vrk. Kiipeilevä, mutta 

pienikasvuinen. Pyöreät, tummanvihreät hedelmät 

kasvavat n. 2,5-kiloisiksi.Makea malto punainen. 

Siemenet tummanruskeita. 

MUNAKOISO 

(Äggplanta) 

Solanum melongena 

Mv. Viljellään yksivuotisena. Munakoiso, munahedelmä, 

aubergiini, on läheistä sukua tomaatille 

ja perunalle. Kotoisin Kaakkois-Aasiasta ja 

Etelä-Intiasta. Maurien mukana levisi Espanjaan 

1000-luvulla. Silloin ne olivat valkeita ja 

munanmuotoisia. Muut eurooppalaiset suhtautuivat 

siihen hyvin skeptisesti, vain italialaiset 

uskalsivat syödä niitä. Ajat ovat kuitenkin 

muuttuneet ja munakoiso tunnetaan kaikkialla 

hienon makuisena vihanneksena. Hedelmän 

muoto vaihtelee suuresti lajikkeen mukaan. Se 

voi olla pallomainen, munamainen, päärynän 

muotoinen tai pitkänomainen. Kaunis kasvi: 

tammenlehden tapaan loviset lehdet ovat kookkaat, 

alapinnaltaan nukkaiset, kukat vaaleanvioletit, 

joskus valkoiset. Itsepölytteinen. 1g = n. 

200 siementä. 

Viljely: Tarvitsee paljon lämpöä ja valoa. Päiväneutraali. 

Kasvualustan tulisi olla ainakin 20 

astetta ja ilman lämpötilan vähintään 18 astetta. 

Jos valoa on liian vähän, kasvu on heikkoa ja nuput 

varisevat. Esikasvatus tammikuusta maaliskuuhun. 

Jotta saadaan hyvät taimet, lisävalo on 

tarpeen. Ideaali itämislämpötila 24-30 astetta. 

Kasvatuslämpötila 20 astetta. Lämpötilan pudotus 

vaiheittain eli karaisu on tärkeää ennen varsinaiselle 

kasvupaikalle istutusta. Kasvatetaan 

kasvihuoneessa (2-3 tainta /m2) tai lämpimällä 

seinustalla ruukussa, niin että kylmillä ilmoilla 

voi viedä sisälle. Yölläkään lämpö ei saisi laskea 

alle 20 asteen. Munakoisolla on samanlaiset 

kasvuvaatimukset kuin tomaatilla: runsaasti 

ravinteita, lämpöä ja vettä. Kasvin voi latvoa, 

kun se on noin 25 cm korkea, silloin siitä tulee 

pensasmaisempi. Annetaan ainoastaan kolmen 

oksan kehittyä. Pölyttymistä voi varmistaa täristämällä. 

Kasvusto pidetään ilmavana poistamalla 

alimpia lehtiä. Munakoiso ja pensaspapu 

viihtyvät keskenään. Altistuu samantyyppisille 

kasvitaudeille ja tuholaisille kuin tomaatti! 1g 

= n. 230 siementä. 

Käyttö: Munakoisoa voidaan valmistaa ruuaksi 

monella tapaa: leivitettynä, paahdettuna tai vain 

öljyssä paistettuna, pataruuissa, kuorrutettuna 

jne.

‘BLACK BEAUTY’ Luomusiemen 


Yksi maailman eniten viljeltyjä munakoisoja. 

Kasvuaika n. 77vrk. Kasvaa pensasmaisesti, 

korkeus n. 65-75cm. Muodostaa 4-6 tummanviolettia, 

hienonmakuista munanmuotoista hedelmää, 

koko 0,5-1,5 kg. Säilyvyys keskivertoa 

parempi. Varma ja helppohoitoinen lasinalaisviljelyyn 

sopiva lajike etelästä pohjoiseen. 

’ROSA BIANCA’ Luomusiemen 


Vanha, yhä suuresti arvostettu lajike Italiasta. 

Suuri, melkein pyöreä, kermanvalkoisella ja laventelinsinisillä 

raidoilla väritetty hedelmä. Läpimitta 

n. 10-14cm. Malto on kiinteää, mureaa 

eikä ollenkaan kitkeryyttä. 

MUSTAJUURI 

(Svartrot) 

Scorzonera hispanica 

Mv. Kotoisin Etelä-Euroopasta ja Kaukasiasta, 

missä käytetty lääkekasvina. Ensimmäiset kirjalliset 

tiedot viljelystä 1500-luvulta. Suomessa 

viljelty ainakin jo 1800-luvulla. Mustajuuri kasvattaa 

pitkän, lähes tasapaksun, pinnalta mustan, 

sisältä valkoisen ja runsaasti maitiaisnestettä 

sisältävän paalujuuren. Voi viljellä Lapissa 

asti. 1g = n. 70-90 siementä. 

Viljely: Tavallinen lannoitettu maa muokataan 

syvään, pH 6,5. Siemenet kylvetään 2cm:n syvyyteen 

varhain keväällä tai syksyllä. Itämislämpötila 

8-25°C, itämisaika 14 vrk. Taimiväli 

10-15cm. Kuivina jaksoina kasteltava. Lisälannoitteeksi 

sopivat sarvilastu ja luujauho. Kesällä 

voi kastella nokkoskäytteellä. Kukinta ei 

heikennä juuren laatua, kun kukintovarret katkaistaan 

heti niiden ilmestyttyä. Kestää hyvin 

kylmää. 

Korjuu: Pitkä kasvuaika, noin 20 viikkoa. Sato 

korjataan myöhään syksyllä tai aikaisin seuraavana 

keväänä. Juuret nostetaan talikolla varovasti, 

etteivät katkea. Kukkii toisena vuonna 

keltaisin kukin, tällöin saadaan omia siemeniä. 

Säilytys: Säilyy kellarissa esim. hiekassa useita 

kuukausia, kun lämpötila on –1-0 astetta ilman 

suhteellisen kosteuden ollessa yli 95%. Voidaan 

pakastaa ryöpättynä. 

Käyttö: Syödään keitettyinä. Juuri sisältää 

inuliinia ja useita vitamiineja. Lehtiä ei käytetä. 

Sitruunanmehu estää juurien tummumisen. 

Maku on makeahko, pähkinämäinen. 

- 24 - 

’VENÄLÄINEN JÄTTILÄINEN’ 


Vanha tunnettu tanskalainen lajike vuodelta 

1877. Kasvuaika n. 115vrk. Tuottaa mustanruskeita, 

keskikokoisia, tiiviitä ja hienoja juuria. 

Malto valkoinen ja murea. 

’HOFFMANNS SCHWARZE PHAL’ 



Saksalainen lajike. Maasta riippuen mustanruskea 

paksu juuri keskipitkä tai pitkä. Malto kiinteä 

ja hienon makuinen. 

NAURIS 

(Majrova) 

Brassica rapa 

Kv. viljellään yksivuotisena. Kaskinauris on 

tunnettu Euroopassa jo 4000 vuotta. Voi viljellä 

Lappia myöten. Syötävä osa muodostunut turvonneesta 

pääjuuresta ja alkeisvarresta. Luultavasti 

Suomen vanhin viljelykasvi, jota viljeltiin 

ohran ohella. Nauris-sanaa ei ole lainattu muista 

kielistä. Nauriit jaetaan varhais- eli kesänauriisiin 

ja talvinauriisiin eli kaskinauriisiin. Useat 

kannat ovat risteytyneet keskenään tai turnipsin 

kanssa. Kaskinauriista tunnetaan Kainuussa, 

Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa kantoja, 

jotka on nimetty viljelijänsä tai paikkakunnan 

mukaan. Meidän kantamme on ‘Enon kantaa’, 

viljelijänä Kauko Heiskanen. Pohjoismaiden 

geenipankki sai 1980-luvun alussa Suomesta 

talteen parikymmentä kantaa. 

Viljely: Naurismaaksi sopii kosteuden säilyttävä, 

hiekkainen savi- tai multamaa, joka ei ole 

hapan, pH n. 5.5-7. pH:n ollessa yli 7, vältytään 

möhöjuurelta. Maa ei saa olla vasta lannoitettua, 

jolloin erilaiset tuholaiset ovat kiusana ja 

nauriista tulee pahanmakuisia, karvaita. Pari 

vuotta aikaisemmin hevosenlannalla lannoitettu 

kasvualusta antaa maukkaimmat nauriit. Ensimmäinen 

kylvö tehdään pari viikkoa ennen juhannusta, 

toinen viikon kuluttua 1-2cm:n syvyyteen. 

Itää nopeasti 4-7vrk:ssa. Ennen vanhaan 

siemenet ’töpeksittiin’ eli siemenet laitettiin 

suuhun ja syljettiin multaan, jolloin ne samalla 

kostuivat ja itäminen oli varmempaa. Harvennetaan 

10cm välein, riviväli 20-30cm. Pienten 

taimien päivittäinen kastelu suojelee niitä maakirpuilta, 

myös tuhkan ripottelu taimien päälle 

auttaa. Ruohokate pikkutaimien ympärillä estää 

myös kirppujen tuhot. Harso estää parhaiten 

kaalikärpäsen ja muiden lentävien tuholaisten 

iskun kasvustoon. Möhöjuurta kalkitsemisen li-

säksi voi välttää vaihtamalla kasvupaikkaa vuosittain. 

Satoa saadaan noin kahden kuukauden 

kuluttua kylvöstä. Kaskinaurista viljeltäessä 

kaski kaadettiin juhannuksen jälkeen ja poltettiin 

seuraavana kesänä. Nykyajan kaskeksi 

poltetaan risukasa, jonka tuhka levitetään ja sen 

jäähdyttyä kylvetään siemen. 1g = n. 400-600 

siementä. 

Korjuu: Nauriit korjataan tennispallon kokoisina. 

Ei säily niin hyvin kuin sukulaisensa lanttu. 

Käyttö: Hyvänmakuinen, makea juures joko 

tuoreena nautittavaksi tai kypsennettynä muhennoksiin, 

patoihin, keittoihin tai vaikka leivänpäällysteeksi 

pula-ajan tapaan. 

‘KULTAPALLO’ Biodynaaminen siemen 


Lajike vuodelta 1859. Juuret pyöreitä, sileitä ja 

kauniin kullankeltaisia. Malto vaaleankeltainen, 

mehukas ja makea. Kasvuaika n. 60vrk. Varastointikestävyys 

parempi kuin muilla lajikkeilla. 

‘LUMIPALLO’ 


Lajike vuodelta 1856. Voimakaskasvuinen. 

Juuret sileitä, valkoisia ja pyöreitä, joskus hieman 

litteähköjä. Nopeakasvuinen, kasvuaika n. 

60vrk. Maku mieto ja makea. 

’PURPLE TOP MILAN’ 


Tunnettu lajike vuodelta 1880 on edelleen yksi 

viljellyimmistä nauriista. Litteänpyöreän, sileäkuorisen 

juuriosan yläosa purppuranpunainen, 

alaosa valkoinen. Voimakaskasvuinen ja terve. 

Säilyy kellarissa muutamia kuukausia. Käytetty 

hapatukseenkin. 

KASKINAURIS, ‘Enon kanta’ 


Tunnettu maatiaislajike Pohjois-Karjalasta. 

Violetti-, kelta- ja kirjavakuorisia. Perinteisiä 

käyttötapoja ovat haudukkaat, naurispuuro ja 

tuorekäyttö. Moderneja käyttötapoja taas kuivatut 

naurislastut. 

(ISO)NOKKONEN 

(Brännnäsla) 

Urtica dioica 


Mv. Nokkonen on kaksikotinen, luonnon ruohokasvi. 

Sillä on rönsyilevät juuret, jotka leviävät 

1-1,5 metrin päähän taimesta. Korkeus n. 

1-1,8m. Teräväkärkiset lehdet vastakkaiset ja 

- 25 - 

sahalaitaiset. Koko kasvissa on poltinkarvoja. 

Yksi tärkeimmistä perhosten ravintokasveista. 

Vielä 1600- ja 1700-luvuilla nokkosen viljely 

oli yleistä. 1g = n. 7000 siementä. 

Viljely: Avomaakylvö keväällä touko-kesäkuussa 

tai elo-syyskuun vaihteessa. Itävyys 

70-90%:n luokkaa. Viihtyy ravinteikkaassa, 

humuspitoisessa, kosteutta pidättävässä maassa, 

auringossa tai puolivarjossa. Kukkavarret kehittyvät 

yleensä vasta toisena vuonna. 

Käyttö: Nokkosesta on moneksi: ravintokasvi, 

lääkekasvi, (runsaasti A- ja C-vitamiinia ja 

rautaa), tekstiilikuitu, värjäyskasvi, elintarvikkeiden 

lisä- ja väriaine, lehtilannoite ja kirvojen 

torjunta-aine. 

OKRA 

Abelmoschus esculentus 

Yv. Kuuluu malvakasveihin. Alkuperästä ei olla 

varmoja, mutta oletetaan sen olevan sekä intialaista 

että afrikkalaista alkuperää. Viljellään 

hedelmien vuoksi. Hedelmä on 10-25cm pitkä, 

kulmikas ja pysty kaventuen kärjestään teräväksi 

ja sisältää runsaasti siemeniä. Afrikassa ja 

Aasiassa laajoilla alueilla okra kuuluu jokapäiväiseen 

ruokavalioon. 

Viljely: Viljellään kasvihuoneessa samalla tavoin 

kuten paprikoita. Esikasvatus maaliskuussa. 

Vaatii runsasravinteisen, multavan kasvualustan. 

Taimien istutusväli n. 50cm. Lämpötila 

ei saa nousta yli 30 asteen, koska silloin kukat 

putoavat herkästi. Huolehditaan kastelusta. 

Säännöllinen suihkutus torjuu kirvoja. 

Käyttö: Hedelmä käytetään puoliksi kypsyneenä 

vihreänä, jolloin se on mehukas. Se voidaan 

halkaista ja kuivata sekä kuivattuna jauhaa. Jauheella 

voidaan sitten saostaa keittoja ja muhennoksia. 

Okraa voidaan säilöä myös umpioimalla 

tai etikkaliemeen keittämällä. Yleisempää on 

kuitenkin hedelmien syöminen tuoreena. Maku 

on mieto ja hedelmän rakenne on liimautuva. 

Aluksi liimaisuus voi tuntua vastenmieliseltä, 

mutta oikealla tavalla valmistettuna okraruoat 

ovat herkullisia. Kypsyessään okra muuttuu 

ruskeaksi, kuivaksi kotahedelmäksi. Siemeniä 

on käytetty kahvin korvikkeena. Okra on myös 

vanha rohtokasvi. Lehdistä ja nuorista hedelmistä 

on tehty ihohauteita samoin kuin hedelmistä 

valmistettua uutetta on käytetty monenlaiseen 

lääkitykseen. Varresta saaduista kuiduista 

on valmistettu naruja ja purjeita. 

’CLEMSONS SPINELESS’ 

annos noin 90 siementä /1,90€ til.no 1156

Hedelmät tumman vihreät. 

PALSTERNAKKA 

(Palsternacka) 

Pastinaca sativa 

Kv. Tämä keltakukkainen porkkanan sukulainen 

oli tärkeä Euroopassa, kunnes peruna syrjäytti 

sen. Kasvaa luonnonvaraisena melkein 

kaikkialla Euroopassa. Keltit viljelivät sitä muinoin, 

ja se kuului myös kreikkalaisten ja roomalaisten 

ruokapöytään. Ei tiedetä tarkasti, milloin 

palsternakka tuli Suomeen, mutta siemeniä on 

löydetty runsaasti Kuusiston linnan kaivauksista 

Kaarinasta, jotka ovat peräisin 1300-1500 lukujen 

väliseltä ajalta. Palsternakka kasvaa viljelykarkulaisena 

varsinkin Etelä-Suomessa, mutta 

sitä on tavattu myös Perä-Pohjolasta, Torniosta. 

1g = n. 150-250 siementä. 

Kasvaa melkein missä vain, mutta parhaiten 

syvään muokatussa ravinnepitoisessa savensekaisessa 

maassa, pH 5,5-7,0. Liotetut siemenet 

kylvetään aikaisin keväällä tai syksyllä 2-3 cm 

syvyyteen. Siementä laitetaan runsaasti, itämisaika 

n. kolme viikkoa (15-25 vrk). Alin itämislämpötila 

+5 astetta. Harvennetaan 10-15cm 

välein. Riviväli 30-40cm. Kuivina kausina 

kastellaan. Yli vuoden ikäinen siemen itää huonosti. 

Pohjoisessa voidaan kasvattaa taimet tai 

kylvää edellisenä syksynä. Taimivaiheessa kehitys 

on hyvin hidasta. Lisälannoitusta on hyvä 

antaa heinäkuun loppupuolella, elokuun alussa. 

Aika taudinkestävä, porkkana- ja sellerikärpänen 

saattaa joskus vaivata. Harson tai suojaverkon 

käyttö auttaa. Kylvöstä korjuuseen kestää 

110-120vrk. Korjuu: Sato korjataan myöhään 

syksyllä ennen maan jäätymistä tai jätetään talveksi 

maahan ja korjataan ennen kasvun alkua 

keväällä. Silloin se on miedomman makuinen 

ja sokeripitoisuus on kolminkertainen syksyyn 

verrattuna. Kukkii toisena kesänä, jolloin saadaan 

omia siemeniä. 

Käyttö: Paksu juuri, jopa puoli kiloa, on hyvin 

ravitseva ja sisältää runsaasti valkuaisaineita, 

B- ja C-vitamiineja ja kivennäisaineita. Sisältää 

voimakastuoksuista aromiöljyä. Vahvan makunsa 

vuoksi käytetään etupäässä liemijuureksena. 

Keväällä korjattua miedompaa palsternakkaa 

voi syödä raasteena tai tehdä vihannespihvejä. 

Lehtiä voidaan käyttää kastikkeissa. 

‘HALBLANGE WEISSE’ Biodyn. siemen 


Vanha, tunnettu lajike. Erittäin suosittu Saksassa 

ja Itävällassa. Nopeakasvuinen pals- 

- 26 - 

ternakaksi. Kermanvalkoiset juuret kauniita, 

kartiomaisia noin 6cm läpimitaltaan. Terve ja 

kylmänkestävä. 

’TENDER & TRUE’ Kylvönauha 

annos 3 x 1,66m / 2,20€ til.no 1064 

Siemenet ’kylvetty’ valmiiksi maassa hajoavaan 

nauhaan. Ei juurikaan harvennusta. Kastelusta 

pidettävä erityistä huolta. Kuivassa maassa siemenet 

eivät idä. Hyvän makuinen! 

’WHITE GEM’ 


Englantilainen, runsassatoinen lajike vuodelta 

1860. Keskipitkät juuret poikkeuksellisen 

valkoiset. Pohjolan eniten viljelty palsternakka. 

Hyvä varastointikestävyys. Kasvuaika n. 

120vrk. Hienon makuinen. 

PAPRIKA 

(Sötpaprika) 

Capsicum annuum var grossum 

Paprikat, perunan ja tomaatin sukulaiset, ovat 

todennäköisesti kotoisin Keski-Amerikasta, Bolivian 

ja/tai Perun alueilta. Siellä niitä on viljelty 

jo tuhansia vuosia. Kulkeutuivat Eurooppaan 

monen muun kasvin ohella Kolumbuksen kyydissä. 

Vihannespaprika sisältää beetakaroteenia 

(punaiset) sekä runsaasti C-vitamiinia. Kylvöstä 

korjuuseen kestää n. 130-160vrk. 1g = n. 120- 


Viljely: Esikasvatus aloitetaan helmi-maaliskuussa. 

Itämislämpö 22-24°C, itämisaika 10- 

18vrk. Minimilämpötila itämiselle 11 astetta 

ja kasvulle 14 astetta. Pikkutaimet koulitaan ja 

karaistaan. Kasvupaikka lämmin seinusta tai 

kasvihuone. Kasvaa ruukussa myös valoisalla 

ikkunalla. Taimiväli 30-50cm. Multava maa. Ei 

vaadi niin voimakasta lannoitusta kuin tomaatti. 

Lämpö kasvukauden aikana ei saa nousta 

yli 30°C, koska silloin kukat putoavat herkästi. 

Hedelmöitykselle ihanteellisen lämpötila on 18- 

22 astetta. Pitkään jatkuva viileys vahingoittaa 

juuristoa ja johtaa kasvun pysähtymiseen. Kasvun 

aikana tarvitsee runsaasti valoa ja kosteutta. 

Samoja tauteja ja tuholaisia kuin tomaatilla. 

Harmaahome lienee hankalin. Säännöllinen 

suihkutus torjuu kirvoja ja mustalahoa. Itsepölytteinen! 

Hyvissä olosuhteissa monivuotinen. 

’PUSZTAGOLD’ Biodynaaminen siemen 


Keskiaikainen ja satoisa. Hedelmät suuria, kirkkaankeltaisia, 

paksuseinämäisiä, päästä tylppiä.

Maku mieto, mutta aromaattinen. Voidaan käyttää 

kypsymättömänäkin! Sopii hyvin täytettäväksi! 

’BARANGIO’ 


Soveltuu hyvin ruukkuja amppeliviljelyyn. 

Kasvutapa kompakti. Hedelmät oranssinkeltaisia, 

pitkänomaisia, ja tylppiä. Pienikokoisina 

sopivat hyvin suupaloiksi. Kiinnostava! 

SWEBANA’ Biodynaaminen siemen 


Aikainen ja satoisa. Korkeus n. 60cm. Hedelmä 

kartiomainen, kolmilohkoinen, alaspäin kapeneva, 

peperonia muistuttava. Hedelmä alkuun 

vaaleankeltainen, kypsänä punainen. Mieto ja 

mehukas. 

‘NEW ACES’ F1 


F1-hybridi. Yksi aikaisimmista ja kestävimmistä 

lajikkeista. Kasvuaika taimivaiheesta n. 

50vrk. Pienikokoinen, hedelmä (60-70 g) muuttuu 

tummanvihreästä syvänpunaiseksi. Viljelyvarma. 

Sopii hyvin ikkunalautaviljelyyn sekä 

lämpimään kasvupaikkaan ulos. 

‘ARIANNE’ F1 


F1-hybridi. Nykyaikainen, hyväksi koettu hollantilainen 

lajike. Viljelyvarma. Tukevakasvuinen, 

kasvuaika n. 57vrk Malto paksu, mehukas 

ja makea. Kypsyessään muuttuu vihreästä loistavan 

oranssiksi. 

‘MAVRAS’ F1 


F1-hybridi. Mielenkiintoisen värinen, muuttuu 

kypsyessään tummanpunaisesta kiiltävän tummanvioletiksi. 

Hedelmä 3-4-lokeroinen, paksuseinäinen 

ja painava. Kasvutapa rehevä. Nopeakasvuinen 

ja runsassatoinen. Silmänruokaa 

salaattikulhossa! 

CAYENNE- JA CHILIPIPPURI 

(Cayenne- och chilipeppar) 

Capsicum annuum 

EARLY JALAPENO Luomusiemen 


Erittäin tulinen chilipippuri. Meksikolaisen 

keittiön välttämättömyys! 

Viljely: Kasvuaika n. 65vrk. Vaatii lämpimän 

kasvupaikan, kasvihuoneen, ikkunanlaudan tai 

- 27 - 

lämpimän seinustan. Mullan tulee olla runsasravinteista. 

Hedelmät kapeita ja pitkiä (leveys 

noin 2-3cm, pituus 5-7cm). Muuttuu kypsyessään 

vihreästä punaiseksi. Savussa kuivattua 

kutsutaan ‘chipotleksi. Hyönteispölytteinen! 

‘APACHE’ FI 


F1-hybridi. Pienikasvuinen ja pensasmainen. 

Sopii ruukkuviljelyyn ikkunalle, parvekkeelle 

tai pihaan. Korkeus 30-45cm. Runsaasti pitkulaisia, 

tummanpunaisia hedelmiä, joissa voimakas, 

keskivahva maku. 

’HOT STUFF’ 


Niille jotka pitävät tulisesta mausta! Pakkauksessa 

kolmenlaisia chilejä. Korkeus 80-100cm. 

Alussa vihreät hedelmät muuttuvat kypsyessään 

punaisiksi, keltaisiksi ja oranssiksi lajikkeensa 

mukaan. 

’JOE’S LONG’ F1 


Kypsyttyään punaiset hedelmät epätavallisen 

pitkät, 20-30cm. Keskivahva. Erittäin satoisa. 

CHILIPIPPURI & PAPRIKAMATOT 

annos kolmen alla lueteltujen siemenet / 

2,20€ til.no 1159 

’CHILI DE CAYENNE’ 

Tuuhea. Korkeus n. 60cm. Pitkä, suippeneva 

hedelmä, 10-15cm. Muuttuu kypsyessään vihreästä 

kirkkaanpunaiseksi. Tulisuudeltaan keskivahva. 

Kasvuaika n. 95vrk. 

’CORNO DI TORRO ROSSO – LONG’ 

Vanha paprikalajike. Nimi tarkoittaa ‘härän sarvia’. 

Kasvuaika n. 80vrk. Voi kasvaa jopa 25cm 

pitkäksi. Mehukas ja makea. Monen suosikki 

tuoreena. 

’WORLBEATER –LARGE’ 

Paprika. Runsassatoinen. Kypsyessään muuttuu 

vihreästä punaiseksi. 

Viljely: Taimikasvatus ei voi enää helpommaksi 

mennä. Siemenet kylvetty valmiiksi erillisiin 

mullassa hajoavaan paperiin kukin lajike erikseen. 

Tarvitset halkaisijaltaan 8-9cm kokoisen 

ruukun. Laita pohjalle salaojitukseksi lekasoraa 

tai ruukunpalasia. Täytä ruukku taimikasvatusmullalla 

ja aseta siihen siemenmatto. Peitä se 

ohuelti mullalla ja kasvata kylvöstä tavalliseen

tapaan. Huolehdi erityisen hyvin kastelusta. 

Kylvös ei missään tapauksessa saa päästä kuivumaan. 

Kannattaa laittaa rei’itetty muovi ruukun 

päälle. Se helpottaa hoitoa. Taimet koulitaan 

ajallaan omiin ruukkuihinsa. 

‘HUNGARIAN HOT WAX’ Luomusiemen 


Aikainen, rotevakasvuinen lajike (n. 58vrk). 

Hedelmät pitkänomaiset n. 12-14cm. Kypsyessään 

muuttuvat vihreästä keltaiseksi ja täysin 

kypsänä punaiseksi. Satovarma lajike viileämmissäkin 

olosuhteissa. Maku voimakas, muttei 

tyrmäävä! 

‘HABANERO’ Luomusiemen 


(C. chinense). Kasvuaika n. 75vrk. Tulinen chilipippuri. 

Kotoisin Länsi-Intiasta. Mitä enemmän 

saa aurinkoa ja lämpöä, sitä tulisempi 

maku. Kasvaa keskikokoiseksi, haaroittuvaksi. 

Riippuvat hedelmät n. 4cm pitkiä ja 3cm leveitä. 

Kypsyessään muuttuvat vihreästä oranssiksi. 

’BHUT JOLOKIA FIERY FURNACE’ 


New Mexicon yliopiston tutkijat löysivät vuonna 

2007 tämän intialaisen lajikkeen, jota nyt 

toistaiseksi on pidetty maailman voimakkaimpana 

chilinä. Sille on mitattu miljoona Scovillen 

yksikköä, kun edellinen voittaja sai 577.000 

yksikköä. Oranssinpunaiset hedelmät 5-8cm 

pitkiä. Ne voi säilöä pakastamalla, mutta ovat 

parempia kuivattuna. Kiinnostava on tämä hyvin, 

hyvin tulinen chili! 

PARSA 

(Sparris) 

Asparagus offi cinalis 

Mv. (I-V). Korkeus n. 100cm. Kasvaa luonnonvaraisena 

Etelä- ja Länsi-Euroopan hiekkaisilla 

merenrannoilla. Viljelty jo ainakin 5000 vuotta, 

Skandinaviaan se tuli 1600-luvulla. Voi saavuttaa 

jopa 150 vuoden iän, keskimääräinen viljelyikä 

10 vuotta. 1g = n. 40 siementä. 

Viljely: Aurinkoinen kasvupaikka. Kasvaa savimaassakin, 

mutta helpompi korjata hiekkapitoisesta 

mullasta. Maahan lisätään kalkkia ja 

runsaasti kompostia, pH n. 7,5. Liotetut siemenet 

(1vrk) kylvetään keväällä avomaalle 4-5cm 

syvyyteen. Itämislämpö 18-20 astetta, itämisaika 

2-4 viikkoa. Taimet voi myös esikasvattaa 

sisällä. Riviväli 20cm, taimiväli 10cm. Syksyllä 

lopullinen istutus vähintään 5cm syvyyteen 

- 28 - 

taimivälin ollessa 30-40cm. Riviväli 100cm. 

Parsalla on vaakasuora juurakko, joka kasvaa 

osaksi sivuille, osaksi ylöspäin. Juurakon nuoret 

osat ovat keväisin sormen paksuisia syötäviä 

versoja. Käytä mielellään katetta: rakkolevä on 

parasta, mutta olkikatekin on hyvää. Penkki lannoitetaan 

vuosittain sadonkorjuun jälkeen esim. 

ruohosilpulla. 

Korjuu: Valkoista parsaa kasvatettaessa taimien 

päälle luodaan hiekasta tai hiekkamullasta 

40-50cm korkea harju. Versot säilyvät valkoisina. 

Korjataan ennen kuin ehtivät pinnalle. Vihreän 

parsan versot saavat kasvaa maan pinnalle. 

Korjataan, n. 20cm pituisina katkaisemalla 

varret hieman maanpinnan alapuolelta. Versot 

leikataan lähes päivittäin, koska vanhemmiten 

niistä tulee syömäkelvottomia, puisevia. Korjuuaika 

kestää juhannukseen. Syksyllä varsien 

kuivuttua ne leikataan poikki maan pinnalta. 

Käyttö: Kevään vihannes, herkullinen ja ravitseva. 

Vihreä parsa sisältää runsaasti A- ja Cvitamiinia. 

Voidaan käyttää raakana tai höyrytettynä 

kastikkeiden kera. Maukkaita ruokia 

saadaan kuorruttamalla niitä uunissa. Kasvista 

saadaan näyttävää leikkovihreää. Älä kuitenkaan 

leikkaa liikaa, jos haluat parsasatoa seuraavanakin 

kesänä. Parsan punaiset marjat ovat 

myrkyllisiä. Niitä voi käyttää siemenlisäykseen. 

Säilytys: Talveksi versoja voidaan pakastaa tai 

umpioida. 

‘MARY WASHINGTON’ 


Tunnettu vanha lajike 1900-luvun alkupuolelta. 

Antaa varhain pitkiä, suoria varsia. Sopii sekä 

valkoisen että vihreän parsan kasvatukseen. 

Hyvä talven- ja taudinkestävyys. On resistentti 

mm. parsaruosteelle. 

PUNAPARSAHERNE 

(Sparrisärt) 

Tetragonolobus purpureus 


Yv. Kotoisin Välimeren alueen eteläosista. 

Kuuluu hernekasveihin. Korkeus n. 40-50cm. 

Lehdet kolmisormisia, kukat dramaattisen verenpunaisia. 

Varsi tanakka eikä tarvitse tukea. 

Säännöllisesti nelisärmäisessä palossa on neljä 

pitkittäistä siivekettä, joista johtuu sen toinen 

nimi, siipipapu. Mainittiin jo Antiikin yrttikirjoissa. 

Ensimmäiset maininnat viljelystä Pohjoismaissa 

on Tanskanmaalta vuodelta 1673. 

1700-luvulla sitä kasvatettiin jonkin verran 

herraskartanoissa, mutta vasta 1800-luvulla

viljely yleistyi säätyläisten keskuudessa. Se on 

edelleen melko tuntematon, mutta tutustumisen 

arvoinen vihannes. Lämpimänä kesänä kasvatus 

onnistuu avomaalla, mutta viileänä kesänä varmemmin 

kasvihuoneessa. Maku muistuttaa parsan 

makua. Voi viljellä koristekasvinakin! 1g = 

noin 15 siementä. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai etelässä 

kylvö avomaalle toukokuussa, kun maa on 

lämmennyt. Siemenet kylvetään n. 5cm välein 

2-3cm syvyyteen. Taimiväliksi jätetään 15- 

20cm, koska juuristo on matala ja laaja. Ihanteellinen 

kasvulämpötila on yli 20 astetta, siksi 

on hyvä käyttää alkukesästä harsoa. Nopeakasvuinen, 

kasvuaika noin 55vrk. Viihtyy aurinkoisessa, 

kalkitussa, kosteutta pitävässä, ravinteikkaassa 

ja multavassa maassa. Kärsii herkästi 

kuivuudesta. 

Korjuu: Erikoiset, kulmikkaat palot korjataan 

2-3cm pituisina, jolloin palon paino 1-2g. Nuorina 

mureita ja herkullisia! Vanhetessaan puutuvat. 

Tuleentuneina niistä voi käyttää siemenet 

ja nauttia kuten silpoydinherneitä tai paahtaa ja 

käyttää kahvin korvikkeena. Saksassa sen toinen 

nimi onkin ’Kaffee-Erbse’, kahviherne. 

Käyttö: Nuoret palot syödään kokonaisina. 

Keittoaika suolavedessä noin 10-15min. Myös 

kukat, varret, lehdet ja mukulamaiset varastojuuret 

ovat syötäviä. Rusakoiden ja kanien 

herkkua! 

PAVUT 

(Bönor) 

Yv. Pavut jaetaan tavallisesti neljään ryhmään; 

tarha-, pelto-, ruusu- ja soijapapuihin. Kaikkiaan 

papulajeja on n. 12000. Taloudellisesti 

suurin merkitys on Etelä-Amerikasta kotoisin 

olevilla tarhapavuilla. Niitä on viljelty ainakin 

8000 vuotta. Suomessa viljely alkoi 1700-luvulla. 

Pavut ovat lämpimän ilmaston kasveja. Kasvu 

häiriintyy jo alle neljän asteen lämpötilassa. 

Palkokasvina papu pystyy ottamaan typpeä 

suoraan ilmasta, viihtyen näin laihemmassakin 

maassa. Ihanteellinen maaperä on runsashumuksinen, 

kevyt ja nopeasti lämpenevä; pH:n 

tulisi olla n. 7,0. Haitallisin kasvitauti on pavun 

laikkutauti, sateiset säät lisäävät tämän taudin 

esiintymistä. Myös pahka- ja harmaahome saattavat 

kiusata. Sato on korjattava ennen kuin siemenet 

kasvavat liian isoiksi. Sisältää runsaasti 

valkuaisaineita. Syödään aina keitettyinä, sillä 

raakoina sisältävät myrkyllisiä glykosideja. 

- 29 - 

HÄRKÄPAPU 

(Bondböna) 

Vicia faba 

Yv. Kylmänkestävä härkäpapu kuuluu virnan 

sukuun, ja on yksi vanhimmista ja ehkä vanhin 

viljelty palkokasvi. Pystykasvuinen, tanakkavartinen 

ja kärhetön. Tietoja härkäpavun käytöstä 

on 4500 vuoden takaa. Todennäköisesti se 

on kotoisin Lähi-idän ja Välimeren seuduilta. 

Suomeen härkäpavun toivat kiertävät munkit jo 

1200-luvulla. Se oli Mauno Ladonlukon maalaissa 

vuodelta 1234 niiden kasvien joukossa, 

joista oli maksettava kirkolle kymmenykset. 

Tunnetaan myös pelto-, hevos- ja talonpoikaispavun 

nimellä. Korkeus 50-100cm. Lehtihangoissa 

2-5 valkoista kukkaa, joissa musta 

pilkku. Sietää jopa -4 pakkasastetta. Käytetään 

ravinto- ja viherlannoituskasvina. Tärkeä valkuaislähde: 

siemenet sisältävät proteiinia lähes 

30%. 100g = n. 60-90 siementä. 

Viljely: Vaatimaton maalajin suhteen. Menestyy 

raskailla, syvämultaisilla ja hyvin vettä pidättävillä 

mailla. Ravinnetilan tulee olla hyvä. 

Maa lannoitetaan viikkoa ennen kylvöä esim. 

kanankakkarakeilla, 60-80g neliölle. pH 6,5- 

7,0. Kylvetään aikaisin keväällä. Kylvösyvyys 

5cm, taimiväli 15-20cm, riviväli 40-60cm. Kastellaan 

kuivina jaksoina. Sopii perunan kumppanuuskasviksi, 

ei kuitenkaan samaan vakoon. 

Mustan papukirvan voi torjua taittamalla kirvojen 

saastuttamat latvat tai suihkuttamalla latvoja 

kylmällä vedellä. Sateisena kesänä harmaahome 

saattaa olla kiusana. Papuruoste voi myös vaivata. 

Siksi kaikki sairaat kasvijätteet on huolellisesti 

kerättävä pois, ei saa laittaa kompostiin. 

Korjuu: Riivityt pavut ovat herkullisia nuorina. 

Hyvin nuoria papuja voi keittää palkoineenkin. 

Täysikokoiset, tuleentuneet pavut kuivataan. 

Säilytys: Tuleentumattomat, vihreät pavut voi 

ryöpättyinä pakastaa. Tuleentuneet, ‘kypsät’ pavut 

kuivataan ja säilytetään esim. paperipussissa 

tasalämpöisessä ja kuivassa paikassa. 

Käyttö: Nuoret palot keitetään miedossa suolavedessä 

10-15 min. ja tarjotaan voilla tai öljyllä 

höystettyinä yrttien kera tai niitä voi käyttää 

kuten papuja yleensä: patoihin, muhennoksiin, 

keittoihin jne. Kuivatut pavut liotetaan yön yli 

ennen keittämistä, keittoaika n. tunti. Funktionaalinen 

ruoka parkinssonin taudissa! 

’HANGDOWN’ Biodynaaminen siemen 

annos noin 50g / 1,90€ til.no1928 

annos noin 200g / 5,20€ til.no 1929

Lajike 1800-luvulta. Keskiaikainen, kasvuaika 

n. 80vrk. Rotevakasvuinen. Korkeus n. 120cm. 

Roikkuvat palot 18-20cm pitkät. Siemenet tosi 

suuria ja hyvän makuisia. 

’KARMAZYN’ 


Paloissa erikoiset vaaleanpunaiset siemenet (3- 

4kpl). Tukeva, korkeus n. 50-60cm. Siementen 

maku erityisen herkullinen. 

’KONTU’ 



Suomalainen lajike. Tullut kasvilajiluetteloon 

1997. Icarda 536:n ja Hankkijan Ukon jälkeläinen. 

Korkeus 70-100cm. Jäykkä varsi, lakoutuminen 

harvinaista. 

’WITKIEM’ Luomusiemen 



Hyvin aikainen, kasvuaika n. 65vrk. Tukeva, 

pystykasvuinen, korkeus n. 1m. Suorat, riippuvat 

palot kauniin vaaleanvihreät, kussakin 4-5 

suurta siementä. 

PENSASPAPU 

(Buskböna) 

Phaseolus vulgaris var.nanus 

Pensas- eli länkäpavulla on matala pensasmainen 

kasvutapa. Korkeus n. 30-50cm, palot 10- 

15cm. 1g = n. 2-4 siementä. 

Viljely: Lämmin kasvupaikka. Ilmavan maan 

ravinnetilan tulisi olla hyvä, pH yli 6. Kylvö 

maan lämmettyä (yli +10°C) suoraan avomaalle 

3cm syvyyteen. Kylmässä maassa siemenet 

mädäntyvät eivätkä idä. Taimiväli 8-10cm, riviväli 

30cm. Siemeniä hyvä liottaa ennen kylvöä. 

Itäminen kestää viidestä päivästä kolmeen viikkoon. 

Taimet mullataan niiden ollessa 10cm. 

Hallanarka. Orgaaninen lannoite annetaan 

mielellään edellisenä syksynä. Annetaan lisälannoitusta, 

jos kasvusto näyttää kärsivän typen 

puutteesta. Kylvöstä korjuuseen kuluu 60-80vrk 

lajikkeesta riippuen. 

Korjuu: Palot korjataan, kun ne ovat tarpeeksi 

kookkaita, mutta siemenet vielä pieniä. Ryöpätään 

ja pakastetaan tai hapatetaan. 

Käyttö: Keitetyt palot sopivat patoihin, muhennoksiin 

ja salaatteihin. Erityisen hyviä ruoka- 

tai valkosipulin kanssa valmistettuina. Ei saa 

nauttia raakana, vaan on aina keitettävä! 

- 30 - 

‘PRIMEL’ 


Aikainen ja kestävä lajike. Tummanvihreät, säikeettömät 

ja suorat palot 18-20cm pituisia. Siemen 

tummanruskea. Kasvaa useimmilla maalajeilla. 

Terve ja helposti kerättävä. Suosittu! 

’NASSAU’ 


Keskiaikainen, kasvuaika n. 55vrk. Palko litteä, 

säikeetön, 15-17cm pitkä, murea ja pehmeä. 

Ns. leikkopapu. Tuleentunut siemen valkoinen. 

Maailmalla arvostettu lajike. Pidetään yhtenä 

herkullisimmista pavuista. Annalassa saatu hyviä 

kokemuksia. 

‘PURPLE TEEPEE’ 


Voimakaskasvuinen vahapapu. Korkeus n. 

50cm. Tuleentunut siemen beige. Tummanvioletit 

palot n. 12-13cm pitkiä. Runsassatoinen. 

Keitettyinä muuttuvat tummanvihreiksi. Maukkaita 

ja mureita! 

‘GOLDEN TEE PEE’ 


Keskiaikainen ja runsassatoinen vahapapu. tuleentunut 

siemen valkoinen. Palot keltaisia, 

pyöreitä, n. 18cm pitkiä ja herkullisen mureita. 

Helposti sulava. Sopii siis niille, jotka saavat pavuista 

ruoansulatusvaivoja. 

’MAXI’ Biodynaaminen siemen 


Uudenlainen vahapaputyyppi. Erittäin aikainen, 

runsassatoinen ja hyvän makuinen. Pyöreiden 

papujen pituus n. 18-20cm. Tuleentunut siemen 

vaaleanruskea. Pysty kasvutapa. Helppo poimia, 

pavut sijaitsevat lehtien ulkopuolella. 

RUUSUPAPU 

(Rosenböna) 

Phaseolus coccineus 

Yv. Kasvaa 2-4m korkeaksi köynnökseksi, mutta 

on myös kehitetty matalia lajikkeita. Nopeakasvuinen. 

Kukkii heinä-syyskuussa. Sopii seinustoille, 

aidanteille ja parvekkeelle. 

Viljely: Esikasvatus toukokuussa tai kylvö avomaalle, 

kun maan lämpö on yli 12 astetta. Siemeniä 

on syytä liottaa haaleassa vedessä ennen 

kylvöä ja hangata päätä hienolla hiekkapaperilla 

samalla tavoin kun tuoksuhernettä itämisen 

edistämiseksi. Viihtyy auringossa, tuoreessa, 

runsas-ravinteisessa ja syvämultaisessa maassa.

Kylvösyvyys 5cm, taimiväli 30-50cm. Ei niin 

kylmänarka kuin pensaspapu. 

Käyttö: Kukkia voi lisätä salaattiin. Ne eivät 

tutkimusten mukaan sisällä mitään myrkyllisiä 

aineita. Pavut syödään nuorina pensaspapujen 

tapaan kypsennettyinä. Lapset voivat kasvattaa 

köynnöstävästä lajikkeesta majan. Kaunis koristekasvinakin! 

’CELEBRATION’ 


Viehättävät kukat lohenpunaisia. Nopeakasvuinen. 

Palot jopa 28-30cm pitkät. Herkullisia! 

Tosi kaunis! 

’LADY DI’ 


Herkulliset palot suoria, säikeettömiä ja mehukkaita, 

n. 25-30cm pitkiä. Kasvaa hyvissä 

olosuhteissa jopa 4,5 metriseksi. Lämpimän punaiset 

kukat. Silmänilo! 

SALKOPAPU 

(Störböna) 

Phaseolus vulgaris var. vulgaris 

Yv. Köynnöstävä, korkeus n. 2-3m.. Tarvitsee 

tuen. Tunnetaan myös turkinpapu nimellä. Kasvuaika 

pitempi kuin pensas- ja ruusupavulla. 

Myös lämmöntarve suurempi. Esikasvatus nopeuttaa 

satoa, samoin harson käyttö. 

Viljely: Lämmin kasvupaikka tai kasvihuone. 

Kylvetään, kun maan lämpö on 15°C, 4-6 

siementä 2-3 metriä korkean salon viereen tai 

seinustalle. Siemenet liotetaan ennen kylvöä. 

Ohjataan kasvamaan ylöspäin. Kastellaan kuivina 

kausina. 

‘BLAUHILDE’ Luomusiemen 


Violetit säikeettömät, hyvin pitkät (n. 30cm) 

pavut, muuttuvat keitettäessä tummanvihreiksi. 

Erittäin satoisa ja terve kasvusto. Voidaan 

pakastaa. Tuleentunut siemen beige. Erittäin 

pidetty papulajike. Maku herkullinen! 

SOIJAPAPU 

(Sojaböna) 

Glycine max 

Yv. Yksi vanhimmista viljelykasveista. Arvellaan 

sen olevan kotoisin Kiinan sisäosista. 

Ensimmäiset kirjalliset maininnat jo 5000 vuoden 

takaa. Euroopassa mainittiin ensimmäisen 

kerran v. 1712. Lehdet pitkäruotiset, kolmi- 

- 31 - 

sormiset, kukat pienet ja sinipunertavat, palot 

karvaiset. Erittäin tärkeä ravinto- ja rehukasvi. 

Siemenet sisältävät 40% valkuaista, joten hyvä 

lihan korvike. Kasvattaminen Pohjolassa onnistuu 

vaihtelevasti, lämpimänä kesänä ehtii saada 

satoa. Kokeilijoille! 

Viljely: Viihtyy parhaiten multavassa, hieman 

savipitoisessa maassa suojaisalla ja lämpimällä 

kasvupaikalla. Kylvö avomaalle toukokesäkuussa 

2-4cm syvyyteen. Maan lämmön 

tulee olla 12-14 astetta. Taimiväli 15cm, riviväli 

50cm. Penkki kannattaa peittää harsolla. 

Korjuu: Nuoret palot voi keittää kokonaisina, 

vanhemmista keitetään vain pavut. Tuleentuneet 

siemenet voi kuivata talven varalle. 

’FISKEBY’ 


Ruotsalainen lajike, joka soveltuu muita soijapapuja 

paremmin meidän oloihimme. 

PINAATTIKASVIT 

(Spenater) 

PINAATTI 

(Spenat) 

Spinacia oleracea 

Yv. Terveellinen: sisältää rautaa, vitamiineja ja 

kivennäisaineita. Lähtöisin Persiasta. Kiinassa 

viljelty jo 640 e.Kr, Eurooppaan tuli 1300-luvulla. 

Pinaatti oli yksi niistä ruoka-aineista, joita 

munkit saivat syödä paaston aikana. Suomessa 

pinaattia on kasvatettu 1600-luvun lopulta 

lähtien. 1g = n. 80 -120 siementä. 

Viljely: Voidaan viljellä koko maassa. Multava, 

kalkittu maa, ei siedä voimakasta lannoitusta 

(nitraatin suosija), pH n. 7,0. Ensimmäinen 

kylvö 1-2cm syvyyteen heti kun maa on sulanut. 

Itää 8-15 vrk:ssa. Uusintakylvöjä voi tehdä 

alku- ja loppukesällä, ei keskikesällä, koska 

herkistyy kukkimaan. Kukkii myös herkästi, 

jos kärsii kuivuudesta. Taimiväli 10cm, riviväli 

40cm. Kylvöstä korjuuseen n. 35-45 päivää. 

Tarvitsee runsaasti valoa ja kosteutta. Herkkä 

ilmansaasteille. 

Korjuu: Lehtien kerääminen aloitetaan alhaalta 

päin yksitellen, jolloin samasta kasvustosta saadaan 

peräkkäisiä satoja. 

Säilytys: Parhaimmillaan tuoreena keitettynä. 

Talveksi voidaan pakastaa tai kuivata. 

Käyttö: Muhennoksiin ja keittoihin. Sisältää 

runsaasti vitamiineja ja mineraaleja. Keitinveden 

mukana liiat nitraatit ja oksaalihapot liuke-

nevat pois. Riski saada näitä haitallisia aineita 

ei ole suuri, koska pinaattia ei syödä joka päivä. 

’REDDY’ F1 

annos noin 250 siementä /1,90€ til.no 1067 

Uusi väri ja muoto: lehtisuonet ja varret viininpunaisia, 

tummanvihreät lehdet joulukuusen 

muotoiset. Maku hieno. Soveltuu erityisen hyvin 

’Baby Leaf’-kasvatukseen salaattiaineeksi! 

‘MATADOR’ Biodynaaminen siemen 

annos noin 5g / 1,90€ til. 1694 

Tuttu, vanha lajike. Nopeakasvuinen ja satoisa. 

UUDENSEELANNINPINAATTI 

(Nyzeeländsk spenat) 

Tetragonia tetragonioides 

Meillä Yv. Uudenseelanninpinaatti eli lamopinaatti 

on kotoisin Uudesta Seelannista ja Australian 

etelä- ja itärannikolta. Maailman- merien 

purjehtija Joseph Banks toi sen Englantiin 

kapteeni Cookin maailmanympärysmatkalta 

jo vuonna 1771. 1800-luvulla sitä alettiin kasvattaa 

Ruotsissa. Se ei ole sukua varsinaiselle 

pinaatille, mutta on erinomainen korvike, varsinkin 

kun se kasvaa kuumina ja kuivina kesinä 

paremmin kuin tavallinen pinaatti. Reheväkasvuisena 

se muodostaa nopeasti rönsymäisiä 

haaroja kasvavia lonkeroita runsaine lehtimassoineen. 

Tummanvihreät, vinoneliömäiset, melko 

lyhytruotiset ja nystypintaiset lehdet ovat 

meheviä ja maistuvat voimakkaammalta kuin 

pinaatti. Ei kuki kovin helposti, itsepölytteisiä. 

Kukinta ei heikennä lehtien kasvua tai niiden 

mehevyyttä. Toiset ovat sitä mieltä, ettei maku 

olisi yhtä pehmeä ja hieno kuin varsinaisella 

pinaatilla, makuasia! Sisältää verraten runsaasti 

oksaalihappoa. 1g = n. 20 siementä. 

Viljely: Viihtyy lämpimässä ja aurinkoisessa 

kasvupaikassa, hyvin lannoitetussa, multavassa 

ja kuohkeassa puutarhamaassa, pH 7-7,5. Esikasvatus 

maalis-huhtikuussa. Siemenien kuori 

erittäin kova. Siksi kannattaa liottaa vuorokausi 

itämisen helpottamiseksi. Itämisaika 15-20 vrk. 

Ulos istutettaessa maan lämpötilan oltava vähintään 

+5 astetta. Taimiväli 40-50cm, riviväli 

80cm. Kastelusta huolehditaan kuivina kausina. 

Voidaan kasvattaa Pohjois-Suomea myöten. 

Korjuu: Satoa saadaan heinäkuun alusta. Mitä 

enemmän lehtiä poimitaan, sitä enemmän kasvi 

tuottaa uutta. 

Käyttö: Lehdet ryöpätään suolalla maustetussa 

vedessä. Käytetään joko kokonaisina tai silputtuina 

muhennoksissa, keitoissa tai sellaisenaan 

- 32 - 

liha- ja kalaruokien kera. Pakastetaan ryöpättynä. 


TARHAMALTSA 

(Trädgårdsmålla) 

Atriplex hortensis 

Yv. Toiselta nimeltään tarhasavikka on Euroopan 

vanhimpia keittiökasveja, mahdollisesti kotoisin 

Etu-Aasiasta. Kreikkalaiset viljelivät sitä 

parisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua. 

Pohjoismaihin sen tiedetään tulleen 1100-luvulla. 

Jauhosavikan sukulainen. Lehdet ovat 

vain vaaleammat ja paljon suuremmat. Suomessa 

aikaisemmin viljelty koristekasvinakin. 

Vuosisadan alkupuolella tiedetään vanhoissa 

puutarhoissa sen villiytyneen mm. Vaasassa ja 

Oulussa. Kasvista on sekä verenpunainen että 

kellertävä muunnos. Nopeakasvuinen, vaatimaton 

ja pakkasenkestävä. Haaroittuu runsaasti, 

korkeus 0,5 – 2m. 1g = n. 150 siementä. 

Viljely: Kylvetään aikaisin keväällä, syyskylvökin 

onnistuu. Kun lehtiä on kehittynyt seitsemän, 

kahdeksan, voi sadonkorjuun aloittaa. Parhaimmillaan 

lehdet ovat kesän alussa. Jatkuva 

lehtien kerääminen takaa satoa pitkälle kesään. 

Voi tehdä myös uusintakylvön. Kukka-aiheet on 

syytä katkaista, koska kukkimisen jälkeen lehtien 

maku muuttuu karvaaksi ja käyttökelvottomaksi, 

ja runsas siemenien kehittyminen takaa 

ei-toivottuja tarhamaltsoja. Nopeakasvuisena 

vaatii ravinnepitoista maata. Hirvet ja peurat 

rakastavat sitä. 

Käyttö: Sisältää hieman oksaalihappoa, joten 

ryöppääminen tarpeen. Käytetään pinaatin tavoin. 

Vesikrassi lisänä antaa keittoon hienon 

maun! 

‘RED FLASH’ 


Punalehtinen, hyvänmakuinen ja koristeellinen. 

HYVÄNHEIKINSAVIKKA 

(Lungrot) 

Chenopodium bonus-henricus 

Mv. Kuuluu vanhan kulttuurin seuralaiskasveihin. 

Voi tavata vanhojen pihojen ja puutarhojen 

typpipitoisilla mailla samoin kuin talojen raunioilla 

ja kirkkomailla. Aikaisemmin viljelty 

lääke- ja pinaattikasvina. Suomessa harvinainen. 

Kotoisin todennäköisesti Välimeren seudulta. 

Kasvaa jopa 70cm korkeaksi. Lehdet

kolmiomaisia ja tahmeita, usein keihästyvisiä. 

Tähkämäisten kukintojen kukat avautuvat kesäelokuussa. 

Kasvin erikoinen tieteellinen nimi, 

bonus-henricus, juontaa uskomukseen hyvistä 

haltijoista, joita asustaa myös kasveissa. Sen 

uskottiin mm. lieventävän vatsavaivoja. Englannissa 

suosittu. Käytetään myös Lincolnshiren 

pinaatti-nimeä. 1g = n. 500 siementä. 

Viljely: Keväällä, maan lämmettyä, siemenet 

kylvetään suoraan kasvupaikalleen, 1cm:n syvyyteen. 

Viihtyy ravinteikkaassa, kalkitussa ja 

aurinkoisessa kasvupaikassa. Taimi- ja riviväliksi 

jätetään 50cm. 

Korjuu: Hyvä latvoa: latva haaraantuu. Näin 

saadaan lisää satoa eikä ala kukkia. Lehtiä kerätään 

heti niiden tultua täyskokoisiksi. 

Käyttö: Vihreät, mehukkaat lehdet käytetään 

salaateissa, keitoissa ja muhennoksissa. 

Säilytys: Voidaan pakastaa ryöpättynä. 


PORKKANA 

(Morot) 

Daucus carota 

Kv. Viljellään yksivuotisena. Kehittynyt afganistanilaisesta, 

villistä alalajista. Vanhimmat 

viljellyt porkkanat olivat ilmeisesti violetteja, 

mutta niiden ohella alettiin pian viljellä keltaista 

muotoa. Näiden muotojen leviämistä voidaan 

lukea eri kirjallisista lähteistä. Vähässä-Aasiassa 

tiedetään porkkanaa viljellyn 1000-luvulla, 

Espanjassa 1100-luvulla, Euroopan länsiosissa 

1300-luvulla ja Englannissa 1400-luvulla. Idässä 

porkkanaa alettiin viljellä 1300-luvulla ensin 

Kiinassa ja sitten Japanissa 1400-luvulla. Tiedetään, 

että Hollannissa kehitettiin 1600-luvulla 

ensimmäinen oranssi porkkana. Se on kaikkien 

nykyisten oranssien porkkanoiden kantaäiti. 

Tästä johtuen viljellyn porkkanan geneettinen 

pohja on hyvin kapea-alainen. Porkkanan muoto 

vaihtelee eri lajikkeilla pienistä pallomaisista, 

kartiomaisiin ja pitkiin sylinterimäisiin. 1g = n. 


Viljely: Viihtyy parhaiten multavassa, kalkkipitoisessa 

hiekkamaassa (pH 7,0-7,5). Kaikki 

maatyypit voidaan kuitenkin parantaa porkkanalle 

sopivaksi. Lannoitetaan hyvin maatuneella 

luonnonlannalla tai viherlannoitteella. Porkkana 

on kaliumin suurkuluttaja. Kylvö aikaisin 

keväällä 1cm syvyyteen. Ideaali itämislämpötila 

8-20°C, itämisaika 15-20vrk. Taimiväli 3-6cm, 

riviväli 35-40cm. Harso tai suojaverkko pitää 

tuholaiset loitolla, joista pahimmat ovat porkkanakemppi 

ja porkkanakärpänen. Myös hiekan ja 

- 33 - 

tuhkan sirottelu auttaa. Annoksesta riittää 5-15 

rivimetrille. Hiekkamailla voi tehdä syyskylvön! 

Säilytys: Kellarissa hiekkaan tai lannoittamattomaan 

turpeeseen haudattuina. Voidaan pakastaa 

esikeitettynä, raaste sellaisenaan. 

’AMSTERDAM FORCING’ 


Suosittu vanha lajike. Nopeakasvuisin. Voimakkaan 

oranssit, mureat, sylinterinmuotoiset juuret 

11-13cm pitkiä. Soveltuu varhaisviljelyyn 

lämpöpenkkiin, kasvihuoneeseen ja avomaalle. 

‘BERLICUM’ Luomusiemen 


Klassinen, runsassatoinen syysporkkana. Kiinteämaltoinen. 

Juuri tukeva, sylinterinmuotoinen, 

pitkä, jopa 23cm. Kanta ei viherry. Kasvaa 

hyvin sekä kevyessä että raskaassa maassa. 

Korkea karoteenipitoisuus. Erinomainen maku. 

Hyvä varastointikestävyys. 

‘EARLY NANTES 5’ 


Aikainen, ranskalainen lajike. Ensimmäinen 

1880-luvulta. Kasvaa hyvin savimaassakin. 

Mureat ja makeat juuret ovat kauniin sylinterin 

muotoiset. Kasvuaika n. 62vrk. 

’EARLY NANTES’ kylvönauha 

annos 3 x 1,66m / 2,20€ til.no 1207 


nauhaan. Eipä enää juuri harvennusta. Pidettävä 

erityistä huolta kastelusta. Kuivassa maassa 

siemenet eivät idä! Kokeilut onnistuneet erinomaisesti. 

‘JUWAROT’ 


Kasvuaika n. 100vrk. Hieman sylinterinmuotoiset 

n. 15cm pitkät juuret. Hyvin korkea karoteenipitoisuus. 

Kauniin oranssi. Viljely onnistuu 

myös raskaammilla mailla. Sopii varastoitavaksi. 

Terveyspommi! 

‘LONTOON TORI / CHATENAY’ 

RED CORED 2’ 


Alkuperäislajike 1800-luvulta. Kartiomainen 

ja tukeva punaisenoranssi juuri on puolipitkä. 

Helppo viljellä. Juurenniskan vihertymisen estämiseksi 

mullataan. Kasvuaika n. 70vrk. Satoisa, 

maukas ja mehukas. Sopii varastoitavaksi. 

Englannissa ruokakaupoissa sitä oli saatavilla

aby-tyyppisenä. Suosittu! 

’MAESTRO’ F1 


F1-hybridi. Erinomainen lajike luonnonmukaiseen 

viljelyyn taudinkestävyytensä vuoksi. 

Luvataan mm. että se olisi resistentti porkkanakärpästä 

vastaan. Kasvuaika n. 100vrk. Sileäpintaiset, 

lähes sylinterinmuotoiset, 17-19cm 

pitkät juuret. Yksi parhaimmista lajikkeista pitkään 

varastointiin! Luomulajikokeessa 2002 oli 

kauppakelpoisuudeltaan paras. 

’PURPLE HAZE’ F1 


Ensimmäinen hybridi villistä violetista porkkanasta. 

Nantes-tyyppinen. Kuori violetti, mutta 

sisus tutun oranssinpunainen. Maukas, voimakaskasvuinen. 

Herättää varmasti keskustelua 

ruokapöydässä. Sopii hyvin salaatteihin, wokkiin, 

raasteeksi ja mehuksi. 

RAINBOW MIXED’ F1 


F1-hybridi. Harvinainen ja ihastuttava sekoitus 

oranssista, valkoisesta ja keltaisesta porkkanasta. 

Silmänruokaa! 

‘RONDO’ 


Juuri pallonpyöreä. Sopii erityisesti ruukkuviljelyyn 

parvekkeelle tai patiolle. Syödään pienenä. 

Hyvänmakuinen. Naposteluun! 

’SAINT VALERY’ 


Vanha ranskalainen talvilajike vuodelta 1885. 

Kasvuaika n. 80vrk. Kaunis ulkonäkö: pitkäjuurinen, 

mutta leveähköt ’hartiat’. Vihertyy 

helposti, siksi pitää muistaa mullata. Kuivaainepitoisuus 

melko korkea, mutta on kuitenkin 

makea ja murea. Erittäin satoisa ja on yhä yksi 

tärkeimmistä talvilajikkeista. Kasvatetaan myös 

kesäporkkanaksi, ja Englannissa se on näyttelyporkkanana 

yhä suosittu. Huonoina kesinäkin 

saatu hyvä sato toisin kuin muista. 

‘YELLOWSTONE’ 

annos noin 1300 kpl / 1,50€ til.no 1934 

Äskettäin markkinoille tullut suuren suosion 

saanut monen mielestä ensimmäinen ensi luokan 

keltainen porkkana! Korkea A-, C- ja betakaroteenipitoisuus. 

Hyvän makuinen ja helppo 

kasvattaa. Silmänruokaakin, varsinkin yhdistettynä 

oranssin ja punaisen porkkanan kanssa! 

- 34 - 

PUNAHIERAKKA 

(Rödådrad syra) 

Rumex sanquineus 

annos noin 0,5 g/ 2,70€ til.no 1077 

Mv. Uusi koristeellinen erikoisuus. Tunnetaan 

myös viinisuolaheinä-nimellä. Korkeus 

n. 12cm. Tummanvihreät lehdet muodostavat 

koristeellisen ruusukkeen, lehtisuonet ovat punaiset. 

Tähtimäiset kukinnot ovat ensin vihreät, 

myöhemmin punaruskeat. Muistuttaa punaista 

mangoldia. Maukas, hieman hapokas, muistuttaa 

ketunleivän makua. 1g = noin 1200 siementä 

Viljely: Helppo viljellä. Kasvupaikan suhteen 

vaatimaton. Kasvaa laihassa ja happamassa 

maassa. Hyvässä maassa antaa parhaan sadon. 

Puolivarjo on eduksi. Kylvö aikaisin keväällä. 

Satoa saadaan n. 7 viikkoa kylvöstä. Kukka-aiheet 

poistetaan heti niiden ilmestyttyä. Ne huonontavat 

satoa. Voidaan viljellä avomaalla, ruukussa 

parvekkeella ja ikkunalaudalla. Käyttö: 

Sopii maustamaan kylmiä kalakastikkeita sekä 

voileipäkakkujen ja muiden ruokien koristeeksi. 

Lämpimiin ruokiin lisätään vasta lopuksi. Suosittu 

ranskalaisessa keittiössä. 

PUNAJUURIKKAAT 

(Rödbetor) 

PUNAJUURI 

(Rödbeta) 

Beta vulgaris var.conditiva 

Kv. Punajuuren oletetaan olevan aasialaista alkuperää. 

Eurooppaan se on kulkeutunut ehkä 

arabien tuomana. Kreikassa viljeltiin jo ennen 

ajanlaskumme alkua. Suomessa punajuurta 

alettiin viljellä vasta 1800-luvulla. Värinsä se 

saa betasyaniinistä, joka on savikkakasveille 

tyypillinen typpipitoinen väriaine. Tunnetaan 

myös keltaisia ja valkoisia muotoja, joita kutsutaan 

kelta- ja valkojuurikkaiksi. Ne ovat samoja 

kasveja, mutta niistä puuttuu vain tämä väriaine. 

Muoto vaihtelee melkoisesti, on jalostettu 

pallomaisia, litteänpyöreitä sekä pitkäjuurisia 

lajikkeita. Juurimukulan renkaallinen rakenne 

johtuu sen erikoisesta paksuuskasvusta, missä 

kuoren alle kehittyy useita sisäkkäisiä jakautumiskykyisiä 

soluvyöhykkeitä. 1g = n. 60-90 

siementä. 

Viljely: Viihtyy aurinkoisessa, kosteutta pidättävässä, 

syvämultaisessa puutarhamaassa, joka 

on mielellään lannoitettu edellisenä syksynä. 

Vältettävä liiallista typpilannoitusta, koska kuuluu 

nitraatteja suosiviin kasveihin. Liiallinen

kalkki taas tekee punajuuret rupisiksi (maan 

sädesieni). Kylvö touko-kesäkuussa parin sentin 

syvyyteen. Taimettumisaika 18 asteessa n. 

viikko, mutta 8 asteessa kolme viikkoa. Yhdestä 

siemenestä kehittyy yksittäisten hedelmien 

määrän mukaan yleensä 2-4 sirkkatainta. 

Jätetään vahvin kasvamaan. Riviväli 30-40cm, 

taimiväli 5-10cm. Tuhohyönteiset ja kasvitaudit 

vaivaavat harvoin. Joskus kirpat ja luteet ovat 

kiusana, varsinkin kuivina kesinä. Ahkera kastelu 

pienentää tuhoja. Sopeutunut merelliseen 

ilmastoon; kasvaa parhaiten 15-20 asteen lämmössä, 

kun ilma on kosteaa. Annoksesta riittää 

n. 5-10 rivimetrille. 

Korjuu: Korjataan aurinkoisella säällä, jolloin 

nitraattipitoisuus pienempi. Myös lehdet ovat 

herkullisia. 

Säilytys: Voidaan varastoida kellariin joko sellaisenaan 

tai turpeeseen tai hiekkaan. Voidaan 

myös pakastaa ryöpättynä tai säilöä etikkaan. 

’BOLTARDY’ Kylvönauha 

annos 3 x 1,66m / 2,20€ til.no 1708 


kylvönauhaan. Kastelusta pidettävä erityistä 

huolta, koska kuivassa maassa siemenet eivät 

idä. Kasvuaika n. 58vrk. Litteänpyöreä, tummanpunainen. 

Kuori sileä ja ohut. Hyvä varastointikestävyys. 

‘CYLINDRA’ 


Tanskalainen lajike. Kasvuaika n. 55vrk. Pitkä 

juuri. Herkullisen makuinen. Sopii tuorekäyttöön, 

säilöntään ja varastoitavaksi. Korjattava 

ajoissa. Vanhetessa menettää hyvää makuaan. 

’DETROIT 2’ Luomusiemen 

annos noin 3 g/ 1,50€ til.no 1141 

Vanha viljelyvarma lajike vuodelta 1897. Pyöreä, 

ohutkuorinen, tummanpunainen malto. 

Helppo viljellä. Sopii sekä varhaisviljelyyn että 

myöhäisempään kylvöön Myös varastoitavaksi. 

’ÄGYPTISCHE PLATTRUNDE’ 



Aikainen lajike vuodelta 1870. kasvuaika n. 

50vrk. Litteänpyöreä, malto tummanpunainen. 

Makea. Monien toivoma! 

RAIDALLINEN PUNAJUURI 

Beta vulgaris var. cruenta 

Kasvuaika n. 60vrk. Pyöreä ja makea. Erikoisen 

- 35 - 

näköinen malto: punavalkoraitainen. Muistuttaa 

tikkataulua. Ruotsalaiset kutsuvat lajiketta ’polkagrisrödbeta’ 

–ksi. Keitettynä muuttuu vaaleaksi. 

Voi kuitenkin erottaa tummempia raitoja. 

‘TONDO DI CHIOGGIA’ Biodyn. siemen 


Makea italialainen lajike 1800-luvulta. Kasvuaika 

n. 60vrk. Viljely, korjuu ja säilytys kuten 

tavallisella punajuurella. Keittiökasvimaan koristus 

tummanvihreine lehtineen ja punaisine 

varsineen. Hyvä varastointikestävyys. Erityisen 

sopiva kasvispaistoksiin, ei värjää muita raakaaineita. 

Herkkusuille! 

KELTAJUURIKAS 

Beta vulgaris var.lutea 

Ei saa kylvää liian aikaisin, maan on oltava lämmin. 

Itää huonosti kylmässä maassa. Tuo väriä 

ruokapöytään. 

‘GOLDEN DETROIT’ 


Pyöreä, oranssi kuori, kullankeltainen malto 

makea ja mieto. Maukkaat vihreät lehdet ja keltaiset 

varret nuorina salaattiin. Syödään raakana 

tai keitettynä, yksin tai kasvipaistoksissa. Säilyy 

pitkään kellarissa. Silmänruokaakin! 

’YELLOW CYLINDRICAL’ 


Korkealaatuinen, sylinterin muotoinen juuri. 

Kuori keltainen, malto mehukas ja kellertävän 

valkoinen. Yhtä herkullinen kuin tavallinen punajuuri, 

muttei tarvitse pelätä värjäämistä. 

RETIISI 

(Rädisa) 

Raphanus sativus var. sativus 

Yv. Kehittynyt ehkä retikasta. Tullut viljelyyn 

vasta 1500-luvulla pitkänomaisena valkoisena 

muotona. Tällaisia viljeltiin 1600-luvulla Turun 

Akatemian kasvitieteellisessä puutarhassakin. 

1700-luvulla retiisi sai pienen pyöreän muotonsa. 

Aluksi nekin olivat valkoisia ja vasta myöhemmin 

kehitettiin punaisia. Maku makeankirpeä, 

mikä johtuu sinappiöljystä. 1g = n. 80-130 

siementä. 

Viljely: Kuohkea, lannoitettu puutarhamaa, pH 

5,7-7,0. Kylvö avomaalle aikaisin keväällä 0,5- 

1cm syvyyteen, uusintakylvöjä voi tehdä parin 

viikon välein. Itämisaika 8-15vrk. Kasvaa nopeasti, 

mutta myös vanhenee nopeasti. Taimiväli

1-2cm, riviväli 10-30cm. Kastellaan runsaasti, 

sillä kuivassa retiisi kitkeröityy ja alkaa helposti 

kukkia. Neljän viikon kuluttua kylvöstä 

saadaan ensimmäinen sato. Kasvaa parhaiten 

12-15 asteen lämmössä. Mukulat venyvät pitkänomaisiksi 

korkeassa lämpötilassa ja syvään 

kylvettynä. Muiden ristikukkaisten tavoin altis 

möhöjuurelle ja taimipoltteelle. Tuhka- tai kalkkipölytys 

ehkäisee kirppoja samoin ruohokate. 

Tuhoja voi torjua riittävän pitkällä viljelykierrolla. 

Korjuu: Korjataan nuorina. 

Säilytys: Käytetään mieluiten heti tuoreena, 

mutta säilyy muutaman viikon kylmässä. 

‘CHERRY BELLE’ Biodynaaminen siemen 


Arvostettu kesälajike. Kasvuaika n. 22vrk. Pyöreä 

muodoltaan. Kirsikanpunainen kuori sileä 

ja ohuehko. Maultaan makea ja mieto. Sopii 

avomaa ja lavaviljelyyn. Kestää varastointia tulematta 

kitkeräksi. 

’EISZAPFEN’ Biodynaaminen siemen 


Nopeakasvuinen. Kauniit, sylinterinmuotoiset, 

valkoiset juuret. Suippo kärki. Pituus n. 10- 

12cm. Malto mehukas ja rapea. Mehukkaat 

lehdet sopivat salaattiin. Sopii sekä avomaalle 

että lavaviljelyyn. 

’FRENCH BREAKFAST’ Kylvönauha 

annos 3 x 1,66m / 2,20€ til.no 1707 

Tunnettu lajike vuodelta 1878. Kasvuaika n. 

24vrk. Ovaalinmuotoinen: yläosa kuoresta punainen, 

alaosa valkoinen. Siemenet ’kylvetty’ 

valmiiksi maassa hajoavaan nauhaan. Ei enää 

juuri harvennusta. Kastelusta pidettävä erityistä 

huolta. Kuivassa maassa siemenet eivät idä. 

Maku miedon pikantti. Monen suosikki! 

’SAXA 2’ Luomusiemen 


Kehitetty nimenomaan avomaalla kasvatettavaksi. 

Hyvin aikainen. Pyöreä ja kirkkaanpunainen. 

Hyvän makuinen, murea! 

RETIKKA 

(Rättika) 

Raphanus sativus var. niger 

Kv. Viljellään yksivuotisena. Todennäköisesti 

kotoisin Etu-Aasiasta ja Välimeren alueelta tai 

Keski-Aasiasta, Intiasta tai Kiinasta. Faaraoiden 

haudoista on löytynyt retikkaa esittäviä maala- 

- 36 - 

uksia. Kreikkalaiset käyttivät sitä kultalautasella 

kannettavana uhrilahjana, Roomalaiset 

puolestaan heittelivät retikoilla epäsuosittua puhujaa. 

Suurimmat retikat saattoivat painaa jopa 

40-50kg. Keski-Euroopassa se on nykyäänkin 

hyvin suosittu juures. Maistuu kirpeältä retiisin 

tapaan, mikä johtuu haihtuvista sinappiöljyistä. 

Käytetty yskänlääkkeenä. 1g = n. 90-130 siementä. 

Viljely: Kylvö avomaalle 1-2cm syvyyteen. Varastoitavat 

retikat kylvetään vasta heinäkuussa, 

mutta kesällä syötävät mahdollisimman aikaisin 

keväällä. Taimiväli 10-15cm, riviväli 35-50cm. 

Vaatii hyvin muokatun maan, johon sekoitettu 

hiekkaa, pH 5,6- 7,0. Kasteltava runsaasti kuivina 

jaksoina. Vältettävä liiallista typpilannoitusta 

nitraattivaaran vuoksi. Boorin puutos ilmenee 

mallon lasittumisena ja kuoren halkeamina. 

Ristikukkaisten taudit ja tuholaiset vaivaivaavat 

myös retikkaa. 

Korjuu: Pyöreähköt retikat korjataan tennispallon 

kokoisina, pitkät taas silloin, kun kaulan 

halkaisija on n. 5cm. Retikka kestää muutaman 

pakkasasteen. Varastoidaan porkkanan tapaan. 

‘ERFURTER BLACK’ 


Vanha, pyöreä lajike vuodelta 1783. Kuori musta, 

malto valkea. Maistuu mukavan kirpeältä. 

Hyvä varastointikestävyys! 

’MUNCHEN BIER / RAT’S TAIL’ 


Kuuluisa, ovaalinmuotoinen, vaaleakuorinen, 

mehevä syysretikka vuodelta 1900. Kasvuaika 

n. 60vrk. Korkeus vähintään 60cm. Pensasmainen, 

tarvitsee runsaasti kasvutilaa. Käytetään 

sekä juuri että siemenpalot. Siemensato erittäin 

runsas. Siemenenpalot, ’rotanhännät’’ / rat’s 

tail’ miedon mausteisia, rapeita, mehukkaita ja 

säikeettömiä. Niitä nautitaan joko sellaisenaan 

tai marinoituna, nopeasti kiehautettuina, paistettuina, 

grillattuina tai wokattuina. Niistä voi 

myöskin valmistaa etikkasäilykkeitä joko kokonaisina 

tai pienittyinä. Palot kerätään nuorina, 

ei saa antaa kasvaa liian pitkään. Ulla Lehtosen 

perhe ristinyt kasvin ’palkoretiisiksi’. 

AASIALAISET KEITTIÖKASVIT 

Kts. s. 47 

SALAATIT 

(Sallater) 

Yv. Kuuluu asterikasvien heimoon. Kehittynyt

villistä piikkisalaatista. Viljelty jo varhain Välimeren 

maissa. Egyptiläisistä haudoista löytynyt 

salaatin siemeniä. Myös antiikin Kreikan 

ja Rooman kirjallisissa lähteissä on mainintoja 

sen viljelystä. Mm. Plinius mainitsee salaatin 

viilentävästä ja ruokahalua lisäävästä vaikutuksesta. 

Jo tuolloin uskottiin salaatilla olevan 

unta antava vaikutus, minkä voi perustella sen 

maitiaisnesteessä olevilla aineilla. Keskiajalla 

uskottiin myös, että salaatti vähensi rakkauden 

haluja ja viilensi tunteita. Suomessa salaattia 

alettiin kasvattaa 1600-luvun loppupuolella. 1g 

= n. 700-1100 siementä. 

Viljely: Menestyy parhaiten kosteutta pidättävillä 

multavilla hiekkamailla, pH noin 6,5-7,0. 

Fosforin ja kaliumin suurkuluttaja eikä niinkään 

typen! Kylvö keväällä avomaalle, itämisaika 

4-9vrk, itämislämpötila 16-22 astetta. Yli 25 

asteessa monet salaattilajikkeet eivät enää idä. 

Taimiväli lajikkeesta riippuen 5-30 cm, riviväli 

20-30 cm. Voidaan kasvattaa myös astiassa valoisalla 

ikkunalla tai parvekkeella, ei kuitenkaan 

paahteessa. Ihanteellinen kasvatuslämpötila on 

15-25 astetta. Alle 4 asteessa kasvu pysähtyy. 

Sadon aikaistamiseksi voidaan aloittaa esikasvatus 

huhtikuussa. Muista kasveista poiketen 

salaatit voi huoletta kastella päiväsaikaan. 

KERÄSALAATTI 

(Huvudsallat) 

Lactuca sativa var. capitata 


Yleisin salaattityyppi: muistuttaa keräkaalia. 

Pehmeälehtinen muoto tekee melko löyhän, 

ohutlehtisen kerän. Rapealehtisen muodon kerä 

tiiviimpi ja painavampi, koska lehdet ovat paksuja 

ja kovia. Se kestää kuljetusta ja varastointia 

paljon paremmin kuin pehmeälehtinen muoto. 

1g = n. 830-1250 siementä. 

Viljely: Taimiväli 25 cm. Kastelu tärkeää! 

Korjuu: Korjataan, kun kerä on muodostunut 

eli on riittävän tiivis. Säilyy jääkaapissa muovipussissa 

muutaman päivän. 

Käyttö: Tuoresalaattina. Sisältää vähän tärkkelystä 

ja sokeria, mutta paljon vitamiineja, suolen 

mikrobeille suotuisia pektiinejä ja hemiselluloosa-aineita. 

’TOM THUMB’ UUSI 


’Butterhead’ -tyyppinen lajike. Erittäin nopeakasvuinen. 

Tiivis, kiinteä ja kiharainen pieni 

pää. Sisus vaaleampi ja rapea. Uloimmat tummanvihreät 

lehdet isompia. Herkullinen. 

- 37 - 

‘MERVEILLE DES QUATRE SAISONS’ 



Vanha, kestävä lajike vuodelta 1880. Kasvuaika 

n. 48vrk. Aaltoilevat uloimmat lehdet punertavia. 

Kerä yhtä kiinteä kuin vihreillä keräsalaateilla. 

Voidaan korjata pitkin kesää. Erittäin 

aromaattinen. 

RAPEA KERÄSALAATTI 

(Isbergssallat) 

Lactuca sativa var. capitata 


Tunnetaan myös jenkki- tai jäävuorisalaatin nimillä. 

Kestää hyvin säilytystä. 

Viljely: Taimiväli 30x30cm. Kasvuaika n. 6-8 

viikkoa. Hitaampi kasvutapa ja vaativampi 

maalajin suhteen kuin muut salaatit, muttei kuki 

yhtä herkästi. 

‘ICE KING’ Luomusiemen 


Nopeakasvuinen ja rapea. Kiinteä sisus. Suosittu! 

’RED ICEBERG’ 


Huomiota herättävän kaunis kerä kiinteä ja rapea. 

Hyvältä maistuvat lehdet punavihreät. 

’SALADIN’ Biodynaaminen siemen 


Tunnettu ja arvostettu lajike. Suurikasvuinen, 

yhtenäinen kasvutapa. Kehitetty erityisesti avomaalle. 

Kerä aika kiinteä, kaunis ja rapea. Terve, 

helppo viljellä. Ei tarvitse niin paljon ravinteita 

kuin muut. Satoaika erityisen pitkä. Raikas 

maku. 

’WEBBS WONDERFULL’ Kylvönauha 

Annos 3 x 1,66m / 2,20€ til.no 1059 

Siemenet kylvetty valmiiksi maassa hajoavaan 

nauhaan. Ei enää harvennusta. Kastelusta pidettävä 

erityistä huolta: kuivassa maassa paperinauhan 

välissä siemenet eivät idä. Lehdet suuret 

ja poimuiset. Ei kuki helposti. Rapea ja hyvänmakuinen. 

Yksi parhaimmista. 

LEHTISALAATTI 

(Plocksallat) 

Lactuca sativa var.crispa (Crispa-ryhmä) 

Lehtisalaatti ei tee kerää, vaan ruusukkeen. 

Nopeakasvuisempi kuin keräsalaatti. Kasvuai-

ka n. 4-5 viikkoa. Lehdet pehmeitä ja miedon 

makuisia. Viljellään kaupallisesti runsaasti ns. 

ruukkusalaattina 

Viljely: Kylvö avomaalle toukokuusta lähtien 

muutaman viikon välein. Taimiväli 5-10cm, riviväli 

20-30cm. 

Korjuu: Lehtiä kerätään pitkin kesää ja syödään 

tuoreena. Säilytyksessä nahistuu helposti. 

’BABY LEAF’-salaattisekoitus 


Erilaisten salaattien sekoitus. Samasta penkistä 

hyviä makuja ja silmänruokaa! Kun viljelet kerran, 

haluat viljellä uudestaan. Sadon voi tietysti 

korjata myös täysikokoisena. Suosituin salaattimme! 

‘BLACK SEEDED SIMPSON’ Luomusiem. 


Amerikkalainen lajike, viljelty jo vuodesta 

1875. Aikaisin lehtisalaatti, kasvuaika n. 42vrk. 

Kellertävänvihreät kiharaiset lehdet hyvin mehukkaat. 

Kestää kuivaa ja kuumaa säätä. Voidaan 

viljellä aikaisesta keväästä myöhäiseen 

syksyyn. Ei kuki helposti. 

’LOLLO ROSSA’ Luomusiemen 


Kuuluisa italialainen klassikko. Koristeelliset, 

viininpunaiset lehdet voimakkaasti kähäräiset. 

Kompakti. Kasvuaika n. 48vrk. Erittäin kaunis, 

Sopii vaikka kukkapenkin reunuskasviksi. 

Maku herkullinen. Pitkä sadonkorjuuaika. 

‘SALAD BOWL’ Luomusiemen 


Tunnettu ja arvostettu lajike., Voimakaskasvuinen. 

Kasvuaika n. 48vrk. Ohuet ja maukkaat 

lehdet vaaleanvihreät, aaltoilevat ja hieman vahapintaiset. 

Pitkä korjuuaika. Kestää hyvin kesähelteitä. 

Ei kuki helposti. 

’SPICY MIXED’-salaattisekoitus 


Samasta penkistä mausteinen salaattisekoitus. 

Sisältää pippurisia ja pähkinän makuisia lajeja: 

Eruca sativa, Brassica juncea (‘Red Giant’, 

‘Green Wave’) ja Brassica rapa var. japonica 

(Mitzuna). Kokeilkaa, käytännöllistä! 

SIDESALAATTI 

(Bindsallat) 

Lactuca sativa var. longifolia 

(Longifolia-ryhmä) 

- 38 - 

Lehdet kapeita ja pitkiä. Tunnetaan myös rooman- 

tai cossalaatin nimellä. Erittäin suosittu 

Välimeren maissa ja Englannissa. Suomessakin 

yleistynyt. Aikaisemmin lehdet sidottiin ylhäältä 

langalla yhteen, niin että sisälehdet jäivät 

vaaleiksi ja rapeiksi. Nykyiset lajikkeet muodostavat 

luonnostaan löyhän, pystylehtisen kerän. 

Kestää kuumuutta paremmin, mutta kylmää 

huonommin kuin muut salaatit. 

Korjuu: Korjataan, kun kerä on kiinteytynyt. 

Käyttö: Lehdet voidaan käyttää sekä tuoreena 

että kypsennettynä. Säilyvät pitkään nahistumatta. 

’LEAF SALAD COS MIX’ 


Sekoitus erilaisista herkullisista sidesalaattilajikkeista. 

Kauniita värejä, muotoja ja hyviä makuja. 

Suosittelemme! 

’LITTLE GEM’ 


Kuuluisa ranskalainen, yksi maailman arvostetuimmasta 

salaattilajikkeesta 1870-luvulta. 

Kasvuaika n. 55vrk. Melko pienikokoinen, 

korkeus n. 15cm. Uloimmat lehdet voimakkaan 

vihreät ja hiukan laineikkaat. Sisus kellertävä ja 

rapea. Ceasar -salaatin aines! 

’MARSHALL’ 


Rehevä ja nopeakasvuinen viininpunainen lajike, 

jonka voi mieltymysten mukaan käyttää keskenkasvuisena 

ns, baby-leaf-salaattina tai antaa 

kasvaa täysikokoiseksi. Royal Horticultural Societyn 

palkitsema lajike. 

RUKOLASALAATTI ELI 

SINAPPIKAALI 

Kts. Yrtit s. 58 

ENDIIVI 

(Endivia) 

Cichorium endivia latifolium 

Yli 2000 vuotta sitten egyptiläiset tunsivat jo endiivin. 

Lehdet joko kähäriä tai sileitä, käytetään 

myös nimeä frise- ja escarolsalaatti. Maultaan 

hieman kitkeriä sisältämänsä intybiinin ansiosta. 

Soveltuu erinomaisesti salaattisekoituksiin. 

Viljely: Viihtyy tavallisessa, ravinnetilaltaan 

hyvässä puutarhamaassa (pH 6,5-7,5). On herkkä 

liialliselle kuivuudelle ja toisaalta märkyy-

delle. Herkkä myös magnesiumin puutteelle, 

mikä ilmenee vanhempien lehtien laitojen kellastumisena. 

Esikasvatus aikaisen sadon saamiseksi 

(kasvatetaan 3-4 viikon ikäisiksi) tai kylvö 

kasvupaikalleen maan lämmettyä. Itää 20-22 

asteessa 8-10vrk:ssa. Yölämpötila ei saisi olla 

alle 16 asteen. Kannattaa käyttää kasvuharsoa. 

Kastelusta huolehditaan. Karvaan maun vähentämiseksi 

lehtiä voi valkaista pari viikkoa ennen 

sadonkorjuuta pitämällä niitä pimennossa esim. 

ruukun alla. 

’DIVA’ Biodynaaminen siemen 


Aikainen, satoisa pystykasvuinen lajike. Muodostaa 

erittäin tiheitä, suuria, kompakteja päitä, 

näin valkaisee itse itsensä. Hyvänmakuiset, rapeat 

lehdet. 

JÄÄPÄIVIKKI 

(Isört) 

Mesemoryanthemum crystallinum 


Yv. Harvinainen salaattikasvi. Tunnetaan myös 

nimellä jääruoho. Kotoisin Afrikan eteläosista, 

Namibian korkeudelta. Siellä käytetty lääkekasvina. 

Uudenseelanninpinaatin sukulainen. 

Kasvaa matalana ja haaroittuu runsaasti. Vaaleanvihreät, 

mehevät lehdet tulevat suotuisissa 

olosuhteissa 8-12-senttisiksi. Lehtien molemmilla 

puolilla ja varressa on epidermirakkuloita, 

jotka sisältävät vettä ja orgaanisia happoja. 

Nimi on tullut siitä, että lehtiin ja varteen voi 

syntyä veden haihtuessa suolakiteitä, jotka kimmeltelevät 

kuten jääkiteet. (fakultatiivinen halofyytti). 


Viljely: Taimikasvatus huhtikuun loppupuolella. 

Vaatii paljon lämpöä ja aurinkoa. Viihtyy 

kasvihuoneessa tai lämpimässä paikassa 

mielellään kasvuharson alla. Taimiväli rivissä 

15-25cm. Soveltuu myös ruukkuviljelyyn lasitetulle 

parvekkeelle tai lämpimälle seinustalle. 

Kasvualustan tulee olla ravinteikasta. Jos sen 

saa talven yli viileässä säilytettynä, se kukkii 

toisena vuonna pienin valkoisin kaunokaista 

muistuttavin kukin. 

Korjuu: Sadoksi korjataan lehtiä tai 6-10cm 

mittaisia verson latvoja. Ensimmäinen sato saadaan 

noin 2kk:n kuluttua istutuksesta. Kasvattaa 

jatkuvasti uusia lehtiä, erityisesti loppukesällä. 

Maku on aika mieto, ehkä hiukan sitruunaan vivahtava 

ja jonkin verran suolainen. 

- 39 - 

SALAATTISIKURI 

(Bladcicoria) 

Cichorium intybus var. foliosum 

(Radiccio-ryhmä) 

Sikurin toinen viljelymuoto on salaattisikuri, 

jonka lehtiä käytetään salaatin tapaan. Toiselta 

nimeltään radicchio, punasikuri. Ruotsissa kutsutaan 

nimellä ’rosensallat’. Varsinkin Italiassa 

ja Ranskassa salaattisikurin suosio on suuri. Sisältää 

runsaasti kalsiumia ja rautaa sekä antioksidantteja. 


‘BRÜSSELS WITLOOF’ 


Erittäin tunnettu ja arvostettu belgialainen salaattisikuri 

talvihyötöön. Viljelty jo 1879 –luvulta 

lähtien. 

Viljely: Viihtyy ravinteikkaassa, kuohkeassa 

maassa, pH noin 7,0. Kylvetään maan lämmettyä. 

Harvennetaan 15cm välein. 

Käyttö: Lehtiä voi käyttää salaatissa. Maku 

muistuttaa voikukan makua. Juuret nostetaan 

syyskuussa kylmään kellariin ja hyödetään talvella 

salaatiksi. Juuria voi käyttää myös kahvin 

korvikkeena. 

‘PALLA ROSSA’ Luomusiemen 


Vanha italialainen lajike. Erittäin nopeakasvuinen. 

Ei saa kylvää kylmään maahan, vaikka 

kestää hallaa syksyllä. Muodostaa löyhän, ison 

kerän. Lehdet punavalkokirjavat. Antaa väriä ja 

pirteää makua salaattiin! 

JUURISIKURI 

(Rotcicoria) 

Cichorium intybus var. radicosus 

(Radicosus-ryhmä) 

Mv. Vanha kulttuurikasvi, jota on käytetty kahvin 

korvikkeena. Etelä-Suomesta sitä löytyy 

viljely-karkulaisena. Korkeus 1-2,5m. Kukat 

taivaansiniset, halkaisijaltaan 5-6cm. Varsi 

haaroittunut . Kukinta-aika pitkä: heinäkuusta 

myöhään syksyyn. Kukat auki vain päivällä. 

Sopii hyvin kukkapenkin taustakasviksi. 1g = n. 


Viljely: Kylvö avomaalle varhain toukokuussa 

tai syyskylvö. Kylmäkäsiteltävä. Harvennetaan 

20cm välein. Jos halutaan juurisatoa, taimiväli 

10cm. Viihtyy runsasravinteisessa ja runsasmultaisessa 

puutarhamaassa. Vaatimaton. 

Korjuu: Juuret korjataan syksyllä ennen pakkasia. 

Raaputetaan ja pestään huolellisesti, lei-

kataan pieniksi paloiksi ja kuivataan. Säilytys 

kuivassa paikassa kangas- tai paperipussissa. 

Käyttö: Kuivattuja juuria käytetään paahdettuina 

kahvin korvikkeena. Lehdet sisältävät C-, P- 

ja K-vitamiinia sekä inuliinia. Kukkia ja lehtiä 

voidaan lisätä salaattiin. 

annos noin 1g / 2,20€ til.no 1294 Luomusiem. 

SALAATTIVOIKUKKA 

(Sallatsmaskros) 

Taraxacum offi cinale 

Mv. Miedonmakuinen versio meidän voikukastamme. 

Suosittu ja arvostettu salaattikasvi Euroopassa. 

Viljely: Kylvö avomaalle tavalliseen multaan 

huhti-toukokuussa. Taimiväli 25cm. Taimen voi 

halutessa peittää kukkaruukulla, jolloin maku 

miedompi ja rapeampi sekä väri vaaleampi. 

’NOUVELLE’ 

annos noin 0,5g /1,50€ til.no 1945 

Runsaslehtinen, yksittäinen lehti leveä. Voidaan 

hyötää talvella. 

VUONANKAALI 

(Fältsallat) 

Valerianella locusta 

Yv. Luonnonvaraista vuonankaalia lienee käytetty 

ravintona jo n. 3000 vuotta sitten. Ensin 

Ranskassa ja sitten muissa Keski-Euroopan 

maiden kauppapuutarhoissa sitä on alettu viljellä 

vasta 1900-luvulla, missä siitä on tullut erittäin 

suosittu. 1g = n. 500-700 siementä. 

Viljely: Kasvaa hyvin multavassa ja kalkkipitoisessa 

maassa, pH 6,0-7,5. Ei vaadi runsasta lannoitusta. 

Kylvetään hyvin aikaisin keväällä tai 

vasta heinä-elokuun vaihteessa. Siemenet peitetään 

kevyesti. Itämisaika 10-14 vrk. Riviväli 15- 

20cm, taimiväli 3-5cm. Siemenen itävyys säilyy 

3-5 vuotta ja paranee vanhetessa. Tuore siemen 

itää vain 29-prosenttisesti, vuoden vanha 80- 

90%. Menestyy viileässä, kasvaa hyvin jo 4-8 

asteessa. Kuivina kausina kastellaan, vesistressi 

eli veden puute edistää kukkavarren kasvua. 

Korjuu: Pääsato korjataan syyskuun aikana 

leikkaamalla ruusukkeet maanrajasta. Pakkasen 

kestävänä satoa voidaan kerätä lumen altakin. 

Kestää pakkasta jopa –15 astetta. 

Käyttö: Salaatteihin. Sisältää runsaasti A- ja Cvitamiinia 

sekä rautaa. Hienon makuinen! 

‘ELAN’ Biodynaaminen siemen 


- 40 - 

Hyvin nopeakasvuinen ja kylmänkestävä. Yleisimmin 

viljelty lajike. Ovaalinmuotoiset, aika 

pitkäruotiset lusikkaa muistuttavat lehdet ovat 

kauniin tummanvihreät. Maku mieto, muistuttaa 

hieman mintun aromia. Runsassatoinen. 

Vastustuskykyinen härmää vastaan. 

SALAATTIFENKOLI 

(Knölfänkål) 

Foeniculum vulgare var.azoricum 

Kasvatettu yli 4000 vuotta. Koko kasvi tuoksuu 

ja maistuu anikselta. Lehtiruodit ovat turvonneet 

ja muodostavat “mukulan”. Kasvuoloista 

riippuen se on joko kaksi- tai yksivuotinen. 1g = 

n. 200 siementä. 

Viljely: Esikasvatus (3-5 viikkoa) huhtikuussa 

sisällä tai lavassa tai kylvö ulos kesäkuussa. Itää 

laajalla alueella: 10-30 asteessa. Optimi itämislämpötila 

on yli 20 astetta. Karaistut taimet, joissa 

on 3-4 kasvulehteä istutetaan ulos 20x35cm 

välein. Ei saa istuttaa liian syvään. Vaatii kuohkean, 

syvään muokatun ravinteikkaan mullan, 

pH 5,0-6,8. Kärsii herkästi vedenpuutteesta, 

kuivina jaksoina kasteltava. Aurinkoinen kasvupaikka. 

Kasvaa nopeasti lämpötilan ollessa 15- 

18 astetta. Lehtiruodit eivät paisu yli 25 eivätkä 

alle 7 asteen lämpötiloissa. Alkukesällä kateharso 

on hyväksi. Hallanarka. 

Käyttö: Tyvi sopii keitettynä tai raakana salaatteihin 

ja paistoksiin. Siemenet ovat hyvää leivän 

maustetta ja koristeelliset. Tillimäiset lehdet sopivat 

mausteeksi erityisesti kalaruokiin, kastikkeisiin 

ja salaatteihin. 

’ZEFO FINA’ Luomusiemen 


Sveitsiläinen lajike 1800-luvun alkupuoliskolta. 

Jokseenkin aikainen. Yksi niistä harvoista lajikkeista, 

joka soveltuu meidän valoisiin kesiin. 

Lehtiruoti valkoinen ja pyöreä. Herkullinen. 

SELLERIT 

Kv. Viljellään yksivuotisena. Sarjakukkaiskasveihin 

kuuluvan sellerin villiä kantamuotoa tavataan 

Euraasian kosteikoissa ja ranta-alueilla 

Kaukasukselta Etelä-Ruotsin rannikolle asti. 

Löydetty myös Kaliforniasta ja Uudesta Seelannista. 

Vanhoja hyötykasveja. Jo antiikin aikana 

niitä käytettiin lääke- ja maustekasveina. 

1400-luvulla Italia aloitti jalostettujen lehti- ja 

mukulasellerin viljelyn. Suomessa viljelty 

1800-luvulla herraskartanoissa. 1g = n. 2000 

siementä.

MUKULASELLERI 

(Rotselleri) 

Apium graveolens var. rapaceum 

(Rapaceum-ryhmä) 

Aluksi käytettiin lääke- ja maustekasveina, Vihanneksena 

mahdollisesti 1600-luvulta. Käytetään 

myös juuriselleri-nimeä. 

Viljely: Pitkä kasvuaika, kylvöstä korjuuseen 

5-7 kuukautta. Esikasvatus aloitetaan helmimaaliskuussa; 

kestää 8-10 viikkoa. Itää valossa, 

siemeniä ei peitetä. Itämisaika 18-25vrk. Kasvatettava 

vähintään 18 asteessa, jotta vältyttäisiin 

ennenaikaiselta kukinnalta. Karaistut taimet 

istutetaan ulos, kun maan lämpö yli 13°C. Istutussyvyyteen 

on kiinnitettävä huomiota, kasvupisteen 

on jäätävä näkyviin. Liian matalaan 

istutettaessa sivujuurien kasvu voimistuu, kun 

taas syvään istutettaessa saadaan pitkänomaiseksi 

venyneitä mukuloita. Taimiväli 25-40cm, 

riviväli 50-60cm. Kuivina jaksoina kastellaan. 

Lisälannoitusta annetaan heinä-elokuussa. 

Kasvaa vielä syksylläkin ja kestää muutamia 

pakkasasteita. Vaatii lämpimän kasvupaikan 

ja hyvin lannoitetun maan, pH 6,0-7,0. Boorin 

puutoksessa mukulaan ilmaantuu ruskeita 

laikkuja, nuoret lehdet kellastuvat ja lehdykän 

laitaan ilmestyy ruskeita laikkuja. Kalsiumin 

puutos aiheuttaa kasvupisteen tuhoutumisen. 1g 


Korjuu: Korjataan myöhään syksyllä. Jos kova 

pakkanen uhkaa, peitetään harsolla, oljilla tms. 

Kun nostetaan ylös, osa sivujuurista poistetaan. 

Varastoidaan kuten porkkana, 0-asteessa kosteassa 

hiekassa tai turpeessa. Varastointiaika hyvissä 

olosuhteissa n. 8kk. Ryöpättynä voidaan 

pakastaa. 

Käyttö: Sopii mm. keittoihin, patoihin ja tuoreraasteisiin. 

Sisälehtiä voi käyttää yrttimausteena. 

Voi kuivata tai pakastaa. 

’MONARCH’ 


Suosituin lajike Englannissa. Suuri mukula, 

malto valkoinen keitettynäkin. 

RUOTISELLERI 

(Blekselleri) 

Apium graveolens var. dulce 

(Dulce-ryhmä) 

Kv. Viljellään yksivuotisena. Nimitettiin aikaisemmin 

lehti- tai varsiselleriksi. Viljelty kauan 

sekä ravinto- että lääkekasvina. Leveäruotista 

vihreää selleriä on viljelty 1400-luvulta lähtien 

- 41 - 

ja valkoruotista, nykyisin tunnettua ruotiselleriä 

1800-luvulta lähtien. Etelä-Euroopassa ja Yhdysvalloissa 

tärkeä vihannes! 

Viljely: Pitkä kasvuaika kuten juurisellerillä. 

Itää parhaiten 20 asteessa. Huomio: itää valossa! 

Yli 22-25 asteen lämmössä itäminen 

voi epäonnistua. Hyviä kasvutuloksia on saatu 

vaihtelevissa lämpötiloissa (päivälämpö 22-25 

astetta, yölämpö 12-15 astetta). Mullan oltava 

ilmava, kostea ja runsasravinteinen. Herkkä kalsiumin, 

magnesiumin ja boorin puutteelle. Karaistut 

taimet, joissa 4-5 lehteä istutetaan ulos 

toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa. 

Taimiväli 25-35cm, riviväli 50-60cm. Siemenissä 

on itämistä estäviä aineita, jotka aktivoituvat, 

jos siemenet pääsevät kostumaan ennen kylvöä. 

Huolehditaan kuivina jaksoina kastelusta. Kuivuus 

ja kuumuus edistävät lehden reunapoltetta. 

Korjuu: Satoa voi korjata jo elokuun alusta lähtien 

pakkasiin asti. Uloimmat sitkeäruotiset lehdet 

poistetaan. Säilyy jääkaapissa pari viikkoa. 

Käyttö: Voidaan syödä raakana salaateissa tai 

tuorejuuston kera tai kypsennettynä keitoissa ja 

padoissa. Lehtiruoteja voi pakastaa ryöpättyinä 

ja lehtiä voi kuivata ja pakastaa yrttimausteeksi. 

Nitraattipitoisuus nousee herkästi korkeaksi. 

Laihduttajan toiveruokaa! 

’GIANT PASCAL’ 


Herkullinen, satoisa ruotiselleri. Soveltuu raakana 

nautittavaksi salaateissa, kypsennettynä 

keittoihin ja paistoksiin. 

SIPULIT 

(Lökar) 

Kaksi- tai monivuotisia. Ihminen on käyttänyt 

sipuleita jo tuhansia vuosia. Kaikki sipulit sisältävät 

antiseptisia aineita. Leikatessa silmien kirvelemisen 

aiheuttaa eteerinen öljy, allyylisulfi - 

di. Sisältävät myös runsaasti B- ja C-vitamiinia. 

1g = n. 200-300 siementä. 

Ruoka-, puna-, ryväs-, salotti- ja valkosipuliistukkaat 

esitellään helmikuussa vuoden 2012 

ensimmäisessä Pähkylässä (Pähkylä 1/2012) ja 

netissä tuoteluettelossa: www.hyotykasviyhdistys.fi 

HILLOSIPULI 

(Syltlök) 

Allium cepa var. cepa 

Viljeltiin aikaisemmin runsaasti. Pienistä (15-

25 mm), valkomaltoisista ja –kuorisista sipuleista 

valmistetaan etikkasäilykkeitä. Voidaan 

käyttää myös tuoreena ja pakastaakin. 

Viljely: Liotetut siemenet kylvetään varhain 

keväällä hajakylvönä mataliin vakoihin, jotta ne 

ehtisivät tuleentua. Viihtyy auringossa ja kevyessä, 

vähäravinteisessa maaperässä. Jos maa on 

voimakkaasti lannoitettua, sipuleista tulee liian 

suuria säilöntään. 

Korjuu: Kun sipulit ovat sopivan kokoisia (läpimitta 

15-25mm), ne nostetaan maasta ja säilötään 

mahdollisimman pian, koska eivät säily 

kauan tuoreina. Suuret sipulit voi käyttää ruoanlaittoon. 

Vältettävä valoa, koska sipulin pinta 

vihertyy. 

‘PARIS SILVERSKIN’ 


JÄTTISIPULI 

(Jättelök) 

Allium cepa 

Nimensä mukaisesti hyvin isokokoinen ja 

miedon makuinen, suippokaulainen ruokasipulityyppi. 

Kasvattaminen saanut alkunsa Iso- 

Britanniassa. Harrastajaviljelijät ovat kilpailleet 

mahdollisimman suuren sipulin kasvattamisessa. 

Ennätyssipulin tiedetään painaneen noin 3,5 

kiloa. 

Viljely: Kasvuaika pitkä, vähintään 7-8 kk. Esikasvatus 

helmi-maaliskuussa. Itämislämpö 20- 

25°C. Voidaan kylvää myöhemminkin, mutta 

koko jää pienemmäksi. Kun taimet ovat itäneet, 

ne siirretään viileämpään (mielellään alle 20 

asteeseen), ilmavaan ja valoisaan paikkaan. Istutetaan 

ulos ilmojen lämmettyä karaistuna lämpimään, 

multavaan ja ravinnerikkaaseen paikkaan, 

pH 7-7,5. Taimiväli 20-25cm. Jos taimet 

ovat kasvaneet liian pitkiksi, lehtiä voi typistää. 

Istutussyvyyden pitäisi olla suurin piirtein entinen. 

Syvään istutus aiheuttaa sipulin venymisen 

pitkänomaiseksi. Kestää kuivaa, mutta sato on 

suurempi, jos kuivina kausina kastellaan. 

Käyttö: Jättisipuli korjataan kesän lopussa vihreänä 

ja kuorettomana. Sitä käytetään tuoreena 

vihanneksena salaateissa ja valmistetaan lämpimiä 

ruokia. Herkullinen! Säilyy 0-1 asteessa 

pari, kolme kuukautta. 

‘AILSA CRAIG’ 


Englantilainen lajike. Viljelty vuodesta 1899. 

Kuori keltainen, maku mieto ja makea. Kasvuaika 

n. 115vrk. Ei vaadi niin lämmintä kasvu- 

- 42 - 

kautta kuin muut jättisipulit. Yksilö voi painaa 

800-1500g. 

PILLISIPULI 


PURJOSIPULI 

(Purjolök) 

Allium porrum 

Kv. tai Mv. Meillä viljellään yksivuotisena. Kotoisin 

Lähi-idästä, ja Välimeren maista. Tiedot 

viljelyn alkuvaiheista ovat tosin niukat. Vanha 

hyötykasvi, jota viljeltiin jo muinaisessa Egyptissä, 

Kreikassa ja Roomassa. Jalostettu villipurjosta, 

jota kasvaa Välimeren alueelta aina 

Gotlantiin saakka. Kuului keisari Neron lempiruokiin. 

Se antoi kuulemma hänelle hyvän puheäänen. 

Käytettykin yskänlääkkeenä. 1600-luvun 

loppupuolella purjoa alettiin viljellä myös 

Suomessa. 1g = n. 300-400 siementä. 

Viljely: Kylvetään maaliskuussa ruukkuun. Itää 

20-asteessa 5-10 vrk:ssa. Kasvatuslämpötila 

10-15 astetta. Karaistut taimet istutetaan kesäkuun 

alussa ulos hieman entistä kasvusyvyyttä 

syvempään. Hyvin lannoitettu ja muokattu maa, 

pH 6,5-7,0. Lannoitus annetaan jaettuna. Riviväli 

n. 0,5m, taimiväli 15-20cm. Taimet mullataan 

myöhemmin valkean varren saamiseksi. 

Taimen ympärille voidaan laittaa myös tyhjä 

wc-paperirullan hylsy. Kastelu kuivina jaksoina 

lisää kasvua. Voimakas juuristo. Korjataan lapion 

tai talikon avulla. Jos haluaa kasvattaa ns. 

minipurjoja, kasvusto istutetaan tiheään. 

Säilytys: Talveksi pakastetaan tai viedään hyvään 

kellariin. Varastopurjo kestää hyvin jäätymisen. 

Se voidaan istuttaa laatikoihin ja jättää 

ulos talveksi. Laatikko kerrallaan otetaan sulamaan. 

Käyttö: Mietona sipulina purjo on monikäyttöinen 

keittiövihannes. Sisältää paljon C-vitamiinia. 

Murskattuja lehtiä voidaan käyttää lievittämään 

hyönteisten pistoja. 

’HANNIBAL’ Luomusiemen 


Saksalainen syyspurjo. Kasvuaika n. 90vrk. 

Voimakaskasvuinen, valkoinen osa 20-22cm, 

ei paksuunnu tyvestä. Lehdet tummanvihreitä, 

ulospäin kaartuvia. Korkea kuiva-ainepitoisuus 

lisää kylmänkestävyyttä ja säilyvyyttä. Helppo 

puhdistaa. Sato on sekä tasa- että korkealaatuista. 

Terve ja satovarma lajike!

’SWISS GIANT ZERMATT’ 


Lajiketta suositellaan käytettäväksi keskenkasvuisena 

ja miedonmakuisena kevätsipulina ns. 

baby-doll-vihanneksena ruukussa kasvatettuna 

tai kasvattaa tavalliseen tapaan avomaalla ja 

korjata syksyllä täysikasvuisena. 

VIHERSIPULI 

(Salladslök) 

Allium cepa var. proliferum 

(Vihersipuli-ryhmä) 

Nimitystä käytetään sipuleista, jotka korjataan 

nuorina ja koko kasvi. Pillisipulit sopivat myös 

erinomaisesti ’vihersipuleiksi. 1g = n.300-500 

siementä. 

Viljely: Avomaakylvö varhain keväällä. Viihtyy 

auringossa, tuoreessa, runsasmultaisessa maassa. 

Itää parissa viikossa. Kastellaan kuivina jaksoina. 

Koska tavoitteena on runsas naattisato, 

typpeä voi antaa tavallista enemmän. Varren voi 

mullata, jos halutaan normaalia enemmän valkoista 

vartta. 

Käyttö: Salaatteihin, wokkiin yms. Herkullinen! 

’RAMROD’ Luomusiemen 


Uusi lajike vanhasta ‘Lisbonista’. Tukeva. Tummanvihreät 

lehdet, pitkä tyviosa valkoinen. Kestää 

kylmää paremmin. Etelässä osan kasvustosta 

voi jättää ulos. Tyviosa paksuuntuu sipuliksi 

samoin kuin ’Lisbonilla’, jos ei korjata ajoissa. 

‘WHITE LISBON’ 


Lehdet vivahtavat hopeanvihreään. Englannissa 

myyntimenestys! 

SOKERIMAISSI 

(Sockermajs) 

Zea mays var. saccharata 

Yv. ja yksikotinen. Kotoisin Väli-Amerikasta. 

Viljelty n. 7000 vuotta. Jo Kolumbuksen aikoihin 

lajikkeita oli 200-300. Varsi tukeva, lyhytnivelinen 

ja tyvestä haarautuva. Pääverso huomattavan 

tukeva verrattuna sivuversoihin. 1g = 


Viljely: Esikasvatettava. Kylvö ruukkuun 4cm 

syvyyteen toukokuun puolivälissä. Itämislämpö 

yli 20°C, jonka jälkeen lämpö saa hiukan laskea 

(18-20). Taimet koulitaan 5-10cm korkuisia. 

Istutuskuntoisiksi taimet kasvavat kahdessa 

- 43 - 

viikossa. Karaistut taimet voidaan istuttaa ulos 

entistä kasvusyvyyttä syvempään ilmojen lämmettyä, 

maan on oltava vähintään +10°C. Etelärannikolla 

voi kylvää suoraan avomaalle 4-6cm 

syvyyteen. Hallanarka. Vaatii runsasravinteisen, 

multavan, hiekkapitoisen maan, lämpimän ja 

suojaisan paikan. pH n. 6,0-7,0. Lannoitus annetaan 

jaettuna. Taimia ei istuteta yksitellen 

riviin, vaan useampi rivi rinnakkain pölytyksen 

varmistamiseksi, koska maissi on tuulipölytteinen. 

Taimiväli 20-30cm (neliölle 6-8 tainta) 

ja riviväli 60-70cm. Kun sivuversot poistetaan, 

jouduttaa se pääverson tähkän kasvua ja lisää 

jyvien makeutta. Kastellaan kuivina jaksoina. 

Korjuu: Korjataan, kun tähkät paksunevat ja 

jyvät alkavat kellertää ja kynnellä painettaessa 

jyvistä tulee maitomaista nestettä. Tähkät säilyvät 

kylmässä hyvinä runsaan viikon, mutta 

makeus vähenee. 

Säilytys: Voidaan pakastaa tai umpioida. 

Käyttö: Keitetään joko kokonaisina tähkinä tai 

irrotettuina jyvinä. 

‘EARLY EXTRA SWEET’ F1 


F1-hybridi. Aikainen, kasvuaika n. 71vrk. Ehtii 

tuottaa meidänkin oloissa satoa. Ei kovin korkea. 

Keltaiset, sokeripitoiset tähkät n. 20cm pitkiä. 

Ei saa kasvattaa muiden maissilajikkeiden 

lähellä: tähkistä tulee silloin helposti kovia ja 

huonon makuisia. Etäisyyden pitää olla muihin 

lajikkeisiin vähintään 100m. 

TARHASUOLAHEINÄ 

(Trädgårdssyra) 

Rumex rugosus 

Mv. Luonnonvaraisen suolaheinän viljelty 

muoto. Kutsuttu ‘köyhän miehen pinaatiksi’, 

Ruotsissa käytetty ‘spansk syra’ nimeä. Täällä 

Pohjolassa kasvatettu jo 1600-luvulla. Tosin 

se sai väistyä pinaatin tieltä. Ranskassa sitä on 

aina arvostettu. Siellä siitä osataan valmistaa 

herkullisia ruokia, kuuluisin lienee kalakastike. 

Talvehtii erinomaisesti aina Lappia myöten. 

Vanhoissa puutarhakirjoissa sitä on suositeltu 

reunuskasviksi kauniiden, raikkaan vihreiden 

lehtien vuoksi. 1g = n. 1300 siementä. 

Viljely: Kasvupaikan suhteen vaatimaton. Kasvaa 

happamassa ja laihassakin maassa, mutta 

hyvä puutarhamaa antaa parhaan sadon. Puolivarjo 

on eduksi. Siemenet kylvetään aikaisin 

keväällä, silloin satoa saadaan jo ensimmäisenä 

kesänä. Kukka-aiheet poistetaan heti niiden 

ilmestyttyä, ne estävät lehtien kehittymistä.

Heinäkuun alussa voi antaa nokkoskäytelannoituksen. 

Korjuu: Satoa voi korjata koko kasvukauden. 

Keväällä tarhasuolaheinä versoaa ensimmäisten 

joukossa. Uloimmat lehdet kerätään ensin, 

koska uusia kehittyy kasvin keskeltä. Lehtiä voi 

ryöpättynä pakastaa. 

Käyttö: Oksaalihapon vuoksi ryöppäysvesi 

kaadetaan pois. Lehtiaineista käytetään muhennoksissa, 

kastikkeissa ja keitoissa. Maku on 

pehmeä ja mieto. Mikään ei estä silppuamasta 

hieman tuoreita lehtiä salaattiin antamaan raikasta, 

pikanttia makua. kesähelteillä suolaheinäkeitto 

maistuu! 

‘GROSSBLÄTTRIGE VON BELLEVILLE’ 


Ranskalainen lajike vuodelta 1869. Erittäin runsassatoinen 

ja maukas. 

TARHARAPARPERI 

(Matrabarber) 

Rheum rhabarbarum (x cultorum) 

Mv. Kuuluu savikkakasveihin. Ruotsalaisen 

lääkärin, Peter Jonas Bergiuksen (1730-1790) 

tiedetään kasvattaneen sitä ensimmäisenä Pohjoismaissa 

ruoaksi. Sisältää runsaasti orgaanisia 

happoja, eniten on omenahappoa, mutta on 

myös oksaalihappoa, sitruunahappoa ja hiukan 

etikkahappoa. Oksaalihapon haittoja voi lieventää 

nauttimalla maitoa syönnin yhteydessä. 

Viljely: Kylmäkäsitellyt siemenet esikasvatetaan 

maalis-huhtikuussa. Itää 18-asteessa 

4-14vrk:ssa. Karaistut taimet istutetaan ulos 

hallojen mentyä 90cm välein. Viihtyy auringossa 

ja puolivarjossa sekä suojaisassa paikassa. 

Maan tulee olla runsasmultaista, mielellään 

hieman savipitoista, vettä läpäisevää ja runsasravinteista, 

pH: 6,5-7 välillä, kuitenkin vähintään 

6. Hevosenlanta sopii erinomaisesti. Hyvän 

sadon saamiseksi on kastelusta huolehdittava. 

Vuosihoitona aikainen lannoittaminen on tärkeää, 

koska kasvu alkaa +4 asteen tienoilla. 

Ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen voi antaa 

lisälannoitteena nokkoskäytettä. Heinäkuun 

puolivälin jälkeen ei saa enää lannoittaa, jotta 

raparperi valmistuisi talveen. Kehittyvät kukkavarret 

olisi hyvä poistaa. Kauniit kukat kuluttavat 

kasvin vararavintoa ja vähentävät seuraavan 

vuoden satoa. Ruodeissa on usein havaittavissa 

hyytelömäisiä, limaisia pisaroita. ne ovat varsiyökkösen 

toukkien aiheuttamia. Toukat kaivautuvat 

lehtiruoteihin keväällä ja syövät varret 

ontoiksi. Varsiyökköset viihtyvät heinäkasvus- 

- 44 - 

toissa. Siksi läheiset heinikot tulisi niittää tai 

olla istuttamatta raparperia niiden läheisyyteen. 

Vioittuneet ruodit on hävitettävä. Korjuu: 

Yleensä satoa kerätään juhannukseen asti. Vanhentuneisiin 

lehtiin kertyy sitkeää solukkoa, ja 

ne muuttuvat puumaisiksi. ruodit nykäistään irti 

hieman kiertäen. Lehtien keskellä olevaa silmua 

ei saa vahingoittaa eikä ruoteja pidä katkaista 

veitsellä, koska leikkauspintaan iskevät helposti 

erilaiset taudinaiheuttajat. Kaikkia lehtiä ei 

myöskään saa kerralla poistaa. Ainakin kymmenen 

on jätettävä keräämään voimia seuraavaa 

satokautta varten. Käyttö: Piirakoihin, keittoihin, 

kiisseleihin, mehuihin, chatneyhin. 

’VICTORIA’ 


Vanha, tunnettu, lajike. Meillä eniten viljelty. 

Saanut nimensä Englannin Victoria kuningattaren 

mukaan. Nopeakasvuinen, aika aikainen 

ja runsassatoinen. Varret pitkiä, alaosastaan punertavia. 

Maku erinomainen. Oksaalihappopitoisuus 

keskinkertainen. Kukkii ahkerasti. 

TOMAATTI 

(Tomat) 

Solanum lycopersicum 

Yv. Kotoisin Etelä-Amerikasta. Tuotu Eurooppaan 

1500-luvulla. Aluksi sitä kasvatettiin koristekasvina. 

Vasta 1800-luvulla sitä uskallettiin 

syödä. Suomessa kasvatus on aloitettu 1900-luvun 

alussa. Nykyisin se on yksi suosituimmista 

vihanneksista. Ketsuppi on taas maailman 

suosituin mauste. Ennen vanhaan uskottiin, että 

tomaatti saa lemmen leiskumaan. Sitä kutsuttiinkin 

lemmenomenaksi. Tomaatin vihreissä 

osissa on lyhyitä rauhaskarvoja, joista johtuu 

kasville ominainen tuoksu. Hedelmät sisältävät 

karoteenia ja lykopeenia. 1g = n. 300-350 siementä. 

Viljely: Esikasvatus 7-8 viikkoa ennen ulos 

istutusta eli maaliskuun puolivälistä huhtikuun 

alkuun. Itää parhaiten 22-26 asteen lämmössä. 

Itämisaika 5-10 vrk. Paras viljelylämpötila 

18 astetta. Koulitaan 3-4 viikon kuluttua 

kylvöstä. Uudelleenistutus syvempään. Ennen 

ulosistutusta muistettava karaista pikkutaimia 

muutamia tunteja päivässä 8-10 päivän ajan. 

Tomaatti rakastaa lämpöä ja aurinkoa. Vaatii 

hyvin lannoitetun, fosforipitoisen ja multavan 

kasvupaikan, pH 6,0 – 7,0. Liika typpi on pahasta, 

se huonontaa makua ja lisää alttiutta kasvitauteihin. 

Huolehditaan tasaisesta kastelusta. 

Ruohokate on hyväksi. Sivuversoja poistetaan,

jos raakileita on paljon. Latvotaan 3-4 tertun 

yläpuolelta. 

Hyviä kumppanuuskasveja: sipulit, persilja, 

basilika, krassi ja porkkana. Ei pidä perunasta, 

maissista, kaalikasveista, kurkusta eikä fenkolista. 

Käyttö: Käytetään tuoreena, mutta voidaan 

säilöä pakastamalla tai valmistaa siitä esim. ketsuppia. 

Vihreät pikkutomaatit voi säilöä etikkaliemeen. 

Tomaatin vihreät osat, lehdet ja varret 

eivät sovi syötäväksi myrkyllisyytensä takia. 

’THE AMATOR’ 


Tunnettu, aikainen, englantilainen pensastomaatti 

vuodelta 1950. Soveltuu erinomaisesti 

meidän epävakaiseen kesään. Aromikkaat, punaiset 

hedelmät keskikokoiset (n. 85g). 

’BLACK RUSSIAN’ 


Reheväkasvuinen runkotomaatti kasvihuoneviljelyyn. 

Nimestä huolimatta hedelmä ei ole 

ruskea, vaan paremminkin mahongin värinen. 

Salaatteihin, kastikkeisiin. Kiinnostava! 

’GARDENERS DELIGHT’ 


Yksi maukkaimmista ja makeimmista kirsikkatomaateista. 

Kasvuaika n. 68vrk. Pienet, 

kirkkaanpunaiset tomaatit tertuissa. Paino n. 

20-25g/kpl. Kasvutapa rehevä. Kookas, tuettava 

reilusti. Kasvihuoneeseen tai lämpimälle seinustalle. 

Huom, siemenet pieniä! 

’HUNDREDS & THOUSANDS’ 


Tällaista kirsikkatomaattia et ole varmasti ennen 

nähnyt. Nimensä mukaisesti se tuottaa 

satoja ja jopa tuhansia makeita ja mehukkaita 

suupaloiksi sopia pikkutomaatteja. Soveltuu 

amppelikas-vatukseen ja ruukkuviljelyyn. Pitkä 

sadonkorjuuaika. 

‘HÄRÄN SYDÄN’ 

(’Grosso gigante cuor di bue’) 


Perinteinen italialainen runkotomaatti kasvihuoneviljelyyn. 

Isohkot, sydäntä muistuttavat 

tumman verenpunaiset hedelmät. Hedelmäliha 

kiinteää, siksi sopii hyvin salaatteihin ja voileivän 

päälle siivuiksi. Aromikas maku. Monen 

suosikki! 

- 45 - 

’ITALIALAINEN 

TOMAATTILAJITELMA JA BASILIKA’ 

Pakkauksessa neljän herkullisen italialaisen tomaattilajikkeen 

ja maukkaan basilikan siemenet 

kasvihuoneeseen tai ruukkuviljelyyn aurinkoiselle 

seinustalle pihalle tai parvekkeelle. Ns. 

heirloom-lajikkeita eli vanhoja klassikkolajikkeita: 

annos / 3,20€ til.no 1071 

’CILIEGIA’ 

Tunnettu, vanha runsassatoinen kirsikkatomaattilajike. 

Voit valmistaa siitä ihanan tomaattisalaatin 

punasipulin kera. 

‘SAN MARZANO 2’ 

Tunnettu runkotomaattilajike kasvihuoneviljelyyn. 

Kiinteä, punainen, vähän siemeniä sisältävä, 

luumunmuotoinen ns. pastatomaatti 

soveltuu erinomaisesti pastoihin, ketsuppiin ja 

kastikkeisiin. Palkittu! 

’COSTOLUTO FLORENTINO’ 

Kuuluu myös Italian tomaattiklassikoihin 

1800-luvun alusta. Runkotomaatti kasvihuoneviljelyyn. 

Hedelmät isoja, poimuisen veistoksellisia 

ja mehukkaita. kaltattuna kastikkeisiin 

ja pastoihin. Maukas salaateissa. 

’CUOR DI BUE’ 

Myös vanha lajike, italialaisten isoisät viljelivät 

jo sitä. Tunnetaan myös ’Ox Heart’ tai ’Bulls 

Heart’ –nimellä. Makea ja kiinteä runkotomaatti. 

Keittiömestareiden palkitsema. Käytetään 

siivutettuina salaateissa mozarellan ja oliivien 

kera tai keitettynä herkullisissa pastakastikkeissa. 

’BASILIKA’ 

Tämä italialainen, makea ja aromikas basilika 

on täydellinen tomaatin kumppani! 

‘OUTDOOR GIRL’ 


Vanha englantilainen, aikainen lajike avomaaviljelyyn. 

Kasvuaika n. 65vrk. Kasvaa n. 120cm 

korkeaksi. Rotevat ja leveät lehdet. Hyvin 

lannoitettuna antaa suuren sadon. Punaiset tomaatit 

kiinteitä, keskikokoisia ja ohutkuorisia. 

Voimakas aromi. Tällaiselta tomaatin tuleekin 

maistua! 

’RED ALERT’ 


Vanha suosittu, nopeakasvuinen lajike, joka on 

otettu uudelleen tuotantoon. Tomaatit erittäin 

makeita. Soveltuu pensasmaisena erittäin hyvin 

ruukkuviljelyyn.

’TIGERELLA’ 

annos noin 0,1 g / 1,50€ til.no 1719 

Tunnetaan myös nimellä ’Mr. STRIPEY’. Aikainen 

englantilainen runkotomaatti kasvihuoneeseen 

tai lämpimälle ja suojaisalle seinustalle. 

Kasvuaika n. 70vrk. Hedelmän ulkonäkö 

erikoisen kaunis: punaisella pohjalla oranssit 

raidat. Tasakokoisia, painavat n. 80-90g/kpl. 

Maku erinomainen. Terve ja suurisatoinen. 

‘SAN MARZANO’ Luomusiemen 


Runkotomaatti kasvihuoneviljelyyn. Hedelmä 

punainen, aromikas, luumunmuotoinen ja isokasvuinen 

ns. pastatomaatti. Sisältää vähemmän 

vettä, on siksi kiinteämpi. Sopii pastoihin, ketsuppiin, 

kastikkeisiin ja mehuihin. 

‘MONEYMAKER’ Luomusiemen 


Vanha englantilainen klassikkolajike. Terve, 

keskiaikainen runkotomaatti kasvihuoneviljelyyn. 

Kasvuaika n. 75vrk. Hedelmät pyöreitä, 

punaisia. Paino n. 70-80 g/kpl. Runsassatoinen 

huonoissakin sääolosuhteissa. Aikaisemmin oli 

ammattiviljelijöiden ykköslajike! 

’SUNGOLD’ F1 


F1-hybridi. Monen suosikkikirsikkatomaatti. 

Kasvutapa vähän ’villi’, siksi tukeminen tärkeää. 

Viljely kuitenkin kannattaa, koska 10-15g 

painavat oranssinpunaiset tomaatit ovat supermakeita. 

Viljellään joko kasvihuoneessa tai 

lämpimällä seinustalla. Antaa satoa myöhään 

syksyyn. 

TOMAATTILAJITELMA 

’GARDENER’S DELIGHT’ 

’MONEYMAKER’ 

’MARMANDE-BEEF’ 

annos 3 siemenmattoa, 

á n. 20-30 siementä / 2,70€ til.no 1704 

’Gardener’s Delight’ 

kirsikkatomaatti / kasvihuoneeseen 

’Moneymaker’ 

runkotomaatti / kasvihuoneeseen 

’Marmande-beef’ 

runkotomaatti / kasvihuoneeseen 

’TUMBLER’ F1 


Erittäin aikainen, punainen, hyvän makuinen 

kirsikkatomaatti. Jalostettu erityisesti amppelikasvatukseen, 

riippuva kasvutapa. Runsassatoi- 

- 46 - 

nen, yksilö voi tuottaa jopa yli kaksi kiloa satoa. 

Toivottu! 

’YELLOW BRANDY WINE’ Luomusiemen 

annos 0,1g / 2,20€ til.no 1722 

Vanha amerikkalainen amishien lajike vuodelta 

1887. Suuri, keltainen, ohutkuorinen hedelmä 

litteän pyöreä. Lehdet muistuttavat perunan lehtiä. 

Kasvihuoneviljelyyn tai lämpimälle seinustalle. 

Kasvuaika n. 80vrk. Korkeus n. 120cm. 

Maku herkullinen. 

TOMATILLO 

(Tomatillo) 

Physalis ixocarpa 

Tomaattiperheeseen kuuluva tomatillo on kotoisin 

Meksikosta. Ananaskirsikan ja lyhtykoison 

sukulainen. Kasvaa n. 60cm korkeaksi haarovaksi 

pensaaksi ja kukkii runsaasti keltaisin 

kukin. Pingispallon kokoinen (30-60g) vihertävän 

kellertävä tai violetti hedelmä kypsyy paperimaisten 

verkkolehtien sisällä. Englanniksi 

tomatillosta käytetään myös ’tomate verde’-, 

’Mexican husk tomato’- (meksikolainen kuoritomaatti) 

ja ’jamberry’-nimeä. Siitä valmistetaan 

kastikkeita, säilykkeitä ja piirakoita. Salsakastikkeen 

oleellinen raaka-aine! 1g = n. 1000 

siementä. 

Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Itää 

valossa. Hoidetaan kuten tomaattia. Karaistut 

taimet istutetaan ulos hallojen mentyä. Vaatii 

suojaisan, lämpöisen ja runsasravinteisen kasvupaikan. 

Taimiväli 50x50cm. Huolehditaan 

kastelusta kuivina kausina. Pitää viherkatteesta! 

Voidaan viljellä myös kasvihuoneessa, mutta 

silloin on huolehdittava pölytyksestä. Kylmänarka! 

Käyttö: Hedelmät korjuukypsiä, kun verkkolehdet 

alkavat aueta. Pintaa peittää paksu vahakerros. 

Maku ainutkertainen, sitä on vaikea 

kuvailla. Sopii chilipippurin, tavallisen sipulin, 

valkosipulin ja avokadon kera nautittavaksi. 

Käytetään ainoastaan keitettynä. Hedelmät ovat 

erittäin säilyviä (5kk – 1v.). Paras tapa varastoida 

on säilyttää ne verkkopussissa kuivassa, 

viileässä ja ilmavassa tilassa. 

’TOMA VERDE’ 


Hedelmät vihertävän kellertävät. Kasvuaika n. 

65vrk.

AASIALAISET TALVIKURPITSAT 

Kts. Vihannekset s. 19 

DAIKON 

Raphanus sativus var. longipinnatus 

‘APRIL CROSS’ F1 


Erittäin tunnettu ja arvostettu lajike. Kasvuaika 

n. 60 vrk. 

Muita nimiä: japaninretikka, hamadaikon, 

kiinaksi lobok. Valkoinen juuri osittain maan 

pinnalla. Isonakin mehukas ja rapea. Pituus 25- 

30cm tai jopa 50cm ja painoa kilo, pari. Kasvaa 

ensin leveyttä ja sitten pituutta. 

Viljely: Syvämultainen, ravinteikas, kalkittu 

maa. Kylvö touko-heinäkuussa avomaalle. Itää 

5-10vrk:ssa. Harvennus 20cm välein. Sopii hyvin 

harjuviljelyyn. Kestää jonkin verran hallaa. 

Voidaan kylvää, kun maan lämpö yli 10 astetta. 

Heinäkuussa kylvetty valmistuu lokakuussa. 1g 

= n. 50-80 siementä. 

Korjuu: Korjataan parin kuukauden kuluttua 

kylvöstä. 

Säilytys: Voidaan säilöä hiekkaan kylmään kellariin. 

Käyttö: Kuorittuna raikkaan ja miedon makuinen. 

Voidaan syödä voileivän päällä tai lisukkeena 

lautasella, wokissa kypsennettynä tai 

keitoissa. Pippurin makuisia lehtiä voi myös 

käyttää ruuanvalmistuksessa! 

MALABARINSITRUSHEINÄ 

(Citrongräs) 

Cymbopogon fl exuosus 

’EAST INDIAN’ UUSI 


Mv. Kotoisin Intiasta, ja Pakistanista. Heinämäinen, 

mätästävä, aromaattinen, sitruunalta 

tuoksuva trooppinen ruoho. Korkeus n. metri, 

meillä puolimetrinen. Lehdistä saadaan eteeristä 

öljyä, jota käytetään parfyymi- ja elintarviketeollisuudessa. 

Varren kantaosaa käytetään 

varsinkin Thai-keittiössä mausteena. Koko kasvia 

pidetään hyödyllisenä, koska juuristo sitoo 

maata ja estää eroosiota. Englanniksi ‘Lemongrass’. 


- 47 - 

AASIALAISET KEITTIÖKASVIT 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Itää 20 asteessa 

15-25vrk:ssa epätasaisesti. Koulitut taimet 

istutetaan runsasravinteisella mullalla täytettyyn 

ruukkuun. Kasvi ei saa koskaan päästä 

kuivumaan. Taimikasvatuksen aikana lämpö 

ei saa laskea alle +13*C. Kasvukauden aikana 

annetaan viikoittain lisäravinteita esim. kanankakkaliuoksen 

muodossa. Ruohosilppu mullan 

pinnalla estää kuivumista ja antaa myös lisäravinteita. 

Kesällä karaistu taimi viedään ulos 

lämpimälle seinustalle tai pidetään aurinkoisella 

ikkunalla tai kasvatetaan kasvihuoneessa. 

Ei siedä hallaa. Jos haluaa viljellä sitä monivuotisena, 

otetaan se sisälle viileään (yli +8*C) 

ja valoisaan ja hoidetaan samalla tavoin kuin 

pelargonioita eli lepokautena kastellaan säästeliäästi 

eikä lannoiteta. Keväällä mätäs näyttää 

aika kurjalta, mutta kun on leikattu pois kaikki 

ruskettuneet lehdet ja istutettu uudelleen uuteen 

multaan, alkaa uusi kasvu. Samalla sen voi tarvittaessa 

jakaa. 

Käyttö: Käytetty perinteisesti intialaisessa 

lääkinnässä tulehdussairauksien hoitoon. Lehdistä 

valmistettu tee lievittää vilustumisoireita: 

käheää ääntä, yskää ja parantaa ripulia. Lehdet 

kylpyvedessä helpottavat turvotuksia. Keittiössä 

varren paksut alaosat käytetään joko tuoreina 

tai kuivattuina hienoksi hakattuina tai pieninä 

palasina laakerilehden tapaan (otetaan pois 

ennen tarjolle laittoa) erilaisissa wokkiruoissa, 

öljykastikkeissa, marinadeissa ja kalaruoissa. 

Thaimaassa sitä käytetään myös liharuoissa. 

Maku on hyvin voimakas, sitä tarvitaan vain 

pieni palanen! 

KIINALAINEN KORIANTERI 

(Kinesisk koriander) 

Coriandrum sativum 

Luomusiem. annos noin 1g / 2,20€ til.no 2138 

Yv. Viljelty lääke- ja maustekasvina ainakin 

3000 vuotta. Käytetään myös lehtikorianteri- tai 

kiinanpersilja (yuen tsai) -nimeä. Meksikossa, 

Espanjassa ja Italiassa kutsutaan cilantroksi tai 

celantroksi. 1g = n. 80 siementä. 

Viljely: Viihtyy lämpimässä, puolivarjoisessa, 

kalkkipitoisessa kasvupaikassa. Voi kylvää useampia 

kertoja suoraan kasvupaikalleen kesän 

aikana, yölämpötilan tulee olla yli +7 astetta. 

Itää 2-3 viikossa. Sopii myös ikkunalautaviljelyyn.

Korjuu: Lehdet korjataan kasvun alkuvaiheessa. 

Kukinnan alkaessa varsi ja lehdet kovettuvat 

ja maku kitkeröityy. 

Käyttö: Eteläamerikkalaiseen, venäläiseen ja 

itämaiseen keittiöön kuuluu tuore lehtikorianteri. 

Sisältää runsaasti C-vitamiinia. Sopii keittoihin, 

muhennoksiin, salaatteihin sekä lihan ja 

kalan mausteeksi. Voi silputa annospusseihin ja 

pakastaa. 

KIINANBROKKOLI / KAILAAN 

(Daggkål) 

Brassica oleracea 

(Alboglabra-ryhmä) 


Yv. Tunnetaan myös nimellä ’Gai lohn ja härmekaali.. 

N. 40-50cm pitkän varren päässä olevat 

kukinnot ovat hyvin pienet tavalliseen parsakaaliimme 

verrattuna. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai kylvö suoraan 

avomaalle juhannuksen tienoilla. Itää 1-2 

viikossa. Kasvuaika n. 2kk. Kasvaa parhaiten 

viileässä, 15-20 asteessa. Kuumassa, yli 25 asteessa 

varsi puutuu nopeasti, samoin kukinnot 

kehittyvät kukkaan. Vaatii runsasravinteisen 

kasvupaikan. Kasteltava runsaasti. 

Korjuu: Koko kasvi on syötävää: varret, lehdet 

ja juuri ennen aukeamista olevat pienet kukinnot. 

Varresta käytetään murea osa (n. 15cm) 

Käyttö: Herkullista höyrytettynä tai friteerattuna. 

KIINANSIPULI 

(Kinesisk gräslök) 

Allium tuberosum 


Mv. Kotoisin Aasian koillisosista. Viljelty Kiinassa 

jo yli 2000 vuotta. Euroopassa tunnettiin 

aikaisemmin koristekasvina. Kasvaa mätästäen 

kuten ruohosipuli (I-IV). Hidaskasvuinen. Kukat 

valkoiset, tummanvihreät lehdet pitkänkapeat 

ja litteät. Verson tyveen kehittyy pieni pitkänomainen 

sipuli. Kukkii keväällä tai kesällä. 

Voimakkaasti tuoksuvat kukkavanat kasvavat 

40-50cm mittaisiksi. Kaikki osat maistuvat valkosipulille. 


Viljely: Aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka. 

Lannoitettu multa. Esikasvatus maalishuhtikuussa 

ruukkuun. Itää n. 20-asteessa 

5-10vrk:ssa ja avomaakylvönä touko-kesäkuussa, 

kun yölämpötila on yli +13 astetta 2-3 viikossa. 

Myös syyskylvö on mahdollista. Taimiväli 

20cm. Voidaan kasvattaa ympäri vuoden 

- 48 - 

keittiön ikkunalla. 

Korjuu: Parasta tuoreena, mutta voidaan myös 

pakastaa. 

Käyttö: Ruohosipulin tapaan käytetään lehtiä 

ja nuppuasteella olevia kukkia salaatteihin, keittoihin, 

kastikkeisiin ym. 

KIRJOREVONHÄNTÄ 

(Papegojamarant) 

Amaranthus tricolor 

‘EARLY SPLENDOR’ UUSI 


Yv. Miedonmakuinen lehtivihannes. Korkeus n. 

50cm. Kotoisin Aasian etelä- ja kaakkoisosista, 

missä vanha ja yksi tärkeimmistä viljelykasveista. 

Käytetään myös kiinanpinaatti-nimeä. 

Kiinan kielellä ’hinn choy’, japaniksi ’callaloo’ 

tai ’hiyu’. Intiaksi ’bhail’. Lehdet suklaanruskea-punakirjavat, 

hyvin koristeelliset. 1g = n. 


Viljely: Tavallinen, tuore multamaa, mielellään 

luonnonlannalla lannoitettu. Esikasvatus huhtitoukokuussa. 

Itää n. 20 asteessa 5-10vrk:ssa. 

Etelässä voi kylvää avomaalle, kun yölämpötila 

on yli +13 astetta. Taimiväli 30cm. Hallanarka. 

Korjuu: Lehtiä voidaan kerätä pitkin kesää. 

Käyttö: Voidaan käyttää keitettyinä pinaatin 

tavoin tai raakana salaateissa. Maku muistuttaa 

hieman hernettä. Harvennettavat versot voi 

käyttää parsan tavoin. Lehtiä käytetty ulkoisesti 

haavojen hoitoon. Sisältää runsaasti vitamiineja, 

erityisesti A-vitamiinia ja mineraaleja ja enemmän 

kalkkia ja rautaa kuin tavallinen pinaatti. 

KOMATSUNA 

Brassica rapa var. komatsuna 

(Perviridis-ryhmä) 


Kv. Viljellään yksivuotisena. Nopeakasvuinen, 

kasvuaika n. 45-55vrk. Korkeus n. 45cm. Japanissa 

yhtä yleinen kuin meillä salaatti. Maku 

Erinomainen yhdistelmä kaalin, pinaatin ja sinapin 

mausta. 1g = n. 200-350 siementä. 

Viljely: Kylvö varhain keväällä. Voi tehdä 

uusintakylvöjä. Vaatimaton maan suhteen, varma 

sato saadaan runsasmultaisesta ja kosteahkosta 

puutarhamaasta. 

Korjuu: Satoa voi korjata kaikissa kasvun vaiheissa. 

Uloimpia lehtiä voi verottaa kaiken aikaa. 

Koko satoa korjatessa kannattaa jättää varresta 

jäljelle muutama sentti. Siitä alkaa kasvaa 

aika pian uusia versoja. Toinen sukupolvi ei ole

yhtä upea, mutta maistuu yhtä hyvältä. 

KRUUNUSUVIKAKKARA 

(Kranskrage) 

Glebionis coronaria 


Tunnetaan myös vihanneskrysanteemi–nimellä. 

Japaniksi shungiku. Japanissa ja Kiinassa käytetään 

lehtivihanneksena. Maku raikas ja hedelmäinen. 

Korkeus n. 50-70cm. Kukat keltaisia ja 

valkoisia, muistuttavat päivänkakkaraa. Kukkii 

pitkään. Lehdet muistuttavat krysanteemin lehtiä. 

1g = n. 600 siementä 

Viljely: Kylvö avomaalle keväällä 1cm:n syvyyteen. 

Taimiväli 5-10cm. Viihtyy puolivarjossa, 

läpäisevässä ja niukkaravinteisessa mullassa. 

Kastellaan tarvittaessa. Kasvuaika ainoastaan n. 

40vrk. Jos vesoja käytetään vihanneksena, kylvetään 

muutamia kertoja kesässä. 

Käyttö: Verso leikataan n. 10-15cm korkeana 

ja höyrytetään nopeasti tai wokataan kuten pinaattia. 

Aivan nuoria lehtiä voi tuoreena lisätä 

salaattiin. Sisältää runsaasti B-vitamiinia ja 

mineraaleja. Lehdet ovat käyttökelvottomia, 

kun kasvi alkaa kukkia, mutta kukkia voi lisätä 

salaattiin tai tehdä niistä ’terveysteetä’. Kukissa 

on miellyttävä ryytimäinen tuoksu. 

MITSUBA 

Cryptotaenia japonica 


Mv. Viljellään yleensä yksivuotisena. Käytetään 

myös japaninyrttiputki –nimeä. Korkeus n. 30- 

40cm. Lehdet isot, kolmisormiset, muistuttaa 

sileälehtistä persiljaa. Kukat ovat pienet ja valkoiset. 

Tätä “japaninpersiljaa” käytetään paljon 

Kaukoidän keittiöissä. Maku muistuttaa hieman 

havujen makua. On talvehtinut ainakin kolmosvyöhykkeellä. 


Viljely: Puolivarjoinen, kostea, runsasravinteinen 

maa. Taimikasvatus maalis-huhtikuussa 

nopeuttaa satoa. Itää 15 asteessa 8-14vrk:ssa. 

Avomaalle voi kylvää, kun yölämpötila on yli 

+7 astetta. Itää 2-3 viikossa. Taimiväli 10-15cm. 

Kuivina jaksoina kasteltava. Heinäkuun alussa 

annetaan lisälannoituksena nokkoskäytettä. 

Korjuu: Käytetään mieluimmin tuoreena. Voi 

pakastaa ryöpättynä. 

Käyttö: Sopii erilaisiin salaatteihin kiinankaalin, 

porkkanan, kesäkurpitsan ja palsternakan 

kanssa. Sopii erityisen hyvin kala- ja kanaruokiin. 

Voi kiehauttaa öljyssä tai voidaan ryöpätä 

ja tarjota sellaisenaan. Antaa pirteän maun pi- 

- 49 - 

han ’rikkaruohosalaattiin’. Myös juuret ja siemenet 

voidaan käyttää. 

MITSUNA 

(Mitzunakål) 

Brassica rapa var. japonica 

(Mitzuna-ryhmä) 


Kv. Viljellään yksivuotisena. Käytetään myös 

japaninkaali-nimeä. Lehdet kauniisti liuskoittuneet. 

Maku miellyttävän mieto. Japaniksi ’kyona’. 

1g = n. 200-350 siementä. 

Viljely: Avomaakylvö varhain keväällä. Itää 

n. 5-7vrk:ssa. Alin itämislämpötila +5 astetta. 

Korjuukelpoista 5-6:ssa viikossa. Taimiväli 20- 

30cm. Korkeus n. 30cm. Heinäkuun lopussa, 

elokuun alussa on toisen kylvön aika. 

Käyttö: Sukiyaki-ruokiin. Sopii myös salaatteihin, 

keittoihin, patoihin, wokkiruokiin, vihannespiirakoihin 

eli on varsinainen multivihannes! 

NAMENIA 

Brassica rapa var. japonica 

(Mitzuna-ryhmä) 



Kv. Viljellään yksivuotisena lehtivihanneksena. 

Rheininmaalla ja Westfalenissa namenian viljelyllä 

on pitkä traditio. Nyt kaikkialla Saksassa 

se on erittäin suosittu. Lehti muistuttaa ulkonäöltään 

mitzunaa tai villirukolaa. Korkeus n. 10- 

25cm. Kasvatetaan avomaalla, kasvihuoneessa, 

lavassa tai ikkunalaudalla. Saksankielisiä nimityksiä: 

Stielmus, Stängelmus, Stängelripsen 

ja Rübstielchen. Englanniksi turnip top, turnip 

greens. 

Viljely: Kylvö heti, kun maa on muokattavissa. 

Tiheä kylvö, n. 2-3g/m2:lle, koska käytetään 

vain nuoria lehtiä. Hiekkapitoinen kasvualusta 

eduksi. Kasvatus kuten mitzunalla. Voidaan 

korjata pari satoa. 

Korjuu: Lehdet korjataan nuorina. Säilyy vain 

2-3vrk jääkaapissa. 

Käyttö: Sama kuin mitzunalla. Sisältää runsaasti 

vitamiineja ja mineraaleja! 

PARSASALAATTI 

(Sparrissallat) 

Lactuca sativa var. angustana 


Yv. Jalostettu piikkisalaatista. Kiinassa viljelty 

vuosisatoja, Euroopassakin tunnettu jo

1800-luvun puolivälistä. Suomessa viljellään 

aika vähän, vaikka menestyy hyvin. Sisältää Cvitamiinia 

2-3 kertaa enemmän kuin keräsalaatti. 

Lisäksi siinä on kivennäisaineita, karoteenia 

sekä B- ja E- vitamiineja. Se on sekä salaatti että 

parsan tapaan tarjottava vihannes. Kiinaksi Woh 

sun. 1g = n. 850 siementä. 

Viljely: Viihtyy kalkitussa, tavallisessa puutarhamaassa. 

Kylvö varhain keväällä matalaan 

vakoon. 8-14vrk:ssa. Taimiväli n. 15-20cm, riviväli 

40cm. 

Korjuu: Lehtiä voidaan kerätä parin kuukauden 

kuluttua kylvöstä. Ei saa kuitenkaan kerätä satoa 

liian paljon, koska se haittaa kasvua. Kukkavarsi 

saa kasvaa vielä 2-3 viikkoa, korjataan 

noin 30cm:n pituisena ja läpimitaltaan 2,5 senttisenä. 

Esikasvatuksella voidaan aikaistaa satoa. 

Vanhetessa maistuu kitkerältä. 

Käyttö: Lehtiä käytetään lehtisalaatin tavoin. 

Kukkavarren pehmeä ja murea ydinosa syödään 

sellaisenaan tai lisäkkeenä kypsennettynä parsan 

tapaan. Voidaan käyttää myös keitoissa ja 

muhennoksissa. 

Säilytys: Pakastus. 

PESUSIENIKURKKU 

(Luffa) 

Luffa aegyptiaca 


Yv. Trooppinen, köynnöstävä (2-3m) kasvi, jota 

kasvatetaan sekä syötäväksi että pesusieneksi. 

Viljely: Voidaan viljellä ainoastaan kasvihuoneessa 

tai lasitetulla parvekkeella, sillä tarvitsee 

vähintään 20 lämpöastetta kehittyäkseen. 

Esikasvatus huhtikuun lopulla, kasvuaika n. 

120-140vrk. Siirretään kasvihuoneeseen, kun 

yölämpötila on kohonnut yli 10 asteen. Vaatii 

runsaasti ravinteita ja vettä. Varret tuetaan kasvamaan 

ylöspäin. 

Korjuu: Hedelmät korjataan syötäviksi n. 

10cm:n mittaisina. Jos halutaan pesusieniä, hedelmät 

jätetään kypsymään emokasviin. Kypsänä 

pannaan likoon, jolloin kuori ja hedelmäliha 

erottuvat. Jäljelle jää kuitupitoinen ranko, joka 

kuivataan auringossa. 

PINAATTIKIINANKAALI eli PAKSOI 

(Kinesisk kål) 

Brassica rapa subsp. chinensis 

(Chinensis-ryhmä) 

‘CANTONG WHITE’ F1 


Lehdet tummanvihreät, valkeat lehtiruodot pak- 

- 50 - 

sut ja mehevät. 

’RUBI’ F1 

annos noin 150 siementä / 190€ til.no 1047 

Viehättävä ulkonäkö: lehdet punertavat, lehtiruodot 

vihreät. Väri vahvistuu ilmojen kylmetessä. 

Yv. Kiinaksi bok choy, Siellä se on ollut tärkeä 

lehtivihannes 400-luvulta lähtien. Muistuttaa 

salaattikiinankaalia ja mangoldia. Ei tee kerää, 

vaan lehdet muodostavat ruusukkeen. Korkeus 

n. 50cm. Kasvuaika n. 60vrk. Erittäin kylmänkestävä. 

Antaa satoa talven tuloon asti. 

Viljely: Parhaiten onnistuu heinäkuun puolenvälin 

kylvö. Itämislämpötila 20 astetta, itämisaika 

n. 4-6vrk. Myös kirvojen ja kaaliperhosten 

suurta herkkua. Ruohokatteen ja harson avulla 

viljely onnistuu ongelmitta. Etanoita voi torjua 

tuhkalla ja levittämällä kerros sahanpurua kasvien 

ympärille. 

Korjuu: Voi käyttää aivan nuorena ’babyleaf’inä 

(n. 20cm) tai isona yli kilon painoisena 

salaatteihin tai kypsennettynä keitoissa, pata- ja 

laatikkoruoissa. Lehtiruodit valmistetaan parsan 

tapaan. Kiinalaiset kypsentävät paksoin wokkipannussa. 

Myös kukkavanat ja nuput voi syödä. 

Maistuvat herkullisilta. 

PITKÄ AVOMAANKURKKU 

’KIINALAINEN KÄÄRME’ 

Kts. Vihannekset s. 16 

SAREPTANSINAPPI 

(Sareptasenap) 

Brassica juncea 

’GREEN IN SNOW’ 


Yv. Tunnetaan myös Gai Choy- ja kiinalainen 

sinappi -nimellä. Tavallisen sinapin sukulainen, 

mutta tästä käytetään lehdet. Kylmän- ja sateenkestävä. 

1g = n. 200-350 siementä. 

Viljely: Kylvetään varhain keväällä heti kun 

maa on tullut kylvökuntoon. Viihtyy ravinteikkaassa, 

kalkitussa maassa. Huolehditaan kastelusta. 

Käyttö: Käytetään nuorena tuoreena salaatissa 

tai kypsennettynä pinaatin tavoin yksittäisenä 

ruokana, lisättynä keittoihin, muhennoksiin tai 

paistoksiin. Kukkivat versot muuttuvat polttavan 

pippurisiksi. Myös juuri on syötävä, se on 

Pohjois-Kiinan erikoisuus. Juuri keitetään ko-

konaisena, kuoritaan ja paloitellaan ja tarjotaan 

soijakastikkeen ja seesamiöljyn kera. Läntinen 

tapa on keittää juuri suolavedessä ja tarjota voin 

kanssa. Sareptansinappia käytetään rikkaruohojen 

torjuntaan katteena. 

TATSOIKAALI 

(Tatsoikål) 

Brassica rapa var. rosularis 


Kv. Viljellään yksivuotisena. Kotoisin Kiinasta. 

Muistuttaa pinaattikiinankaalia: mehevät, valkeat 

varret ovat kuitenkin lyhyemmät ja niitä 

on enemmän. Rusettimaiset lehdet ovat asettuneet 

lattean lautasmaisesti. Rusetin leveys n. 

30-40cm. Japanissa kutsutaan bitamin -nimellä, 

mikä tarkoittaa vitamiinivihannesta. Se sisältääkin 

kaksin verroin kalsiumia, magnesiumia ja 

rautaa kuin salaattikiinankaali. 1g = n. 200-350 

siementä. 

Viljely: Kylvetään vasta heinäkuussa tai elokuun 

alussa. Viihtyy lievässä varjossa, runsasravinteisessa 

mullassa. Lämpöpenkissä tai 

kasvihuoneessa onnistuu aikainen kevätkylvö. 

Jotta saataisiin suuria ‘rusetteja’, harvennus n. 

30cm:n välein. Sato korjataan, kun lehtirusetti 

on täysin kehittynyt. Erittäin kylmänkestävä, 

osittain sen matalasta kasvutavasta johtuen ja 

osittain siksi, että se kestää jopa -10 asteen pakkasen. 

Pakkanen on jopa sille hyväksi: lehdet 

muuttuvat makeimmiksi ja maukkaimmiksi. 

Käyttö: Maultaan pinaattikiinankaalin kaltainen. 

Koostumus on tosin hieman karkeampaa. 

Siksi nautitaan aina kypsennettynä! 

THAIBASILIKA 


Aloittelijan puutarhakurssi (3x) 

Annalassa 1. ja 8. ja 15.3. (to) 

klo 18-20.30 

Ennakkoilmoittautuminen 

09-434 2350 tai 

info@hyotykasviyhdistys.fi 

Hinta 20€ (sis. monisteet) 

- 51 - 

VERIPEIPPI 

(Bladmynta) 

Perilla frutescens var. purpurascens 

’PURPLE’ 


Punalehtinen muoto. Värjää keitetyn riisin punertavaksi. 

koristeellinen. Käytetään kukkaistutuksissakin! 

’GREEN’ 


Vihreälehtinen muoto. Antaa hienon aromin kalaruokiin. 

Yv. Idässä suosittu lääkekasvi ja yrtti. Kuuluu 

minttujen sukuun. Kotoisin Kiinasta, Burmasta 

ja Himalajalta. Käytettiin lääkkeenä jo 500-luvulla. 

Eurooppaan tuli vuonna 1750. Korkeus n. 

50-60cm. Lehdet tuoksuvat hierottaessa mausteisilta, 

kanelin ja kuminan sekoitukselta. Kukat 

valkoiset, vaaleanpunaiset tai laventelinsiniset. 

Japanilaiset kutsuvat veripeippiä nimellä ’Shiso’. 


Viljely: Kylvö avomaalle hallojen mentyä tai 

esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siemenet tarvitsevat 

valoa itääkseen, joten kylvöstä ei peitetä. 

Itää hitaasti ja epätasaisesti, itämisaika 

14-21vrk. Taimiväli 20cm. Vaatii aurinkoisen, 

lämpimän ja syvämultaisen kasvupaikan. Avomaalle 

kylvettäessä syytä käyttää harsoa, ei siedä 

hallaa. Kuivina jaksoina kasteltava, Nokkoskäytettä 

voi antaa pari kertaa lisälannoitteena tai 

laittaa ruohosilppua taimien ympärille. Sitä voi 

lisätä helposti vesilasissa juurrutetuista pistokkaista. 

Korjuu: Sadonkorjuu alkaa noin kuukauden 

kuluttua kylvöstä jatkuen ensimmäiseen hallaan. 

Käyttö: Veripeippi on japanilaisten persilja ja 

sillä koristellaan usein ruoat. Lehtien uskotaan 

estävän raa’assa kalaruoissa parasiittitartunnoilta. 

Siksi sitä käytetään sushin kanssa. 

Annalan taimitori/ 

viljelykauden avajaiset 

24.5.2012 (to) 

alkaen klo 15 

Tervetuloa!

Agastasche aurantiacum 

ORANSSI-IISO 

(Praktanisisop) 


Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Meillä vielä 

aika tuntematon. Anikselta, joidenkin mielestä 

mintulta tuoksuvat kauniit lehdet. Kauniit kukat 

oranssit. Korkeus n. 30-40cm. 


18-24 asteessa parissa viikossa. Karaistut taimet 

ulos hallojen mentyä. Viihtyy auringossa, hiekkapitoisessa 

mullassa lämpimällä kasvupaikalla. 

Kestää kuivuutta. Kukinta heinä-elokuussa. 

Kukkii jo ensimmäisenä vuonna. Talvella voi 

peittää havuilla. Melko hyvä mesikasvi kimalaisille 

ja mehiläisille. Melko hyvä perhoskasvi. 

Korjuu: Latvaversot korjataan täyskukinnan 

aikaan heinäkuun lopulla, loput jätetään toista 

satoa varten. Kuivataan. 

Käyttö: Pehmeän tuoksun ja hyvän lakritsimaisen 

maun vuoksi erinomainen teeaines joko yksin 

tai sekoituksissa. Suosittu teesekoituksena, 

joka sisältää iisoa, sitruunamelissaa ja minttua. 

Kukat ja lehdet voi hienontaa jälkiruokakastikkeisiin, 

ripotella leivonnaisiin tai käyttää kakun 

koristeena. Sillä voidaan maustaa omena- ja 

karviaishillot sekä keitot ja kiisselit. Käytetty 

rohtona hengitys- ja ruuansulatusvaivoihin. 

Kaunis kukkakimpuissa. Voi kuivata myös kuivakukaksi. 

Agastache foeniculum 

YRTTI-IISO 

(Indianmynta) 

‘BLUE SPIKE’ 


Mv. Yrtti-iiso on syntynyt jalostuksen tuloksena. 

Kutsutaan myös anisiisoksi tai anisiisopiksi. 

Kantaisä kotoisin Pohjois-Amerikasta. Reheväkasvuinen 

ja jäykkävartinen (80-100cm) arka 

yrtti, jonka talvehtiminen on heikkoa. Siksi 

viljelläänkin yksivuotisena. Tiheissä, tähkämäisissä 

latvakukinnoissa kukat violetteja. Lääke-, 

mauste- ja koristekasvi. Melko hyvä mesikasvi 

kimalaisille ja mehiläisille. Melko hyvä perhoskasvi. 


Viljely: Aurinkoinen, kuohkeamultainen paikka. 

Esikasvatus huhti-toukokuussa (kasvatusaika 

4-5 viikkoa) tai kylvö avomaalle kesäkuussa 

- 52 - 

YRTIT 

maan lämmettyä. Taimiväli 40x40cm. Kasvi ei 

ole hallanarka, muttei kestä kovaa talvea. 

Korjuu: Kuten oranssi-iisolla. 

Käyttö: Kuten oranssi-iisolla. 

Agastache rugosa 

KOREANMINTTU 

(Koreansk mynta) 

‘LIQUORIC BLUE’ 


Mv. Sinikukkainen, yrtti-iison sukulainen. Korkeus 

n. 90cm. Hyvin miellyttävä, lakritsimainen 

aromi. Melko hyvä perhoskasvi. 1g = n. 7000 

siementä. 

Viljely: Kuten oranssi-iisolla. 

Korjuu: Kuten oranssi-iisolla. 

Käyttö: Lehdet sopivat teeyrtiksi sekä mausteeksi 

liha- ja jälkiruokiin. Kaukoidässä käytetty 

kuumeen alentamiseen ja mahavaivojen 

hoitoon. 

Agrimonia eupatoria 

MAARIANVERIJUURI 

(Småborre) 


Mv. Eurooppalainen lehtometsävyöhykkeen 

laji, jonka levinnäisyysalue käsittää Keski- ja 

Itä-Euroopan sekä Kaukasuksen. Meillä tavataan 

Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa, 

sisämaassa Rauman - Someron linjan 

eteläpuolella. Erillisiä kasvupaikkoja on Etelä- 

Hämeessä ja Satakunnan sisäosissa. Esiintymät 

liittyvät ihmisen toimiin. Luonnossa rauhoitettu. 

Haaraton lehtiruusukkeellinen ruoho. Korkeus 

n. 50cm. Varsi vaaleanharmaan villakarvan 

peitossa. Lehdykät tylppäkärkisiä ja soikeita. 

Kukkii keskikesällä keltaisin kukin. Kukinta 

pitkä. Muistuttaa angervoja. Sisältää parkkiaineita, 

fl avonoideja sekä hiukan eteerisiä öljyjä 

ja karvasaineita. 

Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa (siemen 

kylmäkäsiteltävä) tai syyskylvö. Taimiväli 

n. 30cm. Viihtyy kuivahkoilla, aurinkoisilla kasvupaikoilla. 

Kalkinsuosija. 

Käyttö: Aikanaan arvostettu lääkekasvi. Tunnettiin 

jo antiikin Kreikassa. Mainitaan Tillandzin 

Catalogus Plantarium’issa. Sitä käytettiin 

kansanomaisena parannuskeinona maksasairauksien 

hoidossa sekä tyrehdyttämään verenvuotoa 

ja yleislääkkeenä. Ei suositella sisäistä

käyttämistä. Värjätty villalankojakin. Saadaan 

kauniin keltaista väriä. Mielenkiintoinen ja kaunis 

yrtti! 

Allium fi stulosum 

PILLISIPULI 

(Piplök) 

’NORTH HOLLAND BLOODRED 

REDMATE’ 


Kauniin punertava. Miedon makuinen, mehevä. 

’FREDDY’ 


Kylmänkestävä. Saksassa sitä kutsutaan ‘ikuisuussipuliksi’. 

Aikaisempi lajikenimi ’Winterhecke’. 

Mv. Aikainen, talvenkestävä sipuli. Kotoisin 

Altain tienoilta, josta tuotiin keskiajalla Eurooppaan. 

Pohjolassa ollut yleinen 1700- ja 

1800-luvun säätyläisten keittiöpuutarhoissa, 

jolloin sitä kutsuttiin myös talvi- ja kaalisipuliksi. 

Ruotsissa kasvatettu talojen turvekatoilla. 

Melko hyvä mesikasvi päiväperhosille! 1g = n. 


Viljely: Kevyesti lannoitettu maa. Kylvö maalis-huhtikuussa 

ruukkuun tai avomaalle maan 

lämmön ollessa 18-20 astetta. Kylvösyvyys 

1cm ja kylvöväli muutama sentti. Itää parissa 

viikossa. Lopullinen taimiväli 25cm, Kasvaa 

tupasmaisesti. Kastelu vain pitkinä poutina. Uudelleenistutus 

ja jako keväällä joka kolmas tai 

neljäs vuosi. 

Korjuu: Satoa voi kerätä miltei ympäri vuoden, 

kunhan ei korjata koko kasvustoa. Jätetään 

3-4c:n tyngät. 

Käyttö: Voidaan käyttää kuten muitakin sipuleita: 

vartta, mukulaosaa ja kukkaa. 

Herkullista salaateissa! 

Säilöntä: Pakastus 

Allium schoenoprasum 

RUOHOSIPULI 

(Gräslök) 

‘POLYVIT’ Luomusiemen 


Mv. Kotoisin alun perin Keski-Aasiasta. Kiinassa 

tunnettu ainakin 4000 vuotta. Euroopassa 

viljelty 1500-luvulta lähtien. Kotipuutarhan 

yleisempiä maustekasveja. ’Polyvit’ on erittäin 

aikainen ja satoisa lajike. Muodostaa mättäitä. 

Tummanvihreät lehdet aromikkaita. Kukat vio- 

- 53 - 

letit. Sisältää rautaa sekä A- ja C-vitamiinia. 

Melko hyvä mesikasvi päiväperhosille (hopeatäplät, 

pihlajaperhonen, paksupäät, päiväkiitäjät, 

sinisiivet). Laukkayökkösen ainoa tunnettu 

ravintokasvi! 1g = n. 800 siementä. 

Viljely: Kylvö keväällä avomaalle. Itää 

10-14vrk:ssa. Alin itämislämpötila +4 astetta. 

Kylvöstä sadonkorjuuseen n. 80-100vrk. Tavallinen 

multa, puolivarjoinen paikka. Jaetaan kolmen 

neljän vuoden välein. 

Korjuu: Mätäs leikataan pari kertaa kesässä, 

jätetään 3-4cm tyngät. Kukkia kerätään salaatteihin. 

Käyttö: Lehdet mausteeksi. Kukat sopivat ruokien 

mausteeksi, koristeeksi ja kuivakukiksi. 

Allium ursinum 

KARHUNLAUKKA 

(Ramslök) 


Mv. (I-V). Korkeus 15-40cm. Kukkii toukokesäkuussa 

valkoisin, tuoksuvin kukin. Lehdet 

muistuttavat kielon lehtiä. Liitetään ns. luostarikasveihin, 

joita kasvatettiin mm. Vadstenan 

luostarissa, Ruotsissa. Melko hyvä mesikasvi 

päiväperhosille! 1g = n. 150 siementä. 

Viljely: Viihtyy puolivarjossa ja varjossa, kosteahkossa, 

kalkkipitoisessa kasvupaikassa (lehtokasvi). 

Kylvö joko syksyllä tai varhain keväällä. 

Voi myös esikasvattaa. Vaatii kylmäkäsittelyn. 

Kylvös peitetään ohuesti. Taimiväli 15-20cm. 

Viihtyessään leviää nopeasti. Pensaiden alustat 

ovat mainioita kasvupaikkoja. Voidaan lisätä 

myös pikkusipuleista. 

Käyttö: Käytetään lehdet, kukat ja sipulit. Lehdet 

käytetään nuorena tuoreena. Niitä ei kannata 

kuivata, maku häviää. Kaikki osat maistuvat ja 

tuoksuvat miedolta valkosipulilta. Lähes samanlaisia 

terveysvaikutuksia kuin valkosipulilla. 

Althaea offi cinalis 

ROHTOSALKORUUSU 

(Läkemalva) 


Mv. Vanhanajan lääke- ja koristekasvi. Korkeus 

60-150cm. Kukkii vaaleanpunaisin tai valkoisin 

kukin heinä-syyskuussa. Lehdet samettimaiset. 

Ennen käytettiin kasvista nimeä ’samettihaapa’. 


Viljely: Aurinkoinen, kostea ja ravinteikas kasvupaikka. 

Kylvö avomaalle touko-kesäkuussa. 

Itää epätasaisesti, voi kestää joskus useita kuukausia 

(2-4kk). Taimiväli 30cm. Kasvatetaan

usein kaksivuotisena. 

Korjuu: Lehtiä ja kukkia kerätään heinä-elokuussa, 

jolloin lima-ainepitoisuus korkeimmillaan. 

Kaksivuotinen juuri korjataan syksyllä ja 

kuivataan nopeasti kitkeryyden estämiseksi. 

Käyttö: Kukat, lehdet ja siemenet salaatteihin. 

Lehdet keittoihin. Juuri on herkullinen tuoreena, 

keitettynä tai paistettuna. Sitä on annettu 

pikkulasten pureskeltavaksi hampaiden ilmestyessä. 

Arvokas lääkekasvi lima-aineensa vuoksi. 

Kuivatut lehdet hyvää teetä hunajalla makeutettuna. 

Juuri on vaahtokarkkien alkuperäinen 

aines: Jauhettua juurta turvotetaan vedessä, lisätään 

sokeria ja kuumennetaan, jolloin saadaan 

makeaa tahnaa. 

Anethum graveolens 

TILLI 

(Dill) 

Yv. Vanha mausteyrtti, kotoisin Aasiasta. Mitä 

etelämmäksi mennään, sitä vähemmän tillin 

lehtiin muodostuu aromia. Eli Utsjoella kasvatetussa 

tillissä on paljon enemmän eteerisiä öljyjä 

kuin Etelä-Suomessa kasvatetussa. Melko 

hyvä ravinto- ja mesikasvi päiväperhosille. 1g = 


Viljely: Siemen kylvetään ensimmäistä satoa 

varten mahdollisimman aikaisin keväällä multavaan 

puutarhamaahan. Itää 14-20vrk:ssa. 

Alin itämislämpötila +5 astetta. Uusintakylvöjä 

voi tehdä pari kolme kertaa kesässä. Lehtitilliä 

kasvatettaessa ei tarvitse harventaa, kruunutilli 

harvennetaan 15-20cm välein. Riviväli 30- 

30cm. Kuivina kausina kastellaan. Kylvöstä 

korjuuseen avomaalla kestää lehtitillin osalta n. 

45-55vrk ja kruunutillin 70-80vrk. Jotta sienisairaudet 

eivät vaivaisi, tulee noudattaa neljän 

vuoden viljelykiertoa. Kasvaa parhaiten runsasravinteisella 

kivennäismaalla. Kompostitarve 

3-4kg neliömetrille. 

Korjuu: Satoa aletaan korjata harventaen heti, 

kun taimet ovat viisisenttisiä. 

Säilöntä: Kuivataan tai pakastetaan. 

’TETRA’ Biodynaaminen siemen 


Tetraploidi. Voimakaskasvuinen, myöhäinen, 

tummanvihreä ja suurisatoinen lehtitilli. Ei kovin 

herkkä kuivuudelle. 

‘BOUQUET’ 


Aikainen kukinta. Suuret kukinnot, isot siemenet. 

- 54 - 

Angelica archangelica 

VÄINÖNPUTKI 

(Kvanne) 

Luomusiemen 


Kv. Parimetrinen putkikasvi. Käytetään myös 

nimeä “enkelten yrtti”. Sipulin ohella Pohjolan 

ensimmäisiä viljelykasveja. Kasvaa luonnonvaraisena 

Pohjois-Suomessa kosteilla jokivarsilla 

ja niityillä. Korkeus 100-250cm. Paksut varret 

jäykät ja pystyt. Isot, vaaleanvihreät lehdet 2-3 

kertaa parilehtisiä. Lehdykät sahalaitaisia. Vihertävänvalkoinen 

kukinto. Jos varret leikataan 

ennen kukintaa, kasvista saadaan monivuotinen. 

Melko hyvä ravinto- ja mesikasvi perhosille! 1g 


Viljely: Kostea, runsasravinteinen savi- tai multamaa. 

Kylvö mieluimmin syys-lokakuussa. 

Keväällä kylvettäessä vähintään neljän viikon 

kylmäkäsittely (0-5°C), mielellään kosteaan 

hiekkaan kylvettynä. Lopullinen taimiväli 50- 

100cm. Siementen itävyys säilyy 40 kuukautta. 

Siemeniä ei peitetä, itää valossa. Kylväytyy helposti 

itsestään. 

Korjuu: Kukkavarsi leikataan kukinnan alussa, 

myöhemmin se on liian kova syötäväksi tai hillottavaksi. 

Lehdet kerätään nuorina ja pehmeinä. 

Käyttö: Koko kasvia voi käyttää. Lehdet ja siemenet 

sopivat tuoreina tai kuivattuina keittoihin 

mausteeksi. Nuoria varsia ja lehtiruoteja käytetään 

kuorittuna tuoreeltaan tai hillottuna leivonnaisiin. 

Juuret voi kuivata ja jauhaa jauhoksi 

ja kukat voi keittää ja valmistaa ruoaksi kuten 

kukkakaalia. Lehdet käyvät salaatteihin ja kasvispaistoksiin. 

Tuoksu aromaattinen, miellyttävä. 

Edistää ruuansulatusta. Viljellään alkoholi-, 

virvoitusjuoma-, makeis- ja lääketeollisuuden 

tarpeisiin. Lehdet ja siemenet sopivat tuoksusekoituksiin, 

joihin kuivattu juuri käy kiinnikkeeksi 

(fi ksatiiviksi). Lehdistä tehty keite muistuttaa 

kiinalaista teetä. 

Anthriscus cerefolium 

KIRVELI 

(Körvel) 

’FIJNE KRUL’ Luomusiemen UUSI 


Yv. Koiranputken sukulainen. Kotoisin Länsi- 

Aasiasta ja Itä-Euroopan eteläosista. Tunnettiin 

jo 1200-luvulla. Korkeus 30-70cm. Pitsimäiset 

lehdet, valkea kukinto ja lakritsimainen maku. 

1g = n. 330-600 siementä.

Viljely: Kuohkea, kevyt maa, pH n. 6. Viihtyy 

myös savimaalla. Kylvö avomaalle useita 

kertoja kesässä. Riviväli 20cm, taimiväli 5cm. 

Kompostia 2-3 kg/m2. Kerää herkästi nitraattia. 

Menestyy sisällä ruukussakin. Säännöllinen 

kastelu välttämätöntä. Ylivuotiset siemenet itävät 

heikosti. Varjoisalla paikalla lehtien aromi 

on parempi. Kylväytyy itse, jos pääsee siementämään. 

Korjuu: Korjataan ennen kukintaa, voidaan kerätä 

satoa jo 10-15cm:n korkuisena. Varhaisesta 

kylvöstä voi kerätä 2-3 satoa. 

Säilöntä: Pakastetaan. Aromiaineet häviävät 

kuivatuksen aikana, maistuu heinältä. 

Käyttö: Käytetään persiljan tavoin. Tanskalainen 

kirvelikeitto on kuuluisa. Kirveli sopii 

myös perunan mausteeksi. Monet maustavat 

sieniruokia kirvelillä. Kirvelimehu kasvovetenä 

voimistaa, puhdistaa ja kirkastaa ihoa. Sisältää 

runsaasti C-vitamiinia. Maustettu myös viinaa. 

Apium graveloens var. secalinum 

(Secalinum-ryhmä) 

YRTTISELLERI 

(Snittselleri) 

’WESTLAND’ 


Mv. Viljellään yksivuotisena. Käytetään myös 

selleri-, yrtti- tai leikkoselleri –nimeä. Muistuttaa 

persiljaa, mutta maku on sellerin maun 

kaltainen, mutta raikkaampi. Korkeus 25-30cm. 

Suosittu Kaukoidän keittiössä. 1g = n. 3200 siementä. 

Viljely: Helpompi kasvattaa kuin tavallista selleriä. 

Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siemenet 

peitetään hyvin ohuelti. Itää hitaasti ja epätasaisesti, 

15 asteessa 5-10vrk:ssa. Karaistut taimet 

istutetaan ulos, kun maa on lämmennyt. Etelässä 

voi kokeilla avomaankylvöä harson kanssa. 

Yölämpötilan pitää olla yli +7 astetta. Itää 2-3 

viikossa. Taimiväli n. 10cm. Viihtyy auringossa 

ja puolivarjossa, multavassa, ravinnetilaltaan 

hyvässä ja kosteutta pidättävässä maassa. Multa 

ei saa kuivua, koska se huonontaa makua. Myös 

liian vähäisellä lannoituksella on samanlainen 

vaikutus. Siksi on hyvä lannoittaa pari kertaa 

kesässä nokkoskäytteellä. Kasvustoa saattavat 

vaivata sellerille tyypilliset taudit. Sopii myös 

ruukkuja ikkunalautaviljelyyn. 

Korjuu: Satoa voi alkaa korjata, kun korkeus 

on n. 20cm. Leikkaus suoritetaan maan tasalta. 

Uusia lehtiä alkaa kehittyä tuota pikaa. 

Käyttö: Keittoihin ja salaatteihin. Aasiassa 

sitä käytetään vihanneksena sekä mausteena 

- 55 - 

kaikenlaisissa riisi- ja nuudeliruoissa. Oksa 

’Bloody Mary’-cocktail’issa on piste iin päälle. 

Määrissä oltava varovainen, hyvin voimakkaan 

makuinen! 

Säilöntä: Pakastus tai kuivaaminen. 

Artemisia absinthum 

KOIRUOHO 

(Malört, äkta) 


Mv. Kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta ja 

Itä-Aasiasta. Koiruoho eli mali on puolipensas. 

Korkeus n.100cm. Hyvin liuskaiset lehdet 

hopeanväriset ja nukkaiset. Pallomaisissa mykeröissä 

kirkkaankeltaiset kukat. Voimakas, 

ryytimäinen aromi, maku karvas. Vanhimpia 

lääkekasveja, mainitaan jo egyptiläisissä papyruksissa. 

Keskiajalla käytetty yleisrohtona. 

Esiintyy paikoin Etelä- ja Keski-Suomessa villiintyneenä. 

1g = n. 10.000 siementä. 

Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuussa. tai 

kylvö suoraan avomaalle. Itää 20 asteessa 

10-20vrk:ssa. Siemenet hyvin pieniä, ei peitetä, 

itää valossa. Viihtyy auringossa, kuohkeassa, 

kalkkipitoisessa maassa. Taimiväli 30-50cm. 

Pohjoisessa talvisuojaus tarpeen. Lumeton kevättalvi 

etelässä aiheuttaa talvivahinkoja. 

Käyttö: Käytetään sekä lehdet että kukkivat 

versot. Liköörin ja viinan mausteeksi sekä kointorjuntaan 

ja sidontatöihin. Ennen käytetty 

maha- ja sappivaivoihin sekä reumaan. Entisaikoina 

koiruohoa laitettiin musteeseen, etteivät 

hiiret söisi kirjeitä ja asiakirjapapereita. Koiruoho 

sisältää myrkyllistä tujonia. Sitä ei saa käyttää 

sisäisesti ilman lääkärin valvontaa. Jatkuva 

käyttö saattaa aiheuttaa kouristuksia, levottomuutta 

ja pahoinvointia. 

Artemisia dracunculus 

RAKUUNA 

(Dragon) 

’VENÄLÄINEN’ Luomusiemen UUSI 

annos / 1,90€ til.no 2349 

Mv. Noin 70-150cm korkea, pysty- ja monivartinen 

mauste- ja lääkekasvi. Kotoisin Siperiasta. 

Lehdet pitkät ja kapeat, lähes tasaleveät. Varsi 

kova. Mausteeksi käytetään vain versojen latvat 

ja lehdet. Maku mausteinen ja raikas. Viihtyy 

Pohjois-Suomessakin. Ranskalainen rakuuna on 

vaativampi ja lisääntyy ainoastaan kasvullisesti, 

ei siemenistä. 1g = n. 5000-6000 siementä. 

Viljely: Aurinkoisella paikalla kehittyy parhaat 

aromit. Ravinteikas, syvämultainen, kosteut-

ta pitävä, kalkkipitoinen maa. Pitää katteesta. 

Kylvö ruukkuun huhti-toukokuussa, siemen itää 

hyvin 20 asteessa 10-20vrk:ssa. Kasvatusaika 

5-6 viikkoa. Taimiväli 30x70cm. Voidaan jakaa 

noin joka kolmas vuosi, mutta vasta kesäkuun 

puolivälissä, jolloin juuri on jo puutunut. Aikaisemmin 

jaettaessa juuri rikkoutuu. 

Korjuu: Lehtiä kerätään tarpeen mukaan, pääsato 

korjataan loppukesällä. Parin vuoden ikäisen 

rakuunan maku on parhaimmillaan. Voi pakastaa, 

kuivata tai säilöä etikkaan. 

Käyttö: Hienoarominen yrtti, joka sopii salaatteihin, 

liha- ja kalaruokiin sekä vähäsuolaisiin 

tai suolattomiin ruokiin. Rakuunalla on ruokahalua 

kiihottava ja ruuansulatusta edistävä vaikutus. 

Lehdet sisältävät runsaasti jodia, kivennäissuoloja 

sekä A- ja C-vitamiineja 

Borago offi cinalis 

KURKKUYRTTI 

(Gurkört) 

SINIKUKKAINEN Luomusiemen 


Yv. Tunnettu aiemmin purasruohon nimellä. 

Korkeus 60-70cm. Karvainen, kauniskukkainen 

yrtti. Nimensä se on saanut kurkkua muistuttavasta 

maustaan. Parhaita mesikasveja. 1g = n. 

60 siementä. 

Viljely: Kylvö aikaisin keväällä avomaalle tavalliseen 

lannoitettuun multaan, kylvösyvyys 

2cm, pH yli 6,0. Yölämpötilan ollessa yli 7 astetta, 

itää 2-3 viikossa. Taimiväli 30x30cm. Kylväytyy 

helposti. Siemenen itävyys säilyy jopa 8 

vuotta. 

Käyttö: Siemenet sisältävät 24-35% rasvoja, 

joista tärkeimpiä ovat gammalinoleenihapot 

(GLA). Niitä on jopa enemmän kuin herukan 

ja iltahelokin siemenissä. Siementen käyttö on 

yleistä intialaisessa keittiössä. Koko kasvia on 

käytetty aikaisemmin myös lääkekasvina mm. 

virtsan ja veren puhdistamiseen sekä virtsan ja 

hienerityksen lisäämiseen. Vihreitä osia ei suositella 

sisäiseen käyttöön, koska niistä on löydetty 

maksalle haitallisia alkaloideja. Kukilla 

voi kuitenkin koristella salaatteja ja juomia. 

Calamintha nepeta 

KIVIKKOKÄENMINTTU 

(Stenkyndel) 


Mv. Pensasmaisesti kasvava yrtti. Mintulle 

tuoksuvat lehdet. Kukkii pitkään ruusunpunaisin 

kukin. Korkeus n. 30-50cm. Sopii hyvin 

- 56 - 

kukkamaan reunakasviksi. Melko hyvä perhosten 

mesikasvi! 1g = n. 3500 siementä. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai kylvö avomaalle 

keväällä maan lämmettyä. Siemeniä ei 

peitetä. Itää hyvin. Aurinkoinen tai puolivarjoinen 

paikka. 

Käyttö: Mausteena sieni- ja vihannesruokiin. 

Voidaan esimerkiksi ruskistaa kesäkurpitsaa ja 

tomaattia ja paistos maustetaan kivikkokäenmintulla 

ja valkosipulilla. 

Carum carvi 

KUMINA 

(Kummin) 



Kv. Ikivanha yrtti, jäännöksiä löytynyt kivikautisista 

aterianjäänteistä. Kasvaa luonnonvaraisena 

lähes kaikkialla Euroopassa, meilläkin Lappia 

myöten. Ensimmäisenä vuonna kasvattaa 

n. 15-20cm korkean, porkkanamaisen lehtiruusukkeen. 

Lehdet 2-3 kertaa pariliuskaiset.Toisena 

vuonna kukinto valkoinen, joskus vaalean 

punertava. Korkeus kukkiessa n. 80-100cm. 

Siemenissä on korkea öljypitoisuus, eivätkä ne 

varisi. 1g = n. 350 siementä. 

Viljely: Kylvö avomaalle kesäkuussa, kun 

maan lämpö on 10°C. Itää 2-3 viikossa. Riviväli 

30-40cm, taimiväli 20cm. Kylmäkäsittely 

suositeltavaa, jos sitä ei tee, osa siemenistä itää 

vasta seuraavana vuonna. Viihtyy aurinkoisessa 

kasvupaikassa, multavassa, kalkkipitoisessa ja 

ravinteikkaassa mullassa. Jos juuret jäävät heikoiksi, 

kasvi ei kuki. 

Korjuu: Siemenet korjataan, kun ne alkavat 

ruskettua: varret leikataan ja ripustetaan kuivumaan 

paperipussiin. Juuri kaivetaan ylös maasta 

toisen vuoden syksyllä, jolloin se on hyvänmakuinen 

ja terveellinen. 

Käyttö: Kumina on vanhastaan tunnettu erilaisten 

ruokien, leivän, juuston ja viinan mauste. 

Siemenet rohtona helpottavat ilmavaivoissa, 

parantavat ruokahalua ja raikastavat hengitystä. 

Nuoria lehtiä voi silputa salaattiin ja keittoihin. 

Maanparannuskasvi. 

Claytonia perfoliata 

SALAATTIKLEITONIA 

(Vinterportlak) 


Yv. Pehmeälehtinen, valkokukkainen, matala, 

yrtti- ja salaattikasvi, talviportukaksikin kutsuttu.

Kestävä. 1g = n. 1600-2200 siementä. 

Viljely: Karu, aurinkoinen kasvupaikka. Kylvö 

avomaalle lähelle pintaa joko elokuun alkupuolella 

tai varhain keväällä. Itää alle 12 asteessa 

7-10 päivässä. 

Korjuu: Satoa korjataan myöhään syksyyn ja 

talveen, jolloin muut salaattikasvit ovat jo loppuneet. 

Leikkauksen jälkeen kasvaa uudestaan. 

Käyttö: Tuoreita lehtiä käytetään keitoissa ja 

pinaatin tapaan. Sopii mausteeksi salaatteihin ja 

voileivän päälle. Maku muistuttaa hieman suolaheinää. 

Coriandrum sativum 

KORIANTERI 

(Koriander) 

Luomusiem. annos noin 1g / 1,90€ til.no 2132 

Yv. Tuoreena pahanhajuinen muistuttaen lutikan 

hajua. Lehdet hienoliuskaiset, kukinto valkoinen 

tai punertava Korkeus 25-60cm. Viljelty 

lääke- ja mausteyrttinä ainakin 3000 vuotta. 

Korianteria viljellään siemen- ja lehtituotantoon. 

Katso, aasialaiset keittiökasvit / lehti- tai 

kiinalainen korianteri! 1g = n. 90 siementä. 

Viljely: Tyyni, lämmin paikka, kevyt kalkittu 

maa. Normaali lannoitus, kompostia 2-3kgneliölle. 

Kylvö ulos toukokuussa 2-3cm syvyyteen, 

kun yölämpötila on yli +7 astetta. Siemenet 

peitetään hyvin kevyesti. itää 2-3 viikossa. Taimiväli 

15cm, riviväli 40cm. Taimet kylmänkestäviä. 

Kukkii noin 5-7 viikkoa kylvöstä. Kasvuaika 

kylvöstä korjuuseen noin 120-145vrk. 

Korjuu: Ruskeankellertävät siemenet korjataan 

vähän ennen kypsymistä, kuivataan ja säilytetään 

tiiviissä astiassa. Maku kehittyy muutamassa 

viikossa. Lehtiä voi kerätä pitkin kesää. 

Käyttö: Lehtiä voi käyttää tuoreena salaateissa. 

Keitossa antaa miellyttävän maun. Curry-mausteseoksen 

tärkeä aineosa. Kuivatut siemenet 

tuoksuvat miedosti appelsiinilta (kuivatus 30- 

40 asteessa). Niillä voidaan maustaa liharuokia, 

keittoja, kurkkusäilykkeitä, piparkakkuja ja 

viinaa. Leivän mausteena ne ovat erinomaisia. 

Siementen pureskelu parantaa ruuansulatusta ja 

poistaa pahanhajuista hengitystä. Rauhoittaa. 

Sopivat myös tuoksusekoituksiin. Juuria käytetään 

keittojuureksina. Hyvä mesikasvi. 

KIINALAINEN KORIANTERI 

Kts. Aasialaiset keittiökasvit s. 47 

- 57 - 

Diplotaxis tenuifolia 

VILLIRUKOLA / 

ISOHIETASINAPPI 

(Sandsenap) 

’SYLVETTA’ 


Mv. Etelä-Euroopasta kotoisin oleva salaatti- ja 

lääkekasvi. Meilläkin voi löytää villinä lastauspaikkojen 

lähettyviltä. Tunnettiin aikaisemmin 

Rucola silvatica–nimellä. Korkeus n. 30cm. 

Lehdet kapeita, pitkänomaisia ja liuskoittuneita. 

Kukat keltaisia ja hyväntuoksuisia. Houkuttelevat 

hyönteisiä! 1g = n. 10.000 siementä. 


avomaalle. Esikasvatettuna itää 20 asteessa 

5-10vrk:ssa, ulkona, kun yölämpötilat ovat yli 

+7 astetta 2-3 viikossa. Itävyys vaihtelee suuresti, 

ollen alimmillaan 30%. Itää ja kehittyy 

hitaammin ja kukkii huomattavan paljon myöhemmin 

kuin tavallinen rukola. Maku sitä vastoin 

on vahvempi. Satoa voidaan leikata monta 

kertaa. Peitettynä talvehtiminen voi onnistua. 

Kirpat ja kaaliperhoset saattavat vaivata. 

Käyttö: Lehtiä käytetään salaateissa ja juustoruoissa. 

Myös kukkia voi lisätä salaattiin. 

Kirpeänmakuisista siemenistä on valmistettu 

rohtoja vatsa- ja ihosairauksiin sekä skorpionin 

pistoihin. 

Dracocephalum moldavica 

TUOKSUAMPIAISYRTTI 

(Drakblomma) 

‘BLUE DRAGON’ 


Violettiin vivahtavat siniset kukat. Korkeus n. 

60cm. 

‘SNOW DRAGON’ 

annos noin 1g / 1,50€e til.no 2107 

Puhtaan valkoiset kukat. Korkeus n. 60cm. 

Yv. Siperiasta kotoisin oleva tuoksuva yrtti. 

Maistuu miedosti sitruunalle. Tunnetaan myös 

nimellä “Moldavian melissa”. Pystykasvuinen 

ja haarova. Vastakkaiset lehdet sahalaitaiset. 

Kukat terttumaisissa, tiheissä latvakukinnoissa. 

Hyvä mesikasvi perhosille! 1g = n. 1700 siementä. 

Viljely: Aurinkoinen paikka, kuohkea kompostilla 

parannettu maa (2-3 kg / m2), pH 6,0-6,5. 

Esikasvatus toukokuussa (kukkii aikaisemmin) 

tai avomaalle, kun maan lämpö on 7-8 astetta,

jolloin saadaan suurempi lehtisato. Kylvösyvyys 

2cm, taimiväli 10-15cm, riviväli 20-30cm. 

Voidaan viljellä ruukussa myös parvekkeella. 

Vaatimaton! 

Korjuu: Korjataan lehtisatoa, kun kukkavarret 

ovat puoleksi kukassa. 

Käyttö: Sopii mausteeksi kalaruokiin ja salaatteihin, 

kuivattuna teehen. Antiseptinen. Kouristuksia 

ja ilmavaivoja poistava, rauhoittava. Kaunis 

leikkokukkanakin. 

Echinacea pallida 

ROHTOPÄIVÄNHATTU 

(Läkerudbeckia) 

Luomusiemen UUSI 


Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Tunnetaan 

myös nimellä “auringonhattu”. Korkeus n. 60- 

100cm. Kukkii elokuun alusta myöhään syksyyn. 

Näyttävät kukat ruusunpunaisia, keskusta 

tumma. Erinomainen mesikasvi päiväperhosille 

(amiraali, neitoperhonen, nokkosperhonen)! 

Frantsilan yrttitila Hämeenkyrössä aloitti viljelyn 

Suomessa 1981. 1g = n. 200 siementä. 

Viljely: Viihtyy auringossa ja puolivarjossa. Paras 

maa runsasravinteista, savensekaista, ei siedä 

seisovaa vettä. Esikasvatus huhti-toukokuussa: 

2-4 siementä ruukkuunsa. Itää 20 asteessa 

15-24vrk:ssa. Taimiväli 30cm, riviväli 40-60cm. 

Ensimmäisenä vuonna kasvattaa isoja ja leveitä 

lehtiä. Toisesta vuodesta lähtien kasvattaa 4-10 

kukkavartta. Voi lisätä myös pistokkaista. 

Korjuu: Leikkaa versot kukkineen elokuussa, 

jätä 1/3 kasvamaan. Kukat halkaistaan ennen 

kuivaamista. Juuret korjataan vasta 3-4–vuotiaina 

myöhään syksyllä tai varhain keväällä. 

Käyttö: Kasvilääkinnässä kukkia, versoja ja 

juuria käytetään tuoreina tai kuivattuina haavoihin, 

ihottumiin, vastustuskyvyn kohottamiseen, 

vilustumisen ennaltaehkäisyyn ja myös estämään 

hiivasienen kasvua. Tuoretta kasvia käytetään 

alkoholiuutteeseen (95%) 1:2 , kuivattua 

1:5 (70%). Käytetään myös perennapenkeissä 

sekä kuiva- ja leikkokukaksi. 

Echinacea purpurea 

KAUNOPUNAHATTU 

(Röd rudbeckia) 

’BRILLIANT STAR’ 


Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Kukat ruusunpunaisia, 

keskusta tumma. Korkeus n. 90- 

- 58 - 

120cm. 

Viljely, Korjuu ja Käyttö: Kuten rohtopäivänhatulla. 

Eruca sativa 

SINAPPIKAALI / RUKOLA 

(Senapskål) 


annos / 1,50€ til.no 2291 


Yv. Jo muinaiset roomalaiset tunsivat rukolan. 

Se on helppo ja nopeakasvuinen salaatti- ja 

maustekasvi. Korkeus n. 50cm. Valkoiset ristikukat. 

Ruotsissa käytetään nimeä ’italiensk 

krasse, italiankrassi’. 1g = n. 500 siementä. 

Viljely: Viihtyy ravinteikkaassa ja kosteassa 

maassa. Kylvö useita kertoja kesässä. Yölämpötilan 

tulee olla yli 7 astetta. Itää 2-3 viikossa. 

Riviväli 20cm, taimiväli 5-10cm. Voidaan myös 

kasvattaa versoiksi sisällä ruukussa ympäri 

vuoden vihanneskrassin tapaan. Itää 20 asteessa 

5-10vrk:ssa. 

Korjuu: Lehtiä voi korjata 8 viikkoa kylvöstä. 

Parhaimmillaan ennen kukintaa. 

Käyttö: Lehdet sopivat erityisesti peruna- ja 

makaronisalaatteihin. Lehtiä ja kukkia voi käyttää 

voikukan, tillin ja persiljan kera salaatissa. 

Lehdet ovat sitä miedompia mitä nuorempia ne 

ovat. Siemeniä voi käyttää sinapin tavoin. 

Foeniculum vulgare var. dulce 

FENKOLI 

(Fänkål) 



Aikainen, vihreälehtinen. Suurisatoinen ja ravintorikas. 

‘BRONZE’ 


Kauniit, pronssiin vivahtavat, koristeelliset lehdet. 

Mv. Meillä yksivuotinen. Vanha yrtti, käytetty 

yli 2000 vuotta. Piti roomalaiset sotilaat terveinä. 

Sen uskottiin myös suojaavan pahuudelta. 

Lehdet hienoliuskaisia ja maistuvat miedosti 

anikselle. Kukat keltaisia ja tuoksuvia. 1g = n. 


Viljely: Vaatii vahvan maan ja aurinkoisen, 

lämpimän kasvupaikan. Kylvö avomaalle maan 

lämmettyä tai taimikasvatus huhtikuussa. Ehtii 

harvoin tehdä meillä siemeniä.

Säilytys: Lehtiä voidaan pakastaa, kuivata ja 

säilöä öljyyn tai etikkaan. 

Käyttö: Lehdet sopivat kalaruokiin, salaatteihin 

ja keittoihin sekä omenapiirakkaan. Ennen käytettiin 

teenä näön vahvistamiseen, vatsatautien 

torjuntaan ja laihduttamiseen (vähentää näläntunnetta). 

Sopii myös viinan mausteeksi. 

Galium odoratum 

TUOKSUMATARA 

(Myskmadra) 


Mv. Tavataan harvinaisena Etelä-Suomen lehdoissa 

ja lähdekorvissa. Ahvenanmaalla melko 

yleinen. Matala, suppilomainen teriö valkoinen, 

halkaisija 4-6mm. Soikeat lehdet kiinnittyneet 

kahdeksan kappaleen tähtimäisenä kiehkurana 

nelisärmäiseen, pystyyn varteen. Korkeus n. 

15-30cm. Kukkii touko-kesäkuussa. 1g = n. 180 

siementä. 

Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa (siemenet 

kylmäkäsiteltävä) tai syyskylvö. Itää 

kahdessa viikossa. Metsänaluskasvina viihtyy 

puolivarjossa, kosteassa, ravinteikkaassa ja vettä 

läpäisevässä kasvupaikassa, mutta selviää laihemmassakin 

mullassa. 

Käyttö: Kukinnan alkaessa on sadonkorjuun 

aika. Kerätään sekä lehdet että kukkivat latvaversot. 

Tuoreessa yrtissä ei juurikaan ole tuoksua. 

Sen sisältämä kumariinin tuoksu pääsee oikeuksiinsa 

vasta kuivatussa kasvissa, varsinkin 

kostealla säällä. Kasvin väri muuttuu kuivauksessa 

mustan-puhuvaksi. Käytetään potpureissa 

ja tuoksupusseissa. Saksassa tuoksumataran 

(Waldmeister) käytöllä on pitkät perinteet jälkiruokahyytelön 

ja valkoviiniin mausteena. 

Hyssopus offi cinalis 

IISOPPI 

(Isop) 

SINIKUKKAINEN 



Öljypitoisuus suurempi kuin valkoisessa ja punaisessa. 

Tavallisin! 

PUNAKUKKAINEN 


VALKOKUKKAINEN 


- 59 - 

Mv. (I-V) Puolipensas. Kukinnot pitkät, siniset, 

valkoiset tai vaaleanpunaiset. Lehdet kapeat. 

Korkeus 40-50cm. Kotoisin Kaakkois-Aasiasta 

ja Välimeren maista. Kiertävät munkit toivat 

kasvin keskiajalla Ruotsi-Suomeen. Hyvä mesikasvi 

päivä- ja yöperhosille, tärkeä mehiläiskasvi! 


Viljely: Aurinkoinen, kalkittu kasvupaikka. 

Kylvö maaliskuussa ruukkuun, ulos toukokuun 

puolivälin jälkeen tai syyskylvö. Itää 20 asteessa 

5-10vrk:ssa. Taimiväli 20cm, riviväli 30cm. 

Laaja juuristo. Kasvusto on syytä uusia 4-5 vuoden 

välein, sillä vanhetessa aromi ja kasvuvoima 

heikkenevät. Hyvä leikata keväällä. 

Korjuu: Lehdet kerätään mieluimmin kesäkuussa. 

Voidaan leikata usein. Tuoreena miedompi 

kuin kuivattuna. 

Käyttö: Lehtiä voidaan käyttää tuoreena salaatteihin, 

liha-, kala- ja munaruokiin. Sopii myös 

sillin, silakan, makkaran ja boolin mausteeksi 

sekä teeksi. Laihduttajan iloksi sen sanotaan 

sulattavan rasvaa! Käytetty ennen lääkeyrttinä 

vilustumis- ja keuhkosairauksiin, yskään, vatsa- 

ja suolistovaivoihin sekä kurlausvetenä. Kuivatut 

lehdet ja kukat tuoksusekoituksiin. Hyvä 

kuiva- ja leikkokukka. Käytetään myös hajuvesi-, 

lääke- ja likööriteollisuudessa. Ei saa käyttää 

raskauden aikana. Kaunis reunuskasvina. 

Inula helenium 

ISOHIRVENJUURI 

(Alant / Ålandsrot) 


Mv. (I-V) Kotoisin Keski-Aasiasta. Tunnettiin 

jo 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Meilläkin 

viljelty vuosisatoja (Aatamin hirvenjuuri) 

lääke- ja koristekasvina. Roteva, kukkiessaan 

parimetrinen kasvi. Kukat keltaiset (Ø 5-7cm). 

Erinomainen mesikasvi perhosille! 1g = n. 500- 


Viljely: Kylvö avomaalle kesäkuussa, itää 1-3 

viikossa. Älä peitä siemeniä, itää valossa! Myös 

syyskylvö mahdollinen. Taimiväli 50x50cm. 

Viihtyy kuohkeassa, ravinteikkaassa ja kosteutta 

pidättävässä mullassa, pH 6,0-6,5. Kukkii 

seuraavana kesänä. 

Korjuu ja Käyttö: Nyrkinmuotoiset juuret 

nostetaan syksyllä kaksi- tai kolmivuotiaina, 

viipaloidaan ja kuivataan. Juurakkoa on käytetty 

sisältämänsä alantöljyn vuoksi kotilääkinnässä 

keitteenä yskää vastaan sekä kotieläinten 

lääkkeeksi. Yleisesti vahvistava vaikutus. Käytetään 

myös liköörimausteena.

Lavandula angustifolia 

LAVENTELI 

(Lavendel) 

‘HIDCODE BLUE’ 


Mv. Hallanarka varpu (I-II). Mauste- ja lääkeyrtti. 

Koristekasvi. Ainutlaatuinen tuoksu. Kukinto 

syvänsininen, lehdet kapeita ja harmaanvihreitä. 

Korkeus n. 30-40cm. Hyödynnettiin jo 

antiikin aikana kylpyrohtona.1000-luvulla munkit 

toivat sen Alppien yli. Melko hyvä mesikasvi 


Viljely: Menestyy aurinkoisessa, avoimessa 

kasvupaikassa, vettä läpäisevässä, kalkkipitoisessa 

mullassa. Kylvö maalis-huhtikuussa ruukkuun, 

kylvös peitetään hyvin ohuelti. Itäminen 

kestää kuukauden verran. Itäminen epätasaista: 

4-6 viikon kylmäkäsittely edistää sitä. Itävyyden 

optimilämpötila +7 - +10 astetta. Hyviä tuloksia 

on saatu seuraavasti: Kylvöksen annetaan 

olla pari viikkoa huoneenlämmössä ja sitten pari 

viikkoa jääkaapissa. Jos itäminen ei ole onnistunut, 

toistetaan kierrokset: ensin lämpimään, 

sitten jääkaappiin. Kylvöastian päällä pidetään 

koko ajan rei’itettyä muovipussia! Taimiväli 

20x20cm. Voidaan lisätä pistokkaistakin. Mitä 

aurinkoisempi kesä, sen tuoksuvammat kukat. 

Korjuu: Lehtiä poimitaan tarpeen mukaan. 

Kukkavarret korjataan heti kukkien auettua ja 

kuivataan kimppuina. 

Käyttö: Mausteena teehen ja leivonnaisiin. 

Tuoksusekoituksiin ja liinavaatekomeroon. 

Käytetty ennen rohtona päänsärkyyn, unettomuuteen, 

ilmavaivoihin ja pahanhajuiseen hengitykseen. 

Helpottaa stressiä. Kuivakukka. Käytetään 

paljon kosmetiikkateollisuudessa (Lavare 

= puhdistaa). 

Leonurus cardiaca 

NUKULA 

(Hjärtstilla) 



Mv. Eurooppalainen ruoho, joka menestyy 

Etelä-Lapissa asti. Korkeus n. 50-130cm. Istutusetäisyys 

50cm. Vaaleanpunaiset, pienehköt 

kukat lehtihangoissa. Kukkii kesäkuusta syyskuuhun. 

Tärkeä mehiläiskasvi. Houkuttelee 

kohtalaisesti yöperhosia. Uhanalaisen tarhasulkuperhosen 

ainoa tunnettu ravintokasvi. 1g = n. 


Viljely: Avomaakylvö varhain keväällä. Viihtyy 

- 60 - 

auringossa ja puolivarjossa, kevyessä, kohtalaisesti 

lannoitetussa, kosteahkossa ja kalkitussa 

maassa. 

Käyttö: Kukkivaa latvaversoa on käytetty rauhoittavana 

rohtona. Alentaa lievästi verenpainetta. 

Lepidium sativum 

VIHANNESKRASSI 

(Smörgåskrasse) 

‘CRESSO’ UUSI 

Luomusiemen 



Yv. Tämän suuri- ja leveälehtisen vihanneskrassin 

satoisuus on merkittävästi suurempi kuin tavallisen. 

Lisäksi se säilyy pitempään tuoreena. 


Viljely: Voidaan viljellä ympäri vuoden sisällä. 

Lautaselle laitetaan pari kostutettua paperipyyhkeen 

palasta tai pari senttiä turvetta. Siemenet 

levitetään päälle. Paras kasvulämpö on 10-15 

astetta. 

Korjuu: Satoa korjataan leikkaamalla tyvestä 

poikki, kun kasvusto on noin 5cm korkeaa. 

Käyttö: Syödään voileivän päällä tai liha- ja 

kalaruokien mausteena tuoreena. Sisältää runsaasti 

A- ja C-vitamiinia. Maku kirpeä, sinappimainen. 

Levisticum offi cinale 

LIPERI 

(Libbsticka) 



Mv. Liperi, lipstikka, lipistikka, rohtoliperi on 

pensasmaiseksi kasvava, n. 1-2m korkea ruoho. 

Leveys n. metri. Kotoisin Persiasta. Levisi roomalaisten 

mukana Eurooppaan. Keltainen sarjakukinto. 

Aikaisemmin kasvatettiin ovensuussa, 

missä sen uskottiin käännyttävän noidat, sammakot 

ja käärmeet pois. Kohtalainen mesikasvi 

päiväperhosille. 1g = n. 300 siementä. 

Viljely: Valoisa paikka, ravinteikas maa, viihtyy 

myös savimaassa. Kylvö syksyllä tai keväällä 

avomaalle. Itää 18 asteessa 6-10vrk:ssa. 

Taimiväli 100cm. Yksi kasvi riittää suureenkin 

talouteen. 

Korjuu: Lehtiä poimitaan tarpeen mukaan ja 

kuivataan tai pakastetaan. 2-3 vuotta vanhat 

juuret voidaan nostaa ennen kukintaa ja kuivata. 

Siemenet kuivataan. 

Käyttö: Nuoret lehdet salaatteihin. Liemiruo-

kien ja muhennosten mauste. Maussa yhtyvät 

sellerin, palsternakan, persiljan ja purjon maut. 

Lehtiä ja kukkia käytetään Etelä-Euroopassa 

säilykkeisiin tillin asemesta. Rohtona koko kasvi 

poistaa nestettä ja palauttaa voimia sairauden 

jälkeen (ei raskaana oleville). Juurta käytetty 

eläinlääkinnässä ja siitä valmistetaan Levisticum 

-nimistä homeopaattista lääkettä. Lemmenyrtti 

(Afrodisiakum), englanniksi lovage, 

saksaksi Liebstöckel! 

Malva sylvestris mauritiana 

MAURINMALVA 

(Rödmalva) 



Yv. Yli metrin korkuinen yrtti ja koristekasvi. 

Kukat kauniin violetit, joissa tummat lehtisuonet. 

Tyypilliset piparkakkumaiset malvan lehdet. 

Kukkii heinä-syyskuussa ja pitempäänkin. 

Kylmänkestävä! Melko hyvä mesi- ja ravintokasvi 

päiväperhosille! 1g = n. 140-150 siementä. 

Viljely: Kylvö varhain keväällä avomaalle ravinteikkaaseen 

multaan (4 viikon kylmäkäsittely 

edistää itämistä) tai syyskylvö. Itää 20 asteessa 

6-10vrk:ssa. Viihtyy auringossa, kuivassa ja 

tuoreessa, keski- ja runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa, 

vettä läpäisevässä maassa. 

Käyttö: Nuoria lehtiä ja kukkia voi lisätä salaattiin, 

kukista tulee sinipunertavaa teetä. 

Lääkkeeksi kerätään lehtiä kukinnan aikana, 

jolloin lima-ainepitoisuus on korkeimmillaan. 

Nuorista lehdistä saadaan hauduttamalla herkän 

ihon kasvovettä. 

Marrubium vulgare 

HURTANMINTTU 

(Kransborre) 


Mv. Vanhimpia tunnettuja lääkekasveja. Arvostettiin 

jo muinaisessa Egyptissä ja Roomassa. 

Korkeus n. 50cm. Harmahtavat lehdet karvaiset. 

Kukkii heinä-elokuussa valkoisin kukin. Suomessa 

satunnaistulokkaana. Erittäin hyvä mehiläiskasvi! 


Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa tai kylvö 

avomaalle kesäkuussa. Siemeniä ei peitetä. 

18-asteessa itää 1-2 viikossa. Aurinkoinen kasvupaikka. 

Kuivahko, vähäravinteinen ja kalkkipitoinen 

maa. Ei aina talvehdi. Voidaan kasvattaa 

myös sisällä. 

Korjuu: Lehtiä ja kukkivia latvuksia kerätään 

- 61 - 

tarpeen mukaan. Voidaan kuivata. 

Käyttö: Käytetään rohdoksi hengityssairauksissa 

ja ruuansulatusvaivoissa. C-vitamiinipitoinen. 

Makuaineena likööreissä, makeisissa ja 

teessä. Sopii kuivakukkakimppuihin. 

Matricaria recutita 

KAMOMILLASAUNIO 

(Kamomill) 

‘BODEGOLD’ UUSI Luomusiemen 


Yv. Yksi tunnetuimpia rohtokasveja, miellyttävän 

ryydintuoksuinen. Viljelty jo 4500 vuotta. 

Muistuttaa peltosauniota, mutta hennompi. Mykeröitä 

on enemmän, ja ne ovat korkeampia ja 

onttopohjaisia. Tavataan Etelä-Suomessa luonnonvaraisena 

jonkin verran. Kukinta alkaa kesäkuussa. 

Tässä lajikkeessa korkeat vaikuttavien 

aineiden pitoisuudet. 1g = n. 9000 siementä. 

Viljely: Kylvö loppukesällä tai aikaisin keväällä 

suoraan avomaalle. Kylvöstä ei peitetä, itää 

valossa. Ei aina idä heti ensimmäisenä vuonna. 

Taimiväli 30cm. Viihtyy auringossa, tavallisessa 

puutarhamaassa. 

Korjuu: Kukat korjataan juuri puhjenneina ja 

kuivataan alle 40 asteessa. 

Käyttö: Kukat sopivat teehen, ei kuitenkaan 

jokapäiväiseen käyttöön lääkkeellisten ominaisuuksien 

takia. Antiseptinen, rauhoittava, 

laukaisee kouristuksia. Käytetty vatsa- ja suolistovaivoihin 

sekä päänsärkyyn. Ulkoisesti vaaleiden 

hiusten huuhteluun. Hyvä vaikutus maahan 

ja naapurikasveihin. Voi aiheuttaa allergiaa! 

Melissa offi cinalis 

SITRUUNAMELISSA 

(Citronmeliss) 



Mv. Kreikkalaiset käyttivät rohdoksena jo 7000 

vuotta sitten. Melko talvenarka. Korkeus n. 20- 

50cm. Lehdet ja nuoret versot miellyttävästi 

sitruunantuoksuiset ja -makuiset. Melissa on 

kreikaksi mehiläinen. Hyvä mehiläiskasvi! 1g = 


Viljely: Kylvö maaliskuussa ruukkuun tai kesäkuussa 

avomaalle. Itäminen kestää ulkona 2-3 

viikkoa. Taimiväli 30x30cm. Viihtyy kompostilla 

parannetussa maassa. Nuoret taimet talvehtivat 

parhaiten. Menestyy sisälläkin. 

Korjuu: Sato korjataan ennen kukintaa. Voidaan 

kuivata tai pakastaa. 

Käyttö: Salaatti- ja teeyrtti, sopii myös jogurt-

tiin, marmeladiin, omenasoseeseen ja hyytelöihin. 

Lehdet koristeiksi kakkuihin, salaatteihin 

ja juomiin. Lääkeyrttinä rauhoittaa ja parantaa 

muistia ja päänsärkyä. Ruotsalaiset kutsuvat 

sitä nimellä hjärtans fröjd, sydämen ilo. Arabilääkärit 

käyttivätkin sitä sydänlääkkeenä. Karmeliittamunkit 

valmistivat sitruunamelissasta, 

sitruunankuorista, korianterin siemenistä, muskottipähkinästä, 

sinapista ja neilikasta vuonna 

1630 karmeliittaveden -nimellä tunnettua liuosta, 

jota vieläkin saa apteekista. Sitä käytettiin 

monien sairauksien, mm. päänsäryn lääkintään. 

Mentha spicata 

VIHERMINTTU 

(Grönmynta) 


Mv. Varsien ja lehtien väri voimakkaan vihreä. 

Kasvattaa runsaasti maanpäällisiä ja maanalaisia 

juurakoita. Korkeus n. 60-100cm. Hyvä 

mesikasvi päiväperhosille! 1g = n. 12.000 siementä. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai kylvö kesäkuussa 

suoraan avomaalle. Itää 20 asteessa 

10-20vrk:ssa. Tarvitsee lämpimän, aurinkoisen 

tai puolivarjoisen, tasaisen kostean ja ravinteikkaan 

kasvupaikan. Paras maalaji on multava 

kivennäismaa. Käyttää runsaasti kalkkia, pH n. 

6,5. Leviää helposti. 

Korjuu: Lehtiä voi kerätä pitkin kesää. 

Säilöntä: Kuivataan tai pakastetaan. 

Käyttö: Seurustelujuomana, kastikkeisiin ja 

hyytelöihin. Eräs yleisimmin käytetyistä minttulajeista. 

Meum athamanticum 

KARHUNJUURI 

(Björnrot) 

Luomusiem. annos n. 0,1g / 1,50€ til.no 2219 

Mv. Sukunsa ainoa laji. Kotoisin Länsi- ja 

Keski-Euroopan vuoristoista. Todennäköisesti 

munkit tuoneet sen keskiajalla Pohjolaan. Ruotsissa 

karkulaisia on löytynyt vanhojen luostaripaikkojen 

lähettyviltä. Vahvajuurakkoinen, 

korkeus n. 30-40cm. Runsaskukkaiset sarjakukinnot 

valkeat tai kellanvalkeat, niissä saattaa 

olla hieman punertavaa sävyä ennen avautumista. 

Kukinta-aika kesäkuussa, heinäkuun alussa. 

Lehdet hyvin hienoliuskaiset, muistuttavat tiheitä 

tillin lehtiä. 

Viljely: Kylvö mieluiten syksyllä, silloin siemen 

saa luonnollisen kylmäkäsittelyn. Viihtyy 

auringossa, kalkkipitoisessa, syvämultaisessa 

vettä läpäisevässä maassa. Hyvä talvenkestä- 

- 62 - 

vyys. 

Käyttö: Koko kasvi on hyvin aromaattinen. 

Maku on voimakas, miltei polttava. Skotlannissa 

juurakoita on kerätty ja syöty vihanneksena. 

Niitä on käytetty myös erilaisiin vatsaongelmiin 

joko tuoreena tai kuivattuna jauheena viiniin tai 

veteen sekoitettuna. Se on ollut yleinen vahvistavana 

lääkkeenä ja naistentautien, erityisesti 

kohdun vaivojen hoidossa. Saksankielinen nimi 

’Bärenwurz’ viittaa mahdollisesti tähän (’Bärmutter 

= kohtu). Lehdet sopivat erinomaisesti 

kalan mausteeksi. Maku on persiljan ja sellerin 

sekoitus. Juurta ja siemeniä on käytetty myös 

yrttiliköörin valmistuksessa. Koko kasvi on 

erittäin koristeellinen ja kaunis. Annalassa voi 

käydä tutustumassa! 

Monarda citriodora 

SITRUUNAVÄRIMINTTU 

(Citrontemynta) 


Yv. Kauniit kukat vaalean purppuranpunaiset. 

Miellyttävä sitruunan tuoksu. Korkeus n. 80cm. 

Hyvä perhoskasvi. 1g = n. 2000 siementä. 

Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siemenet 

kylvetään lähes pintaan. Itää 18 asteessa 

1-2 viikossa. Istutus avomaalle kesäkuussa. 

Kalkittu, huohkea, vettä läpäisevä maa. 

Käyttö: Ihana tee- ja tuoksukasvi. 

Monarda didyma 

PUNAVÄRIMINTTU 

(Röd temynta) 

’RED’ 


Mv. (I-IV). Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Intiaanit 

käyttäneet mausteena ja lääkekasvina. Viljely 

alkoi Hollannissa v. 1737. Arvostettu myös 

koristekasvina. Nopeasti maavarresta leviävä. 

Tämä lajike kukkii pitkään kirkkaan punaisin 

kukin. Korkeus n. 100cm. Hyvä perhoskasvi. 1g 


Viljely: Kylvö keväällä suoraan avomaalle. Siemenet 

peitetään hyvin ohuelti. Itää 18 asteessa 

1-2 viikossa. Viihtyy ravinteikkaassa, kuohkeassa 

ja kosteutta pidättävässä mullassa. Kuivina 

jaksoina kasteltava. 

Käyttö: Tuoreet kukat salaatteihin, lehdet liharuokien 

mausteeksi. Kuivatut kukat ja lehdet 

tee- ja tuoksusekoituksiin. Kaunis ja kestävä 

leikkokukkana. Tunnetaan teenä ’kultamelissan’ 

/ Goldmelisse -nimellä. Sen sanotaan lievittävän 

pahoinvointia, ilmavaivoja sekä kuukautiskipuja.

Liimaa 

tähän 

kirjeen 

postimerkki 

HYÖTYKASVIYHDISTYS r.y. 

MECHELININKATU 51 

00250 HELSINKI

Päiväys: ___/___/ 2012 Allekirjoitus: 

Maksettava yhteensä 

e-mail: info@hyotykasviyhdistys.fi 

www.hyotykasviyhdistys.fi 

Postimaksu laskutetaan lähetyksen painon mukaan 

Puh. (09) 4342 350 

Faksi (09) 4342 3535 

Postiennakko 3,80 € ei jäsenille 3,90 € 

Käsittelymaksu 3 € lisätään kaikkiin lähetyksiin 3 € 

Mechelininkatu 51 

00250 HELSINKI 

Tilaus yhteensä 

Olen jäsen 

Haluan liittyä jäseneksi 

Tilaajan nimi: 

Lähiosoite: 

Syntymävuosi: 

(Tilaajien iän kartoitusta varten) 

Tuotteen voi korvata vastaavalla tuotteella. 

Noudan tilauksen Alku&Juuri -puodista 

Terveiseni:

Puh: e-mail: 

Postinumero ja -toimipaikka: 

kyllä ei 

kyllä Milloin, pvm: 

Esim. Juurisikuri 2294 1 1,40 

Tuotteen nimi Til.no Tilattu kpl Yht. € 

TILAUSLOMAKE

Monarda fi stulosa 

PREERIANVÄRIMINTTU 

(Lila temynta) 


Mv. Kotoisin USA:n pohjoisosista. Vaalean lilat 

kukat. Euroopassa tunnetaan nimellä ’amerikan-oregano’. 

Korkeus n. 60-90cm. Hyvä mesikasvi. 

1g = noin 2000 siementä. 

Viljely: Kasvatetaan värimintun tavoin. 

Käyttö: Nuoret lehdet teehen ja lihan mausteeksi. 

Tuoksukasvi. Siemenkodat kerätään kuivakukiksi. 

Intiaanit uuttivat kasvista hiusöljyä. 

Myrrhis odorata 

SAKSANKIRVELI 

(Spansk körvel) 

Luomusiemen 

annos noin 20kpl / 1,90€ til.no 2177 

Mv. Kasvaa luonnonvaraisena Alpeilla, Apenniineilla, 

Balkanilla ja Pyreneillä. Viljeltiin 

paljon 1800-luvulla, välillä jäänyt unhoon.. N. 

70-100cm korkea pensasmainen ruoho, jolla 

on sananjalkaa muistuttavat lakritsan makuiset 

lehdet ja valkoinen kukinto. Viljelty paljon 

1800-luvulla. Välillä jäänyt unhoon. Suomalaisen 

nimen on antanut Elias Lönnrot. Ruotsiksi 

kasvi on spansk körvel, eli espanjankirveli. Tieteellinen 

nimi ’odorata’ tarkoittaa hyvältä tuoksuvaa. 


Viljely: Kylvö avomaalle mieluimmin syksyllä 

(kylmäkäsittely). Itämisaika 4-6kk. Viihtyy 

puolivarjossa, kosteutta pidättävässä, runsasravinteisessa, 

vettä läpäisevässä kasvupaikassa, 

pH n. 6,5. Taimiväli 60cm. Kylväytyy myöhemmin 

itsestään. Ei mielellään muiden kasvien lähelle, 

sillä juurieritteet haittaavat muiden kasvien 

kasvua. 

Säilöntä: Lehdet tuoreina parhaita, voidaan 

myös pakastaa tai kuivata. 

Käyttö: Lehdet mausteeksi. Varsia voi käyttää 

hyvänmakuisina mehupilleinä. Juuri keitetään 

juurikkaiden tapaan. Koko kasvi antiseptinen 

ja hyvä ruuansulatukselle. Lehdet makeutusaineeksi 

diabeetikoille. Vihreitä, keskenkasvuisia 

siemeniä voidaan syödä karkkeina. 

Nasturtium offi cinalis 

VESIKRASSI 

(Vattenkrassi) 


Mv. Kasvatetaan yksivuotisena. Nopeakasvui- 

- 67 - 

nen salaatti- ja yrttikasvi. Korkeus n. 20-30cm. 

Pienet valkoiset kukat. 1g = n. 5000 siementä. 

Viljely: Voidaan kylvää ruukkuun miltei ympäri 

vuoden. Kylvös peitetään rei’itetyllä muovilla 

kosteuden säilyttämiseksi. Jatkossa aluslautasella 

pidetään aina raikasta vettä. Hiekalla 

kevennetty kukkamulta kasvualustaksi. Ei lisälannoitusta. 

Viihtyy myös ulkona veden äärellä. 

Kasvuaika kylvöstä syötäväksi kestää kolme 

viikkoa. 

Käyttö: Sopii muna- ja juustoruokiin, liha- ja 

kalaruokien koristeeksi ja piristeeksi. Latvoja 

voi leikata voileivän päälle, salaatteihin, kastikkeisiin 

ja keittoihin. Lisätään valmiiseen ruokaan, 

ei keitetä. 

Nepeta cataria 

AITOKISSANMINTTU 

(Kattmynta) 



Mv. Korkeus n. 50-100cm. Valkoiset tai hieman 

punertavat kukat tähkämäisissä kukinnoissa. 

Tuoksu mintun kaltainen. Kissat makaavat mielellään 

kasvin päällä. Hyvä mehiläiskasvi. Houkuttelee 

sekä päivä- että yöperhosia. 


Viljely: Kuohkea, vettä läpäisevä maa (jolloin 

hyvä talvenkestävyys). Kylvö suoraan avomaalle. 

Itää 18 asteessa 1-2 viikossa. taimiväli 30cm. 

Siirto vioittaa herkkiä juuria. Siementää itse. 

Säilöntä: Koko kasvi voidaan kuivata. 

Käyttö: Teekasvi. Lääkinnällisiä vaikutuksia: 

lievittää katarrioireita. Kissanleluihin. 

Nepeta cataria ‘citriodora’ 

SITRUUNAKISSANMINTTU 

(Citronkattmynta) 

’LEMONY’ 


Mv. Muistuttaa aitokissanminttua, mutta lehdissä 

miellyttävä sitruunan tuoksu, joka säilyy 

kuivattunakin. Tunnetaan Euroopassa nimellä 

’valkomelissa’. Hyvä mesikasvi! 


avomaalle touko-kesäkuussa. Viihtyy puolivarjossa, 

kuohkeassa, kosteahkossa mullassa. 

Kate hyväksi. 

Käyttö: Lehdistä voi hauduttaa miellyttävän 

makuista teetä. Auttaa katarrioireisiin!

Nigella sativa 

RYYTINEITO 

(Svartkummin) 


Yv. Kukat sinertävät. Lehdet tillimäiset. Kasvin 

korkeus 30cm. Kukinta-aika heinä-syyskuu. 

Viljelty yli 2000 vuotta. Viljellään syötävien 

siementen vuoksi. 1g = n. 430 siementä. 

Viljely: Viihtyy aurinkoisessa, lämpimässä paikassa, 

tavallisessa puutarhamaassa. Kylvö avomaalle 

toukokuussa maan lämmettyä 1-2 cm 

syvyyteen. Itää 18 asteessa 1-2 viikossa. 

Käyttö: Siemeniä käytetään kuminan tapaan. 

Niistä käytetäänkin mustakumina-nimeä. Kaunis 

koristekasvinakin. Siemenkotia voi kuivata 

kuivakukiksi. Kerrotaan antiikin naisten syöneen 

ryytineidon siemeniä saadakseen pulleat 

ja kiinteät rinnat. Siementen uskottiin myös lisäävän 

maidoneritystä imetyksen aikana. 

Ocimum basilicum 

BASILIKA 

Meillä yksivuotinen. Pensasmainen, Intiasta kotoisin 

oleva 30-50cm korkea, hyväntuoksuinen 

yrtti. Oletetaan nimen johtuvan kreikan sanasta 

’vasilikos’, kuninkaallinen, kuninkaiden yrtti. 

Romaniassa basilikaa pidetään rakkauden symbolina. 

Kaiken kaikkiaan ristiriitainen yrtti: toisaalta 

on pidetty pahuuden, mutta toisaalta ilon 

ja onnen yrttinä. Siitä on olemassa kymmeniä 

eri alalajeja ja lajikkeita. 1g = n. 700 siementä. 

Viljely: Kylvö huhtikuun alussa 2-4 siementä 

ruukkuunsa. Siemenet peitetään hyvin ohuella 

hiekkakerroksella tai vermikuliitillä. Itää 20 asteessa 

1-2 viikossa. Taimien karaisu on tärkeää 

ennen ulosistutusta. Viihtyy hyvin lannoitetussa, 

hikevässä ja ilmavassa mullassa, lämpimässä 

ja tuulettomassa paikassa kasvihuoneessa. 

Avomaakasvatusta kannattaa yrittää ainoastaan 

aivan eteläisimmässä Suomessa ja sielläkin 

harson alla. Taimi- ja riviväli 30-40cm. Taimet 

latvotaan, kun niissä on muutama pari kasvulehtiä. 

Niistä tulee silloin tuuheampia ja sadosta 

runsaampi. Hallanarka: kärsii kylmyydestä jo 

+5 asteessa. Kasvihuoneolosuhteissa voi kasvaa 

jopa metrin korkuiseksi, mutta avomaalla korkeus 

jää alle puolen metrin. Yleisimpiä tuholaisia 

ovat kirvat. Punalehtistä basilikaa kiusaavat 

usein ripsiäiset. Poistetaan heti vioittuneet lehdet! 

Korjuu: Kerätään nuoria lehtiä sekä kukkavarsia, 

kun kukintojen alimmat kukat ovat auki. 

- 68 - 

Lehdet voi kuivata 35 asteessa. Parhaiten aromi 

säilyy pakastettaessa. 

Käyttö: Parasta tuoreena. Koko kasvin voi 

käyttää. Sillä voi maustaa lähes kaikkia ruokia, 

kuten liha-, kala-, muna-, juusto-, tomaatti- ja 

makkararuokia. Basilikaa pidetään yhtenä parhaista 

mausteista suolaa vähennettäessä. Chartreuse-likööriin 

käytetään basilikan siemeniä. 

Lääkeyrttinä basilikaa on käytetty ruuansulatushäiriöihin, 

ilmavaivoihin ja yskään. Apteekeissa 

on ollut aikaisemmin myynnissä yleissalvaa 

kuningassalva-nimellä (unquentum basilicum 

nigrum), missä on käytetty basilikaa. Tuoksu 

karkottaa kärpäsiä. 

‘GENOVALAINEN’ Luomusiemen 


Italialainen, suosittu lajike. Viljellään eniten 

maailmassa. Tummanvihreät lehdet ja tyypillinen 

voimakas basilikan aromi. Nopeakasvuinen. 

KANELIBASILIKA Luomusiemen 


Makeahko kanelinen tuoksu, joka säilyy hyvin 

kuivattaessa. Korkeus n. 50-60cm. Kukat punaiset. 

Kaunis koristekasvinakin. Sopii erityisesti 

omenaruokiin. 

KREIKKALAINEN’ Luomusiemen 

(Ocimum basilicum minimum) 


Pienilehtinen pikkupensas, joka sopii ruukkuviljelyyn. 

Korkeus n. 20cm. Valkoiset kukat. 

Hyvä, voimakas aromi. 

LIMETTIBASILIKA Luomusiemen 

(Ocinum americanum) 


Harvinainen basilika Amerikasta. Aromi erikoinen, 

mausteinen, muistuttaa limettiä. Korkeus 

n. 50-60cm. Tummanvihreät lehdet aika pienet. 

Sopii erityisen hyvin kalan mausteeksi ja salaatteihin. 

MAMMUTTIBASILIKA Luomusiemen 


Aromiltaan yksi parhaista lajikkeista. Vaatii paljon 

lämpöä. Isot, hieman ryppyiset, lehmuksenvihreät 

lehdet. Tunnetaan myös nimellä “Napolilainen 

basilika”. 

PYHÄBASILIKA 

(Ocinum sanctum) 

annos noin 0,2g / 1,90€ til.no 2011

Viljellään buddhalaisten temppeleiden ympärillä. 

Siellä kuolleen rinnuksilla on käytetty suojelemaan 

sielua kaikelta pahalta. Kaunis: pensasmainen, 

tanakka, varret tummanpunaiset, kukat 

punertavia. Lehtien maku muistuttaa pippuria. 

Thaimaassa sitä kutsutaankin pippuribasilikaksi. 

Ei pidä syödä tuoreeltaan, vaan kuumennettuna! 

Intialainen nimi on tulsi tai tulasi. 

’PUNAINEN’ Luomusiemen 


Kauniin purppuranpunaiset lehdet. Maku erinomaisen 

aromikas. Silmänruokaakin! 

’PURPLE RUFFLES’ 


Suuret, purppuranpunaiset, kähäräreunaiset aromikkaat 

lehdet. Vaaleanpunaiset kukat. Sopii 

hyvin ruukkuviljelyyn. 

SITRUUNABASILIKA 

(Ocimum basilikum citriodora) 



Sitruunantuoksuiset pienehköt lehdet ja valkoiset 

kukat. Korkeus 30-40cm. Raikkaat lehdet 

sopivat salaatteihin ja jälkiruokiin erityisesti 

jäätelön kera. Sopii hyvin ruukkuviljelyyn. 

‘MINETTE’ 

(Ocimum basilicum minimum) 


Kaunis, pensasmainen kasvutapa, korkeus 

35cm. Lehtien aromi erittäin voimakas, hedelmäinen. 

Sopii hyvin ruukkuviljelyyn. 

THAIBASILIKA 

(Ocinum basilikum) 


Thaimaassa kutsutaan horapaksi. Ulkonäöltään 

muistuttaa tavallista basilikaa, on hieman tanakampi 

ja pensasmaisempi. Varret punertavat. 

Kasvaa n. 40cm korkeaksi. Kukat kauniin purppuranpunaiset. 

Maku voimakkaan mausteinen, 

muistuttaa sekä kanelin että aniksen aromia 

Oenothera biennis 

ILTAHELOKKI 

(Nattljus) 



Kv. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Tuotiin 

Eurooppaan jo vuonna 1619. Korkeus n. 50- 

100cm. Hohtavan keltaiset, tuoksuvat kukat 

- 69 - 

avautuvat illansuussa. Kasvi ikään kuin säteilee 

fosforoivaa valoa. Kukinta alkaa keskikesällä. 

Lääkekasvi. Melko hyvä mesikasvi lähinnä yöperhosille! 


Viljely: Kylvetään suoraan avomaalle. Siementä 

ei peitetä, itää valossa 3-4 viikossa. Myös 

syyskylvö mahdollista. Viihtyy auringossa, lämpimässä 

ja vettä läpäisevässä maassa. Taimiväli 

25cm. Kukkii toisena vuotena. 

Korjuu ja Käyttö: Rohtona käytetään versoja, 

juurta ja siemeniä. Siemenet kerätään kypsinä, 

kellanruskeina. Ne sisältävät tyydyttämättömiä 

rasvahappoja, mm. gammalinoleenihappoa. Intiaanit 

käyttivät lehtiä, varsia ja juuria vihanneksena. 

Punertavat juuret voidaan keittää ja syödä 

palsternakan ja mustajuuren tavoin. Unohdettu 

vihanneskäyttö oli tunnettua Ranskassa 

1800-luvulla. Helokkia käytetään suolistokouristuksiin, 

samoin yskään ja vilustumiseen. 

Sillä on todettu myös veren hyytymistä estäviä 

vaikutuksia. Sisäisesti helokkia käytetään hormonaalisten 

vaivojen hoitoon, ulkoisesti haavojen 

ja ihottumien hoitoon. Käytöstä ei tunneta 

haittavaikutuksia. 

Origanum majorana 

MAUSTEMEIRAMI 

(Mejram) 



Mv. Välimeren alueelta kotoisin oleva puolipensas. 

Meillä viljellään yksivuotisena. Korkeus n. 

20-50cm. Varret pystyjä, monihaaraisia ja jäykkiä, 

lehdet pienet ja harmaanvihreät. Valkoiset 

kukat pieniä, sijaitsevat tiheissä, pallomaisissa 

ryhmissä versojen latvoissa. Koko kasvi tuoksuu 

voimakkaasti. Kreikkalaiset uskoivat, että 

meiraminoksaa usein haistelemalla pysyi terveenä 

ja säilytti ajatusten kirkkauden ja mielenrauhan. 

Jo 1600-luvulla meiramia on viljelty 

aina Oulussa asti. 1g = n. 5000 siementä. 

Viljely: Valoisa, lämmin paikka. Kevyt, ravinteikas 

maa. Taimikasvatus huhtikuussa. Peitetään 

ohuelti ja pidetään multa kosteana. Itää 

20 asteessa 10-20vrk:ssa. Karaistut taimet ulos 

maan lämmettyä. Taimiväli 20cm. Ei talvehdi 

ulkona, mutta voidaan ottaa ruukkuun sisälle. 

Korjuu: Kukkivat versonkärjet tai oksat kuivataan 

kimppuina. Kuivat lehdet ja kukat riivitään 

oksista. Voidaan myös pakastaa. 

Käyttö: Meirami sopii pizzan, spagetin, keittojen, 

liharuokien ja myös sienien ja tomaatin 

mausteeksi yhdessä basilikan kanssa. Meiramia 

on perinteisesti käytetty silakkarullien, kala- ja

hernekeiton mausteena. Meiramin varret grillihiilien 

päällä antavat ruualle hyvän aromin. 

Kukkavarsista haudutetun hyvänmakuisen teen 

uskotaan auttavan vilustumiseen, päänsärkyyn, 

maha- ja suolistovaivoihin sekä hermostollisiin 

häiriöihin. Kerrotaan myös, että meiramilla täytetty 

tyyny auttaisi unettomuuteen. Lehtien pureskelu 

sopii särkevän hampaan ensiavuksi. 

Origanum vulgare 

MÄKIMEIRAMI 

(Kungsmynta) 



Mv. Kasvaa luonnonvarainen Euroopassa. Vanhalta 

nimeltä metsämeirami. Pystyt varret, haarova. 

Pienet lehdet vastakkaisia, lyhytruotisia ja 

melkein ehytlaitaisia. Kukat vaalean liloja, joskus 

valkoisia. Kukkien suojuslehdet punaisia. 

Korkeus 25-60cm. Käytetään mausteyrttinä. 

Erinomainen mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille 

ja mehiläisille! 1g = n. 18.000 siementä. 

Viljely: Valoisa, lämmin, kalkkipitoinen kasvupaikka. 

Sietää kuivuutta. Suositellaan taimikasvatusta, 

koska siemenet ovat hyvin pieniä, 

mutta voi kylvää myös avomaalle touko-kesäkuussa. 

Siemeniä ei peitetä. Itää 20 asteessa 

10-20vrk:ssa. Taimiväli 30cm ja riviväli 40- 

50cm. Talvehtii hyvin vielä Keski-Suomessa. 

Voi lisätä pistokkaista. 

Korjuu: Nuoria lehtiä voi poimia tarpeen mukaan. 

Säilöttävät lehdet kuivataan tai pakastetaan 

juuri ennen kukintaa. Kukkavarret kuivataan. 

Kukkivalla latvuksella on voimakkain 

aromi. 

Käyttö: Keittiössä erityisesti italialaiseen ja 

meksikolaiseen ruokaan: pizzaan, keittoihin ja 

liha- ja kalaruokiin. Kukkivista latvoista haudutettu 

juoma helpottaa yskää, irrottaa limaa ja 

laukaisee kouristuksia. Antiseptinen. 

Origanum vulgare subsp. hirtum 

KREIKANMEIRAMI 

(Grekisk oregano) 


Mv. Valko- tai vaaleanpunertavakukkainen varpu. 

Lehdet pienet, makean mausteiset. Korkeus 

n. 50cm. Talvisuojaus, mutta voi siirtää myös 

sisälle ruukussa viileän paikkaan. Paras pizzamauste, 

varsinkin kuivuneet kukat. Erinomainen 

mesikasvi! 1g = n. 11.000 siementä. 

Viljely: Kylvö ruukkuun huhti-toukokuussa 

noin puolen sentin syvyyteen. Itäminen kestää 

2-3 viikkoa. Kasvatetaan kasvihuoneessa tai 

- 70 - 

lämpimällä paikalla kevyessä, kalkkipitoisessa 

kuivahkossa maassa, mielellään kivikossa. 

Korjuu: Kukkivat latvat kuivataan kimppuina. 

Petroselinum crispum var. radicosum 

JUURIPERSILJA 

(Rotpersilja) 

‘HALBLANGE’ 



Kv. Persiljamaiset lehdet. Juuri on kuin pieni 

palsternakka. 1g = n. 650 siementä. 

Viljely: Syvä, kalkittu ravinteikas multa. Kylvö 

mahdollisimman aikaisin (yölämpötilan oltava 

+7 astetta) 2cm syvyyteen. Siemenet kannattaa 

liottaa ennen kylvöä. Liotusvesi heitetään pois. 

Itää 2-4 viikossa. Harvennetaan 8-10cm välein, 

riviväliksi jätetään 40cm. 

Korjuu: Juurisato korjataan myöhään, koska 

kasvavat parhaiten loppusyksystä ja ovat maultaan 

sitä parempia, mitä suurempia ovat. Voi jättää 

myös talveksi maahan. Juuret varastoidaan 

kellariin turpeeseen tai hiekkaan. Voidaan hyötää 

talvella ikkunalla. 

Käyttö: Erinomainen liemijuures, käytetään 

sellerin ja palsternakan tavoin. Lehtiä käytetään 

kuten lehtipersiljaa, ovat vielä maukkaampia. 

Käyttöä ei suositella raskaana oleville, voi aiheuttaa 

supistuksia. 

Petroselinum crispum 

PERSILJA 

(Persilja) 

‘MOSSCURLED’ Luomusiemen 

KÄHÄRÄPERSILJA 

(Petroselinum crispum var. crispum) 

(Bladpersilja) 


Lehdet sammalpoimuiset, koristeelliset. Talvehtii 

hyvin. 

‘GIGANTE D’ ITALIA’ Luomusiemen 

SILOPERSILJA 

(Petroselinum crispum var. neapolitanum) 

(Italiensk slätpersilja) 


Iso- ja sileälehtinen. Satoisa. Korkeus n. 25- 

50cm. Aromikkaampi maku kuin kähärälehtisellä 

persiljalla. Pidetään maailman parhaana 

persiljalajikkeena. 

RANSKALAINEN LEHTIPERSILJA 

(Fransk slätpersilja) 


Sileät, pienehköt sahalaitaiset, hieman poimureunaiset 

lehdet. Hieno, vahva aromi. Joidenkin 

mielestä parempi kuin ‘Gigante d’Italian’. Verratkaa! 

Kv. Viljellään useimmiten yksivuotisena. Ensimmäisenä 

vuonna kasvattaa lehtiruusukkeen, 

toisena vuonna n. 90cm korkean varren. Persiljaan 

on aina liittynyt paljon taikauskoa. Antiikin 

runoilijat pitivät mielellään persiljaseppelettä 

päässään, sillä se sai heidän mielestään 

aivot toimimaan ja luovuuden liikkeelle. Se esti 

myös liialta humaltumiselta. 1 g = n. 600-800 

siementä. 

Viljely: Kylvö aikaisin keväällä (yölämmön 

oltava vähintään 7 astetta). Itää 2-4 viikossa. 

Etelässä voi kylvää myös syksyllä. Siemen kannattaa 

liottaa itämisen nopeuttamiseksi. Liotusvesi 

heitetään pois. Harso 5-6-viikon ajan auttaa 

hyvään kasvuun lähtöön. Taimiväli 15-20cm, riviväli 

40cm. Viihtyy ravinteikkaassa, kosteutta 

pidättävässä, multavassa puutarhamaassa. Nokkoskäytteellä 

kastelu heinä-elokuun vaihteessa 

lisää satoa. Talvehtiminen epävarmaa. 

Korjuu: Voi aloittaa, kun taimet ovat 10-15cm:n 

korkuisia. Lehdet pakastetaan tai kuivataan. 

Käyttö: Miedonmakuisena sopii monien eri 

ruokien maustamiseen. Ei keitetä, vaan lisätään 

lähes valmiiseen ruokaan. Persilja sisältää 

runsaasti eteeristä öljyä, joka edistää ruuansulatusta. 

Siinä on myös rautaa, kalsiumia, fosforia 

sekä runsaasti A- ja C-vitamiinia. Persiljaa 

viljeltiin jo muinoin, jolloin sitä arvostettiin 

varsinkin lääkkeenä. Sitä on käytetty psoriasiksen 

ja ihottumien hoidossa, koska sillä on ihoa 

puhdistavia ja hoitavia ominaisuuksia. Sitä on 

käytetty myös rakko- ja ilmavaivoihin. Persiljamurskan 

hieromisen paljaalle iholle sanotaan 

karkottavan sääskiä. Persiljan pureskelun taas 

väitetään vähentävän valkosipulin ’hajuhaittoja’ 

ruokailun jälkeen. Hiustenhoidossakin sitä on 

käytetty: persiljahuuhtelu tekee hiukset kiiltäviksi 

ja estää hilseenmuodostusta. 

Peucedanum ostruthium 

ROHTOSUOPUTKI 

(Mästerrot) 


Mv. Noin metrin korkuinen, sarjakukkaisiin 

kuuluva harvinainen vanhan ajan tuoksuva lääkekasvi. 

Kotoisin Keski-Euroopasta. Ilmeisesti 

munkit toivat sen keskiajalla Pohjolaan. Kukinta-aika 

heinä-elokuussa. Tosin kasvusto on 

usein ilman kukintaa. Lehdet muistuttavat vuohenputken 

lehtiä. Tavattu monin paikoin Ruot- 

- 71 - 

sissa Skånesta Taalainmaalle maalaistalojen ja 

karjasuojien lähettyviltä vanhan lääkekasviviljelyn 

peruna. Ensimmäisen löydöksen Carl von 

Linne on kuvannut 1755. Norjassa se on kuvattu 

jo 1594. Suomesta ei ole tiedossa ainoatakaan 

löydöstä. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa (kylmäkäsitellyt 

siemenet) tai syyskylvö. Viihtyy auringossa, 

kosteuttava pidättävässä, kalkitussa ja ravinteikkaassa 


Käyttö: Aikaisemmin sillä uskottiin olevan ihmeitä 

tekeviä ominaisuuksia ja sitä kutsuttiinkin 

’remedium divinum’ eli jumalalliseksi lääkeaineeksi. 

Juurta käytettiin mm. munuaiskivien, 

koliikin ja juoppohulluuden hoitoon sekä matojen 

ajamiseen. 

Portulaca oleracea subsp. sativa 

VIHANNESPORTULAKKA 

(Trädgårdsportlak) 

‘GRÜNER’ 



Yv. Vihannesportulakkaa on kasvatettu Suomessa 

1600-luvulta asti. Säätyläisillä se kuului 

1800-luvulla suosituimpiin keittiökasveihin. 

Runsaasti C-vitamiinia sisältävänä se on ollut 

tärkeä yrtti keripukin ehkäisyssä. Lehdet sisältävät 

myös paljon omega-3-rasvahappoja. Korkeus 

n.10-30cm. Lamoava kasvutapa. Pienet, 

mehevät, ruodittomat lehdet sijaitsevat vastakkaisesti 

punertavissa varsissa. Loppukesällä 

vaatimattomat vihertävän keltaiset kukat ovat 

yksittäin tai ryhminä lehtihangoissa. 1g = n. 


Viljely: Kylvö keväällä tai kesä-heinäkuussa 

avomaalle. Itää 20 asteessa 1-2 viikossa. Multava 

maa, lämmin ja valoisa kasvupaikka. Sopii 

myös sisällä ruukussa viljeltäväksi. 

Käyttö: Lehtiä ja latvaversoja käytetään tuoreena 

salaatteihin, maustevoihin, dippikastikkeisiin 

sekä keittoihin. Lisätään ruoanvalmistuksen 

loppuvaiheessa. Versot sopivat lisäksi etikka- ja 

suolasäilykkeiden mausteeksi ja ruokien koristeeksi. 

Lehdet maistuvat kirpeän happoisilta ja 

hieman suolaisilta. 

Pulmonaria offi cinalis 

ROHTOIMIKKÄ 

(Fläcklugnört) 


Mv. Varhaisimpia kevätkukkijoitamme. Lehdet 

pehmeäkarvaisia. Suppilomaiset kukat isoina 

kukintoina (lemmikkikasvi). Korkeus n. 25cm.

Aikoinaan yleinen lääkekasvi, jota käytettiin 

erityisesti keuhkosairauksien hoidossa. Signatuuri-opin 

mukaan arveltiin, että sen täplikkäät 

lehdet muistuttivat keuhkokudosta. Ajateltiin 

myös, että saman kukinnon kukat vaihtelevat 

väriltään samalla tavalla kuin värimuutokset veressä 

sen mukaan, virtaako se keuhkoista pois 

vai keuhkoihin. Avautuvat kukat ovat nimittäin 

ensin vaaleansiniset, myöhemmin sinipunaiset 

ja lopulta tummansiniset. 

Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa (siemeniä 

kylmäkäsiteltävä 4-6 viikkoa) tai syyskylvö. 

Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai 

varjossa, multavassa, ravinteikkaassa ja kosteahkossa 

maassa. Kukkii toukokuussa. Hyvä talvenkestävyys. 

Lehtiä ei kuitenkaan saa leikata 

syksyllä, ne suojaavat juuristoa. 

Käyttö: Keuhkosairauksien hoidon lisäksi rohtoimikkää 

on käytetty ulkoisesti kaikenlaisten 

haavojen hoitoon. 

Pycnanthemum pilosum 

HUISKUVUORIMINTTU 

(Amerikansk bergmynta) 


Mv. Korkeus n. 50-90cm. Kukat valkoiset. 

Lehdet pitkät, kapeat, karvaiset ja voimakkaasti 

mintulle tuoksuvat. Käytetään piparmintun 

tavoin. Erinomainen mehiläiskasvi. 1g = noin 



20 asteessa 1-2 viikossa. Viihtyy auringossa, ei 

paahteessa, tavallisessa, hyvässä puutarhamaassa. 

Karaistut taimet avomaalle kesäkuussa. 

Käyttö: Erittäin hyvä teeyrtti! 

Rosmarinus offi cinalis 

ROSMARIINI 

(Rosmarin) 


Mv. Kasvaa Välimeren maissa 2-3 –metriseksi, 

meillä n. 30-50 senttiseksi pensaaksi. Neulasmaiset 

nahkeat lehdet, kukat vaaleansiniset tai 

punertavat. Ei ole meillä talvenkestävä, mutta 

voidaan ottaa ruukkuun sisälle, jolloin kukkii 

maaliskuussa, jos hyvin käy. Paras talvilämpö 

12-15°C. Hyvä mehiläiskasvi! 1g = n. 750 siementä. 

Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Siementen 

pitäminen kylmässä, lähellä nollaa muutaman 

päivän ajan edistää itämistä. Itää 21 asteessa 1-2 

viikossa. Menestyy suojaisassa ja lämpimässä 

paikassa, kalkkipitoisessa, vettä läpäisevässä 

- 72 - 

mullassa. Taimiväli 25x25cm. Kastellaan varoen. 

Jos halutaan talvettaa, istutetaan jo elokuussa 

ruukkuun, jotta sopeutuu siihen ennen sisälle 

siirtoa. 

Korjuu: Lehtiä kerätään tarpeen mukaan. 

Käyttö: Suositellaan käytettäväksi ’kevyellä 

kädellä’. Täydentää muiden yrttien makua. Käytetään 

lihan, kalan, kanan ja makkaran maustamiseen, 

valkosipulin seuraksi sekä kastikkeeseen 

mintun kanssa. Edistää ruoansulatusta ja 

sapen eritystä, sopii siksi rasvaisten ruokien 

mausteeksi. Keitteestä tehdyllä puurohauteella 

on hoidettu reumaa. Elimistöä vahvistava yrtti! 

Ruta graveolens 

TUOKSURUUTA 

(Vinruta) 


Mv. Välimeren maista kotoisin oleva puolipensas. 

Kasvaa siellä miehenkorkuiseksi, meillä jää 

alle puolen metrin. Kauniin muotoiset sinertävänvihreät 

lehdet. Vihertävänkeltaiset kukat 

tuoksuvat hieman mantelille ja balsamille. Monen 

mielestä kasvin tuoksu on kuitenkin kamala! 


Viljely: Aurinkoinen, lämmin ja hiekkapitoinen 

kasvupaikka. Kylvö maaliskuussa ruukkuun tai 

suoraan avomaalle kesäkuussa. Taimiväli 30cm. 

Leikataan keväällä. Voidaan lisätä pistokkaista. 

Talvehtiminen epävarmaa! Lyhytikäinen muutenkin. 

Käyttö: Juuri ennen kukintaa kerätyt lehdet 

kuivataan. Lehtiä käytetään tuoksusekoituksiin 

ja värjäyksessä antamaan kauniin vihreää väriä. 

Vanha lääkekasvi, jonka käyttöä suositellaan 

vain lääkärin valvonnassa kasvin myrkyllisyyden 

vuoksi. Ennen käytettiin munkkiluostareissa 

alentamaan miesten seksuaalisia haluja. Hajullaan 

karkottaa muurahaisia. Kaunis! 

Salvia offi cinalis 

SALVIA 

(Kryddsalvia) 



Mv. Salvia eli ryytisalvia on n. 50-70cm korkea 

puolipensas Välimeren alueelta. Viljelty jo 6000 

vuotta. Varret jäykkiä, harmaakarvaisia, alhaalta 

puutuneita. Lehdet vastakkaisia, harmaanvihreitä, 

tasasoukan suikeita. Tähkämäiset kukat 

sinivioletteja. Antiikin aikana sanottiin, että se, 

jonka pihassa kasvaa salvia, ei kuole. Niin terveellisenä 

sitä pidettiin. Nimi tulee sanasta sal-

vare, parantaa. 1g = n. 130 siementä. 

Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Itää 18 asteessa 

1-3 viikossa. Taimettuminen hidasta. Istutus 

avomaalle hallojen jälkeen. Aurinkoinen 

kasvupaikka, kalkittu, hiekkapitoinen maa. Taimiväli 

20x30cm. Talvehtii peitettynä suojaisassa 

paikassa Etelä-Suomessa. Voidaan kasvattaa 

myös ruukussa. 

Korjuu: Ennen kukintaa kerätyt lehdet kuivataan 

hitaasti tai pakastetaan. Voi säilöä myös 

öljyyn tai etikkaan. 

Käyttö: Vahva mauste. Sopii varsinkin rasvaisten 

ruokien maustamiseen. Käytetään usein rosmariinin 

ja persiljan kanssa. Sopii sipuli-, papu- 

ja riistaruokiin; maustaa kanalintuja, piiraita, 

rahkaa ja olutta. Lääkeyrttinä antiseptinen: estää 

tulehduksia ja edistää ruoansulatusta. Ei suositella 

jokapäiväiseen käyttöön. Käytetty aikoinaan 

lemmenrohtona. Hippokrates mainitsee 

salvian sävyttävän hiuksia tummiksi. Lankoja 

värjättäessä saadaan kauniin keltaista väriä. 

Salvia sclarea 

MYSKISALVIA 

(Muskatellsalvia) 


Kv. Arka yrtti (I-II). Korkeus n. 90-120cm. 

Kukkii toisena vuonna herkän vaaleanpunaisin 

kukin. Isokokoiset lehdet koristeelliset. Voimakas 

tuoksu. Viihtyessään kylväytyy itse. Käytettiin 

aikaisemmin nimeä muskatellisalvia. 1g = 


Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Itää 18 asteessa 

1-2 viikossa. Aurinkoinen, kalkkipitoinen, 

lannoitettu maa. Taimiväli 90cm. Viihtyessään 

kylväytyy itse. 

Käyttö: Kukat kuivakukiksi. Kukat ja lehdet 

tuoksusekoituksiin. Lehdet voi paistaa öljyssä ja 

syödä. Vedessä liotettuja siemeniä on käytetty 

roskan poistamiseen silmästä. Lehdistä voi valmistaa 

kurlausvettä ja hoitaa haavoja. Siitä saatavaa 

eteeristä öljyä käytetään mm. hajuvesissä, 

saippuoissa ja suuvesissä. Käytetty myös viinin 

maustamiseen (muskatelliviini). 

Sanquisorba offi cinalis 

ROHTOLUPPIO 

(Blodtopp) 

Luomusiemen 


Mv. Vanha rohtokasvi. Ruskehtavan punaiset 

kukinnot, joiden tyviosassa on tavallisesti hedekukkia, 

keskiosassa kaksineuvoisia kukkia. 

- 73 - 

Kasvaa Etelä-Suomessa muutamissa kartanopuistoissa 

viljelyjäänteenä. Korkeus n. 60- 

150cm. 1g = n. 450 siementä. 

Viljely: Kylvö aikaisin keväällä tai syksyllä. 

Tarvitsee kylmäkäsittelyn. Viihtyy auringossa, 

tavallisessa, kosteahkossa puutarhamaassa. 

Luonnonvaraisena kasvaa kosteiden niittyjen 

ruohikoissa. Mätästävä kasvutapa. Voidaan jakaa. 

Käyttö: Tanniinipitoisesta juurakosta saadaan 

supistavia parkkiaineita nahan käsittelyyn. Uutteella 

hoidettu peräpukamia ja ripulia. Voidaan 

kuivattaa kuivakukaksi. Komea! 

Sanguisorba minor 

PIKKULUPPIO 

(Pimpinell) 


Mv. Noin 50-60 cm korkea, siro kasvi. Vihertävänpunertavat 

kukat lyhyessä tähkässä. 1g = n. 


Viljely: Tavallinen puutarhamaa. Kylvö keväällä 

(siemenet kylmäkäsiteltävä 4 viikkoa ennen 

kylvöä) tai syksyllä. Taimiväli 25cm. 

Korjuu: Nuoria lehtiä kerätään tarpeen mukaan. 

Käyttö: Hyvin vanha Euroopassa vieläkin käytössä 

oleva salaattikasvi, joka sisältää runsaasti 

C-vitamiinia. Lehdistä valmistettu tee on virkistävää. 

Voidaan ottaa talveksi ikkunalle, mutta 

talvehtii ulkonakin. 

Satureja hortensis 

KESÄKYNTELI 

(Sommarkyndel) 

Luomusiemen 


Yv. Kotoisin Välimeren ja Mustanmeren rannoilta. 

Tunnettiin jo 1200-luvulla. Varsi punertava, 

lehdet kapeat. Vaalean lilanpunaiset kukat 

lehtihangoissa. Makunsa takia kutsuttu ’köyhän 

miehen pippuriksi’. Käytetty myös nimeä ’makkarayrtti’. 

Hyvä mehiläiskasvi! 1g = n. 1500 

siementä. 

Viljely: Valoisa, lämmin, niukkaravinteinen 

kasvupaikka. Etelässä voidaan kylvää avomaalle 

touko-kesäkuussa, pohjoisessa taimikasvatus. 

Itää 20 asteessa 1-2 viikossa. Taimiväli 20cm. 

Ei idä kylmässä maassa, Hyvissä olosuhteissa 

nopeakasvuinen. Hallanarka. 

Korjuu: Koko kasvi kuivataan juuri ennen kukintaa. 

Tuoreena voidaan käyttää pitkin kesää. 

Käyttö: Sopii papuruokiin (saksaksi “Bohnen-

Kraut” = papuyrtti), liharuokiin, keittoihin ja 

kastikkeisiin. Lisätään valmiiseen ruokaan. 

Tuoksu muistuttaa timjamin, salvian ja hiukan 

pippurin tuoksua. Suomessa ennen vanhaan 

käytetty makkaroiden ja keittojen mausteena. 

Satureja montana 

TALVIKYNTELI 

(Vinterkyndel) 


Mv. Kotoisin Välimeren alueelta. Kuivilla ja 

kivikkoisilla hiekkamailla viihtyvä yrtti kasvaa 

n. 30-40 cm korkeaksi. Kukat valkoiset tai lilat. 

Arvokas mehiläiskasvi! 1g = n. 2500 siementä. 

Viljely: Viihtyy kalkkipitoisessa hiekkamaassa. 

Esikasvatus maalis-toukokuussa. Siemenet peitetään 

hyvin ohuelti. Istutusetäisyys 20x25 cm. 

Itäminen 20 asteessa kestää 2-4 viikkoa. Talveksi 

kannattaa suojata, kovina talvina paleltuu. Voi 

tuoda ruukussa sisälle viileään huoneeseen. 

Käyttö: Lehtiä käytetään joko tuoreena tai 

kuivattuna. Kutsutaan myös ‘pippuriyrtiksi’. 

Lehdet ovat voimakkaan makuisia, käytettävä 

säästeliäästi. Sopii papu-, herne-, muna- ja 

liharuokiin. Lehdet ovat parhaimmillaan juuri 

ennen kukintaa. Rohtona kukkalatvoista valmistettu 

tee kiihottaa ruokahalua ja ehkäisee 

ilmavaivoja. Sopii kurlausvedeksi. Murskatut 

lehdet antavat helpotusta myös hyönteisten pistoksiin. 

Silybum marianum 

MAARIANOHDAKE 

(Mariatistel) 


Kv. Mainitaan jo Tillandzin kasviluettelossa 

1600-luvun Turussa. Silloin tärkeä lääkekasvi. 

Siemeniä käytetty maksa- ja sappivaivoihin ja 

alhaisen verenpaineen hoitoon. Korkeus n. 75- 

150 cm. Lehdet koristeellisia: tummanvihreällä 

pohjalla valkoisia juovia, reunoissa vahvoja, 

kellertäviä piikkejä. Kukat pensselimäiset, vaalean 

lilanpunaiset. Kukinta-aika heinä-syyskuu. 

Melko hyvä mesikasvi päiväperhosille! 1g = n. 

40 siementä. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai toukokuussa 

avomaakylvö. Istutusetäisyys 25cm. Viihtyy 

auringossa, kalkkipitoisessa, ravinteikkaassa 

kosteutta pitävässä maassa. Viihtyessään kylväytyy 

itse. 

- 74 - 

Stachys offi cinalis 

ROHTOPÄHKÄMÖ 

(Läkebetonika) 


Mv. Vanha lääkekasvi, meillä viljelty jo 

1700-luvulla. Vaikuttava maine parantajana: 

Rooman keisari Augustus tiesi sen parantavan 

47 vaivaa. Aikoinaan sitä kasvatettiin lähes kaikissa 

Euroopan luostarien yrttitarhoissa. Suomesta 

löydetty luonnonvaraisena Hauholta. Sen 

on oletettu olevan siellä alkuperäinen, kuivanpuoleisen 

lehtorinteen tai kaskiviljelyn ajoilta 

säilynyt ahokasvijäänne. Laatokan Karjalassa 

ja Kannaksella tavataan myös rohtopähkämöä. 

Korkeus n. 50cm. Varret kulmikkaat ja miekkamaiset. 

Karheat lehdet. Purppuranpunaiset, 

tähkämäiset kukat. Kukinta-aika heinä-elokuu. 

Melko hyvä mesikasvi päiväperhosille. Mehiläiskasvi. 


Viljely: Siemeniä kylmäkäsiteltävä 4 viikkoa 

ennen kevätkylvöä tai syyskylvö. Voi myös esikasvattaa. 

Viihtyy aurinkoisessa, kuivahkossa, 

kalkkipitoisessa humusmaassa. 

Käyttö: Kasvista käytetään kaikki osat joko 

hauteena tai tinktuurana. Edistää haavojen parantumista 

ja ruuansulatusta. Ljudmila Rumjantseva 

mainitsee siitä ‘Kasvilääkintäoppaassaan’ 

(WSOY, 1996), että sillä olisi maksasoluja 

suojaavia ominaisuuksia. Käytetty myös hermoperäiseen 

päänsärkyyn ja rauhoittavana teenä. 

Sisäistä käyttöä vakavien sairauksien hoitoon 

on kuitenkin syytä varoa ilman lääkärin 

ohjausta. 

Stevia rebaudiana 

STEVIA 

(Stevia) 


Mv. Meillä yksivuotinen. Botanisti tri Moises 

Bertoni löysi sen Paraguayn itäosista v. 1887. 

Käytetään makeutusaineena. Se on 150 kertaa 

makeampaa kuin tavallinen sokeri. Joulukuun 

alusta 2011 käyttö sallittu teollisuudessa EU:n 

alueella. 

Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Kasvatetaan 

ruukussa ravinteikkaassa mullassa aurinkoisella, 

lämpimällä seinustalla tai kasvihuoneessa. 

Hallanarka. 

Käyttö: Lehtiä käytetään makeuttamiseen. Esimerkiksi 

yhteen teekannulliseen riittää yksi lehti. 

Sopii diabeetikoille.

Tagetes lucida 

SAMETTIRAKUUNA 

(Meksikansk dragon) 


Mv. Meillä yksivuotinen. Käytetään myös nimeä 

rohtosamettikukka. Kotoisin Sierra Mandren 

vuoristosta Meksikosta. Ikivanha, intiaanien 

käyttämä yrtti uskonnollisissa menoissa sekä 

kansanlääkinnässä. Kaunis, n. 60cm korkea. 

Jäykkävartinen, tummanvihreät lehdet voimakkaan 

aromaattiset, kukat keltaiset. Pohjois- 

Amerikan etelävaltioiden ja Meksikon keittiön 

vastine ranskalaiselle rakuunalle. Lehdissä mieto 

aniksen aromi. 1g = n. 1180 siementä. 

Viljely; Esikasvatus huhtikuussa. Karaistut taimet 

ulos hallojen mentyä. Viihtyy auringossa, 

suojaisassa, ravinteikkaassa, kosteutta pidättävässä, 

hyvässä puutarhamaassa. Latvominen 

tuuheuttaa taimen. Kuivina jaksoina kastellaan. 

Voi yrittää talvettaa ruukussa. Normaali talvihoito: 

pidetään viileässä ja niin valoisassa kuin 

mahdollista. Kastellaan niukasti. Kevättalvella 

leikkaus. Kun kasvu alkaa, lannoitetaan viikoittain. 

Käyttö: Käytetään kuten ranskalaista rakuunaa 

tuoreena ja kuivattuna kalan, kanan, munaruokien, 

salaattien, viinietiikan ja öljyjen mausteeksi. 

Käytetään myös teeaineksena, bouguet 

garni -yrttisekoituksessa ja potpourreissa. Kansanlääkinnässä 

käytetty rauhoittamaan vatsaa ja 

hermoja sekä malariaan, kihtiin ja kylmettymisoireisiin. 

Pahanmakuinen turkkilainen tupakka 

on saatu sen avulla maistumaan paremmalta. 

Tagetes tenuifolia ‘Pumila’ 

KÄÄPIÖSAMETTIKUKKA 

(Liten tagetes) 

‘RED GEM’ 


Tuoksuvat kukat punaiset. 

’LEMON GEM’ 


Tuoksuvat kukat sitruunankeltaiset. 

Yv. Sitruunantuoksuinen. Pienet, kukat. Kukkii 

koko kesän. Korkeus n. 30-40cm. Kasvutapa 

kauniin pensasmainen. Hyvä mesikasvi sekä 

päivä- että yöperhosille! 1g = n. 1200 siementä. 

Viljely: Esikasvatus maaliskuun lopulla tai etelärannikolla 

kylvö toukokuussa avomaalle. Siemeniä 

ei peitetä, itää valossa. Itää 20 asteessa 

- 75 - 

3-10vrk:ssa. 3-10vrk +20. Taimikasvatusaika 

9-11 viikkoa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

kuivassa ja tuoreessa, runsasravinteisessa, 

syvämultaisessa, vettä läpäisevässä maassa. 

Hallanarka! 

Käyttö: Yrttimaan kaunistus. Ryhmäkasvi kukkatarhassa. 

Terälehtiä voidaan käyttää salaatteihin 

ja kuivattuna tuoksusekoituksiin. Värjää 

villalangat keltaisiksi. 

Tanacetum parthenium 

REUNUSPÄIVÄNKAKKARA 

(Mattram) 

’VANILLA’ 


Mv. Viljellään meillä yksivuotisena. Käytetään 

myös reunuspietaryrtti –nimeä. Korkeus n. 10- 

50cm. Tiheässä olevat kukat pieniä ja päivänkakkaramaisia. 

Kukkii hyvin kauniisti myöhään 

syksyyn. Melko hyvä mesikasvi sekä päivä- että 

yöperhosille! 1g = n. 9000 siementä. 

Viljely: Aurinkoinen kasvupaikka. Läpäisevä ja 

kuiva maa. Esikasvatus maaliskuun puolivälissä, 

etelässä ulos ilmojen lämmettyä. Siementä ei 

peitetä. Itää 18 asteessa 20-30vrk:ssa. Taimiväli 

10cm. Kylväytyy suotuisissa olosuhteissa. 

Käyttö: Sanotaan, että migreenin oireet helpottuvat, 

kun syö 3-5 lehteä leipäviipaleiden välissä. 

Ei sovi kuitenkaan kaikille: saattaa aiheuttaa 

haavaumia suun limakalvoissa. Käytetään myös 

tuholaistorjunnassa (sisältää pyretriiniä). Hyvä 

koikarkote tuoksupussissa. Käy leikko- ja kuivakukaksikin. 

Kaunis! 

Thymus serpyllum 

KANGASAJURUOHO 

(Backtimjan) 


Mv. Matala (3-5cm) varpu. Kasvaa paikoitellen 

Oulun-Kuusamon seuduille asti luonnonvaraisena. 

Tavattu Nuorgamissakin. Kukat ruusunpunaiset. 

Hyvä mesikasvi päivä- ja yöperhosille, 

ravintokasvi perhosten toukille! 1g = n. 5500 

siementä. 

Viljely: Hiekkainen, läpäisevä maa, viihtyy 

kivikkotarhassa. Esikasvatus tai avomaakylvö. 

Siemeniä ei peitetä. Ei vaadi kylmäkäsittelyä. 

Itää 20 asteessa 5-10vrk:ssa. 

Korjuu: Maku parhaimmillaan kukinnan alkaessa. 

Säilöntä: Kuivataan alaspäin riippuvissa kimpuissa. 

Käyttö: Voi käyttää ruuanlaitossa samoin kuin

timjamia. Sisältää voimakkaasti desinfi oivia 

eteerisiä öljyjä. Käytetään yskänlääkkeissä, laukaisee 

kouristuksia ja auttaa hengitystievaivoissa. 

Kihtiin ja reumaan valmistetaan kukista ja 

lehdistä alkoholiuutetta. Lampaat syövät mielellään 

kangasajuruohoa. Kivikkopuutarhaan. 

Thymus vulgaris 

TIMJAMI 

(Timjan) 



Mv.(I-II) Välimeren maista kotoisin oleva 10- 

30cm korkea puolipensas. Toinen nimi tarhaajuruoho. 

Kukat vaaleanpunaiset, violetit tai 

valkoiset. Hyvä mesikasvi päivä- ja yöperhosille! 

Mehiläiskasvi. Timjamihunaja on yksi 

arvostetuimmista. Timjami mainitaan jo muinaisissa 

kiinalaisissa kasvi- ja lääkekirjoissa ja 

keskiajalla sitä pidettiin nimenomaan naisille 

sopivana yrttinä. Sitä kutsuttiinkin ’Neitsyt Marian 

sänkyruohoksi’. 1g = n. 4000 siementä. 

Viljely: Aurinkoinen, nopeasti lämpiävä, runsasravinteinen, 

kalkkipitoinen kasvupaikka. 

Maku hienoin karussa paikassa kasvaneella 

timjamilla. Kylvö sisälle huhti-toukokuussa 

tai avomaalle tuoko-kesäkuun vaihteessa. Siemeniä 

ei peitetä. Itää 20 asteessa 5-10vrk:ssa. 

Taimiväli 20-30 cm. Sopii kasvatettavaksi kivikossa 

tai mustassa muovikatteessa. Huono 

talvehtimaan. Arka märkyydelle ja kevättalven 

auringolle. Voidaan talvettaa sisällä ruukussa 

valoisassa ja viileässä. 

Korjuu: Lehtiä ja latvaversoja leikataan kukinnan 

ollessa kauneimmillaan. 

Säilöntä: Kuivataan. 

Käyttö: Mausteena vihannesten, kanan ja kalan 

kera. Teetä käytetty rohtona yskään ja keuhkoputkentulehdukseen: 

irrottaa limaa ja laukaisee 

kouristuksia. 

Valeriana offi cinalis 

ROHTOVIRMAJUURI 

(Vendelört) 


Mv. Vanha, rauhoittava lääkeyrtti. Hyväntuoksuiset 

kukat vaaleanpunaiset. Korkeus ensimmäisenä 

vuonna 60-100cm, toisena 100-250cm. 

Menestyy hyvin koko maassa. Melko hyvä mesikasvi 

perhosille! 1g = n. 1500 siementä. 

Viljely: Kylvö avomaalle keväällä. Siemeniä ei 

peitetä. Taimiväli 40cm. Menestyy kosteassa, 

kevyessä ja kuohkeassa, vettä läpäisevässä mul- 

- 76 - 

tamaassa, pH n. 6,5 

Korjuu: Juurakko nostetaan maasta toisen vuoden 

syksyllä. 

Käyttö: Pieniä määriä mausteeksi keittoihin 

ja patoihin. Lisää kasvimaan lierokantaa ja on 

hyvä kompostinlisä. Käytetty vuosisatoja rohtona 

unettomuuteen, sydämentykytykseen ja 

hermostollisiin vaivoihin. Ei suositella omahoitoon! 

Naaraskissat pitävät juurien tuoksusta. 

Verbascum olympicum 

JÄTTITULIKUKKA 

(Jättekungsljus) 


Kv. Hyvin viihtyessään monivuotinen. Kotoisin 

Luoteis-Anatoliasta. Kasvattaa ensimmäisenä 

vuonna ison lehtiruusukkeen, toisena vuonna 

monihaaraisen kukinnon. Yksittäiset kukat ovat 

hyvin lyhytikäisiä, mutta kukinta kestää kauan. 

Isokokoinen, korkeus 1,5-2m. Koko kasvi on 

harmaavalkokarvainen. Lehdet ovat kiertyneet 

kierteisesti jäykkiin, haaroittuneisiin varsiin. 

Harvinaisen kaapuyökkösen ravintokasvi. Mehiläiskasvi! 


Viljely: Kylvö keväällä tai loppukesällä avomaalle 

pintakylvönä. Siemen on pieni, musta 

ja kulmikas. Viihtyy kuivassa, hiekkapitoisessa, 

laihassa moreenimaassa. Savimaassa ei talvehdi 

hyvin. Taimiväli 40cm. Saattaa kukkia vasta 

2-4-vuotiaana. Kukinta-aika kesä-heinäkuussa. 

Siementää jatkossa sinne tänne. 

Korjuu: Aurinkoisina päivinä kukat kerätään 

päivittäin käsin. ja kuivataan nopeasti 50-60 

asteen lämpötilassa rutikuiviksi. Ei kestä pitkää 

varastointia. 

Käyttö: Muut kasvinosat paitsi kukat ovat lievästi 

myrkyllisiä. Voiteissa kukat rauhoittavat 

tulehtunutta ihoa. Kukista valmistettu tee auttaa 

sitkeässä yskässä. Kukista valmistetaan oliiviöljyssä 

uuttamalla niistä ns. kuningasöljyä korvasärkyyn 

ja nivelkipuihin. Kukista valmistettu 

keite kirkastaa vaaleita hiuksia. Uskotaan, että 

kasvi karkottaisi rottia ja hiiriä! 

Annalan syystori/ 

sadonkorjuujuhla 

6.9.2012 (to) 

alkaen klo 15! 

Tervetuloa!

- 77 - 

TAIMIEN KASVATUSOHJEET 

KYLVÖN TYÖVAIHEET 

· Kylvä siemenet pussissa olevien ohjeiden mukaan. Huomioi kylvöajankohta, itävätkö siemenet 

pimeässä vai valossa, itämislämpötilat, itämisajat jne. 

· Käytä erityistä vähäravinteista kylvömultaa. Omat multasekoitukset on desinfi oitava 80 asteessa 

(uunissa) noin tunnin verran. 

· Siemenet voi kylvää laatikoihin, ruukkuihin, ruukuntekijän avulla valmistettuihin sanomalehtiruukkuihin 

tai vaikka pestyihin jogurttipurkkeihin. Tärkeää on, että ne ovat puhtaita ja niissä on 

reikä pohjassa. 

· Kylvä siemenet harvaan. Pienet siemenet voi esim. sekoittaa kissanhiekkaan. Tiheä kylvös on 

aina alttiimpi sienitaudeille. Suuret siemenet ja nopeasti itävät voi kylvää suoraan ruukkuun, 2-3 

siementä kuhinkin. 

· Sirottele turve, hiekkaturve tai puhdas hiekka pimeässä itävien siementen päälle. Nyrkkisääntönä 

pidetään maa-aineksen paksuudesta sitä, että siemenen päälle siroteltu multa on kaksi osaa sen 

koosta. 

· Kastele kylvökset laittamalla kylvöastia (reiällinen) huoneenlämpöiseen veteen. Vesiraja ei saa 

nousta kuin astian puoleen väliin. Jos kastelee ylhäältä päin, on vaarana, että siemenet lähtevät 

liikkeelle astian reunoille. Jos kuitenkin kastelet ylhäältä päin, käytä sumutinpulloa. Varo kastelemasta 

liikaa! 

· Aseta kylvökset astiaan, joka peitetään muovilla. Tasainen kosteus on välttämätöntä. Pidä kuitenkin 

huoli hapensaannista. Reiät muovissa takaavat ilman kulun. 

· Lue vielä hyvin kylvöohjeet. Useat siemenet itävät noin 20-24 asteessa. Siksi kylvöastiat on 

laitettava lämpöiseen paikkaan. Ikkunalaudalla ruukun pohjalämpö saattaa olla ikkunanraoista 

tulevan kylmän ilman johdosta liian matala. Siksi on hyvä laittaa kylvökset eristävään styroxlaatikkoon, 

joita käytetään esim. eineksien kuljetuksessa. Lähikauppias antaa niitä varmasti mielellään 

ja ilmaiseksi. Ne kun menevät roskiin. 

· Ennen maaliskuuta kylvettävät siemenet tarvitsevat lisävaloa. Hyvin varustetut sähköliikkeet 

osaavat opastaa ns. kasvilamppujen valinnassa. 

· Seuraa kylvöksiä päivittäin ja suorita tarvittavat hoitotoimenpiteet. 

TAIMIEN KOULINTA 

· Taimet koulitaan heti, kun sirkkalehtien jälkeen ensimmäinen varsinainen lehtipari on kasvanut. 

· Kastele koulittavat taimet päivää ennen koulintaa. 

· Irrota taimet istutuspuikon kapeammalla päällä ja tartu vasemman käden sormilla kiinni yhdestä 

taimen lehdestä, ei varresta. 

· Istuta ne sitten yksitellen omiin ruukkuihinsa, joka on täytetty esim. biodynaamisella mullalla. 

· Multaan tehdään kolo istutuspuikon paksummalla päällä, taimi asetetaan koloon hiukan aikaisempaa 

syvemmälle. Multa tiivistetään kevyesti, koska kehittyvien juurien tulee saada ilmaa. 

· Taimien juuria ei saa taittaa kaksinkerroin: juurista on parempi nipsaista pala pois, kuin taittaa 

niitä. 

· Taimet sijoitetaan valoisaan paikkaan, ei suoraan aurinkoon (+15-18 astetta). Huom, pohjalämpö! 

· Taimet pidetään tasaisen kosteana. Kasteluveden tulee olla puhdasta ja haaleaa, ei suoraan kylmävesihanasta. 

TAIMIEN KARAISU 

· Taimikasvatuksen loppuvaiheessa, noin viikkoa ennen ulosistutusta, aloitetaan taimien karaisu. 

· Karaisu on tehtävä vähitellen, koska taimissa on käynnissä nopea kehitys, ja liian nopea lämpötilan 

laskeminen aiheuttaa kasvun pysähdyksen. Peiteharso on tässä hyvänä apuna. 

· Mitä huonompiin olosuhteisiin taimet joutuvat, sitä alhaisemmissa lämpötiloissa niitä on karaistava.

Aconitum napellus 

AITOUKONHATTU 

(Stormhatt) 


Mv. (I-VI) Kotoisin Euroopasta, Aasiasta ja 

Pohjois-Amerikasta. Kukinto kapea, haaraton 

tai tyvestä vain vähän haaroittunut, karvainen. 

Lehdykät kapealiuskaisemmat kuin tavallisemmalla 

tarhaukonhatulla. Kauniin siniset, 

kypärämäiset kukat. Korkeus n. 90-100cm. 

Kukkii heinä-syyskuussa. Menneen ajan tunnetuin 

myrkkykasvi, jota käytettiin, kun haluttiin 

eroon vihamiehistä. Pohjolassa ukonhattu oli 

pyhitetty ukkosenjumala Torille. Myrkyllisyydestään 

huolimatta ukonhattua on osattu käyttää 

kansanlääkinnässä. Kaunis ryhmäkasvi ja leikkokukka. 

Eräiden yökkölajien ravintokasvi! 1g 

= n. 300-400 siementä. 

Viljely: Puolivarjoinen, kosteuden säilyttävä ravinteikas 

multamaa (pH 5,8-6,8). Kevät-lannoituksena 

esim. 3dl kanankakkarakeita neliölle. 

Kylvö mieluimmin syksyllä, mutta voi kylvää 

myös varhain keväällä, jolloin vaatii 8-12 viikon 

kylmäkäsittelyn 2-4 asteessa (ei pakastimessa). 

Kylmäkäsittelyn jälkeen itää 15 asteessa 4-6 viikossa. 

Taimiväli 50cm., istutusväli 40cm. Kuivina 

jaksoina kasteltava, muuten härmä vioittaa 

lehtiä. Kalkkia annetaan 100g neliölle kahden 

vuoden välein. Annetaan kasvurauha. Hyvä 

talvenkestävyys. Kylvettäessä ja jaettaessa on 

hyvä käyttää puutarhakäsiteitä. Myrkyllinen! 

Aconitum lycoctonum 

KELTAUKONHATTU 

(Alpstormhatt) 


Mv. Kasvaa Keski-Euroopassa luonnonvaraisena. 

Keltakukkainen harvinaisuus. Pystykasvuinen, 

korkeus n. 100cm. Kukinta-aika 

heinä-elokuu. Germaanit ovat käyttäneet sitä 

sudenpyyntiin, siitä nimi ’Wolfseisenhut’. 1g = 


Viljely: Kylvö mieluiten syksyllä, jolloin saa 

luontaisen kylmäkäsittelyn. Keväällä kylvettäessä 

siemen kylmäkäsiteltävä 8-12 viikkoa. 

Viihtyy auringossa tai puolivarjossa, ainakin 

40cm paksussa, kosteutta pidättävässä multamaassa. 

Istutusväli 40cm. Kastellaan kuivina 

kausina. Kahden vuoden välein annetaan kalk- 

- 78 - 

KUKAT KAKSI- JA MONIVUOTISET 

kia 100g neliölle. Kylvettäessä ja jaettaessa on 

hyvä käyttää puutarhakäsineitä! Myrkyllinen! 

Adonis vernalis 

KEVÄTRUUSULEINIKKI 

(Våradonis) 


Mv. (I-V). Kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopasta, 

levinnyt Siperiaan asti. Korkeus n. 20cm. Kukkii 

keltaisin kukin (halkaisija 5cm) aikaisin keväällä 

huhti-toukokuussa. Lehdet hienoliuskaiset 

ja koristeelliset. Kasvi lakastuu jo elokuussa. 


Viljely: Kylvö mieluiten syksyllä, jolloin saa 

tarvitsemansa luonnollisen kylmäkäsittelyn. 

Keväällä kylvettäessä siemen kylmäkäsiteltävä. 

Itää 1-3 kk:ssa. Viihtyy auringossa, kuivassa, 

runsasra-vinteisessa ja kalkitussa hiekka- tai 

moreenimaassa. Siementaimien kasvu on aluksi 

hidasta, kukkii aikaisintaan 5-6 vuoden päästä 

kylvöstä. Siksi taimet ovat hyvin kalliita. Ei 

pidä siirrosta: juuristo vioittuu helposti. Haastava 

harvinaisuus! Myrkyllinen! 

Alcea fi cifolia 

LIUSKASALKORUUSU 

(Stockros) 

FICIFOLIA’ F1 


Mv. F1-hybridi. Kotoisin Siperiasta. Ihana värisekoitus 

suurista ja yksinkertaisista punaisen ja 

kellertävän eri sävyisistä kukista. Lehdet muistuttavat 

viikunan lehteä. Korkeus n. 150cm. 

Kaunis ryhmäkasvi. Annalassa talvehtinut erinomaisesti. 


Viljely: Viihtyy lämpimässä, aurinkoisessa paikassa, 

ravinteikkaassa mullassa (pH 5,8-7,2). 

Kylvö touko-kesäkuussa. Itää parissa viikossa 

20 asteessa. Istutus lopulliselle paikalle elokuussa. 

Taimiväli 60cm. Kuivina jaksoina kasteltava. 

Alcea rosea 

TARHASALKORUUSU 

(Stockros) 

Kv. (I-V). Vanha koriste- ja hyötykasvi. Kukinta-aika 

kesä-elokuu. 1g = n. 100 siementä. 

Viljely: Aurinkoinen, ei kuitenkaan paahteinen,

lämmin ja ravinteikas multamaa (pH 5,8-7,2). 

Kylvö touko-kesäkuussa. Itää parissa viikossa 

20 asteessa. Istutus lopulliselle paikalle elokuussa. 

Taimiväli 60cm. Kuivina aikoina kasteltava. 

Jos kukkavarsi katkaistaan heti kukinnan 

jälkeen, voi kukkia seuraavanakin vuonna. 

Käyttö: Nuppuja ja nuoria lehtiä voi lisätä salaattiin. 

Kukista haudutettua teetä on käytetty 

suun ja nielun tulehduksiin sekä maha- ja suolistovaivoihin. 

Mesikasvi! Käytetään myös värjäyskasvina. 

’CHARTER’S MIX’ 


Kukat kerrottuja, kauniin tummanpunaisia, ruusunpunaisia 

ja valkoisia. Korkeus n. 180cm. 

Kasvi kuuluu itseoikeutettuna englantilaiseen 

’Gottage’ -puutarhaan. 

’BLACK NIGHT’ (Alcea rosea. var. nigra) 


Yksinkertaiset, joskus puolikerrannaiset kukat 

mustanruskeat. Korkeus n. 150cm. Kukkien 

lääkearvo suurempi kuin vaaleilla lajikkeilla. 

Komea, huomiota herättävä! 

Alchemilla mollis 

JÄTTIPOIMULEHTI 

(Jättedaggkåpa) 

’ROBUSTA’ 

annos /noin 0,3g / 1,90€ til.no 3319 

Mv. Kotoisin Karpaateilta ja Kaukasukselta. 

Sopii kukkapenkkiin, kivikkoon ja ’villiintyneeseen’ 

puutarhaan. Näyttävät lehdet ja hunajantuoksuiset, 

vihertävänkeltaiset kukinnot. 

Korkeus n. 50cm. Kukkii kesä-syyskuussa. 1g 


Viljely: Keväällä kylvettäessä siemen vaatii 4-6 

viikon kylmäkäsittelyn. Itää 4-6 viikossa epätasaisesti. 

Syyskylvö helpompi. Tuore, mielellään 

savipitoinen maa (pH 5,8-6,8). Aurinkoinen 

tai puolivarjoinen kasvupaikka. Istutusetäisyys 

45cm. 

Käyttö: Koristeperenna, leikko- ja kuivakukka. 

Kukista saa hunajanmakuista teetä. Värjäyskasvi. 

Saadaan keltaista väriä! 

Aquilegia fl abellata var. pumila 

KÄÄPIÖJAPANINAKILEIJA 

(Japansk akleja) 

’ALBA’ 


Kukat puhtaan valkoiset. Lyhyet kannukset. 

- 79 - 

Korkeus n. 20-30cm. Kompakti. Kukkii jo touko-kesäkuussa. 

Mv. (I-III). Kotoisin Japanista. Aika harvinainen. 

Kauniit lehdet pyöreähköt, harmaan vihreät. 

Viljelty Englannissa ensimmäisen kerran 

1909. 1g = n. 800 siementä. 

Viljely: Taimikasvatus huhtikuussa tai avomaakylvö 

varhain keväällä. Kylmäkäsitelty siemen 

itää 3-4 viikossa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

ravinteikkaassa, hiekansekaisessa 

mullassa (pH 5,8-6,8). Myrkyllinen! 

Aquilegia vulgaris 

LEHTOAKILEIJA 

(Akleja) 

Mv. (I-VI). Tunnettu jo 1500-luvulla. Kukat 

siniset, vaaleanpunaiset tai valkoiset. Kukkii 

alkukesästä heinäkuuhun. Korkeus 50-80cm. 

Erinomainen talvenkestävyys. Kohtalainen 

mesi- ja ravintokasvi perhosille. 1g = noin 630- 


Viljely: Kasvaa melkein millaisessa maassa tahansa: 

auringossa, puolivarjossa ja varjossa vähämultaisessa 

hiekka ja savimaassakin (pH 5,8- 

6,8). Kylvö keväällä tai loppukesällä, siemeniä 

ei peitetä, itää valossa. Siemen on kylmäkäsiteltävä 

kaksi viikkoa +10 asteessa, sitten kolmeksi 

viikoksi 20-25 asteeseen. Ideaali itämislämpötila 

15-17 astetta. Itää hitaasti ja epätasaisesti. 

Istutusetäisyys 40cm. Kylväytyy viihtyessään. 

Käyttö: Perennapenkkiin, leikkokukaksi, siemenkota 

sopii kuivakukaksi. Vanhan ajan lääkekasvi. 

Myrkyllinen! 

’GRANDMOTHERS GARDEN’ 


Yksinkertaiset, isoäidin aikaiset kannukselliset 

kukat vaaleanpunaisia, violetteja, viininpunaisia 

jne. Korkeus n. 60cm. 

’GREEN APPLES’ 

(Aquilegia vulgaris ’Clematifl ora’) 


Viehättävät kerrannaiset, kannuksettomat klematista 

muistuttavat kukat. Nuoret nuput limetinvihreitä, 

muuttuvat sitten raikkaan omenanvihreiksi 

ja lopuksi pehmeän kermanvalkoisiksi. 

Korkeus n. 60cm. Viehättävä! 

‘RUBY PORT’ (Aquilegia vulgaris ’Plena’) 


Kauniit, kerrannaiset, lyhytkannukselliset, tumman 

viininpunaiset kukat. Korkeus n. 70cm.

Astrantia major 

ISOTÄHTIPUTKI 

(Stjärnfl oka) 

LUONNONLAJI 


Kukinnon suojuslehdet valkoiset tai hennon punertavat 

muistuttaen morsiuskimppua. Kukki jo 

Carl von Linne’en puutarhassa. 

’PRIMADONNA’ 


Kukinnon suojuslehdet kauniin ruusunpunaiset, 

keskeltä hieman vaaleammat. Korkeus n. 75cm. 

Mv. (I-VI). Kasvaa luonnonvaraisena Keski-Euroopan 

vuoristoseuduilla. Sen oletetaan tulleen 

Pohjoismaihin Kaarle XII:n sotilaiden mukana 

ja levinneen säätyläisten puutarhoihin. Kukkii 

runsaasti heinä-syyskuussa. Kiiltävän tummanvihreät, 

hammas- tai liuskalaitaiset lehdet 

3-4-jakoiset. Korkeus n. 80-100cm. Melko hyvä 

mesikasvi perhosille! Kimalaisten suosiossa. 1g 


Viljely: Viihtyy puolivarjossa ja auringossa tuoreessa 

tai kosteassa, syvämultaisessa, runsasravinteisessa 

savimaassa (pH 5,8-6,5). Kylvö 

mieluiten syksyllä. Keväällä kylmäkäsittely 

6-8 viikkoa. Itäminen tapahtuu epätasaisesti ja 

pitkän ajan kuluessa (jopa vuoden). Siemenen 

itävyys häviää nopeasti. 

Käyttö: Ryhmäkasviksi perennaistutuksiin. 

Kestävä leikkokukka, sopii sekakimppuihin. 

Kaunis kuivakukkana: kerätään täydessä kukassa. 

Bellis perennis 

KAUNOKAINEN 

(Tusensköna) 

Mv. Bellis nimi tulee sanasta bellus, joka tarkoittaa 

kaunista. Lasten ja viattomuuden kukka. 

Iltaisin kasvi sulkee kukkansa nupuksi. Englanninkielinen 

nimi on kuvaavasti day’s eye, daisy, 

päivänsilmä. Kukkii touko-elokuussa. Melko 

hyvä mesikasvi mehiläisille ja perhosille! 1g = 

n. 5500-6000 siementä. 

Viljely: Kylvö ulos vähäravinteiseen maahan. 

Siemeniä ei peitetä, itää valossa. Itää18 asteessa 

7-14vrk:ssa. Aurinkoinen tai lievästi varjoinen 

kasvupaikka. 

Käyttö: Kukkia ja lehtiä voi lisätä salaattiin. 

’MEADOW DAISY’ 


- 80 - 

Matalakasvuinen, villi muoto. Yksinkertainen 

valkoinen kukka. Korkeus 10-15cm. Hyvä 

maanpeite- ja reunuskasvi. Viihtyy nurmikossa, 

koska sietää leikkausta. 

’PINCHUSION MIX’ 


Pallomaiset, kerrotut, kompaktit kukat punaisen 

eri sävyisiä ja valkoisia. Korkeus 12-15cm. Sopii 

hyvin lemmikin seuralaiseksi. 

Viljely: Kuten edellä. 

Bistorta offi cinalis 

ISOKONNANTATAR 

(Stor ormrot) 

annos 0,2g / 1,50€ til.no 3333 

Mv. (I-V). Löytyy usein vanhoista kartanopuistoista 

viljelyjäänteenä. Korkeus 50-80cm. Jäykkien 

varsien latvoissa pieniä vaaleanpunaisia 

tähkämäisiä kukintoja. Muodostaa tiheitä kasvustoja. 

Sopii erinomaisesti metsä- ja rodopuutarhaan, 

ranta-alueelle yms. Kukkii kesä-heinäkuussa. 

Herkkä kesäisissä kukkakimpuissa. 

Annoksesta saa n. 20 tainta. 

Viljely: Kylvö keväällä avomaalle. Kylmäkäsittely 

n. neljä viikkoa. Viihtyy auringossa ja 

puolivarjossa, tuoreessa tai kosteassa, runsasravinteisessa, 

runsasmultaisessa savi- ja turvemaassa. 

Buddleja davidii 

SYYSSYRIKKÄ 

(Syrenbuddleja) 

’VIOLET BUTTERFLY’ 


Mv. Tuotiin Eurooppaan Kiinasta 1800-luvun 

lopulla. Kasvi nimettiin löytäjänsä, ranskalaisen 

lähetystyöntekijän Armand Davidin mukaan. 

Hän teki matkoja Kiinaan vuosina 1862-1874 ja 

keräsi suuren joukon kasveja, erityisesti Länsi- 

Sichuanista ja lähetti ne Pariisin kasvitieteelliseen 

puutarhaan. ’Violet Butterfl y’ –lajike vuodelta 

1984 on 2,5m korkea, lehtensä pudottava 

pensas. Sillä on pitkät ja kapeat, nuokkuvat ja 

voimakkaasti tuoksuvat, sinivioletit kukinnot, 

jotka houkuttelevat runsaasti perhosia. Talvenarkana 

menestyy vain Etelä-Suomessa. 1g = n. 

29.000 siementä. 

Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Siementä ei 

peitetä, itää valossa 20 asteessa 10-20vrk:ssa. 

Karaistut taimet istutetaan lämpimään, aurinkoiseen 

paikkaan, kosteutta pitävään runsasravinteiseen 

multaan. Istutusetäisyys 2m. Saattaa

kukkia jo ensimmäisenä kesänä. Kukinta-aika 

elokuusta pakkasiin asti. Syrikän versot neuvotaan 

leikkaamaan jo syksyllä mataliksi, jolloin 

se on helpompi peittää. Näin voi tehdä, koska 

se kukkii saman vuoden versoilla, eikä leikkaus 

siis vie seuraavan vuoden kukintaa. Leutoina 

talvina se voi selvitä ilman paleltumisvaurioita. 

Käyttö: Kaunis koristepensas. Yksi parhaista 

perhoskasveista. Värjäyskasvi Pohjois-Amerikassa. 

Soveltuu leikkokukaksi. Perhosten ystäville 

ja kauneutta rakastaville! 

Campanula lactifl ora 

MAITOKELLO 

(Mjölkklocka) 

’NEW HYBRIDS’ 


Kukat valkeita, kalpeansinisiä ja ruusunpunaisia. 

Mv. Kasvaa luonnonvaraisena Kaukasian vuoristoniityillä. 

Korkeus n. 150cm. Saanut nimensä 

maitiaisnesteestään ja vaalean sinertävistä, ja 

maitomaisen ruusunpunaisista kukistaan. Kasvatettiin 

meillä jo 1920-luvulla, mutta on jäänyt 

unholaan. Kukkii heinä-elokuussa jo ensimmäisenä 

vuonna. 1g = n. 32000 siementä. 

Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuussa. Hyvin 

pienet siemenet. Ei peitetä, itää valossa 20 asteessa 

2-3 viikossa. Karaistut taimet istutetaan 

ulos ilmojen lämmettyä. Viihtyy auringossa ja 

puolivarjossa, tuoreessa, runsasmultaisessa savimaassa. 

Campanula latifolia 

UKONKELLO 

(Hässleklocka) 

SINIKUKKAINEN 




Mv. (I-V). Korkeus 50-150cm. Pystyssä latvatertussa 

on runsaasti n. 5cm:n mittaisia kellokukkia. 

Kukkii kesä-heinäkuussa. Luonnonvarainen 

Ahvenanmaalla. Muualla saattaa löytyä 

vanhoista puutarhoista villiintyneenä. Annoksesta 

saa n. 50 tainta. 

Viljely: Viihtyy melkein millaisessa maassa 

tahansa, voi kasvattaa myös puistoissa ja metsiköissä. 

Viihtyy kuitenkin parhaiten puolivarjossa, 

runsasmultaisessa, kalkkipitoisessa 

savimaassa. Kylvö avomaalle keväällä, kylmä- 

- 81 - 

käsittely n. 4 viikkoa. Hyvin pienet siemenet. 

Ei peitetä, itää valossa. Elokuussa siirto lopulliselle 

paikalle. Voi kylvää myös syksyllä. Jos 

taimet ovat pieniä, siirron voi tehdä seuraavana 

keväänä. Myöhemmin iso juurakko kestää huonosti 

siirtoa. Viihtyessään kylväytyy. Erinomainen 

talvenkestävyys. 

Campanula medium 

MAARIANKELLO 

(Marieklocka) 

Kv. Kotoisin Keski- ja Pohjois-Italian vuoristosta 

ja Kaakkois-Ranskasta. Tukeva, haaroittunut 

varsi. Latvassa suuria, ruukkumaisia kukkia. 

Kukkii kesä-elokuussa. Vanhan ajan tunnelmakasvi! 

1g =n. 4000 siementä. 

Viljely: Kylvö touko-kesäkuussa. Hyvin pienet 

siemenet. Ei peitetä. Itää valossa 15 asteessa 

14-20vrk:ssa. Istutusetäisyys 30cm. Kukkii 

seuraavana vuonna. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa 

tuoreessa, runsasravinteisessa ja runsasmultaisessa 

moreenimaassa. Viihtyessään 

kylväytyy. 

’CUP AND SAUCER MIX’ 


Ruusunpunaiset, laventelinsiniset ja siniset kukat 

suuria ja puolikerrottuja. Englanninkielinen 

lajikenimi suomennettuna ’kuppi ja teevati’ kuvaa 

hyvin ulkonäköä. Korkeus n. 75cm. Näyttävä! 

’DARK BLUE’ 


Ruukkumaiset kellokukat suuria, tummansinisiä. 

Korkeus 80cm. 

’ROSE-PINK’ 


Ruukkumaiset kellokukat suuria, vaalean ruusunpunaisia. 

Korkeus 80cm. 

’WHITE’ 


Ruukkumaiset kellokukat suuria, puhteen valkoisia. 

Korkeus 80cm. 

Campanula thyrsoides 

TÄHKÄKELLO 

(Svavelklocka) 


Kv. Erikoinen, sylinterin muotoinen kermankeltainen 

tuoksuva kukinto. Korkeus 50cm. Kukin-

ta-aika heinä-elokuu. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai avomaakylvö 

toukokuussa. Siemenet on valmiiksi kylmäkäsitelty. 

Ei peitetä, itää valossa. Kylvöön 

asti siemenet säilytetään jääkaapissa. 

Centaurea montana 

VUORIKAUNOKKI 

(Bergklint) 

’ALBA 


Valkokukkainen muoto. 

‘GRANDIFLORA’ 


Sinikukkainen muoto. 

Mv. (I-VI). Rehevä, sini- tai valkokukkainen 

vanhanajan perenna. Ruiskaunokin sukulainen. 

Korkeus 50-100cm. Kotoisin Keski- ja Etelä- 

Euroopasta. Meillä viljelty pitkään, vanhoissa 

puutarhoissa sitä löytyy usein laajoina kasvustoina. 

Kukat ovat halkaisijaltaan 5-7cm. Kukkii 

kesä-heinäkuussa. Kaunis leikkokukkanakin. 

Kohtalainen mesikasvi päivä- ja yöperhosille. 

1g = noin 60-70 siementä. 

Viljely: Keväällä avomaakylvö. Viihtyy auringossa 

ja puolivarjossa, kuivassa tai tuoreessa, 

keski- tai runsasravinteisessa moreenimaassa 

(pH 6,5-7,5). Kukkii jo ensimmäisenä vuonna. 

Kasvustot jaetaan n. joka kolmas vuosi, ettei kukinta 

heikkene. Jos kukkavarret poistetaan kukinnan 

jälkeen, voi uusi, heikompi kukinta tulla 

syksymmällä. Erinomainen talvenkestävyys. 

Viihtyessään kylväytyy itse. 

Clematis alpina 

ALPPIKÄRHÖ 

(Alpklematis) 


Mv. (I-V) Reheväkasvuinen köynnös (2-3m). 

Lehtihankoihin kehittyvät kellomaiset, nuokkuvat, 

lilaan vivahtavat siniset (halkaisijaltaan 

3.5cm) kukat. Kukkii runsaasti kesä-heinäkuussa. 

Koristeelliset siemenhaituvapallot. Annoksesta 


Viljely: Syyskylvö tai keväällä 1-2kk:n kylmäkäsittelyn 

jälkeen. Viihtyy puolivarjossa, 

tuoreessa, ravinteikkaassa, vettä läpäisevässä 

multamaassa. Tärkeää on oikea istutussyvyys. 

Istutuskuopan on oltava syvä: 50x50x50cm. 

Kuopan pohjalle laitetaan sama määrä kompostoitua 

lantaa ja tavallista multaa tai turvetta, 

- 82 - 

jotka sekoitetaan keskenään. Taimet istutetaan 

siten, että 1-2 silmuparia jää mullan alle. Niistä 

kasvaa uudet versot. Näin kasvi pysyy terveenä 

eikä palellu talvella. Varren ympärille pintaan 

voi laittaa hiekkaa, jonka päälle vielä vähän 

turvetta ja kompostia. Nuoret taimet leikataan 

30cm:n korkeudelta, versoon jätetään vain 2-3 

silmuparia. Tämä toimenpide edistää versoamista. 

Myöhemmin tuettava joko naruilla tai 

säleiköllä. Ei leikata syksyllä. 

Clematis integrifolia 

KELLOKÄRHÖ 

(Helbladig clematis) 


Mv. Tunnetuin, mutta harvinainen perennakärhö. 

Kotoisin Euraasiasta. Tuotu Englantiin jo 

1573. Korkeus n. 45cm. Nuokkuvat kukat kauniin 

siniset. Soikeat lehdet ehytlaitaiset ja vastakkain 

punaruskeissa varsissa. Annoksesta saa 

noin 50 tainta. 

Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siemeniä 

ei peitetä. Itää 15-20 asteessa 3-4vrk:ssa. 

Jos itämistä ei tapahdu tänä aikana, siirrä kylvös 

–4 - +4 asteeseen 2-4 viikoksi. Myös syyskylvö 

mahdollinen. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa 

ilmavassa, runsasravinteisessa ja kalkkipitoisessa 

puutarhamaassa. Kukinta-aika kesäkuusta 

syyskuuhun. 

Clematis tangutica 

KIINANKÄRHÖ 

(Gullklematis) 

‘PINWHEEL’ 


Mv. köynnös. Korkeus n. 3m. Kotoisin Mongoliasta 

ja Pohjois-Kiinasta. Keltaiset, kellomaiset 

nuokkuvat kukat (halkaisija 2-4cm). Hahtuvaiset 

siemenpallot säilyvät yli talven. Kukintaaika 

kesä-heinäkuu. 

Viljely: Syyskylvö tai kylmäkäsitelty siemen 

kylvetään keväällä avomaalle. Voidaan myös 

esikasvattaa. Kylvä siemenet aikaisin keväällä 

ja pidä kylvöksiä 20 asteessa kaksi viikkoa. Siirrä 

ne sitten kylmään (2-4 astetta) kuukaudeksi. 

Ota tämän periodin jälkeen kylvökset taas lämpimään, 

missä ne itävät n. viikossa. Viihtyy 

auringossa ja puolivarjossa vettä läpäisevässä 

runsasravin-teisessa multa-, hiekka- ja moreenimaassa. 

Kalkinsuosija (pH 6,5-7,5). Taimet 

istutetaan siten, että 1-2 silmuparia jää mullan 

alle. Niistä kasvaa uudet versot. Näin kasvi pysyy 

terveenä eikä palellu talvella. Varren ympä-

ille voi laittaa hiekkaa, jonka päälle vielä vähän 

turvetta tai kompostia. Nuoret taimet leikataan 

30cm:n korkeudelta. Versoon jätetään vain 2-3 

silmuparia. Tämä toimenpide edistää versoamista. 

Verso tuetaan joko naruilla tai säleiköllä. 

Ei leikata syksyllä. Erittäin kestävä. 

Corydalis nobilis 

JALOKIURUNKANNUS 

(Sibirisk nunneört) 


Kv. Kasvaa luonnonvaraisena Siperiassa. Linnén 

oppilas, Eric Lacsman, toi ensimmäiset 

siemenet Ruotsiin Tomskista. Niiden piti olla 

särkyneensydämen siemeniä. Erehdys on inhimillinen, 

koska ilman kukkia kasvit muistuttavat 

toisiaan. Jalokiurunkannuksella on sirot, 

liuskaiset lehdet ja kellanvalkoiset ja ruskeatäpläiset 

kukat pyöreässä tertussa. Kukassa on 

kannus. Tieteellinen nimi Corydalis tarkoittaa 

töyhtökiurua, siitä nimi. Korkeus n. 40-60cm. 

Kukinta-aika varhain keväällä toukokuussa, kesäkuun 

alussa. Muodostaa paksun juurakkonsa 

avulla laajoja kasvustoja, jotka kuihtuvat kukinnan 

ja siementämisen jälkeen. Etelä-Suomessa 

melko yleinen vanhojen pihojen kasvi. Paikoin 

puutarhakarkulainen, siementää itse! Annoksesta 


Viljely: Viihtyy kosteahkossa kasvupaikassa, 

hiekkamultamaassa, mutta selviytyy kuivistakin 

jaksoista (pH 5,8-6,8). Luonnossa kiurunkannukset 

ovat metsäkasveja. Siksi ne sopivat 

hyvin pensaiden juurelle. Kukkimisvaiheessa 

lehteen puhkeavat pensaat eivät varjosta liikaa, 

ja myöhemmin peittävät kuihtuvat varret. Kylmäkäsitellyt 

(4-6 viikkoa) siemenet kylvetään 

varhain keväällä. Myös syyskylvö on mahdollinen. 

Myrkyllinen! 

Delphinium x cultorum 

JALORITARINKANNUS 

(Riddarsporre) 

’MAGIC FOUNTAINS MIX’ 


Sekoitus tukevista valkoisista, sinisen eri sävyisistä 

sekä malvan värisistä ja sinipunaisista 

kukista. Korkeus n. 75-90cm. Kukkii heinäelokuussa. 

’SUMMER MORNING’ 


Isot kukat kalpean vaaleanpunaiset. Nopeakasvuinen. 

Korkeus 15-30cm. Kukkii heinä-elo- 

- 83 - 

kuussa. Sopii ruukkuviljelyyn ja reunuskasviksi. 

Uniikki! 

Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Itäminen hidasta 

ja epätasaista, 3-4 viikon kylmäkäsittely 

nopeuttaa ja parantaa tulosta. Kylmäkäsitellyt 

siemenet itävät 10-14vrk:ssa. Istutusetäisyys 

40cm. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kosteutta 

pitävässä, ravinteikkaassa, syvämultaisessa, 

vettä läpäisevässä puutarhamaassa (pH 6,2- 

7,2). Myrkyllinen! 

Dianthus barbatus 

HARJANEILIKKA 

(Borstnejlika) 

’AURICULA-EYED MIX’ 


Vastustamattoman ihanat, heleät punaisen eri 

sävyiset ja valkoiset kukat, joiden keskusta huomiota 

herättävän värikäs. Korkeus noin 45cm. 

’PERFUME MIX’ 


Hyvin aikainen. Kaunis sekoitus voimakkaista 

punaisen eri sävyistä. Korkeus n. 60cm. 

’NOVERNA FORMULA MIX’ F1 


Hyvin aikainen. Kaunis sekoitus valkoisista ja 

punaisen eri sävyisistä voimakkaista väreistä. 

Korkeus n. 40-45cm. 

Kv. (I-V) Kylväytymisensä vuoksi käytännössä 

monivuotinen. Kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta. 

Yleinen jo keskiajan puutarhoissa. Pohjolaan 

se tuli 1700-luvun alussa. Kukat usein 

kaksi- tai moniväriset, valkoisesta tummanpunaiseen. 

Terälehdet hammaskärkiset. Tiheiden 

kukintojen tyvellä kapeita suojuslehtiä, joista 

saanut nimensä. Lehdet tummanvihreät ja kapean 

soikeat. Kukkii heinä-elokuussa tuoksuvin 

kukin. 1g = n. 1000 siementä. 

Viljely: Kylvö alkukesällä laatikkoon. Itää 15 

asteessa 7-14vrk:ssa. Peitetään ohuelti. Koulimisen 

jälkeen elokuussa kasvupaikalle. Kukinta 

seuraavana kesänä. Viihtyy auringossa, 

kevyessä multamaassa (pH 5,8-7,2). Jatkossa 

kylväytyy itse. Myös syyskylvö mahdollinen. 

Talvisuojaus suotavaa. Jänikset ka kanit rakastavat 

sitä! 

Käyttö: Perinnepuutarhaan. Hyvä leikkokukka. 

Hyvä ja arvokas mesikasvi päivä- ja yöperhosille. 

Neilikkayökkösen ravintokasvi.

Dianthus carthusianorum 

MUNKKINEILIKKA 

(Chartreusenejlika, brödranejlika) 


Mv. Kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta. Lajikenimi 

carthusianorum tulee latinan sanasta 

carthusianus, mikä tarkoittaa kartusiaveljeskunnan 

munkkia. He käyttivät kasvia helpottamaan 

lihassärkyä ja reumaa. Korkeus n. 40cm. Mätästävä 

kasvutapa. Tumma varsi pystykasvuinen 

ja särmikäs. Ruohoa muistuttavat sileät lehdet 

kapeita. Kukinnoissa useimmiten 5-10 hammaslaitaista, 

yksinkertaista, purppuranpunaista 

kukkaa, joista pari on kerrallaan auenneena. 

Kukinta-aika heinä-elokuu. Kukat ja lehdet 

tuoksuvat. Gotlannissa ja Öölannissa paikoin 

villiintynyt. Hyvä ja arvokas mesikasvi päivä- ja 

yöperhosille. Kaunis koristekasvi puutarhassa. 

1g = n. 700-800 siementä. 

Viljely: Taimikasvatus alkukesällä tai avomaakylvö 

maan lämmettyä. Siemen peitetään 

ohuelti. Itää helposti alle kahdessa viikossa 20 

asteen lämmössä. Viihtyy auringossa, kevyessä 

ja kalkitussa moreenimaassa (pH 6,2-7,2). Viihtyessään 


Dianthus plumarius 

SULKANEILIKKA 

(Fjädernejlika) 

’ALBUS’ UUSI 


Valkokukkainen muoto. 

’ROSEUS’ UUSI 


Vaaleanpunakukkainen muoto. 

Mv. Peittokasvi: muodostaa tiheän, tuuhean 

maton. Oli ennen sotia suosittu. Korkeus 

n. 20-40cm. Kukkii heinä-elokuussa runsain 

ripsureunaisin vaaleanpunaisin tai valkoisin yksinkertaisin/puolikerrotuin 

kukin. Houkuttelee 

hyvin päivä- ja yöperhosia! 1g = n. 800-1000 

siementä. 

Viljely: Kasvatus kuten harjaneilikalla. Viihtyy 

auringossa, kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteisessa 

(pH 6,2-7,2). 

Annalan puutarhakirppis 

12.6.2012 (ti) klo 18 

Tervetuloa! 

- 84 - 

Dictamnus albus 

MOOSEKSENPALAVAPENSAS 

(Moses brinnande buske) 

‘ALBIFLORUS’ 


Kukinto puhtaan valkoinen. Korkeus 80cm. 

‘FRAXINELLA’ 


Kukinto vaalean ruusunpunainen. Korkeus 

80cm. 

Mv. Kotoisin Etelä-Euroopasta. Kauniit, tummanvihreät, 

parilehdykkäiset lehdet muistuttavat 

saarnen lehtiä, siitä toinen nimi ’saarniruoho’. 

Kukkii kesä-heinäkuussa. Koko kasvi 

erittää tuoksuvaa, eteeristä öljyä. Kuumana päivänä 

öljyä saattaa olla kasvin ympärillä niin 

paljon, että sen saa tulitikulla palamaan. Auringossa 

kasvin koskettelua pitää välttää, koska 

se voi aikaansaada iholle rakkuloita! 1g = n. 70 

siementä. Myrkyllinen! 

Viljely: Kylvö joko syksyllä avomaalle tai kylmäkäsittelyn 

jälkeen (vähintään 6 viikkoa) keväällä 

maalis-huhtikuussa sisälle. Itää hitaasti 

ja epätasaisesti. Viihtyy auringossa, kuivassa 

tai tuoreessa, runsasravinteisessa kalkitussa 

moreenimaassa. Kukkii muutaman vuoden ikäisenä. 

Ei pidä siirrosta, pitkäikäinen. Hyvä talvenkestävyys. 

Käyttö: Siemenkodat koristeellisia, käy kuivakukka-askarteluun! 

Kukista valmistetaan hajuvettä. 

Digitalis purpurea 

ROHTOSORMUSTINKUKKA 

(Fingerborgsblomma) 

‘EXCELSIOR HYBRIDS’ 


Kellomaiset kukat vaalean ja tumman ruusunpunaisia 

sekä valkoisia. Korkeus n. 120-200cm. 

’SUTTONS APRICOT’ 


Ainutlaatuinen pastellisävy. On ollut englantilaisen 

siemenliikkeen suosikki vuodesta toiseen. 


Kv. Vanha Englannista ja Etelä-Euroopasta 

kotoisin oleva koristekasvi. Kuuluu siellä 

ns. Gottage’-puutarhan ehdottomiin kasveihin. 

Kukat toispuoleisessa, pitkässä tertussa. 

Kukinta-aika kesä-elokuu. Lehdistä saatavista

glykosideista tehdään yhä sydänlääkettä. Hyvä 

kimalaiskasvi. 1g = n. 10.000 siementä. 

Viljely: Kylvö alkukesällä, jotta lehtiruusukkeet 

ehtivät kyllin isoiksi talvehtimista ajatellen. 

Myös syyskylvö mahdollinen. Siementä ei 

peitetä. Itää valossa, 18 asteessa 14-20vrk:ssa. 

Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tuoreessa 

tai kosteassa, runsasravinteisessa, syvämultaisessa 

savi-, turve ja moreenimaassa. Viihtyessään 

kylväytyy itse. Kasvia käsiteltäessä on 

syytä käyttää puutarhakäsineitä. Myrkyllinen! 

Digitalis lanata 

VILLASORMUSTINKUKKA 

(Krekisk fi ngerborgsblomma) 

’CAFE CREME’ 


Kv. tai Mv. Korkeus n. 50-80cm. Kukat ruskehtavat. 

Kukinto tähkämäinen. Mielenkiintoisen 

näköinen. Tärkeä lääkekasvi. Hyvä kimalaiskasvi. 

Kasvia käsiteltäessä on syytä käyttää 

puutarhakäsineitä. Myrkyllinen! 1g = n. 4500 

siementä 

Viljely: Kasvatus kuten rohtosormustinkukalla. 

Kokeilemisen arvoinen erikoisuus! 

Echium vulgare 

KYLÄNEIDONKIELI 

(Blåeld) 


Kv. Ensimmäisenä vuonna kasvattaa lehtiruusukkeen 

ja kukkii toisena kesänä. Korkeus 

30-90cm. Tyypilliset lemmikkikasvien kiemurakukinnot. 

Aluksi kukat punertavia, mutta 

muuttuvat myöhemmin sinisiksi. Kukkii heinäsyyskuussa. 

Erinomainen mehiläiskasvi. Kohtuullisen 

hyvä mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille 

sekä tärkeä ravintokasvi parille erittäin 

uhanalaiselle ja eräälle harvinaiselle pikkuperhoslajille! 


Viljely: Avomaakylvö joko varhain keväällä tai 

syksyllä. Vaatii kylmäkäsittelyn. Itää epätasaisesti, 

usein usean kuukauden aikana. Viihtyy 

auringossa, kuivassa tai tuoreessa, vähäravinteisessa 

moreenimaassa. Viihtyessään kylväytyy 

itse. 

Eupatorium purpureum 

PURPPURAPUNALATVA 

(Rosenfl ockel) 


Mv. Kotoisin Pohjois-Afrikasta. Rotevakasvui- 

- 85 - 

nen, korkeus n. 150-240cm. Kukinnot tumman 

purppuranpunaiset, vaniljalle tuoksuvat. Kukinta-aika 

elo-syyskuu. Erityisesti päiväperhosten 

suosiossa, viiden tähden perhoskasvi! 1g = n. 


Viljely: Kevät- tai syyskylvö. Keväällä kylvettäessä 

siemenet kylmäkäsiteltävä. Itää 2-4 viikossa. 

Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, ravinteikkaassa, 

ja kosteutta pidättävässä maassa 

(pH 5,8-6,8). 

Gaillardia x grandifl ora 

LOISTOSÄDEKUKKA 

(Kokardblomster) 

’GOBLIN’ 


Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista. Värikäs 

kukka: keltaisen, oranssin ja punaisen yhdistelmä. 

Korkeus n. 38cm. Kukkii heinäkuusta 

pakkasiin. Hyvä mesikasvi perhosille ja mehiläisille. 

1g = 250 siementä. 

Viljely: Esikasvatus helmi-maaliskuussa, jotta 

kukkisi heinä-syyskuussa. Siementen 3-4 viikon 

kylmäkäsittely nopeuttaa itämistä. Itää 2-3 

viikossa. Karaistut taimet ulos hallojen mentyä. 

Viihtyy lämpimässä ja aurinkoisessa kasvupaikassa, 

ojitetussa, hiekansekaisessa mullassa. 

Kestää kohtalaisesti kuivuutta. 

Geum chiloense fl ore plena 

PUNAKELLUKKA 

(Praktnejlikrot) 

’BLAZING SUNSET’ 


Mv. Puutarhahybridi. Suuret, kerrotut kukat 

kirkkaanpunaiset. Muistuttaa ruusua tai unikon 

kukkaa. Lehdet tummanvihreät. Korkeus n. 

60cm. Kukinta-aika heinäkuusta syyskuuhun. 


20 asteessa kolmessa viikossa. Siemen peitetään 

ohuelti. Kukkii jo ensimmäisenä vuonna. 

Viihtyy auringossa ja lievässä varjossa tavallisessa, 

hiekkapitoisessa maassa, savimaassakin. 

Sopii perennaryhmiin, reunuskasviksi ja leikkokukaksi. 

Helenium autumnale –ryhmä 

Redgold Hybrides 

SYYSHOHDEKUKKA 

(Trädgårssolbrud) 

’AUTUMNALE MIX’ 

annos noin 0,1g / 1,50€ til.no 3007

Mv. Keski-Euroopassa suosittu ryhmäperenna. 

Kukintojen laitakukkien värit ihastuttavan lämpimiä: 

keltaisen, punaisen ja oranssinruskean 

vivahteita. Korkeus n. 120cm. Kukkii elo-syyskuussa. 

Kestävä leikkokukka. Hyvä mesikasvi 

päiväperhosille. 1g = n. 5000 siementä. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Siemeniä 

kylmäkäsiteltävä neljä viikkoa ennen kylvöä. 

Itämisaika 3-4 viikkoa. Myös syyskylvö 

mahdollinen. Kesällä pistokaslisäys versoista. 

Viihtyy auringossa, kuivassa tai tuoreessa, 

runsasravinteisessa, runsasmultaisessa savi- ja 

moreenimaassa. Kasvusto on jaettava keväisin 

joka kolmas vuosi, jotta se säilyisi kauniina ja 

kukkisi hyvin. 

Helianthus x laetifl orus 

PREERIA-AURINGONKUKKA 

(Präriesolros) 


Mv. F1-hybridi. Kotoisin Yhdysvalloista. Syntynyt 

sattumalta luonnossa. Vanhemmat H. paucifl 

orus ja H. tuberosus. Tummanvihreät lehdet, 

keltaiset, maa-artisokan kukkaa (halkaisija 10- 

12cm) muistuttavat kukat, joiden keskusta ruskea. 

Korkeus n. 150-180cm. Terve. Hyvä mesikasvi 

perhosille ja kimalaisille. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Itää 1-2 viikossa. 

Viihtyy auringossa, vettä läpäisevässä, 

runsasravinteisessa mullassa, pH 6,5-7,5. Kestää 

kuumuutta ja sadetta. Hyvä talvenkestävyys. 

Käyttö: Hyvä isojen alojen perenna. Kestävä ja 

kaunis leikkokukka. 

Hesperis matronalis 

ILLAKKO 

(Trädgårdsnattviol) 


Kv. Kotoisin Etelä-Euroopasta ja Pohjois- 

ja Länsi-Aasiasta. Kasvatettu puutarhoissa 

1600-luvulta lähtien. Ihanalle tuoksuvat kukat 

vaaleanpunertavat, lilat tai valkoiset. Tuoksu 

voimistuu illalla, sitä on kutsuttukin ’vesperkukaksi’. 

Varsi jäykkä ja haarautuva. Korkeus 

50-100cm kasvupaikan mukaan. Kukinta-aika 

kesä-heinäkuussa. Hyvä mesikasvi yöperhosille; 

erityisesti kiitäjille ja yökkösille! 1g = n. 500 

siementä. 

Viljely: Aurinkoinen tai puolivarjoinen, kalkittu 

maa, ei tuoretta lantaa. Kylvö suoraan avomaalle 

keväällä, kun yölämpötila on yli 5 astetta. 

Itää 20 asteessa 7-10vrk:ssa. Siemenet peitetään 

hyvin ohuelti, tarvitsee valoa itääkseen. Help- 

- 86 - 

pohoitoinen. Viihtyessään kylväytyy itse. Myös 

syyskylvö mahdollinen. Erinomainen talvenkestävyys. 

Kaunein puolivillissä puutarhassa. 

Knautia macedonica 

ETELÄNRUUSURUOHO 

(Grekisk vädd) 


Mv. Kotoisin Keski-Euroopasta. Saanut nimensä 

botanisti, tohtori Christopher Knautin 

(1638-1694) mukaan. Kauniit viininpunaiset 

kukat tiheissä, suojuslehdellisissä mykeröissä, 

joissa laitakukat muita kukkia kookkaampia. 

Varsi jäykkä, ei tarvitse tukea. Korkeus n. 70- 

80cm. Tunnetaan myös ’Egyptin ruusu’ -nimellä. 

Kukinta-aika heinä-elokuu. 1g = n. 170-220 

siementä. 

Viljely: Kylvö varhain keväällä heti, kun maa 

on sulanut tai syyskylvö, koska siementen kylmäkäsittely 

edistää itämistä. Siemenet itävät 

epätasaisesti, joskus useita kuukausia. Istutustiheys 

n. 12 tainta neliölle. Viihtyy auringossa, 

läpäisevässä, ravinteikkaassa moreenimaassa 

(pH 5,8-6,8). Ei ole kovin pitkäikäinen, mutta 

viihtyessään kylväytyy ympäristöön. 

Käyttö: Hyvä leikkokukka, kaunis ryhmäkukka 

sekä perhoskasvi. 

Lathyrus latifolius 

RUUSUNÄTKELMÄ 

(Rosenvial) 

’EVERLASTING’ 


Mv. Alkuperäiskasvi kotoisin Etelä- ja Kaakkois-Euroopasta, 

kuumilta, usein kivikkoisilta 

rinteiltä. Käytetään myös tarhanätkelmä nimeä. 

Vanhanajan koristeköynnös (korkeus 2-3m). 

Kukat hajuherneen näköiset. Annos on sekoitus 

ruusunpunaisista valkoisista ja lilanpunertavista 

kukista. Kukinta-aika heinä-syyskuu. Voidaan 

antaa kasvaa myös maata pitkin sopivassa aurinkoisessa 

paikassa. Melko hyvä mesi- ja tärkeä 

ravintokasvi perhosille. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai avomaakylvö, 

kun maa on vähintään 13 astetta. Hyötyy 

kylmäkäsittelystä. Siemeniä on hyvä liottaa ennen 

kylvöä itämisen parantamiseksi. Itämisaika 

3-4 viikkoa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

kuivassa tai tuoreessa, runsasravinteisessa, 

runsas-multaisessa savi- ja moreenimaassa. Ei 

pidä siirrosta. Voidaan lisätä vain siemenistä. 

Myrkyllinen!

Lavatera turingiaca 

HARMAAMALVIKKI 

(Gråmalva) 


Mv. Kotoisin Keski-Euroopasta. Aito vanhanajan 

koristekasvi, joka voi kasvaa 1-2 m korkeaksi. 

Kukinta-aika heinä-syyskuu. Tyypilliset 

silkinhohtoiset, vaaleanpunaiset malvankukat 

yksittäisinä lehtihangoissa. Tanakka varsi ja 

pyöreähköt, hieman liuskoittuneet harmahtavanvihreät 

lehdet. Kaunis taustakasvina perennaryhmässä. 

Hyvä leikkokukka. 1g = n. 125- 


Viljely: Taimikasvatus maaliskuusta alkaen tai 

kylvö suoraan kasvupaikalleen toukokuussa. 

Siementen 4 viikon kylmäkäsittely parantaa 

itämistä. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

ravinteikkaassa multamaassa, mutta kasvaa 

vaatimattomissakin olosuhteissa. Erinomainen 

talvenkestävyys. Myös syyskylvö mahdollista. 

Leucanthemum suberbum 

ISOPÄIVÄNKAKKARA 

(Jätteptästkrage) 

’ALASKA’ 


Mv. Tieteellinen nimi aikaisemmin Chrysanthemum 

suberbum. Valkeat laitakukat, keltainen 

mykerö. Korkeus n. 80cm. Kukinta-aika heinäelokuu. 

Suomalaisen kotipuutarhan perusperenna! 

Viljely: Avomaakylvö touko-kesäkuussa. Itää 

parhaiten 15-18 asteessa 14-20vrk:ssa. Istutusetäisyys 

30cm, neliölle 5-7 tainta. Vaatii aurinkoisen, 

multavan, ravinnerikkaan ja vettä läpäisevän 

kasvupaikan. Ei kasva hyvin laihassa 

hiekkamaassa. Kuivina kausina kasteltava. Kun 

ensimmäinen kukinta leikataan, kukkii toistamiseen. 

Ei siedä talvimärkyyttä. Jaetaan kolmen 

vuoden välein. 

Linum perenne 

SINIPELLAVA 

(Berglin) 


Mv., mutta lyhytikäinen. Muutaman vuoden kuluttua 

kasvusto uusitaan. Korkeus n. 40-50cm, 

leveys n. 15-20cm. Kukkii kesä-heinäkuussa. 


Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa tai toukokuussa 

kylvö suoraan kasvupaikalle. Viihtyy 

- 87 - 

vain kuivahkossa, lämpimässä ja aurinkoisessa 

kasvupaikassa ravinteikkaassa, mutta kevyessä 

mullassa. Kastellaan kuivina kausina, syksyllä 

kasvusto leikataan lyhyeksi. Taivaansiniset kukat 

aukeavat heinäkuussa. Siemenkodat voi kuivata 

kuivakukiksi. 

Lupinus polyphyllus hybr. 

KIRJOLUPIINI 

(Regnbågslupin) 

’RUSSEL MIX’ 


Kukissa koko värien kirjo: sinisiä, punaisia, keltaisia 

ja valkoisia. Kaksivärisiäkin. Korkeus n. 

90cm. 

’THE PAGES’ 


Kukat upeita, hehkuvan karmiininpunaisia. 

Korkeus n. 100cm. 

Mv. Kuuluu hernekasveihin. Kotoisin Pohjois- 

Amerikan länsiosista. Tuotiin Eurooppaan 

1600-luvun keskivaiheilla, Pohjoismaihin vasta 

1800-luvun puolivälissä. Yleistyi vasta 1900-luvun 

alkupuolella. Englantilainen Georg Russell 

aloitti 1920-luvulla lupiinien risteyttämisen. 

Tuloksena syntyi monia värikkäitä lajikkeita 

keltaisesta punaisen eri sävyihin. Nämä nykyiset 

lajikkeet eivät ole puhdasta komealupiinia, 

vaan ne ovat eri lajien geenien yhdistelmiä. Siitä 

nimi kirjolupiini. Hernekasvien tapaan lupiini 

elää symbioosissa sen juurimukuloissa olevien 

bakteerien kanssa. Aina kun ottaa kasvista siemeniä, 

kannattaa ottaa juuriston läheltä multaa 

ja siirtää sitä kylvökohtaan. Näin saadaan hyvät 

bakteerit mukaan. Kukkii kesä-elokuussa. Kukkatarhaan, 

metsäpuutarhaan ja leikkokukaksi. 

Mehiläiskasvi. Yöperhosista metalliyökköset 

suosivat lupiinia. 1g = noin 45 siementä. 

Viljely: Kylvö varhain keväällä tai syksyllä. 

Kovakuorista siementä on hyvä liottaa yön yli 

(jotkut neuvovat jopa 3 vrk) lämpimässä vedessä 

ennen kylvöä. Itää 15 asteessa 10-20vrk:ssa. 

Viihtyy auringossa, kuivassa tai tuoreessa, 

niukka- tai runsasravinteisessa syvämultaisessa 

moreenimaassa (pH 5,5-6,8). Kasvaa savimaassakin, 

mutta jää siellä lyhytikäiseksi. Liiallista 

leviämistä voi rajoittaa leikkaamalla kukinnot 

heti kukkimisen jälkeen. Näin saadaan nauttia 

jatkuvasta kukkimisesta, kun lehtihankoihin kehittyvät 

pienemmät kukinnot kukkivat.

Lychnis chalcedonica 

PALAVARAKKAUS 

(Brinnande kärlek) 


Kirkkaan punaiset kukat 10-50-kukkaisissa 

viuhkoissa. Korkeus 70-120cm. 

Mv. (I-VI). Kotoisin Etelä-Venäjältä. Viljely alkoi 

Saksassa jo v. 1561. Tukevavartinen. Lehdet 

puikeita. Myös vaaleanpuna- ja valkokukkaisia 

muotoja on nykyisin olemassa. Kukkii heinäelokuussa. 

Palavarakkausta on kutsuttu ’tataarin 

saippuaksi’, sillä kasvi sisältää jonkin verran 

saponiinia. Tunnetaan myös ylioppilasneilikka, 

studentnejlika-nimellä. Tuoksuton. Hyvä leikkokukka. 

Erittäin hyvä mesikasvi sekä päivä- 

että yöperhosille! 1g = n. 2000 siementä. 

Viljely: Viihtyy auringossa, humuspitoisessa, 

hiekansekaisessa savimultamaassa (pH 5,8- 

6,8). Kylvö avomaalle touko-kesäkuussa. Itää 

nopeasti, alle kahdessa viikossa. Ei kestä syksyistä 

siirtoa. Haluaa kasvurauhan. Hyvä talvenkestävyys. 

Lychnis coronaria 

HARMAAKÄENKUKKA 

(Purpurklätt) 

’ALBA’ 


Kukat puhtaan valkoiset. Lehdet hopeanharmaat. 

Korkeus n. 70cm. Kuutamopuutarhaan! 

PURPPURANPUNAINEN 


Kukat purppuranpunaiset. Lehdet hopeanharmaat. 


Mv. Lehdet hopeanharmaat. Ahkera kukkija. 

Kukkien läpimitta 2-3cm. Erittäin hyvä mesikasvi 

sekä päivä- että yöperhosille. 1g = n. 1500 

siementä. 

Viljely: Kylvö lämpimään maahan, itää 1-3 viikossa. 

Ei tarvitse kylmäkäsittelyä. Myös syyskylvö 

mahdollinen. Viihtyy auringossa, kuivassa 

ja tuoreessa, runsasravinteisessa hiekka- ja 

moreenimaassa (pH 5,8-6,8). Kasvupaikan tulee 

olla hieman viettävä, koska ei siedä talvimärkyyttä. 


Malva alcea 

RUUSUMALVA 

(Rosenmalva) 


- 88 - 

Mv. (I-III), Keski-Euroopasta kotoisin oleva 

vanhanajan perenna. Kukinnossa useita ruusunpunaisia 

kukkia, joita aukeaa heinäkuusta 

elokuun loppupuolelle saakka. Muistuttaa yleisempää 

myskimalvaa, mutta on korkeampi, n. 

80-100 cm. Lehdet harmahtavan vihreät. Näyttää 

pensasmaiselta. 

Viljely: Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

kuivassa tai tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa, 

kalkkipitoisessa moreenimaassa. Esikasvatus 

huhtikuussa (kylmäkäsittely 2-4 viikkoa). 

Syyskylvö mahdollinen. Kylväytyy helposti! 

Kaunis seinustakasvi. 

Käyttö: Kukkia käytetään teenä. Lääkekasvina 

tunnettu jo 5000 vuotta. Mesi- ja ravintokasvi 

perhosille. 

Malva moschata 

MYSKIMALVA 

(Myskmalva) 

‘ALBA’ 


Kukat puhtaan valkoiset. Korkeus n. 60cm. 

‘ROSEA’ 


Kukat ruusunpunaiset. Korkeus n. 60cm. 

Mv. (I-IV). Kotoisin Euroopasta ja Pohjois- 

Afrikasta. Isoäidin kukkamaahan kuulunut perinneperenna. 

Alhaalla munuaismaiset, ylhäällä 

liuskoittuneet lehdet. Kukkii kesäkuusta syyskuuhun. 

Tyypillinen malvakasvi. 1g = n. 450 

siementä. 

Viljely: Vaatimaton kasvupaikan suhteen, kasvaa 

melkein missä tahansa. Viihtyy auringossa 

ja puolivarjossa, kuivassa tai tuoreessa, keski- 

tai runsasravinteisessa, moreenimaassa (pH 5,2- 

6,5). Kylvö suoraan avomaalle varhain keväällä 

tai loppukesällä. Huom: siementen kylmäkäsittely 

2-4 viikkoa! Syyskylvö mahdollinen. 

Itää epätasaisesti usein useamman kuukauden 

aikana. Kylväytyy helposti viihtyessään. Hyvä 

talvenkestävyys. 

Käyttö: Kukat teehen. Lehtiä voi syödä höyrytettyinä. 

Mesi- ja ravintokasvi perhosille. 

Meconopsis betonicifolia x sheldonii 

TARHAVALEUNIKKO 

(Stor bergvallmo) 

‘LINGHOLM’ 


Mv. Sinivaleunikon ja isovaleunikon risteymä. 

Yleisempi kuin vanhempansa. Tämä hybridi

(Fertile Blue Group) on ihastuttavan kaunis. 

Pystykasvuinen, korkeus n. 90cm. Hieman 

nuokkuva, kirkkaan taivaansinen, erittäin suuri 

kukka (5-10cm), keltaiset heteet hyvin näkyvissä. 

Sinertävän vihreät varret ja lehdet karvaiset. 

Kukkii pitkään kesä-heinäkuussa. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. siemeniä on 

kylmäkäsiteltävä vähintään kolme viikkoa ennen 

kylvöä. Itää 16-24 asteessa 21-35vrk:ssa. 

Itämisen jälkeen kasvatettava viileässä, alle 12 

asteessa muutamia viikkoja. Istutetaan rinteeseen 

tai kohopenkkiin. Ei siedä talvimärkyyttä. 

Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tuoreessa 

ja happamassa (pH 5,2-6,2), runsasravinteisessa, 

syvämultaisessa, turpeensekaisessa maassa. 

Kuivina jaksoina kasteltava. Talvella on hyvä 

suojata havuilla ja lumipeitteellä, jos mahdollista. 

Lyhytikäinen. 

Meconopsis cambrica 

KELTAVALEUNIKKO 

(Engelsk bergvallmo) 


Mv. Kasvaa luonnonvaraisena Länsi-Euroopassa. 

Pitkäperäiset, isot, 4-5cm läpimittaiset 

kukat. Syväliuskaiset, kirkkaan vihreät lehdet 

koristeelliset. Korkeus n. 45cm. Muistuttaa 

ulkonäöltään jonkin verran siperianunikkoa. 

Kukinta-aika alkukesästä syksyyn. 1g = n. 3000 

siementä. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Siementä 

kylmäkäsiteltävä vähintään 3 viikkoa ennen 

kylvöä. Voi myös kylvää ulos heti maan sulettua 

tai kylvää syksyllä. Vaatimaton kasvupaikan 

suhteen, menestyy missä vain: auringossa tai 

varjossa, kuivassa tai tuoreessa, runsasravinteisessa 

ja runsasmultaisessa moreenimaassa. 

Myosotis sylvatica 

PUISTOLEMMIKKI 

(Trädgårdsförgätmigej) 

‘ROYAL BLUE’ 


Lajike on ollut Englannissa myyntimenestys! 

Kv. Kaunis tuoksuton sinikukkainen kukinto 

kiemuran muotoinen, lehdet suikeat ja hienokarvaiset. 

Korkeus 30-40cm. Sai nimensä jo 

1500-luvulla: Myosotis tarkoittaa hiiren korvaa. 

Lemmikistä on tullut muistojen ja toisen ihmisen 

muistamisen vertauskuva, siitä nimet ‘förgätmigej’, 

‘forget me not’, ‘Vergissmeinnicht’ 

eli älä unohda minua! 1800-luvulla se oli kaikkein 

suosituin kukkasymboli kiiltokuvissa, pöytäliinoissa, 

astioissa ja runoissa. Kukkii touko- 

- 89 - 

kesäkuussa. 1g = n. 1600 siementä. 

Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuussa tai kylvö 

avomaalle touko-kesäkuussa 0,5 cm syvyyteen. 

Peitetään vain ohuelti, siemen tarvitsee 

valoa itääkseen. Itää 18 asteessa 14-20vrk:ssa. 

Viihtyy parhaiten puolivarjossa, runsashumuksisessa, 

kalkitussa, tuoreena pysyvässä maassa. 

Kukkii toisena vuonna. Kylväytyy myöhemmin 

itse. 

Käyttö: Antaa kauniin taustan kevään sipulikasveille. 

Kukilla voi koristella kakkuja ja salaattia. 

Leikkokukka. 

Nepeta faassenii 

MIRRINMINTTU 

(Kantnepeta) 


Mv (I-IV). Kaunis lehdistö, vastakkaiset lehdet 

siniharmaat. Kukinto hailakan sininen ja mintulle 

tuoksuva. Sopii kukkamaan reunakasviksi. 

Korkeus n. 30-60cm. Kukkii kesä-elokuussa. 

Hyvä päivä- ja yöperhoskasvi, hyvä mehiläiskasvi! 


Viljely: Kylvö touko-kesäkuussa suoraan avomaalle. 

Itää 20 asteessa 14-20vrk:ssa. Taimiväli 

25cm. Viihtyy auringossa, kuivassa tai tuoreessa, 

keskiravinteisessa, kalkitussa moreenimaassa. 

Kukinnot leikataan pois vasta talven jälkeen 

keväällä. Syyskylvö mahdollinen! 

Papaver croceum 

SIPERIANUNIKKO 

(Sibirisk vallmo) 

’ICELAND SPECIAL MIXTURE’ 


Mv. (I-VI) Sinertävät, ruusukkeiset lehdet liuskaisia. 

Korkeus 45cm. Kukat pehmeän pastellinsävyisiä: 

keltaisia, valkoisia ja punaisia 

(halkaisija noin 5cm). Nuokkuvat nuput avautuessaan 

nousevat pystyyn. Kukkii ahkerasti 

touko-syyskuussa. 

Viljely: Viihtyy aurinkoisessa, kuivassa tai tuoreessa, 

keskiravinteisessa moreenimaassa (pH 

5,8-6,8). Kylvö aikaisin keväällä tai alkukesällä 

avomaalle. Peitetään ohuelti. Itää 12-14 asteessa 

14-20vrk:ssa. Ei ole kovin pitkäikäinen, yksilö 

elää n. 2-4 vuotta, mutta siementää runsaasti 

ja ilmestyy aina uudestaan. Myrkyllinen! 

Viinirypälelajikkeet, 

istutus ja hoito 

19.5.2012 (to) klo 18 

Hinta 10€, tervetuloa!

Papaver orientale 

IDÄNUNIKKO 

(Jättevallmo) 

‘BRILLIANT’ 


Kukkii alkukesällä isoin, loistavan punaisin 

kukin, joissa musta keskusta. Korkeus n. 80- 

120cm. 

’PIZZICATO MIXED’ 


Kukat kirkkaan punaisen, oranssin, lohen, malvan 

ja pinkin punaisia. Myös valkoisia joukossa. 

Keskusta mustanpuhuva. Varsi erityisen tanakka. 

Korkeus 50cm. Palkittu kultamitalilla! 

’ROYAL WEDDING’ 


Vuodelta 1996. Upeat, suuret valkoiset kukat, 

joissa musta keskusta. Korkeus 80cm. Erikoisuus! 

Kaukasukselta kotoisin oleva monivuotinen koristekasvi. 

viljely aloitettu Ranskassa v. 1700. 

Kukkii alkukesästä isoin, upein kukin, joissa 

musta keskusta. 1g = n. 4000 siementä. 

Viljely: Kylvö avomaalle aikaisin keväällä 

(+12). Peitetään ohuelti, itää pimeässä. Viihtyy 

auringossa, kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteisessa 

moreenimaassa (pH 5,8-6,8). Saattaa 

kukkia vasta 2-4–vuotiaana ensimmäisen kerran. 

Myöhemmin voidaan jakaa, muttei pidä 

siirrosta pitkän paalujuuren vuoksi. Kukkii 

kesä-heinäkuussa. Kasvusto kuihtuu kukinnan 

jälkeen, siksi ei kannata istuttaa perennaryhmän 

etualalle. Myrkyllinen! 

Plantago major ’Rosularis’ 

RUSETTIRATAMO 

(Rusettkämpar) 


Mv. Mielenkiintoisen näköinen jo keskiajalla 

viljelty. Erityisen kauniit vihreät lehtiruusukkeet. 

Vihreä, kerrottu kukinto. Korkeus 15- 

20cm. Vanha lääkekasvi. Kaunis reunuskasvina. 


Viljely: Esikasvatus huhtikuun alussa tai avomaakylvö 

aikaisin keväällä tai syyskylvö (kylmäkäsittely!). 

Siemenet pieniä. Itää hyvin valossa 

20-25 asteessa n. 10vrk:ssa. Kahden viikon 

kylmäkäsittely parantaa itävyyttä. Kuivassa ja 

viileässä säilytettyjen siementen itävyys säilyy 

jopa vuosikymmeniä. Karaistut taimet voi istut- 

- 90 - 

taa ulos jo toukokuun puolivälissä. Viihtyy auringossa 

ja puolivarjossa, kosteahkossa, ravinteikkaassa 

puutarhamaassa, pH 5,2 -7,2 välillä. 

Plantago major ’Rubrifolia’ 

PURPPURARATAMO 

(Purpurkämpar) 


Mv. Ratamon punalehtinen muoto. Korkeus 15- 

20cm. Kaunis reunuskasvina. 

Viljely: Sama kuin rusettiratamolla. 

Polemonium caeruleum 

LEHTOSINILATVA 

(Blågull) 

SINIKUKKAINEN 




Mv. (I-VI). Helppohoitoinen, pitkään kukkiva 

vanhan-ajan perenna. Pystykasvuinen, korkeus 

50-100cm, Lehdet muistuttavat pihlajan lehteä. 

Kukinto sininen tai valkoinen monikukkainen 

viuhko. Tuoksuu hyvältä. Kukinta-aika kesäheinäkuu. 

Mehiläiskasvi, kohtalainen perhoskasvi! 


Viljely: Viihtyy ravinteikkaassa, kosteutta pidättävässä, 

aurinkoisessa ja puolivarjoisessa 

paikassa. Kylvö keväällä tai syksyllä avomaalle, 

pH 5,8-6,8. Itää hyvin 2-3 viikossa. Siementää 

myös itse. Hyvä talvenkestävyys. 

Käyttö: Juuresta löydetty rauhoittavia aineosia. 

Primula fl orindae 

KESÄESIKKO 

(Sommarviva) 


Mv. Yksi komeimmista esikoista. Kotoisin 

Kaakkois-Tiibetistä. Sitruunankeltaiset, nuokkuvat 

kukat Myös kukintovarsi ja kukkaperät 

kellertävät. Korkeus n. 50cm. Kukinta-aika 

heinä-elokuu. Kohtalainen perhoskasvi! 1g = n. 


Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Siemenet 

vaativat itääkseen 6-8 viikon kylmäkäsittelyn. 

Voi kokeilla aikaista avomaakylvöä. Kuitenkin 

syyskylvö suositeltavin. Viihtyy puolivarjossa 

ja varjossa, tuoreessa tai kosteassa, runsasravinteisessa, 

runsasmultaisessa turve- ja savimaassa, 

pH 5,2-5,8. Siemenet säilytettävä jääkaapissa 

kylvöön asti!

Ranunculus aconitifolius 

MORSIUSLEINIKKI 

(Stormhattsranunkel) 


Mv. Alkuperäislaji kasvaa luonnonvaraisena 

Keski-Euroopan kosteilla niityillä ja metsissä. 

Kolmiliuskaiset lehdet hammaslaitaiset. 

Runsashaaraisessa kukinnossa n. 2cm:n levyisiä 

yksinkertaisia valkoisia kukkia. Korkeus 

40-60cm. Kukinta-aika kesä-heinäkuu. Ihana 

leikkokukka. Voi myös kuivata, heinien kanssa 

kaunis! Näyttävä suurina kasvustoina. ’Villiin’ 

puutarhaan! Melko hyvä päiväperhoskasvi! 1g 


Viljely: Kylvö joko syksyllä tai hyvin varhain 

keväällä (vaatii 6-8 viikon kylmäkäsittelyn). 

Itää 2-4 viikossa. Viihtyy varjossa tai puolivarjossa, 

kosteahkossa, runsasravinteisessa, runsasmultaisessa 

savi- tai moreenimaassa. 

Salvia nemorosa 

LEHTOSALVIA 

(Stäppsalvia) 


Mv. Kasvaa luonnonvaraisena niittykasvina 

Keski-Euroopassa ja Vähässä-Aasiassa. Käytetty 

aikaisemmin Salvia sylvestris -nimeä. Tähkämäinen 

kukinto voimakkaan sininen. Lehdet 

harmahtavan vihreät. Korkeus 40-60cm. Tukevavartinen. 

Kosketeltaessa voimakas tuoksu. 

Kukkii kesä-heinäkuussa. Hyvä mesikasvi päivä- 

ja yöperhosille. Myös hyvä mehiläiskasvi. 


Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Ei tarvitse 

kylmäkäsittelyä. Itää 1-3 viikossa 20 asteessa. 

Vaatimaton kasvupaikan suhteen. Viihtyy auringossa, 

kuivassa tai tuoreessa, runsasravinteisessa, 

runsasmultaisessa savi- ja moreenimaassa 

(pH 5,8-6,8). Ei siedä talvimärkyyttä! Syyskylvö 

mahdollinen. 

Saponaria offi cinalis 

ROHTOSUOPAYRTTI 

(Såpnejlika) 

YKSINKERTAINEN 


Kukat yksinkertaiset valkoiset tai kalpean vaaleanpunaiset. 

Mv. (I-VI). Korkeus n. 50-70cm. Vanha koriste-, 

lääke- ja hyötykasvi. Kukat yksinkertaiset, 

valkoiset tai kalpean vaaleanpunaiset. Lehdet 

- 91 - 

suikeat, kolmisuoniset, vastakkaiset ja kaljut. 

Tuoksukasvi. Erittäin hyvä mesikasvi päivä- ja 

yöperhosille. Etenkin kiitäjät ja yökköset suosivat 

sitä! 1g = n. 500-600 siementä. 

Viljely: Kasvaa melkein missä tahansa, mutta 

viihtyy parhaiten auringossa ja puolivarjossa, 

tuoreessa syvämultaisessa, kalkkipitoisessa moreenimaassa. 

Kylvö keväällä (kylmäkäsittely 

2-4 viikkoa) tai loppukesällä. Myös syyskylvö 

mahdollinen. Leviää suikertelevan juurakkonsa 

avulla. Erinomainen talvenkestävyys! Helppo 

lisätä jakamalla! 

Käyttö: Juuresta tehdyllä vaahdolla voi pestä 

vanhoja arvokkaita tekstiilejä. Sitä on käytetty 

tukanpesuaineenakin. Kaupallisesti suopayrttishampoota 

valmistettiin vielä 1930-luvulla. 

Kiihdyttää ihon aineenvaihduntaa. Suopayrttiä 

ei pidä käyttää lääkinnällisiin tarkoituksiin 

omin päin. Juuri on myrkyllinen! 

Scabiosa caucasica 

KAUKAASIANTÖRMÄKUKKA 

(Höstvädd) 

’RITZ BLUE’ 


Mv. Ei kovin yleinen. Ihastuttavat, kauniin taivaansiniset 

kukat, keskusta vaaleampi. Laitakukat 

leveät ja poimuiset. Harmahtavanvihreät 

tyvilehdet ovat kapean suikeita, varsilehdet parijakoiset. 

Korkeus 45cm. Hyvä mesikasvi perhosille. 

Kaunis leikkokukka. 

Viljely: Kylvö varhain keväällä heti maan sulettua. 

Muutaman viikon kylmäkäsittely edistää 

itämistä. Itää 2-4 viikossa. Suositeltu istutustiheys 

7 tainta neliömetrille. Menestyy aurinkoisessa 

rinteessä, kalkkipitoisessa, hiekansekaisessa 

ja kesällä kosteassa maassa. Liiallinen 

märkyys talviaikana on sille kuolemaksi. Lyhytikäinen. 

Tiarella wherryi 

TUPASTIARELLA 

(Skär spetsmössa) 


Mv. Kasvaa luonnonvaraisena Itä-Aasiassa ja 

Pohjois-Amerikassa. Tunnetaan myös pitsimyssy-nimellä. 

Korkeus n. 25-30cm. Tiheät, 

terttumaiset, tuoksuvat kukinnot valkoiset, 

vaaleanpunaiseen vivahtavat. Herttamaiset, kolmiliuskaiset 

lehdet. Kukkii touko-kesäkuussa. 

Hyvä maanpeittokasvi. Annoksesta saa n. 100 

tainta. 

Viljely: Kylmäkäsitelty siemen. Siemenpussia 

säilytettävä jääkaapissa kylvöön asti. Esikasva-

tus huhtikuussa. Viihtyy varjoisissa paikoissa 

(metsäkasvi) puiden ja pensaiden alla tuoreessa 

ja kosteassa, runsasravinteisessa, runsasmultaisessa 

ja happamassa maassa (pH 5,2-6,5). 

Verbascum phoeniceum 

PURPPURATULIKUKKA 

(Violkungsljus) 

’VIOLETTA’ 


Kv. tai Mv. Isot, puhtaanvalkoiset kukat ovat 

pystyssä kukinnossa. Korkeus n. 100cm. Kukinta-aika 

kesä-elokuu. Mehiläiskasvi ja kimalaiskasvi. 

Ravintokasvi harvinaiselle kaapuyökköselle. 


Viljely: Taimikasvatus huhtikuussa tai avomaakylvö 

alkukesästä. Siemenet itävät 1-3 viikossa 

lämpimässä ja kosteassa maassa. Peitetään 

ohuelti. Viihtyy aurinkoisessa, kuivassa tai 

tuoreessa, keskiravinteisessa, kalkkipitoisessa 

moreenimaassa. Myös syyskylvö mahdollinen. 


Verbascum nigrum 

TUMMATULIKUKKA 

(Mörkt kungsljus) 

’ALBUM’ (Verbascum nigrum var. album) 


Korkeus n. 50-100cm. Valkoinen kukinto. Punertavat 

heteet. Isona ryhmänä näyttävä. Annoksesta 


LUONNONLAJI 


Korkeus n. 50-100cm. Keltainen kukinto, oranssit 

heteet, palhot sinipunakarvaiset. Luonnonvaraisena 

voi löytää asutuksen liepeiltä Etelä-Suomesta. 

Annoksesta saa n. 100 tainta. 

Kv. tai Mv. Kukkii heinä-syyskuussa. Varsi 

tumman punaruskea ja särmikäs. Lehdet tummanvihreät. 

Kukinto harvempi kuin ukontulikukalla. 

Haaraton. Mehiläis- ja kimalaiskasvi. 

Ravintokasvi harvinaiselle kaapuöykköselle. 

Viljely: Viihtyy ravinteikkaammilla paikoilla 

kuin ukontulikukka. Taimikasvatus huhtikuussa 

tai avomaakylvö joko varhain keväällä tai 

syksyllä. Ei tarvitse kylmäkäsittelyä. Itää 1-3 

viikossa. Viihtyy auringossa, erittäin kuivassa 

tai kuivassa keskiravinteisessa moreenimaassa. 

Helppohoitoinen, näyttävä perenna. Viihtyessään 

kylväytyy itse. Sopii leikkokukaksi. 

- 92 - 

Veronica gentianoides 

UNELMATÄDYKE 

(Porslinveronika) 


Mv. Kukkii Etelä-Suomessa aikaisin keväällä 

’unelmansinisin’ viehättävin kukin. Kukat ovat 

pitkissä, tiheissä terttukukinnoissa. Korkeus n. 

50cm. Kaunis ryhmäperenna, mutta kukittuaan 

vähemmän kaunis. Peittävä kasvi edessä korjaa 

tilanteen. 

Viljely: Kylvö alkukesästä suoraan kasvupaikalleen 

Siementä ei peitetä, itää valossa 20 asteessa 

1-2 viikossa. Viihtyy auringossa, kestää 

kuivuuttakin. Paras kasvualusta on kalkkipitoinen, 

hiekansekainen multa. 

Veronica spicata 

TÄHKÄTÄDYKE 

(Axveronika) 


Mv. Muistuttaa rantatädykettä, mutta matalaan 

lovetut hammaslaitaiset lehdet ovat vastakkaiset 

ja harvassa. Siniset kukat tähkämäisessä kukinnossa. 

Korkeus n. 50cm. Kukkii heinä-elokuussa. 

Kuusiston piispanlinnan tärkeimpiä kulttuurijäänteitä: 

kirjallinen tieto jo vuodelta 1750. 

Oletetaan sen saapuneen keskiajalla hevosten 

rehun joukossa. Annoksesta saa n. 500 tainta. 


2-3 viikossa. Karaistut taimet ulos maan lämmettyä. 

Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

kalkkipitoisessa, keskiravinteisessa, vettä läpäisevässä 

moreenimaassa. 

Viola cornuta 

SARVIORVOKKI 

(Hornviol) 

Mv. Pienikukkainen koristekasvi, puutarhan ahkerimpia 

kukkijoita. Alkumuoto kotoisin Pyreneiltä. 

Englannissa viljely aloitettiin jo v. 1776, 

ja siellä on aikojen kuluessa on tehty paljon jalostustyötä. 


Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa tai kylvö 

kesä-heinäkuussa ulos. Itää 14-20 vrk:ssa 

18-20 asteessa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

ravinteikkaassa, multavassa puutarhamaassa 

(pH 5,8-6,8). Kukkii koko kesän, 

kunhan muistaa nyppiä kuihtuneet kukat pois. 

Talvehtii parhaiten hiekansekaisessa maassa. 

Sopii kukkaryhmiin, kivikkopuutarhaan, amppeliin, 

ruukkuviljelyyn parvekkeelle ja pihaan. 

Kaikkia sarviorvokin kukkia voi syödä. Ruukun

värivalinnalla voi istutuksesta luoda varsinaisen 

katseenvangitsijan. 

’SORBET ANTIQUE SHADES 

IMPROVED’ UUSI 


Sanoin kuvaamattoman kaunis. Korkeus n. 15- 

20cm. Kehälehtien väripaletti kulkee viininpunaisesta 

violettiin ja siniseen. Reunat ovat 

ohuen, ohuen vaaleita. Alaosa keltahuurrutettu. 

Keskellä oleva ’silmä’ keltainen. Aikainen. 

Runsas kukinta. Sorbet-ryhmän lajikkeet kestävät 

hellettä enemmän kuin muut lajikkeet. 

’BRUSH STROKES’ 


Sekoitus ihanasti kuvioituneista kukista, jotka 

on jalostettu historiallisista sarviorvokkilajikkeista. 

Kukissa on oma monivärinen, punavoittoinen 

raidoitus, keskustassa on keltaista ja valkoista. 

Taimet ovat kompakteja, mutta kuitenkin 

voimakaskasvuisia ja kukkivat pitkään. Tosi 

viehättävä lajike! 

’MIDNIGHT RUNNER’ 


Samettimaiset kukat lähes mustat. Kirkkaan 

keltainen ’silmä’ keskustassa korostaa tummaa 

väriä. Riippuva kasvutapa. siksi soveltuu amppelikasviksikin 

tai suureen ruukkuun. Dramatiikkaa! 

’SORBET ORANGE DUET’ F1 UUSI 


Raikas ja kaunis väriyhdistelmä violetista ja 

oranssista. Korkeus n. 15-20cm. Kestää hellettä. 

’SUPER HYBRID MIX’ 


Korkealaatuinen valikoima mitä viehättävimmistä 

sarviorvokeista. Kirkkaat, raikkaat värit. 

Yksiväristen lisäksi on sekä kaksivärisiä että 

kolmivärisiäkin. Korkeus n. 12-15cm. Herättää 

hyviä tunteita! 

Viola odorata 

TUOKSUORVOKKI 

(Doftviol) 

‘THE CZAR’ 


Mv. Kotoisin Länsi-Euroopasta. Siniset, tuoksuvat 

kukat. Lehdet sydämen muotoiset. Korkeus 

n. 10-15cm. Kukkii touko-kesäkuussa. 1g = 


Viljely: Taimikasvatus maalis-toukokuussa, 

- 93 - 

jolloin tarvitsee kylmäkäsittelyn tai kylvö avomaalle 

syksyllä. Peitetään ohuelti. Itää hyvin hitaasti, 

ulos kylvettynä voi kestää 1-2 v. Taimiväli 

10-15cm. Viihtyy puolivarjossa, hapahkossa 

(pH 5,5-6,5), vettä läpäisevässä puutarhamaassa. 

Ei siedä talvimärkyyttä. Muodostaa mattomaisia 

kasvustoja. Lämpimänä syksynä toinen 

kukinta pakkasiin asti! Voi jakaa keväällä. 

Käyttö: Kukat sopivat kakkujen ja salaattien 

koristeluun, tuoksusekoituksiin, kukkakimppuihin, 

napinläpikukaksi yms. Ennen käytetty rohtona 

ihottumiin ja sisäisesti teenä hinkuyskään 

ja kurkkuvaivoihin. Sisältää salisyylihappoa ja 

saponiinia. 

Viola sororia 

PERHOSORVOKKI 

(Fjärilsviol) 

‘DARK FRECKLES’ 


Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista. Perhosmaisissa 

kukissa vaalealla pohjalla ’kiinansinisiä’ 

roiskeita. Matala, korkeus: 15cm. 

Isolehtinen. Kukkii alkukesästä. Muodostaa 

nopeasti mattomaisia kasvustoja. Sopii puolivarjoisille 

ja varjoisille paikoille puiden ja pensaiden 

alle. Annoksesta saa n. 40 tainta. Viehättävä. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Siemenet on 

kylmäkäsiteltävä. Voi kylvää myös syksyllä. 

Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, vettä läpäisevässä, 

multavassa maassa (pH 5,8-7,2). 

Istutusetäisyys 30cm. Ei siedä talvimärkyyttä, 

paahdetta eikä tiivistä maata. 

Viola tricolor 

KETO-ORVOKKI 

(Styvmorsviol) 


Kv. tai Mv. Tavallinen Etelä-Suomessa pelloilla, 

kuivilla rinteillä ja kallioilla. Pohjoisessa 

tavataan satunnaisesti. Hyvin monimuotoinen 

kasvi, 10-20cm korkea. Kaunein kukinta-aika 

ajoittuu loppukevääseen ja alkukesään, mutta 

jatkuu heikentyneenä aina pakkasiin asti. Yksittäiset, 

yleensä kolmiväriset kukat pitkäperäiset. 


Viljely: Kevät- tai syyskylvö. Keväällä kylvettäessä 

siemeniä voi pitää pari päivää pakastimessa 

itävyyden parantamiseksi. Itää hitaasti. Viihtyy 

avoimessa ja aurinkoisessa paikassa. Viihtyessään 


Käyttö: Käytetty kasvilääkinnässä poistamaan 

nesteitä, hengitystieinfektioihin, ekseeman ja 

kihdin hoitoon.

Agrostemma githago 

AURANKUKKA 

(Åkerklätt) 

’BIANCA’ 


Pitkäperäiset, puhtaan valkoiset kukat yksitellen 

kukkavarren latvassa. Korkeus n. 100cm. 

‘MILAS’ 


Pitkäperäiset, lilaan vivahtavat ruusunpunaiset 

kukat yksitellen kukkavarren latvassa. korkeus 

n. 100cm. 

Yv. Kotoisin Mustanmeren ja itäisen Välimeren 

alueelta. Ahkera kukkija kesä-heinäkuussa. 

1930-luvulla oli monin paikoin rikkakasvina 

viljapelloissa. Nykyään Euroopassa hyvin suosittu. 

Herkän näköinen, pystykasvuinen, hentovartinen 

ja vähälehtinen. Melko hyvä mesikasvi 


Viljely: Kylvetään suoraan kasvupaikalleen 

maan lämmettyä. Viihtyy parhaiten auringossa, 

laihahkossa ja kuivanpuoleisessa maassa. Käyttö: 

Ryhmäistutuksiin, leikkokukaksi. Siemenkodat 

kuivakukaksi! Siemenet myrkyllisiä! 

Anchusa capensis 

ETELÄNRASTI 

(Afrikansk oxtunga) 

’BLUE ANGEL’ 


Yv.-Kv. Meillä kasvatetaan yksivuotisena. Kotoisin 

Etelä-Afrikasta. Kasvaa 30cm korkeaksi 

ja monihaaraiseksi. Koko kasvi karvainen, kuten 

kaikki lemmikkikasvit. Ihanan taivaansiniset 

kukat läpimitaltaan n. 1cm. Pysty kasvutapa. 

Mainio astiakasvi. Kohtalaisen hyvä mesi- ja 

ravintokasvi perhosille. 1g = n. 500 siementä. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa, karaistut taimet 

ulos hallojen mentyä. Ulos kylvettäessä 

kukinta alkaa myöhemmin. Viihtyy auringossa, 

kosteutta pidättävässä, runsasravinteisessa, 

kalkkipitoisessa moreenimaassa. 

- 94 - 

KUKAT YKSIVUOTISET 

Kotiviljelijän työkalut ja 

niiden kunnossapito 

12.5.2012 (ti) klo 18. Tervetuloa! 

Antirrhinum majus var. maximum 

RYHMÄLEIJONANKITA 

(Lejongap) 

’LAMPION’ 


Matalakasvuinen Hurmaava sekoitus ruusunpunaisista 

ja valkoisista kukista. Lamoava kasvutapa. 

Kehitetty erityisesti ruukkuja amppeliviljelyyn. 

Romanttinen. 

’RUBY’ 


Rubiininpunaiset kukat. Korkeus n. 90cm. Vaikuttava! 

’SNOWFLAKE’ 


Kukat puhtaan valkoiset. Korkeus n. 90cm. 

’THE ROSE’ 


Kukat ihanan ruusunpunaisia. Korkeus n. 90cm. 

’UNIVERSITY OF CALIFORNIA MIXED’ 

annos noin 1g / 1,90€ til.no. 3226 

Viehättävä sekoitus valkoisista, keltaisista ja punaisen 

eri sävyisistä kukista. Korkeus n. 90cm. 

Yv. Vanhanajan kesäkukka. Kukkii runsaasti ja 

pitkään heinä-syyskuussa. Tuoksuton. Kestää 

pientä hallaakin. Kimalaiskasvi. 1g = n. 7500 

siementä. 

Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siementä 

ei peitetä, itää valossa n. 8-10vrk:ssa n. 

20 asteen lämmössä. Karistut taimet istutetaan 

ulos kesäkuussa hyvin lannoitettuun, aurinkoiseen 

paikkaan. Kasteltava kuivina jaksoina. 

Kuihtuneet kukat poistetaan. Kaunis ja kestävä 

ryhmä- ja leikkokukka. 

Bupleurum rotundifolium 

PYÖRÖJÄNÖNPUTKI 

(Harört) 

’CHATTERBOX’ 


Yv. Kellanvihreät kukinnot vihreiden ja pyöreiden 

suojuslehtien ympäröimiä. Tanakat pitkät 

varret. Korkeus n. 50-60cm. Kukinnot muistuttavat 

tyräkkiä, lehdet kuten eukalyptuksella.

Kukinta-aika heinä-syyskuu. 1g = n. 320 siementä. 

Viljely: Helppo viljellä. Kylvö avomaalle touko-kesäkuussa 

4cm välein 0,5cm syvyyteen. 

Riviväli 40-50cm. Viihtyy aurinkoisella, runsasravinteisella 

kasvupaikalla. Kukkii runsaasti. 

Käyttö: Kuivakukaksi ja leikoksi. Kukat kerätään 

täysin auenneina. Käytetään kimpuissa yhdistämään 

värikkäitä kukkia. 

Calendula offi cinalis 

KEHÄKUKKA 

(Ringblomma) 

Yv. Vanha koriste- ja lääkekasvi. Korkeus n. 

25-75cm. Kukat keltaisen ja oranssin eri sävyjä. 

Viljelty jo 1300-luvulla. Suomessa ollut talonpoikaisväestön 

suosituimpia koristekasveja. 

Käytetty mm. nimiä rinkelumma ja rinkuna. 

Pitkä kukinta-aika: kesäkuusta pakkasiin asti. 


Viljely: Kylvö suoraan avomaalle, kun maan 

lämpö n. 14°C. Kukkii 9-10 viikon päästä kylvöstä. 

Riviväli 30cm, taimiväli 15-20cm. Voidaan 

kerätä omia siemeniä syksyllä. Kylväytyy 

helposti. 

Käyttö: Laitakukkia on vanhastaan käytetty 

voin värjäämiseen ja sahramin korvikkeena. Kukista 

voi valmistaa simaa, teetä ja viiniä. Sopii 

mausteeksi kalaruokiin, risottoihin, vanukkaisiin 

ja munakkaisiin. Kehälehdet antavat väriä 

salaatteihin. Leivonnassa voidaan käyttää pulliin, 

sämpylöihin, pannu- ja hedelmäkakkuihin. 

Ihosolujen uusiutumista edistävää antiseptistä 

kehäkukkaa on käytetty voiteena haavojen ja 

ihottumien hoitoon. Vahvistaa maksan toimintaa. 

Terälehdet kuivataan talven varalle. Karkottaa 

tuholaisia puutarhasta. Mehiläiskasvi. 

‘DOUBLE ORANGE KING’ 


Voimakkaan oranssinpunainen, kerrottu kukka. 

Tosi näyttävä! Korkeus 60cm. Kuivattavaksi, 

korkeat vaikuttavat ainepitoisuudet! 

’INDIAN PRINS’ 


Kauniin tumman oranssi kukka. Kehälehtien 

alapinnat ruskehtavanpunaiset. Keskusta tummanruskea. 

Korkeus 60-70cm. Monen suosikki! 

’PACIFIC BEAUTY MIX’ 


Värisekoitus. Kukat puolikerrottuja. Korkeus 

- 95 - 

60cm. Kasvuaika n. 55vrk. Kaunis leikko- ja 

ryhmäkukkana! 

’PORCUPINE’ 


Aivan uudenlainen ulkonäkö. Hurmaavalla 

lajikkeella on selvästi erottuvat ’piikikkäät’ 

tumman oranssit kehälehdet. Muistuttaa pientä 

kaktusdaaliaa. Korkeus n. 45cm. Soveltuu leikkokukaksi 

ja reunuskasviksi. Kiehtoo lapsia! 

Callistephus chinensis 

KIINANASTERI 

(Trädgårdsaster) 

Yv. kesäkukka, joka tunnetaan myös nimellä 

kesäasteri (sommaraster). Sukunsa ainoa laji. 

Aito kiinanasteri tuotiin Eurooppaan vuonna 

1731. Siitä jalostetut lajikkeet ovat suosittuja 

syyskukkijoita. Kukat ovat väriltään valkoisia 

sekä punaisen, violetin, valkoisen ja keltaisen 

eri sävyjä. Kukkii hyvin myöhään syksyyn (heinä-syyskuu). 

Kestävä ja kaunis ryhmä- ja leikkokukka. 

Hyvä mesikasvi perhosille! 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Kylvö 1cm 

syvyyteen. Koulitut taimet istutetaan kesäkuun 

alkupuolella ulos. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

tuoreessa, runsasravinteisessa, syvämultaisessa 

moreenimaassa. Itää 17 asteessa 

7-12vrk:ssa. Viljelyaika n. 14-16 viikkoa. Kasvupaikkaa 

vaihdettava vuosittain kasvitautien 

välttämiseksi. 1g = noin 450 siementä. 

’BRIDESMAIDS’ 


Ihana sekoitus kerrotuista pastellinsävyisistä 

suurista hennon vaaleanpunaisista, voin keltaisista 

ja valkoisista kukista. Varsi tukeva. Korkeus 

n. 50cm. Ihanteellinen leikkokukaksi! 

‘DUCHESS BLUE AND WHITE’ 


Kerrotut kukat ruusunpunaisia, liloja, keltaisia 

ja valkoisia. Korkeus n. 45-60cm. 

’EMERALD ISLES’ 


Aivan ainutlaatuiset, erikoiset kukat. Keskusta 

voi keltainen, kehälehdet kellanvihreät. Varsi 

tanakka. Korkeus n. 60cm. Viehättävä kukkakimpuissa 

antamaan kontrastia. Kestävät maljakossa 

ikuisesti! Kiinnostava! 

’GREMLING MIXED’ 


Upea värisekoitus isoista, kerrotuista sinisen ja 

punaisen eri sävyisistä sekä keltaisista kukista. 


Centaurea cyanus 

RUISKAUNOKKI 

(Blåklint) 

’BLACK BOY’ 


Kukka kerrottu, tumman purppuranpunainen, 

lähes musta. Korkeus n. 60-80cm. 

‘BLUE BOY’ 


Suuret, kerrotut, kirkkaansiniset kukat. Korkeus 

n. 80cm. 

’TALL TUTU MIX’ 


Sekoitus tummansinisistä, kastanjanruskeista, 

punaisista ja vaalean ruusunpunaisista kerrotuista 

kukista. Korkeus n. 90cm. 

Yv. Kotoisin Etelä- ja Kaakkois-Euroopasta. 

Levinnyt Pohjolaan maanviljelyksen myötä jo 

hyvin kauan aikaa sitten. Kantamuoto on vanha 

ruispellon rikkakasvi. Jo 1845-luvulta peräisin 

olevassa Finska Trädgårdsodlingsskällskapet’in 

Kupittaan puutarhan siemenluettelossa myynnissä 

oli ruiskaunokin siemeniä. Kukkii heinä-syyskuussa. 

Medessä hyvin korkea sokeripitoisuus. 

Hyvä mehiläiskasvi. Kohtalainen 

mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille! 1g = n. 


Viljely: Kylvö suoraan avomaalle matalaan vakoon 

keväällä tai syksyllä. Kukinta alkaa kymmenen 

viikkoa kylvöstä. Viihtyy auringossa, 

tuoreessa keskiravinteisessa moreenimaassa. 

Käyttö: Kukkia voi käyttää salaattiin. Vanha 

lääkekasvi. Kukista saatavaa väriä on käytetty 

myös vesivärinä. Voimakkaasta hauteesta saadaan 

lilaa sävyä harmaille hiuksille. Kukat kuivataan 

pimeässä paikassa. 

Clarkia unguiculata 

KOMEAKLARKIA 

(Clarkia) 

’PRETTY POLLY MIX’ 


Yv. Vanha koristekasvi. Helppo kasvattaa. Tunnetaan 

myös nimellä immenkukka. Korkeus n. 

60cm. Kerrotut kukat punaisen eri sävyjä tai 

valkoisia. Kukkia on runsaasti pitkin vartta. 

Kukkii heinä-syyskuussa. Ihana leikkokukkana! 

- 96 - 


Viljely: Kylvö avomaalle heti maan lämmettyä, 

pohjoisessa taimikasvatus huhtikuussa. Siemenet 

kylvetään parin sentin syvyyteen. Taimet 

harvennetaan matalina 12-15cm välein. Osan 

taimista voi latvoa, jolloin kasvi haaroittuu ja 

kukkii vähän myöhemmin. Viihtyy auringossa, 

tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa syvämultaisessa 

maassa. 

Cobaea scandens 

KELLOKÖYNNÖS 

(Klockranka) 

Mv. trooppinen köynnöskasvi, mutta viljellään 

yksivuotisena. Kotoisin Meksikosta. Pituus 

5-6m. Viljelty meillä pitkään. Maininta löytyy 

Kupittaan puutarhan (Finska Trädgårds-odlings 

Sällskapet) siemenluettelosta vuodelta 1845. 

Nimensä se on saanut kellomaisista, sinivioletin 

sävyisistä, joskus kermanvalkoisista, isoista 

kukistaan. Kiipeilee 3-6-paristen lehtien kärjissä 

olevien kärhien avulla. Ulospistävät heteet 

ja emit lisäävät kukkien koristearvoa. Kukintaaika: 

heinä-syyskuu. 1g = n. 20 siementä. 

SINIVIOLETTI 


Viehättävät kukat sinivioletteja! 

’ALBA’ 


Isot kukat ihanan valkoiset! 

Viljely: Esikasvatus helmi-maaliskuussa. Itämisaika 

12-18 vrk / 20 astetta. Viljelyaika n. 10- 

12 viikkoa / 16 astetta. Ulosistutus aurinkoon 

tai puolivarjoon runsasravinteiseen, kosteutta 

pitävään puutarhamultaan. Aikaisemmin talvetettiin 

kartanoiden orangerioissa. Keväällä lisättiin 

pistokkaista. 

Corydalis ophiocarpa 

HIMALAJANKIURUNKANNUS 

(Elfenbensnunneört) 

’UNICORN’ 


Yv. Saniaista muistuttavat hopeanharmaat lehdet 

taianomaiset. Runsaskukkaisessa kukinnossa 

kermanvalkoisten teriöiden kärkiosa on punainen. 

Suurina mattoina mahtava. Korkeus n. 

23cm. Etelä-Suomeen. Kiinnostava! 

Viljely: Viihtyy kosteutta pitävässä metsämäisessä 

kasvupaikassa (pH 5,8-6,8) pensaiden ja 

puiden juurella. Kylmäkäsitellyt siemenet (4-6

viikkoa) kylvetään ulos varhain keväällä. Myös 

syyskylvö on mahdollista. Myrkyllinen! 

Cosmos bipinnatus 

PUNAKOSMOSKUKKA 

(Rosenskära) 

’ANTIQUITY’ 


Hyvin aikainen. Kukat burgundinpunaisesta 

pronssiin ja lohenpunaiseen. Korkeus n. 30- 

40cm. 

’DOUBLE CLICK’ 


Ensimmäinen kerrottu lajike. Joskus samassa 

kasvissa voi olla muutamia yksinkertaisiakin 

kukkia. Muistuttaa hieman kerrottua syysasteria. 

tosi viehättävä! 

’ROSE BONBON’ 


Kerrotut, kauniin ruusunpunaiset kukat. Tanakka 

varsi. Korkeus n. 60-90cm. Tosi viehättävä! 

’SENSATION TALL MIXED’ 


Yksinkertaiset kukat ruusunpunaisia ja valkoisia. 

Korkeus n. 90cm. Erinomainen taustakasvi. 

Yv. Kotoisin Meksikosta. Vanha koristekasvi, 

suuret kukat. Siroliuskainen lehdistö on 

koristeellinen. Hyvä leikkokukka: kestää parikin 

viikkoa maljakossa. Kukkii heinäkuusta 

myöhään syksyyn, pakkasiin asti. Kohtalainen 

perhoskukka! Värjäyskasvi, saadaan keltaista 

väriä. 

Viljely: Kylvö heti maan lämmettyä matalaan 

vakoon. Itää 5-7vrk:ssa 19-21 asteessa. Pohjoisessa 

esikasvatus maalis-huhtikuussa, jotta 

ehtisi kukkia! Viihtyy auringossa, suojaisassa, 

tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa, syvämultaisessa 

moreenimaassa. Taimiväli 20- 

30cm. Kuihtuneet kukat poistetaan. 

Cosmos sulphureus 

KELTAKOSMOSKUKKA 

(Gullskära) 

’POLIDOR MIXTURE’ 


Yv. Meillä harvinainen. Keltaiset kukat (5-6cm) 

pienempiä kuin punakosmoskukalla. Karvaiset 

lehdet myös vähemmän liuskoittuneet. Korkeus 

n. 70cm. Värjäyskasvi, kukista saadaan keltaista 

väriä. 1g = n. 120 siementä. 

- 97 - 

Viljely: Samanlainen kuin punakosmoskukalla. 

Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa 


Dimorphotheca sinuata 

KELTASÄÄKUKKA 

(Solvisare) 

’SUMMERTIME MIX’ 


Yv. Päivänkakkaraa muistuttavat keltaisen eri 

sävyiset, oranssit ja valkoiset kukat ovat auki 

vain auringonpaisteella, sulkeutuvat pilvisellä 

säällä ja yöllä. Runsashaarainen. Korkeus 

30cm. Kukkii koko kesän. 1g = n. 450 siementä. 


18 asteessa 18-21vrk:ssa. Karaistut taimet ulos 

touko-kesäkuussa. Silloin voi myös kylvää 

suoraan kasvupaikalleen, jolloin kukinta alkaa 

heinäkuussa. Viihtyy paahteessakin, kuivahkossa, 

laihassa maassa. Lamoava kasvutapa. Sopii 

kukkapenkin reunuskasviksi, kivikkoryhmiin 

sekä parvekkeelle ruukkuviljelyyn. 

Dolichos lablab 

HYASINTTIPAPU 

(Lablab) 


Yv. Trooppinen, köynnöstävä kasvutapa. Kukat 

kauniin violetit, palotkin myöhemmin koristeellisia. 

Korkeus 150-200cm. Nuoria papuja voi 

käyttää ravinnoksi, keittoaika 30min. Kukkii 

heinä-syyskuussa. 1g = noin 4 siementä. 

Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuun vaihteessa. 

Suojaisa, aurinkoinen kasvupaikka. Viihtyy 

kalkkipitoisessa, kosteutta pitävässä, ravinteikkaassa 

mullassa. Ulos vasta hallojen mentyä. 

Kaunis ja kiinnostava! 

Echium plantagineum 

PIIANKIELI 

(Blå snokört) 

’LITTLE BELLS MIX’ 


Yv. Sekoitus kellomaisista valkeista, vaaleanpunaisista, 

ruusunpunaisista, malvansinisistä ja 

purppuranpunaisista kukista. Lehdet karkeakarvaiset 

ja tummanvihreät. Korkeus n. 30-50cm. 

Erinomainen mehiläiskasvi. Kohtalainen mesikasvi 

päivä- ja yöperhosille. 

Viljely: Avomaakylvö toukokuussa. Viihtyy 

auringossa, kevyessä ja kuivahkossa mullassa. 

Liian tiheä kylvös kannattaa harventaa, silloin 

kukinta on runsasta.

Eschscholtzia californica 

KALIFORNIANTULIUNIKKO 

(Sömntuta) 

’BRIDAL BOUQUET’ 


Kerrotut tai puolikerrotut kukat erittäin suuria 

Korkeus n. 30cm. Lehdet tummanvihreitä. 

’CARMINE KING’ 


Kukat ihanan karmiininpunaiset. Korkeus n. 

40cm. 

’TROPICAL PUNCH MIX’ 


Pastellinsävyiset, silkkimäiset kukat kerrottuja 

ja puolikerrottuja. Sävyinä oranssi, keltainen, 

kermankeltainen ja ruusunpunainen. Korkeus 

20cm. 

’VIVID MIX’ 


Kukat keltaisen ja oranssin sävyjä. Korkeus n. 

30cm. 

Mv. Suomen ilmastossa yksivuotinen. Kotoisin 

Pohjois-Amerikasta. Kalifornian valtion tunnuskukka. 

Hienoliuskaiset lehdet siroja, väriltään 

yleensä hopeanharmaita. Kukat kestävät 

maljakossa, jos poimitaan nuppuisina. Kukkii 

heinä-elokuussa. 1g = n. 650 siementä. 

Viljely: Kylvö avomaalle matalaan vakoon 

mahdollisimman aikaisin keväällä. Viihtyy auringossa, 

kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteisessa, 

kalkkipitoisessa moreenimaassa. Kukkii 

7-8 viikkoa kylvöstä koko loppukesän, jos kuihtuneet 

kukat poistetaan. Sietää pari pakkasastettakin. 

Saattaa kylväytyä itse. Syyskylvö myös 

mahdollinen. 

Emilia coccinea 

EMILIA 

(Tofsblomster) 


Yv. Kirkkaan oranssinpunaiset, sutimaiset pienet 

kukat. Monta yhdessä varressa. Ei kovin 

yleinen. Korkeus n. 30-60cm. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Karaistut 

taimet ulos hallojen mentyä. Etelässä voi suorakylvö 

onnistua. Alkuun kannattaa kylvös 

suojata harsolla. Siemenet itävät hitaasti. Optimilämpötila 

16-20 astetta. Riviväli 30cm, taimiväli 

20cm. Kukkii heinäkuusta halloihin asti. 

- 98 - 

Viihtyy auringossa, vettä läpäisevässä, hyvässä 


Käyttö: Kaunis, kestävä leikkokukka. 

Euphorbia marginata 

LUMITYRÄKKI 

(Broktörel) 

annos noin 1g / 3,20€ til.no 3087 UUSI 

’BERGKRISTALL’ 

Yv. Kasvatetaan koristeellisten lehtiensä vuoksi. 

Lehdet harmahtavan vihreät, reunat puhtaan 

valkoiset. Vaatimattomat kukat myös valkoiset. 

Korkeus n. 50-60cm. Kukinta-aika heinä-syyskuu. 

Saksaksi ’Wolfsmilch. 1g = 60 siementä. 

Viljely: Joko esikasvatus tai suorakylvö (siemenet 

kylmäkäsiteltävä). Liota siemeniä 1vrk 

haaleassa vedessä. Itää 7-14vrk:ssa. Viihtyy auringossa 

ja puolivarjossa, vettä läpäisevässä, ravinteikkaassa 

mullassa. Siitepöly ja kasvimehu 

saattavat aiheuttaa allergisen reaktion. Käyttö: 

Reunuskasvina värikkäiden kasvien seurassa. 

Käytetään modernissa kukkiensidonnassa. Tosi 

viehättävä! 

Gaura lindheimeri 

SIROKESÄKYNTTILÄ 

(Sommarljus) 

’SUMMER BREEZE’ 


Maitohorsman sukulainen. Kasvatetaan yksivuotisena. 

Satumaisen kauniit, tähtimäiset valkoiset 

kukat, joissa ruusunpunaista vivahdetta 

samoin kuin nupuissa. Tämä lajike on kylmänkestävämpi 

kuin muut. On siis mahdollista, että 

se voisi talvehtiakin. Korkeus 85cm. Kukkii heinäkuusta 

pakkasiin. Kylvöstä kukintaan kestää 

n. 100pv. 1g = n. 60 siementä. 


parhaiten 20-25 asteessa. Karaistut taimet ulos 

hallojen mentyä. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

suojaisassa kasvupaikassa. Tavallinen 

kasvualusta. Kastellaan kuivina jaksoina. Romanttinen 

vaikutelma. 

Gilia capitata 

PALLEROKIURUNKUKKA 

(Bollgilia) 

’QUEEN ANNES THOMBLES’ 


Yv., siro kesäkukka. Pallomaiset kukat kauniin 

taivaansiniset. Runsashaarainen. Lehdet hienoliuskaiset. 

Korkeus n. 60-80cm. Kukinta-aika 

heinä-syyskuu. Kaunis ryhmä- ja leikkokukka.

Voi myös kuivata. Parhaita perhoskukkia. Amiraali- 

ja neitoperhosen suosikki. 1g = n. 2200 

siementä. 

Viljely: Avomaakylvö toukokuussa. Viihtyy auringossa, 

kuivassa ja tuoreessa, runsasravinteisessa 

moreenimaassa. Kylmänkestävä! 

Godetia grandifl ora 

KÄÄPIÖSILKKIKUKKA 

(Atlasblomma) 

‘PRECIOUS GEMS MIX’ 


Yv. Kotoisin Kaliforniasta. Yksinkertaiset, viehättävän 

eri sävyiset ruusunpunaiset kukat kapeateräisiä. 

Antaa kevyen, ruusuisen vaikutelman. 

Korkeus 25cm. Kukkii heinä-syyskuussa. 

Kaunis kukkatarhassa, suosittu leikkokukka. 

Viljely: Kylvö suoraan avomaalle keväällä. 

Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, 

runsasmultaisessa moreenimaassa. Harvennetaan 

n. 10-15cm välein, sillä harventamattomana 

jää yksivartiseksi. 

Gypsophila elegans 

KESÄHARSO 

(Sommarslöja) 

’GOVENT GARDEN WHITE’ 


Yv. Nopeakasvuinen kesäkukka. Valkeat, suuret, 

huntumaiset kukat. Hyvin haarova. Korkeus 

n. 45cm. Kukkii heinä-elokuussa. Hyvä leikkokukka. 


Viljely: Kylvetään varhain keväällä avomaalle 

aurinkoiseen, kuivaan tai tuoreeseen, runsasravinteiseen, 

syvämultaiseen kalkittuun moreenimaahan. 

Uusintakylvöjä voi tehdä pari kertaa 

kesässä. 

Käyttö: Voi myös kuivata. 

Helianthus annuus 

AURINGONKUKKA 

(Solros) 

Katso myös maisemointikasvit s. 124 

Kotoisin Yhdysvaltojen etelä- ja länsiosista. Intiaanit 

viljelivät sitä siellä jo n. 3000 vuotta sitten 

käyttäen siemeniä ravinnoksi. Eurooppaan 

auringonkukka tuli 1500-luvulla, aluksi vain 

koristekasvin ominaisuudessa. 1700-luvulla Venäjällä 

huomattiin sen rasvapitoisten siementen 

arvo. 1860-luvulla alkoi siellä sen varsinainen 

jalostustyö öljykasvina. Suomessakin on jo laajempaa 

viljelyä öljy- ja leikkokukaksi. Mielen- 

- 99 - 

kiintoista on se, että komea mykerö kääntyy aina 

auringon suuntaan. Kukkii heinä-syyskuussa. 

Kaunis ja kestävä leikkokukkana, kestää 6-10 

päivää.. Kohtalainen perhoskasvi. Kiinnostaa 

mm. amiraalia, neito- ja nokkosperhosta. 1g = 


Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuussa tai 

kylvö maan lämmettyä suoraan kasvupaikalle, 

kylvösyvyys 1cm. Siementen neljän viikon 

kylmäkäsittely edistää itämistä. Voi kokeilla 

syyskylvöäkin! Itää 10-20 asteessa 2-3 viikossa. 

Tilantarve 30x30cm/taimi. Viihtyy auringossa, 

tuoreessa, runsasravinteisessa ja kalkkipitoisessa 

moreenimaassa. 

’ASLAN’ 


Nopeakasvuinen. Monihaarainen. Kukat kirkkaan 

sitruunankeltaisia, keskusta kauniin vihertävän 

kellertävä. Korkeus n. 90cm. Sopii leikkokukaksi. 

’IRISH EYES’ 


Vihertävän keltainen keskusta. Korkeus n. 

45cm. Suloinen! Sopii ruukkuviljelyyn! 

LAJITELMA / 

SUNFLOWER COLLECTION 

Kaikki lajikkeet omassa pussissa 

til.no 3189 / 4,20€ UUSI 

’TALL SINGLE’ 

Kehälehdet kirkkaan keltaiset, keskusta ruskea. 

Korkeus n. 2,1-2,4m. 

’IRISH EYES DWARF’ 

Kehälehdet keltaiset, vihertävä keskusta. Korkeus 

n. 45cm. 

’AUTUMN BEAUTY’ 

Kaunis värisekoitus, myös monivärisiä. Korkeus 

. 1,8-3m. 

PAQUITO MIX’ 

Matala, pensasmainen kasvutapa. Värit keltaisesta 

ruskeanpunaiseen. Korkeus n. 45-50cm. 

’TEDDY BEAR’ 

Keltaiset, kerrotut kukat pallomaisia, hellyttävän 

pyöreitä, nallemaisia. Korkeus n. 40-60cm. 

’RUBY SUNSET’ 


Rubiininpunaiset kukat muistuttavat auringonlaskun 

värimaailmaa. Korkeus n. 1-1,5m. 

’TOTAL ECLIPSE’ 


Ainutlaatuinen sekoitus kahdesta auringonku-

kasta: toisen kukan keskusta on syvän pronssin 

värinen ja kehälehdet hieman vaaleammat. Toisella 

taas kukan keskusta on sitruunankeltainen 

ja kehälehdet vaaleankeltaiset. Molempien korkeus 

n. 80cm. Kontrastit ovat tosi upeat. 

Humulus japonicus 

JAPANINHUMALA 

(Japansk humle) 


Yv. Erittäin nopeakasvuinen köynnös, kasvaa 

3-4 metriseksi. Muistuttaa ulkonäöltään monivuotista 

humalaa, mutta sen isoruotiset ja pitkähampaiset 

lehdet ovat 5-7-jakoiset. Lehdistö 

pysyy terveenä, sitä ei vaivaa humalayökkösen 

toukat kuten sukulaistaan. Kukkii elo-syyskuussa. 

Erinomainen peittokasvi. Säilyy vihreänä 

myöhään syksyyn. 1g = n. 120 siementä. 

Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Istutusetäisyys 

50cm. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

tuoreessa, runsasravinteisessa ja runsasmultaisessa 

kasvupaikassa. 

Lathyrus odoratus 

TUOKSUHERNE 

(Luktärt) 

Yv. Kotoisin Sisiliasta. Tuoksuherneen viljelyhistoria 

alkaa 1600-luvun lopulla, kun palermolainen 

pappi, Franciskus Cupani, lähetti muutamia 

luonnonvaraisen tuoksuherneen siemeniä 

Hollantiin ja Englantiin. Kasvi ei saanut alkuun 

suurempaa suosiota, mutta vuosien kuluessa 

1800-luvun lopussa alettiin uudelleen olla kiinnostuneita 

hyvältä tuoksuvasta tuoksuherneestä 

ja kehittää uusia lajikkeita. Melko hyvä mesi- ja 

ravintokasvi perhosille. 1g = n. 12 siementä. 

’CUPANI’ 


Korkeus n. 1,5-2,5m. ’Alkuperäinen’ tuoksuherne. 

Tuotiin Englantiin v. 1699. Tummanpunaiset 

venhot violeteilla purjeilla. Ihana tuoksu! 

Kylvö- ja korjuukalenteri 

2012 

Hinta 13,95€ 

Til.no 6014 

- 100 - 

’EXHIBITORS COLLECTION’ 

jokaisessa annoksessa noin 15 siementä / 

4,20€ til.no 3436 

Jokainen lajike on omassa pussissaan. Tuoksuherneiden 

ykkössarjaa! 

‘AIR WARDEN’ 

Kukat tumman ruusunpunaiset. Korkeus n. 

1,8m. 

’BEAUJOLAIS’ 

Kukat viininpunaiset. Korkeus n. 1,8m. 

‘MRS. R. BOLTON’ 

Kukat vaalean ruusunpunaiset. Korkeus n. 1,8m. 

‘NOEL SUTTON’ 

Kukat kauniin laventelinsiniset. Korkeus n. 

1,8m. 

‘WHITE ENSIGN’ 

Kukat puhtaan valkoiset. Korkeus n. 1,8m. 

’MADAME BUTTERFLY’ 


Ainutlaatuinen sekoitus juovikkaista perinteisistä 

ns. heirloom kukista. Valkoisella pohjalla 

punaisen ja sinisen eri sävyjä. Joitakin sävyjä on 

tässä nähtävissä ensimmäistä kertaa. Pienet kukat 

tuoksuvat ihanasti. Korkeus n. 1,8m. Kukat 

ihania maljakossa. 

’PINK CUPID’ –loistosekoitus 


Matalakasvuinen, korkeus 20-30cm. Kasvuaika 

n. 90vrk. Jalostettu erityisesti ruukkuviljelyyn. 

Korkeus n. 20cm. Pienissä kukissa on ihastuttavan 

vaalean ruusunpunainen purje, venho on 

valkoinen. Hyvin voimakas, ihana tuoksu! 

’SWEETIE MIXTURE’ 


Jalostettu suositusta Cupani-lajikkeesta erityisesti 

amppelikasvatukseen. Vaikuttava sekoitus 

taivaallisen ihanista väreistä: on karmiininpunaisia, 

ruusunpunaisia, kirsikanpunaisia, laventelinsinisiä, 

lohenpunaisia ja valkoisia kukkia. 

’VILLA ROMA SCARLET’ 


Lajike on voittanut arvostetun Fleuroselect 

–kultamitalin. Häikäisevän kauniit, kirkkaanpunaiset, 

ihanalta tuoksuvat kukat. Korkeus n. 

34cm. Pitkä kukinta-aika. Sopii erinomaisesti 

ruukkuja amppeliviljelyyn. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai etelässä 

kylvö avomaalle touko-kesäkuussa. Kovakuorisia 

siemeniä on hyvä liottaa haaleassa vedessä 

vuorokauden verran ja hangata siemenen

päätä hieman hiekkapaperilla ennen kylvöä. 

Kylvä siemenet pieniin korkeisiin ruukkuihin. 

Juuristo on pitkä ja herkkä. Englannissa on 

erityisiä tuoksuherneruukkuja! Itää 16 asteessa 

14-18vrk:ssa. Korkeiksi kasvavat lajikkeet on 

hyvä latvoa 15-20 senttisinä. Latvukset, joissa 

on vähintään kaksi lehtiparia, voi juurruttaa 

vesilasissa uusiksi pikkutaimiksi. Viihtyy auringossa, 

tuoreessa, runsasravinteisessa, syvämultaisessa, 


Korkeiksi kasvavat tulee tukea heti alkuvaiheessa. 

Kuihtuneet kukat poistetaan, jotta kukinta 

jatkuu pitkään. Jos siemenet alkavat kehittyä, 

kukinta loppuu pian. 

Käyttö: Seinustoille, ruukkuviljelyyn, amppelikasviksi, 

leikkokukaksi. 

Lavatera trimestris 

KESÄMALVIKKI 

(Sommarmalva) 

’LOVELINESS’ 


Malvan näköiset kukat hehkuvan tumman ruusunpunaiset. 


’WHITE SATIN’ 


Suuret, silkkimäiset, puhtaan valkoiset kukat. 

Haaroittuva. Korkeus n. 60-75cm. Voittanut 

pronssimitalin. 

Yv. Kotoisin Etelä-Euroopasta. Kasvuaika n. 

90-100vrk. Kukkii runsaasti heinäkuusta pakkasiin. 

Monihaarainen, kaunis ryhmäkasvi, hyvä 

leikkokukka. 1g = n. 125 siementä. 

Viljely: Kylvö avomaalle toukokuussa. Esikasvatus 

huhtikuussa, jos haluaa kukkivan jo kesäkuussa. 

Viihtyy auringossa, tuoreessa, keskiravinteisessa, 

syvämultaisessa moreenimaassa. 

Limathes douglasii 

HILPPA 

(Sumpört) 


Yv. Kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista. 

Heleän keltaiset kukat (halkaisija 3,5cm). Kehälehden 

kärkiosa kaksihampainen ja valkoinen. 

Kukkii runsaasti heinä-elokuussa. Lehdet 

kauniin vihreät. Lamoava kasvutapa. Korkeus 

15cm. Meillä harvoin viljelty. Hyvä mesikasvi 

päiväperhosille. 

Viljely: Avomaakylvö varhain keväällä. Kylvöstä 

kukintaan kestää n. kymmenen viikkoa. 

Viihtyy auringossa, tavallisessa, runsasmultai- 

- 101 - 

sessa savimaassa. Kaunis reunakasvina. Sopii 

myös ruukkuviljelyyn. 

Linum grandifl orum 

PUNAPELLAVA 

(Blomsterlin) 

’CHARMER MIX’ 


Tyylikäs ja harvinainen sekoitus yksinkertaisista 

punaisista, lohenpunaisista ja valkoisista 

kukista, joissa tumma keskusta. Korkeus 45cm. 

‘RUBRUM’ 


Kukat tumman karmiininpunaiset, keskusta 

musta. Korkeus 45cm. Perinteinen kesäkukka! 

Yv. Vanhanajan kesäkukka. Kukkii runsaasti 

heinä-syyskuussa. Sopii kukkaistutuksiin, reunuskasviksi 

ja ruukkuviljelyynkin. 1g = n. 350 

siementä. 

Viljely: Kylvö heti maan lämmettyä mahdollisimman 

aikaisin. Siemen kannattaa liottaa, 

taimiväli 5-10cm. Hyvä harventaa, silloin haarovat 

runsaasti, myös kukinta on runsaampaa 

ja kukinta-aika pitempi. Viihtyy auringossa, 


moreenimaassa. Helppohoitoinen. 

Lobelia erinus ‘Pendula’ 

RIIPPALOBELIA 

(Hänglobelia) 

’CASCADE MIXED’ 


Ihana sekoitus sinisen eri sävyistä, ruusunpunaisesta, 

lilasta, punaisesta ja valkoisestakin. 

Joissakin kukissa valkoinen silmä. Kauniit värit 

amppeliin! 

’LIGHT BLUE BASKET’ 


Viehättävät, vaaleansiniset kukat. 

’CAMBRIDGE BLUE’ UUSI 


Taivaansiniset kukat. Englantilaisittain: ”Lovely 

cool colour”. Kultamitalilla palkittu lajike! 

Yv. Kotoisin Etelä-Afrikasta. Kannukselliset 

kukat. 1g = n. 30000 siementä. 

Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Pieni siemen 

itää 12 asteen lämpötilassa 1-2 viikossa. 

Siementä ei peitetä, itää valossa. Kukkii aikaisin 

kesäkuusta pakkasiin asti. Kukinnan varmista-

miseksi kasvuston voi leikata välillä lyhyeksi. 

Viihtyy parhaiten puolivarjossa, ei kestä paahdetta. 

Kastellaan säännöllisesti ja lannoitetaan 

viikoittain. 

Malope tridifa 

MALOPPI 

(Praktmalva) 

’STRAWBERRIES & CREAM MIX’ 


Yv. Kotoisin Keski-Euroopasta. Pystykasvuinen 

ja haarova. Sekoitus kukista, joiden suonikkaat 

terälehdet ovat valkoiset, tumman tai vaalean 

ruusunpunaiset. Nielu on tumma. Kukan 

läpimitta parhaimmillaan 7,5cm. Kukinta-aika 

heinä-syyskuu. Kolmihalkoiset, herttamaiset 

lehdet kauniin vihreät. Korkeus n. 75cm. Sopii 

seinustalle. Hyvä leikkokukka. 

Viljely: Avomaakylvö toukokuussa. Viihtyy auringossa, 

kosteutta pidättävässä, keskiravinteisessa, 

syvämultaisessa moreenimaassa. 

Matthiola incana 

TARHALEUKOIJA 

(Sommarlövkoja) 

‘GIANT PERFECTION MIX’ 


Yv. Kotoisin Välimeren alueelta. Viljelty jo 

1200-luvulla Euroopan puutarhoissa kauniin 

kukinnan ja ihanan tuoksun vuoksi. Väri vaihtelee 

kermankeltaisesta, valkoiseen, vaaleanpunaisesta 

tummanpunaiseen, pehmeän laventelinsinisestä 

tummanviolettiin. Korkeus n. 45cm. 

Kukinta-aika kesä-elokuu. Kaunis leikkokukka. 

Hyvä ja arvokas mesikasvi perhosille. 1g = n. 



21 asteessa 1-2 viikossa. Viihtyy auringossa ja 

puolivarjossa ravinteikkaassa, kalkkipitoisessa 


Nemophila discoidalis 

MUSTASIEVIKKI 

(Kärlleksblomster) 


Yv. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Englanniksi 

’Penny Black’. Hätkähdyttävän kauniit, melkein 

hiilenmustat kukat, joissa kaikissa selvärajainen, 

kapea, valkoinen reunus. Pariliuskaiset 

lehdet kauniin vihreät. Korkeus n. 15cm. Kukinta-aika 

heinä-syyskuu. Sopii reunuskasviksi, 

ruukkuun sekä amppeliin. 1g = n. 260 siementä. 

Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa tai 

- 102 - 

avomaakylvö toukokuussa. Taimiväli 10cm. 

Muodostaa tiheitä kasvustoja. Viihtyy auringossa 

ja puolivarjossa, runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa 

vettä läpäisevässä maassa. 

Nemophila menziesii 

SINISIEVIKKI 

(Prins Gustafs öga) 


Yv,, Nopeakasvuinen, kukkii 5-6 viikkoa kylvöstä 

taivaansinisin kukin, joissa valkoinen 

keskusta (kukkien leveys 2-3cm). Lehdet hienoliuskaiset, 

harmahtavan vihreät. Korkeus n. 

15-20cm. Sopii kukkamaan reunaan, kivikkoon, 

ruukkuun ja amppeliin. Hauska ruotsinkielinen 

nimi, ’Prins Gustavs öga’! Kukkii heinä-syyskuussa. 


Viljely: Kuten mustasievikki. 

Nicotiana alata 

VALKOTUPAKKA 

(Vit blomstertobak) 

’WHITE’ 


Yv., valkoinen koristetupakka. Korkeus n. 

75cm. Torvimaiset, kauniit kukat tuoksuvat 

voimakkaasti iltaisin ja öisin. Erinomainen mesikasvi 

varsinkin yökkösille ja kiitäjille! Sopii 

parvekkeelle ja pihamaalle. 1g = n. 6000 siementä. 

Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siemeniä 

ei peitetä, itää valossa. Itää 20-asteessa 

1-2 viikossa. Kasvuaika n. 120vrk. Karaistut 

taimet istutetaan ulos kesäkuussa hallaöiden 

mentyä ohi. Viihtyy auringossa, tuoreessa, 

runsasravinteisessa, syvämultaisessa moreenimaassa. 

Kukkimisen jatkumiseksi lakastuneet 

kukat poimitaan pois. Herkkä saamaan kirvoja 

ja punkkeja. Kastellaan riittävästi. Hallanarka. 

Myrkyllinen! 

Nicotiana x sanderae (Sandrerae-ryhmä) 

KORISTETUPAKKA 

(Blomstertobak) 

’PERFUME MIX’ F1 


Yv. Torvimaiset, tuoksuvat kukat. Värisekoitus 

punaisen eri sävyistä ja valkoisesta. Tanakka. 

Matalakasvuinen, korkeus n. 40-45cm. Sopii 

ryhmäkasviksi ja ruukkuihin. 

Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Kasvatus 

kuten valkotupakalla. Myrkyllinen!

Nicotiana sylvestris 

NARSISSITUPAKKA 

(Narcisstobak) 


Yv. Koristeellinen, viehättävän näköiset ihanalta 

tuoksuvat, nuokkuvat, torvimaiset, valkoiset 

n. 10cm pitkät kukat. Pitkä kukinta-aika heinäkuusta 

syyskuuhun. Lehdet isot ja näyttävät. 

Korkeus n. 150cm. Monen mielestä kaunein tupakkalaji. 

Upea ryhmäkasvi. Erinomainen mesikasvi 

varsinkin yökkösille ja kiitäjille! 1g = n. 

29.000 siementä. 

Viljely: Kasvatus, kuten valkotupakalla. Taimet 

suuria, ruukun oltava vähintään 11-13cm läpimitaltaan. 

Myrkyllinen! 

Nicotiana rustica 

KESSU 

(Bondtobak) 

’AMERSFORT’ Luomusiemen 


Yv. Vanha palturintupakka eli nurkantakanen. 

Kotoisin Yhdysvaltain eteläosista ja Meksikosta. 

Kasvaa n. metrin korkuiseksi, hyvässä maassa 

korkeammaksikin. Lehdet isoja, pyöreitä muodoltaan, 

kukat kellanvihreitä. Palturintupakassa 

on 10% enemmän nikotiinia kuin virginialaisessa. 

Vanhin tieto tupakan viljelystä Suomessa on 

vuodelta 1671. Vuonna 1724 annettiin viljelystä 

erityinen julistus, jossa kaupungit velvoitettiin 

sitä viljelemään, etteivät rahat menisi ulkomaille. 

1800-luvulla alettiin käyttää venäläistä 

tupakkaa. Viime sotien aikana tupakanviljelyä 

harrastettiin yleisesti. Mielenkiintoinen kasvi 

muistuttamassa vanhoista ajoista. Erinomainen 

mesikasvi varsinkin yökkösille ja kiitäjille! 

Viljely: Vaatii aurinkoisen ja mielellään etelään 

viettävän runsasmultaisen maan, pH n. 6,0. 

Kova savimaa ei sovi tupakalle, maan on oltava 

kuohkeaa ja kevyttä. Esikasvatus maaliskuun 

puolivälissä. Siemeniä ei peitetä, itää valossa. 

Kasvu vaatii runsaasti lämpöä, huoneen lämpötila 

ei saa laskea alle 20 asteen. Karaistut taimet 

viedään ulos kesäkuun alussa, hallanvaaran 

mentyä ohi. Taimiväli 50cm, samoin riviväli. 

Runsas kalilannoitus on välttämätöntä: Se parantaa 

tupakan laatua ja edistää sen palamista. 

Puuntuhka on tähän mitä sopivinta. Istutuksen 

yhteydessä on hyvä kastella, muuten tupakka 

kestää hyvin kuivuutta. Lehtihankoihin ilmestyvät 

“varkaat” poistetaan välittömästi. Kukkia ei 

poisteta ennen kuin kasvukauden loppupuolella, 

elokuun alkupuoliskolla. Joka taimeen jätetään 

10-12 lehteä. 

- 103 - 

Korjuu:. Keltaisen laikun ilmaantuminen lehtiin 

merkitsee tuleentumista ja korjuun aikaa. 

Ensimmäiset lehdet ovat korjuukypsiä jo elokuun 

puolella, toinen sato korjataan syyskuun 

alkupuolella, ennen hallojen tuloa. Eri aikoina 

korjattu sato pidetään kuivattaessa erillään. Kuivattamisessa 

on omat sääntönsä. Kirjallisuutta 

voi tiedustella kirjastoista. 

Käyttö: Paitsi tupakan valmistamiseen, kessua 

on käytetty aikaisemmin tuholaistorjuntaan. 

Nyt sen käyttö ei ole enää sallittua luomuviljelyssä! 

Myrkyllinen! 

Papaver rhoeas 

SILKKIUNIKKO 

(Kornvallmo) 

‘SHIRLEY MIX’ 


Puolikerrottujen kukkien väri vaihtelee punaisen 

eri sävyistä valkoiseen. Terälehtien tyvessä 

usein musta täplä. Korkeus n. 60cm. 

Yv. Nuput nuokkuvia, kukan auetessa suoristuvat. 

Kukinta-aika pitkä, heinäkuusta pakkasiin 

asti. 1g = n. 9000 siementä. 

Viljely: Kylvö aikaisin keväällä avomaalle. 

Kylvön helpottamiseksi pienet siemenet voi 

sekoittaa hiekkaan, jolloin kylvöstä tulee riittävän 

harva. Taimiväliksi harvennetaan 10-15cm. 

Viihtyy auringossa kuivassa tai tuoreessa, keski- 

tai runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa runsasmultaisessa 

maassa. Viihtyessään kylväytyy 

itse! 

Käyttö: Terälehdistä saadaan väriä viineihin ja 

lääkkeisiin. Siemenkotaa käytetään kuivakukkana. 

Papaver somniferum Paenifl orum-ryhmä 

PIONIUNIKKO 

(Pionvallmo) 

’LILAC POMPOM’ 


Valtavan suuret, kalpean lilan väriset kerrotut 

kukat. Varret tanakat. Korkeus 90cm. Kukintaaika 

pitempi kuin muilla unikoilla. 

’POPPY COLLECTION’ 


Yv. oopiumiunikon lajikeryhmä. Silmiinpistävän 

kaunis lajitelma viidestä kauniista lajikkeesta: 

’Black Paeony’, ’Flemish Antique’, 

Pink Bicolour’, ’Scarlet Paeony’ ja ’Swansdown’. 

Kaikki lajikkeet omissa pusseissaan. 

Kukat kerrottuja ja puolikerrottuja, terälehdet

ipsureunaiset. Kukat valkoisia ja punaisen eri 

sävyjä ruusunpunaisesta lähes mustaan. Korkeus 

n. 90cm. 1g = n. 2200 siementä. 

Viljely: Kuten silkkiunikolla! 

Käyttö: Reunakasviksi ja leikkokukaksi. Siemenet 

leivontaan. Siemenkodat kuivakukiksi. 

Myrkyllinen! 

Petunia x hybrida 

PETUNIAT 

(Petunia) 

Yv. Kotoisin Etelä-Amerikasta. Tunnetaan 35 

lajia. Ensimmäiset petunian siemenet tuotiin 

Eurooppaan vuonna 1830, ja kasvi sai heti 

huomiota. Suomeen petunia tuli 1800-luvun 

loppupuolella. Aikaisemmin sitä pidettiin myös 

huonekasvina. Mesikasvi kiitäjille, erityisesti 

etelänpäivä- ja kierokiitäjälle! 1g = n. 8000 

siementä. 

Viljely: Esikasvatus maaliskuussa. Karaistut 

taimet viedään ulos hallaöitten mentyä. Latvotaan, 

niin että saadaan tuuheita taimia. Viihtyy 

auringossa, tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa, 

syvämultaisessa, vettä läpäisevässä 

mullassa. Kuihtuneet kukat kerätään pois, jottei 

kukinta lakkaisi. Lannoitetaan viikoittain luonnonmukaisella 

lannoitteella. Helppohoitoinen. 

Huom, erittäin pieni siemen, avaa pakkaus varovasti! 

’DUO DOUBLE MIX’ F1 


Neilikkaa tai ruusua muistuttava kerrottu kukka. 

Nopeakasvuisempi, haaroittuvampi ja tanakampi 

kuin tavalliset Multifl ora -sarjan petuniat. 

Kukat vaalean ruusunpunaisesta burgundinpunaiseen, 

valkoisia ja on punavalkoraidallisiakin. 

Kukkia kehittyy koko kesän ajan Korkeus 

n. 25cm. 

’PURPLE WAVA’ 


Royal Horticultural Societyn palkitsema lajike. 

Helppo kylvää, siemen on pilleröity. Kauniit 

purppuranpunaiset kukat. Kehitetty erityisesti 

amppelikasvatukseen. Runsas kukinta. 

’REFLECTIONS MIX’ 


Hurmaava punaisten, lilojen ja valkoisten kukkien 

sekoitus. Erikoisuutena kukissa on näkyvissä 

tummat, kauniit lehtisuonet. Korkeus n. 

30cm. 

- 104 - 

RUUSUPAPU 

Kts. Vihannekset, s. 30 

Quamoclit lobata 

LIUSKAMIINANKÖYNNÖS 

(Spanska fl aggan) 


Yv. Köynnöskasvi. Korkeus 1,20-2m. Viljelty 

meillä jo 1920-luvulla. Kapean torvimaiset 

kukat ovat toispuoleisessa tertussa. Nuppuisina 

ne ovat väriltään punaisia, puoliksi auenneina 

oranssinpunaisia ja täysin auenneina keltaisia 

eli kaikkia värejä on nähtävissä tertussa samanaikaisesti. 

Ruotsinkielinen nimi, spansk fl aggan, 

kuvaa hyvin näitä värejä. Heteet ovat pitkät 

ja keltaiset. Lehdistö jokseenkin vähäinen, jolloin 

kukat pääsevät hyvin oikeuksiinsa. 

Viljely: Taimikasvatus helmi-maalis-huhtikuussa. 

Mitä aikaisempi kylvö, sen aikaisempi 

kukinta. Viihtyy lämpimässä, aurinkoisessa 

kasvupaikassa ja kosteutta pidättävässä, runsasravinteisessa 

maassa. Ulos hallavaaran mentyä 

ohi. Seinustalle ryhmäkasviksi, aidanteille, 

amppeliin, ruukkuihin ja leikkokukaksi. 

Reseda odorata 

TUOKSURESEDA 

(Luktreseda) 

‘SWEET SCENTED’ 


Ihana tuoksu, kevyt, kellanvihreä kukinto, 

oranssit heteet. Korkeus n. 30-40cm. Kasvuaika 

n. 75-85 vrk. 

Mv. Ei talvehdi meillä. Vanhanajan tuoksukasvi. 

Pystykasvuinen, hieman rentovartinen. Pienet 

lehdet soikeat. Kuivattuja kukkia löydetty 

muumioiden hautakammioista. Kukkii heinäsyyskuussa. 

1700-1800-luvun taitteessa ollut 

yksi Euroopan muotikasveista säätyläisten keskuudessa! 

Melko hyvä mesikasvi perhosille! 


Viljely: Kylvö aikaisin keväällä suoraan avomaalle. 



ja kalkkipitoisessa maassa. Taimiväli 10-15cm. 

Pohjoisessa taimikasvatus. Voi kasvattaa myös 

ruukussa. 

Korjuu: Kuivataan nopeasti kimppuina, kun 

suurin osa kukista on avoinna.

Rhodochiton atrosanquineus 

KEIJUNMEKKO 

(Törnrosas kjörtel) 

’PURPLE BELL VINE’ 


Yv. Kotoisin Meksikosta; sukunsa ainoa laji. 

Saanut nimensä erikoisen näköisistä kukistaan. 

Koostuu kahdesta osasta: verenpunaisesta, hametta 

muistuttavasta leveästä verhiöstä, jonka 

keskeltä roikkuu suppilomainen, tumman purppuranpunainen 

teriö. Teriön varistua, ’mekko’ 

pysyy pitkään koristeellisena. Kasvatettiin jo 

1920-luvulla, nyt tullut uudestaan suosituksi. 

Köynnös- ja amppelikasvi. Korkeus n. 180-300 

cm. Kukkii kesä-syyskuussa riippuen kylvöajankohdasta. 


Viljely: Esikasvatus helmi-maaliskuussa. Siemeniä 

ei peitetä, itää valossa. Istutusetäisyys 

40cm. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tuoreessa, 

runsasravinteisessa ja runsasmultaisessa 


Rudbeckia hirta 

KESÄPÄIVÄNHATTU 

(Sommarrudbeckia) 

‘CHEROKEE SUNSET’ UUSI 


Kerrotut ja puolikerrotut kukat suuria. Monissa 

tumma keskusta. Väritys aivan ainutlaatuinen, 

auringonlaskun kellertävän ja oranssin sävyjä. 

Voimakaskasvuinen. Korkeus n. 60cm. Kultamitalilla 

palkittu. 

’MORENO’ 


Laitakukissa oranssinkeltaiset reunat, jotka 

muuttuvat keskustaa kohti lämpimän ruskeanpunaisiksi. 

Keskusta mahonginvärinen. Tukevavartinen. 


Yv. Kotoisin Pohjois-Amerikan preerioilta. 

Fantastinen loppukesän kukkija, kukinta-aika 

heinä-syyskuu. Isot lehdet ja isot kerrotut tai 

puolikerrotut mykerökukat. Hyvä ryhmäkasvi, 

voi kasvattaa myös astiakasvina. Kestävä 

leikkokukka. Ryhmäistutuksiin. Kuivakukaksi, 

myös siemenkota on kaunis kuivattuna. Hyvä 

mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille. 1g = n. 



14-20vrk:ssa. Viihtyy auringossa, ravinteikkaassa, 

kalkkipitoisessa ja tuoreessa hiekkamultaseoksessa. 

Istutusväli 25cm. Viihtyessään 


- 105 - 

Schizanthus pinnatus 

Wisentonensis-hybridi 

PERHOSKUKKA 

(Fjärilsblomster) 

‘STAR PARADE’ 


Yv. “Köyhän miehen orkidea”. Kotoisin Chilestä. 

Sopii kasvatettavaksi ruukussa ikkunalla 

tai kukkapenkissä. Kukissa punaisen eri sävyjä 

ja hieman valkoistakin. Kukkia on niin paljon, 

ettei lehtiä juuri näy. Kukkii pitkään heinä-elokuussa. 

Korkeus n. 30-40cm. Hyvä leikkokukka. 

Hallanarka. 1g = n. 1600 siementä. 

Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Viihtyy 

auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, 

syvämultaisessa, kalkkipitoisessa moreenimaassa. 

Ei siedä märkyyttä. 

Tagetes erecta 

ISOSAMETTIKUKKA 

(Sammetsblomma) 

’CRACKERJACK’ 


Komeat, kerrotut kukat voimakkaan värisiä 

keltaisesta oranssiin ja siltä väliltä. Korkeus n. 

65cm. Erittäin aikainen. 

’KILIMANJARO WHITE’ 


Kerrottu, vaniljanvalkoinen kaunotar, muistuttaa 

neilikan kukkaa. Korkeus n. 45cm. 

‘SMILES’ 


Suuret, kirkkaan keltaiset, kerrotut kukat. Korkeus 

n. 80cm. Kukkii kesä-syyskuussa. Käytetään 

kasvivärjäykseen. 

Yv. Kotoisin Etelä-Amerikasta, Meksikosta. 

Espanjalaiset toivat Eurooppaan 1573. Suomessa 

tiedetään isosamettikukkaa kasvatetun 

jo 1700-luvulla. Kukkaa käytettiin syöpäläisten 

torjuntaan. Hyvä ja arvokas mesikasvi päivä- ja 

yöperhosille! 1g = n. 300 siementä. 

Viljely: Esikasvatus maaliskuun lopulla. Siemenet 

peitetään hyvin ohuelti. Itää 20 asteessa 

3-10 vrk:ssa. Taimikasvatusaika n. 9-11 viikkoa. 

Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kuivassa ja 


moreenimaassa. Etelärannikolla voi kylvää suoraan 

kasvupaikalleen. Hallanarka! 

Käyttö: Kasvimaalla kaalin viereen istutettuna 

torjuu tuholaisia. Käytetään sekä lankojen että 

ruokien värjäämiseen. Saadaan sitruunankel-

taista väriä. Kukkia voi käyttää virkistävän juoman 

valmistukseen. Käytetty matolääkkeenäkin. 

Tagetes patula 

RYHMÄSAMETTIKUKKA 

(Sammetsblomster) 

Nykyisin ollaan sitä mieltä, ettei ryhmäsamettikukka 

olisi oma lajinsa, vaan isoja kääpiösamettikukan 

risteytymä. Pitkä kukinta-aika aina 

pakkasiin asti. Värjäyskasvi, saadaan sitruunankeltaista 

väriä. Karkottaa lehtikirvoja. Hyvä ja 

arvokas mesikasvi päivä- ja yöperhosille. 1g = 


Viljely: Kuten isosamettikukalla. 

’BO JANGLE’ 


Hurmaava ja huomiota herättävä värien yhdistelmä: 

yksinkertaiset tai kerrotut kukat tumman 

mahongin ja keltaisen yhdistelmiä muistuttaen 

silmiin tuijottavaa pantteria. Korkeus n. 45cm. 

Säänkestävä. Reunuskasviksi ja leikkokukaksi. 

’CAT’S EYES’ 


Erityisen tanakkakasvuinen. Keskellä lämpimän 

keltaiset kehälehdet pieniä ja kiehkuraisia; 

reunoilla kehälehdet suuria ja oranssin punaisia. 

Korkeus n. 25-30cm. Silmiinpistävän kaunis. 

Edelleen suosituin samettikukkamme! 

’RED BROCADE’ 


Kauniit kukat puolikerrottuja, mahonginpunaisia, 

joissa keltainen keskusta. Korkeus n. 20- 

25cm. Aikainen, kukinta-aika pitkä. 

KÄÄPIÖSAMETTIKUKKA 

Kts. yrtit, s. 75 

Tropaeolum peregrinum 

KANARIANKRASSI 

(Fjärilskrasse) 


Yv. Helppohoitoinen ja nopeakasvuinen köynnös 

(n. 2-5 m). Nimestään huolimatta kotoisin 

Etelä-Amerikasta. Lehdet liuskaiset, keltaiset 

kukat ripsuiset. Kasvin ruotsalainen nimi suomennettuna 

(perhoskrassi) kuvaa hyvin sen 

ulkonäköä. Kukkii heinä-syyskuussa. Kohtalainen 

mesi- ja ravintokasvi perhosille. Mehiläiskasvi. 


- 106 - 

Viljely: Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

kosteutta pidättävässä, runsasravinteisessa ja 

syvämultaisessa puutarhamaassa, esim. suojaisalla 

seinustalla. Esikasvatus huhtikuussa 

aikaistaa kukintaa. Avomaakylvö maan lämmettyä. 

Siementen liottaminen yön yli nopeuttaa 

itämistä. Itää 20 asteessa 7-12 vrk:ssa. Viljelyaika 

n. 6 viikkoa. Kuivina aikoina huolehditaan 

kastelusta. Hallanarka. 

Tropaeolum majus 

KÖYNNÖSKRASSI 

(Indiankrasse) 

’DAYGLOW MIX’ 

annos noin 35 siementä / 1,90€ til. no 3217 

Sekoitus yksinkertaisista ja puolikerrotuista punaisista, 

keltaisista ja oranssista kukista. Jalostettu 

erityisesti amppelikasvatukseen. Ei kasva 

niin pitkäksi kuin edellinen. 

‘TROPICAL MIX’ 


Hehkuvan sävyisiä yksinkertaisia keltaisia, punaisia 

ja oransseja kukkia. Korkeus n. 1,8-2m. 

Yv. Nopeakasvuinen köynnös. Kotoisin Perusta 

ja Chilestä. Viljelty 1600-luvulla vihannes- ja 

lääkekasvina. Kohtalainen mesi- ja ravintokasvi 

perhosille. Mehiläiskasvi. 1g = n. 8 siementä. 

Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuun vaihteessa. 

Siemenet on hyvä liottaa ennen kylvöä. Itää 

20 asteessa 7-12vrk:ssa. Taimikasvatusaika n. 

kuusi viikkoa. Karaistut taimet ulos hallojen 

mentyä. Etelässä voi kylvää suoraan kasvupaikalleen. 


kosteutta pidättävässä runsasravinteisessa, 

syvämultaisessa maassa. Kukkii ensimmäisiin 

pakkasiin asti, kun muistetaan poistaa kuihtuneet 

kukat. 

Käyttö: Kirpakan makuisia lehtiä voi käyttää 

salaatin mausteena samoin kuin kukkia. Niissä 

on erityisen paljon C-vitamiinia. Siemeniä käytetään 

kapriksen tapaan. Kuivattuja ja jauhettuja 

siemeniä voi käyttää pippurin korvikkeenakin. 

Torjuu kirvoja. Käytetty erityisesti omenapuun 

alla. 

Tropaeolum majus ‘Nanum’ 

PENSASKRASSI 

(Buskkrasse) 

Yv. Pensastava, rentovartinen kasvutapa. Sopii 

kasvimaan- ja kukkapenkin reunaan ja ruukkuviljelyyn. 

Kohtalainen mesi- ja ravintokasvi 

perhosille. Mehiläiskasvi. 1g = n. 8 siementä.

Viljely: Kuten köynnöskrassi. 

Käyttö: Kuten köynnöskrassi. 

‘PRINCESS OF OF INDIA’ UUSI 


Hehkuvanpunaiset, yksinkertaiset kukat. Tummanvihreät 

ja koristeelliset lehdet. Korkeus n. 

20-25cm. Suosittu! 

NASTURTIUM COLLECTION/ 

LAJITELMA 

5 lajiketta / 4,20€ til.no 3187 

12 siementä kutakin lajiketta erikseen pakattuna. 

’ALASKA MIX’ 

Kukat yksinkertaiset, voimakkaat värit. Lehdet 

vihreänvalkokirjavat. Soveltuu ruukkuja amppeliviljelyyn. 


’DAYGLOW MIX’ 

Sekoitus yksinkertaisista ja puolikerrotuista keltaisista 

ja punaisen eri sävyisistä kukista. Köynnöstävä. 

’PEACH MELBA’ 

Huomiota herättävän kauniit yksinkertaiset 

persikan väriset kukat. Lehdet tummanvihreät. 


’PRINCESS OF INDIA’ 

Yksinkertaiset tummanpunaiset kukat. Tummanvihreissä 

lehdissä suklaanruskeaa häivähdystä. 


TOM THUMB MIX’ 

Värikäs sekoitus yksinkertaisista kukista. Kaunis 

reunuskasvina. Korkeus n. 23-30cm. 

SAYUSY RASCAL’ 


Viehättävät yksinkertaiset pastellimaiset, lohenpunaiset 

kukat ja valkovihreänkirjat marmoriset 

lehdet. Kukki aikaisin. Korkeus n. 20cm. Herkän 

näköinen! 

‘WHIRLEYBIRD MIXED’ 


Kukat yksinkertaisia: keltaisen, oranssin ja punaisen 

sävyjä! Korkeus 30cm. Kasvuaika n. 60- 

70 vrk. Monen mielestä kaunein pensaskrassi! 

Verbena bonariensis 

JÄTTIVERBENA 

(Jätteverbena) 

’PURPLE ELEGANCE’ 


Laji on kotoisin Amerikan subtrooppisilta ja 

trooppisilta alueilta. Monivuotinen, mutta meillä 

yksivuotinen. Jäykät varret. Kauniin tumman 

- 107 - 

lilan väriset kukat tiheissä, 5-8cm:n levyisissä 

huiskiloissa. Korkeus n. 120cm. Kukinta-aika 

heinä-syyskuu. Kukkaistutuksiin ja leikkokukaksi. 

Erinomainen mesikasvi perhosille. 1g = 


Viljely: Esikasvatus helmikuussa. Siemenet 

kylmäkäsiteltävä neljä viikkoa. Itää 20 asteessa. 

Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasmultaisessa 

ja –ravinteisessa moreenimaassa. 

Viola wittrociana 

TARHAORVOKKI 

(Pense) 

’ADONIS’ UUSI 


Suuret, ihastuttavat kukat. Sinisten sävyjen ja 

valkoisen yhdistelmä. Keskellä oleva pieni ’silmä’ 

keltainen. Korkeus 15-20cm. 

’AMBER KISS’ F1 


Aaltoreunaiset kukat kirkkaan oransseja, keskustassa 

keltaista ja mustia viivoja. Korkeus n. 

12-15cm. Kasvutapansa vuoksi sopii erityisen 

hyvin ruukkuja amppelikasvatukseen. Kukkien 

väri ja muoto ainutlaatuinen. 

BLACK BEAUTY’ 


Mustat samettimaiset kukat. Keskustan ’pieni 

’silmä’ keltainen. Korkeus 15-20cm. 

’HAPPY MEMORIES’ F2 


Kauniit, herkät kukat. On ruusunpunaisia, kermankeltaisia 

ja pronssin värisiä. Kukkien avautuessa 

sävyt ovat voimakkaat, mutta vanhetessaan 

värit hiipuvat pastellin sävyisiksi 

Yv. Risteytyksen tuloksia. Toisena vanhempana 

Viola tricolor sekä toisina Viola lutea ja Viola 

altaica. Rakastetuimpia kesäkukkia, mikä perustuu 

niiden pitkään ja runsaaseen kukintaan 

ja kauniisiin, suuriin kukkiin. 1g = n. 800 siementä. 

Viljely: Esikasvatus tammi-helmikuussa. Itää 

15-20 asteessa 10-21vrk:ssa. Viihtyy auringossa 

ja puolivarjossa, ravinteikkaassa, kosteahkossa 

mullassa. Kuihtuneet kukat poistetaan. Pitkä 

kukinta-aika toukokuusta syyskuuhun. Ryhmäkasviksi. 

Ruukkuviljelyyn.

Zaluzianskya capensis 

LÄÄKÄRINKUKKA 

(Nattblomster) 


Yv. Meillä aika harvinainen. Kasvatus yleistynyt 

maailmallakin vasta 1990-luvulla. Kaunis, 

herkkä ulkonäkö. Valkoiset, suloisen pienet 

kukat tuoksuvat iltaisin ihanasti. Siitä englanninkielinen 

nimi ’Midnight Candy’. Korkeus n. 

30-35cm. Kukkii heinäkuusta pakkasiin. Hyvä 

mesikasvi. Houkuttelee perhosia, kimalaisia ja 

mehiläisiä. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. Karaistut taimet 

ulos hallojen mentyä. Viihtyy auringossa ja 

puolivarjossa, ravinteikkaassa, vettä läpäisevässä 

maassa. Helppo! 

Zinnia elegans 

ISOTSINNIA 

(Zinnia) 

’BIG BOY’ 


Jättikokoiset puolikerrotut kukat ihastuttavan 

värisiä: keltaisia, oransseja, punaisia ja ruusunpunaisia. 

Korkeus n. 75cm. Erinomainen leikkokukka. 

Anthemis tinctoria 

KELTASAURAMO 

(Färgkulla) 

‘KELWAY’ 


Kv. tai Mv. Päivänkakkaran näköiset, keltaiset 

kukat. Näyttävä, kestävä kukinta heinä-lokakuussa. 

Korkeus n. 60cm. Paikoin villiintynyt. 

vaikkei kuulu alkuperäiseen kasvistoomme. 

Tullut meille 1800-luvun loppupuolella heinänsiemenen 

mukana. Tavataan jopa Lapissa. 

Hyvä mesikasvi päivä- ja yöperhosille! 1g = 

n. 2100 siementä. Viljely: Kylvö keväällä tai 

loppukesällä. Myös syyskylvö mahdollinen. 

Itää 1-3 viikossa. Viihtyy auringossa, erittäin 

kuivassa, keskiravinteisessa, kalkkipitoisessa 

moreenimaassa. Ei ole kovin pitkäikäinen, mutta 

kylväytyy hyvin itsestään. Käyttö: Kukkia 

käytetään kasvivärjäyksessä saamaan kirkkaan 

keltaista väriä. Kaunis leikkokukkana, Sopii 

myös kuivakukaksi. 

- 108 - 

VÄRIKASVIT 

’FABERGÉ MIX’ 


Häikäisevä värivalikoima valkoisista, keltaisista 

ja punaisen eri sävyisistä pastellimaisista kukista. 

Teriön uloimmat kehälehdet ovat pidemmät 

ja muodostat kauniin reunuksen koholla olevan 

keskustan ympärille. Vankkarakenteinen. Korkeus 

n. 75-80cm. Erinomainen leikkokukka! 

’FIREWORKS MIX’ 


Suuret, kerrotut kukat keltaisia, oransseja, kirkkaan 

punaisia ja ruusunpunaisia. Korkeus 75cm. 

Yv. Kotoisin Etelä-Amerikasta. Toiselta nimeltään 

oppineittenkukka. Jäykkien varsien latvoissa 

isot mykerökukinnot (5-10 cm). Lehdet 

myös jäykät, karvaiset, pitkulaiset ja vastakkaiset. 

Kukat muistuttavat muodoltaan ja väriltään 

daalian kukkia. Kukkii heinä-syyskuussa. 

Kaunis ja kestävä leikkokukka. Hyvä mesikasvi 

varsinkin päiväperhosille. 1g = n. 100 siementä. 

Viljely: Esikasvatus huhtikuussa,. Itää 18 asteessa 

5-10vrk:ssa. Istutuskelpoiseksi 9-10 

viikossa. Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, 

runsasmultaisessa vettä läpäisevässä 

maassa. Etelässä voi suotuisilla paikoilla 

kylvää suoraan kasvupaikalleen. Hallanarka. 

Carthamus tinctorius 

SAFLORI 

(Saffl or) 

‘ZANZIBAR’ 


Ohdakekasvi, jota viljellään yksivuotisena. Kotoisin 

Välimeren alueelta. Korkeus n. 90cm. Piikikkäät, 

kiiltävät lehdet kasvavat pitkin tukevaa 

vartta. Latvassa voimakkaan oranssinvärinen 

kukka. Kestää väliaikaisesti jopa -15°C pakkasta. 

Mehiläiskasvi. Melko hyvä mesikasvi päiväperhosille! 

1g = n. 25 siementä. Viljely: Esikasvatus 

maalis-huhtikuussa. Karaistut taimet 

ulos kesäkuussa. Etelässä suotuisilla paikoilla 

avomaakylvö. Aurinkoinen, suojaisa paikka. 

Multava, keskiravinteinen maa, savessa jää matalaksi. 

Korjuu: Värjäykseen kukat kerätään 

täysin auenneina, kuivakukiksi kukinnan alkuvaiheessa. 

Lehdet voivat jäädä varsiin. Käyttö: 

Kukista saadaan lankoihin punertavankeltaista 

väriä. Voidaan käyttää ruokiin väriä antamaan ja

teesekoituksiin. Siemenistä saatava hieno öljy 

(safl oriöljy) sopii ruuanlaittoon. Sitä on käytetty 

ennen verenpaineen alentamiseen. 

Coreopsis tinctoria 

TIIKERIKAUNOSILMÄ 

(Skönhetsöga) 

‘TALL VARIETES MIXED’ 


Yv. Väri- ja koristekasvi. Kukat kaksiväriset 

(4-6cm): tyvestä ruskehtavan punalaikkuiset, 

kehräkukat lämpimän keltaiset tai ruskehtavan 

punaiset. Kukkii heinäkuusta syyskuuhun. Korkeus 

n. 80cm. Hyvä perhoskasvi! 1g = n. 300 

siementä. Viljely: Esikasvatus huhtikuussa, 

jotta saataisiin aikainen kukinta. Kylvetään suoraan 

omaan pottiinsa, ei kestä koulimista. Itää 

1-3 viikossa. Karaistut taimet ulos ilmojen lämmettyä. 

Etelässä voi kylvää suoraan avomaalle 

harson alle. Taimiväli 25cm. Viihtyy auringossa 

ja puolivarjossa, tuoreessa, runsasmultaisessa 

puutarhamaassa. Myös syyskylvö mahdollinen. 

Käyttö: Kukista saadaan kestävää kellanoranssia 

väriä. Kestävä leikkokukka. Kukkia voi kuivata 

teeksi. Käytetty myös kahvin korvikkeena. 

Juuresta valmistettua teetä on käytetty ripulin 

hoitoon. 

Genista tinctoria 

PENSASVÄRIHERNE 

(Färgginst) 


Mv. Euraasiasta kotoisin oleva pensasmainen 

kasvi. Korkeus n. 90cm. Kukkii keskikesällä 

latvatertuissa olevin keltaisin kukin. Ravintokasvi 

monille harvinaisille perhoslajeille! 1g = 

n. 270 siementä. Viljely: Viihtyy parhaiten auringossa, 

kuivassa hiekkapitoisessa maassa. Ei 

leviä helposti. Taimikasvatus tai kylvö suoraan 

avomaalle. Siemenet kovakuorisia. Hyvä liottaa 

yön yli ennen kylvöä. Itää kahdessa, kolmessa 

viikossa. Kasvaa alkuun hitaasti. Ei ole altis 

kasvitaudeille. Versot paleltuvat yleensä talvella, 

mutta kasvattaa uudet, jotka kukkivat vielä 

samana kesänä! Jänikset ja kanit rakastavat sitä, 

muista suojata talveksi. Käyttö: Kukista ja versoista 

saadaan kirkkaankeltaista väriä. 

Isatis tinctoria 

MORSINKO 

(Vejde) 


- 109 - 

Kv. Vanha ristikukkainen värikasvi, ensimmäinen, 

jota on alettu viljellä. Sisältää samaa sinistä 

väriainetta kuin indigo, mutta määrällisesti vähemmän. 

On kuitenkin kestävämpi. Kasvattaa 

ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen, joka 

koostuu lukuisista yksittäisistä lehdistä. Syvälle 

ulottuva paalujuuri. Toisena vuonna kasvattaa 

n. 80-90cm korkean kukkavanan. Kukinto keltainen. 

Siemenet mustanpuhuvat. Itävyys säilyy 

hyvänä 5 vuotta oikein varastoituna. Mehiläiskasvi! 


tai kylvö suoraan avomaalle maan lämmettyä. 

Läpäisevä, kalkkipitoinen ja ravinteikas 

maa. Aurinkoinen ja suojaisa kasvupaikka. Esikasvatetut 

karaistut taimet ulos 4-lehtivaiheessa. 

Taimiväli 30-50cm. Käyttö: Värjäykseen 

käytetään ensimmäisen vuoden tuoreita lehtiä. 

Satoa voi korjata useamman kerran kesässä, 

korjuu aloitetaan alemmista lehdistä. Parhaimmillaan 

yksilö tuottaa n. 250g satoa kasvukaudessa. 

Lämpiminä kesinä väriainepitoisuus on 

suurimmillaan. 

Phytolacca americana 

KERMESMARJA 

(Amerikanskt kermesbär) 


Mv. Kotoisin Amerikasta. kasvaa n. 120- 

150cm korkeaksi. Kukat valkoisia tähkiä. Kukinnan 

jälkeen kauniit, tumman sinipunaiset, 

kiiltävät marjat. Kukkii heinä-elokuussa. 1g = 

n. 220 siementä. Viljely: Esikasvatus tammimaaliskuussa. 

Kylvön jälkeen siirrä kylvös 4-6 

viikoksi jääkaappiin (+3 astetta) tai ulos varjoisaan 

paikkaan. Lumipeite on hyväksi. Jos ei ole 

lunta, peitä havuilla tai lehdillä. Siemenet itävät 

lämpöön otettuna 3-4 viikossa. Myös syyskylvö 

mahdollinen. Käyttö: Kuuluu lääkekasviluetteloon. 

Omakäyttö vaarallista. Aikaisemmin käytetty 

punaviinin värin voimistamiseen sekä makeisten 

ja leivonnaisten värjäämiseen. Varsinkin 

Lähi-idässä käytetty värjäyskasvina. Saadaan 

punaista, ruskeaa ja ruosteenpunaista väriä. Kokeilijoille! 

Myrkyllinen! 

Solidago canadensis 

KANADANPIISKU 

(Kanadensiskt gullris) 

‘YELLOW SPRINGS’ 


Mv. Kotoisin Yhdysvalloista. Kukkii loppukesällä, 

elo-lokakuussa. Kullankeltainen ku-

kinto kartiomainen; alimmat ja pisimmät haarat 

kaarevat. Korkeus n. 60cm. Etelä-Suomessa 

paikoin viljelykarkulainen. Leviää siementämällä. 

Melko hyvä perhoskasvi sekä päivä- että 

yöperhosille! 1g = n. 14000 siementä. Viljely: 

Kylmäkäsitelty siemen esikasvatetaan maaliskuussa. 

Itää 20 asteessa 1-3 viikossa. Myös 

Achillea tomentosa 

KIVIKÄRSÄMÖ 

(Stenröllika) 

’AUREA’ 


Mv. Lajike tunnetaan myös ’Mayners Gold’ – 

nimellä. Suomenkielisen nimen synonyymi on 

nukkakärsämö. Kotoisin Etelä-Euroopasta ja 

Länsi-Aasiasta. Tiiviit, kullankeltaiset kukat. 

Pehmeät, nukkaiset lehdet hienojakoiset. Korkeus 

n. 20cm. Maata peittävä kasvutapa. Viihtyy 

parhaiten kuivalla rinteellä. Ihanteellinen 

kivikkopuutarhaan. Mesikasvi sekä päivä- että 

yöperhosille. Kestävä leikkokukka. Viljely: 

Siemenet eivät tarvitse kylmäkäsittelyä. Kylvetään 

kasvupaikalleen maan lämmettyä. Itää 1-3 

viikossa. Myös syyskylvö mahdollista. Viihtyy 

auringossa, kuivassa, laihassa hieta- ja moreenimaassa. 

Aquilegia alpina 

ALPPIAKILEIJA 

(Alpakleja) 


Mv. Kotoisin Länsi-Alpeilta. Isot, syvänsiniset 

kukat, joissa valkoinen keskusta. Korkeus n. 

40cm. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kaunis! 1g = 

n. 600 siementä. Viljely: Esikasvatus maaliskuussa.(sitä 

ennen 4-6 viikon kylmäkäsittely). 

Siemen peitetään ohuelti. Itää huoneenlämmössä 

3-4 viikossa. Myös syyskylvö mahdollista. 

Viihtyy puolivarjossa ja auringossa, kevyessä, 

kalkkipitoisessa maassa. 

Arabis caucasica 

KAUKASIANPITKÄPALKO 

(Fagertrav) 

‘SCHNEEBALL’ 


- 110 - 

KIVIKKOKASVIT 

syyskylvö mahdollista. Viihtyy auringossa ja 

puolivarjossa, tuoreessa ja kosteassa, runsasravinteisessa 

savimaassa. Käyttö: Kukinnoista ja 

lehdistä saadaan keltaista väriainetta. Kestävä 

leikkokukka. Kuivakukaksi kerätään kukinnan 

alkuvaiheessa. 

Mv. Kotoisin Balkanilta. Puhtaan valkoiset kukinnot. 

Hammaslaitaiset, aina vihannat, mattomaisesti 

kasvavat lehdet. Korkeus n. 20cm. 

Pitkä kukinta-aika, se voi alkaa jo lumen keskeltä 

aikaisin keväällä. Hyvä mesikasvi päiväperhosille! 


helmi-maaliskuussa tai kylvö suoraan 

avomaalle. Siementä ei peitetä, itää valossa. Itää 

15 asteessa 20-30vrk:ssa. Istutusetäisyys 30cm. 

Viihtyy auringossa kuivassa ja tuoreessa, keskiravinteisessa, 


Leviää helposti rönsyistä, jakaminen vaikeaa. 

Myös syyskylvö mahdollinen. 

Armeria maritima, Maritima-ryhmä 

TARHALAUKKANEILIKKA 

(Trädgårdstrift) 

’LAUCHEANA SPLENDENS’ 

annos 0,2g / 3,60€ til.no 3380 

Mv. Mykerömäiset kukat ruusunpunaiset. 

Lehdet tummanvihreät. Muistuttaa hieman 

ruohosipulia. Korkeus n. 15cm. Muodostaa tiheitä 

mattoja. Kuivien paikkojen kasvi. Kukkii 

loppukeväästä syksyyn. Hyvä mesikasvi sekä 

päivä- että yöperhosille. Rauhoitetun laukkaneilikkakoin 

ravintokasvi. 1g = n. 1100 siementä. 

Viljely: Kylvetään keväällä lämpimään 

ja kosteaan maahan, aurinkoiseen paikkaan, pH 

5-7,5. Kasvualustan tulee olla vettä läpäisevää. 

Itää 1-3 viikossa. Myös syyskylvö mahdollinen. 

Kasvustojen muuttuessa keskeltä aukkoisiksi, 

on jakamisen ja uudelleen istuttamisen aika. 

Cerastinum tomentosum 

HOPEAHÄRKKI 

(Silverarv) 


Mv. Kasvaa luonnonvaraisena Apenniinien vuoristossa 

ja Sisiliassa. Hopeanväriset lehdet karvaiset. 

Valkoiset, melko isot kukat ryhmittyneet

viuhkoiksi. Mattomainen kasvutapa. Korkeus 

n. 20cm. Kukkii touko-kesäkuussa, Mesi- ja 

ravintokasvi sekä päivä- että yöperhosille. 1g = 

n. 2800 siementä. Viljely: Avomaakylvö maan 

lämmettyä. Siemen ei tarvitse kylmäkäsittelyä. 

Itää 1-3 viikossa. Myös syyskylvö mahdollinen. 

Pistokaslisäys helppoa. Viihtyy auringossa, 

kuivassa ja erittäin kuivassa, niukka- ja keskiravinteisessa, 

kalkkipitoisessa vettä läpäisevässä 

maassa. 

Cymbalaria muralis 

RAUNIOKILKKA 

(Murreva) 


Mv. Kotoisin Pohjois-Italian vuoristosta ja 

Luoteis-Balkanilta. Viljelty Keski- ja Etelä- 

Euroopassa jo lähes 400 vuotta, missä paikoin 

villiintynyt. Meilläkin se on kovin suosittu. 

Kasvutapa mattomainen, rönsyävä. Leviää 

myös siemenistä. Korkeus n. 10-15cm. Ihanat, 

pienet, perhosorkideaa muistuttavat kukat ovat 

vaalean sinipunaiset, keskusta keltainen. Kukkii 

heinä-elokuussa. Pienet, kiiltävät lehdet munuaismaiset, 

sormihalkoiset ja kaljut. Viihtyy 

kivikkopuutarhassa, kivimuureissa ja kivilaattojen 

välissä. Kukkii kesäkuusta syyskuuhun. 

Suvun lajeista kestävin. Viljely: Kylvetään suoraan 

kasvupaikalleen. Taimiväli n. 20cm. Viihtyy 

parhaiten viettävillä kasvupaikoilla, koska 

ei siedä märkyyttä. Kasvaa hyvin auringossa ja 

puolivarjossa, niukkaravinteisessa ja hiekkapitoisessa 

maassa. Helppo kasvi. 

Cymbalaria pallida 

KIVIKKOKILKKA 

(Storblommig murreva) 


Mv. Matalakasvuinen, korkeus n. 10-15cm. 

Leviää mattomaisesti maanalaisten rönsyjensä 

avulla. Pienet, sormihalkoiset, kiiltävät lehdet 

ovat munuaismaiset. Sukulaisestaan rauniokilkasta 

se eroaa siitä, että sinililat perhosorkideaa 

muistuttavat kukat (vaalea keskusta) ovat 

suuremmat ja koko kasvi on karvainen. Viihtyy 

kivikkopuutarhassa, kivimuureissa ja kivilaattojen 

välissä. Kukkii kesäkuusta syyskuuhun. 

Viljely: Kylvetään suoraan kasvupaikalleen. 

Taimiväli 20cm. Kasvualustan tulee olla läpäisevä 

ja mielellään viettävässä paikassa, koska ei 

siedä talvimärkyyttä. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

niukkaravinteisessa mullassa. 

- 111 - 

Erigeron speciosus 

JALOKALLIOINEN 

(Praktbinka) 

‘PINK JEWELL’ 


Mv. “Hienon naisen silmäripsi” koristi ennen 

monen pihan kukkapenkkiä ja kivikkoa. 

Sinivioletti kukka muistuttaa hienoliuskaista 

päivänkakkaraa. Korkeus n. 50-80cm. Kaunis 

ryhmä- ja leikkokukka. Hyvä perhoskukka! 


maalis-huhtikuussa. Siemenet peitetään ohuelti. 

Itää 1-3 viikossa. Ulos kesäkuussa. Viihtyy auringossa, 

kuivassa ja tuoreessa, kalkkipitoisessa 

moreenimaassa. Kukkii kauan keskikesällä, 

leikkauksen jälkeen uudestaan syyskesällä. Uudelleenistutus 

joka neljäs vuosi. 

Leontopodium alpinum 

EUROOPANALPPITÄHTI 

(Edelweiss) 


Mv. Sveitsin kansalliskukka. Tunnetaan parhaiten 

saksankielisellä nimellään ’Edelweiss’. 

Koko kasvi valkoisten karvojen peittämä. Runsaan 

poiminnan vuoksi se on harvinaistunut. 

luonnollisilla kasvupaikoillaan se onkin rauhoitettu. 

Kukat pieniä ja vaatimattomia, mutta 

koristeellisia. Korkeus n. 15-20cm. Kukkii heinäkuussa. 

Sopii kivikkopuutarhaan. Käytetään 

myös leikko- ja kuivakukkana! 1g = n. 7500 

siementä. Viljely: Kylmäkäsitellyt pienet siemenet 

kylvetään aikaisin keväällä ulos. Niitä ei 

peitetä, itää valossa! Itäminen hitaanpuoleista ja 

epätasaista (10-42vrk). Viihtyy mielellään viettävässä, 

aurinkoisessa, kuivassa tai tuoreessa, 

keskiravinteissa kalkkipitoisessa, vettä läpäisevässä 

kasvupaikassa. Vanhoja kasveja voidaan 

lisätä jakamalla. 

Lobularia maritima 

TUOKSUPIELUS 

(Srandkrassing) 

’SNOW CARPET’ 


Puhtaan valkoiset, pienet ihanalta tuoksuvat kukat. 

Muodostaa matalan, tuuhean maton. Korkeus 

n. 10cm. Reunuskasviksi, ruukkuihin! 

Yv. Kotoisin Välimeren alueelta. Sopii erityisen 

hyvin kivikkopuutarhaan. Kukkii runsaasti 

heinä-elokuussa. Kuulunut monen lapsuuden

kesäkukkiin! Viljely: Esikasvatus maalis-huhtikuussa 

tai avomaakylvö toukokuun lopussa, 

kesäkuun alussa. Ruukkuun kylvetään useampi 

siemen. Itää 4-6vrk:ssa 18 asteessa. Viljelyaika 

9-10 viikkoa. Taimikasvatuslämpö mielellään 

+15 astetta. Karaistut taimet ulos kesäkuun 

alussa. Ränsistynyt tuoksupielus voidaan leikata 

alas, jolloin se uudistuu ja kukkii uudelleen. 

Helleaikoina kasteltava, muuten kestää aurinkoa 

hyvin. 

Oenothera missouriensis 

ISOHELOKKI 

(Storblommigt nattljus) 


Mv. Korkeus n. 15-30cm. Lamoava kasvutapa. 

Isot (n. 10-12cm), keltaiset, tuoksuvat, suppilomaiset 

kukat puhkeavat lehtihankoihin. Kukkii 

heinä-syyskuussa. Hyvä mesikasvi lähinnä yöperhosille. 

1g = n. 250 siementä. Viljely: Avomaakylvö 

keväällä. Siemenet peitetään ohuelti. 

Viihtyy auringossa, kuivassa, keskiravinteisessa, 

kalkkipitoisessa moreenimaassa. Hyvissä 

olosuhteissa kylväytyy itse. Kukat aukeavat ainoastaan 

runsaassa valossa. Kaunis! 

Sagina subulata 

POLKUHAARIKKO 

(Sylnarv) 

’PUZTA’ 


Mv. Matala (n. 5cm), sammalmainen maanpeittokasvi, 

joka on ollut suosittu 1940-luvulla. Valkoiset 

kukat pienen pieniä. Sopii pengermille, 

saumakasviksi laattakäytäville ja haudoille. 1g 

= n. 55.000 siementä. Viljely: Kylvetään aikaisin 

keväällä hiekansekaiseen multaan aurinkoiseen 

kasvupaikkaan. Itää 10-21vrk:ssa. Kestää 

kuivuutta. 

Saponaria ocymoides 

KIVIKKOSUOPAYRTTI 

(Alp såpnejlika) 


Mv. Korkeus n. 15-20cm. Mainio peittokasvi. 

Kukat vaalean purppuranpunaiset. Kukkii 

kesä-heinäkuussa. Hyvä mesikasvi perhosille! 

1g = n. 500 siementä. Viljely: Kylvö suoraan 

avomaalle keväällä (4 viikon kylmäkäsittely!) 

tai syyskylvö. Voidaan myös esikasvattaa. Itää 

hyvin. Viihtyy aurinkoisessa, kuivassa tai tuoreessa, 

keskiravinteisessa, vettä läpäisevässä 

- 112 - 

kalkkipitoisessa maassa. 

Sedum forsterianum 

PEIPONMAKSARUOHO 

(Tofsfetblad) 

’SILVER STONE’ 


Mv. Mattomainen kasvutapa. Vaatimaton, menestyy 

kalliokoloissakin. Makkaramaiset versot 

n. 10-15cm pitkät. Sinivihreät litteät lehdet saavat 

talvella sinertävän ruusunpunaisen sävyn. 

Nuppuvaiheessa keltaiset kukinnot ovat nuokkuvia. 

Kukkavana kuihtuu kukinnan jälkeen. 


toukokuussa. Itää 1-3 viikossa. Viihtyy 

auringossa ja puolivarjossa. Vaatimaton kasvupaikan 

suhteen. 

Sedum kamtschaticum 

KAMTSATKANMAKSARUOHO 

(Kamjatkafetblad) 


Mv. Tunnusomaista n. 10-20cm korkuiset lyhyehköt 

ja rennohkot varret sekä tummankeltaiset, 

keskeltä ruskeankeltaiset kukat. Tummanvihreät 

lehdet ovat paksut, hieman vahamaiset, ylin 

kolmannes hammaslaitainen. Kukkii kesä-heinäkuussa. 

Kukinnan jälkeen hedelmystöt kypsyessään 

muuttuvat oranssiksi. Erinomainen 

mesikasvi perhosille. Viljely: Kylvö toukokuun 

alussa ulos. itävät helposti 1-3 viikossa. Viihtyy 

kuivassa, hiekkapitoisessa, ravinteikkaassa, vettä 

läpäisevässä mullassa, pH 6,2-7,5. Nopeakasvuinen 

ja helppo. Voi jakaa. Arka talvimärkyydelle. 

Sedum pulchellum 

NEIDONMAKSARUOHO 


Mv. Kotoisin USA:sta, Hento, vaaleanvihreä 

varsi haaroittunut. Kukinnot vaalean ruusunpunaisia. 

Korkeus n. 10cm. Maanmyönteinen 

kasvutapa. Erinomainen mesikasvi perhosille. 


huhtikuussa tai avomaakylvö toukokuussa. Pienet 

siemenet voi sekoittaa hiekkaan kylvämisen 

helpottamiseksi. Itää helposti 20 asteessa. Kylvöstä 

ei saa päästää kuivumaan. Viihtyy auringossa 

ja puolivarjossa. Sietää kosteuttakin. Kasvualustan 

pH 6,2-7,5. Käytetty lääkekasvina.

Sedum spurium 

KAUKASIANMAKSARUOHO 

(Kaukasiskt fetblad) 

’SUMMER GLORY’ 


Mv. Ehkä suosituin maksaruoho. Kotoisin Kaukasukselta. 

Etelä-Suomessa löytää paikoin viljelyjäänteenä 

ja –karkulaisena. Runsaslehtiset 

versot kärjistään kohenevat. Pyöreähköt lehdet 

- 113 - 

vastakkaiset ja kärkiosistaan tylppähampaiset. 

Tummanpunaiset kukat sarjamaisissa viuhkoissa. 

Korkeus n. 5-15cm. Kukkii heinä-elokuussa. 

Peittokasvi. Erinomainen mesikasvi perhosille. 


toukokuussa. Siemenet eivät tarvitse 

kylmäkäsittelyä. Itää 1-3 viikossa. Lisäys myös 

jakamalla sekä varsi- että lehtipistokkaista. 

Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kuivassa tai 

tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa, runsasmultaisessa 

moreenimaassa, pH 6,2-7,5. 

KORISTEHEDELMÄT 

Brassica oleracea var sabellica 


KORISTEKAALI 

(Prydnadskål) 

’PEACOCK ROUGE’ UUSI 


Pyöreä muoto. Liuskoittuneet lehdet. Uloimmat, 

kaulusmaiset lehdet tummanvioletit, keskusta 

burgundinpunainen. Korkeus n. 30-35cm. 

’TOKYO SERIES MIXED’ F1 


Pyöreä muoto. Liuskoittuneet lehdet. Uloimmat, 

kaulusmaiset lehdet vihreän valko- tai 

punakirjavia, keskusta yksivärinen: joko kermankeltainen, 

burgundinpunainen tai pinkki. 


Yv. Hyvin koristeellisia, pakkasta kestäviä syksyn 

ja alkutalven lehtikaalista jalostettuja muotoja. 

Ne eivät muodosta varsinaista kiinteää kerää, 

vaan lehdet ovat toisistaan erillään. Kestää 

talvisäätä jopa paremmin kuin kanervat. 1g = n. 

250 siementä. Viljely: Esikasvatus huhtikuussa. 

Koulinta kolmen viikon päästä. Karaistut taimet 

ulos kesäkuun alussa. Taimiväli n. 40x60cm. 

Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tuoreessa, 

Minervanpöllö 

(Athena noctua) luonnollisessa koossaan 

runsasravinteisessa ja runsasmultaisessa maassa. 

Kuivina kausina kastellaan. Rehevöityy 

vasta loppukesällä. ilmojen viilennettyä värit 

voimistuvat. Syyspuolella voi siirtää suuriin 

ruukkuihin. 

Cucurbita pepo 

KORISTEKURPITSA 

(Prydnadspumpa) 

SEKOITUS 

Annos noin 20 siementä / 2,20€ til.no 3266 

Isoja ja pieniä, eri värisiä ja muotoisia kurpitsoja. 

Yv. Reheviä köynnöksiä. Versojen pituus n. 

100-250cm. Hedelmät monimuotoisia ja värisiä. 

Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuun 

vaihteessa. Siemenet hyvä liottaa ennen kylvöä. 

Itämislämpö 20, kasvatuslämpö 15-18 astetta. 

Kasvatusajaksi riittää 4 viikkoa. Karaistut 

taimet ulos hallojen mentyä. Taimiväli 100cm, 

riviväli 200-250cm. Vaatii aurinkoisen ja tuoreen, 

runsasravinteisen ja syvämultaisen kasvupaikan. 

Voi antaa kasvaa maata pitkin tai sitoa 

säleikköön. Runsas kastelu ja kate hyväksi. Hedelmää 

on hyvä kääntää kasvun aikana, muuten 

se osa, joka on maata vasten, jää keltaiseksi. 

Korjataan tuleentuneina. 

Ruostesuojattua, mustaksi maalattua metallia. Minervanpöllön siluetti seisoo 

tukevasti alustalla, jonka voi kahdella ruuvilla kiinnittää vaikkapa paalun 

nokkaan marjapensaiden lähettyville tai parvekkeen kaiteelle. siluetti 

on niin aidon näköinen, että se pelottaa tiehensä toiset linnut, esimerkiksi 

rastaat! Korkeus noin 17cm. 

Hinta 14,00€ Til.no 8762

Achillea fi lipendulina 

KULTAKÄRSÄMÖ 

(Praktrölleka) 

‘PARKER’S VARIETY’ 


Mv. (I-V). Kotoisin Vähä-Aasiasta ja Kaukasukselta. 

Viljelty Englannissa jo vuonna 

1803. Korkeus n. 70-120cm. Tukeva varsi, 

harmahtavanvihreät lehdet. Keltaiset ryydille 

tuoksuvat kukat hyviä kuiva- ja leikkokukkia. 

Säilyttävät värinsä kuivattuina. Kukkii heinäelokuussa. 

Melko hyvä mesikasvi sekä päivä- 

että yöperhosille! 1g = n. 6000 siementä. 

Viljely: Kylvö avomaalle syksyllä tai keväällä. 

Itämislämpötila 18-21°C. Voidaan esikasvattaa. 

Viihtyy auringossa, kuivassa, keskiravinteisessa, 

kalkkipitoisessa moreenimaassa. Voi kukkia 

jo ensimmäisenä vuonna. Korjuu: Kukinto korjataan 

kuivattaviksi täysin auenneena. 

Achillea millefolium 

SIANKÄRSÄMÖ 

(Rölleka) 

‘CERISE QUEEN’ 



’SUMMER BERRIES IMPROVED’ UUSI 



Mv. (I-VI), Kukat karmiininpunaisen eri sävyjä. 

Kukkii kauan. Hyvä ryhmäkasvi sekä kuiva- 

ja leikkokukka. Voidaan käyttää lääkeyrttinä 

kuten villiä siankärsämöä. Käytetään värjäyskasvinakin. 

Saadaan keltaista väriä. Melko hyvä 

mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille! 1g = n. 

6200 siementä. Viljely ja Korjuu: Sama kuin 

kultakärsämöllä! 

Achillea sibirica var. Camtschatica 

SIPERIANKÄRSÄMÖ 

(Kryprölleka) 

‘LOVE PARADE’ 


Mv. Korkeus n. 60cm. Ihanat, suuret, vaalean 

ruusunpunaiset kukat. Lehdistö myös erityisen 

kaunis. Kukinta-aika heinä-syyskuu. Kukkii jo 

ensimmäisenä vuonna. Sopii erityisen hyvin 

- 114 - 

KUIVAKUKAT 

’villiin’ puutarhaan. Kuiva- ja leikkokukaksi. 1g 


Viljely ja Korjuu: Sama kuin muilla kärsämöillä. 

Ammi visnaga 

SIROSUDENPORKKANA 

(Tandpetarsilja) 


Viljellään yksivuotisena. Kotoisin Välimeren 

seudulta. Muistuttaa tilliä, mutta kukat kauniimmat 

ja vihertävän valkoiset. Tunnetaan 

myös ’valkotilli’ ja ’ammi’ -nimellä. Korkeus 

n. 70-90cm. Kukkii heinä-syyskuussa. 1g = n. 

2900 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa 

tai kylvö aikaisin keväällä suoraan kasvupaikalleen. 


ja runsasmultaisessa maassa. Siemeniä 

on hyvä pitää jääkaapissa viikon verran 

ennen kylvöä. Peitetään vain ohuelti. Taimiväli 

15-20cm. Kuivina kausina kastellaan. Korjuu 

ja Käyttö: Kuivataan kukkien juuri auettua. 

Käytetään kuivakukkakimppujen keventäjinä 

kuten morsiusharsoa. Kuivattu kukka säilyttää 

hyvin valkoisen värinsä. Mieto tuoksu. Voidaan 

käyttää myös tuorekimppuihin! 

Anphalis margaritaceae 

HELMINUKKAJÄKKÄRÄ 

(Pärleternell) 


Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Meillä vanha 

koristekasvi. Pystykasvuinen. Huiskilomaisesti 

ryhmittyneissä mykeröissä on vain valkoisia 

kehräkukkia. Kapean suikeat lehdet ehytlaitaisia, 

vuorottaisia, villamaisen karvan peittämiä. 

Korkeus n. 50cm. Kukkii seuraavana vuonna 

heinä-syyskuussa. Kuivakukka ja kivikkokasvi. 

1g = n. 20.000 siementä.Viljely: Esikasvatus 

helmi-kesäkuussa laatikkoon. Itää 18-20 asteessa 

kahdessa, kolmessa viikossa. Viljelylämpö 

25-20 astetta. Viihtyy aurinkoisessa, vettä läpäisevässä 

mullassa. Sietää paahdetta. 

Artemisia ludoviciana 

HOPEAMARUNA 

(Vit malört) 

annos noin 0,2g / 1,90€ / til.no 3236 

Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Pujon su-

kulainen. Vanha perenna. Liuskainen, hopeanharmaa 

lehdistö koristeellinen. Valkoiset 

mykerökukinnot vaatimattomat. Kukkii heinäelokuussa. 

Korkeus n. 60cm. Viljely: Esikasvatus 

huhti-toukokuussa. Kylvöstä ei peitetä, 

itää valossa 20 asteessa 10-20vrk:ssa. Viihtyy 

auringossa, laihemmassakin, mutta kalkkipitoisessa 

maassa. Taimiväli n. 35cm. Lumettomana 

kevättalvena syytä suojata havuilla. Käyttö: 

Kivikkokasvi, kuivakukka. Perennaryhmässä 

tausta- tai välikasvina korostaa muiden kasvien 

ulkonäköä. 

SAFLORI 

Kts. Värikasvit s. 108 

Chenopodium aristatum 

KORISTESAVIKKA 

(Renlavsmålla) 

’SEAFOAM’ UUSI 


Meillä Yv. Herkullinen ulkonäkö. Koko kasvi 

muistuttaa vaahtopäitä. Kesällä väri on vihreä, 

rosaan vivahtava, mutta muuttuu syksyä kohti 

mentäessä, ilmojen viiletessä tummanpunaiseksi. 

Korkeus n. 30-35cm. Viljely: Esikasvatus 

huhtikuussa. Itää 18-20 asteessa. Karaistut taimet 

ulos maan lämmettyä. Viihtyy tavallisessa 

puutarhamaassa auringossa ja puolivarjossa. 

Käyttö: Käytetään kukkakimpuissa sekä tuoreena 

että kuivattuna. Soveltuu myös ruukkuviljelyyn. 

Echinops bannaticus 

SINIPALLO-OHDAKE 

(Blå bolltistel) 

’BLUE GLOW’ 


Mv. Kotoisin Kaakkois-Euroopasta, Balkanin 

niemimaalta. Viljelty meillä 1940-luvulta lähtien. 

Korkeus n. 100-150cm. Pallomainen, metallinsininen 

kukinto suuri, halkaisija n. 3-5cm. 

Sileät lehdet päältä harmahtavan vihreät, alapuolelta 

harmaanukkaiset. Lehden reunojen 

piikit n. 2-4mm pituiset. Kukinta-aika heinäelokuussa. 

Hyvä mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille. 

Erityisesti ison hopeatäplän suosiossa. 

Kimalaistenkin mieleen. 1g = n. 60 siementä. 

Viljely: Avomaakylvö keväällä tai syyskylvö. 

Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kuivassa ja 

tuoreessa, runsasravinteisessa, kalkitussa moreenimaassa. 

Viljely harjussa varmistaa hyvän 

talvehtimisen. Käyttö: Komea perennapenkin 

kaunistus. Käytetään leikko- ja kuivakukkana. 

- 115 - 

Gypsophila paniculata 

MORSIUSHARSO 

(Brudslöja) 

’SNOW FLAKE’ 


Mv (I-III), Keski-Aasian, Keski- ja Itä-Euroopan 

arojen kasvi. Gypsophila -nimi (kreikkaa) 

tarkoittaa kalkkia ja ystävää. Nukkavartinen, 

latvaosasta runsaasti haaroittunut. Kukinto valkoinen, 

kevyen harsomainen, runsaskukkainen 

ja laaja. Puolikerrottu tai kerrottu kukka. Lehdet 

sinivihreät, kapeansuikeat. Korkeus n. 100cm. 

Kukkii heinä-elokuussa. 1g = n. 1200 siementä. 

Viljely: Avomaakylvö touko-kesäkuussa. Itää 

15 asteessa 14-20vrk:ssa. Viihtyy auringossa, 

kuivassa ja tuoreessa, keski- ja runsasravinteisessa, 

kalkkipitoisessa moreenimaassa. Ei siedä 

seisovaa märkyyttä. Ei pidä siirrosta, syvä 

paalujuuri. Istutusetäisyys 50cm. Viljellään 

myös kasvihuoneessa leikkokukaksi. Käyttö: 

Kaunis leikkokukkana, kimppujen keventäjänä; 

voidaan kuivata joko alaspäin ripustettuna tai 

pystyssä. 

Helichrysum bracteatum 

JÄTTIOLKIKUKKA 

(Jätte-eternell) 

’FOR EVER MIX’ 


Kukat kauniita: valkoisia, keltaisia, ruusunpunaisia 

ja punaisenruskeita. Korkeus n. 90cm. 

’COPPER-RED’ 


Ihanat, kuparinpunaiset, suuret, kerrotut kukat. 


Mv. mutta meillä Yv. Kotoisin Australiasta. 

Ensimmäisen kerran viljeltiin Ranskassa 1799. 

Erinomainen kuivakukka, tärkein kuivakukkateollisuuden 

raaka-aine. Kukkii heinäkuusta 

pakkasiin. Erinomainen perhoskasvi! Houkuttelee 

varsinkin amiraali-, neito- ja ohdakeperhosia. 


huhti-toukokuussa. Etelässä avomaakylvö. 

Itää 18-20 asteessa 8-10 viikossa. Vaatii aurinkoisen, 

tuoreen, keski- tai runsasravinteisen, 

kalkkipitoisen moreenimaan. Taimi-kasvatetut 

yksilöt kukkivat jo heinäkuussa. Korjuu: Kukat 

korjataan aurinkoisena päivänä laitakukkien 

ollessa avoinna. Poistetaan varsista lehdet ja ripustetaan 

kuivumaan ilmavaan paikkaan.

KUITUPELLAVA 

Kts. Maisemointikasvit s. 124 

Limonium sinuatum 

SINI-IKIVIUHKO 

(Blårisp) 

’TWILIGHT’ –Pacifi c-sarja UUSI 


Kukat lilan ja laventelin sävyisiä. Korkeus n. 

80cm. 

Yv. Laji on yleinen kuiva- ja leikkokukka. Kotoisin 

Välimeren alueelta. Viljelty Hollannissa 

vuodesta 1610. Nimestä huolimatta kukat eivät 

ole aina siniset, vaan on olemassa valkoisia, 

keltaisia, aprikoosin-, ruusun- ja karmiininpunaisiakin 

lajikkeita. Lehdet syvään pyöreäliuskaiset 

ja ruusukkeiset. Jäykät varret ovat siipipaltteiset. 

Tuoksuton. Erinomaisia mesikasveja 

päiväperhosille. 1g = n. 420 siementä. Viljely: 

Esikasvatus helmikuun lopusta huhtikuun alkuun. 

Kylvösyvyys 1cm. Siemeniä kannattaa 

liottaa ennen kylvöä. Itää epätasaisesti 8-20 

asteessa 7-18vrk:ssa. Viihtyy auringossa, tuoreessa, 

runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa ja 

runsasmultaisessa moreenimaassa. Korjuu: 

Kukkien ollessa täysin auki. Ripustus pieninä 

kimppuina. Käyttö: Kuivakukka, leikkokukka. 

Lunaria annua 

KESÄKUURUOHO 

(Judaspenningar) 


Yv.-Kv. Viljely aloitettiin Sveitsissä 1830. 

Tuoksuvat kukat violetit tai valkoiset. Kukkii 

kesä-heinäkuussa. Pysty ja tanakka varsi. Korkeus 

n. 90cm. Siementen tuleennuttua ja varistua, 

jäljelle jäävät hopeanhohtoiset, kauniit 

soikeat lidut, jotka kerätään kuivakukiksi. 1g = 

n. 50 siementä. Viljely: Kylvö avomaalle toukokuussa. 

Itää 20 asteessa 14-20vrk:ssa. Viihtyy 

auringossa ja puolivarjossa, kosteutta pidättävässä, 

vettä läpäisevässä humuspitoisessa maassa. 

Kylväytyy helposti. Käyttö: Kukkatarhaan. 

Leikko- ja kuivakukka. 

Nigella damascena 

TARHANEITO 

(Jungfrun i det gröna) 

‘MISS JEKYLL’ 


Yv. Kotoisin Lähi-idästä. Vanhanajan kesäkukka. 

Viljelty vuodesta 1542. Kukat kauniin in- 

- 116 - 

digonsiniset, lehdet tillimäiset. Kukkii pitkään 

heinä-elokuussa. Korkeus n. 60cm. 1g = n. 425 

siementä. Viljely: Kylvö avomaalle aikaisin keväällä 

tai syyskylvö 1-2cm syvyyteen. Taimiväli 

10cm. Kovapintaisia siemeniä kannattaa liottaa 

vuorokauden verran ennen kylvöä. Itävyys 

yleensä 50-60%. Viihtyy auringossa, tuoreessa, 

runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa ja runsasmultaisessa 

maassa. Käyttö: Siemeniä voi 

syödä (Damaskon kumina). Hyvä mesikasvi. 

Siemenkotaa käytetään kuivakukkana. Tuoreet 

ja tuoksuttomat kukat sopivat myös maljakkokukiksi. 

Ennen uskottiin, että siemenien hierominen 

tukkaan karkottaa täit ja kirput! 

Nigella hispanica 

ESPANJANNEITO 

(Spanska jungfrun) 

’MIDNIGHT BLUE’ 


Yv. Suurehkot kukat (n. 5cm) ihanan tummansiniset. 

Keskusta musta, jossa punaiset heteet. 

Korkeus n. 90cm. Kukkii heinä-elokuussa. 1g = 

n. 900 siementä. Viljely: Sama kuin tarhaneidolla. 

Käyttö: Siemenkota kaunis kuivakukkana, 

joka voidaan kerätä kahdessa erässä. Ensin 

siemenkodan ollessa musta ja hämähäkkimäinen 

ja myöhemmin sen paisuttua. Ihana leikkokukka. 

Kestävä. 

Physalis alkekengi 

LYHTYKOISO 

(Japansk lykta) 


Mv. (I-VI). Kotoisin Itä-Aasiasta. Tunnetaan 

myös nimellä lyhtykukka ja juutalaiskirsikka. 

Korkeus n. 60cm. Arvostetaan ei niinkään kukkien 

vaan oranssien lyhtymäisten siemenkotien 

vuoksi, jotka on helppo kuivata talviseksi koristeeksi. 

Kasvatus aloitettiin Englannissa vuonna 

1895. Kukkii heinä-elokuussa vaatimattomin 

perunankukan näköisin valkoisin kukin. 1g = n. 

600 siementä. Viljely: Esikasvatus huhti-toukokuussa, 

etelässä avomaakylvö varhain keväällä 

tai syyskylvö (kylmäkäsittely!). Itää 20 asteessa 

20-30vrk:ssa. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

tuoreessa, runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa 


Paikka kukkamaassa hyvä rajata pellillä tai paksulla 

muovilla, koska leviää runsaasti. Käyttö: 

Lyhtyjen sisällä olevia kypsiä, C-vitamiinipitoisia 

marjoja voi syödä, muutoin kasvi on koisokasvien 

tapaan myrkyllinen. Kasvia on käytetty 

reuman ja kihdin hoitoon. Kuivakukaksi lyhdyt 

kerätään elo-syyskuussa.

Avena nuda 

KAURA 

(Havre) 

’ASLAK’ 



Viljely: Yv. Kylvö toukokuussa. Itää melko 

alhaisessa lämpötilassa. Kylvösyvyys 5cm. Jyrätään 

kylvön jälkeen. Kohtuullisesti lannoitettu 

maa. Iso juuristo kykenee keräämään hyvin 

ravinteita. Korjuu ja Käyttö: Kaunis koristeheinänä. 

Kuivataan pystyasennossa. Lyhteiksi 

pikkulinnuille. 

Briza maxima 

ISORÄPELÖ 

(Italienskt darrgräs) 


Yv. Kotoisin Välimeren alueelta. Siro heinä. 

Korkeus n. 40-50cm. Kukinto sydämen muotoinen 

roikkuva tähkä. Kukkii heinä-elokuussa. 1g 

= n. 400 siementä. Viljely: Kylvetään suoraan 

avomaalle matalaan vakoon. Itää 7-14vrk:ssa. 

Viihtyy auringossa, tuoreessa, keski- ja runsasravinteisessa 

moreenimaassa. Korjuu: Kukinnan 

ollessa kauniimmillaan. Käyttö: Kivikkotarhan 

ja kasvimaan koriste. Kesäkimppuihin 

tuoreena, kuivakukaksi. 

Briza minor 

PIKKURÄPELÖ 

(Dvärgdarrgräs) 


Yv. Kotoisin Välimeren alueelta kuten isoveljensäkin. 

Herkännäköinen, sirokasvuinen heinä. 

Kukkii heinä-elokuussa. 1g = n. 3000 siementä. 

Viljely: Kasvatetaan kuten isoräpelöä. Viihtyy 

paremmin runsasmultaisemmassa kasvupaikassa. 

Käyttö: Kivikkotarhan ja kasvimaan korista. 

Tuorekäyttöön tai kuivattavaksi. Kaunis suurena 

kimppuna isossa lasimaljakossa. 

Carex grayi 

PIIKKINUIJASARA 

(Spikklubbestarr) 

’MORNING STAR’ UUSI 


- 117 - 

KORISTEHEINÄT 

Mv. Kotoisin Pohjois-Amerikan keski- ja itäosista. 

Tunnetaan parhaiten vaaleanvihreistä siemenkodistaan, 

jotka muistuttavat keskiaikaista 

sotanuijaa tai tähteä. Mätästävä kasvutapa. 

Vihreät lehdet 10-12cm leveät. Korkeus n. 60- 

90cm. Ainavihreä. Viljely: Kylvetään varhain 

keväällä. Itää 10 asteessa 7-14vrk:ssa. Viihtyy 

kosteassa, ravinteikkaassa mullassa, auringossa 

ja puolivarjossa. Käyttö: Kaunis kasvi ryhmänä 

lammikon reunalla. Käytetään tuoreena tai kuivattuna 

kukkakimpuissa. 

Festuca cinerea 

SININATA 

(Blåsvingel) 

‘VARNA’ 


Mv. Kuuluu 300-lajiseen heinäkasvisukuun. 

Euroopassa kasvaa 170 lajia luonnonvaraisena 

meilläkin 21. Kaunis koristeheinä, nimensä mukaisesti 

sillä on sinertävän harmaanvihreät lehdet. 

Korkeus n. 20cm. Kukinta-aika kesä-heinäkuu. 

Kaunis ryhmäkasvina muiden heinien 

kanssa ja reunuskasvina. 1g = n. 950 siementä. 

Viljely: Kylvö varhain keväällä. Istutusetäisyys 

30cm. Viihtyy auringossa, erittäin kuivassa tai 

kuivassa, niukkaravinteisessa moreenimaassa. 

Myöhemmin lisäys onnistuu myös jakamalla. 

Juncus ensifolius 

MIEKKAVIHVILÄ 

(Svärdtåg) 


Mv. Mätästävä kosteikkokasvi. Vaaleanvihreä, 

ruohomainen lehdistö. Punaruskeat kukinnot 

tiiviitä ja pallomaisia. Korkeus n. 25cm. Kukinta-aika 

kesä-elokuussa. Viljely: Itämisen 

varmistamiseksi kylmäkäsittele siemeniä jääkaapissa 

3-5 viikkoa. Käsittelyn jälkeen yleensä 

itävät nopeasti. Viihtyy kosteassa maaperässä, 

auringossa ja puolivarjossa. 

Lagurus ovatus 

JÄNÖNHÄNTÄ 

(Harsvans) 


Yv. Kotoisin Välimeren alueelta. Kukinto vihertävänharmaa, 

pörröinen tähkä. Kylvöstä ku-

kintaan kuluu n. kolme kk. Korkeus n. 40cm. 

1g = noin 2000 siementä. Viljely: Esikasvatus 

huhtikuussa tai kylvö suoraan avomaalle 1cm:n 

syvyyteen. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, 

kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteisessa maassa. 

Käyttö: Kuivakukaksi. 

Miscanthus sinensis 

ELEFANTTIHEINÄ 

(Japanskt gräs) 

’SILVERGRASS’ 


Mv. Kasvaa luonnonvaraisena Kiinassa ja Japanissa. 

Kasvattaa tiheitä mättäitä, joiden korkeus 

on n. 2,5m. Kapeissa lehdissä hopeanharmaa 

keskisuoni. Röyhymäinen kukinto on myös 

hopeanharmaa. Keski-Euroopassa sitä on kasvatettu 

sen nopeakasvuisuutensa vuoksi energiakasviksi 

ja saatu lupaavia tuloksia. Viljely: 

Esikasvatus helmi-maaliskuussa. Siemenet 

kylvetään pikkuruukkuihin, muutama siemen 

ruukkuunsa. Kylmäkäsittely parantaa itämistulosta. 

Karaistut taimet ulos, kun hallanvaara on 

ohi. Viihtyy aurinkoisessa ja lievästi varjoisessa, 

tuulilta suojatussa paikassa. Meillä se ei aina 

ehdi kukkia ja talvenkestävyyskin on vaihteleva. 

Syksyllä kannattaa suojata tyvet olkipeitteellä 

eikä lehtiä leikata. Talvehtimisesta on hyviäkin 

kokemuksia. Etelä-Suomeen kokeilijoille! 

Panicum miliaceum 

KORISTEHIRSSI 

(Prynadshirs) 

’VIOLACEUM’ 


Yv. Kasvattaa koristeellisia, violetinruskeita, 

puolittain nuokkuvia röyhyjä. Korkeus n. 70cm. 

1g = n. 220 siementä. Viljely: Kasvatetaan yksivuotisten 

kesäkukkien tapaan. Paras kasvupaik- 

Abutilon x hybridum 

VAAHTERA-AULIO 

(Klockmalva) 

‘BELLAVUE MIXED’ 


Mv. Meillä jo yli 100-v. kasvatettua vanhaa 

huonekasvia voidaan kasvattaa paitsi sisäikkuna-laudoilla 

myös ruukuissa ja parvekelaatikoissa 

kesäaikaan ulkotiloissa. Kotoisin Keski- 

- 118 - 

HUONEKASVIT 

ka on aurinkoinen ja lämmin, maa kevyehköä, 

vettä läpäisevää ja kohtalaisen ravinteikasta. 

Jos haluaa varmistaa kehityksen, voi siemenet 

esikasvattaa huhtikuussa ja noudattaa yleisiä 

taimikasvatuksen periaatteita. Käyttö: Ryhmäkasviksi, 

kuivakukaksi. 

Phalaris canariensis 

KANARIANHELPI 

(Kanariegräs) 

‘MINOR’ 


Yv. Viljellään myös häkkilinnuille. Koristeellinen 

tähkä munan muotoinen. Korkeus n. 40- 

60cm. Kukkii elo-syyskuussa. 1g = n. 180 siementä. 

Viljely: Kylvö avomaalle toukokuussa 

1cm:n syvyyteen. Viihtyy auringossa, tuoreessa, 

keski- tai runsasravinteisessa moreenimaassa. 

Tuuheutuu kasvaessaan. Käyttö: Kuivakukaksi. 

Setaria italica 

ITALIANPANTAHEINÄ 

(Äkta kolvhirs) 

’HYLANDER’ 


Yv. Tunnetaan myös koristehirssi -nimellä. 

Nopeakasvuinen. Korkeus n. 70-90cm. Hiukan 

nuokkuva tähkä 7-15cm:n pituinen. Muodostaa 

kukkivia sivuversoja. 1g = n. 300-400 siementä. 

Viljely: Esikasvatus toukokuussa tai kylvö suoraan 

avomaalle kesäkuussa 1cm:n syvyyteen. 


maassa. Hallanarka. Korjuu: Korjataan, 

kun tähkä on täysin kehittynyt. Käyttö: Linnunsiemeneksi 

ja kuivakukaksi. Aikaisemmin 

ihmisetkin käyttivät sen siemeniä ravinnoksi. 

Hyvin kaunis. 

ja Etelä-Amerikasta. Kellomaiset, nuokkuvat, 

punaiset, oranssit ja keltaiset kukat. Tunnetaan 

myös nimillä kellomalva tai japaninruusu. 

Vaahteran lehden kaltaiset lehdet vaaleanvihreät. 

Korkeus n. 80-100cm. 1g = n. 250 siementä. 

Viljely: Kylvö keväällä tavalliseen, hiekalla parannettuun 

multaan. Itää parhaiten 20-25 asteen 

lämpötilassa. Itämisaika 2-3 viikkoa. Typistetään 

pari kertaa haaroittumisen edistämiseksi. 

Nopeakasvuinen. Istutetaan joka kevät uuteen

multaan. Kesällä runsas kastelu ja viikoittainen 

lannoitus. Viihtyy huoneenlämmössä, mutta 

pysyy terveempänä (kirvat vaivaavat helposti) 

hiukan viileässä. Pitää runsaasta valosta, muttei 

paahteesta. Helppo lisätä 7-10cm pituisista 

pistokkaista. Kukat puhkeavat jokaiseen lehtihankaan, 

niin että kukkii miltei ympäri vuoden. 

Asparagus densifl orus ‘Sprengeri’ 

HIENOHELMA 

(Hängsparris) 


Mv. Kotoisin Euroopan, Afrikan ja Australian 

lauhkeilta vyöhykkeiltä. Hienohelma oli meillä 

uusbarokki- ja uusrenesanssiajalla (1870-1900) 

säätyläisten suosikkihuonekasveja. Kaartuvat, 

sirot varret, joita käytetään paljon sidontatöiden 

vihreyttäjänä. Kasvavat kookkaista mukuloista, 

jotka täyttävät nopeasti ruukun. Ruukku ei saa 

kuitenkaan olla liian suuri, korkeintaan kuusi 

tuumaa. 1g = n. 20 siementä. Viljely: Kylvö 

maalis-huhtikuussa. Siemeniä on hyvä liottaa 

yön yli. Itämisaika 15-30 vrk / +18-20 asteessa. 

Vaatii paljon valoa, mutta kärsii paahteesta. 

Runsas hajavalo paras. Kesällä kastellaan päivittäin, 

talvella riittää muutaman päivän välein 

vesitilkka. Jos hienohelma kuivuu liikaa, varistaa 

se latvaversonsa. 

Asparagus setaceus 

UNELMA 

(Fjädersparris) 


Mv. Kotoisin Euroopan, Afrikan ja Australian 

lauhkeilta vyöhykkeiltä. Kasvatetaan huonekasvina 

vähemmän kuin hienohelmaa, mutta 

on arvokas leikkovihreä. Kapeat ja sirot lehdykät 

muistuttavat havupuiden neulasia. Nuorena 

tuuhea, moniversoinen pensas, mutta vanhetessaan 

alkaa kasvattaa pitkiä, lehdettömiä versoja. 

Siksi se on jaettava usein. 1g = n. 25 siementä. 

Viljely: Viljely ja hoito, kuten hienohelmalla. 

Unelma vaatii kuitenkin hieman lämpimämpiä 

kasvuolosuhteita. Se ei siedä vetoa eikä liikaa 

kosteutta. Puolivarjo on sille parhaaksi. Voi suositella 

huolelliselle hoitajalle! 

Datura metel 

TUOKSUHULLURUOHO 

(Indisk spikklubba) 

‘BALLERINA MIX’ 


Mv. Kasvatettava yksivuotisena, jos ei ole vii- 

- 119 - 

leää talvettamispaikkaa. Kotoisin Intiasta. Kuuluu 

pasuunakukkien sukuun. Käytetään myös 

datura -nimeä. Tuoksuvat puhtaan valkoiset, 

kermankeltaiset ja vaalean purppuranpunaiset 

suuret, kerrotut torvikukat. Korkeus 40-60cm. 

Ruukku voidaan nostaa kesäksi ulos. Meillä 

“pasuunakukka” oli yksi Biedermeier-kauden 

(n. 1820-1850) säätyläisten suosimista huonekasveista. 

Viljely: Kylvö ruukkuun helmi-maaliskuussa. 

Siemeniä kannattaa liottaa 1-3 vuorokautta 

ennen kylvöä. Itämisaika 1-8 viikkoa. 

Alalämpö ruukkujen alla jouduttaa itämistä! 

Taimet latvotaan muutaman kerran, jotta kasvi 

pysyy tuuheana. Latvapistokkaat voi juurruttaa. 

Talvehtii viileässä, mutta valossa. Hyvin myrkyllinen! 

Eucalyptus globulus 

KUUMEPUU 

(Feberträd) 

‘SILVERDOLLAR’ 


Mv. Viljely aloitettiin Englannissa 1820-luvulla. 

Kotoisin Australiasta ja sen lähiseuduilta. Harmaanvihreät, 

tuoksuvat lehdet. Nopeakasvuinen, 

kasvaa ruukussa 1-2m korkuiseksi. Kaunis 

punainen kukka. Tuoksu voimakkaan aromaattinen. 

Viljely: Kylvö helmi-maaliskuussa ruukkuun. 

Perusohjeet: voimakas multa, ahdas ruukku 

ja kasvuaikana runsas kastelu. Aurinkoinen 

tai lievästi varjoinen paikka. Voi latvoa ensin 

20-25cm korkuisena, sitten uudelleen 40-50cm 

korkuisena. Monistus parhaiten siemenistä. Voi 

viedä kesäksi ulos. Talvella niukka kastelu. Kestää 

hetkellisesti -10°C pakkasta. Käyttö: Paljon 

käytetty kasvi lääke- ja makeisteollisuudessa. 

Noin 500 eri lajiketta. Kasvaa kotiseudullaan 

70-80m korkuiseksi puuksi. Brasiliassa lajia 

kasvatetaan paperiteollisuuden tarpeisiin. Voi 

kuivata teeainekseksi. Käytetään myös värikasvina 

ja leikkovihreänä. 

Heliotropium arborescens 

HELIOTROOPPI 

(Heliotrop) 

’MARINE’ 


Mv. Meillä yksivuotisena viljelty Perusta kotoisin 

oleva vanhan ajan huone- ja puutarhakasvi. 

Korkeus n. 40cm. Pienet, tumman violetinsiniset 

kukat leveissä kukinnoissa. Tuoksu hieman 

vaniljamainen. Kukkii heinäkuusta lokakuuhun. 

Tummanvihreät, hieman kurttuiset lehdet 

vuorottaiset ja puikeat. Eteläisissä maissa

kasvatetaan hajuvesiteollisuuden tarpeisiin. 

Hyvä perhoskasvi. Viljely: Esikasvatus tammimaaliskuussa. 

Mitä aikaisemmin kylvetään, sitä 

aikaisemmin kukkii. Itää 18 asteessa. Kasvatuslämpö 

12-15 astetta. Viihtyy auringossa, tuoreessa, 

runsasravinteisessa ja runsasmultaisessa 

maassa. 

Impatiens balsamina 

MUMMONPALSAMI 

(Balsamin) 

‘KAMELIAKUKKAINEN’, sekoitus 


Yv. Vanhan ajan ruukkuja kesäkukka. Kotoisin 

trooppiselta ja subtrooppiselta vyöhykkeeltä. 

Kukat kerrotut: valkoiset, vaaleanpunaiset 

tai punaisen eri sävyiset. Kukkii koko kesän. 

Korkeus n. 40-50cm. Torpan kukka! 1g = n. 110 

siementä. 


8-10 päivässä. Kasvatuslämpötila15 astetta. 

Ravinteikas, vettä läpäisevä multa. Runsas 

valo ja kastelu. Hyvin hallanarka. Voidaan istuttaa 

kukkapenkkiin tai pitää ruukussa ikkunalla. 

Kuihtuneet kukat poistetaan. Ei siedä paahdetta, 

koska silloin kukinta pysähtyy ja tuholaisvaara 

uhkaa. Suihkutus tekee hyvää. Myrkyllinen! 

Impatiens walleriana 

AHKERALIISA 

(Flitiga Lisa) 



Isot, yksinkertaiset kukat. Värikirjo tummanpunaisesta 

vaaleanpunaiseen ja valkoiseen. Tanakka 

kasvutapa. Korkeus 15cm. 

Kasvatetaan yksivuotisena. Kotoisin trooppisen 

Itä-Afrikan vuoristosta ja Sansibarista. 

Tieteellinen nimi impatiens tarkoittaa herkkää. 

Herkkyys tarkoittaa siementen sinkoutumisesta 

ympäristöön pienestäkin kosketuksesta. Ahkeraliisa 

löydettiin vuonna 1880, mistä alkoi sen 

laajamittainen jalostustyö. Meillä se oli yksi 

Jugend-ajan (1890-1915) suosikkikasveista. 

Hammaslaitaiset, mehevät lehdet. Kukkii kesäkuusta 

pakkasiin asti. Viljely: Esikasvatus tammikuun 

lopusta maaliskuuhun. Siementä ei peitetä. 

Itää 20-25 asteessa 7-14vrk:ssa. Koulinta 

3-4 viikon jälkeen kylvöstä. Kasvatusaika 8-12 

viikkoa. Pitää valosta, muttei siedä kovaa paahdetta, 

jolloin kukinta loppuu ja tuholaisvaara 

uhkaa. Jos lämpötila on yli 22 astetta, on hyvä 

sumuttaa huoneilmaa. Tasainen kosteus on tär- 

- 120 - 

keää. On kuitenkin varottava liiallista kastelua, 

kuivahtaminen taas lakastuttaa alimmat lehdet. 

Viikoittainen lannoitus takaa hyvän kasvun ja 

kukinnan. Myrkyllinen! Huom, erittäin pieni 

siemen, avaa siemenpussi varovasti! 

Ipomea tricolor 

PÄIVÄNSINI 

(Blomman för dagen) 

’HEAVENLY BLUE’ 


Suuret, taivaansiniset kukat. Leveän, suppilomaisen 

teriön nielu ja torvi valkea. 

’VENICE BLUE’ 


Keskikokoiset, valkopohjaiset kukat hennon 

purppuranpunaraitaisia, jokainen yksilöllisesti. 

Suppilomainen nielu ruusunpunainen ja valkea. 

Uutuus Englannissakin! 

Yv. Kotiseudullaan monivuotinen. Kotoisin 

trooppisesta Amerikasta. Käytetään myös elämänlanka-nimeä. 

Kuuluu runsaslajiseen bataatin 

sukuun. Köynnös, varsi haarova. Korkeus 

n. 2,5-3m. Suuret kukat avoinna aamupäivisin. 

Kukkii kesäkuusta syyskuuhun riippuen kylvöajankohdasta. 

Lämpimälle ja aurinkoiselle 

paikalle puutarhaan tai suojaisalle parvekkeelle. 

Viljely: Esikasvatus tammi-huhtikuussa. Laita 

3-5 siementä 10-12cm ruukkuun. Siemeniä on 

hyvä liottaa vuorokauden verran ennen kylvöä 

itämisen jouduttamiseksi. Itää 20 asteessa 1-2 

viikossa. Mitä aikaisempi kylvö, sen aikaisempi 

kukinta. Viihtyy auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa, 

kalkkipitoisessa, runsasmultaisessa 

mullassa. Vaatii tukemista. Kukat kestävät 

vain yhden päivän, mutta uusia tulee jatkuvasti. 

Myrkyllinen! 

Mimosa pudica 

TUNTOKASVI 

(Sensitiva) 


Mv. Kotoisin Brasiliasta. Kosketuksesta sulkeutuvien 

lehtiensä vuoksi hauska ja mielenkiintoinen. 

Kutsuttu myös ’tuntopuuksi’. Lehdet 

oikenevat yleensä viidessä, kymmenessä 

minuutissa riippuen valon määrästä. Kasvia ei 

kuitenkaan pidä kiusata liikaa! Pikkupensas, hitaasti 

haarova, hento varsi. Pitkäruotiset lehdet 

vuoroittaiset, jotka ovat haarautuneet kahteen 

tai neljään liuskaan, joissa kussakin 10-20 paria 

pikkulehdyköitä. Kukat ovat kauniissa pal-

lomaisissa lehtihangoissa olevissa kukinnoissa, 

tavallisesti sinipunaisia. Terälehdet puuttuvat 

kokonaan, väri peräisin heteiden tiheästä kimpusta. 

Kesän aikana ehtivät kasvaa n. 60-80cm:n 

mittaisiksi. Viljely: Kylvö maaliskuussa 5-6 

siementä pieneen ruukkuun. Mullan pinnan voi 

jättää muutaman sentin alemmaksi, jotta taimien 

venyttyä multaa voi lisätä ruukun täyteen. 

Taimia ei kannata koulia, kasvavat kauniimmin 

rauhassa. Kun taimet ovat 4-5cm:n mittaisia, 

heikoimmat nypitään pois. Jätetään kolme parasta. 

Kun taimet ovat täyttäneet multatilan, 

siirretään koko multapaakku hieman suurempaan 

ruukkuun ja myöhemmin tarvittaessa sama 

toistetaan uudelleen. Lopulliseksi ruukuksi riittää 

neljän tuuman ruukku. Hyvä kasvumulta on 

hiekansekaista kompostimultaa. Taimet eivät 

siedä suoraa auringonpaistetta, mutta valoa ja 

lämpöä on oltava runsaasti. Lannoitetaan viikoittain. 

Kasteltaessa on tärkeää, että vesi on 

haaleaa, muuten lehdet kellastuvat. Kasvatetaan 

yksivuotisena, koska tiputtaa lehtensä talveksi 

ja silloin kituvan ja ruman näköinen. Vanhemmat 

kasvit ovat liikkeissäänkin hitaampia. Ei 

pidä vedosta eikä tupakansavusta. 

Mimulus luteus 

KELTA-APINANKUKKA 

(Chilenskt gyckelblomster) 



Trumpetinmuotoiset, isot, kauniit, kelta-, puna- 

ja valkotäpläiset kukat. Korkeus 15-20cm. Hieman 

tiikerimäinen ulkonäkö. 

Mv. Kasvatetaan useimmiten yksivuotisena. 

Kotoisin Etelä-Amerikasta, Chilestä. Kuvattiin 

ensimmäisen kerran jo 1700-luvun alussa ranskalaisen 

papin, isä Feuilleén toimesta. Sisä- ja 

ulkokukaksi. Tunnettiin ennen ‘ Lapinorvokki’, 

’Norjan neito’ ja ’Juoppo Johansson’ -nimellä. 

Viimeinen nimi kuvaa veden tarvetta. Kukkii 

heinä-elokuussa. Viljely: Kylvö maalis-huhtikuussa. 

Siementä ei peitetä, itää valossa. Kukkii 

9-12 viikossa kylvöstä. Karaistut taimet voi 

viedä ulos hallojen mentyä. Aikaisemmin ollut 

suosittu hautakukkana. Vaatii vähintään 10cm 

ruukun. Viihtyy varjossa ja puolivarjossa. Kastellaan 

ja lannoitetaan säännöllisesti. Viihtyy 

hyvin veden äärellä:, on kosteiden paikkojen 

kasvi. Muuten vaatimaton hoidon suhteen. Latvapistokkaat 

juurtuvat nopeasti vesilasissa. Voidaan 

talvettaa n. +5 asteessa, jolloin ei tarvitse 

paljon kastelua. Pirteän näköinen! 

- 121 - 

Nerium oleander 

OLEANTERI 

(Oleander) 


Mv. Vanhan ajan ruukkukasvi. Kotoisin Vähästä-Aasiasta. 

Kasvaa ruukussa lähes parimetriseksi, 

mutta voi pitää leikkaamalla halutun korkuisena. 

Runko ruskeahko, nuoret oksat helakan 

vihreitä. Lehdet kapean suikeat, nahkamaiset. 

Punaiset, vaaleanpunaiset tai valkoiset kukat 

kehittyvät edellisen vuoden versoihin, mikä on 

muistettava leikatessa. Kukinta-aika keskikesällä. 

Viljely: Esikasvatus helmi-maaliskuussa. 

Rakastaa aurinkoa. Viihtyy 20-25-asteen lämmössä 

ja täydessä auringonpaahteessa. Viedään 

kesällä ulos eteläseinustalle tai pidetään sisällä 

etelänpuoleisella ikkunalla. Innokkaan hoitajan 

kasvi, kun saa kesällä kastella runsaasti. Hoitoohjeet 

kiteytettynä: “Pää tulessa, jalat vedessä”. 

Talveksi viedään viileään (ei alle +5) kellariin, 

jossa on kuitenkin hieman valoa. Kastellaan 

niukasti. Leikattaessa jätetään edelliskesän versoihin 

1/3 jäljelle. Myrkyllinen! 

Passifl ora caerulea 

KRISTUKSEN KÄRSIMYSKUKKA 

(Blå passionsblomma) 


Mv. Meillä herrasväen huonekasvina jo biedermeier-kaudella 

1820-1850-luvuilla. Suvun nimi 

tulee sanasta passio=kärsimys ja fl ora=kukka. 

Käytetään myös nimeä kärsimyspassio. Kukka 

erittäin kaunis, rakenne poikkeuksellinen. Kymmenen 

kehälehteä muodostavat kauniin sinivioletin 

eri sävyjen teriön. Lisäteriö muistuttaa 

pyhimyksen sädekehää. Kasvutapa köynnöstävä 

(3-4m). Kiipeilee pitkien kärhien avulla. 

Lehdet 3-7-sormisia. Kukka kestää vain päivän, 

uusia nuppuja jokaisessa lehtihangassa. Viljely: 

Kylvö helmi-maaliskuussa. Pitkä itämisaika: 

20-40vrk, itämislämpö 20 astetta. Vaatii aurinkoisen 

ikkunan. Kasvukaudella lannoitetaan 

kerran viikossa. Talvella pidetään viileässä lepopaikassa. 

Keväällä versot leikataan lyhyiksi. 

Helppo juurruttaa pistokkaista. Istutetaan suureen 

ruukkuun. 

Pelargonium x hortorum (Zonale-ryhmä) 

PELARGONI 

(Pelargon) 

Mv. Lähes kaikki pelargoniat ovat kotoisin Etelä-Afrikasta. 

Meillä viljely aloitettiin jo kustavi-

lais-kaudella (1775-1810) herrasväen kasvihuoneissa, 

sisäkasviksi ylennettiin empire-kaudella 

(1810-1830). Maaseudun rahvas alkoi kasvattaa 

sitä uusbarokki- ja uusrenesanssi-kaudella 

(1870-1900), jolloin se siirtyi herrasväen keittiön 

ikkunalle. Ryhmä-, huone- ja parvekekasvina 

edelleen suuressa suosiossa. Pelargonium -nimi 

on johdettu kreikankielen pelargos-sanasta, joka 

tarkoittaa haikaraa ja viittaa kasvien siementen 

rakenteeseen. ’Pelakuun’ tuntee voimakkaasta 

tuoksusta ja piparkakkumaisista, nyhälaitaisista 

lehdistään. Lehdissä luonteenomainen kehä eli 

vyöhyke, mistä vyöhykepelargoni -nimitys. Kukat 

ovat pitkävartisissa sarjakukinnoissa. 

Viljely: Esikasvatus tammi-helmikuussa. Itämisaika 

7-10vrk 22 asteessa. Kasvatusaika 15- 

20 viikkoa. Tarvitsee runsaasti valoa. Hajavalossa 

tai varjossa eivät jaksa kukkia, vaan versot 

kehittyvät hennoiksi ja lehdistä tulee roikkuvia. 

Paras ikkuna on etelään tai länteen. Mullan tulee 

olla runsasravinteista eikä kastelua saa unohtaa. 

Vasta istutettuja kasveja ei saa kastella liikaa, 

mutta kukinnan alettua pitää kastella päivittäin. 

Pintamullan on kuitenkin hyvä kuivahtaa kastelukertojen 

välillä. Parhaan kasvun ja kukinnan 

aikana runsas kaliumlannoitus takaa hyvän kasvun 

ja runsaan kukinnan. Liikaa typpilannoitusta 

vältettävä: se kostautuu huonona kukintana ja 

rehevänä kasvuna. 

’BLACK VELVET CORAL’ F1 


Black Velvet-sarjaa. Kukat ihastuttavan korallinpunaiset. 

lehdet suklaanruskeat, reuna vihreä. 

Tanakka. Korkeus n. 25cm.. Huomiota herättävän 

kaunis! 

’BLACK VELVET PINK’ F1 


Black Velvet-sarjaa. Kukat ihastuttavan ruusunpunaiset. 

Lehdet suklaanruskeat, reuna vihreä. 

Huomiota herättävän kauniit. Tanakka. Korkeus 

n. 25cm. 

‘BORDER APPLEBLOSSOM’ F1 UUSI 


Border F1-sarjaa. Kukat yksinkertaiset, omenankukkaa 

muistuttavat. Korkeus n. 30cm. 

’BORDER SALMON’ F1 UUSI 


Border F1-sarjaa. Lohenpunaiset, yksinkertaiset 

kukat. Korkeus n. 30cm. 

- 122 - 

‘BORDER WHITE’ F1 


’Border’ F1-sarjaa. Puhtaan valkoiset, yksinkertaiset, 

näyttävät kukat! Korkeus n. 30cm. 

’CHEEKY CHAPPY’ F1 


Ihastuttava ulkonäkö. Kukka yksinkertainen. 

Terälehdissä on aistittavissa hienonhieno vivahde 

oranssia, valkoista ja ruusunpunaista, ja alapuoli 

näiden värien tummempi versio. Korkeus 

30cm. Lajiketta mainostetaan säänkestäväksi: 

’Britsh bred for Britsh weather! 

‘VISTA RED’ F2 


Vista F2-sarjaa. Kirkkaan punaiset, yksinkertaiset 

kukat. Korkeus 30-40cm. Oikea mummonpelakuu! 

’VISTA ROSE’ F2 


Vista F2-sarjaa. Ihastuttavan tumman ruusunpunaiset 

yksinkertaiset kukat. Korkeus 30-40cm. 

Pelargonium peltatum 

RIIPPAPELARGONI 

(Murgrönspelargon/hängpelargon) 

’PINK SHADES’ F1 UUSI 


Vaalean, ruusunpunaiset kukat. Korkeus n. 

75cm. 

’SUMMER SCHOWERS MIX’ F1 


Yksinkertaiset, suuret kukat valkoisia, kirkkaan 

punaisia, vaaleanpunaisia ja violetteja. Korkeus 

N. 60cm. Ei varista. 

’WHITE’ UUSI’ 


Puhtaan valkoiset kukat. Korkeus n. 75cm. 

Mv. Riippapelargoneja kutsutaan myös murattipelargoneiksi. 

Mehevät ja kiiltävät lehdet 

ovat kourasuoniset ja sormihalkoiset. Muistuttavat 

muratin lehtiä. Hybridi-riippapelargonit 

ovat riippa- ja vyöhykepelargonian risteytymiä. 

Ulkonäkö niillä on vanhempiensa välimuoto, 

samoin kasvutapa. Kukat ovat suuremmat. Ensimmäiset 

lajikkeet jalostettiin jo 1800-luvun 

loppupuolella. Viljely: Samanlainen kuin vyöhykepelargonilla.

Solenostemon scutellarioides 

VÄRINOKKONEN 

(Palettblad) 

’WIZARD MIX’ 

annos noin 75 siementä / 2,20€ til. no 3336 

Mv. Kasvatetaan usein yksivuotisena. Itse asiassa 

se on trooppinen rikkakasvi, jonka lehdet 

muistuttavat nokkosta, mutta ovat ihastuttavan 

värikylläisiä punaisen ja vihreän kirjavia, koristeellisia 

ja samettimaisia. Korkeus N. 60cm. 

Kukkii vaatimattomin pystyin kukinnoin. 

Jugend-tyylikaudella 1890-1915 se oli meillä 

suosittu huonekasvi. Soveltuu myös ryhmäkasviksi 

puutarhaan sekä amppeliin. Viljely: Kylvö 

helmi-maaliskuussa. Itää parissa viikossa. Koulitaan 

5-6cm:n mittaisina useampi taimi pienehköön 

ruukkuun. On huomattu, että pienimmistä 

ja heikoimmista taimista kehittyisi värikkäimmät 

yksilöt. Kokeilkaapa! Latvaa typistetään 

silloin tällöin, jotta kasvi pysyisi tuuheana ja 

vaatimaton kukinta estyisi. Pitää happamasta 

mullasta, turve on hyvää. Viihtyy valoisassa ja 

lämpimässä paikassa. Kesällä kastellaan runsaasti. 

Suihkutus hyväksi. Liian voimakas lan- 

- 123 - 

noitus lisää vihreää väriä lehtiin. Talvetetaan 

viileässä. Talvella värit haalistuvat. Helppo lisätä 

pistokkaista. 

Thunbergia alata 

MUSTASILMÄSUSANNA 

(Svartöga) 

‘SUSIE MIXTURE’ 


Kukkii runsaasti valkoisesta keltaiseen ja oranssinkeltaisin 

kukin, joissa musta keskusta. Korkeus 

n. 120cm. 

Yv. Alunperin trooppinen köynnös. Varret ohuet, 

lehdet karvaisia ja herttamaisia. Sopii suojaisalle 

paikalle puutarhaan ja parvekkeelle tai 

huonekasviksi. Viljely: Esikasvatus maalishuhtikuussa. 

Itää 20-25 asteessa 14-21vrk:ssa. 

Hyötyy alalämmöstä ruukun alla (hyödynnä 

lattialämmitystä!). Viljelyaika 8-10 viikkoa 16 

asteessa. Hallanarka! Tarvitsee paljon valoa, 

viihtyy kosteutta pidättävässä, kalkitussa, hiekkapitoisessa 

mullassa. Pikkutaimet kehittyvät 

aika hitaasti! Tarvitsee tukea. 

MAISEMOINTI- JA 

MAANPARANNUSKASVIT 

Voit itse sekoittaa alla olevista siemenistä oman 

maanparannusseoksesi tai noudattaa alla olevia 

ohjeita. 

SEOS I 

Herneen, kauran ja ruisvirnan seos sopii koville 

savimaillekin. Herne ja virna palkokasveina 

hoitavat maan typpihuollon ja mureuttavat maata. 

Kaura toimii herneelle tukiviljana ja käyttää 

osan tuotetusta typestä estäen sen karkailua. 

Kaura on vaatimaton maan laadun suhteen, ja 

sillä on viljaksi voimakas juuristo, joten sekin 

viihtyy kovilla savimailla. 

Sato korjataan elokuussa herneen ja kauran tuleennuttua. 

Voidaan niittää ja käyttää ravintona 

eläimille. Jos taloudessa ei ole kotieläimiä, niillä 

voi ruokkia pikkulintuja. 

Seuraavana keväänä sänki ja muu viheraines 

muokataan maahan, johon voidaan sitten kylvää 

esim. sipulia, porkkanaa, punajuurta, kyssäkaalia, 

lanttua, nurista, persiljaa ja tilliä. Sitä seuraavana 

keväänä lohkolle voi istuttaa perunaa. 

Siementarve aarille n. 1kg. Kylvöajankohta 10.- 

20. toukokuuta. Kylvö n. 6cm syvyyteen. 

SEOS II 

Ehdotus II sopii savimaillekin ja sillä on hyvin 

voimakas lannoitevaikutus. Apilan laaja ja syvä 

juuristo typpinystyröineen kuohkeuttaa ja murustaa 

maata syvältä ja toimii maan typpi-varantona. 

Nurmiseoksessa 1 prosentti apilaa vastaa 

n. 2-4kg typpilannoitusta hehtaarilla. Nurminata 

apilan seassa murentaa maata ja parantaa apilan 

talvehtimista. Myös rikkaruohottuminen estyy. 

Apila on oiva mehiläiskasvi ja houkuttelee 

pölyttäjiä. Kasvusto voidaan niittää 2-3 kertaa 

kesässä. Ensimmäinen niitto voidaan tehdään 

viimeistään elokuun puolivälissä, jolloin apila 

ehtii vielä kerätä voimia talvehtimista varten. 

Niitetty vihermassa käytetään katteena tai kompostin 

rakennusaineena. Seuraavana keväänä 

kasvusto muokataan maahan matalalta. Liian 

syvä muokkaus aiheuttaa mätänemisilmiön. 

Kasvuston voidaan antaa kasvaa vielä kesän 

yli ja niittää sitä, jolloin se muokataan maahan 

vasta toisena kesänä. Tämän viherlannoituksen 

jälkeen voidaan lohkolla kasvattaa voimakasta 

lannoitusta vaativia kasveja, kuten kaalia, purjoa 

ja selleriä. Seuraavana kesänä porkkanaa,

lanttua ja muita vihanneksia. Kolmantena kesänä 

kasvatetaan perunaa. 

Siementarve aarille n. 200g. Kylvöajankohta 

10.-25. toukokuuta. Kylvö n. 1-2cm syvyyteen. 

Avena sativa 

KAURA 

(Havre) 

‘ASLAK’ 



Vicia villosa 

RUISVIRNA 

(Luddvicker) 


Pisum sativum 

PELTOHERNE 

(Kokärt) 

’FÖPRIDA’ 

annos noin 1kg / 2,70€ til.no 4100 

Trifolium repens 

VALKOAPILA 

(Vitklöver) 

’SONJA’ 



Calendula offi cinalis 

KEHÄKUKKA 

(Ringblomma) 


Yv. Vanha koriste- ja lääkekasvi, jota on alettu 

käyttää myös maisemointikasvina varsinkin 

Keski-Euroopassa. Kylväkää viljelemättömille 

pelloillenne kehäkukan siemeniä ja nauttikaa 

väriloistosta. Vihermassa käännetään myöhään 

syksyllä multaan maata parantamaan! Viljely: 

Kylvö suoraan avomaalle, kun maan lämpö on 

n. 14 astetta. Kukkii 9-10 viikon päästä kylvöstä. 

Joko haja- tai rivikylvönä. 

Fagopyrym esculentum 

TATTARI 

(Bovete) 



Luomusiemen 

Yv. Todennäköisesti kotoisin Aasian keskiosis- 

- 124 - 

ta. Kulkeutunut tataarien mukana Eurooppaan. 

Ollut täällä viljelykasvina 1400-luvulta lähtien. 

Nykyisin viljely hyvin vähäistä. Lehdet herttamaiset, 

kukat joko punertavat tai vihertävät. 

Korkeus N. 50-80cm. Sopii vilja-allergikolle. 

Erinomainen viherlannoituskasvi ja hyvä tukikasvi 

palkokasviseoksessa. Mehiläiskasvi. 

1g = 80 siementä. Viljely: Hallanarka: kylvetään 

myöhään keväällä lämpimään maahan 

3cm syvyyteen, riviväli 40cm, taimiväli 5cm. 

Vaatimaton maalajin suhteen. Viihtyy parhaiten 

multavilla, kalkkipitoisilla kivennäismailla. 

Viherlannoituskasviksi voi kylvää heinäkuun 

loppuun asti. Itää nopeasti. Hyvä rikkaruohojen 

tukahduttaja. Hyönteispölytteinen. 50g riittää 

10 neliölle. 

Helianthus annuus 

AURINGONKUKKA 

(Solros) 



Yv. Maanparannus-, öljy-, rehu- ja mesikasvi. 

Kukat keltaiset, tumma keskus. Korkeus n. 3m. 

Siementarve 100g/aari. 

Viljely: Kylvö avomaalle touko-kesäkuussa 

3-4cm syvyyteen. Siementen neljän viikon kylmäkäsittely 

edistää itämistä. Kasvaa parhaiten 

auringossa, tuoreessa, runsasravinteisessa ja 

kalkkipitoisessa moreenimaassa. Riviväli 30cm, 

taimiväli 20cm. Korjuu: Kukkineet kukinnot 

korjataan, kun ne alkavat nuokkua. Ne ripustetaan 

kuivumaan ja annetaan olla niin kauan, 

kunnes siemenet varisevat. Voidaan jättää myös 

pellolle, jolloin linnut syövät ne suoraan lapakosta. 

Käyttö: Siemeniä voidaan käyttää kuorittuina 

mm. mysliin ja leipätaikinaan. Sisältävät 

runsaasti E-vitamiinia. Öljy alentaa kolesterolia 

ja on hyvää maksa- ja sappisairaille. Kokonaiset 

siemenet edistävät kanojen munintaa. Kukista 

saadaan keltaista väriä. Kuivattuja lehtiä voi 

käyttää yrttitupakkana. Poltetuista varsista tulee 

hyvää kalilantaa. Keltaiset terälehdet teeksi haudutettuna 

alentavat kuumetta vilustumissairauksissa. 

Teehen laitetaan 1 tl kuivattuja terälehtiä 

ja 1/4l kiehuvaa vettä, annetaan hautua 10min. 

Yskänlääkkeeksi syödään kourallinen siemeniä. 

Kukka kestää kauan maljakossa. Kukkalapakko 

siemenineen on näyttävä kuivakukka. 

Linum utitatissimum 

KUITUPELLAVA 

(Lin, oljelin) 

SINIKUKKAINEN 



Yv. Kuitu- ja maisemointikasvi. Siniset kukat. 

Korkeus 80cm. Ikivanha viljelyskasvi. Pellavakangasta 

on löydetty kivikautisista paalutuksista, 

jonka iäksi on arvioitu 3000-4000 vuotta. Voi 

viljellä myös kuivakukaksi. Viljely: Kylvö toukokuun 

alussa, harataan korkeintaan 1,5 cm:n 

syvyyteen. Vanhan kansan perinteinen kylvöpäivä 

on ollut Eerikin päivä, 18.5. Huolehditaan 

kitkemisestä ja kuivina aikoina kastelusta. 

Harso jouduttaa tasaista itämistä. Siementarve 

10 neliölle 130-150g. Viljely onnistuu vain Etelä- 

ja Keski-Suomessa. Maaperän suhteen vaatimaton. 

Pitää kosteahkosta, tuulensuojaisesta 

kasvupaikasta. Paras maapohja on hietasavikko, 

pH vähintään 6,2. Lannoitteeksi kompostia 

ja apatiittia. Korjuu: Kuiduksi ja siemeneksi 

pellava kerätään pääsääntöisesti 30-35 päivää 

kukinnasta, kuivakukaksi aikaisemmin, siemenkotien 

ollessa vielä vihreitä. Pienillä viljelmillä 

nyhtö tehdään käsin aurinkoisella kuivalla säällä. 

Säilytetään kuivassa, pimeässä ja viileässä 

Lolium multifl orum var. westerwoldicum 

WESTERWOLDINRAIHEINÄ 

(Westerwoldiskt rajgräs) 


Riittää n. 15 neliömetrin alaan! 

Italianheinän yksivuotinen, lyhytikäisempi 

muunnos. Nopeakasvuinen. Peittää maan pinnan 

nopeasti. Etelä-Suomessa italianraiheinää 

satoisampi, Pohjois-Suomessa nopeammin valmistuva. 

Viljely: Kylvö keväällä 1-2cm syvyyteen, 

kun maa on muokattavassa kunnossa. Vaatii 

melko ravinteikkaan maan. Kasvaa parhaiten 

hikevillä hieta- ja hiesumailla, mutta voidaan 

viljellä myös multamailla. Ei viihdy kosteilla, 

muttei myöskään kuivilla mailla. Käyttö: Kotiviljelijän 

mainio ruohokatekasvi. Niitetään 

ennen tähkimistä. Voidaan niittää useamman 

kerran. 

Lupinus luteus 

KELTALUPIINI 

(Gul lupin) 

annos 10g / 1,90€ til.no 4406 

annos 100g / 3,20€ til.no 4075 

Yv. Koriste- ja viherlannoitekasvi. Korkeus n. 

30-60cm. Muistuttaa tavallista lupiinia, mutta 

on matalampi ja sirompi. Kukat keltaiset ja 

hyväntuoksuiset. Viljeltiin jo 4000 v. sitten. Typensitojakasvi. 

Kukkii heinä-syyskuussa. Viljely: 

Liotetut siemenet kylvetään avomaalle, kun 

maan lämpö n. 10 astetta. Kylvösyvyys 3-4cm. 

Siementarve 300g/aari. Viihtyy auringossa, kui- 

- 125 - 

vassa ja tuoreessa, keskiravinteisessa moreenimaassa. 

Ei rehuksi. Myrkyllinen! 

Medicago sativa, alfalfa 

SINIMAILANEN 

(Blålusern) 

annos 50 g / 2,20€ til.no 4271 

annos 200 g / 5,70€ til.no 4170 

Mv. Sinikukkainen nurmipalkokasvi. Juuri 

erittäin voimakas ja syvälle tunkeutuva. Maan 

rakennetta parantava vaikutus voi säilyä useita 

vuosia. Voi kasvattaa monivuotisena vain maan 

eteläosissa, talvehtiminen on kuitenkin epävarmaa. 

Yksivuotisena sitä voi kasvattaa Kemin 

seudulle asti. Viljely: Viihtyy runsasravinteisessa, 

kalkkipitoisessa, syvämultaisessa maassa, 

pH-arvo 6,5-7,5. Kylvö aikaisin keväällä tai 

syksyllä lähelle pintaa. Siementarve n. 100g/ 

aari. Kehittyy alkuun hitaasti. Kasvuston korkeus 

n. 50-150 cm. Kestää hyvin kuivuutta. 

Jos aiotaan saada talvehtimaan, on kasvuston 

annettava kukkia kerran kesässä. Niitettäessä 

on jätettävä riittävän pitkä sänki eikä sitä pidä 

niittää enää elokuun puolivälin jälkeen. Käyttö: 

Maanparannuskasvi, mehiläiskasvi, koristekasvi. 

Sinimailasen siemenen eli alfalfan idut ovat 

kaikille tuttua terveysruokaa! Riistapeltokasvina 

maistuu erinomaisesti peuroille ja hirville. 

Papaver rhoeas 

SILKKIUNIKKO 

(Kornvallmo) 

‘CORN POPPY’ 


Yv. Korkeus n. 60 cm. Kukat kirkkaan punaisia, 

terälehtien tyvessä musta täplä. Nuput nuokkuvia, 

mutta auetessa suoristuvat. Kukinta-aika 

pitkä, heinäkuusta pakkasiin asti. 1g = noin 

9000 siementä. Viljely: Kylvö aikaisin keväällä 

avomaalle. Kylvön helpottamiseksi pienet siemenet 

voi sekoittaa hiekkaan, jolloin kylvöstä 

tulee riittävän harva. Viihtyy auringossa kuivassa 

tai tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa, 

kalkkipitoisessa, runsasmultaisessa maassa. 


Phacelia tanacetifolia 

AITOHUNAJAKUKKA 

(Honungsfacelia) 

annos 50g / 2,20€ til.no 4077 

annos 200g / 5,70€ til.no 4078 

Yv. Kotoisin läntisestä Pohjois-Amerikasta. 

Maanparannus-, koriste-, mesi- ja kuivakukka. 

Tuoksuva sininen kukinto on toispuoleinen

viuhko. Lehdet muistuttavat pietaryrttiä. Korkeus 

n. 20-70cm. Kasvaa myös syksyn alhaisissa 

lämpötiloissa. Viljely: Kylvö keväällä 1-2cm 

syvyyteen. Siementarve 200g/aari. Kasvaa kaikenlaisilla 

mailla. Ei ole hallanarka, eikä kaipaa 

paljon lannoitusta. Käyttö: Yksi parhaimmista 

mesikasveista. Hehtaarilta saadaan lähes 500kg 

hunajaa. Lisäksi siitepölyn tuotto on hyvä. Kesantokasvina 

vähentää ravinteiden huuhtoutumista. 

Käytetään paljon maisemointikasvina! 

Korjuu: Kuivakukaksi kerätään juuri avautuneena 

ja kuivataan kimppuina pimeässä paikassa. 

Sininen väri ja hyvä tuoksu säilyvät pitkälle 

talveen. Myös hyvä leikkokukka. 

Ornithopus sativus 

PELTOLINNUNJALKA 

(Foderserradella) 

annos noin 200g / 4,60€ til.no 4076 UUSI 

Luomusiemen 

Yv. Kotoisin Välimeren alueelta. Valkuaispitoinen 

rehukasvi useille koti- ja hyötyeläimille. 

Maanparannuskasvi. Juurissa ilmakehän typpeä 

yhteyttäviä nystyräbakteereita, jotka lisäävät 

maan typpipitoisuutta. Viljely: Avomaakylvö 

keväällä. Peltolinnunjalka sopii viljeltäväksi 

köyhillä mailla. Aluksi kehitys on hidasta, mutta 

on hyvä esikasvi. Kasvaa vielä alkusyksyn 

alhaisissa lämpötiloissa ja kestää jopa -5 asteen 

pakkasta. Viihtyy happamassa, vettä läpäisevässä 

hiekkamaassa. Kukkii runsaasti vaaleanpunaisin 

kukin. Sopii seoksiin. Siementarve 

400g/a. Kokeilijoille! 

Onobrychis viciifolia 

ESPARSETTI 

(Esparsett) 


Luomusiemen 

Mv. Kotoisin Keski- ja Itä-Euroopasta. Herneensukuinen 

lannoitus-, rehu- ja maanparannuskasvi. 

Erinomainen mehiläiskasvi: sisältää 

runsaasti mettä ja siitepölyä. Korkeus 30-60cm. 

Parilehdykkäiset lehdet, vaalean ruusunpunaiset 

kukat terttumaisina kukintoina. Kukinta-aika 

kesä-elokuu. Voimakas, kuivuutta kestävä juuristo. 

Viljely: Viihtyy hyvin monilla maalajeilla, 

myös karuilla hiekkamailla. Parhaiten kasvaa 

kalkkipitoisilla, hyvin ojitetuilla, aurinkoisilla 

mailla. Avomaakylvö, kun maa on lämmennyt. 

Siemeniä on hyvä liottaa vuorokauden verran. 

Kylvösyvyys 0,5cm. Taimiväli 30cm, riviväli 

40cm. Itää 10-30 vrk:ssa. Juurissa ilmakehän 

typpeä yhteyttäviä nystyräbakteereita, jotka lisäävät 

maan typpipitoisuutta. 

- 126 - 

Trifolium incarnatum 

VERIAPILA 

(Blodklöver) 

annos 50g / 2,20€ til.no 4405 

annos 200 g / 5,70€ til.no 4071 

Yv. Korkeus. n. 40-50cm. Kasvutapa lamoava, 

joten näyttää matalammalta. Tumman verenpunaiset, 

tähkämäiset kukat. Sopii koristekasviksi 

ja myös esim. kaalimaan lisälannoitteeksi (aluskasviksi). 

Viljely: Vaatimaton, mutta vaatii 

lämpimät kasvuolosuhteet. Kasvaa kaikenlaisilla 

mailla, suosii kalkkia. Kylvö keväällä 1-2cm 

syvyyteen. Siementarve 10g/15m2. Nopeakasvuinen, 

hallankestävä. Käyttö: Erinomainen viherlannoite- 

ja maisemointikasvi joko yksinään 

tai raiheinän kanssa. Kukkien väri ei säily kuivattaessa, 

mutta kaunis leikkokukkana. Kukkia 

voidaan käyttää salaattiin ja siemeniä idättää 

vihanneskrassin tavoin. Hyvä mehiläiskasvi. 

Hehtaarilta saadaan n. 250kg hunajaa ynnä siitepöly. 

Trifolium pratense 

PUNA-APILA 

(Rödklöver) 

annos 100g / 3,70€ til.no 4024 

Mv. Yleensä monivartinen, kolmilehdykkäinen. 

Pallerokukinto punainen. Korkeus n. 15-50cm. 

Alettiin viljellä heinänurmissa yleisesti 1800-luvun 

loppupuolella. Kukinta-aika kesä-elokuu. 

Viljely: Kylvetään varhain keväällä. Kylvösyvyys 

1-2cm. Viihtyy aurinkoisessa paikassa 

hyvässä puutarhamaassa. Käyttö: Hyvä maan 

kuohkeuttaja, erityisesti savimailla. Syvän paalujuuren 

vuoksi kärsii korkeasta pohjavedestä. 

Trifolium resupinatum 

PERSIANAPILA 

(Luktklöver) 

annos 50g / 1,10€ til.no 4404 

annos 200g / 3,70€ til.no 4072 

Yv. Tunnetaan myös tuoksuapila-nimellä. Korkeus 

n. 30-40cm. Vaaleanpunaiset, tuoksuvat 

kukat. Matala juuristo, muodostaa tiheän maton. 

Viljely: Kosteuden pidättävä maa. Kylvetään, 

kun maan lämpö n. 10°C, kylvösyvyys 1-2cm. 

Siementarve 200g/aari. Kestää hiukan pakkasta. 

Viihtyy raiheinän tai kauran seassa (annostus 

120g apilaa+100g raiheinää/ aari). Kasvaa 

ensin pystyyn, sitten maata pitkin. Toipuu hyvin 

niitosta. Käy katteeksi. Käyttö: Maukasta 

rehua eläimille. Hyvä mesikasvi. Kukista tulee 

teehen hunajainen maku. Tuottaa myös hyvin 

siitepölyä. Kaunis maanpeitekasvi aurinkoisille 

ja puolivarjoisille paikoille.

- 127 - 

NURMIKKOSIEMENET 

KÄYTTÖNURMIKKO 

Käyttöluokka 1 


PUNANATA ‘Ensylva / Herald’ 

NIITTYNURMIKKA ‘Enprima’ 

ENGLANNINRAIHEINÄ ‘Troubadour/ 

Gator’ 

Hyvä yleisseos: helppohoitoinen, kestää kohtuullista 

kulutusta ja leikkausta. Sopii pihaan 

kuin pihaan. Kasvupaikan tulisi olla mielellään 

kosteahko ja riittävän viljava, hienojakoinen tai 

lievästi karkea maa. Menestyy kuitenkin melko 

hyvin vaatimattomammissakin oloissa sekä varjossa. 

Pituuskasvu kasvukauden aikana n. 70- 

80cm. Leikkuukorkeus 4-5cm. 

PARONI NURMIKKO 

Käyttöluokka Extra 


NIITTYNURMIKKA ‘Fortuna’ 

PUISTONATA ‘Enjoy’ 

Viherpeittävyys erittäin hyvä ja talvenkestävyys 

erinomainen. Kestää kovaakin kulutusta. Sopii 

KYLMÄKÄSITTELY 

vaativiin kohteisiin, myös urheilunurmikoksi. 

Paras kasvupaikka on aurinkoinen piha, jossa 

kostea ja viljava hienojakoinen maa. Pituuskasvu 

kasvukauden aikana n. 50-60cm. Leikkuukorkeus 

3-4cm. 

NURMIKON PAIKKAUSSEOS 


Trifolium repens 

VALKOAPILA ’ISOKALLIO’ 

(Vitklöver) 



Mv. Kotimainen. Talvehtii erinomaisesti. Kasvaa 

hillitysti, ei rehota. Korkeus n. 5-20cm. 

Tallauksen kestävänä sopii lisättäväksi nurmikkosiemenseoksiin 

tai yksin kylvettäväksi. Kylvö 

keväällä n. 1cm syvyyteen, kun maa on muokattavassa 

kunnossa. Hyvä ja tärkeä mesi- ja ravintokasvi 

perhosille, mehiläisille ja kimalaisille. 

Kukkia voi lisätä teesekoituksiin. 

Tietyt siemenet on kylmäkäsiteltävä silloin, kun halutaan lopettaa niiden lepotila, jotta 

ne itäisivät. Menetelmä on kaksivaiheinen. Ensin annetaan siementen huoneenlämmössä 

imeä itseensä vettä. Sitten ne laitetaan tietyksi ajaksi (yleensä 4-8 viikoksi) 

kylmään. Kylmäkäsittely on aloitettava ajoissa, niin että taimikasvatuksen voi aloittaa 

huhti-kesäkuun välisenä aikana. Ne siemenet taas, jotka vaativat pakkasta itääkseen, 

on syytä kylvää ulos syksyllä. Näin ne saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn. 

- Käytä hienoa hiekkaa, hienojakoista turvetta tai turvehiekkaseosta. 

- Lisää hiekkaan tai mitä käytätkin niin paljon keitettyä, jäähtynyttä vettä kuin aine 

vetää itseensä. 

- Ota 1 dl hiekkaa / turvetta / turvehiekkaseosta annospussia kohti. 

- Laita massa siemenineen vettä pitävään muovipussiin, sulje se (jätä pieni ilmarako) 

ja laita lajimerkinnät etikettiin päivämäärineen pussin päälle. 

- Anna pussin olla huoneen lämmössä (+20 astetta) viikon verran, niin että siemenet 

imevät itseensä kosteutta. 

- Laita sitten pussi jääkaappiin +1-(+3) asteeseen 4-8 viikoksi, jos ei siemenpussissa 

toisin mainita. 

- Kontrolloi ja ravistele pussia säännöllisesti, vähintään kerran viikossa. 

- Kylmän ajanjakson jälkeen kylvä siemenet annetun ohjeen mukaan tavalliseen tapaan 

turvehiekkaseokseen, jos ne vaativat taimikasvatusta tai sitten ulos kasvupaikalleen. 

- Jos siemenet alkavat itää kylmäkäsittelyn aikana, lopeta käsittely ja kylvä siemenet 

varovasti annetun ohjeen mukaan.

- 128 - 

HYÖTYKASVIYHDISTYS 

• NEUVONTAA • KOULUTUSTA • PUUTARHAPUOTI • 

• ANNALAN PUUTARHA • 

Hyötykasviyhdistys r.y. aloitti toimintansa kesällä 1978. Yhdistyksen ”isä” oli toimittaja Risto Nurmi, ja yksi 

perustajajäsenistä oli professori Toivo Rautavaara. Perusajatuksena oli silloin solmia uudelleen jo monilta 

katkenneet yhteydet luontoon. Tällä hetkellä meitä ”hyötyläisiä” on noin 6500 ympäri Suomea. Meitä kaikkia 

yhdistävät rakkaus luontoon ja halu hyödyntää luonnon antimia kestävän kehityksen periaatteella. Luonnonmukainen 

viljely ja luonnon hyötykäyttö kuuluvat arkipäiväämme. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki, alaosastoja 

toimii Kanta-Hämeessä, Kuopiossa, Lahdessa, Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Turussa. 

Toimisto ja Alku & Juuri –puutarhapuoti 

Yhdistyksen toimisto ja puutarhapuoti sijaitsevat Helsingissä, Taka-Töölössä, lähellä Sibeliusmonumenttia. 

Monipuolisen ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostavan siemenvalikoiman lisäksi viherpeukalo löytää sieltä alan 

kirjallisuutta, työkaluja, ruukkuja, luonnonmukaisia tuholaistorjuntatuotteita ja paljon muuta puutarhanhoitoon 

innoittavaa. Postimyyntipalvelu kattaa koko Suomen! 

Tervetuloa Annalan puutarhaan! 

Yhdistyksen hoitama Annalan puutarha Helsingin Vanhassakaupungissa (Hämeentie 154) toimii puutarhanhoidon 

harrastus- ja nautintopaikkana ja on osana G.O. Waseniuksen jättämää perintöä. Alueelle on osaksi 

julkista puistoa rakennettu vuokrattavia viljelypalstoja ja niiden rinnalle teemapuutarhoja eri aihepiireistä, 

kuten värjäyskasvit, permakulttuuripuutarha, keittiökasvimaa, marjatarha, vanhat helsinkiläiset puistoruusut 

jae. Vuonna 1844 rakennettu orangeria kasvilavoineen täydentää historiallista kokonaisuutta. Neuvonta- ja 

koulutustyöllä sekä näyttelytoiminnalla on tärkeä osa puutarhan toiminnassa. Kesällä, tiistai-iltaisin Annalassa 

on alkaen klo 18 noin tunnin mittainen esitys puutarhanhoitoon liittyvistä aihepiireistä. Kaikki kiinnostuneet 

ovat tervetulleita, myös toispaikkakuntalaiset! 

Liity jäseneksi! 

Jäsenmaksu on 27€ (2012). Jäsenlehti Pähkylä yhdistää jäsenet neljä kertaa vuodessa. Lisäksi kalenterivuoden 

alussa ilmestyy 128-sivuinen siemenluettelo. Liittyessäsi saat yhden viime vuoden jäsenlehden tervetuliaislahjaksi. 

Tilattaessa siemeniä postimyynnin kautta, lähetämme tilatut tuotteet ilman postiennakkoa. Jäsenyys 

alkaa aina kalenterivuoden alusta, mutta mukaan voi tulla milloin tahansa kesken vuotta, jolloin uusi jäsen saa 

jo ilmestyneet lehdet takautuvasti. 

Uudesta jäsenestä ilmoittaja saa kaksi yllätyssiemenpussia kiitoslahjaksi! 

Yhteystietomme: 

Hyötykasviyhdistys r.y. / Alku & Juuri –puutarhapuoti 

Mechelininkatu 51 

00250 Helsinki 

Puh. 09 – 4342 350 

gsm 040 – 592 2122 (neuvonta ma-pe klo 10-12) 

Fax 09 – 4342 3535 

Sähköposti: info@hyotykasviyhdistys.fi 

Kotisivu: www.hyotykasviyhdistys.fi 

Annalan puutarha 

Hämeentie 154, rakennus J 

00560 Helsinki 

Puh. 040 – 592 2122 

•Siemenluettelo on painettu ympäristöystävälliselle kotimaiselle paperille• 

ISSN 1237-6671 Painopaikka: Sävypaino, Espoo

siemenluettelo 2012.indd - Hyötykasviyhdistys

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?