s I m i - Helda

s I<br />

m i

---

L»RO

---

VCÄ<br />

e^OCfSTAG<br />

i'üO<br />

TAXINA irr i'WhJ^<br />

SUOMALAISEN ELÄIN- JA<br />

KASVITIETEELLISEN SEURAN<br />

VANAMON<br />

KASVITIETEELLISIÄ JULKAISUJA<br />

OSA 7<br />

ANNALES BOTANICI<br />

SOCIETATIS ZOOLOGIC^-BOTANIC/E<br />

FENNlCiE<br />

VANAMO<br />

TOM. 7<br />

Viikin tiedekirjasto<br />

Vetenskapliga biblioteket i Vik<br />

Viikki Science Library<br />

HELSINGINYLIOPISTO<br />

HELSINKI 1936

---

OSA 7. — TOM. 7.<br />

Siv.-Pag.<br />

N:o I. SUHONEN, PENTTI, Suomalaiset kasvinnimet. (1 kartta) 1936 I—^VI; 1—463<br />

Deutsches Referat: Finnische Pflanzennanien 464—465

---

f , ^<br />

J ^^ Tr'<br />

,' .-il'!,'.-

---

SuoMAi-AisEN ELÄIN JA KASVITIETEELLISEN SEURAN VANAMON<br />

KASVITIETEELLISIÄ JULKAISUJA<br />

OSA 7. N:o 1.<br />

ANNALES BOTANICI SOCIETATIS ZOOLOGICIE-BOTANICIE FENNIC^ VANAMO<br />

TOM. 7. N:o 1.<br />

SUOMALAISET KASVINNIMET<br />

KOONNUT<br />

P LANTTI SUHONEN<br />

1 kartta<br />

Deutsches Referat:<br />

Finnische Pflanzennamen<br />

HELSINKI 1936

---

HELSINKI 1936<br />

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN KIRJAPAINON OY.

---

T Ä M Ä J' K OS OMIS T IS T AAN<br />

ELIAS LÖNNROTIN.<br />

K N s I M M Ä I s E N S U O M K N K I K L I S E N KASVION<br />

I. A A T I J A N M U 1 S T O I. L E

---

•• • ? 'y^.'i

---

' - ALKULAUSE.<br />

1<br />

Rahvaan kielenkäytössä syntyneet ja kehittyneet kasvien nimet<br />

muodostavat useammassakin eri mielessä erittäin arvokkaan osan<br />

kansamme muinaiskulttuurin tuotteista. Ilnieneehän niissä monasti<br />

varsin selvästi esi-isiemme omalaatuinen käsitys kasveista, niiden<br />

rakenteesta, kasvusta ja käytöstä, samalla kun noissa nimissä on<br />

epäilemättä säilynyt tärkeitä piirteitä kielemme eri kehitysvaiheista.<br />

Useat sivistyskansat ovatkin kiinnittäneet huomiota myös tähän<br />

vanhan kulttuurinsa ilmenemismuotoon,'mm. laatimalla luetteloita,<br />

välistä' laajojakin, oman kielisistä kasvien nimistä. Meillä suomalaisilla<br />

on vain II. A. REiNiiOLMin 1850 julkaisema »Suomalaisia<br />

Kasvu-Nimejä», joka aikanaan täytti suuren puutteen, mutta joka<br />

nykyisissä oloissa on käynyt aivan riittämättömäksi.<br />

Kun vuosikymmenien kuluessa meillä suoritettujen kasvinnimikeräysten<br />

tulokset ovat tähän saakka olleet hajallaan siellä täällä<br />

säilytettyinä ja niin ollen vaikeasti käytettävissä, johduin ajattelemaan<br />

niiden kokoamista samaan luetteloon. Tässä mielessä tiedustelin<br />

keväällä 1926 Suomalaisen Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran<br />

Vanamon johtokunnalta, eikö olisi syytä toimittaa suomalaisten<br />

kasvinnimien mahdollisimman täydellinen luettelo samaan tapaan<br />

kuin on lukuisissa muissakin maissa tehty. Seuran johtokunta suhtautui<br />

asiaan myönteisesti ja päätti luovuttaa arkistossaan olevat<br />

kasvinnimiluettelot heti käytettävikseni. Kun asia sai näin suopean<br />

vastaanoton, ryhdyin työskentelemään mainitunlaisen julkaisun<br />

toimittamiseksi.<br />

Alunperin olin selvillä siitä, että tässä tehtävässä tulisi olemaan<br />

monia vaikeuksia ja että sen loppuunsuorittaminen varsinaisen toimeni<br />

ohella tulisi viemään vuosikausia. Kun lisäksi työni kestäessä<br />

näyttäytyi tarpeelliseksi ulottaa nimien keräys laajemmalle kuin mitä<br />

aluksi olin suunnitellut, niin voin vasta nyt, kahdeksanvuotisen työs-

---

VI Pentti Suhonen, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

kentelyn jälkeen, saattaa sen tulokset julkisuuteen. Tarkoituksenani<br />

on ollut saada aikaan suomenkielisten kasvinnimien kokoomateos,<br />

johon on yhdistettyinä sekä eri puolilta maata kansan suusta kerätyt<br />

että myöskin eri aikoina julkaistusta kirjallisuudesta poimitut kas-<br />

vinnimet. Mukaan on otettu myös joukko maamme rajojen ulkopuo-<br />

lelta Vienan-Karjalasta ja Aunuksesta sekä Inkeristä kerättyjä nimiä.<br />

Työni kestäessä olen silloin tällöin ollut neuvotteluissa tätä alaa<br />

tuntevien henkilöiden kanssa. Jo syksyllä 1926 olivat professorit<br />

J. I. LIRO ja K. LINKOLA Vanamon puolesta, prof. E. A. TUNKELO<br />

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sekä tri K. DONNER ja maist.<br />

L. HAKULINEN Sanakirjasäätiön taholta neuvottelemassa samana<br />

kesänä alkamani kasvinnimiluettelon jatkamisesta ja laajentami-<br />

sesta. Tällöin mm. päätettiin ulottaa työni myöskin vanhempaa kir-<br />

]allisuutta käsittäväksi, mutta sensijaan »niiden suurien kustannus-<br />

ten vuoksi, joita kansankielensanakirjan aineskokoelmissa olevain<br />

kasvinnimien poimiminen sataintuhansien lippujen joukosta tuot-<br />

taisi, oltiin sitä mieltä, että tämä poiminta ainakin toistaiseksi saisi<br />

olla tekemättä, varsinkin kun sanotut aineskokoelmat eivät kuiten-<br />

kaan ole likimainkaan täydelliset». Kolme vuotta myöhemmin, syk-<br />

syllä 1929 oli taas neuvottelukokous, jossa olivat saapuvilla professorit<br />

LIRO, LINKOLA ja TUNKELO sekä maist. T. KAUKORANTA. Tällöin<br />

taas sain tervetulleita neuvoja ja ohjeita työni edelleen jatkamiseksi.<br />

Kaikille näille henkilöille olen syvästi kiitollinen saamastani arvok-<br />

kaasta avusta. Erikoisesti tahdon mainita prof. LINKOLAU ja prof.<br />

TuNKELOn, jotka ovat aina olleet valmiit opastamaan ja innosta-<br />

maan minua työssäni, niin usein kun heidän puoleensa olen käänty-<br />

nytkin. Olen myös suuresti kiitollinen Vanamo-seuralle, joka on<br />

ottanut laajan nimiluettelon julkaisuihinsa ja myöntänyt minulle<br />

kolmeen otteeseen apurahan työtäni varten.<br />

Lausun samalla parhaat kiitokseni kaikille niille, jotka ovat näh-<br />

neet vaivaa tämän julkaisun perustana olleen laajan aineiston kerää-<br />

misessä ja painokuntoon saattamisessa.<br />

Tampereella, marraskuussa 193f).<br />

PENTTI SUHONEN.

---

JOHDANTO.<br />

Vanhimmat suomalaisia kasvinnimiä koskevat tiedot ovat löydettävissä<br />

MIKAEL AGKICOLAII toimittamassa Davidin Psaltarin suomennoksessa<br />

v.lta 1551, jonka alkupuheessa on mainittu muutamia<br />

viljelyskasvien nimiä. Tätä lähinnä vanhimmat lähteet ovat tietääkseni<br />

ERIC SCIIIIODERTIKSEN pieni sanakirja »Lexicon Latinoscandicum»<br />

(1637) ja tuntemattoman tekijän »Variarum rerum vocabuia»<br />

(1668). Molemmissa näissäkin jää nimien luku verraten pieneksi<br />

(edellisessä n. 70, jälkimmäisessä n. 150 nimeä).<br />

Samalla vuosisadalla ilmestyi ELIAS TiLLANDzin »Catalogus<br />

j)lantarum» (ensimm. painos 1673, toinen 1683), joka on ensimmäinen<br />

maassamme ilmestynyt varsinainen kasvitieteellinen julkaisu ja<br />

jolla jo senvuoksi aina tulee olemaan pysyväinen arvonsa. Sitäpaitsi<br />

tällä luettelolla, joka käsittää Turun ja sen lähimmän ympäristön<br />

luonnonvaraiset ja viljellyt kasvit, on se huomattava ansio,että siinä<br />

mainituista yli viidestä sadasta kasvilajista on 365:llä myös suomalainen<br />

nimi. Tillandz olikin ajatellut luettelonsa lähinnä akatemiassa<br />

opiskelevien tarpeeksi, edistääkseen ja helpoittaakseen suomenkielisten<br />

oppilaiden kasvitieteen opiskelua ja herättääkseen heissä harrastusta<br />

tähän aineeseen. Kun otamme huomioon, että Tillandzin<br />

aikoina kasvitieteellinen tutkimus oli vielä joka suhteessa perin alkeellista,<br />

ilman täsmällistä tiedesanastoa ja nimistöä, niin on näinkin laajan<br />

luettelon laatiminen katsottava huomattavaksi saavutukseksi.<br />

Täytyy kyllä myöntää, että siinä on omat puutteensa ja vajavaisuutensa.<br />

Niinpä monien kasvien nimet ovat niin epämääräiset, että on<br />

vaikea sanoa, mitä kasvia Tillandz kulloinkin on tarkoittanut. Tämän<br />

epäselvyyden poistamiseksi ovat O. E. A. HJI:LT (1869) ja äskettäin<br />

saksalainen WEIN (1930) tarkistaneet luettelossa mainittujen kasvilajien<br />

tieteelliset nimet, mikä tätä kirjoitusta laadittaessa on otettu<br />

huomioon. Mitä suomalaisiin nimiin tulee, lienee niistä osa Tillandzin

---

2 Pentti Suhonen, vSuonialaiset kasvinniinet.<br />

itsensä laatimia, mutta varmasti useimmat ovat alkuperäisiä kansan<br />

käyttämiä. Miten oikeaan osuvia ja sattuvia nämä nimet ovat, osoittaa<br />

se, että monet niistä yhä vielä ovat käytännössä kieleemme täysin<br />

vakiintuneina. Tällaisia ovat mm. puiden nimet: coivu, cuusi, haapa,<br />

honga, leppä, mendy, pihlawa, saarni, tammi, tuomi ja wahder sekä<br />

useimpien pensaiden nimet: cuusain, orjantappura ja fadermapensas,<br />

Ruohovartisten kasvien nimistä mainittakoon: apilas — Trifolium,<br />

cumina — Carum carvi, hiiren händä •— Mijosurus, linnun herne —<br />

Lalhyrus vermis, katin käpälä — Antennaria, orawan marja —<br />

Majantliemum, ruoco — Phragmites, suon wehka — Calla ja yökön<br />

lehti — Pinguicula.<br />

Viljelyskasveja on Tillandzin luettelossa mainittu runsaasti ja<br />

muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta niillä on suomalaiset<br />

nimensä. Monet näistä tosin ovat vanhanaikaisia, ehken murteellisiakin<br />

(angelicka, kirsperin marianpuu, muruoti, perunapuu, plomupuu,<br />

räticka, tubaki), mutta toiset ovat nykykielen mukaisia (caali,<br />

humala, härkä papu, nauris, pellava, punajuuri, ruis, sinappi, tilli).^<br />

Aikaa myöten kielen kehittyessä on luonnollisesti käynyt tarpeelliseksi<br />

jossain määrin muuttaa monien tässä samoinkuin muissakin<br />

vanhemmissa luetteloissa tavattavien nimien oikeinkirjoitusta ja<br />

muotoakin.<br />

1700-luvun alkupuolella eivät kasvitieteilijät enempää kuin muutkaan<br />

tehneet mitään mainittavaa kasvinnimien hyväksi. Vielä sata<br />

viisikymmentä vuotta myöhemmin kirjoittaa REINIIOLM (1850) valittaen<br />

tästä ajasta: » Mutta hänen (Tillandzin) jälkimmäiset eivät<br />

tähän asti ole huolineet hänen lempiästä kehoituksesta. Minkä vähäisen<br />

kasvuoppineet ovatki tehneet, ovat parhaasta päästä ajanneet<br />

uusia kasvulajia takaa, vähä kyllä suomalaisista nimistä huolien. »<br />

Vuosisadan alussa ilmestyneessä FLORINUKSEN »Vocabulariumissa»<br />

(1708) ja myöhemmin .JUSLENIUKSEN »Sana-Lugun Coetuksessa»<br />

(1745) toistuvat aikaisemmin Tillandzin luettelossa mainitut suomalaiset<br />

nimet. Saman vuosisadan loppupuoliskolla, pääasiallisesti akateemisina<br />

väitöskirjoina ilmestyneissä lukuisissa pitäjänkuvauksissa<br />

samoin kuin lääkärikirjoissa esiintyy paljon, osittain uusiakin suomalaisia<br />

kasvinnimiä. Runsaimmin niitä esiintyy IlAAimiANNin<br />

1 Koristekasvien nimet viittaavat ulkona viljeltäviin lajeihin, ja tuskinpa<br />

lienee Tillandzin aikoina Turussa monikaan, kasvitieteen professoria lukminottamatta,<br />

harrastanut huonekasvien hoitoa.

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

»Kotilääkärissä» (330 nimeä pääasiallisesti Etelä-Suomesta) ja STIEII-<br />

WALDin kirjoittamassa Laihian pitäjänkertomuksessa (n. 370 nimeä,<br />

käsikirjoituksena),<br />

1 Seuraava vuosisata antaa jo erittäin paljon lisiä suomalaiseen<br />

kasvinnimistöön. Ensi sijalla on huomattava vuosisadan puolivälissä<br />

ilmestynyt aiemmin mainittu REiNiiOLMin arvokas nimiluettelo<br />

»Suomalaisia Kasvu-Nimejä» (1850), joka tähän saakka on ollut<br />

meillä ainoa kasvinnimien yhdistelmäluettelo. Se sisältää erittäin<br />

runsaasti osaksi Reinholmin itsensä lukuisilla matkoillaan keräämiä<br />

osaksi useilta muilta saatuja nimiä. Kirjan alussa mainitaan avustajina<br />

yli kaksikymmentä viime vuosisadan huomattavaa sivistystyöntekijää<br />

ja keräyspaikkakuntien luettelo sisältää alun toistasataa<br />

nimeä. Reinholm antaa siinä myöskin tärkeitä ohjeita nimien keräilijöille:<br />

»- Hän (kerääjä) ei olko yhdellä nimellä tytyväinen,<br />

vaan jos kasvuilla eri maan-paikassa olisi usiampi nimi, niin pankoon<br />

jokaista, ynnä nimi-paikan, muistoon. Tämmöinen selitys on tärkeempi,<br />

kun ensisilmäelemällä luulisikaan, sillä kunki paikan nimen<br />

osoittamisesta on kasvuoppineelle sekä muille oppimattomille hyöty.<br />

Kotimaan nimien johdosta osaa oppimatoin hyväksensä käyttää mitä<br />

Kasvuttareessa on opetettu, mikä on tarpeellinen talouksessa, mikä<br />

rohtoksi (lääkeeksi), mikä miksi. » Reinholm kehoittaa erityisesti<br />

naisia kiinnittämään huomiota kasveihin, »koskei mikään oppi<br />

vaimoväelle ole sopivampi ja luonnokkaamjii kuin kasvuoppi.» Kohta<br />

Reinholmin luettelon jälkeen ilmestyy muitakin julkaisuja, joissa<br />

tapaamme kasvinnimiä eri j)aikkakunnilta. Tällaisia ovat BÄCK-<br />

MANin kuvaus Jalasjärven kappelista (1851), NYLANDERin »Flora<br />

Karelica» (1852) ja VAUELIUKSEN kertomus Tyrvään pitäjästä (1853).<br />

Kun sitten ELIAS LÖNNROT ryhtyi laatimaan ensimmäistä suomalaista<br />

kasviota, »Suomen Kasvistoa» (ensimm. painos 1860, toinen<br />

1866), oli hänellä viimeksi mainituista keräyksistä erinomaisen suuri<br />

hyöty. Tosin hän ci niistä saanut nimiä kaikille kasvionsa kasvilajeille,<br />

vaan oli hänen itsensä laadittava hyvä joukko lisää. Kasvionsa<br />

alkulauseessa Lönnrot huomauttaakin: » Niillenki kasveille,<br />

joilla ennestään ei ollut nimeä, olen parhaan taitoni mukaan kokenut<br />

suomalaisen nimen saada, joka työ ei juuri ollutkaan huokeinta. »<br />

Kasvion kummassakin painoksessa on vähän yli tuhat nimeä, ja<br />

nimien toisintomuotoja yli kaksi tuhatta. Viimeksi mainittuja<br />

Lönnrot ei »tahtonut pois jättää, vaikka kyllä ovatkin sekavia ja

---

4 Pentti Sn/io/ien, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

epävakaisia. Kaikessa epävakaisuudessaan semmoiset nimet kuitenki<br />

antavat jotain jolitoa Suomalaisten mielialasta kasveja suhteen<br />

kuin monesta muustaki tähellisestä seikasta.» Nimien yhteydessä ei<br />

mainita paikkakuntia, missä niitä käytetään. Näin on asianlaita<br />

myös kaikissa myöhemmin ilmestyneissä kasvioissa samoin kuin<br />

Lönnrotin ja muiden sekä ennen häntä että hänen jälkeensä toimittamissa<br />

sanakirjoissa.<br />

Kasvioita ja kasviopin oppikirjoja (MELA, ALMQVIST) lukuunottamatta<br />

ei viime vuosisadan lopulla ilmestynyt yhtään julkaisua,<br />

joka sisältäisi mainittavammassa määrässä suomalaisia kasvinnimiä.<br />

Tosin silloinkin kasvinnimien parissa askarreltiin, mutta se tapahtui<br />

melkein yksinomaan kielimiesten toimesta, muiden kansankielen<br />

sanankeräysten yhteydessä, ja joutuivat kasvinnimetkin Suomalaisen<br />

Kirjallisuuden Seuran suuriin sanalippukokoelmiin.<br />

Kasvitieteellisesti arvokkain ja käyttökelpoisin kasvinnimiaineisto<br />

on kerätty tällä vuosisadalla. Tämä keräys on suoritettu pääasiassa<br />

Vanamo-seuran ja vanamolaisten toimesta, jotka ovat osoittaneet<br />

kiitettävää harrastusta. Seuran ohjelmaan on sen perustamisesta<br />

alkaen kulunut mm. suomalaisten eläin- ja kasvinnimien kerääminen<br />

ja on se vuosikymmenien kuluessa suorittanut tälläkin alalla<br />

arvokasta työtä. Useat kymmenet sekä entiset että nykyiset vanamolaiset<br />

ovat kesäisillä retkillään eri puolilla maata merkinneet muistiin<br />

kansan keskuudessa kuulemiaan kasvinnimiä (katso kerääjien luetteloa).<br />

Osa nimiluetteloista on painettu seuran lehden »Luonnon<br />

Ystävän» eri vuosikerroissa, varsinkin vuosina 1904—10, mutta suurin<br />

osa on tähän saakka ollut säilytettynä Vanamon arkistossa. Seura<br />

on lisäksi apurahoja jakamalla koettanut ylläpitää nimienkeräilyharrastusta.<br />

Tässä yhteydessä täytynee huomauttaa niistä vajavaisuuksista,<br />

joita on todettavissa kasvinnimistön keräilyssä ja tutkimisessa. Ensiksi:<br />

useilta paikkakunnilta ei ole tiettävästi lainkaan nimiä muistiin<br />

merkitty ja paljon on sellaisia, joista nimiä on perin niukalti. Valitettavan<br />

pieneksi jää sellaisten paikkakuntien lukumäärä, joista on saatu<br />

yli sataviisikymmentä (harvoissa tapauksissa yli kaksisataa) nimeä,<br />

mikä voitanee katsoa käsittävän pääosan paikkakunnan kansanomaisesta<br />

kasvinnimistöstä. Toiseksi: nimet eivät ole aina luotettavia.<br />

Tähän on syynä joko keräilijän taitamattomuus tai nimenantajan<br />

epävarmuus, joten hän tietämättömyyttään peittääkseen on saatta-

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

nut »kuulustelussa» tekaista nimen. Monessa tapauksessa on tosin<br />

voitu tarkistaa nimet senjohclosta, että samalla paikkakunnalla ovat<br />

useammat henkilöt toimittaneet keräyksiä. Näin onnellisesti ei suinkaan<br />

aina ole ollut asianlaita ja sen vuoksi on täytynyt erinäisten luetteloiden<br />

nimiin suhtautua määrätyllä varovaisuudella. Edelleen:<br />

nimien oikeinkirjoitukseen so. kulloinkin kysymyksessä olevan<br />

paikkakunnan murteenmukaiseen merkintään ei ole aina tarpeeksi<br />

kiinnitetty huomiota. Botanisteilla on nimien väärin kirjoittaminen<br />

saattanut johtua yksinkertaisesti siitä, että keräilijä ei ole täysin tuntenut<br />

sen paikkakunnan murretta, jossa hän on työskennellyt, kun<br />

taas filologeille on kasvien tuntemisessa voinut tulla erehdyksiä. Näin<br />

ollen on selvää, että tieteellisesti pätevä, yksityiskohtainen ja järjestelmällisesti<br />

tarkoin kerätty kasvinnimiaineisto on saatavissa vain<br />

kasvitieteilijöiden ja kielitieteilijöiden läheisellä yhteistyöllä. Tämä<br />

toteutettiin käytännössä kesällä 1927, jolloin eräissä Sanakirjasäätiön<br />

sanastonkeräysasemiksi valituissa pitäjissä oli botanisti muutaman<br />

viikon ajan jvaikalla toimivan filologin apuna, jolloin pitäjän<br />

kasvinnimet (ja kasvinosat) tulivat »paikan päällä» kootuiksi ja<br />

oikein selitetyiksi.<br />

Tässä ei ole tarkoitus käydä lähemmin selvittämään kasvinnimien<br />

etymologiaa, sillä se kuuluu erikoistutkijoille. Lienee kuitenkin paikallaan,<br />

vieläpä seuraavan nimiluettelon oikein ymmärtämiseksi tarpeellistakin,<br />

mainita tärkeimmät seikat, jotka ovat vaikuttaneet suomalaisten<br />

kasvinnimien syntyyn. Voidaan sanoa, että useimmissa<br />

tapauksissa on nimen perustana jokin kasvin ulkoasussa selvästi<br />

havaittava piirre tai kasvin kelpoisuus eri tarkoituksiin. Niin saattaa<br />

kasvin kasvutapa, lehtien muoto, kukinto, kukan muoto, väri ja<br />

tuoksu, joskus kasvupaikkakin samoinkuin kasvin käyttö ravinto-,<br />

lääkitys-, värjäys- ym. tarkoituksiin, olla nimen aiheuttajana. Eivät<br />

ainoastaan rahvaan botanistit vaan myöskin varhaisemmat kasvitieteilijät<br />

niin meillä kuin muuallakin katsoivat tällaisilla seikoilla<br />

olevan aivan ratkaisevan merkityksen kasveille nimiä annettaessa.<br />

Mutta tästä oli seurauksena, että samaan ryhmään joutui toisilleen<br />

aivan vieraita kasveja, jos ne vaan joissakin edellä mainituissa suhteissa<br />

muistuttivat toisiaan. Niinpä »Trifolium»-sukuun sisällytettiin<br />

kasvit, joilla on kolmiliuskaiset lehdet {Trifolium, Lotus, Medieago,<br />

Menyanthes, Oxalis) ja »Foeniculum aquaticum»-nimellä tarkoitettiin<br />

vesikasveja, joilla on hapsiliuskaiset lehdet (Ccratophyllum, Myrio-

---

6 Pentu iS/j/jo/ie/i, Suomalaiset kasviniiiinet.<br />

phijllum, Utricularia). Kun tällä tavoin samaan »sukuun» joutuneet<br />

kasvilajit luonnollisesti tulivat saamaan joko aivan samat tai samankaltaiset<br />

suomenkieliset nimet, ovat ne enimmäkseen säilyttäneet<br />

nämä nimensä vielä senkin jälkeen, kun kasvit ovat myöhemmin<br />

ryhmitetyt toisia jakoperusteita käyttäen. Moni kasvinnimi, joka<br />

nykyisin ei enää tunnu oikeaan osuneelle, saa selvityksensä mainitusta<br />

nimenantamistavasta. Niinikään käy ymmärrettäväksi se<br />

usein todettava seikka, että samalla suomalaisella nimellä voidaan<br />

tarkoittaa useampia eri kasvilajeja. Esimerkkeinä mainittakoon:<br />

Kukonkuusi: Eqiiisetum, Hippuris, Pedicularis, Epilobiiim angiistifolium.<br />

Tervaheinä: Asperiigo, Galium aparine, G. iiliginosuin, Lijclmis<br />

viscaria.<br />

Virveli: Vicia, Lathyrus, Lotus.<br />

Orjanruoska: Carduus crispus, Cirsiuin aruense, C. helcrophijllum,<br />

Epilobium anguslifolium, Rosa.<br />

Piirtölleinä: .Eriopliorum, Juncus, Rhyncliospora, Scirpus paluster.<br />

Saviruoho: Atriplex, Chenopodium, Scdum ielephium. Sisymbrium<br />

Sophia.<br />

Ukonlumme: Caliha, Petasiies, Tussilago.<br />

Luikka: Eriophorum, Pliragmites, Scirpus caespiiosus, S. paluster.<br />

Vuohensilmä: Anemone nemorosa, Anthemis tinctoria. Bellis<br />

perennis, Chrysanthemum leucanthemum, Matricaria ch(mwmilla,<br />

M. inodora.<br />

Sianleuka: Lamium album, Scrophularia, Sedum telephium.<br />

Hajuheinä: Anthoxanthum, Cinna, Galium verum, Milium, Lolium<br />

per enne, L. temulentum.<br />

Limo: Batrachium, Potamogeton natans, Sagittaria, Typha.<br />

Ruoko: Butomus, Phragmites, Scirpus lacustris.<br />

Kylmäkukka: Anemone hepatica, Pulsatilla vernalis, Caltha,<br />

Tussilago.<br />

Leiniruoho (kleiniruoho): Capsella, Geranium siluaticum, Impatiens<br />

noli längere. Patentilla anserina, Ranunculus, Ulmaria, Veronica<br />

officinalis.<br />

Luuvaloheinä: Linnaea, Linaria vulgaris, Trifolium arvense,<br />

T. spadiceum.<br />

Veriruoho: Hypericum, I'otentilla tormentilla, Chelidonium mafus.<br />

Geranium sanguineum, Erodium cicutarium.

---

Annales Botanici Societalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. 7<br />

Voiheinä: Taraxacum, Mclampijrum, Ranunciiliis acer, Lathyrus<br />

pratensis.<br />

Myöskin on saattanut kasvissa havaittava, jotakin esinettä enemmän<br />

tai vähemmän muistuttava piirre määrätä nimen: hevosen<br />

kavio — Tiissilago, liiirenhäntä — Myosurus, hiiren korva — Hieraciiim,<br />

liärjänkieli — Anchusa, katin käpälä — Antennaria, keihän<br />

leliti — Sagiltaria sagiltifolia, koiran kieli — Cynoglossum, kurjenjalka<br />

— Comariini, lehmänkieli — Convallaria, taskuruoho —<br />

Rhinanthus, ämmän kengä — Lappa, jne. Monet nimet ovat selvästi<br />

kollektiivisia, kuten maitoheinä, keltakukka, ruisheinä, satalatva,<br />

sinikukka, vaikeepääheinä. Tällaiset nimet ovat kaikesta päättäen<br />

olleet nimenantajalla hätävarana, joita hän on käyttänyt silloin kun<br />

ei ole muuta nimeä tiennyt.<br />

On suuri joukko kasveja, joiden nimissä on vieraiden kielten, etupäässä<br />

ruotsinkielen, vaikutusta enemmän tai vähemmän selvästi<br />

havaittavissa: joko nc ovat suoranaisia käännöksiä vieraasta kielestä<br />

tai muuten siitä muodosteltuja. Tällaisia ovat mm.: hammasjuuri<br />

(tandrot) — Dcntaria, keiholehti (pilört) — Sagittaria, liperistikka<br />

(lihbsticka) — Levisticum, maitovalvatti (mjölktistel) — Sonchus,<br />

mutayrtti (dyört) —Limosella, mäcnmakia(bergsöta) — Polypodium,<br />

oolanninjuuri (Ålandsrot) — Inula, papinkaulus (prästkrage) —<br />

Chrysanthemum, rehvaani (renfana) Tanacetum, ruttojuuri (pestrot)<br />

— Petasites, vuohennokka (getnos) — Scutellaria.<br />

Niinä aikoina, jolloin hyötynäkökohdat olivat määräävinä kasvimaailman<br />

tutkimisessa, uskottiin vahvasti, että jokaisessa kasvissa<br />

piilee voimia, jotka voivat koitua ilimiselle joko hyödyksi tai vahingoksi,<br />

Näistä luonnon salaisuuksista koetettiin päästä selville mm.<br />

selittämällä, että lehtien, kukkien tai hedelmien ja toisaalta ihmisen<br />

jonkin ruumiinosan yhtäläisyys osoittaa, mihin kyseessä olevaa kasvinosaa<br />

tulee käyttää. Jos siis lehti muodolleen muistutti maksaa,<br />

katsottiin, että sellaista lehteä voitiin menestyksellä käyttää maksatautien<br />

i)arantamiseen, jos kukka oli sydämen muotoinen, niin se<br />

auttoi sydäntauteihin jne. Näin kehittyi ns. »signatuurioppi», jonka<br />

sisällys on »samanlainen on samanlaisella lääkittävä» ja jolla vielä<br />

meidänkin päivinämme on kansan keskuudessa uskolliset kannattajansa.<br />

Kasvinnimiluetteloa tarkastellessa voi helposti huomata, että<br />

suomalaisten nimien lukumäärä eri kasvilajeilla vaihtelee erittäin suu-

---

8 Pentti Suhonen, vSuonialaiset kasvinniinet.<br />

resti: kun toisilla kasveilla on yli sata nimeä, saavat toiset tyytyä<br />

muutamiin tai yhteen ainoaan. Tämä vertailu osoittaa myös selvästi,<br />

missä määrin eri kasvilajit ovat kansan keskuudessa tunnettuja. Seuraavassa<br />

on mainittu muutamia nimirikkaimpia kasveja (numerot<br />

osoittavat nimien ja eri nimimuotojen määrää):<br />

Achillea millefoliiun 163 Matricaria discoidea 80<br />

Daphne rnezereurn 105 Polygonum aviculare 80<br />

Ranunculus acer 104 Potentilla tormentilla 80<br />

Rhamnus frangula 100 Rubus saxatilis 80<br />

Orchis maculatus 98 Polypodiuni vulgare 79<br />

Ulmaria pentapetala 96 Geum rivale 78<br />

Alchemilla vulgaris 95 Plantago major 78<br />

Nymphaea alba 95 Taraxacum officinale 78<br />

Nuphar luteum 93 Dianthus deltoides 72<br />

Caltha palustris 92 Vicia cracca 72<br />

Epilobium angustifoliuni 86 Rubus idaeus 71<br />

Rubus arcticus 86 Capsella bursa pastoris 70<br />

Ribes nigrum 82 Stellaria media 69<br />

Chrysanthemum leucanthemum . . 81 Trifolium pratense 65<br />

Nimiluettelon selitykseksi mainittakoon seuraavaa:<br />

eri kasvilajit, sekä siemen- että itiökasvit, seuraavat toisiaan tieteellisten<br />

nimien mukaisessa aakkosellisessa järjestyksessä. Kunkin lajinimen<br />

alla ovat siitä käytetyt suomalaiset nimet niinikään aakkosellisessa<br />

järjestyksessä. Nimet on säilytetty siinä muodossa, jossa ne<br />

ovat esiintyneet kerääjien luetteloissa tai julkaisuissa. Nimen jälkeen<br />

on mainittu teos, jossa nimi on tavattu, tai kerääjän nimi (suluissa)<br />

samoin kuin paikkakunnat, joissa nimi on tunnettu. Vuosiluvut<br />

tarkoittavat teosten ilmestymisvuosia; ellei aikamäärää ole mainittu,<br />

ovat tiedot tältä vuosisadalta.<br />

Nimiluettelossa on 330 eri paikkakuntaa, joissa on yhteensä n.<br />

16,100 nimitietoa. Kun näiden lisäksi otetaan sanakirjoista, kasvioista<br />

ym. kootut nimitiedot, joiden yhteydessä ei ole paikkakuntaa<br />

mainittu, nousee nimitietojen luku yli 30,000. Jälempänä olevalle<br />

kartalle on merkitty vain 307 paikkakuntaa, sillä maakuntia<br />

yms. koskevat samoinkuin Suomen ulkopuolelta kerätyt tiedot on<br />

täytynyt jättää siitä pois. Kun luetteloni oli suurelta osaltaan puhtaaksikirjoitettu<br />

ennen HIITOSEN »Suomen kasvion» ilmestymistä, on<br />

tässä käytetty tieteellinen nimistö pääasiassa MELA-CAJANDEiiin<br />

»Suomen Kasvion» mukainen.

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Luettelo kerääjistä niistä käytettyine nimilyhennyksineen<br />

ja paikkakunnista, joissa kukin on keräyksiä suorittanut:<br />

BERGIUS, LIISA (Berg.): Viljakkalasta {L.Y. 1906, s. 98).<br />

BJÖRKENHEIM, G. G. (Björk.): Ikaalisista (L.Y. 1906, s. 215).<br />

BORG, EVA (Borg): Pieksämäeltä (L.Y. 1907, s. 164).<br />

BÖÖK, A. TH. (Böök): Padasjoelta (L.Y. 1923, s. 30 ja 40),<br />

CANTELL, SULO (Gant.): Kirvusta (L.Y. 1908, s. 172).<br />

HAGELIN, ANNA (Ilag.): Kuhmoisista (L.Y. 1909, s. 146).<br />

HAGFORS, MARTIN (Ilagf.): Myrskylästä ja Pukkilasta (Vanamon ark.).<br />

HAKULINEN, LAURI (Hak.): Tohmajärveltä (Kotiseutu 1916, s. 13).<br />

HELA, MARTTI (Hela): Ylöjärveltä ja Ruovedeltä (L.Y. 1907, s. 190).<br />

HELLEVAARA, E. (Hellev.): Rymättylästä (L.Y. 1909, s. 204).<br />

HELLSTEN, SUOMA (Hellst.): Akaasta (L.Y. 1906, s. 98, ja 1907, s. 190).<br />

HERMONEN, EEVA (Herm.): Luvialta (kerääjän hali.).<br />

HIITONEN, ILMARI (Hiit.): Muolaasta, Rovaniemeltä, Räisälästä, Sakkolasta<br />

ja Vuokselasta (Vanamon ark.).<br />

HUSTICII, ILMARI (Hust.): Kittilästä (kerääjän hali.).<br />

HUUSKONEN, A. J. (Iluusk.): Keiteleeltä, Pielavedeltä, Pyhäjärveltä 0.1. ja<br />

Viitasaarelta (Vanamon ark.).<br />

HÄLLSTRÖM (PANKAKOSKI), K. H. (Hällstr.): Pohjois-Aunuksesta, Repolasta<br />

(Vanamon ark.).<br />

JAAKKOLA, HELMI (Jaakk.): Punkalaitumella (L.Y. 1906, s. 99).<br />

JUSLIN, AARNO (Juslin): Kortesjärveltä, Saarijärveltä ja Keuruulta (L.Y. 1906,<br />

s. 59).<br />

JÄRVI, T. H. (Järvi): Nastolasta (L.Y. 1909, s. 70) sekä Kivennavalta ja Uudeltakirkolta<br />

Viip. I. (L.Y. 1905, s. 202).<br />

JÄÄSKELÄINEN, EINO (Jääsk. E.): Lammilta (Vanamon ark.).<br />

JÄÄSKELÄINEN, VILJO (Jääsk. V.): Kiteeltä (L.Y. 1909, s. 82).<br />

KATAISTO, KATRI (Kat.): Teiskosta (L.Y. 1908, s. 26).<br />

KORHONEN, A. H. (Korh.): Utajärveltä (L.Y. 1907, s. 85).<br />

KYYHKYNEN, OLLI (Kyyhk.): Hyrynsalmelta, Kuhmoniemeltä, Paltamosta,<br />

Puolangalta, Ristijärveltä, Sotkamosta ja Suomussalmelta (Vanamon ark.).<br />

LAHTINEN, ELVI (Laht.): Tampereelta (L.Y. 1907, s. 190).<br />

LAURILA, IDA (Laur.): Kurusta, Pälkäneeltä, Ruovedeltä, Tyrväältä, Mouhijärveltä<br />

ja Tampereelta (L.Y. 1906, s. 98).<br />

LAURINEN, SAMULI (Laurin.): Rauman maaseurakunnasta. Pyhämaalta ja.<br />

Eurajoelta (L.Y. 1905, s. 203).<br />

LINDEN, V. F. (Lind.): Karjalohjalta (L.Y. 1905, s. 204).<br />

LINKOLA, KAARLO (Link.): Suojärveltä, Impilahdelta, Salmista ja Sortavalasta<br />

(L.Y. 1914, s. 191, pääosa Suom. Kirj. Seur. ark.), Orimattilasta<br />

(kerääjällä), sekä Enontekiöstä ja Ruokolahdella, Suistamosta, Ruskealasta,<br />

Kiteeltä ja Tohmajärveltä (Vanamon ark.).<br />

LUOTOLA, V. L. (Luot.): Liedosta (L.Y. 1915, s. 214) ja Heinolan Seminaarin<br />

oppilaiden keräyksiä eri puolilta maata.<br />

MANTILA, VÄINÖ (Mant.): Karviasta (Vanamon ark.).<br />

METSÄVAINIO, KAARLO (Metsäv.): Tyrnävältä, Muhokselta, Kempeleeltä<br />

(L.Y. 1933, s. 9), Sotkamosta (L.Y. 1922, s. 143) ja Haapavedeltä (Vanamon<br />

ark.) sekä Oulun Yhteislyseon oppilaiden keräyksiä.<br />

MIETTINEN, KATRI (Miett.K.): Multialasta ja Tervakiveltä (L.Y. 1907, s. 190).<br />

MIETTINEN, LYYLI (Miett.L.): Raahen Seminaarin oppilaiden keräyksiä eri<br />

puolilta maata.<br />

NYMAN, SISKO (Nym.): Aitolahdella (L.Y. 1906, s. 98).<br />

OLANDER, ILMARI (Oland.): Kauhajoelta, Kurikasta ja Vähästä-Kyröstä<br />

(Vanamon ark.).

---

10 Pentti Suhonen, vSuonialaiset kasvinniinet.<br />

PAASIO, ILMARI (Paas.): Parkanosta, Rantasalmelta ja Kerimäeltä (Vanamon<br />

ark.).<br />

PACKALEN (LEVAS), NAIMI (Pack.): Jämsästä ja Sääksmäeltä (L.Y. 1907,<br />

s. 190).<br />

PAKARINEN, ELVI (Pak.): Rautalammilta (Vanamon ark.).<br />

PARVELA, A. A. (Parv.): Oulaisista (L.Y. 1916, s. 136) ja Orimattilasta (Vanamon<br />

ark.).<br />

PAULAHARJU, SAMULI (Paulali.): Kurikasta (L.Y. 1905, s. 203) ja Uudeltakirkolta<br />

Viip. 1. (L.Y. 1908, s. 216).<br />

PELTOMAA, TYYNE (Pelt.): Kärkölästä (Vanamon ark.).<br />

PESOLA, VILHO (Pes.): Salmista ja Sortavalasta (Suom. Kirj. Seur. ark.) sekä<br />

Kuusamosta, Kuolajärveltä ja Pudasjärveltä (L.Y. 1918, s. 37).<br />

PORKKA, O. PL (Porkka): Antreasta (Vanamon ark.).<br />

PULKKINEN, A. (Pulkk.): Rantasalmelta (L.Y. 1906, s. 60).<br />

PYNNÖNEN, ALPI (Pynn.): Konnevedeltä (kerääjän hali.).<br />

RANTANIEMI, P. A. (Rant.): Kemin pitäjästä (Vanamon ark.).<br />

RAPOLA, MARTTI (Rap.): Artjärveltä (Vanamon ark.),<br />

Riippi, V. (Riippi): Teuvalta (L.Y. 1906, s. 59).<br />

ROIVAINEN, HEIKKI (Roiv.): Maaningalta (Vanamon ark.) ja Luttojoelta<br />

(L.Y. 1924, s. 18).<br />

RÄSÄNEN, VELI (Räs.): Tuusniemeltä (Vanamon ark,).<br />

SAALAS, UUNIO (Saal.): Vermlannista (L.Y. 1921, s. 113).<br />

SAARIOINEN, HILJA (Saar.): Sahalahdelta (L.Y. 1907, s. 190).<br />

SAASTAMOINEN, ELJAS (Saast.): Keiteleeltä (Vanamon ark.),<br />

SAINIO, LAURA (Sain,): Sahalahdelta (L.Y. 1908, s. 26).<br />

SALMINEN, HELVI (Salm.): Kuhmalahdelta. Köyliöstä, Jaakkimasta (L.Y.<br />

1908, s. 26).<br />

SALOVAARA, HANNES (Salov.): Säämingistä, Kerimäeltä ja Rantasalmelta<br />

(L.Y. 1921, s. 97).<br />

SARVELA, AUKUSTI (Sarv.): Karviasta (Vanamon ark.).<br />

SEPPÄ, HANNES (Seppä): Etelä-Pohjanmaalta (L.Y, 1909, s. 205).<br />

SILTALA, A. J. (Silt.): Kivennavalta ja Uudeltakirkolta Viip. 1. (L.Y. 1905,<br />

S. 202) ja Ristiinasta (L.Y. 1906, s. 161, ja 1907, s. 188).<br />

SIMULA, SAIMA (Sim.): Punkalaitumelta (L.Y. 1907, s. 190).<br />

SIREN, HELMI (Sir.): Teiskosta (L.Y. 1906, s. 99).<br />

SNECK, SUOMA (Sneck): Hämeenkyröstä, Kangasalta, Lempäälästä ja Pirkkalasta<br />

(L.Y. 1906, s. 161).<br />

SUHONEN, PENTTI (Suh.): Karttulasta (L.Y. 1916, s, 19 ja 50; 1924, s, 125, sekä<br />

1925, s. 175), Akaasta, Kangasalta, Kylmäkoskelta, Sääksmäeltä, Perhosta<br />

ja Alajärveltä (Vanamon ark.).<br />

TALLGREN, A. M. (Tallgr,): Maariasta (Kotiseutu 1916, s, 110—115).<br />

TIKKA, P. S. (Tikka): Lopelta (Vanamon ark.) ja Sodankylästä (L,Y. 1925,<br />

s. 105).<br />

TUOKKOLA, JUHANI (Tuokk.): Rantsilasta (L.Y. 1907, s. 84).<br />

TYNNI, TELLERVO (Tynni): Askolasta (Vanamon ark.).<br />

VALLE, K. J. (Valle): Kuhmoniemeltä, Miinoasta, xVkonlahdelta, Aunuksen<br />

Ahvenjärveltä, Uukuniemeltä, Jääskcstä, Lemiltä, Virtasalmelta, Kiskosta<br />

ja Rauman maaseurakunnasta (Vanamon ark.).<br />

WECKSELL, J. A. (Wecks.): Vihdistä (L.Y. 1905, s. 24), Pyhäjärveltä U. L ja<br />

Pusulasta (Soc, F. Fl. fenn. ark.)<br />

VESTERLUND, V. V. (Vest.): Sodankylästä (L.Y. 1909, s. 147).<br />

VIHERVAARA, E. (Vih.): Tammelasta ja Yläneeltä (Kotiseutu 1916, s, 44).<br />

VÄLIMÄKI, ELSA (Välim.): Pälkäneeltä (L.Y, 1907, s, 190),<br />

YLÄNKÖ, JAAKKO (YI.): Suoniemeltä (Vanamon ark.).

---

Ahl.<br />

Ah ven j.<br />

Aitoi.<br />

Akaa<br />

Akonl.<br />

Alah.<br />

Alaj.<br />

Alast.<br />

Alat.<br />

Antr.<br />

Artj.<br />

Aslkk.<br />

Ask.<br />

Askola<br />

Enonk.<br />

Enoiit.<br />

Eräj.<br />

Et.Pohj.<br />

Eura<br />

Euraj.<br />

Evij.<br />

Fisk.<br />

Haapaj.<br />

Haapav.<br />

Hail.<br />

Hal.<br />

Hart.<br />

Hatt.<br />

Haulio<br />

Hauk.<br />

Hausj.<br />

Heinj.<br />

Hein.<br />

Hels.<br />

Him.<br />

Holl.<br />

Huitt.<br />

Hyr.<br />

Häme<br />

Hämeenk.<br />

Hämeeni.<br />

Ii<br />

Iis.<br />

Iitti<br />

Ikaal.<br />

Ilm.<br />

Horn.<br />

Impil.<br />

In.<br />

In km.<br />

Inker.<br />

Ink.<br />

Isoj.<br />

Isok.<br />

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Luettelo paikkakunnista, joista on nimitietoja:<br />

Ahlainen<br />

Ahvenjärvi<br />

Aitolahti<br />

Akaa<br />

Akonlahti<br />

Alahärmä<br />

Alajärvi<br />

Alastaro<br />

Alatornio<br />

Antrea<br />

Artjärvi<br />

Asikkala<br />

Askainen<br />

Askola<br />

Enonkoski<br />

Enontekiö<br />

Eräjärvi<br />

Etelä-Pohjanmaa<br />

Eura<br />

Eurajoki<br />

Evijärvi<br />

Fiskari<br />

Haapajärvi<br />

Haapavesi<br />

Hailuoto<br />

Halikko<br />

Hartola<br />

Hattula<br />

Hauho<br />

Haukipudas<br />

Hausjärvi<br />

• Heinjoki<br />

• Heinola<br />

• Helsinki<br />

• Himanka<br />

• Hollola<br />

• Huittinen<br />

• Hyrynsalmi<br />

• Häme<br />

• Hämeenkyrö<br />

- Hämeenlinna<br />

- Ii<br />

- Iisalmi<br />

- Iitti<br />

- Ikaalinen<br />

- Ilmajoki<br />

• Ilomantsi<br />

- Impilahti<br />

- Inari<br />

- Inkerinmaa<br />

- Inkeroinen<br />

- Inkoo<br />

- Isojoki<br />

- Isokyrö<br />

Jaakk.<br />

Jal.<br />

Jan.<br />

Jok.<br />

Jor.<br />

Juva<br />

Juuk;i<br />

Jyv.<br />

Jämsä<br />

Jääski<br />

Kain.<br />

Kalaj.<br />

Kalv.<br />

Kangl.<br />

Kang.<br />

Kari j.<br />

Karin.<br />

Karjala<br />

Karjal.<br />

Karkku<br />

Karst.<br />

Kartt.<br />

Ka rv.<br />

Katt.<br />

Kauhaj.<br />

Kauh.<br />

Keit.<br />

Kello<br />

Kemi<br />

Kemij.<br />

Kemp.<br />

Ker.<br />

Keur.<br />

Kiikala<br />

Kiikka<br />

. Kirvu<br />

Kisko<br />

Kitee<br />

Kitt.<br />

Kiur.<br />

Kivenn.<br />

Kivij.<br />

Koij.<br />

Koiv.<br />

Koke m.<br />

Kokk.<br />

Kon n.<br />

Kont.<br />

Korp.<br />

Kort.<br />

Kuhmal.<br />

Kuhni.<br />

Kuhmon.<br />

Kuola j.<br />

Kuolani.<br />

Jaakkima<br />

Jalasjärvi<br />

Janakkala<br />

Jokioinen<br />

Joroinen<br />

Juva<br />

Juuka<br />

Jyväskylä<br />

Jämsä<br />

Jääski<br />

Kainuu<br />

Kalajoki<br />

Kalvola<br />

Kangasala<br />

Kangasniemi<br />

Karijoki<br />

Karinainen<br />

Karjala<br />

Karjalohja<br />

Karkku<br />

Karstula<br />

Karttula<br />

Karvia<br />

Kattila<br />

Kauhajoki<br />

Kauhava<br />

Keitele<br />

Kello<br />

Kemi<br />

Kemijärvi<br />

Kempele<br />

Kerimäki<br />

Keuruu<br />

• Kiikala<br />

• Kiikka<br />

• Kirvu<br />

• Kisko<br />

• Kitee<br />

• Kittilä<br />

• Kiuruvesi<br />

• Kivennapa<br />

• Kivijärvi<br />

• Koijärvi<br />

• Koivisto<br />

- Kokemäki<br />

• Kokkola<br />

- Konnevesi<br />

- Kontiolahti<br />

- Korpilahti<br />

- Kortesjärvi<br />

- Kuhmalahti<br />

- Kuhmoinen<br />

- Kuhmoniemi<br />

- Kuolajärvi<br />

- Kuolemajärvi<br />

Kuop.<br />

Kuort.<br />

Kur.<br />

Kurkij.<br />

Kuru<br />

Kust.<br />

Kuus.<br />

Kylin.<br />

Kymi<br />

Käkis.<br />

Kälv.<br />

Käm.<br />

Kärk.<br />

Kärs.<br />

Köyl.<br />

Laih.<br />

Lait.<br />

Lammi<br />

Lapinl.<br />

Lapin tn.<br />

Lappa j.<br />

Lappeenr.<br />

Lappi<br />

Lapptr.<br />

Lap.<br />

La pv.<br />

Lauk.<br />

Lemi<br />

Lemp.<br />

Lent.<br />

Lepp.<br />

Lieto<br />

Lip.<br />

Lohja<br />

Loht.<br />

Loini.<br />

Loppi<br />

Luh.<br />

Luttoj.<br />

Luu m.<br />

Luv.<br />

Lyly<br />

Läng.<br />

Maan.<br />

Maar.<br />

Maij.<br />

Markk.<br />

Martt.<br />

Me rik.<br />

Mess.<br />

Mets.<br />

Miet.<br />

Miin.<br />

Mikk.<br />

— Kuopio<br />

— Kuortane<br />

— Kurikka<br />

— Kurkijoki<br />

— Kuru<br />

— Kustavi<br />

— Kuusamo<br />

— Kylmäkoski<br />

— Kymi<br />

— Käkisalmi<br />

— Kälviä<br />

— Kämärä<br />

— Kärkölä<br />

— Kärsämäki<br />

— Köyliö<br />

— Laihia<br />

— Laitila<br />

— Lammi<br />

— Lapinlahti<br />

— Lapinmaa<br />

— Lappajärvi<br />

— Lappeenranta<br />

— Lappi<br />

— Lappträsk<br />

— Lapua<br />

— Lapväärti<br />

— Laukaa<br />

— Lemi<br />

— Lempäälä<br />

— Lentiira<br />

— Leppävirta<br />

— Lieto<br />

— Liperi<br />

— Lohja<br />

— Lohtaja<br />

— Loimaa<br />

— Loppi<br />

— Luhanka<br />

— Luttojoki<br />

—• Luumäki<br />

— Luvia<br />

— Lyly<br />

— Längelmäki<br />

— Maaninka<br />

— .Maaria<br />

— Maijala<br />

— Markkova<br />

— Marttila<br />

— Merikarvia<br />

( = .Sastmola)<br />

— Messukylä<br />

— Metsämaa<br />

— Mietoinen<br />

— Miinoa<br />

— Mikkeli

---

12 Pentti Suhonen, vSuonialaiset kasvinniinet.<br />

Mouh. — Mouhijärvi Pyhäj. U.l. — Pyhäjärvi U.l. Tamp. — Tampere<br />

Muhos — Muhos Pyhäm. — Pyhämaa Tarv. — Tarvasjoki<br />

Mult. — Multia Pyhäranta — Pyhäranta Teisko — Teisko<br />

Miiol. — Muolaa Pyhär. — Pyhäristi Terva k. — Tervaklvl<br />

Muur. — Muurame { = Muolaa) Terv. — Tervola<br />

Muurla — Muurla Pälk. — Pälkäne Teuva — Teuva<br />

Alyn. — Mynämäki Pöyt. — Pöytyä Tohm. — Tohmajärvi<br />

Myrsk. — Myrskylä Raahe — Raahe Tohol. — Toholampi<br />

Mänts. — Mäntsälä Rantas. — Rantasalmi Toij. — Toijala<br />

Mänttä — Mänttä Rants. — Rantsila Torn. — Tornio<br />

Mäntyh. — Mäntyharju Rauma — Rauma Turku — Turku<br />

Nakk. — Nakkila Rautal. — Rautalampi Turt. — Turtola<br />

Nast. — Nastola Rautio — Rautio Tuul. — Tuulos<br />

Nous. — Nousiainen Rautj. — Rautjärvi Tuusn. — Tuusniemi<br />

Nummi — Nummi Reisj. — Reisjärvi Tuus. — Tuusula<br />

Nurmij. — Nurmijärvi Rep. — Repola Tyrn. — Tyrnävä<br />

Nurmo — Nurmo Rist. — Ristiina Tyrväntö — Tyrväntö<br />

Orim. — Orimattila Ristij. — Ristijärvi Tyrv. — Tyrvää<br />

Oriv. — Orivesi Rov. — Rovaniemi Töysä — Töysä<br />

Oul. — Oulainen Ruok. — Ruokolahti Urj. — Urjala<br />

Oulu — Oulu Ruov. — Ruovesi Usk. — Uskela<br />

Ouluj. — Oulujoki Rusk. — Ruskeala UtaJ. — Utajärvi<br />

Paatt. — Paattinen Ryjn. — Rymättylä Uukun. — Uukuniemi<br />

Paav. — Paavola Räis. — Räisälä Uusik. — Uusikirkko<br />

Pad. — Padasjoki Saar. — Saarijärvi (Vllp.l.)<br />

Pait. — Paltamo Sahal. — Sahalahti IJusirn. — Uusimaa<br />

Parikk. — Parikkala Sakk. — Sakkola Vaasa — Vaasa<br />

Park. — Parkano Salmi — Salmi Vai k. — Valkiala<br />

Patt. — Pattijoki Sata k. — Satakunta Valkj. — Valkjärvi<br />

Pello — Pello Sauvo — Sauvo Valt. — Valtimo<br />

Perho — l>erho Savit. — Savitaipale Vamp. — Vampula<br />

Pern. — Pernaja Savo — Savo Van. — Vanaja<br />

Per. — Perniö Savo-KarJ. — Savo-Karjala V.-Suomi — Varsina is-<br />

Peräs. — Peräseinäjoki Savoni. — Savonlinna Suorni<br />

Pets. — Petsamo Sein. — Seinäjoki Vehk. — Vehkalahti<br />

Petäjäv. — Petäjävesi Seisk. — Seiskari Verml. — Vermlanti<br />

Pieks. — Pieksämäki Sievi — Sievi Ves. — Vesanto<br />

Pielav. — Pielavesi Siik. — Siikajoki Vesil. — Vesilahti<br />

Piel. — Pielisjärvi Simo — Simo V.Karj. — Vienan-Kar-<br />

Pihl. — Pihlajavesi Sod. — Sodankylä jala<br />

Pirkk. — Pirkkala Som. — Somero Vihanti — Vihanti<br />

Pohja — Pohja Sort. — Sortavala Vihti — Vihti<br />

Polijanm. — Pohjanmaa Sotk. — Sotkamo Viip. — Viipuri<br />

P.-Aunus — Pohjois-Aunus Suist. — Suistamo Viitas. — Viitasaari<br />

Polv. — Polvijärvi Sulk. — Sulkava Vilj. — Viljakkala<br />

Pori — Pori Suod. — Suodenniemi Viro — Viro<br />

Porn. — Pornainen Suoj. — Suojärvl Virol. — Virolahti<br />

Porvoo — Porvoo Suomn. — Suomenniemi Virr. — Virrat<br />

Pud. — Pudasjärvi Suom. — Suomussalmi Virt. — Virtasalmi<br />

Pukk. — 1'ukkila Suonenj. — Suonenjoki Vuoks. — Vuoksela<br />

Pulkk. — Pulkkila Suon. — Suoniemi Vähäk. — Vähäkyrö<br />

Puiikal. — Punkalaidun Sysmä — Sysmä Ylist. — Ylistaro<br />

Puol. — Puolanka Säkkij. — Säkkijärvi Yliv. — Ylivieska<br />

Pus. — Pusula Säräisn. — Säräisnieml Vläne — Yläne<br />

Pyht. — Pyhtää Sääksm. — Sääksmäki Ylöj. — Ylöjärvi<br />

Pyh. — Pyhäjoki Sääm. — Sääminki Aht. — Ähtäri<br />

Pyhäj. 0.1. — Pyhäjärvi 0.1. Tamm. — Tammela

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Luettelo lähdekirjallisuudesta ja tekijäin nimistä<br />

käytetyistä lyhennyksistä:<br />

AGHICOLA, MIKAEL (Agr. 1551): Dauidin Psaltari. Alciipuhe Psaltarin päle.<br />

Prentättu Stocholinis 1551. (Tiedot laakapainoksesta v:lta 1931).<br />

AHLQVIST, A. E. (Ahlq. 1866): Oni Finska språkets kulturord. Suomi, 2 jakso,<br />

VI (1866), s. 99—106.<br />

ALMQUIST, S. (ALNUJ. 1890): Kasvitieteen oppikirja, julkisten oppilaitosten<br />

ylempiä luokkia varten. Suomentanut EMIL MALMBEHG. Helsingissä<br />

1890.<br />

ANDKIISSON, N. J. (And.-Salon. 1870): Johdatus Kasvioppiin. Suomalaisille<br />

kouluille sovittanut B. F. SALONEN. Helsingissä 1870.<br />

—»— (And.-Salon. 1876): Sama, 2 painos. Helsingissä 1876.<br />

AXELSON (LINNANIEMI), V. M. (Axn. 1902): Putkilokasvio Pielisen ja Höytiäisen<br />

välisellä kannaksella. Acta Soc. F. Fl. Fenn., 23 (1902), n:o 4,<br />

s. 1 — 41.<br />

BERGMAN, J. O. (Bergin. 1775): Neuvo Yhteiselle Kansalle hyödytyxexi ja<br />

ojennusnuoraxi, kuinga tavalliset kulku- ja tarttuvaiset taudit oikein<br />

ja vähällä kustannuxella taitavat estetyxi ja paratuxi tulla. Turusa<br />

1775.<br />

BÄCKMAN, K. A. (Bäckin. 1851): Beskrifning öfver Jalasjärvi Kapell. Suomi,<br />

Xl (1851), s. 261—272.<br />

CAJANDER, A. K. (Caj. 1902): Kasvistollisia tutkimuksia Mynämäen, Mietoisten<br />

ja Karjalan kunnissa. Acta Soc. F. Fl. Fenn., 23 (1902), n:o 2,<br />

s. 1—146.<br />

CHYDENIUS, JACOH (Chyd. 1754): Sednare delen om gamle Carleby. Diss. acad.<br />

Respondens Sam. Fabrell. Åbo 1754.<br />

ELFVING, FREDR. (Elf. 1896): Tärkeimmät viljelyskasvit. Helsinki 1896.<br />

—»— (Elf. 1921): Kasvitieteen oppikirja. Vanamon kirjoja, 8, s. 336—463.<br />

Helsinki 1921.<br />

ELMGREN, S. G. (Elmg. 1857): Beskrifning öfver S:t Mårtens socken. Suomi,<br />

XVH (1857), s. 180—183.<br />

EUREN, G. E. (Eur. 1860): Suomalais-Huotsalainen Sanakirja. Hämeenlinnassa<br />

1860.<br />

FLORINUS, HENRICUS M. (Flor. 1683): Nomenclatura rerum hrevissima latinosveco-finnonica,<br />

in usum juventutis j)atriae, ordine naturae in certos<br />

litulos digesta, & puhlici juris facta. Editio secunda. Aboae 1683.<br />

—»— (Flor. 1708): Vocabularium latino-sveco-gernianico-finnonicum. In usum<br />

juventutis, ordine natura, in certos litulos digestum, & puhlici juris<br />

factum. Stockholm 1708.<br />

GADD, P. A. (Gadd 1759): Underrättelse i Träd- och Skogs-skötselen grundad<br />

på flere års Rön och Försök. Åbo 1759.<br />

GANANDEH, GIIRISTFRID (Gan. 1788): Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki.<br />

Vasasa 1788.<br />

—»— (Gan. 1829): Eläinten Tauti-Kirja. Helsingforsisa ja Turusa 1829.

---

14 Pentti Szi/io/ien, Suomalaiset kasviiminiet.<br />

GENETZ, ARVID {Gen. 1881): Tutkimus Venäjän Karjalan Kielestä. Suomi, II,<br />

l'i osa (1881), s. 69—162.<br />

—»— (Gen. 1885): Tutkimus Aunuksen kielestä. Suomi, II, 17 osa (1885),<br />

s. 35—118.<br />

HAARTMAN, J. J. (Haart. 1759): Tydelig Underrättelse om de mäst gångbara<br />

Sjukdomars Kännande och Motande, genom lätta och enfaldiga Hus-<br />

Medel; samt et litet Res- ocli Hus-Apothek. Stockholm och Åbo 1759.<br />

HEINRICIUS, JOHAN (Ileinr. 1766): Beskrifning öfver Stor Lojo Sockn i Nyland<br />

1766. Geogr. Fören. Tidskrift, VII (1895), s. 181 — 186.<br />

HELENIUS, CARL (Hel. 1838): Suomalainen ja Ruozalainen Sana-Kirja. Åbo<br />

1838.<br />

HELLENIUS, C. N. (Hell. 1773): Förteckning på Finska Medicinal växter.<br />

Diss. acad. Respondens Gust. Levin. Åbo 1773.<br />

—»— (Hell. 1789): Anmärkningar rörande Ogräsen i Orihvesi Socken af<br />

Tavastland. Diss. acad. Respondens And. Salovius. Åbo 1789.<br />

HIITONEN, ILMARI (Hiit. K.): Suomen Kasvio. Vanamon kirjoja, 32. Helsingissä<br />

1933.<br />

HINTIKKA, T. J. (Hint. 1912): Joroisten pitäjässä tavattavista kansanomaisista<br />

puutarha- ja koristekasveista. Savol. osakunnan kotiseutujulkaisuja, I,<br />

s. 211—223. Helsinki 1912.<br />

—»— (Hint. 1928): Muutamien vanhojen koriste- ja lääkekasviamme levinneisyydestä<br />

ja kulttuurihistoriasta. Luonnon Ystävä, 1928, s. 121—132.<br />

—»>— Suomalaisista kasviennimistä Elias Tillandzin Catalogus plantarum'issa.<br />

Aika, 1920, s. 181—188.<br />

HJELT, OTTO FI. A. (Hjelt 1869): Försök att bestämma de af Elias Tillandz<br />

i hans »Catalogus plantarum» upptagna vexter. Not. Sällsk. F. Fl. Fenn.<br />

Förliandl., 10 (1869), s. 207—244.<br />

HOOKER, J. D. (Hook.-Mela 1879): Botaniki (Kasvioppi). Englannin kielestä<br />

mukailemalla suom. A. J. MELA. Helsinki 1879. (Luonnontiet. Alkeiskirj.,<br />

V.)<br />

IGNATIUS, K. E. F. (Ign. 1890): Suomen maantiede kansalaisille. Helsingissä<br />

1880—90. (S. 334—356).<br />

JULIN, JOHAN (Jul. 1791): Bref tili Herr Intendenten Fischerström, om de uti<br />

Österbotten, särdeles omkring Uleåborg, samlade Naturalier. Ny<br />

Journal uti Hushållningen för Nov. och Dec. år 1791.<br />

—»— (Jul. 1792): Bref om de uti Österbotten, särdeles omkring Uleåborg<br />

samlade Naturalier. Ny Journal uti Hushållningen för Jan. och Febr.<br />

år 1792.<br />

JUSLENIUS, DANIEL (Jusl. 1745): Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Stockholm<br />

1745.<br />

KALM, PEHR (Kalm 1754): Historisk och oeconomisk Beskrifning öfver Cala"<br />

joki Sockn uti österbottn. Diss. acad. Res{)ondens Chr. Salmenius.<br />

Åbo 1754.<br />

—»— (Kalm 1774): Historisk och oeconomisk Beskrifning öfver Somero<br />

Socken. Diss. acad. Respondens Carl Fretter Borenius. Åbo 1774.

---

Aniiales Botanlci Socielatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. 15<br />

KIVIRIKKO, K. E. (Kiv. 1912): Kouliikasvio. Helsinki 1912.<br />

V. KNORRING, F. P. (Knorr. 1833): Gamla Finland eller det fordna Wiborgska<br />

Gouvernementet. Åbo 1833. (S. 25—30).<br />

KOSKIMIES, A. V. (Kreander, S., ja Canstren, J.) {Kosk. 1917): Lisäyksiä<br />

Jusleniuksen Sana-Lugun Goetukseen. Helsinki 1917.<br />

KOPPEN, FU. Tn. (Köpp. 1888): Geographische Verbreitung der Holzgewächse<br />

des euroi)äischen Russlands und des Kaukasus. I. St.Petersburg 1888.<br />

—»— (Köpp. 1889): Saina (Id.), II. St.Petersburg 1889.<br />

LAGUS, ELIAS (Lag. 1772): Utdrag af en Beskrifning öfver Kusamo Socken<br />

i Kiini Lappmark. Kongl. Vet. Acad. Ilandl. för Månaderne Jan., Febr.,<br />

' Mart., år 1772.<br />

LIRO, J. IVAR (Liro): Karjalaisia kasvinnimiä. Acta Soc. F. Fl. Fenn., 40 (1915),<br />

n:o 3, s. 1—32.<br />

—»— (Liro 1917): Tärkeimmät tuhosienet. Helsingissä 1917.<br />

LÖNNROT, ELIAS (Lönnr. 1847): Svensk, Finsk och Tysk Tolk. Helsingfors<br />

1847.<br />

—»— (Lönnr. 1856): Suomalaisen Talonpojan Kotilääkäri. Porvoo 1856.<br />

—»— (Lönnr. K. 1860): Suomen Kasvisto. (1 pain. ynnä toisinnot.) Helsinki<br />

1860.<br />

—»— (Lönnr. 1866): Suomalais-ruotsalainen Sanakirja. Helsinki 1866.<br />

LÖNNROT, ELIAS—SAELAN, TH. (Lönnr. K. 1866): Suonien Kasvisto. (2 pain.)<br />

Helsinki 1866.<br />

MELA, A. J. (Mela Kp.. 1877 ja Mela K. 1877): Lyhykäinen Kasvioppi ja Kasvio.<br />

(1 pain.) Helsinki 1877.<br />

—»— (Mela Kp. 1884 ja Mela K. 1884): Sama (Id.), 2 pain. Helsinki 1884.<br />

—»— (Mela Kp. 1892): Kasvioppi Suomen Kouluille. (3 pain.) Helsinki 1892.<br />

—»— (Mela K. 1895): Suomen Koulukasvio. (3 pain.) Helsinki 1895.<br />

—»— (Mela Kp. 1897): Kasvioppi Suomen Kouluille. (4 j)ain.) Helsinki 1897.<br />

—»— (Mela K. 1899): Suomen Koulukasvio. (4 pain.) Helsinki 1899.<br />

—»— (Mela Kp. 1900): KasviQj)pi Suomen Kouluille. (5 i)ain.) Helsinki 1900,<br />

MELA, A. J.—CAJANDER, A. K. (Mela K. 1906): Suomen Kasvio. (Spain.) Helsinki<br />

1906.<br />

MERIKALLIO, EINARI (Merik. 1929): Ayräpäänjärvi, Suomen linturikkain järvi.<br />

Helsingissä 1929. (S. 25).<br />

NYLANDER, WILLIAM (Nyi. 1852): Collectanea in Floram Karelicam. Not.<br />

Sällsk. F. Fl. Fenn. Förh., 2 (1852), s. 109—200.<br />

PALMSTRUCU, J. W. (Palmstr. 1803): Svensk botanik I. Stockholm 1803.<br />

—»— (Palmstr. 1803): Id., II (1803).<br />

—»— (Palmstr. 1804): Id., III (1804).<br />

—»— (Palmstr. 1805): Id., IV (1805).<br />

—»— (Palmstr. 1807): Id., V (1807).<br />

—»— (Palmstr. 1809): Id., VI (1809).<br />

—»— (Palmstr. 1812): Id., VII (1812).<br />

—»— (Palmstr. 1819): Id., VIII (1819).<br />

PAHVELA, A. A. (Parv. 1921): Oulaisten pitäjän kasvisto. Acta Soc. F, FI.<br />

Fenn., 49 (1921), n:o 3, s. 22—78.

---

16 Pen/// Sii/io/ie/i, Suomalaiset kasviiniiinet.<br />

REINHOLM, H.A. (Reinli. 1850): Suomalaisia Kasvu-Nimejä. Suomi, X (1850),<br />

s. 159—285.<br />

RENVALL, GUSTAV (Renv. G. 1823): Suomalainen Sana-Kirja, I. Turku 1823.<br />

—»— (Renv. G. 1826): Sama (Id.), II. Turku 1826.<br />

RENVALL, K. TII. G. (Renv.K. 1897): Muurilan Kappelin luonto ja erittäin<br />

sen putkilokasvisto. Länsi-Suomi — Västra-Finland, VI. Helsinki 1897.<br />

RETZIUS, GUSTAV (Retz. 1878): Finska Kranier jämte några natur- och literaturstudier<br />

inom andra områden af finsk antropologi. Stockholm 1878<br />

SAELAN, TH. (Sael. 1907): Suomen tärkeimmät syötävät ja myrkylliset sienet.<br />

Helsingissä 1907.<br />

SCHARTAU, GUSTAVA (Schart. 1834): Hyväntahtoisia Neuvoja Katovuosina.<br />

Helsinki 1834.<br />

ScHiioDEKUS, ERIC (Sehr. 1637): Lexicon Latino-scandicum. Stockliolmiae<br />

1637.<br />

STENROOS (KIVIRIKKO) K. E. (Stenr. 1894): Nurmijärven pitäjän Siemenja<br />

Saniaiskasvisto. ActaSoc. F. Fl. Fenn., 9 (1894), n:o 11, s. 1—85.<br />

STIERWALD, C. F. (Stierw. 1755): Beskrifning öfver Laihela Socken 1755.<br />

(Käsikirj. Muinaismuistoyhd. ark.)<br />

TILLANDZ, ELIAS (Tili. 1683): Gatalogus plantarum, quae prope Aboam tam<br />

in excultis, quam incultis locis hucusque inventae sunt. Aboae 1683.<br />

TUNKELO, E. A. (Tunk. 1913): Vanhaa ja uutta eräiden juuri- ja mukulakasvien<br />

suomenkielisistä nimistä. Kaikuja Hämeestä, VIII. Hämäläisosakunnan<br />

kotiseutujulkaisu, I, s. 43—60. Porvoo 1913.<br />

Tuntematon {Tunt. 1668): Variarum rerum vocabula latina cum Svetica<br />

et Finnonica inteipretatione. Editio prioribus auctior et emenatior.<br />

Stockholmiae Anno 1668.<br />

VAINIO, E. A. (Vain. 1878): Havainnoita Itä-Hämeen kasvistosta. Medd.<br />

Soc. F. Fl. Fenn., 3 (1878), s. 1—50.<br />

VARELIUS, A. (Var. 1854): Kertomus Tyrvään pitäjästä 185-3. Suomi, XIV<br />

(1854), s. 17—25.<br />

WEIN, K. (Wein 1930): Elias Tillandz's »Gatalogus Plantarum» (1683) irn<br />

Lichte seiner Zeit erklärt und gewürdigt. Ann. Soc. Zool.-Bot. Fenn.<br />

Vanamo, 11 (1930), s. 213—230.<br />

ViRENius, G. V. (Vir. 1827): Lyhykäinen Suomen ja Ruotsin Kielinen Sana<br />

Kirja. Viborg 1827.<br />

Viimeksi ilmestyneet HIDÉN-POI.TÄRVKN ja PULKFCTNEN-IlAG-<br />

FORSin Koulukasviot on jätetty huomioonottamatta, mutta sen<br />

sijaan on IIIITOSEN Suomen Kasvio läpikäyty ja otettu se, mikä<br />

siinä on MELA-CAJANDERIN Suonien Kasvioon verrattuna uutta tai<br />

siitä poikkeavaa. Eri liikkeiden siemenhinnastot olen kokonaan<br />

sivuuttanut niissä esiintyvän suomalaisten nimien kirjavuuden ja<br />

inoriien tekaistuilta "tuntuvien nimien vuoksi.

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Kartta, joka osoittaa eri paikkakunnilta saatiijen nimitietojen määrän.

---

NIMILUETTELO.<br />

Abies balsamea •— Palsamikuusi Lönnr. 1866, Ign. 1890,. Mela<br />

K. 1906.<br />

Abies concolor — Kalifornialainen /. harmaa jalokuusi Hiit. K.<br />

Abies Fraseri — Proserin kuusi Mela K. 1906.<br />

Abies homolepis — Japanilainen momijalokuusi Hiit. K.<br />

Abies nobilis — Komea jalokuusi Hiit. K.<br />

Abies nordrnanniana — Kaukaasialainen l. Nordmannin jalokuusi<br />

Hiit. K. — Nordmannin kuusi Mela K. 1906.<br />

Abies pectinata — Eurooppalainen jalokuusi Hiit. K. —Saksan<br />

kuusi Mela K. 1895 ja 1899, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.—<br />

Saksankuusi Mela K. 1906, Kiv. 1912. — Valkea kuusi Mela K.<br />

189.5 ja 1899, Mela Kp. 1892.<br />

Abies religiösa — Ojamelkuusi jNIela Kp. 1892 ja 1897.<br />

Abies sibirica — Pichtakuusi Mela K. 1906. — Pihlakuusi Kiv.<br />

1912, Hiit. K. — Siperialainen jalokuusi Hiit. K. — Siperian kuusi<br />

Mela K. 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. —<br />

Ulkomaan kuusi Oul. (Parv.).<br />

Abies Veitchii — Veiichin jalokuusi Hiit. K.<br />

Abutiloii avicennae — Keltakukkainen aulio Hiit. K.<br />

Abutilon hybridum — Vaahlera-aulio Hiit. K.<br />

Acacia arabica — Kumi-akaasia ]\Iela Kp. 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900.<br />

Acacia detinens — »Odola vähä» Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Acer — Vaahtera Kur. 1860. — Vaahteri Mela K. 1877 ja 1884.<br />

— Vaahierinen Eur. 1860. — Vahder Sehr. 1637, Eur. 1860. — Vahtera<br />

Flor. 1683 ja 1708, Eur. 1860, Almq. 1890. — Vahteria Kosk.<br />

1917. — Vahlcrinen Eur. 1860. — Vehder Tunt. 1668.<br />

Acer negundo — Saarnivaahlera Hiit. K.<br />

Acer platanoides — Metsävaahtera Mela K. 1895, 1899 ja 1906,

---

Annales Botanici Societalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. 19<br />

Kiv. 1912. — Vaalukr Lönnr. K. (tois.) 1860, Kopp. 1888. — Vaalier<br />

Inkni., Katt., Sakk., Viip. (Reinh. 18r)0), Rais. (Iliit.). — Vaahler<br />

Orim. (Link.). — Waahler Knorr. 1833. — Vaahtera Lönnr. K.<br />

(tois.) 1860, Kopp. 1888, Ign. 1890, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900,<br />

Elf. 1921, Kirvu (Cant.), Myrsk., Pukk. (Hagf.), Koit., Pielav.<br />

(Iluusk.), Rist. (vSiit.), Askola (Tynni). — Vaahleri Lönnr. 1817, Pus.,<br />

Virol. (Reinh. 1850), Hook.-Mela 1879, Mela Kp. 1884, Kivenn.<br />

(Järvi, Silt.). — Vaahlenas vSakk. (Iliit.). — Yaahterpmi Orim.<br />

(Link.). — Vahdcr Rauma (Reinli. 1850). — Wahder Turku (Tili.<br />

1683). — Yahler Rauma (Valle). — Yahlera Jusl. 1745, Renv.G.<br />

1826, llel. 1838, Lönnr. 1847, Reinh. 1850, Luv. (Herm.), Karjal.<br />

(Lind.), Pus., Pyhäj. (Wecks.), Suon. (YL), Vähäk. (Oland.). —<br />

Vahleraincn I.önnr. K. (tois.) 1860. — Vahieri .Jämsä, Lauk., Läng.,<br />

Sysmä (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Lönnr. K. 1860 ja 1866,<br />

And.-Salon. 1870 ja 1876, Köpp. 1888. — Vahleria Renv. G. 1826,<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860, Vihti (Wecks.). — Va/j/e//« Loppi (Tikka).—<br />

Valama Lönnr. K. (tois.) 1860, Köpp. 1888. — Viiaherta Verml.<br />

(Saalas). — Viiahter Verml. (Saalas). — Vuahteriis Ruok. (Link.).<br />

— Åmmänpmi Virol. (Reinh. 1850).<br />

Acer pseudoplatanus — Skotlannin vaahleri Hook.-Mela 1879.<br />

— Viwrivaahlera Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Acer rubrum — Piinavaahlera Hiit. K.<br />

Acer saccharinum — llopeavaahlera Hiit. K. — Sokerivaahlera<br />

1921, Hiit. K. — Snkeri-vahlera Almq. 1890. — Sokurivaahlera<br />

Mela K. 1906.<br />

Acer tataricum — Talaarilainen vaahtera Hiit. K. — Taiarialainen<br />

vaahtera Mela K. 1906.<br />

Achillea — Kuperkeikka Lönnr. 1866. — Kärsämö Lönnr. 186(),<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

— Peldoruoho Flor. 1683 ja 1708. — Puntarpää Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Tuhallalva Lönnr. 1866.<br />

Achillea millefolium — Aivastus juuri Hei. 1838. — Aivastusruoho<br />

Hell. 1773, Hei. 1838, Uusim. (Reinh. 1850), Lönnr. K.<br />

(tois.) 1860. — Akan tupakki Isok., Pyh. (Miett.L.). — Akantupakki<br />

Lap. (Mant., M'ett.1..), Oul. (Metsäv.), Isok., Ylist., Yliv. (Miett.L.).<br />

— Ilurstinkukka Karv. (Mant.), Teuva (Riippi), Et. Pohj. (Seppä),<br />

Karij. (Miett.L.). — Jlärjän kukka Simo (Reinh. 1850). — Iläränhänlä<br />

Lönnr.K. (tois.) 18()0, Lönnr. 1866.—Härän kukka Torn. (Reinh.

---

20 Pentti Suhonen, vSuonialaiset kasvinniinet.<br />

1800). — Häränkiikka Lönnr.K. (tois.) ISßO. — Jiihaninkiikka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1800. — Jiihanniiskukka Ristij., Fuol.; Palt., Suom.<br />

(Kyyhk.), Utaj. (Mctsäv.), Sotk., Kalaj. (Miett.L.), Valt. (Luot.).<br />

Kaijanen Kokem. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 18G0, Eur.<br />

1860,Lönnr. 1866. — Kaljas Huitt. (Reinh. 1850). — 7^a//asii Huitt.<br />

(Reinh. 1850). — Karliiinkukka Perho (Suh.), Sievi (Miett.L.). —<br />

Karliiinriwlio Perho (Suh.). — Karvakello Lönnr. K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Keisarinkukka Utaj. (Metsäv.). —Kelo humala Virr.<br />

(Reinh. 1850). — Kelohumala Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Kiro kukka Simo (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kissan<br />

kaljanen Kur. 1860. — Kissan kaljasii Iluitt. (Reinh. 1850). — Kiviheinä<br />

V.Karj. (Liro).— Koirankumina Patt. (Miett.L,). — Knjijnikukka<br />

Vähäk. (Miett.L.). — Kuivan maan heinä Viip. lääni (Reinh,<br />

1850). — Kuivan-maan-heinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kuminaheinä<br />

Sort. (Pes.). — Kuperkeikka Saar., Sääm., Parikk., Antr., Sakk.,<br />

Kurkij., Piel., Jääski (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur.<br />

1860, Lönnr. 1866, Gen. 1881, Hiit. K., Rais., Vuoks., Sakk. (Hiit.),<br />

Lip. (Luot.), Uukun. (Valle), Rantas. (Pulkk.), Sort. (Pes.), Kont.<br />

(Metsäv.), Sääm. (Paas.). — Kuperkeikkaheinä Impil. (Link.). —<br />

Kijijhkijskukka Peräs. (Miett.L.). — Kijörlänoruoho Lönnr.K, (tois,)<br />

1860. — Kärmeen lehli Lönnr. 1866.<br />

{Kärsiheinä héimv. 1866,—Kärsä heinä I.epp., .Jääski (Reinh.<br />

1850). — Kärsäheinä Lönnr. 1856, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866, Tohol., Ilaapaj. (Miett.L.), Kauhaj. (Oland.), Oul. (Metsäv.,<br />

Parv.), Kiur. (Roiv.), Karv. (Mant.), Rist. (Silt.), Utaj. (Metsäv.).<br />

— Kärsäkukka Kiur. (Roiv.). — Kärsämö Mela Kp. 1877, 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900. — Kärsäruoho Perho (Suh.). — Käärmeheinä<br />

Vesil. (Luot.). — Lavantauliheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur,<br />

1860. — LavanlauV heinä .Jääski (Reinh. 1850).— Malokukka Kalaj.<br />

(Miett.L.).<br />

Mändhäpää Loim., Som, (Reinh. 1850). — Mändäpä Haart. 1759.<br />

— Mändäpää Jusl. 1745. — Mänllänpää Kisko (Valle), — Mäntä<br />

heinä Ilel, 1838, — Mäntä pää Ilel. 1838,—Mäntä-pää Rcnv.G.<br />

1823. — Mäntäpää Renv.G. 1823, Lammi (Reinh. 1850), Lönnr.K,<br />

(tois,) 1860, Eur. 1860, Akaa, Kylm. (Suh.), Loppi (Tikka), Karjal.<br />

(Lind.), Vihti (Weeks,), Alast., Pyhäj. U.l,, Loppi, Jan. (Luot.),<br />

Peräs,, Mets,, Pyhäj. U.l. (Miett.L.).<br />

• Nenäheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Nenä ruoho Renv.G, 1826,

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Hel. 1838, Reinh. IH50. — N enär uoho Till.'1G83, Jusl. 1745, Lönnr.<br />

K. (tois.) 18G0. —Nenästi Nurmij. (Heinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Eur. 1860, Lönnr. 1866. ~ Nenäiiisti Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Vihti (Wecks.). — Nmiskukukka Kalaj. (Miett.L.).<br />

Peldo ruoho Hel. 1838. — Pcldoriioho Flor. 1683 ja 1708, Jusl.<br />

1745.—Pellon humala Eura, Som. (Reinh. 1850), Eur. I860. —Pc/lonpijök(ir[e\<br />

Kisko (Valle). — Pellon pijökäri Usk. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pellonpöhkärä Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Pellonpöijkär Sauvo (Miett.L.). — Pellonpöijkärä Rym. (Mellev.). —<br />

Pellon vanane Kärk. (Pelt.).—Pellon vanha Artj., Sääksm. (Reinh.<br />

1850), Einig. 1857, Eur. 1860. — Pellonvanha Lönnr. 1856, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Nast. (Luot., Järvi), Orim., Asikk., Valk., Muol. (Luot.).<br />

— Pellonvanhain Kärk. (Pelt.), Orim. (Link.). — Pellonvanhake Savo<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860. — Pellon Vanhanen Eur. 1860. — Pellonvanhanen<br />

xMänts., Heinj., Antr., Sakk. (Reinh. 1850), Orim. (Reinh.<br />

1850, Link., Parv.), Lönnr.K. (tois.) 1860, Myrsk. (Hagf.), Rantas.<br />

(Pulkk.), Uusik. (Paulah.), Ruok. (Link.), Iitti, Poni., Nast., Ask.,<br />

Asikk., Vesil. (Luot.), Askola (Tynni). — Pellonvanhasii Mänts.,<br />

Orim., Heinj., Antr., Sakk. (Reinh. 1850). — Pellonvanhaiin Reinh.<br />

1850, Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Pellonvanhempi Antr.<br />

(Porkka). — Pellonvanhin Jääski (Reinh. 1850, Valle), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Kirvu (Cant.). — Pellonvanhiis Lönnr.K. (tois.) I860.—<br />

Pellovvanhai Artj. (Rap.). — Pellohumala Keur. (Juslin, Reinh.<br />

1850), Lönnr. 1856, Lönnr. K. (tois.) 1860, Teisko (Kat.), Ruov.<br />

(Reinh. 1850, Laur., Miett. L.). — Pello-ruoho Renv.(i. 1826.—<br />

Pelloruoho Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860.<br />

Piennarkukka Lönnr. 1856, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Piennarpöllö<br />

Haapav.(]Metsäv.). —Pienlarekukka Kuhm.(Hag.). —Pienlarepöllö<br />

Läng. (Miett.L.). — Piertanapöllö Sahal. (Saar.). — Picrtanopöllö<br />

Sahal. (Sain.). —Pieiarinheinä Kuhmon. (Valle), Ii (Metsäv.).<br />

— Pielarin kukka Gan. 1788, Renv.G. 1826, Hei. 1838, Kemi (Rant.).<br />

— Pietarinkukka Rov. (Hiit.), Puol. (Kyyhk.), Tyrn., Muhos, Kemp.,<br />

Haapav. (Metsäv.), Oul. (Parv., Metsäv.), Rants. (Tuokk.), Utaj.<br />

(Korh., Metsäv'.), Kort. (Juslin), Alaj. (Suh'.), Ruov., Paav., Kuort.,<br />

Oulu, Vihti, Tyrn., Patt., Hail., Vihanti, Säräisn. (Miett.L.). —<br />

Pielarinruoho Kuus., Kuolaj. (Pes.), Sod. (Cant.), Ii (Metsäv.),<br />

Kemij. (Miett.L.). — Pietarinrijyni Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pielarinyrtli<br />

Ii (Metsäv.). — Piiihäheinä Kartt. (Suh.). — Pirllinäisen

---

22 Peniii Sahonen, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

kukka Miiur. (Luot.). — Piintar-pää RenV.G. 1826. — Pimtarpää<br />

I.önnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 186G.<br />

Pyärtänpöllö Hym. (I lellev.), Kust. (Luot.). — Pijörrijnpöllö Lieto<br />

(Luot.). — Pijörränriioho Lönnr.1866. — Pijörlenöriioho Maart. 1759.<br />

— Pi]örlnönpöllö Rauma (Valle). — Pyöriynäpöllö Köyl. (Salm.),<br />

Paatt., Lieto (Luot.). — Pijörlänekärsäniö Lönnr.K. 1800 ja 18G0,<br />

Lönnr. 1866. — Pyörtänepöllö Ikaal. (Björk.), Suon. (YI.). — Pyörtänet<br />

Renv.G. 1826. — Pyöriänä Renv.G. 1826. — Pyörtänähullii<br />

Tervak. (Miett.K.). —Pyörtänän pöllö Rauma, Eura, Tyrv., Pirkk.,<br />

Sääksm. (Reinh. 1850). — Pyörtänän tollo Rauma, Pyhäm. (Reinh.<br />

1850). — Pyörtänä-pöllö Lönnr.K. (tois.) 1860. —Pyörtänäpöllö Kur.<br />

1860. — Pyörtänä-nioho Haart. 1759, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Pyörtänänioho Jusl. 1745, Hell. 1789. — Pyörtänä-tollakkal.önnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Pyörtänä-tollo Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pyörtänö<br />

Renv.G. 1826, Pielav. (Huusk.). — Pyörtänöheinä Kauliaj. (Oland.).<br />

— Pyörtänö-kukka Gan. 1829. — Pyörtänökukka Lönnr. 1856, Kur.<br />

(Paulaii.). — Pyörtänön tollakka Lappi (Reinh. 1850). — Pyörtänöpö//öVilj.<br />

(Berg., Miett.L.),Ruov.,Yloj.(Hela), Luv. (Herm.), Tamp.<br />

(Lallt., Miett. L.), Kuru (Laur.), Rauma (Laurin.), Karkku (Luot.),<br />

Karv. (Mant.), Tervak. (Miett.K.), Ikaal., Maij., Läng., Park., Suod.<br />

(Miett.L.), Sahal. (Saar.), Teisko (Sir.), .Maar.(Tallgr.), Pälk.(Välim.).<br />

— Pyörä pöllönen Ilel. 1838. — Pyörä ruoho Hei. 1838.<br />

Rauanheinä V.Karj. (Liro). — Rauta heinä Loht. (Reinh. 1850).<br />

— Raulaheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, V.Karj. (Liro), Salmi (Pes.),<br />

Kälv. (Miett.L.). — Rautakukka Oul. (Metsäv.). Alah., Ylist.<br />

(Mictt.l..). — Rautaruoho Lönnr.K. (tois.) 1860, Tohol. (Miett.L.). —<br />

Ryynikukka Laih. (Miett.L.). — Sanunakonkukka Park. (Paas.). —<br />

Sammakonkumina Park. (Paas.). — Satahinen Reinh. 1850, Eur.<br />

1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Satahisen-lehti Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Satalaiua Lönnr. 1856, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sata lehti Chyd.<br />

1751, Renv.(i. 1826, Hei. 1838. — Satalehti Palmstr. 1803, Reinh.<br />

1850, Lönnr. 1856, Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Satalehtinen<br />

Jusl. 1715. — Seera Renv.G. 1826, Eur. 1860. — Sejra-heinä Haart.<br />

1759, Renv.G. 1826. — Sera-heinä Haart. 1759. — Sian kärsä Eur.<br />

1860. — Siankärsä Lönnr.K. (tois.) 1860, Utaj. (Metsäv.), Virt.<br />

(Valle). — Siankärsäheenä Konn. (Pynn.). — Siankärsälieinä Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Pieks. (Borg), Pielav., Keit. (Huusk.).<br />

Rantas. (Pulkk.), Kartt. (Suh.), Ruov. (Miett.L.), Kur. (Oland.),

---

Annalcs Botanici Societatis Vanamo. Tom. 7. N:o 23. Iii<br />

Rautal. (Pak.), Virt. (Valle), —Sian kärsämöllnt.K. — Siankärsäiiriiolw<br />

Jusl. 1745. — Siankärsänwlw Hiit.K. — SiansieraLöiuiv.K.<br />

(tois.) 1860, Eur. 1860. — Siera heinä Jääski, Riiok., Uäis., Viip.<br />

(Reinh. 1850). — Sieraheinä Kur. 1860, Uusik. (Pinihxh.). — Sieranheinä<br />

Löniir.K. (tois.) 1860. — Sieranriiolw Löniir.K. (tois.) 1860.<br />

— Sijan kärsä Jämsä, Jyv., Saar., Picks., Kuop., Juva, Savit. (licinh.<br />

1850). —Sijan kärsä heinä Jämsä, Keur,, Jyv., Saar., Picks., Kuop.,<br />

Juva, Savlt. (Reinh. 1850). — Sijankärsäheinä Maan. (Roiv.). —<br />

Sijan siera Jääski (Reinh. 1850).— Teeknkka Jok. (Miett.L.).—<br />

Tiihatlatva Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tupakkakukka Jal., Oriv.,<br />

Rautio (Miett.L.). — Tupakkikukka Kort. (.Juslin), Isok., Jal., Ylist.<br />

(Miett.L.), Kauhaj. (Oland.). — Valkonen juhannusknkka Sotk.<br />

(Metsäv.). — Varernoho Lonnr. 1866.<br />

Achillea millefolium f. rosea — Piinajuhanniiskukka Sotk. (Metsäv.).<br />

Achillea iiobilis — Komea kärsäniö Hiit.K.<br />

Achillea ptarmica — Aivastus-jimri Renv.G. 1823, Lonnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Aivasliis-riioho Jusl. 1745, Palmstr. 1804, Renv.G.<br />

1823, Reinh. 1850, Eur. 1860. — Aioastusruoho Jusl. 1745, Lonnr.<br />

1866. — Arokärsämü Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Haiidankiikka Akaa<br />

(Suh.). — Jühaninkiikka Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Juhanneksen kukka Eura (Reinh. 1850). —Lohennioho Lönnr. 1866.<br />

— Nappiheinä Oul. (Miett.L.). —Nappikukka Sahal. (Sain.), Kartt.<br />

(Suh.), Pälk. (Välini.), Tohni. (Miett.L.). — Ojakärsämö Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. m2. —Pärsky heinä Reinh. 1850,Tyrv. (Var.<br />

1854). — Pärskijheinä Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

— Pärskijriioho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Saksankärsäheinä Keit.<br />

(Iluusk.). — Sappi ruoho Viro (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Sappiruoho Lönnr. 1866. — Salalalva Keit. (Huusk.). — Sian<br />

kärsä Renv.G. 1826. — Sian kärsän-ruoho Palmstr. 1804, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Siankärsänruoho Jus\. 1745, Lönnr. 1866. — Siankärsäruoho<br />

Haart. 1759. — Sijan kärsä Reinh. 1850. — Teekukka Alast.,<br />

Karkku, Lieto, Paatt., Tyrv. (l.uot.), Alah., Iluitt., Sauvo, Vamp.,<br />

Ylist. (Miett.L.), Maar. (Tallgr.). — Teeknkkane Rym. (Hellev.). —<br />

Teekukkanen Kylm. (Suh.), Sauvo (Miett.L.). — Teelehii Lap.<br />

(Miett.L.). — Tuhannen ihanainen Ylist. (Miett.L.). — Tuhannen<br />

kaunokki Kartt, (Suh,). — Tuhalihana Kauhaj., Vähäk. (Miett.L.). —<br />

Tuhalkauno llaapav. (Metsäv,), Oul. (Parv.), — Tuhafkaunokki Ii

---

38 Pentti Suhonen, vSuonialaiset kasvinniinet.<br />

(Metsäv.). — Tiihatkyynel Kiur. (Miett.L.). — Ylioppilaskukka Kälv.<br />

(Miett.L.)-<br />

Achillea ptarmica *cartilaginea — Rusiohampainen kärsämöMe\ä<br />

K. 1895 ja 1899, Hiit.K.<br />

Achimenes hybrida — Alerimiehenystävä Oul. (Parv.). — Mustanmeren<br />

ruusu Oul. (Parv.). — Torpantyttö Oul, (Parv.).<br />

Achyranthes — Villakukka Lönnr. 1866.<br />

Aconitum — Ketunruolio Tunt. 1668. — Ukonhattu Lönnr. 1866,<br />

Mcla K. 1877 ja 1884, Hook.-Mela 1879, Alela Kp. 1884.<br />

Aconitum cammarum — Turhaukonhattu Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906.<br />

Aconitum lycoctonum — Flammasheinä Knorr. 1833, Lönnr.K.<br />

(lois.) I860.— Lokkaheinä Sort. (Link.). — Lo/c/caruo/io Nyi. 1852.—<br />

Lummeheinä Impil, (Link.). — Pohjoinen ukonhattu Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. —Pohjolan ukonhattu Wut.K. — Sorsakukkii<br />

Sakk. (Hiit.). — Täiheinä Sakk. (Hiit.). — Ukonhattu Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Almq. 1890.<br />

Aconitum napellus — Arkinlintu Oul. (Parv.). — Koukkukukkainen<br />

Vihti (Wecks.). — Kyyhkyskukka Et.Pohj. (Seppä). — Lapatossu<br />

Per. (Luot.). — Lintuheinä Maan. (Hoiv.). — Metiäiskukka<br />

P^t.Pohj. (Seppä). — Noakki Karv. (Mant.). — Noan arkki Orim.<br />

(Parv.), Akaa (Suh.), Kärk. (Pelt.), — Nooanarkki Kuru (Luot.). —<br />

Oikea ukonhattu Mcla K. 1895, 1899 ja 1906. — Paratiisin kyyhkyläinen<br />

Lap. (Miett.L.). — Sinikukka Utaj. (Metsäv.). — Sinilatva<br />

Hautal. (Pak.). — Siniliina Rautal. (Pak.), Tuusn. (Räs.). — Sinipoika<br />

Iitti (Luot,). — Tarha-ukonhattu Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

— Toorhattu I Iaapav.(Metsäv.).— Tossu Akaa (1 lellst.), Pälk.(Välim.).<br />

— Toukometlisen vaunu Karjal. (Lind.). — Tuulenhattu Kartt.<br />

(Suh.), Suon. (YL). — Ukonhattu Tuusn. (Räs.). — Ulkomaan kyyhky<br />

Isok. (Miett.L.).<br />

Acorus calamus — Calmus Flor. 1683, Gan. 1829. — Calmusi<br />

Turku (Tili. 1683). — Kaislamainen kalmojuuri Hiit.K. — Kalmajuuri<br />

Lönnr. 1847, Lönnr. 1856, Lönnr.K. (tois.) 1860, Hiit.K. —<br />

Kalmojuuri Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877,<br />

1884, 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Kalmujuuri<br />

Lönnr. 1856, — Kalmus Jus!, 1745, Hell, 1789, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866, Elf. m(j. — Kalmusi Palmstr. 1803, Reinh. 1850,<br />

Lönnr. 1856, Elmj^r. 1857, Eur. 1860. — Kalmus juuri Elf. 1921. —

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Kalmus-ruoho Palmstr. 1803. — Kalnmsnioho Lönnr. 1847. — Vuohenrniecka<br />

Flor. 1683 ja 1708. — Vuo he n miekka Lönnr.K. (tois.)<br />

1860.<br />

Acroclinium roseum •—Jjäisyijenkukkn Oul. (Parv.).—Ikikiikka<br />

Rautal. (Pak.). — Kuivakukka Utaj. (Metsäv.), Rautal. (Pak.). —<br />

Punainen tarhajäkkärä Hiit.K. — Tarhajäkkärä Mela K. 1006.<br />

Actaea — Konnanmarja Mela K. 1877 ja 1884. — Ristonruoho<br />

Lönnr. 1866.<br />

Actaea erythrocarpa — Punainen konnanmarja Hiit.K.<br />

Actaea spicata — Christojerinruoho Turkn (Tili. 1683). —<br />

Ilevonmarja Pait. (Kyylik.). — Karhunmarja Sort. (Link.), Konn.<br />

(Pynn.). — Koiskanheinä Hist. (wSilt.). — Konnan-marja Knorr.<br />

1833. — Konnanmarja Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kristohverin-ruoho Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Kuolemanmarjapuu ^Nlult. (Miett.K.), Sahal. (Saar.). —<br />

Musta konnanmarja Hiit.K. — Mörönmarja Kitee, Sort. (Link,). —<br />

Ormiruoho Orim. (Unk.). — Sammakon marja Palmstr. 1807, Renv.G.<br />

1826, Ilel. 1838, Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Sammakon-yrtti<br />

Palmstr. 1807, Lönnr.K. (tois.) \m). — Sammakonyrtti Lönnr. 1866.<br />

— Surmanniarja Orim. (Link.).<br />

Atlansoiiia digitata — Apinaleipäpuu Lönnr. 1866, INIela Kp.<br />

1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Apinan leipäpuu EIL 1921. —<br />

Baobab :\Iela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Kalepassipuu Lönnr. 1866.<br />

Adenophora — Sulokelto Hiit.K.<br />

Adianthiim — Kiharasaniainen Lönnr. 1866.<br />

Adianthum aurexim — Cullattu neitzehiuxi Turku (Tili. 1683).<br />

Adonis aestivalis — Kesäadonis Mela K. 1906. — Kesäinen<br />

ruusuleinikki Hiit.K. — Ruskeaneito Lönnr. 1866.<br />

Adonis autumnalis — Syksyinen ruusuleinikki Hiit.K. —Syysadonis<br />

Mela K. 1906.<br />

Adonis vernalis — Keväinen ruusuleinikki Hiit.K. — Kevätadonis<br />

Mela K. 1906.<br />

Adoxa moschatellina •— Carvaruoho Jusl. 1745, — Karvaruoho<br />

Renv.G. 1823, Eur. 1860. — Myskinhajuinen tesmayrtti Hiit.K.<br />

— Sappiruoho Lönnr. 1866. — Tesmanyrlti I.önnr.K. I860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, Mela<br />

Kp. 1884. — Tesmayrtti Kiv. 1912. — Wähä carva ruoho

---

26 Pentti Suhonen, vSuonialaiset kasvinniinet.<br />

Turku (Tili. 1083), Haart. 1750. — Vähä-kanmnioho Jusl. 1745,<br />

Lönnr. 1860. — Wähäkarva-riioho Haart. 1759.<br />

Aegopoflium podagraria — Ihmis en puiki IMyrsk., Pukk. (Hagf.). —<br />

Koirankumina Askola (Tynni). — Koiranputki Sakk. (Hiit.), Kisko<br />

(Valle), Kärk. (Pelt.). — Koiranputka Sakk. (Hiit.). — Lehmänputki<br />

Rist. (Silt.). — Tavallinen vuohenputki Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

— Vuohenputki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877<br />

ja 1884, Kiv. 1912.<br />

Aera — Coiranruoho Jusl. 1745. — Kasteheinä Eur. 1860, Luv.<br />

(Herm.). — Kasteh heinä Hel. 1838. — Kastehkorreh Hel. 1838. —<br />

Kaste' korsi Lönnr. 1847. — Kastekorsi Eur. 1860. — Kastikainen<br />

Hel. 1838. — Kastikas Luv. (Herm.). — Kastikka Ruov., Ylöj.<br />

(Hela). — Kastikkainen Lönnr. 1847. — Kastikkeet Tyrv. (Var.<br />

1854). — Koiranruoho Lönnr. 1866. — Lauha Laih. (Stierw. 1755),<br />

Lönnr. 1847, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884. — Maan sara<br />

Hei. 1838. — Maa-sara Renv.G. 1826. —• Maasara Lönnr. 1866. —<br />

Nurmikas Lönnr. 1866. — Sata-lalva Renv.G. 1826. — Veri-sara<br />

Renv.G. 1826.<br />

Aera alpina — Alppilauha Mela K. 1895 ja 1899. —Lapinlauha<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Tunturilauha Mela K. 1906.<br />

Aera atropurpurea — Ihisolatva Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Rusolalvainen lauha Hiit.K. — Rusolalva lauha Mela K.<br />

1895. Rusolalva-lauha Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Aerabottnica — Merenrantalauhalliit.K. —RanlalauhaLöimr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Aera caespitosa — Ahenurmi Oul. (Parv.). — Helvekastikka<br />

Nast. (.Järvi)'. — Ilieno-kastikainen Viip., Rais. (Reinh. 1850). —<br />

Iso lauha Kauhaj. (Oland.). — Iso sääriheinä Utaj. (Metsäv.). —<br />

Kassikkainen Miin. (Valle). — Kasteheinä Rym. (Hellev.), Rauma<br />

(Laurin.), Ii, Utaj. (Metsäv.), Oul. (Parv.), Rants. (Tuokk.), Vihti<br />

(Wecks.), Maar. (Tallgr.), Askola (Tynni). — Kastekorsi Salmi (Pes.).<br />

— Kastelatva Perho (Suh.), Utaj. (Metsäv.). — Kastet-heinä Renv.Ci.<br />

1823. — Kastheinä Kisko (Valle), Rauma (Laurin.). — Kastikai<br />

Orim. (Parv.). — Kastikainen Renv.G. 1823, Sakk. (Hiit.). — Kasiikas<br />

Luv. (Herm.). — Kastike Ikaal. (Björk.), Suon. (YI.). — Kasiikka<br />

Park. (Paas.). — Kastikkainen Uusik. (Järvi, Silt.). — Konttilauha<br />

Kur., Teuva (Oland.). — Kuivanurmi Oul. (Parv.).<br />

Lauha Ign. 1890, Alaj. (Suh.), Kur. (Oland.). — Maitolauha

---

Annales Botanici Societalis Vanamo. Toin. 7. N:o 1. 27<br />

Karv. (Mant.). — Metsäkastikka Utaj. (Korh.). — Mäläsheinä Kuus.<br />

(Pes.). — Nurmi Loht. (Reinh. 1850), Kartt. (Suh.). — Nurmiheinä<br />

Virt. (Valle). — Nurmikas Loht. (Reinh. 1850), Eur. 18G0, Sotk.<br />

(Metsäv.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.). — Nurmilauha Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Almq. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Oikia-kastikainen Viip., Räis. (Reinh. 1850). — Oikia<br />

nurmi Loht. (Reinh. 1850). — Pilliheinä Kemi (Rant.), Rov. (Miit.).<br />

— Pillimaaheinä Rov. (Miit.). — Punalatva Suon. (YI.). — Seärinurmi<br />

Kuhmon. (Valle). — Seärinurniikas Sotk. (Metsäv.). — Seärnurmikas<br />

Kont. (]\Ietsäv.). — Silkkiheinä Kemp. (Metsäv.). — Säärinurmi<br />

Ilyr. (Reinh. 1850), Eur. 1860, Kuolaj. (Pes.). — Tappimirmikas<br />

Maan. (Roiv.). — Vispilänurmikas Tuusn. (Räs.).<br />

Aera capillaris — Ilapsihaarainen kääpiölauha Iliit.K.<br />

Aera flexuosa — Ahdelauha Lönnr.K. I860 ja 1866, Ign. 1890,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

— Ahdelauka Lönnr. 1866. —Ilirvennurmi Pait. (Kyyhk.). — Kasteheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Rym. (Hellev.), Utaj. (Metsäv.). —<br />

Kastekorre Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kastekorsi Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Kastikainen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Koiranruoho Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Nurmiheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Nurmikas<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Näkilauha Kauhaj. (Oland.). — Säärinurmi<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.K. 1860. — Vihilä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Vihiläinen Lönnr.K. (tois.) I860. — Vihiläs Lönnr.K.<br />

(tois.) I860.<br />

Aera praecox — Varhainen kääpiölauha Miit. K.<br />

Aescuhis hippocastanum •— Ilevoiskastanja Mela Kp. 1892, 1897<br />

ja 1900, Kiv. 1912. —Hevos-kastanja Almq. 1890. — Hevoskastanja<br />

Lönnr. 1866, Elf. 1921. — Yleinen hevoiskastanja Mela K. 1895 ja<br />

1899. — Yleinen hevoskastanja Mela K. 1906.<br />

Aethusa cynapium — Hukan putki Reinh. 1850, P^ur. I860. —<br />

Hukanputki Lönnr.K. 1860 ja 1866, I.önnr. 1866, Mela K. 1877,<br />

1884, 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Almq. 1890, Elf. 1896, Kiv. 1912. — Hunisen putki Virol. (Reinh.<br />

1850). — Koiranpersilja Lönnr. 1866. — Myrkyllinen hukanputki<br />

Miit.K.<br />

Agaricus arvensis —Nurmisieni Ign. 1890. — Tavallinen herkkusieni<br />

Sael. 1907.<br />

Agaricus campestris — Aho sieni Reinh. 1850. — Ahosieni I^ur.<br />

3

---

28 Pentti Suhonen, vSuonialaiset kasvinniinet.<br />

1860, Löniir. 1866, Almq. 1890. — Herkkusieni Ign. 1890, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900, Elf. mC). —Nummen-siena licnv.G. 1826. —<br />

Nummen sieni Reinh. 1850, Eur. 1860. —Nummensieni Lönnr. 1866.<br />

— Nummen sienä Palmstr. 1805. — Oikea herkkusieni Sael. 1907. —<br />

Ruokasieni Kur. (Oland.).<br />

Agaricus fimentarius —Madonlakki hönnr. 1866.—• Paskasieni<br />

Lönnr. 1866. — Silta sieni Savit. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Sonla<br />

sieni Savit. (Reinh. 1850). — Sonlasieni Eur. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Agaricus scorodonius — Laukka sieni Viip. (Reinh. 1850). —<br />

Laukkasieni Eur. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Agaricus subdulcis — Kangas sieni Viip., Lauk. (Reinh. 1850). —<br />

Kangassieni Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Lammas sieni Viip. (Reinh.<br />

1850). — Lammassieni Eur. 1860, Lönnr. 1866.—Lampaansieni<br />

Viip. (Reinh. 1850), Eur. 1860.<br />

Agaricus violaceus — Sininen sienä Palmstr. 1805. — Sini sieni<br />

Renv.G. 1826, Reinh. 1850. — Sinisieni Eur. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Agave americana — Amerikkalainen agave Hiit.K. •— Mefikolainen<br />

akaave Mela Kp. 1884 ja 1892. — Mexikolainen a/caaye Mela<br />

Kp. 1897 ja \m). — Salavuoiinen aaloe Mela Kp. 1884, 1892, 1897<br />

ja 1900. — Satavuotinen aloe Almq. 1890.<br />

Ageratum mexicanum — Maksapalsami Lönnr. 1866, Hiit.K.<br />

— Meksikon sinillihtönen Hiit.K.<br />

Agrimonia — Verijuuri Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Mela Kp. 1884.<br />

Agrimonia cupatoria — Krassi Eur. 1860. — Maarian-kataja<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Maariankataja Lönnr. 1866. — Maarian<br />

verijuuri J.önnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Peldomijnia Turku (Tili. 1683). — Peltomijnja Jusl. 1745. —<br />

Peltomynjä I.önnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

Agrimonia odorata •— Tuoksuva verijuuri Mela K. 1906, Kiv.<br />

1912.<br />

Agrimonia pilosa — Itäinen verijuuri Hiit.K. — Karvainen verijuuri<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895 ja 1899. — Venäjän<br />

verijuuri Mela K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Agrostemma coeli rosea — Taivaankukka Lönnr. 1866.<br />

Agrostemma githago — Auran kukka Reinh. 1850, Eur. 1860,<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877, 1895, 1899 ja<br />

1906, Mela Kp. 1884 ja 1900. — Aurankukka Hook.-Mela 1879,

---

Annalcs Botanici Societatis Vanamo. Tom. 7. N:o 29. Iii<br />

Mela K. 1884, Kiv. 1912, Loppi (Tikka), Askola (Tynni). - Kaurakukka<br />

Jaakk. (Sahn.). — Kuurankukka Rantas. (Pulkk.), Sabal.<br />

(Saar.), Piinkal. (Sim.). —Kruuttikukkane Rym. (llellev.). — Kulppa<br />

Antr. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 18G0, Eur. 18G0. — Kulppu<br />

I.onnr.K. (tois.) 1860. — Ohracuckainen Jusl. 1745. — Ohra kukka<br />

Renv.G. 1820, Hei. 1838, Reinh. 1850. — Ohrakukka I.önnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Ohrankuckanen Hell. 1789. — Ohran kukka<br />

luir. I860. — Olra kukka Räis. (Reinli. 1850). — Punalainen Eur.<br />

1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Punulainen Eur. 1860,<br />

Lönnr. 1866. —Rehukukka Pielav. (Iluusk.). — Ukonkulppu Lönnr.<br />

1866. — Ährancuckainen Turku (Tili. 1683).<br />

Agrostis — Castica Laih. (Stierw. 1755).—Heinä Loppi (Tikka).<br />

— Jlienunurmikas Sotk. (lAletsäv.).—Kastelleina I.uv. (Herm.), Qui.<br />

(Parv.), Askola (Tynni). — Kastikain Orim. (Link.). — Kastikka<br />

Ruov., Ylöj. (Hela), Rist. (Silt.). — Kastikkaisii Sakk. (Hiit.). —<br />

Lauha Et.Pohj. (Juslin). —Nurmikas Maan. (Roiv.). —Punalalva<br />

Lönnr. — Puntaripäät'Vyrw. (Var. 1854). — J?ö/Zt Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Ign. 1890, Ikaal. (Rjörk.). — Vispilänurmikas<br />

Tuusn. (Räs.).<br />

Agrostis borealis — Pohjan röUi Mela K. 1906. — Pohjolan rölli<br />

Hiit. K. — Punarölli Mela K. 1895 ja 1899. — i^zise/^a/Ö/Zt Lönnr.<br />

K. 1860 ja 1806.<br />

Agrostis canina — Arorölli Lönnr. K. 1860 ja 1866. — Koiran<br />

rölli Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Suolaheinä Kust. (Luot.).<br />

Agrostislaxiflora —//otVf/ca rölli Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Agrostis stolonifera — Rönsijrölli Lönnr. K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Valkorölli<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Agrostis vulgaris — Kasteheinä Utaj. (Metsäv.). — Kasielaiva<br />

Utaj. (Metsäv.). — Nurmikas Kont. (Mctsäv.). —Nurminata Utaj.<br />

(Metsäv.). —Nurmirölli Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela<br />

K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Ajuga — Akankaan Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Ajuga genevensis — Geneven akankaali Hiit. K.<br />

Ajuga pyramidalis — Akankaali Ivönnr. K. 1860 ja 1866, l.önnr.<br />

1866. —Kartiomainen akankaali Kiv. 1912. —J^ijramidimainen akankaali<br />

Hiit. K. — Pijramiiti akankaali Mela K. 1895 ja 1899. — Pijramiitimainen<br />

akankaali Mela K. 1906. — Ämmän suurus Turku (Tili.

---

30 Pentti Suhonen, Suomalaiset kasvimiimet.<br />

1683), Renv.G. 1826. —Ämniänsiiuriis Lönnr. K. (tois.) 1860, Lörinr.<br />

1866.<br />

Ajuga reptans — Siiikertaua akankaali Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, K iv. 1912.<br />

Alchemilla — Maarianvaippa Lönnr. 1866. — Plaastarilehti<br />

Lönnr. 1866. — Röijyheinä Lönnr. 1866. — Kannusrulio Renv.O.<br />

1823. — Poimu lehti Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. \SM.—Poimulehli<br />

IIook.-Mela 1879, Almq. 1890.<br />

Alchemilla alpina — Alppipoinnilehti Mela K. 1895 ja 1899.<br />

— Tunturin poimulehti Lönnr. K. 1860 ja 1866. — Tunturipoimulehti<br />

Mela K. 1906.<br />

Alchemilla arvensis — Pellon poimulehti Mela K. 1906. — Peltopoimulehti<br />

Iliit. K.<br />

Alchemilla hybrida — Välitlävä poimulehti Iliit. K.<br />

Alchemilla vulgaris — Ahmalo Lönnr. K. (tois.) 1860. —<br />

Ahmalo heinä Jääski, Antr. (Heinh. 1850). — Cannus ruoho .Jusl.<br />

1745. — Cannus-ruoho Maart. 1759. — Cannuxen ruoho Turku (Tili.<br />

1683). — Couru-lehti Maart. 1759. — Formastill Rauma (Valle). —<br />

Haava-lehti llel. 1838. — Ilammlehli Renv.G. 1823, Lönnr. 1847,<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860. —Haavan lehti Viip. (Reinh. 1850), Kur. 1860.<br />

— Haawan /e/j/i Knorr. 1833.—IlarakanhameSahal. (wSaar.), Punkal.<br />

(Sim.), Kangl. (Suh.), Jaakk. (Salm.). — Hatluheinä Palt. (Kyyhk.).<br />

— Hiirenhame Lönnr. K. (tois.) 1860, Akaa (Hellst.), Pälk. (Laur.),<br />

Mämeenk., Läng. (Miett.L.). — Iiiiren hameet Eur. 1860. — Hiiren<br />

hammeehita Teisko (Reinh. 1850). —Iliirenhamonen Mult. (Miett.K.).<br />

— Hik' ahmalo Antr., Jääski (Reinh. 1850). — Ilikiahmalo Lönnr. K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. —Hopealehti Kuru (l.aur.).—Huoranhame<br />

Myrsk., Pukk. (Ilagf.), Loppi (Tikka).—Huoranhameenkukka Sahal.<br />

(Saar.). — Huoranhamehet Orim. (Link.). — Huorankörtti Lönnr.<br />

1866. — Iluoranrijppij Lammi (Jääsk.E.). — Huuliheinä Pait.<br />

(Kyyiik.). — Jeesuksen silmä Paatt. (Luot.). — Juomakuppi Jan.<br />

(Luot.). — Jäniksenpöijtä Vihti (Wecks.).<br />

Kannus ruoho llaapaj. (Reinh. 1850), Lönnr. K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 186(). — Kannusruoho Hell. 1773, l^ur. 1860. — Kasteheinä<br />

Rais. (HiiL).— Kastehelmi Ruov. (Laur.).— Kastelehti Utaj. (Korii.).<br />

— Keuhkoheinä Kartt. (Suh.). — Kiroheinä Uusik. (Järvi, Silt.).<br />

— Kiromatara Suon. (YL). —Kortekukka Ruov. (Miett.L.).—Korvaheinä<br />

Sakk. (Iliit.). —Korvaruusuheinä Üüsik. {ViiuUxh.}. — Kuren-

---

Annalcs Botanici Societatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. Iii<br />

lehti Keit. (Hiiusk.). — Kijijiid lelUi llel. 1838. — Kübällieiiiä Salmi<br />

(Pes.). — Käenhame I.öiinr. 1866. — Kämmenkiikku Mult. (Miett.<br />

K.). —Kääpiöriiimi Kauliaj. (Öland.). — Köril'heinä Jääski, Autr.<br />

(lieinh. 1850). — KörUiheinä Lönnr. K. (tois.) 18G0, Lönnr. ISfiG.<br />

— Lakkaheinä Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —Lehväheinä<br />

V. Karj. (Liro). — Leinlieinä Uusik. (.lärvi, Silt.).—LeiniheinäKist.<br />

(Silt.), .Jok. (Miett.K.). — Lumme Utaj. (Metsäv.). —Lummeheinä<br />

Sotk. (Metsäv.). — Lumpeen lehti Utaj. (Metsäv.).—Maarian-ruoho<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860. — Marian ruoho Turku (Tili. 1683), Palmstr.<br />

1805. — Muorinturkki Kirvu (Cant.). —Nurmen poimulehti Lönnr,<br />

K. 1860 ja 1866, Lönnr. K. (tois.) 1860, And.-Salon. 1870 ja 1876.<br />

— Otoauaheinjä Ahvenj. (Valle).<br />

I'laastarilehtilM. mH. —Plaastar-lehii Henv.G. im). — Plaslarlehli<br />

llaart. 1759. — Poimu lehti Palmstr. 1805, llel. 1838, llaapaj.<br />

(lUMnli. 1850). — Poimu-lehti Henv.G. 1826. — Poimulehti .lusl. 1745,<br />

l.önnr. 1847, Eur. 1860, Lönnr. 1866, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.—<br />

liaani heinä lleinj. (Reinh. 1850), Lönnr. K. (tois.) 1860. — Raaniheinä<br />

Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Rupukanlehti Keit. (Huusk.). —<br />

Rupsukka Keit. (Huusk.). — Ruuslieinii Sakk., Vuoks. (Hiit.). —<br />

Ruus'heinä Sakk. (Hiit.). —Ruus'lehti Sakk. (Hiit.). — Ruusuheinä<br />

Pieks. (Horf?), Saar. (Juslin), Kont. (Metsäv.), Uusik. (Paulah.), Virt.<br />

(Valle), Mäiityh. (Luot.), Hautal. (Pak.), Kärk. (Peli.), Tuusn. (Räs.),<br />

Rantas. (Miett.K.). —Ruusuheinänlehti Kont. (Metsäv.). —Ruusulehti<br />

Myrsk., Pukk. (Hajrf.), Oriin. (Link.), Pirkk. (Sneck), Kartt.,<br />

Perho (Suli.), Askola (Tynni). — Ruusultehti Artj. (Haj).). —Ruusunheinä<br />

Jämsä (Pack.).—Ruusunkukka Orim. (Link.). — Ruusunlehdenkukka<br />

Akaa (Suh.). —Ruusuntehti Akaa (Hellst.), Sotk. (Kyyhk.),<br />

Orim.(Link.),Punkal.(Sim.), Kärk. (Pelt.), Konn. (Pynn.). —Ruusun<br />

ruoho Keur., Lank., Lapptr., Orim. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854),<br />

Elmg. 1857, Eur. 1860. — Ruusunruoho Orim. (IJnk.).—Ruusuruoho<br />

Kullin. (Hag.), Orim. (Parv.), Hausj. (Luot.). — Rijppijlehti Lemp.<br />

(Sneck). — Röjijheinä Lönnr. K. (tois.) 1860. — Sateenvarjo Karin.,<br />

Martt., Pöyt., Tarv. (Luot.). — Suhaheinä V. Karj. (Liro). — Teeheinä<br />

Pait., Puol. (Kyyhk.). — Ukonlumme Utaj. (Metsäv.). —<br />

Vanhanpiianlehti Myrsk., Pukk. (ILngf.). — Vesiruoho Hämeenk.<br />

(Sneck). — Vesiruusulehtilöitä Sakk. (Hiit.). —Viluruuslieinii ^akk.<br />

(Hiit.). — Yleinen poimulehti Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Alectoria — Aidanjäkälä Lönnr. 1866. — IIapen[a] Virol. (Reinh.

---

32 Pentu Sa/io/ien, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

1850). — Hauen Lönnr. K. (tois.) 1860. — Karpeita Sakk. (Hiit.). —<br />

Karve Virol. (Reinh. 1850), Löiinr. K. (tois.) 1860. — Lappa Sod.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr. K. (tois.) 1860. — Naava Häme,<br />

Savo (Reinh. 1850), Lönnr. K. (tois.) 1860, Tuusn. (Räs.). — Puhurin<br />

hapen Reinh. 1850, Eur. 1860, Lönnr. 1866. ^ Puun takku Schart.<br />

1834, Reinh. 1850, Eur. 1860. — Puun hapenia JCärk. (Pelt.). —<br />

Räkähapena\L\iT. 1860. — Rämmelet Renv.O. 1826.^—Rämmälel^önnv.<br />

K. (tois.) 1860, Lönnr. . — Rämmälet Renv.G. 1826. — Tuohenhapen<br />

Lönnr. 1866. — Äijän parta Orim. (Link.), Kärk. (Pelt.).<br />

Alisma gramineum — Kapealehtinen sarpio Iliit. K.<br />

Alisma plantago — Eläimenkieli I^önnr. K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Härkinheinä Oul. (Parv.). — Kaiajaheinä Muol. (Merik.<br />

1929). — Kieli heinä Ruov.(Reinh. 1850). — Xie/i/jemä Lönnr. 1866.<br />

— Koiran kieli Ruov. (Reinh. 1850). — Koirankieli Lönnr. K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Koirankieliheinä Rep. (I lällstr.).—Lehmän kieli<br />

Ruov. (Reinh. 1850), Ehng. 1857. — Lehrnänkieli Lönnr. K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Lehmän kjeli Palmstr. 1812. — Matikanheinä<br />

Inipil. (Link.). —Raate V. Karj. (Liro). — Raattehes V. Karj.<br />

(Liro). — Rantamarjankukka Keit. (Huusk.). — Ratamosarpio Mela<br />

K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Ruate Rist. (Silt.). — Sarpio<br />

Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Hook.-Mcla 1879, Mela K. 1877<br />

ja 1884, Mela Kp. 1884,1892,1897 ja 1900. — Vehkain Park. (Paas.).<br />

— Vesiheinä Utaj. (Metsäv.). — Vesikukka Oul. (Metsäv.). — Vesvehka<br />

Orim. (Link.). — Yrtti Orim. (Link.). — Yrtliheinä Antr. (Porkka).<br />

Alliaria officinalis — Kijnsilaucan ijrti Turku (Tili. 1683), Maart.<br />

1759. — Kijnsilauka Lönnr. 1866. — Kynsilaukan ijrli Maart. 1759,<br />

Hell. 1789. — Kynsilaukan yrtti Palmstr. 1804, Reinh. 1850. —<br />

Kynsilaukan-yrtti Lönnr. K. (tois.) 1860. — Kynsilaukka Renv. (i.<br />

1823, Lönnr. 1866. — Palkolaukka Lönnr. K. 1860 ja 1866, IMela K.<br />

1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Perna ruoho Reinh.<br />

1850. — Pernaruoho Lpnnr. K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Rohtoitulaukka<br />

Hiit. K.<br />

Allium — Kynsilaucka Tunt. 1668. — Kynsi laukka Hei. 1838.<br />

— Kynsi-laukka Renv.G. 1823. — Kynsilaukka Gan. 1788 ja 1829,<br />

Lönnr. 1856, Eur. 1860, Gen. 1885. — Laucka Tunt. Um. — Laukka<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Gen. 1881. — Luukka V.Karj.<br />

(Liro). —Luukku V.Karj. (Liro).—Lyökki Ahlq. 1866. — Sipuli<br />

Gen. 1881.

---

Annales Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. :i3<br />

Allium ampeloprasum — Kesäpurjii Elf. 1896. —• Piirjolaiikka<br />

lliit. K. — Piirjosipiili Iliit. K.<br />

Allium ascalonicum — Askaloiün sipuli lliit. K. — Askaloiisipuli<br />

Elf. 1921. — Chalotleiisipiili Elf. 189G. — Schalotten sipuli<br />

Mela K. 1906.<br />

Allium cepa — Kynsi laukka Reinli. 1850. — Laukka Reinli.<br />

1850. — Lijökki Renv.G. 1823, Lönnr. 1856, Kartt. (Suli.), Uaiital.<br />

(Pak.). —Lööki Ii, Sotk. (Metsäv.), Oul. (Parv.), Perho (Suh.), Loppi<br />

(Tikka). — Löökki Caj. 1902, Et.Pohj. (Juslin). — Punalaukka<br />

Reinh. 1850, Eur. 1860, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Punasipuli<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900, Ign. 1890, Almq. 1890, Kiv. 1912, Elf. 1896 ja 1921.<br />

— Sipul Rautal. (Pak.), Kartt. (Suli.). — Sipuli Turku (Tili.<br />

1683), Jusl. 1745, Haart. 1759, Renv.G. 1826, Vir. 1827, Lönnr.<br />

1847, Reinh. 1850, Tyrv. (Var. 1854), Lönnr. 1856, Loppi (Tikka).<br />

— Sipulj Keit., Pielav. (Huusk.). — Voisipuli Turku (Tili. 1683),<br />

Jusl. 1745.<br />

Allium fistulosum — Pillisipuli Lönnr. 1866. — Talnisipuli<br />

Elf. 1896, Mela K. 1906.<br />

Allium oleraceum — Laucka-heinä Haart. 1759. — Laukka<br />

Orim. (Link.). —Laukkalieinä Lönnr. K. (tois.) 1860. — Laukkulieinä<br />

Jusl. 1745. — Nurmilaukka Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. ~ Nurniisipuli Almq. 1890.<br />

— Piirtolaukka Lönnr. K. (tois.) 1860. — Purju Lönnr. K. (tois.)<br />

1860. — Puurlaucka Haart. 1759. — Puurlaukka Lönnr. K. (tois.)<br />

1860. —Ruoliolaukka Lönnr. K. (tois.) 1860. — Sipuliheinä Lönnr. K.<br />

(tois.) 1860.<br />

Allium porrum — Purjo Jul. 1791. — Purjosipuli Mela K.<br />

1906, Elf. 1921. — Purju Renv.G. 1826. ~ Purjulaukka Lönnr.<br />

1866, Elf. 1896. — Purlaucka Turku (Tili. 1683). — Sipuli Sehr.<br />

1637.<br />

Allium sativum — Kijnsi-laucka Haart. 1759. — Kijnsilaucka<br />

Jusl. 1745. — Kijnsi-lauka Turku (Tili. 1683), Haart. 1759. — Kynsi<br />

laukka Reinh. 1850, Tyrv. (Var. 1854). — Kynsilaukka Vir. 1827,<br />

Lönnr. 1847. — Valkosipuli Elf. 1896 ja 1921, Mela K. 1906. — Woisipuli<br />

Renv.G. 1826. — Voisipuli Reinh. 1850.<br />

Allium schoenoprasum — Heinälyökki Lönnr. 1866.—Heinälöökki<br />

Vähäk. (Oland.). — Kreeslöökki Caj. 1902. — Kynsilaukka

---

3-1 Pentti Suhonen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Mänts., Fiel., Saar. (Heinh. 1850). —Laucka-heinä Haart. 1759. —<br />

Lanka Lohja (Heinr. 1706). —Laukka Heinh. 1850. —Laukka heinä<br />

Viip. (Reinh. 18.50). —Laukkaheinä Lönnr. 1866. —Laukkas Lapinm.<br />

(Heinh. 1850). — Löökki Karja). (Lind.). —Maasipuli Kust. (Luot.).<br />

— Piirto-laukka Loht., Lauk., Lapinm. (Heinh. 1850). —Piirtolaukka<br />

Eur. 1860. — Purju Heinh. 1850, Eur. 1860. — Purju laukka Hei.<br />

IH3S.-Purju-laukka Henv.G. 1826,Tyrv. (Var. IH54).—Purjulaukka<br />

Heinh. 1850, Eur. 1860. — Purjuruoho Tyrv. (Var. 1854). — Purlaukan<br />

ruoho Turku (Till. 1683). — Puurlaucka Haart. 1759. — Puurlaucka<br />

ruoho Jusl. \7Ao. — Puurlaukka Palmstr. 1803, Renv.G. 1826,<br />

Haapaj. (Heinh. 1850). — Ruoho-laukka Nurmij., Uusim. (Reinh.<br />

1850), Lönnr. K. 1860 ja 1866. — Ruoholaukka Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Elf. 1896, Kiv. 1012. — Ruohosipuli Almq. 1890, Ign. 1890,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Elf. 1921, Vähäk. (Oland.).<br />

Allium scorodoprasum — Käärmeen laukka ^lela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Meisälaukka Lönnr. K. 1860 ja 1866,<br />

J.önnr. 1866.<br />

Allium sphaerocephalum — Pallokukinioinen laukka Hiit. K.<br />

Allium strictum Schrad. — Jäijkkälehlinen laukka Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Allium ursinum — Karhun laukka Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Karhunlaukka Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Allium vineale — Iliekkalaukka Hiit. K. — H i etalaukka Mela<br />

K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Almis — Läppä Palmstr. 1803. —Leppä Sehr. 1637, Tunt. 1668,<br />

Turku (Till. 1683), Flor. 1683 ja 1708, Chyd. 1754, Haart. 1759,<br />

Henv.G. 1823, Vir. 1827, Lönnr. 1847, Eur. 1860, Mela K. 1877<br />

ja 1884, Hook.-Mela 1879, Gen. 1881, Almq. 1890, Laih. (Stierw.<br />

1755). — Läppä Heinr. 1766. — Maito leppä Heinj. (Reinh. 1850).<br />

— Rautaleppä Virol., Pyhäranta (Heinh. 1850).<br />

Alnus glutiuosa — Ihjötijleppäl.önnr. K. (tois.) 1860, Köpp. 1889.<br />

— Korpileppä Tyrv. (Var. 1854), Ikaal. (Björk.).—Leppä Turku<br />

(Till. 1683), Knorr. 1833, Heinh. 1850, Bäckm. 1851, Kopp. 1889,<br />

Rauma (Valle). — Maa leppä Virol. (Reinh. 1850), Lönnr. K. (tois.)<br />

1860. —Maiioleppä Heinj. (Reinh. 1850), Lönnr. K. (tois.) 1860. —<br />

Railaleppä Myrsk., Pukk. (Hagf.). — Ranialeppä Loppi (Tikka).<br />

— Rantalehti Kärk. (Pelt.). — Rautaleppä Virol., Pyhär. (Reinh.<br />

1850), Lönnr. K. (tois.) 1860, Köpp. 1889, Hiit. K., Pad. (Böök),

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Myrsk., Pukk. (Hagf.), Orim. (Link.), Antr. (Porkka), Perho (Suh.),<br />

Park. (Salm.), Kärk. (Pelt.), Rais. (liiit.). — Rauliainen lJusik.,<br />

Kivenn. (Järvi, ^Wt.). — Rautiaisleppä NylAHiYI, Kur. 18G0, Kopp.<br />

1889, Uusik., Kivenn. (Järvi, Silt.), Sakk. (Miit.).— Raiwiisleppä<br />

Sort. (Link.). — Tervaleppä Lönnr. K. 1860 ja 1866, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Küpp. 1889, Almq. 1890, Ign. 1890, MelaK.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Ikaal. (Björk.), Keit., Pielav.(Huusk.),<br />

Huok. (Link.), Kont. (Metsäv.), Konn. (Pynn.), Maan. (Roiv.),<br />

Hist. (Silt.), Kartt. (Suh.), Loppi (Tikka), Kisko, Leinp. (Valle),<br />

Vihti (Wecks.), Kärk. (Pelt.), Timsn. (Räs.), Askola (Tynni). —<br />

Tervas-leppä Meinj., Savo (Reinh. 1850). — Tervasleppä Lönnr. K.<br />

(tois.) 1860, Virt. (Valle). — Vesileppä Askola (Tynni).<br />

Almis incana — Harmaa leppä Lönnr. K. 1860 ja 1866, Mela<br />

Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Köpp. 1889, Almq. 1890, Ign. 1890,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Askola (Tynni). — Harmaaleppä<br />

Ikaal. (Björk.), Loppi (Tikka), Kisko (Valle). — Hikiäis-<br />

-leppä Lönnr. K. (tois.) 1860. — Hikiäisleppä Nyi. 1852, Eur. 1860,<br />

Köpp. 1889, Rov., Sakk. (Iliit.), Uusik., Kivenn. (Järvi, Silt.).<br />

— Honkaleppä Lemi (Valle). — Hijötäleppä Sotk. (Metsäv.). —<br />

Jauholeppä Lönnr. 1866. — Kuivan maan leppä Piel. (Reinh. 1850).<br />

— Leppä Köpp. 1889. — Leppä Köpp. 1889, Ign. 1890, Pad.<br />

(Böök), Kirvu (Cant.), Sakk. (Iliit.), Keit., Pielav. (Huusk.), Utaj.<br />

(Korh., Metsäv.), Puol. (Kyyhk.), Ruok. (Link.), V. Karj. (Liio),<br />

Kont., Sotk. (Metsäv.), Orim. (Link., Parv.), Kur. (Paulah.), Kuus.,<br />

Kuolaj. (Pes.), Konn. (Pynn.), Kartt. (Suh.), Lemi, Ahvenj., Jääski,<br />

Kuhmon., Uukun., Virt. (Valle), Maan. (Roiv,), Sod. (Tikka), Vihti<br />

(Wecks.), Suon. (YL), Park. (Paas.), Kärk. (Pelt.), Tuusn. (Räs.).<br />

— Leppäpuhko Kuhmon. (Valle). — Liep Luttoj. (Roiv.). — Maitoleppä<br />

Ruok. (Link.), Rist. (Silt.). — Mä/ci leppä Tyrv. (Var. 1854). —<br />

Mäkileppä Askola (Tynni). — Suokkoleppä Kärk. (Pelt.). — Tavallinen<br />

leppä Myrsk., Pukk. (llagf.), Antr. (Porkka). —Walekia leppä<br />

Turku (Tili. 1683). — Valkea-leppä Lönnr. K. (tois.) 1860. — Viitaleppä<br />

Loppi (Tikka).<br />

Aloe — Aloekasvi Mela Kp. 1892 ja 1897.<br />

Alog arborescens — Aaloepuu Mela Kp. 1892 ja 1897.<br />

Aloe sempervivum — Aina wilierjäinen ijrti Turku (Tili. 1683).<br />

Alonsoa — Aljonsinkiikka Iliit. K.<br />

Alopecurus — Alopee Ylist. (Miett.L.). — Hiiren häntä Jal.

---

36 Pentu Su/ionen, Suomalaiset kasviniiiniet.<br />

(Bäckrri. 1851), Tyrv. (Var. 1854). — Pimtarpää Lönnr. 18GG, Mela K.<br />

1877 ja 1884. — Tähkäheinä Lönnr. 1866. — Äijänparta Jusl. 1745.<br />

Alopecurus agrestis — Pellon puntarpää Mela K. 1906.<br />

Alopecurus geniculatus — Hiirenhänlä Ikaal. (Björk.), Kur.<br />

(Paulah.), Kauhaj. (Oland.). — Kaslemirnii Pait. (Kyyhk.). — Maatimotei<br />

Rist. (S^iit.). — Polvi-piintarpää Lönnr. K. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906. — Poluipiintarpää Kiv. 1912, — Siio-piintarpää Lönnr.<br />

K. 1860. — Suopiiniarpää Lönnr. 1866.<br />

Alopecurus geniculatus *fulvus — Kellertävä puntarpää Mela<br />

K. 1895 ja 1899. — Punakeltainen puntarpää Miit. K. — Puntaripäämaltto<br />

Utaj. (Metsäv.).<br />

Alopecurus pratensis — Alapekijijrijs Perho (Suli.). — Alipakyyrlieinä<br />

Kisko (Valle). — Alopee Rov. (Hiit.). —Alopeheinä Rauma<br />

(Valle). —Alopekuros Luv. (Herm.).—A/ope/iti/ w,s Muurla (Renv.K.<br />

1897). — Alopekimri Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900, Ruov., Ylöj. (Hela), Et. Pohj. (Juslin), Tyrn., Utaj.<br />

(Metsäv.), Oul. (Parv.), Maan. (Roiv.), Rautal. (Pak.). — Alopekiiurus<br />

Ikaal. (Björk.), Orim. (Link.), Suon. (YL), Kur. (Oland.). —<br />

Alpekiiuriis Artj. (Rap.). — Alvekuuri Orim. (Parv.). — Iliirenheinä<br />

Kur. (Oland.). — Hiirenhänlä Kur. (Oland., Paulah.).—Hiireiihäntälieinä<br />

Oul. (Parv.). — Iso nurmi Loht. (Reinh. 1850), Lönnr.<br />

K. (tois.) 1860.— Ketun händä ruoho Turk'i(Till. 1683). —Luonnon<br />

timolee Utaj. (Metsäv.). — Nurmiheinä Kisko (Valle). — Nurmipiintarpiä<br />

Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.). —Niirmi-piintarpää AUnq. 1890,<br />

Kiv. 1912. — Niirmipiintarpää Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Elf. 1896, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

— Piindar-pää-riioho Palmstr. 1803. — Piintariheinä Ii (Metsäv.). —<br />

Puntaripää Eur. 1860. —Puntarjheinä Lapinl. (Roiv.). — Puntar-pää<br />

Renv.G. 1826. — Puntarpää Jämsä, Nurmij., Piel., Turku (Reinh.<br />

1850), Lönnr. K. (tois.) 1860, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Ign. 1890, Askola (Tynni), Utaj. (Korh.). — Puntarpääriioho Lönnr.<br />

1847. — Pätkäheinä Räis. (Hiit.). — Ruisheinä Ker. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860. — Timo Pieks. (Borg). — Timotei Kuhm.<br />

(Hag.). — Tähkäpää-heinä Lönnr. K. (tois.) 1860. — Tähkäpääheinä<br />

Lönnr. 1847, Reinh. 1850, Eur. 1860. — Äijänparta Lönnr. 1847,<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

Alopecurus pratensis *arundinaceus — Meriheinä Kuolaj., Kuus.

---

Aiinales Bolanici vSocietatis Vaiianio. Tom. 7. N:o 1. :i7<br />

---

Pentu Suhonen, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

Amaranthus lividus — Koheneva revonhäntä Hiit. K.<br />

Amaranthus paniculatus — Tarharevonhäntä Iliit. K.<br />

Amaranthus retroflexus — Vihreä revonhäntä Mela K. 1906.<br />

Amaryllis — Jaakonlilja Lönnr. 18GG. — Lilja Kartt. (Siih.). —<br />

Lijökkililja Kartt. (Suh.).<br />

Ambrosia trifida — Kolmiliuskainen tuoksukki Iliit. K.<br />

Amelanchier canadensis — Kanadalainen tuomipihlaja Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906. — Perunapmi Karin., Martt., Pöyt., Tarv.<br />

(Luot.). — Trjjijperipuu Tarv. (Liiot.).<br />

Amelanchier rotundifolia — Eurooppalainen tuomipihlaja Mela<br />

K. 1895, 1899 ja 1906. — Tähkäkukintoinen tuomipihlaja Iliit. K.<br />

• Ammadenia peploides — Paksulehtinen ranta-arho Hiit. K.—<br />

Rantakaan Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Ammi majus — Iso sudenporkkana Hiit. K.<br />

Ammobium alatum —Hietakakkara Lönnr. 1866. — Ijäisyijdenkukka<br />

Mela K. 1906. — Siipipalteinen iäisijijdenkukka Hiit. K.<br />

Ammoselinum Popei — Amerikkalainen kääpiöputki Hiit. K.<br />

Amorpha fruticosa — Palkopensas Mela K. 1906.—Punakukkainen<br />

palkopensas Hiit. K.<br />

Ampelopsis quinquefolia — Neidonviini Lönnr. 1866. — Viisilehdijkkäinen<br />

villiviini Hiit. K. — Villi viiniköijnnös yhAa K. 1906,<br />

Klf. 1921.<br />

Amsinckia intermedia — Amerikkalainen keltalenunikki Hiit.K.<br />

Amygdalus — Mandelinpuu Flor. 1683 ja 1708. — Manteli A\mq.<br />

1890. — Mantelipuu Mela Kp. 1877.<br />

Amygdalus communis — Mandel Sehr. 1637, Tunt. 1668. —<br />

Mandelpuu Tunt. 1668. — Manteli Lönnr. 1847, Klf. 1921. — Mantelipuu<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Elf. 1896.<br />

Amygdalus nana — Kääpiömanteli Mela K. 1906. — Mantelipuu<br />

Tyrv. (Var. 1854). — Vaivaismanteli Lönnr. 1866.<br />

Amygdalus persica — Persikapuu Mela Kp. 1892 ja 1897.—<br />

Persikka Ign. 1890, Ahnq. 1890, Elf. 1921. —/VrsiA-Av/p»» Elf. 1896,<br />

Hiit. K.<br />

Anacardium — Akajupuu Lönnr. 1866.<br />

Anagallis arvensis — Alpi Lönnr. 1866. — Pellon puna-alpi<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.— Puna-alpi Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1884.

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Anagallis femina — Sinialpi Hiit. K.<br />

Ananassa sativa —Anana Lönnr. 1847. — A/ia/jfls Almq. 1890,<br />

Elf. 1921.<br />

Anastatica hierochuntica — Jerikon ruusu I^lf. 1921.<br />

Anchusa — IlärjänJdeli Mela K. 1877 ja 1881. — Irniäisnokkonen<br />

Lönnr. 1866.<br />

Anchusa arvensis — Pellopiikkiäinen vSakk. (liiit.). — Pellorasti<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —Rasii Lönnr. K. 1860 ja<br />

1866.<br />

Anchusa officinalis — Häränkieli Lönnr. K. 1860 ja 1866. —<br />

Käijleitij härjänkieli Mela K. 1895 ja 1899. — Naudaiikieli Tunt.<br />

1668. — Puna härjän kieli Hel. 1838. —Puna-härjän-kieli Uenv.Cl.<br />

1823. — Punahärjänkieli Lönnr. 1866. — Puna härän kieli llel. 1838,<br />

Kur. 1860. — Puna häränkieli Lönnr. 1866. — Punainen härjenkieli<br />

Palmstr. 1805. — Punainen härjän kieli Häme (Heinli. 1850). •—<br />

Punainen härjän-kieli Henv.G. 1826. — Punainen härjänkieli .lusl.<br />

1745, Lönnr. 1847. — Punainen häränkieli Lönnr. K. (tois.) 1860.<br />

— Punajnen härjän kieli Turku (Tili. 1683). —liohtohärjänkieli Mela<br />

K. 1906. — Rohtohäränkieli Kiv. 1912, Hiit. K.<br />

Andreaea —Anlinsanunal Lönnr. K. 1860.<br />

Andromeda — Rimpi Lönnr, 1866. — Suokukka Mela K. 1877<br />

ja 1884, Mela Kp. 1884. — Vaiuero Lönnr. 1866.<br />

Andromeda calyculata — Ilanahenpaju Utaj. (Metsäv.). —<br />

Hanhen paju Reinh. 1850. — llanhenpaju Lönnr. K. (tois.) 1860,<br />

Konn. (Fynn.), Kartt. (Suh.).—Ilopuleht' kanarna Keit. (Huusk.).<br />

— Keväkanerva Utaj. (Metsäv.).— Kielokanarva Keit. (Huusk.). —<br />

Kurenpaju Lönnr. K. (tois.) 1860. — Kurjenpaju Oul. (Parv.). —<br />

Rantakanerva Tuusn. (Räs.). — Rimpi Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Suokanarva Keit., Pielav. (Huusk.), Kont. (Metsäv.), Maan.<br />

(Roiv.), Kartt. (Suh.), Virt. (Valle). — Suokanarvo Miin. (Valle). —<br />

SuokaneruaWaaimv. (Metsäv.), Maan. (Roiv.), Uukun. (Valle). — Suovaivero<br />

Hiit. K. — Suovarpa Alivenj. (Valle). — Suovarpu Pielav.<br />

(Huusk.). — Vaiuero Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Köpp.<br />

1888, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Andromeda hypnoides — Sammalenmuotoinen suokukka Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906. — Sammalmainen iunlurisuokukka Hiit. K. —<br />

Vähä suokukka Lönnr. K. 1860 ja 1866.<br />

Andromeda polifolia — Jänkäkanerua Rov. (Hiit.). — Kanerva

---

10 Pentti iS»/io/ien, SuoiiuUaiset kasviniiiinel.<br />

V. Karj. (Liro). — Kanervo V. Karj, (Lir(3). — Keväkanerva Utaj.<br />

(Mctsäv.). — Lehtiheinä Pielav. (Iliiusk.). — Maitoheinä Lönnr. K.<br />

(tois.) 18C)0. — Mantoheiiiä Lönnr. 186G. — Neua-kanerua Reinh.<br />

1850, .lal. (Bäckm. 1851), Lönnr. K. (tois.) 18()0. —Ihimdnen pursu<br />

Huov. (Hela). — Punainen suokanerva Oul. (Parv,), Kcit. (Iluusk.).<br />

Punainen suokukka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Punakanerva Haapav. (Metsäv.). —Punanen suopursu Kuhm. (Hag.).<br />

— Punerva suokukka Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Köpp.<br />

1888. — Suoheinän kukka Lönnr. K. (tois.) 1860. — Suokanarna Kelt.,<br />

Pielav. (Hiiusk.), Kont. (Metsäv.), ALaan. (Uoiv.), Virt. (Valle). —<br />

Suokanei 'va Rais., Vuoks. (Iliit.), V. Karj. (Liro), I^auhaj. (Olancl.),<br />

Maan. (Roiv.), Uiikun. (Valle). — Suokukka l.önnr. 1866, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900. — Suovarpu Keit. (Huusk.). — Vaiveri Ileinj.<br />

(Reinh. 1850), Lönnr. K. (tois.) 1860, Eur. 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Vareksen lapa Kur. 1860. — Vareksenlapa Lönnr. 1866. — Variksen<br />

lapa Heinj. (Reinh. 1850), Lönnr. K. (tois.) 1860. — Yskäkanerva<br />

Karj ai. (Lind.).<br />

Andromeda tetragona — Neliskulmainen suokukka Mela K,<br />

1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Nelisärmäinen<br />

suokukka Mela K. 1906. — Nelisärmäinen tunlurisuokukka Iliit. K.<br />

Valkea suokukka Lönnr. K. 1860 ja 1866.<br />

Andropogon halepensis — Villi durra Iliit. K.<br />

Andropogon sorghum — Durra Mela Kj). 1900, Klf. 1921. —<br />

Durrah Elf. 1896.<br />

Androsaces — Kijnnenruoho Jusl. 1745. — Nukki Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1881.<br />

Androsaces filiforme •— Siperian nukki ^lela K. 1906.<br />

Androsaces maximum — Iso nukki Iliit. K.<br />

Androsaces septentrionale — Kijnnenruoho Lönnr. 1866. —<br />

Kijnsiruoho Renv.G. 1823, Lönnr. K. (tois.) 1860. — Nukki Lönnr.<br />

K. 1860 ja 1866, Kiv. 1912. — Pohjan nukki Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906. — Pohjolan nukki Iliit. K. — Rijhmijlijäinen kynnen ruoho<br />

Turku (Tili. 1683). — Rijhmijliäinen Lönnr. K. (tois.) 1860.<br />

Anemone — Vilukukka V.ur. 1860. — Vuokko Mela K. 1877 ja<br />

1881, Mela Kp. 1877 ja 1881, Lönnr. 1866, IIook.-Mela 1879.<br />

Anemone coronaria — Kruunuvuokko Iliit. K.<br />

Anemone hepatica [Ilepatica triloba] — Ilaava lehti Reinh.<br />

1850. — Ilaava-lehli Hei. 1838. — Ilaavalehli Renv.d. 1823,

---

Annales Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:() 1.<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860. — Hafva lehti Haart. 1759. — Ihwa-lehli<br />

I laart. 1759. — Kalma kukka Reinh. 1850, Lönnr. K. (tois.) 1860. —<br />

Keuhkokiikka Lönnr. K. (tois.) 1860. — Keuhko lehti Holl. (Ucinh.<br />

1850), Eur. 1860. — Keuhkolehli Kärk. (Pelt.). — Kirrenkukka Monh.<br />

(Lanr.). — Kirsikkakukka Snod. (Miett.L.). — Kirsikucka .Jus). 1715,<br />

Hell. 1773. — Kirsi kukka Renv.G. 1823, Tyrv. (Var. 1854), Karkku<br />

(Heinh. 1850), Lönnr. K. (tois.) 1860. — Kirsikukka Hei. 1838,<br />

Lönnr. 1847, Eur. 1860, Kur. (Laur.), Saluil. (Saar., Sain.), Akaa<br />

(Suh.), Kangl. (Sneck). — Kijlmä kukka Heinr. 1766, Teisko (Ueinli.<br />

1850), Lönnr. K. (tois.) 1860, Sabal. (Saar.). — Kijlmänkukka Nyl.<br />

1852, Kuhni. — Maksakukka Lönnr. K. (tois.) 1860. —MaA'sa<br />

lehli Mess. (Heinli. 1850). — Maksalehti Eur. 1860. — Mäiükoiskanlehli<br />

Orim. (Link.). — Risti lehli Reinh. 1850, Lönnr. K. (tois.) 1860.<br />

— Risti-lehii Renv.(i. 1826. — Ristilehli Hei. 1838. — Risliii lehli<br />

Turku (Till. 1683). — Risiinlehti .Jusl. 1715.<br />

Siniorvokki Karin., Mart., Pöyt., Tarv. (Luot.). — Siriiin kirskukkain<br />

Kärk. (Pelt.). — Sininen kijlmäkukka Tani]). (Lalit.). —<br />

Sininen vuokko Ikaal. (Rjörk.). — Siniruskonen Lönnr. K. (tois.) 1860.<br />

— Sinivuokko Lönnr. K. 1860 ja 1866, Hook.-Mela 1879, Alniq. 1890,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912,<br />

Orim. (Link.), Ikaal. (Rjörk.), Artj. (Rap.), Loppi (Tikka), Askola<br />

(Tynni), Rais. (Hiit.). —Sinivuokkoloila Sakk. (Hiit.). — Suvenihana<br />

Loppi (Tikka). — Vilu cuckanen Haart. 1759. — Vilukka Reinh. 1850,<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Vilukko Lönnr. 1866. —<br />

Vilukuckainen .Tusl. 1745. — Vilu kukka lienv.G. 1826, Holl., Mess.,<br />

Rautal. (Reinh. 1850). — Vilukukka Renv.(i. 1823, Hei. 1838, Lönnr.<br />

1847, Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Askola (Tynni), Akaa<br />

(Hellst.), Kuhm. (Hag.), Pälk. (Välim.). — Viluruoho Kosk. 1917.<br />

— Vuohensilmuinen Karjal. (Lind.), Vihti (Wecks.). — Vuokko<br />

Akaa (Suh.).<br />

Anemone japonica — Japanin vuokko Hiit. K.<br />

Anemone nemorosu — Haava lehli Reinh. 1850. — Jlaava-<br />

-lehtillQl. IHM.—IIaavalehli Renv.G. 1823, Lönnr. K. (lois.) 1860. —<br />

Harakan kukka Loht. (Reinh. 1850). — Kana\n\silnni Sakk. (Hiit.).<br />

•— Kanansilmä Uusik. (.lärvi. Silt.), Muol. (Luot.). — Kirsikukka<br />

Suon. (YI.), Ikaal. (Luot.). •— Kirskukkain Orim. (Link.). — Kukonsilmä<br />

Nyi. 1852. — Kijlmäkukka Sahal. (Sain.). — Kijlmänkukkain<br />

Orini. (Link.)' — Lumikukka Sauvo (Miett.L.). — Puivan kakkara<br />

Jusl. 1745. —Päivän kakkara Savo, Karjala (Reinh. 1850), Lönnr. K.

---

42 Pentti Suhonen, vSuonialaiset kasvinniinet.<br />

(tois.) 1860, — Suvenihanainen Karja). (Lind.), Vihti (Wecks.). —<br />

Talvikukka Virr. (Miett.L.). — Vahdensilmiixet Lohja (Ileinr. 1706).<br />

Valkea vuokko Löniir. K. I860 ja 1866. — Valkia kirsikiikkain<br />

Kärk. (Pelt.). — Valkoinen kirskiikka Lammi (Jääsk. E.). — Valkoinen<br />

kylmäkiikka Tamp. (Laht.). — Valkonen vuokko Ikaal. (Björk.). —<br />

Valkovuokko Almq. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, K iv. 1912,<br />

Ikaal. (Björk.), Artj. (Rap.), Loppi (Tikka), Kisko (Valle), Suon.<br />

(YI.), Askola (Tynni). — Valkovuokkoloi Vuoks. (Hiit.). — Vz7»-<br />

A:HÅ:A:Ö Tyrv. (Laur,), Sääksm. (Pack.), Orim. (Parv.). — Vilukukkain<br />

Orim. (Link.). — Vilukukkanen Karin., ]\Lartt., Pöyt., Tarv. (Luot.).<br />

Vuohen-cucka Haart. 1759.— Vuohen herukka Myn. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Vuohen kukka Renv.Ci. 1826, Hei.<br />

1838, Eur. I860. — Wuohen-kukka Knorr. 1833. — Vuohenkukka<br />

Haart. 1759, Pahnstr. 1803, Lönnr. 1847, Tyrv. (Var. 1854), Lönnr.<br />

K. (tois.) 1860. — Vuohenkukkain Orim. (Lmk.). — Vuohen kukkanen<br />

Hauho, Holl., Mänts.,Nurmij., Rauma, Viip. (Reinh. 1850). — Vuohen<br />

silmukka Sääksm. (Reinh. 1850).—• Vuohensilmukka Lönnr. K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Vuohen silmä Renv.G. 1826, Lönnr. 1847,<br />

Teisko (Reinh. 1850). — Vuohensilmä Jusl. 1745, Hell. 1773, Eur.<br />

1860, Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Tyrv. (Laur.), Sahal.<br />

(Saar.), Loppi (Tikka). — Wuohensilniä Turku (Tili. 1683). — V//ohenvuokko<br />

Lönnr. 1866, Kylm. (Suh.), Punkal. (.Jaakk.). — Vuohenvuokkonen<br />

Lönnr. K. (tois.) I860. — VnoA-A-o Myrsk., Pukk. (Hagf.).<br />

Anemone ranunculoides — Keltainen kirskukka Lammi (Jääsk.<br />

E.). — Keltainen kylmäkukka Tamp. (Laht.). — Keltavuokko Lönnr.<br />

K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895", 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912.<br />

Anemone silvestris — Metsävuokko Hiit. K.<br />

Anethum graveolens — Diili Tunt. 1668, .Jusl. 1745, Mela Kp.<br />

1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Ign. 1890, Elf. 1896. —<br />

Maustetun Hiit. K. — Uijijtitilli Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Tilli Sehr. 1637, Turku (Tili. 1683), (lan. 1788 ja 1829, Tyrv.<br />

(Var. 1854), Elf. 1921.<br />

Angelica — Carhun putki h4or. 1()83 ja 1708. — Karhun putki<br />

Hei. 1838. — Karhun ijrtti Hei. 1838. — Luhta putket Laih. (Stierw.<br />

1755). — Putki Chyd. 175-1, Mela K. 1877 ja 1884, Hook.-Mela 1879.<br />

— Pulken juuri Gan. 1788 ja 1829. — Ryti putki Hei. 1838.<br />

Angelica archangelica — Amjelica Hell. 1773. — Angelicka

---

3<br />

. Annales Bolanici Socielatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1.<br />

Turku (Till. 1683). — Anyelika Gan. 1829, luir. 18()(). — Aiikelicka<br />

Jusl. \7iD. — Ankelikka Lönnr. IHm. — Emäpuiki Reiiili. 1850, Kur.<br />

18()(), Lomir. 1866. — Karhim-piitki Hoiiv.G. 1823. — Karhun ijrli<br />

Ilaart. 1759. — Karhim-ijiili Haart. 1759, Rcuv.G. 1823, Lönnr.<br />

1866. — Pulki Lönnr. 1866. — Väinönputki Lönnr. K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mola K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Angelica archaiigelica v. litoralis — Hiiiliipiiii Kust. (I.uot.). —<br />

Raiiiapiitki Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Angelica silvestris — Biilki V. Karj. (Liro). — Carhiin putki<br />

.Jusl. 1745. — Carhunpulki Haart. 1759. — Emäpulki Heinli. 1850,<br />

Eur. 1860. —Ileinäputki Lönnr. 1866. —Huilupuu Kust. (Luot.). —<br />

Hukanki/uhkij V. Karj. (Liro). — Ihmisenputki Nyl. 1852, Sakk.<br />

(Iliit.), Orini. (Link.), Kärk. (Pelt.). — Jlunispuiki Uusik. (Järvi,<br />

Faulall., Silt.). — Immeisen putki Sort. (Pos.). — Iso putki Mela Kp.<br />

1892 ja 1897, Utaj. (Korh.). — Ilsenputki Salmi (Pes.).<br />

Karhun putki Kur. 1860. —• Karlmn-putki Knorr. 1833. — Karhunputki<br />

Hell. 1773, Palmstr. 1807, Renv.G. 1823 ja 1826, lleinli.<br />

1850, Tyrv. (Var. 1854), Lönnr. 1866, Lönnr. K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Keit. (Huusk.), Oriin. (Link.), V. Karj.<br />

(Liro). — Karlum-ijrtti Haart. 1759, Renv.G. 1823, Lönnr. K. (lois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. - Koiranlaunina Akaa (Suli.). - Koiranputki<br />

Utaj. (Metsäv.), Oul. (Parv.). — Konfiokipjhkij V. Karj. (Liro). —<br />

Kijijhkij Rc]). (Hällstr.).—Käärmeenputki Karjala (Lind.). — Lehmänputki<br />

Rist. (Silt.). — Mehtöputki Utaj. (Metsäv.). —Niitlijputki<br />

Tuusn. (Räs.). -- Oitda putki Utaj. (Metsäv.). — Putkenneste Lönnr.<br />

1866. - Putken-nestet Haart. 1759. — Putki Haart. 1759, Reinh.<br />

1850, Rov. (Hiit.), Keit. (Huusk.), Puol., Ristij. (Kyyhk.), Ruok.<br />

(Link.), Kont., Sotk., Ty'"- Utaj. (Metsäv.), Orim. (Link., Parv.),<br />

Oul. (Parv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Konn. (Pynn.), Verml. (Saal.),<br />

Kartt. (Suh.), Rantas. (Tuokk.), Kisko (Valle), Maan. (Roiv.), Kärk.<br />

(Pelt.), Tuusn. (Räs.), Askola (Tynni), Kemi (Rant.). — Rijti-putki<br />

Palmstr. 1807, Renv.G. 182(). — Rijtiputki Lönnr. K. (tois.) 1860,<br />

Karv. (Mant.), Kt.Pohj. (Seppä), Park. (Paas.), Ja). (Miett.L.),<br />

Kauliaj. (Oland.), Kur. (Oland., Paulali.). — Seppele Lönnr, K.<br />

(tois.) 1860. — Soittuputki Räis. (Hiit.). — Suora putki Ruok. (Link.).<br />

— Tavallinen putki Utaj. (Metsäv.), Uukun. (Valle). — Ukontorui<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860.<br />

Anomodon — Kalliosammal f.önnr. K. 1860.

---

58 Pentti Suhonen, vSuonialaiset kasvinniinet.<br />

' Antennaria — Jäniksenlieinä V.Karj. (Liro). — Jäniksen jäkälä<br />

Lönnr. 18GG. — Kissan käpälä llel. 1838. — Kissankäpälä Tyrv.<br />

(Var. 1854), Pielav. (Huusk.) — Kissantassu Pyhäj. U.l. (Miett.L.).<br />

— Lampahaisci V.Karj. (Liro). — Talvijäkälä V.Karj. (Liro). —<br />

Valkeekukka V.Karj. (Liro). ,<br />

Antennaria alpina — Alppikäpälä Mela K. 1895 ja 1899. —»<br />

Jäniksenkäpälä Lönnr. 186G. — Tunturien kissankäpälä Hiit.K. —<br />

Tunturikäpälä Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1906.<br />

Antennaria carpatica —Lapin kissankäpälä I liit. K.<br />

Antennaria dioica — Jäkälä Rist. (Silt.). — Jäniksen jäkkärä<br />

Sakk. (Iliit.). — Katinjäkälä Lönnr. K. (tois.) 1860. —Katin käpälä<br />

Turku (Tili. 1683), Renv.G. 1823. — Katinkäpälä Lönnr. 1847^<br />

Lönnr. 1866. — Kalintassu Kisko (Valle). — Kissan juusto Eur. 1860.<br />

— Kissankännij Keit., Pielav., Pyhäj., Viitas. (Huusk.). — Kissankäppä<br />

Kulim. (Mag,). — Kissankäpälc Hell. 1773, Eur. 1860, Lönnr.<br />

1866. — Kissan käpälä Haart. 1759, Palmstr. 1804, Rcinh. 1850,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Kissankäpälä Jusl. 1745,<br />

Lönnr. 1847, Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. K. (tois.) 1860, Almq.<br />

1890, Ikaal. (Björk.), Pieks. (Borg), Kirvu (Cant.), Myrsk., Pukk.<br />

(Hagf.), Sakk., Rais. (Hiit.), Luv. (Herm.), Keit., Pyhäj., Pielav.,<br />

Viitas. (Huusk.), Kuhm. (Ilag.), Puol. (Kyyhk.), Utaj. (Korh.), Oriin.<br />

(Link., Parv.), Kont., Kemp., Muhos, Sotk., Tyrn., Utaj. (Metsäv.),<br />

Kauhaj. (Oland.), Oul. (Parv.), Kemi (Rant.), Maan. (Roiv.), Rist.<br />

(Silt.), Kartt. (Suh.), Loppi (Tikka), Konn. (Pynn.), Rants (Tuokk.),<br />

Kisko, Rauma (Valle), Rantas. (Pulkk.), Suon. (YL), Köyl. (Salin.),<br />

Perho (Suh.), Kärk. (Pelt.), Askola (Tynni). — Kissankäpälälieinä<br />

Tuusn. (Räs.). — Kissantassu Karjal. (Lind.), Kisko (Valle), Vihti<br />

(Wecks.). — Kissinjalka Kort. (Juslin). — Kissinkäpälä Kur.<br />

(Oland., Paulah.). — Koerankäpälä Kont. (Metsäv.). — Koirankäpälä<br />

Oul. (Metsäv.). — Kuivanjöntäisheinä Sakk. (Hiit.). —<br />

Lampaan jäkälä Piel. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Lampaanjäkälä<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Pikku pietarinruoho Kuus.<br />

(Pes.). — Punainen kissankäpälä Kivenn. (Järvi, Silt.), Kont.,<br />

Utaj. (Metsäv,). — Systerinkukka Oul. (Parv.). — Talaviheinä Pait.<br />

(Kyyhk.). — Tavallinen kissankäpälä Mela K. 1895, 1899 ja 1906,)<br />

Kiv. 1912. — Valkea jäniksenkäpälä Kivenn. (Järvi, Silt.). —<br />

Valkea koerankäpälä Kont. (Metsäv.). — Valkia kissankäpälä Utaj.<br />

(Metsäv.). — Valkonen heinä Salmi (Pes.).

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Antlieinis 7— Harakan krekale Kokem. (Reinh. 1850). — Harakan<br />

kukka Hcnv.G. 1823. — Papinkiikka Lönnr. 1866. — Päivän<br />

kakkara Rautal. (Reinli. 1850). — Päivänkakkara Lönnr. 1866. —<br />

Sammacanciicka Kosk. 1917. Saiiramo Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Lönnr. Kp. 1884, 1897 ja 1900. — Suorama Lönnr. 1866.<br />

Anthemis arveiisis — Elokiikkanen Kisko (Valle). — Elänkuolenkukka<br />

Ylöj. (Heia). — Harakankukka Sakk. (Hiit,). — Harakankukkain<br />

Orim. (Link.). — Papinkaulus Ruov. (Heia). — Peliosauramo<br />

Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Päivänkakkara Rais. (Iliit.). — Saaramenkukka<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860» — Saaroninkukka Lönnr. K. (tois.)<br />

1860. — Sauramenkukka Lönnr. K. (tois.) 1860. — Suorama Lönnr. K.<br />

(tois.) 1860. — Teekukka Pom. (Luot.).<br />

Anthemis cotula — Coiran cusicuckainen Turku (Till. 1683). —<br />

Coirancusicuckainen Jusl. 1745. —Haisusauramo Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. Un2, — Jlarakankukka Lönnr. K. (tois.) 1860. — Koirankakka<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Koiran kusi<br />

Palmstr. 1809.— Koiran kusi-kukka Renv.G. 1823. — Koiran kusikukka<br />

riel. 1838. — Konnan sauranio Lönnr. K. 1860 ja 1866. —<br />

Konnansauramo Lönnr. 1866. — Kukkainen Palmstr. 1809. — Päivänkakkara<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860.<br />

Anthemis mixta — Harvaliuskainen sauranio Hiit. K.<br />

Anthemis tinetoria — Aaronin kukkanen Tyrv. (Luot.). —<br />

Blämoi Lohja (lieinr. 1766). — Harakankukka Suon. (YI.), — Härjän<br />

silmä Turku (Tili. 1683), Jusl. 1745, Renv.G. 1823, Reinh. 1850,<br />

Lönnr. 1866. —- Härjänsilniä Karin., Martt., Pöyt., Tarv. (Luot.).<br />

— Häränkieli Lönnr. K. (tois.) 1860. — Härän silmä Hei. 1838. —<br />

Häränsilmä Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Juhannuksen<br />

kukka Alast. (Luot.).<br />

Keldacucka JusK 1745. — Keltainen harakankukka Iitti (Luot.),<br />

Vanip. (Miett.L.). — Keltainen päivänkakkara Kirvu (Cant.), Rais.<br />

(Hiit.), Kont. (Metsäv.), Jok. (Miett. L.). — Keltainen saaroninkukka<br />

Suon. (YI.). — Keltaharakankukka Myrsk., Pukk. (ILagf.). — Kelta<br />

kukka Varikk., Sääm. (Reinh. 1850). — Keltakukka Kur. 1860, Lönnr.<br />

1866, Oul., Orim. (Farv.). — Keltakukkain Orim. {L\nk>). — Keltakukkanen<br />

Hell. 1789. — Keltanen Piel. (Reinh. 1850). — Keltanen<br />

päivänkakkara Keit., Pielav. (Huusk.), Kont. (Metsäv.), Kartt.<br />

(Suh.), Jääski (Valle), Tuusn. (Räs.). — Keltapäevänkakkara Maan.

---

46 Pentti S«/ione/i, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

(Roiv.). — Keltasauramo Löiiiir. K. 1860 ja 1866, Löniir. 1806.<br />

— Kloomimkiikka Teisko (Kat.). — Looimi Lomir. K. (tois.) 1860.<br />

— Loumim kukka Moss. (Reiiih. 1850). — Ploomun kukka Mess. (Heinli.<br />

1850).—Punainen päivän kakkani lleinj., Sakk. (Reinli. 1850).—<br />

Päivän kakare Piel. (Reinh. 18,50). — Päivän kakkara Reiiv.(V. 1823<br />

ja 1826, Hei. 1838. — Päivänkakkara Tohni. (Ilak.), Vuoks. (1 liit.).<br />

— Päivänkukka Rist. (Silt.).<br />

Saaroninkukka Lönnr. 1866, Puiikal. (Sini.), Suon. (YI.). —<br />

Sahraminkukka Akaa (Suli.). — Saurama Eur. 1860. — Sauranian<br />

kukka Mess. (Reinh. 1850). — Saurame Akaa (Suli.). — Sauramen<br />

kukka Mess. (Reinli. 1850), Eur. 1860. — Sauramenkukka Akaa,<br />

Kangl. (Suh.). — Soaramen /cwA'/cö Rautal. (Reinli. 1850). — Souramaan<br />

kukkainen Palmstr. 1803. — Suorama Renv.G. 1826, luir.<br />

1860. — Suoraman kukka Renv.G. 1826, Hei. 1838. — Teekukka<br />

Porn. (Luot.). — Verilieinä Lönnr. K. (tois.) 1860. — Vuohen silmä<br />

Kuop., Rautal. (Reinli. 1850). — Väriheinä Lönnr. 1866. — Värisauramo<br />

xMela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Anthoxanthum odoraturn — Haiseva ruoho Eur. 1860. —<br />

Haisuheinä Kort. (Juslin), Puol. (Kyyhk.), Karv. (Älant.), Maapav.,<br />

Sotk. (Mctsäv.), Kur. (Paulah.). — Haisu ruoho Loht. (Reinh. 1850).<br />

— Hajuheinä Lönnr. 1847, Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866,<br />

Miit.K.,Utaj.(Korh.),Haapav.,Sotk.(Metsäv.),Kuolaj.(Pes.), Perho<br />

(Suh.), Lepp., Rautio, Yliv. (Miett.L.), Kauhaj., Kur. (OlancL). —<br />

Haju ruoho Loht. (Reinh. 1850). —Hikiheinä Sääksm. (Suh.), Kust.<br />

(Luot.). — Kastuminen Sakk. (Iliit.). — Kastikasheinä Salmi (Pes.).<br />

— Kastikka Salmi (Pes.). — Kentlänurmi Oul. (Parv.). — Luhta<br />

Askola (Tynni). — Maarianheinä Miit. K. —Maarianruoho Lönnr. Iv<br />

(tois.) 1860. — Marjan makkuuheinä Kartt. (Suh.). — Neilsy Maarian<br />

sänky ruoho Nurmij. (Reinh. 1850). — Njjysuke Askola (Tynni).<br />

— Simake Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja<br />

1881, Almq. 1890, Ign. 1890. ~ Tuoksuheinä Lepp. (Miett.L.). —<br />

Tuoksusimake Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kj). 1892, 1897 ja<br />

1900, Kiv. 1912.<br />

Anthriscus cerefolium — Kirffel Sehr. 1637. — Kirveli Turku<br />

(Tili. 1683), Haart. 1759, Palmstr. 1805, Lönnr. 1866, Elf. 1896. —<br />

Kyrveli Gan. 1829. — Maustekirveli Hiit. K. — Peltokirveli Lönnr^<br />

1866. — Ryylikirveli Mela K. 1906. — Tarhapulki Lönnr. 1866.<br />

Anthriscus silvestris — Butki V.Karj. (Liro). — Coiran putki

---

Aniuilcs IJotanici Socielalis Vuiiaino. Toin. 7. X:o 1. 17<br />

Turku (Tili. l()8;i). — Coiranpiilki .lusl. 1715. — Koeraiikiiiiiina<br />

Lieto (Luot.), Kartt. (Suli.), Hauiiia (Valle). — Koeranputki Keit.,<br />

Pielav. (lluusk.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suli.). — Koirankallarn<br />

Uusik. (Paulah.). — Koiran kumina Jusl. 1745, Heiiv.G. 1823,<br />

l^'.ur. 18()(), Oriin. (Link., Parv.), Pyh. (Miett.L.).—Koirankuniina<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860, Pad. (Höök), Luv. (Herm.), Et.Pohj. (.Juslin),<br />

Karjal. (Lind.), Karv. (xMant.), Maapav. (Metsäv.), Jal. (Miett.L.),<br />

Oul. (Parv.), Kauhaj., Väliäk. (Oland.), Kur. (Paulah., Oland.),<br />

Kärk. (Pelt.), Alaj., Akaa, Kartt., Perho (Suh.), Kisko (Valle), Vihti<br />

(Wecks.), Askola (Tynni), Kemi (Rant.). — Koiran puiki Palmstr.<br />

1803, Renv.G. 1823 ja 1826, Ilel. 1838, Jääski, Keur., Loht., Viip.<br />

(Reinii. 1850), Eur. 1860. — Koiranputki Hell. 1773, Knorr. 1833,<br />

Lönnr. 1847, Nyi. 1852, Tyrv. (Var. 1854), Lönnr. K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. K. 1866, Lönnr. 1866, Hook.-Mela 1879, Mela K. 1877, 1884,<br />

1895, 1899 ja 1906, Almq. 1890, .Mela Kp. 1897 ja 1900, Kiv. 1912,<br />

Pielav. (Hnusk.), Ikaal. (Rjörk.), Pieks. (Borg), Kuhm. (Haf^.),<br />

Myrsk., Pukk. (Hagf.), Räis., Sakk. (Hiit.), Uusik. (.lärvi. Silt.),<br />

Palt., Ristij. (Kyyhk.), Orim. (Link.), Karjal. (Lind.), V.Karj. (Liro),<br />

Kont., Muhos, Sotk., ITtaj. (Metsäv.), Ivuolaj., Kuus. (Pes.), Konn.<br />

(Pynn.), Sort. (Pes.), Kärk. (Pelt.), Rants. (Tuokk.), Rist. (Silt.),<br />

Jääski, Kisko, Uukun. (Valle), Askola (Tynni).—Kumina Jiiäski,<br />

Keur., Loht., Viip. (Reinh. im)). — Melsäkirpeli Lönnr. K. 1860,<br />

Lönnr. 18()(). — Mclsäkoiranputki Hiit. K. — Pietarin putki Mouh.<br />

(Reinh. 1850). — Pietarin-putki Lönnr. K. (tois.) 1860. — Putsclika<br />

V.Karj. (Reinh. 1850). — Putkenkukka Kuhm. (Hag.). — Putki<br />

Renv.G. 1826. — Ruiskuheinä Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr 1866.<br />

— Virnaputki Tuusn. (Räs.).<br />

Arithyllis vulneraria — Ak(mhammas Lönnr. K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. - Jänexenkäpälä .Jusl. 1745. — Jäniksenkäpälä Lönnr.<br />

1866. — Kcltamasmalo Hiit. K. — Masmato Lönnr. K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Ämmän hambat Jusl. 1745. — Ämmän hampaat lU>inh. 1850, Eur.<br />

1860. — Änunän hammas Renv.Ci. 1826. Ärnmänhanunas Lönnr.<br />

1866.<br />

Antiaris toxicaria — Hohon-Upas-puu Mela Kp. 1897 ja 1900.—<br />

Upaspuu l

---

18 Pentu S/i/jonen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Jalopeuran kita Mela Kp. 1884, Alinq. 1890. — Jalopeurankita Lönnr.<br />

18G6, iMcla Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Antirrhinum orontium — Pieni jalopeuran kita Mela K. 1906. —•<br />

Pieni leijonankita Miit. K.<br />

Apera spica venti — Casteheinä Jusl. 1745. —Hieno kastikkainen<br />

Vuoks. (Uiit.). — Hiusrölli Lönnr. 18GG. — Kaste heinä Hell. 1789,<br />

Rcinh. 1850. — Kasteheinä Kemi (Rant.). — Kaste-korte Tamp.<br />

(Reinh. 1850). — Kaste-nurmi Loht. (Rcinh. 1850).—Kastenurmi<br />

Lönnr. K. (tois.) 1800. — Kast' heinä Reinh. 1850. — Kastheinä<br />

Kisko (Valle). — Kastiainen Tamp. (Reinli. 1850). •— Kastikain<br />

Orim. (Link.). — Kastikainen Viip. (Reinh. 1850), Eur. I860.—<br />

Kastike Lönnr. K. (tois.) 1860. —• Kaunorölli Lönnr. 1866. — Koirankastikka<br />

Myrsk., Pukk. (llagf.). — Luoho Palmstr. 1805, Lönnr.<br />

1847, Reinh. 1850, Eur. 1860, Lönnr. K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1899. — Peltoluoho Mela K. 1906. — Peltorölli Kiv. 1912. —<br />

Punalatva Tamp. (Reinli. 1850), Lönnr. K. (tois.) 1860. — Ruisheinä<br />

Kirvu (Cant.), Utaj. (Korh.). — Rölli Rais. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860. — Röllikastikainen Räis. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860. — Tuulen rölli Mela K. 1895 ja 1899. — Veriheinä<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860.<br />

Aphanizomenon flos aquae — Pohjan m. (Reinh. 1850),<br />

Eur. I860. — Lima Reinh. 1850. — Limaska Reinh. 1850.<br />

Apium graveolens — Selleri Elf. 1896 ja 1921. — Selleriä<br />

Almq. 1890, Mela K. 1906. — Silleri Jul. 1791. — Tuoksuva selleri<br />

Hiit. K.<br />

Apium graveolens v. dulce — »Lehtiselleri» Iliit. K.<br />

Apium graveolens v. rapaceum — »Juuriselleri» Hiit. K.<br />

Aquilegia chrysantha — Kultainen akleija Hiit. K.<br />

Aquilegia formosa — Punakeltainen akleija Hiit. K.<br />

Aquilegia vulgaris —Akileia Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Hook.-Mela 1879, Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Kiv. 1912, Kärk.<br />

(Pelt.). — Akileija Maan. (Roiv.), Loppi (Tikka). — Aklee Kartt.<br />

(Suh.). — Akleeja Konn. (Pynn.). — Akleena Keit., Pielav. (Huusk.),<br />

Rautal. (Pak.). — Akleia Kärk. (Pelt.). — Akleija Keit., Pielav.<br />

(Huusk.), Kuhm. (Hag.), Kont. (Metsäv.), Orim. (Parv.), Akaa,<br />

Kartt. (Suh.), Vihti (Wecks.), Rautal. (Pak.), Tuusn. (Räs.). —<br />

Akleijari Karjal. (Lind.). — Akluti Peräs. (Miett.L.), — Kirppa

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Kuhm. (Hag.). — Koskikiikka Pom. (Luot.). — Koikankiikka Iliit. K.<br />

— Leijona Rcinh. 1850, Lönnr. K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Mö/ciakukka<br />

Ii (Metsäv.). — Mamselin Iiaitii Pihl., Kuort. (Miett.L.). —<br />

Mamselinhaliii .Tal., Kuort. (Miett.L.). — Mamsellin hattu Pihl.<br />

(Miett.L.). — Riipulin ruoho .lusl. 1745, Rcnv.G. 1826. — Rupulinruoho<br />

Palmstr. 1803. — Rupuli ruoho Turku (Till.1683), IIcl. 1838.<br />

— Rupuliruoho Lönnr. K. (tois.) 1860, Eur. 1860, Lönnr. 1866. ~<br />

Ämmänplantlu Karin., Martt., Pöyt., Tarv. (Luot.).<br />

Arabis — Pitkäpalko Lönnr. 1866.<br />

Arabis alpina — Lapin pitkäpalko Lönnr. K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895 ja 1899. — Pitkäpalko Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900. — Tunturien pitkäpalko Iliit. K. —<br />

Tunturin pitkäpalko Mela K. 1906.<br />

Arabis arenosa — Hietikon pitkäpalko Iliit. K.<br />

Arabis hirsuta — A/ioine/i pitkäpalko Lönnr. K. 1860 ja 1866.<br />

— Karkeakarvainen pitkäpalko Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Witzan ruoho Turku (Tili. 1683).<br />

Arabis petraea — Idän pitkäpalko Mela K. 1906. — Sora-pitkä<br />

palko Lönnr. K. 1866.<br />

Arabis suecica — JihV heenä Konn. (Pynn.). — Palkoniekkoi<br />

Sakk. (Iliit.). — Pienii pamppuheinii Sakk. (I liit.). — Ruotsin pitkäpalko<br />

Lönnr. K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Arachis hypogaea — Maapähkinä Elf. 1896 ja 1921, Mela Kp.<br />

1900. —Perulainen maapähkinä Iliit. K.<br />

Aralia — Paperikasin Lönnr. 1866. — Vaahtera Kartt. (Suh.).<br />

Aralia japonica — Japanin aralia Iliit. K.<br />

Araucaria Bidwilli — Bunja-bunja Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Araucaria cxcelsa — Norfolkuusi Mela Kp. 1900.<br />

Araucaria irabricata — Araucaria Mela Kp. 1892 ja 1897.<br />

Arctophila fulva — Kellertävä pohjolansorsimo Iliit. K. —<br />

Pohjan sorsimo Mela K. 1906, Kiv. 1912. —Pohjansorsimo Lönnr.<br />

K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Arctostaphylos — Sianmarja MelaK. 1877 ja 1884, MelaKp. 1884.<br />

Arctostapliylos alpina — Kaenmarjai Köpp. 1888. — Korpiomarjat<br />

Köpp. 1888. — Musta sianmarja Lönnr. K. 1860 ja 1866.<br />

— Riekonmarja Iliit. K. — Sianmustikka Mela K. 1895 ja 1899.<br />

— Sian marja varret Kalaj. (Kalm. 1754). — Tunturi-sianmarja Mela<br />

K. 1906, Kiv. 1912.

---

50 Pentu Szi/io/ie/i, Suomalaiset kasvinniinel.<br />

Arctostaphylos uva ursi — Hcpomarjanvarsia Suom. (Kyylik.).<br />

— Ilieiamarja Pait. (Kyyhk.). — Jauho-puola Kemi, Torn. (Reiiih.<br />

IHfiO), Köpp. 1888. — Jauhopuola Löniir. Kur. 1860, Löniir.<br />

186Ü, Hov. (Iliit.), Kemi (Rant.). — Jauho puolain Hei. 1838.—<br />

Jauhopuolain Lönnr. 1847 ja 1866. — Jauhopuolukka Lönnr. K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866, Pielav. (Iluusk.). — Kaiujasparki Palmstr.<br />

1803. —Kangas parkki Keur., Piel. (Reinli. 18.50). —Kangasparkki<br />

Lönnr. 18.56, Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Kont. (Metsäv.).<br />

— Kaiujaspuola Lönnr. K. (tois.) 1860. — Kangas puolukka Reinli.<br />

18.50. — Kivenmarjanvarsia Suom. (Kyyhk.). — Kunmarja Puol.<br />

(Kyyhk.), Ii (Metsäv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.). — Kiviniarjaniuirsi<br />

Kuolaj., Kuus. (Pes.). — Koiranpuolukka Tuusn. (Räs.). — Kuoliainen<br />

Akonl. (Valle).<br />

Palutpuolukka Keit., Pielav., Sulk, (lluusk.). — Pirunpuolukka<br />

Keit., Pielav. (lluusk.). —Punainen sianrnarja Lönnr. K. 1860 ja<br />

1866. — Puola Virt. (Valle). — Puolanimrs .AL-ian. (Roiv.). — Puolanvarsi<br />

Virt. (Valle). — Riekonmarja Hiit. K. — Sian marja Renv.G.<br />

1826, Mel. 1838, Kur. 1860. — Sianrnarja Lönnr. 1817, Lönnr. K.<br />

(tois.) 1860, Köpp. 1888, Ign. 1890, Almq. 1890, Utaj. (Korh.,<br />

Metsäv.), Pait., Risti]. (Kyyhk.), V.Karj. (Uro), Kemp., Sotk.<br />

(Metsäv.), Oul. (Parv.), Kur. (Paulah.), Rants. (Tuokk.), Kuhmon.<br />

(Valle), Ilm., Kauhaj. (Oland.). — Sianpualanen Luv. (Herm.).—<br />

Sianpualavars Rym. (Hellev.). — Sian-puola Haart. 1759, luir.<br />

1860. — Sianpuola Turku (Tili. 168.3), .lusl. 1745, Knorr. 1833,<br />

Lönnr. 1847, Lönnr. 1856, Lönnr. K. (tois.) 1860, Hook.-Meia 1879,<br />

Pad. (Böök), Räis. (Hiit.), Uusik. (Paulah.), Rist. (Silt.), .lääski,<br />

Lemp., Uukun. (Valle), Suon. (Yl.). — Sian-puolain Renv.G. 1826,<br />

Kur. 18()0. — Sianpuolain Palmstr. 1803, Orim. (Link.), Kt.Pohj.<br />

(Seppä), Vihti (Wecks.), Askola (Tynni). — Sianpuolakannarsi Orim.<br />

(Link.), — Sianpuolakka Orim. (Link.). — Sianpuolan Ilm., Kauhaj.<br />

(Oland.). — Sianpuolanen Lopjji (Tikka), Rauma (Valle). — Sian<br />

puolanivarsi Turku (Tili. 1683). — Sianpuolanvarsia Kärk. (Pelt.). —<br />

Sianpuolavarsii Sakk. (Hiit.). — Sianpuolukka Mela Kp. 1892, 1897<br />

ja 1900, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Kort. (.luslin), Kirvu<br />

(Cant.), Ruok. (Link.), V.Kan . (Liro), :sotk. (Metsäv.), Orim. (Parv.),<br />

Konn. (Pynn.), Rants. (Tuokk.), Kärk. (Pelt.). — Siantissukka<br />

Mult. (Miett.K.). — Sianuarsi Lönnr. K. (tois.) 1860. — Sijan marja<br />

Lank., Loht. (Reinh. 1850). — Sijan puola Jämsä, Heinj., Nurmij.,

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Üriin., Rauma, Viip. (Rcinlu 1850), Tyrv. (Reinh. 1850, Var. 1854),<br />

Einig. 1857. — Sijanpiiola Orim. (Link.). — Sijan puolain Mänts.,<br />

Vähäk. (Rcinli. —Sikanmarja Lohja(Heinr. 1766). — Tstj/i^W<br />

Re]). (Ilällstr.). — TiinUiri-sianmarja ITiit. K. — Variksenmarja<br />

Miin. (Valle).<br />

Areca catechu — Arekapalmii .Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Elf. 1921. — Beeücli .Mela Kp. 1892 ja 1897. — Kaiekiipalmu Mela<br />

Kl). 1892, 1897 ja 1900.<br />

Arenaria — Arho Lönnr. 18(56, ]Mela K. 1884. — Tarna Lönnr.<br />

1866.<br />

Arenaria ciliata - Tuniuri-arho Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1906. — Tiintiiriarho Iliit. K.<br />

Arenaria lateriflora — Isokiikkainen lehioarlw Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906.—Laakso-arho Lönnr. 1866. —Lakso-arho Lönnr. K. 1860<br />

ja 1866.<br />

Arenaria serpyllifolia — Kangas-arho J.önnr. K. 1860 ja 18()6,<br />

Lönnr. 1866. — Pienilehlincn arho .Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Arenaria trinervia — Kolmcsiionincn Iclüoarho Mela K. 1895,<br />

Kiv. 1912. — Kolmisiioninm Ichloarho Mela K. 1899 ja 1906. —<br />

Lchio-arho Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Aristoiochia elematitis — Matala piippimwho .Mela K. 1906.<br />

Aristolocliia siplio — Köijnnvliäs piippnrnolw Mela K. 1906.<br />

-4rmeria — Rnohoneilikka l.önnr. 1866, .Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Armeria arctica — Lapin ndlikkä Lönnr. K. 1860 ja 1866.<br />

Armeria elongata — Nurmineilikkä Lönnr. K. 1860 ja 18(56.<br />

— Rnohoneilikka Lönnr. 1866, Kiv. 1912. — Yleinen rnohoneilikka<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Armillaria mellea — Ilnnajasieni Ign. 1890. — Mesisieni Sael.<br />

1907, Liro 1917.<br />

Arnica alpina — Alppiarnikka Mela K. 1895 ja 1899. — Arnika<br />

J.önnr. K. 18(56, .Mela K. 1877 ja 1884. — Tnniuriarnika .Mela K.<br />

1906. — Tnnlnriarnikki Iliit. K.<br />

Arnoseris minima — Kultakannokki Mela K. 1906. — Pieni<br />

kullakannokki Iliit. K.<br />

Artemisia abrotanum — AaproUi Lönnr. 1847, Löniir. 1866,<br />

.Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Karjal. (Lind.), Kartt.<br />

(Suli.), Loppi (Tikka), Rauma (Valle), ]\laar. (Tallgr.). — Abrolli

---

51 Pentti Su/ione/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

Tunt. 1668, Turku (Till. 1683), Flor. 1683 ja 1708, Jusl. 1745. —<br />

Aproiti Gan. 1788, Ruov. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854). — Haprotti<br />

Rantas. (Pulkk.). — Saksan kataja Ruov. (Reinh. 1850), Tyrv.<br />

(Var. 1854), Eur. I860. — Saksankaiaja Oul. (Parv.).<br />

Artemisia absinthium — Coin-ruoho Haart. 1759. — Coiru<br />

Jusl. 1745. — Coimoho Tunt. 1668, Turku (Tili. 1683), Flor. 1683<br />

ja 1708, Jusl. 1745, Laih. (Stierw. 1755). — Koimaruna Lönnr. K.<br />

1860 ja 1866, Iliit. K. — Koin ruoho Gan. 1788. — Koin-nioho<br />

Gan. 1829. — Koinruoho Haart. 1759, Lönnr. 1856, Teisko (Kat.),<br />

Sääksni. (Suh.), Iitti (Luot.).—Koi rzio/io Palmstr. 1803, Renv.G.<br />

1823, Haapaj., Jyv., Loht., Loim., Läng., Rauma (Reinh. 1850),<br />

Lönnr. K (tois) 1860, Lönnr. 1866. — Koi-moho Hei. 1838. —<br />

Koiruoho Hell. 1773, Renv.G. 1823, Hei. 1838, Lönnr. 1847, Lönnr.<br />

1856, Eur. 1860, Almq. 1890, Myrsk., Pukk. (Hagf.), Kuhm. (Hag.),<br />

Ruov., Ylöj. (Hela), Luv. (Herm.), IMuol. (Hiit.), Orim. (Link.,<br />

Parv.), Kur. (Laur.), Loppi (Tikka), Rauma (Valle), Park. (Paas.),<br />

Kärk. (Pelt.), Tamm., Yläne (Vih.). — Koiso Karkku (Reinh.<br />

1850), Tyrv. (Var. 1854), Lönnr. 1847, Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866, Karkku (Luot.). — Koisso Renv.G. 1823, Lönnr. K. (tois.)<br />

1860, Mouh. (Laur.).<br />

Mali Renv.G. 1823, Gan. 1829, Lönnr. 1847, Jääski, Lauk., Piel.,<br />

Savit. (Reinh. 1850), Lönnr. 1856, Lönnr. K. (tois.) 1860, Mela Kp.<br />

1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912, Keit., Pielav., Pyhäj., Viitas. (Huusk.), Ruok. (Link.), Uusik.<br />

(Paulah.), Rantas. (Pulkk.), Rautal. (Pak.), Tuusn. (Räs.). — Mali<br />

heinä Jääski, Lauk., Piel., Savit. (Reinh. 1850). — Maliheinä Pielav.<br />

(Huusk.), Rantas. (Paas.). — Malini Jyv. (Reinh. 1850). ~ Maliruoho<br />

Kemi (Rant.). — Malj Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.). — Maljheinä<br />

Keit., Pielav. (Huusk.). — Maruna Jusl. 1745, Hei. 1838,<br />

Haapaj. (Reinh. 1850), Lönnr. 1847, Mela K. 1877 ja 1884, Mela<br />

Ki). 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Marunoi Lohja (Heinr. 1766).<br />

— Oikea pujo Muol. (Hiit.). — Tavallinen koiruuho Askola<br />

(Tynni).<br />

Artemisia annua — Yksivuotinen maruna Hiit. K.<br />

Artemisia biennis — Kaksivuotinen maruna Hiit. K.<br />

Artemisia campestris — Coirancusicuckainen Jusl. 1745. •—<br />

Ketomaruna Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kenttämaruna Hiit. K. — Kronpuntti

---

Annales Botanici .Societalis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 53<br />

Karjal. (Lind.). — Pujo Sakk. (Miit.). — Pimapiijo Lönnr. 18f)G. —•<br />

T^uoppiVuo/jo Lünnr. K. (tois.)18G0. ' •<br />

Artemisia dracunculus — Krijdimaan loliikärmen ruoho Turku<br />

(Till. 1083). — Lohenmoho LÖnnr. 1866. — Lohikärmenruoho Jusl.<br />

1745.<br />

Artemisia norvegica — Norjan maruna Hiit. K.<br />

Artemisia paniculata — Röijlujinaruna Hiit. K.<br />

Artemisia vulgaris — Crobruolio Tunt. 1668. — Cropruoho<br />

Turku (Tili. 1683). — Hannskanpletli Suist. (Link.). — Hepohäniä<br />

Kuhni. (Uag.), Orim. (Link.), Pälk. (Välim.), Kärk. (Pelt.), Asikk.<br />

(Miett.L.). — Ilevonhiintä Hein. (Luot.). — Härän häntä Tamp.<br />

(Hcinh. — Häränhänlä Lönnr. K. (tois.) 1860, Lonnr. 1866. —<br />

Koiheinä Pielav. (Muusk.). — Koiranruoho Ii (Metsäv.). — Koiruoho<br />

Utaj. (Korh.), Ii (Metsäv.). — Kohiri Tamp. (Reinh. 1850), Lönnr. K.<br />

(tois.) 1860. — Kornpruuti Askola (Tynni). — Krookruoho Maar.<br />

(Tallgr.). — Krookuruoho Rauma (Valle). — Kruoppiruoho Palmstr.<br />

1809, Lönnr. 1866. — Mo/i Eur. 1860, Ilaapav., Tyrn. (Metsäv.).<br />

— Maliheinä Haapav. (Metsäv.), Pieks. (Borg). — Manilla Sotk.<br />

(Kyylik.). — Maninkaheinä Utaj. (Metsäv.). — Maruna Eur. 1860,<br />

Karjal. (Lind.), Oul. (Parv.), Loppi (Tikka), Vihti (Wecks.). — Miespujo<br />

Kirvu (Cant.), Teisko (Kat.), Kur. (Paulah.), Sahal. (Sain.),<br />

Kangl. (Suh.), Suon. (YI.). — Naruna Kauhaj. (Oland.). — Pellon<br />

vanhempi Ruok. (Reinh. 1850).<br />

Pujo Turku (Tili. 1683), Flor. 1683 ja 1708, Jusl. 1745, llaart.<br />

1759, Palmstr. 1809, Renv.G. 1826, Gan. 1829, Knorr. 1833, Lönnr.<br />

1847, Tyrv. (Var. 1854), Iluitt., Jyv., Karkku, Loht., Rautal., Ruok.,<br />

Tamp. (Reinh. 1850), Ikaal. (Björk.), Ruov. (Hela), Räis., Muol.<br />

(Miit.), Keit., Pielav. (Huusk.), Sort. (Pes.), Aiitr. (Porkka), Rantas.<br />

(Pulkk.), Maan. (Roiv.), Karv. (Sarv.), Rist. (Silt.), Akaa, Kartt.,<br />

Kylm., Sääksm. (Suh.), Jääski (Valle), Lip. (Luot.), Park. (Paas.),<br />

Rautal. (Pak.), Tuusn. (Räs.), Vähäk. (Miett.L.). —Pujoheinä Orim.,<br />

Sort. (Link.). — Pujojuuri Lönnr. 1856. — Pujola Antr. (Reinh.<br />

1850;. —Pujolainen Kirvu (Cant.),— Pujomali Muol. (lliit.), Rautal.<br />

(Pak.). — Pujomaruna Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. —<br />

Pujo ruoho Hell. 1773. — Pujoruoho Lönnr. 1847. — Punainen<br />

cropruoho Turku (Tili. 1683). —Pöhöheinä Kitee (Link.). —Riis'hcinä<br />

Sak. (Hiit). - Roopunlli Pyhäj. (Miett.L.). — Rooruoho Yliv.<br />

(Miett.L.). — Rijssänkoiruuho Askola (Tynni). — Rööpuu Perho

---

51 Pentti Su/ione/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

(Suh.). —.Tuliheinä Pielav. (Iliuisk.). — Villi koiruoho J.olit.<br />

(Reiiih. 1850), Lomir. K. (tois.) 1860. — Villikoimoho Löi\m\ 1856.<br />

— Yleinen maruna Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Artocarpus incisa — Leipäpuu Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897<br />

ja 1900, Almq. 1890, Elf. 1896 ja 1921.<br />

Aruricus silvester — Tarha-angervo Mela K. 1906. — Viljelty<br />

vuohenparta-angervo lliit. K.<br />

Asarurn europaeum — Eurooppalainen taponlehti Mela K.<br />

1906. — Pähkinäijrtti Löiiiir. 1866.<br />

Asparagus officinalis — Asparkia Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900. — Parisjuuri Löiinr. 1866. — Parkisi Turku (Tili. 1683). -—<br />

Parsa Löiiur. 1847, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890,<br />

Elf. 1921.— Parsaheinä Elf. 1896. — Ruohoparsa Mela, K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Sparisi-juuri Palmstr. 1804.<br />

Asparagus tenuissimus — Aspiraakus Kartt. (Suli.). — Hieho<br />

heinä Kartt. (Suli.). — Morsiushuntu Kartt. (Suh.). — Tuija Oul.<br />

(Parv.). -- Tijija Oul. (Parv.). — Unelma Oul. (Parv.), Kartt. (Suh.).<br />

Asperugo procumbens — Halikas .Jyv. (Keiiih. 1850), Eur.<br />

1860, Löniir. K. (tois.) 1860, Lonnr. 1866. — Jäsenheinä I.öiinr.<br />

1866. — Kieruruoho Jusl. 1745. — Kärmeensilmä Löiiiir. 1866. —<br />

Rento lerhi Alela K. 1895, 1899 ja 1906. — Saksan kiere heinä Heiiih.<br />

1850. — Saksan kiereheinä luir. 1860. — Saksankieru Löiinr. K.<br />

(tois.) 1860. — Saxan kieru ruoho Turku (Tili. 1683). — Terhi<br />

Lönrir. K. 1860 ja 1866, INIela K. 1877 ja 1884, :\Iela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900, Kiv. 1912. - Terhus Rauma (Reiiih. 1850), Löimr. K.<br />

(tois.) 1860, Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Terva heinä Jyv. (Reiuh.<br />

1850). — Tervaheinä Ii (Metsäv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Kitt. (I lust.).<br />

— Tervaruoho Lönnr. K. (tois.) 1860, Ii (Metsäv.).<br />

Asperula — Maratti Eur. 1860, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja<br />

1884.<br />

Asperula arveusis — Peltomaratti Mela K. 1906.<br />

Asperula azurea — Sinimaratti Lönnr. 1866.<br />

Asperula glauca — Sinivihreä maratti Iliit. K.<br />

Asperula odorata — Maarianpahna Lönnr. K. (tois.) 1860. —<br />

Maratti Lönnr. K. 1860 ja 1866. — Tuoksumaratti Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Asperula tinctoria — Värimaratti Mela K. 1906.<br />

Aspidistra elatior — Issikka Iliit. K. — Jokalalonjussi Oul.

---

Aiiiuilcs Botanici Societalis Vatianio. Tom. 7. N:o 1. 55<br />

(Parv.). — Loima Oul. (Farv.). — Tuonenkielo I Hit, K. — Vasikka<br />

Olli. (Parv.).<br />

Aspidium aculeatum — PiikkHiärkijlä Iliit. K.<br />

Aspidiuin lonchitis — Ilärkilä Löniir. 1800. -— Härkijlä Löniir.<br />

K. 1800 ja 1800, Lönnr. 1800, Mela K. 1877 ja 1881. — Suikea<br />

härkijlä Mela K. 189;'), 1899 ja mm. — Suippo härkijlä Iliit. K.<br />

Asplenium — Villasaniaineu Lönnr. 1800.<br />

Aspleniuni adulterinum — Serpenliiniraunioinen Miit. K.<br />

Asjdenium germaniciim — Saksan raunioinen Mela K. 1895 ja<br />

1899. — Vuorolehtinen hiirenporras Lönnr. K. 1800 ja 1800.<br />

Asplenium ruta muraria ^— Rauniainen Reinh. 1850, Lönnr. K.<br />

(tois.) 1800, Lönnr. 1800. —Raunioinen hiirenporras Lönnr. K. 1800<br />

ja 1800. — Seinäraunioinen Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Asplenium septentrionale — Pohjan raunioinen Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1900, Kiv. 1912. — Pohjoinen hiirenporras Lönnr. K. 1800<br />

ja 1800. — Pohjolan raunioinen lliit. K. — Rauniainen luir. 1800.<br />

Asplenium trichomanes — Kaiskanlehti Lönnr. 1800. — Musta<br />

neitsen hiuksi Reinh. 1850. — Musta neiizen hiuxi Turku (Till. I08;i).<br />

— Neitsenhius Lönnr. 1800. — Tumpura hiirenporras Lönnr. K.<br />

1800 ja 1800. — Tumpura raunioinen IMela K. 1895, 1899 ja 1900,<br />

Kiv. 1912.<br />

Asplenium trichomanes *viride —Ruumihin koura Loht. (Reinh.<br />

1850). — Ruumiinkoura Lönnr.lv. (tois.) 1800, Eur. \m). —Vehreä<br />

hiirenporras Lönnr. K. 1800 ja 1800. — Vihreä raunioinen Mela K.<br />

1895 ja 1899, Miit. K.<br />

Aster — Asteri Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900.<br />

Aster amellus — Vuoriasteri Mela K. 1895, 1899 ja 1900.<br />

Aster chinensis — Puutarha-asteri Almq. 1890.<br />

Aster lamarckianus — Lamarckin asteri Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1900.<br />

Aster salieifolius — Pajunlehtinen asteri Miit. K. — Salavalehtinen<br />

asteri Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Aster sibiricus — Lapin asteri Lönnr. K. 1800 ja 1800. — Siperialainen<br />

asteri Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912. — Siperian<br />

asteri lliit. K.<br />

Aster tripolium — Kallioinen Lönnr. K. (tois.) 1800.— Koiransilmä<br />

Lönnr. K. (tois.) 1800, Lönnr. 1800. — Merenranta asteri

---

61 Pentti Suhonen, Suomalaiset kasvinniineL.<br />

Hiit. K. — Menaslcri Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Pellovilla Lönnr. K. (tois.) 1860. — Ranta-asteri Lönnr. K. 1860<br />

ja 1866, Lönnr. 1866. — Veriinaksaheinä Lönnr. K. (tois.) 1860.<br />

• Astilbe — Jaloangervo Hiit. K. • •<br />

Astragalus — Kurjenherne Lönnr. 1866, Mela K. -1877 ja 1884,<br />

Astragalus alpinus — Alppikiir]'enherne Mela K. 1895 ja 1899.<br />

— Kurenherne Lönnr. K. 1860. — Luuvalo-ruoho Lönnr. K., (tois.)<br />

1860. —Luuvero Lönnr. 1866. — Tunturikurenherne Lönnr. K. 1866.<br />

— Tunturikurjenhernc^'Mc\si K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Astragalus arenarius — Hietikko-kur]'enherne Hiit. K. —Hietikön<br />

kurjenherne Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Astragalus cicer — Pulleapalkoinen kurjenherne Hiit. K.<br />

Astragalus glycyphyllus — Imelälehtinen kurjenherne Hiit. K.<br />

I Astragalus oroboides — Lapin kurjenherne Hiit. K. — Linnun<br />

kurjenherne Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Astrantia major — Iso asiranlia Mela K, 1906. —• Iso tähiipuiki<br />

Hiit. K.<br />

Athyrium — Härkyläinen Hei. 1838. — Hörköläinen Hei. 1838.<br />

— Sananjalka Hei. 1838. — Hiirenporras Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Athyrium alpestre — Tunturihiirenporras Mela K. 1906. —<br />

Tunturi-imarre Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895 ja<br />

1899.<br />

Athyrium crenatum — Kolmiomainen hiirenporras Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. —Nyhäinen hiirenporras Lönnr. K. 1866.<br />

Vuoreinen hiirenporras Lönnr. K.. 1860.<br />

Athyrium filix femina — Akkain persepijhkin Suon. (YI.). —<br />

Hiiren porras Hei. 1838. •— Kuoleman koura Kemi (Rant.). —Kuolleenkopra<br />

Kont. (Metsäv.), Maan. (Roiv.). — Kuolleenkoura Ristij.<br />

(Kyyhk.), Utaj. (Metsäv.). — Kuolleen vuode IWs., Sakk., Vuoks.<br />

(Hiit.). — Kuolleenvuode Antr. (Porkka), Kivenn. (Järvi, Silt.). —<br />

Kuollecnvuoieei Jääski (Valle). — Laukoheinä Rist. (Silt.). —Lautaheinä<br />

Uukun., Virt. (Valle). —Metsäinen hiirenporras Lönnr. K. 1860<br />

ja 1;866. — Mettäsanajalka Orim. (Link.). — Naisen hiirenporras<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. m2. — Oravanheinä V.Karj.<br />

(Liro). — Oravanhäntäheinä V.Karj. (Liro). — Pahatsuheinjäkhycn'].<br />

(Valle). — Ruumiin heinä Kärk. (Pelt.). — Rmimiinheinä Orim.<br />

(Link.). — Ruumiinruoho Orim. (Link.). — Sammakon porras Hei.

---

Annales Botanici .Societalis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 57<br />

1838. — Sammakonportaat Kur. (Paulah.). — Sanajalka Orim.<br />

(Link.). — Sananjalaka Kont. (Metsäv.), Konn. (Pynn.), Kartt.<br />

(Suh.). — Sana[n] jalka Hel. 1838, Vennl. (Saal.). — Sananjalka<br />

Park. (Paas.). — Sorea hiirenporras Hiit. K. — Ämmän perssen<br />

pijyhkin Rauma (Valle).<br />

Atragene alpina — Siperialainen elämänlanka Miit. K. —<br />

Siperian humala Mela K. 1006.<br />

Atriplex — Mallsa Lönnr. 18G6, Mela K. 1877 ja 1884. — Saviruoho<br />

Jusl. 1745.<br />

Atriplex calotheca — Liuskamaltsa Iliit. K. —Nuolimalisa Mela<br />

K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Atriplex glabriusculum — Suolamallsa Iliit. K.<br />

Atriplex hastatum — Keihäsmallsa Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Suolamallsa Lönnr. K, 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Atriplex hortense — Tarhamaltsa Lönnr. K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1877 ja 1884, Elf. 1896.<br />

Atriplex litorale — Merimallsa Lönnr. K. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Merenrantamaltsa Hiit. K. ~ Rantamallsa<br />

Lönnr. K. 1860.<br />

Atriplex longipes — Peräkäs mallsa Hiit. K.<br />

Atriplex patulum — Pellomallsa Lönnr. K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900, Kiv. 1912. — Savike Keinh. 1850, Lönnr. K. (tois.) 1860.<br />

— Savi ruoho Turku (Tili. 1683), Wein 1930.<br />

Atriplex roseum -— Ilopeamaltsa Hiit. K.<br />

Atriplex tataricum — Talaarilainen mallsa Hiit. K.<br />

Atropa belladonna — Belladonna Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900, Almq. 1890. — Sudenkirsikka Lönnr. 1866.<br />

Atropa mandragora — Aalamimjrlli Lönnr. 1866.<br />

Atropis — Sorsanheinä Lönnr. 1866,<br />

Atropis distans — Kalusorsimo Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Ojasorsimo Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Atropis distans *maritima — Merisorsimo Mela K. 1895 ja 1899,<br />

Hiit. K.<br />

Atropis reptans — Lapin sorsimo Mela K. 1906. — Lapinsorsimo<br />

Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.—Rönsyilevä sorsimo<br />

Hiit. K.<br />

Atropis retroflexa — Ranlasorsimo Hiit. K.

---

51 Pentti Su/ione/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

Aucuba — Kiiltapuii Lönnr. 1866.<br />

Aucuba japonica — Akunpa Qui. (Parv.).<br />

Aulacomnium — Sädesanunal Lönnr, K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Avena elatior — Heinäkaiira Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900, Kiv. 1912. — Korkea lieinäkaura Hiit. K.<br />

Avena fatua — Hiicka Turku (Tili. 1683). — Hiickacaiira<br />

Jusl. 1745. — Hukan kaura liiit. K.—Hukka kaura Renv.G. 1823,<br />

Reinh. 1850. — Hukkakaura Sehr. 1637, Eur. 1860, Lönnr. K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Kauraruoho Lönnr. 1866. — Mäkikaura Eur. 1860. — Ukkon kaura<br />

Knorr. 1833. — Ukon kaura Eur. 1860. — Ukonkaura Parikk.,<br />

Säärn. (Reinh. 18.50), Tyrv. (Var. 1854), Lönnr. K. (tois.) 1800, Eur.<br />

1860. — Villikaura Rov. (Hiit.).<br />

Avena pratensis — Nurmikaura Lönnr. K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Avena pubescens — Mäki kaura Vihti (Reinh. 1850). — Mäkikaura<br />

Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Avena sativa —• Caura Agr. 1551, Sehr. 1637, Tunt. 1668, Turku<br />

(Till. 1683), .Jusl. 1745, Laih. (Stierw. 1755). — Kagra V.Karj.<br />

(Liro), Ahvenj. (Valle). — Kakra Karjala Renv.G. 1823, (Reinh.<br />

1850), Räis., Sakk. (Hiit.). — Kaara Keit., Pielav. (Huusk.), Kartt.<br />

(Suh.). — Kaira Räis. (Reinh. mO). — Kaura Renv.G. 1823, Vir.<br />

1827, Lönnr. 1847, Rauma, Turku (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854),<br />

Hook.-Mela 1879, Gen. 1881 ja 1885, Almq. 1890, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Elf. 1896 ja 1921, Sakk. (Hiit.), Utaj. (Korh.),<br />

Puol. (Kyyhk.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Rist. (Silt.), Perho (Suh.),<br />

Loppi (Tikka), Suon. (YI.). — Musta caura Turku (Tili. 1683). —<br />

Peltokaura Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Viljeltij kaura<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1900.<br />

Avena sativa v. diffusa — Röyliykaura Hiit. K.<br />

Avena sativa v. orientalis — Sulkakaura Elf. 1896, Hiit. K.<br />

Avena sativa *strigosa — Ukonkaura Lönnr. K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Axyris amarantoides — Revonhäntähörtsö Hiit. K.<br />

Azalea — Riitamuija Maar. (Tallgr.).<br />

Baldingera arundinacea — Helpi Lönnr. K. 1860 ja 1866, Mela K.

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

1877 ja 1884. — Ilelvenheinä Lomir. K. 1800. — Hämeen nurmi<br />

Savo (Reinli. 1850). — Kukonnaora Löniir. 1800. — Kärmeennurmi<br />

Lönnr. K. (tois.) 1800. — Luu-nurmi Rautal. (Heiuh. 1850). — Luunurmi<br />

Eur. 1800, Lönnr, K. (tois.) 1800. — Maakahila Tyrv. (Var.<br />

1854). — Ohraheinä Pait., Puol. (Kyylik.), KuolaJ. (Pes.). — Pilliheinä<br />

Kuolaj. (Pes.). — Raakaheinä Lönnr. 1800. — Rantaheinä Ilm.<br />

(Oland.). — Ruko Reinh. 1850, Eur. mO. — Ruokoheinä Lönnr. 1800,<br />

Kust. (Luot.). — Ruokohelpi Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Baldingera arundinacea f. pieta — Neitsijl Marian vuodeheinä<br />

Rants. (Tuokk.).—Rantulieinä Keit., Pielav. (Iluusk.), Kartt. (Suh.).<br />

Ballota alba •— Valkea karvanokkonen Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Ballota nigra — Ahdeh pellava Hei. 1838. —Musia karvanokkonen<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1900. — Musiapeippi Lönnr. 1800.<br />

Balsamodendron — Balsaminpuu Tunt. 1008. — Palsamipuu<br />

Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Bambusa — Bambu Almq. 1890. — BamburuokoUclaKi^. 1892,<br />

1897 ja 1900, Elf. 1921.<br />

Baptisia australis — Sinikukkainen eielänherne Iliit. K.<br />

Barbarea — Kanankaali Mela K. 1877 ja 1884. — Ämmänruis<br />

Lönnr. 1800.<br />

Barbarea stricta •— Kanankaali Lönnr. 1800. — Kankea kanankaali<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912. — Veleinen kanankaali<br />

Lönnr. K. 1800 ja 1800.<br />

Barbarea vulgaris — Akanruis l.önnr. K. (tois.) 1800. — Harakannauris<br />

Akaa (Suli.). — Isokukkainen kanankaali Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1900, Kiv. 1912. — Kanan kaali Reinh. 1850, Eur. IHQO. —Kanankaali<br />

Lönnr. 1800. — Krassi Turku (Tili. 1083), Reinh. 1850. —<br />

Narsku Häme (Reinh. 1850), I.önnr. K. (tois.) 1800. — Pienlareinen<br />

kanankaali Lönnr. K. 1800 ja 1800.— Ukonnauris Mult. (Miett. K.).<br />

— Ämmän ruis heinä Antr. (Reinh. 1850), Eur. 1800.<br />

Bartramia — Hiirensammal IJhmr. K, 1800, Lönnr. 1800.<br />

Bartschia alpina — Alppipunakko Mela K. 1895 ja 1899. — Punakka<br />

Lönnr. K. 1800 ja 1800, Mela K. 1877 ja 1884. — Tuniuripunakko<br />

Mela K. 1900, Kiv. 1912.<br />

Baselia oleracea — Kiinan köijnnöspinaatii Elf. 1890.<br />

Batatas edulis Balaatii Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, l^lf. 1890<br />

ja 1921. — Balaaileja (nmeläperunoita))) Ahncj. 1890. —Mukulakierlo<br />

Mela Kp. 1900. — Suppilokierio Lönnr. 1800.

---

6 Pentti Si/Zio/u'/j, SiiomulaiseL kasviniiimcl.<br />

J3atrachiuni •—Ahavciieii niuho Riiov, (Suli.). — Alivciiannioho<br />

Lönnr. ISÖG. •—Ahvenen ruoho lUiov. (Heinli. 1850). — Ahuenenruoho<br />

Tainp. (I.alit.), Salial. (Saar.). — Ahuenheinä Rantas. (Mieti. L.,<br />

l^ias., inilkk.), Haiital. (Pak.), l^ist. (Silt.). — Ahvenruoho Teisko<br />

(Sir.), Sääksni. (Suli.). — Akanhiuuksel Keit. (lluusk.).—Hius heinä<br />

Loht. (Reinli. 1850).— Iliusheinä l^ur.'18r)0. — Kuturnoho Lönnr.<br />

1806. •—Luhlasälkin^Ämm. 18()(). —Leviä I^uol. (Kyylik.).—liaani<br />

Antr., Räis. (Reinli. 1850). — J?//ü/iäA7cört Puol. (Kyyhk.).—<br />

Sätkin I.önnr. 18(56, Mela K. 1899 ja 1906. — Vesiheinä Utaj.<br />

(Metsäv.). •— Vesileinikkö Kiv. 1912.-— V^'i' mansikka Keit. (lluusk.).<br />

— Vitsa Lönnr. 1866. — Vuo heinä Jääski (Reinh. 1850).<br />

Batracliiuiu admixtum — Pohjan sätkin Lönnr. K. 1860.<br />

Batrachiuin Baudotii — Ahvenankaurn l.önnr. K.(tois.) 1860. —<br />

Iliusheinä l.önnr. K. (lois.) 1860.—Merileinikko Mela K. 1895 ja<br />

1899. — Lima Lönnr. K. (tois.) 1860. — i\/m\sv7/;a72 Lönnr. K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1906, Kiv. 1912. — Raanikukka Lönnr. K.<br />

(tois.) 1860. — Vedenkukka Lönnr. K. (tois.) 1860. Vedenkukkanen<br />

Lönnr. 1866. — Vita Lönnr. K. (tois.) 1860. — Viisa Lönnr. K.<br />

(tois.) I860. — Vuoheinä Lönnr. K. (tois.) 1860.<br />

Batracliitim circinatum — Järvisäikin Lönnr.K. 1860. — Ympyräleinikkö<br />

Mela K. 1895 ja 1899. Ympijräsätkin Mela K. 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Batrachium paucistamineirm — Karvasälkin Lönnr. K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866. — Puroleinikkö Mela K. 1895 ja 1899. — Purosätkin<br />

iMela K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Batrachium paucistainineum v. confervoides — Hento sätkin<br />

riiit. K. — Konnanleinikkö Mela K, 1895 ja 1899. — Konnansätkin<br />

Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Batrachium paucistamineum v. Drouetii •— Ojaleinikkö Mela K.<br />

1899.<br />

Batrachium paucistamineum inf. heterophylla — Jokisätkin<br />

Lönnr. K. 1866. — Järvileinikkö Mela K. 1895 ja 1899. — Raanikukka<br />

Lönnr. 1866, Eur. 1860. — Rantaleinikkö Mela K. 1895 ja 1899. —<br />

Vesisätkin Lönnr. K. 1860, Lönnr. 1866. — Vuoheinä Lönnr. 1866,<br />

Kur. 1860.<br />

Batrachium paucistamineum nif. suhmersa — Järvisätkin Lönnr.<br />

K. 1866, Lönnr. 1866.<br />

Batrachium peltatum — Ahvenenheinä Iliit. K. — Ahvenheenä

---

Annales Botanici .Societalis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 61<br />

Konii. (Pynn.). Alweiilmiiä Rais., Vuoks. (Miit.), Hein. (Luot.).<br />

— Akanhapsel IMolav. (nuusk.),Kartt. (Suli.). — Akanhiiikset Pielav.<br />

(1 luusk.). — Järvisätkin Mola K. 1906, Kiv. 1912. — Kalaheüiä Sakk.<br />

(lliit.). — Neienhapset Pielav. (Iluusk.).<br />

Batrachium peitatuin v. scptentrionalis — Alwenheiiiä Sort.<br />

(Pes.). — Kalaheinä Uukun. (Valle). — Lahnaheinä Virt. (Valle). —<br />

Süreheinä Saar. (Juslin).<br />

Heckmannia eruciformis —• Etelän törükki Hiit. K.<br />

Begonia — AiinaiisUmä Löniir. 1866, Oul. (Parv.), Kartt. (Suli.).<br />

•— Eiikeliiisiipi Oul. (Parv.). — Hopea-astcri Oul. (Parv.). — Hopeapiiu<br />

Kartt. (Suh.). — Jääkukka Axn. 1902. — Jäätelö Kartt. (Suh.).<br />

— Kyynel Oul. (Parv.). — Maksa Oul. (Parv.), Kartt. (Suh.). —<br />

Maksafiikns Oul. (Parv.). — Rakkaus Oul. (Parv.). — Silkkimusii<br />

Oul. (Parv.). — Vinolehti lliit. K. — Äidinkyyncl Kartt. (Suh.).<br />

Bellidiastrum Michelii — Alppikaunokainen Lönnr. 1866. —•<br />

Kaunokainen Mehi K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1897 ja 1900.<br />

Bellis perennis — Kaunokainen Lönnr. 1866, Mela Kp. 1884. —<br />

Nappikukka Tamj). (Laht.), Iitti (Luot.), Kälv. (Miett. L.). — Monivuotinen<br />

kaunokainen Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Papinkrai Jusl. 1745. — Peliisi Tyrn. (Metsäv.). — Peliissi Kartt.<br />

(i^uh.).—Peiliisi Keit., Pielav. (Huusk.). — Pd/iissi Kartt. (Suh.).—<br />

Pellinen Utaj. (Metsäv.). — Pellis Ii (Metsäv.). — Punainen yrtti<br />

Palmstr. 1805. •— Punaruoho Lönnr. 1866. — Puna-yrtti Reuv.G.<br />

1826. — J^unayrtti Lönnr. 1847. — Pälvenetsikkö Lönnr. 1847, Lönnr.<br />

18()6. — Salakauno Alinq. 1890, Tanip. (Laht.), Teisko (Sir.). —<br />

Tarhakaunokainen Lönnr. 1866. — Wuohensilmä Kosk. 1917.<br />

Berberis vulgaris •— Happomarja Lönnr. 1866, Kif. 1921. — Happoniarja<br />

pensas IIook.-Mehi 1879, Mela K. 1884. — Happomarjapensas<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1884, 1897 ja 1900, Kiv.<br />

m2. — Karkiainen Reinh. 1850, Lönnr. 1866, Eur. 1860, Köpp. 1888.<br />

— Tavallinen happomarja l liit. K.<br />

Bergenia cordifolia — Herttalehtineii vuorenkilpi lliit. K.<br />

llerteroa incana — Harmia Lönnr. 1866, Mela K. 1877, 1884,<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —/7armi[ol Lönnr. K. 1866. — Suoruoho<br />

Lönnr. K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Bertholletia excelsa — Brasilian pähkinä Elf. 1896. — Paarapähkinä<br />

Almq. 1890. — Paraapähkinäpuu Mehi Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900. — Pflmprt/jA-t/jä Elf. 1896.

---

51 Pentti Su/ione/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

Beta vulgaris — Beetcaali Tunt. 1668. — Himoriianjuuri Jusl.<br />

1745. — Juurikas Elf. 1896. — Juurikka Almq. 1890, Elf. 1921. —<br />

Pasperi Reinh. 1850. — Punajuur' Keit., Pielav. (Huusk.), Kartt.<br />

(Suh.). — Puna juuri Turku (Tili. Puna-juuri Renv.G. 1826,<br />

Viip. (Reinh. 1850), xMela K. 1877, Mela Kp. 1877. — Punajuuri<br />

Flor. 1683 ja 1708, Jusl. 1745, Hei. 1838, Lönnr. 1847, Hook.-Mela<br />

1879, Mela Kp. 1884, Ign. 1890, Perho (Suh.), Loppi (Tikka).—<br />

Punajuurikka Reinh. 1850, Tyrv. (Var. 1854), Eur. 1860, Mela K.<br />

1884, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Punajuuriska<br />

Lönnr. 1847. —Päkärä Lappi (Reinh. 1850).—/?epe»aLuv.(Herm.),<br />

Tarv. (Luot.). — Repelteri Pori (Luot.). — Ryöpetli Kartt. (Suh.).<br />

— Röpeta Gan. \ 829. — Röpetli Caj. 1902. —Rööpeta Kur. (Paulah.).<br />

— Yleinen juurikas Hiit. K. — Yleinen punajuurikka Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906.<br />

Beta vulgaris v. cicla — Lehtijuurikas Elf. 1896, Hiit. K —<br />

Mangoldi Hiit. K.<br />

Beta vulgaris f. cruenta — Punajuurikas Elf. 1896, Hiit. K.<br />

Beta vulgaris v. rapa — Rehujuurikas Elf. 1896, Hiit. K. —<br />

Sokerijuuri Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Sokerijuurikas<br />

Elf. 1896, Hiit. K. — Sokerijuurikka Mela K. 1895 ja 1899. —<br />

Valkojuurikas Elf. 1896, Hiit. K. — Valkojuurikka Tyrv. (Var. 1854),<br />

Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Betonica coronaria —Näliken cuckaisei Tunt. 1668.<br />

Betonica officinalis — Betonian ijrii Turku (Tili. 1683). — Lääkebetoonika<br />

Kiv. 1912. — Lääkebetoonikka Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

— Petonia Lönnr. K. 1866. —Petonian yrtti Palmstr. 1805. —Peionja<br />

Lönnr. K. 1860. —Rohtopähkämö Hiit. K.<br />

Betonica stricta — Kuren pilli Uusim. (Reinh. 1850). — Kurjen<br />

pilli Eur. 1860.<br />

Betula — Aatto-koivu Renv.G. 1823, Reinh. 1850. — Aho-koivu<br />

Reinh. 1850, —Alasta koivu Reinh. 1850. —Aro-koivu Reinh. 1850.<br />

— Aros-koivu Reinh. 1850. — Coivu Tunt. 1668, Turku (Tili. 1683),<br />

Flor. 1683 ja 1708, Jusl. 1745. — Coiivu Laih. (Stierw. 1755). — Hieskoivu<br />

Reinh. 1850. — Hikikoivu Reinh. 1850. — Ilikiäinen Reinh.<br />

1850, Sakk. (llüt.). — Hyöty-koivu Renv.G. 1823, Reinh. 1850. —<br />

Kangas koivu Virol. (Reinh. 1850).—Kauvus koivu Reinh. 1850. —<br />

Koivu Sehr. 1637, Chyd. 1754, Vir. 1827, Lönnr. 1847, Hook.-Mela<br />

1879, Mela K. 1877 ja 1884, Gen. 1881, Vuoks. (Hiit.), Ker., Rantas.

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

(Salov.). — Koju Rov. (Hiit.). — Korpi-koivii Virol. (Reinh. 1850).<br />

— Liero-koivu Reinh. 1850. — Limat — juhannuskoivut, Tamp.<br />

(Reinh. 1850). —Meijut — juhannuskoivut, Nurmij. (Reinli. 1850).<br />

— Niuerä Reinh. 1850. —Noro-koivu Reinh. 1850. — Olakoivu Virol.<br />

(Reinh. 1850). — Palikakoivu Reinh. 1850. — Rautiainen Jääski<br />

(Reinh. 1850), Sakk. (liiit.). — Rautiais koivu Sakk. (Reinh. 1850).<br />

— Rauvanen Savo (Reinh. 1850). — Rauvas koivu Savo (Reinh.<br />

1850), — Riippa koivu Virol. (Reinh. 1850). — Solki-koiuu Reinh.<br />

1850. — Suokko-koivu Reinh. 1850. — Visakas Sääksni. (Reinh.<br />

1850). — Visapuu Savo, Sysmä (Reinh. 1850).<br />

))Aarnh> = vanha tilieälatva, Kemi (Rant.). — Hieskoivu — oksat<br />

ovat sileäpintaiset ja lehdet pehmeät, Kuop. (Link.), Kartt. (Suh.).—<br />

Kangaskoivu = kovapuinen, Kitee (Jääsk.V.). — Nivakoivu — kasvaa<br />

kalliolla, on hyvin kovapuista, Kuop. (Link.). — Pahkakoivu —<br />

kylessä on pahkoja, Kuop. (Link.). — Rauuuskoivu = »varvut» ovat<br />

karkeakuorisia ja lehdet karheita, Kuop. (Link.), Kartt. (Suh.). —<br />

Suokoivu = pehmeäluontoinen, Kitee (Jääsk. V.). — Visakoivu ==<br />

tyvipuolesta paksu ja hyvin rosokuorinen, Kuop. (Link.). — »Vesa»<br />

pieni, oksainen taimi, »vihta» t. »vitas» oksaton taimi, Kuhmon. (Valle).<br />

Betula concinna — Lehtokoivu Hiit. K.<br />

Betula coriacea—Niittijkoivu Hiit. K.<br />

Betula nana — Karstakoivu Uusik. (Päulah.). — Kesoikoivu<br />

V. Karj. (Liro). — Kopeekkalehdet V. Karj. (Liro). — Kopeekkavarba<br />

V. Karj. (Liro). — Kopeekkavarvikko V. Karj. (Liro). — Mataraiskoivu<br />

Heinj. (Reinh. 1850).—Mataraiskoivu Eur. 1860, Lönnr. K.<br />

(tois.) 1860. — Nälkä-koivu Savit. (Reinh. 1850), Lönnr. K. (tois.)<br />

ISm. — Nälkäkoivu Eur. \HQ>0. — Ojankoifvu Lohja (I leinr. 1766).—<br />

Skerr Luttoj. (Roiv.). — Suokarstakoivu Uusik. (Paulah.). — Suokoivu<br />

Räis. (Hiit.), Uusik. (Paulah.), Uukun. (Valle). — Suovarpa<br />

Ahvenj. (Valle). — Vaevasenkoevu Kont. (INIetsäv.). — Vaevaskoivu<br />

Keit., Pielav. (Huusk.), Kartt. (Suh.). — Vaivaisenkoivu Askola<br />

(Tynni). — Waiwaisenkoiwus Knorr. 1833. — Vaivaisenkoju Rov.<br />

(Hiit.). — Vaivaisen varpa Kain., Simo (Reinh. 1850), Jal. (Bäckm.<br />

1851). — Vaivaisenvarpu l^ov. (Hiit.), Utaj. (Metsäv.), Rants.<br />

(Tuokk.). — Waivais-koivu Parikk., Savo, Sääm.(Reinh. 1850),Lönnr.<br />

K. 1860 ja 1860. — Vaivaiskoivu Lönnr. 1847, Eur. 1860, Mela Kp.<br />

1884,1892 ja 1897, Köpp. 1889, Ign. 1890, Alrnq] 1890, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912, Kirvu (Cant.), Räis. (Hiit.), Pielav. (Huusk.),

---

61 Pentti Suhonen, Suomalaiset kasvinniineL.<br />

Olli., Orim. (Parv.), Verml. (Saal.), Askola (Tyiiiii), Vihti (Wecks.).<br />

•— Vawaisteii koivu Ii, Jämsä, Rauina(Reinh. ItSöO). — Vaiixisenkoiini<br />

Ristij. (Kyyhk.), Utaj. (Metsäv.), V. Karj. (Liro), Perho (Siih.),<br />

Kuhmon., Miin. (Valle), Park. (Paas,), Kärk. (Pelt.). •— V divasen<br />

paju Torn. (Rcinh. 1850). — Vaivascnvarpa Suom. (Kyyhk.), Kuhmon.<br />

(Valle). — Vaivasenvarpu Köpp. 1889, Kitt. (Ihist.), Utaj.<br />

(Metsäv.), Kur. (Paulah.), Kuolaj., Kuus, (Pes.), Kemi (Rant.), Sod.<br />

(Tikka). — Vaivasjkoivu Maan. (Roiv.). •— Vaivaskoivu Loht.,<br />

Mäntyh. (Reinh. ISöO), Nyi. 1852, Var. 1854, luir. 181)0, Orim.<br />

(Link.), Muhos, Sotk., Tyrn., Utaj. (Metsäv.), Alaj., Kartt. (Suh.),<br />

Kärk, (Pelt.), Konn. (Pynn.), Tuusn. (Räs.). — Vaivcri ileiuj.<br />

(Reinh. 1850), Lonnr. K. (tois.) 1800. — Vanha koivu Turku (Tili.<br />

1683), Palmstr. 1809. — Varpakoivu Lonnr. K. (tois.) 1860, Kö})p.<br />

1889.<br />

Betulu odorata — Aliokoivu V. Karj. (Liro). — Arokoivu Orim.<br />

(Link.) — Hieksinen koivu Virt. (Valle). — Hieskoevu Keit., PielaV.<br />

(lluusk.), Kont. (Metsäv.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.). — Hies-<br />

-koivu Lönnr. K. 1860 ja 1866. —Hieskoivu Eur. 1860, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912, Pielav,<br />

(Iluusk.), Tohni. (Hak.), Utaj. (Korh.), V. Karj. (Liro), Konn.<br />

(Pynn.), Verml. (Saal.), Perho, Kartt. (Suh.), Uukun., Virt. (Valle),<br />

Tuusn. (Räs.), Askola (Tynni). — Hikikoivu Puol., Pait. (Kyyhk.),<br />

V. Karj. (Liro), LTtaj. (INIetsäv.), Kuolaj. (Pes.), Kuhmon. (Valle). —<br />

Hikikoju Rov. (Iliit.). — Hikinen Kuhmon. (Valle).— Hikiäinen<br />

Sakk. (Hiit.), Ruok. (Link.), Lemp. (Valle). - Hikiäinen koivu .Jääski<br />

(Valle). —//i7fi7iis/coip» Nyi. 1852, Eur. 1860, Kirvu (Cant.), Räis.,<br />

Sakk. (Uiit.), Kivenn., Uusik. (.lärvi. Silt.), Antr. (Porkka). —<br />

Hyöiijkoivu Suon. (YL). — Kangaskoivu V. Karj. (Liro). — Koeranen<br />

koivu Rauma (Valle). — Koeraskoivu Kisko (Valle). — Koivu<br />

Orim. (Tvink.). — »Koju» Kemi (Rant.). — Korpkoivu Orim. (Link.).<br />

— Lehmuskoivu Suon. (YL).—Limakoivu Suon. (YL). — Loimukoivu<br />

Kauhaj. (Oland.). — Naaraskoivu Vihti (Wecks.). — [Nuor]kojunpoika<br />

Rov. (Iliit.). — Oraskoivu V. Karj. (Liro). — Pihkalehtikoju<br />

Rov. (Iliit.). — Riippakoivu Askola (Tynni). — Suokj Luttoj. (Roiv.).<br />

— Suokko Pad. (Höök). — Suokkokoivu Eur. 1860, RisL (Silt.),<br />

Kärk. (Pelt.). — Suokkoleliii Kärk. (Pelt.). — Turkkilelilikoivu<br />

Ahvenj. (Valle).<br />

Betula papyracea •— Paperikoivu Mela Kp. 1892 ja 1897. —<br />

Papijruskoivu Hiit. K.

---

Aniiales Botanici Sociclalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. {)5<br />

Betula tortuosa •— Tiintiiri-koivii Lönnr.K. 1860 ja 18()6. —<br />

Tunturikoivu Hiit.K.<br />

Betula verrucosa — Alwkoivu Lönnr.K, (tois.) I860. — Alastakoivu<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Arokoivu Lönnr. K. (tois.) 1860,<br />

Ürim. (Link.). — Hikiäinen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ilyötijkoivu<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kangaskoivu Eur. I860, Lönnr. K. (tois.)<br />

1860, Kauhaj. (OLand.). — KoifvuLohyd (Meinr. 1766). — Koiraskoivu<br />

Viiiti (Wecks.). — Koivu Palnistr. 1803, Rcnv.G. 1823, Jal. (Bäckni.<br />

1851), Heinh. 1850, And.-Salon. 1870 ja 1876, Knorr. 1833, Köpp.<br />

1889, Ign. 1890, Almq. 1890, Elf. 1921, Ikaal. (Björk.), Orim. (Link.),<br />

Kur. (Paulall.). — Korpikoivu I.önnr.K. (tois.) 1860. — Korpkoivu<br />

Oriin. (Link.). •— Lierokoivu Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mäkikoivu<br />

Kärk. (Pelt.). — Naeranen koivu Raunia (Valle). — Naeraskoivu<br />

Kisko (Valle). — Niveräkoivu Lönnr.K. (tois.) 1860. — Norokoivu<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Orkokoivu Lönnr.K. (tois.) I860. - Pahkakoivu<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Patvikoivu Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Raavuskoevu Kont. (Metsäv.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suli.). —<br />

Raevuskoivu Keit., Pielav. (Huusk.).—Rahkakoivu V. Karj. (Liro).<br />

— Raivaskoivu Konn. (Pynn.). —Raivuskoivu Pielav. (Iluusk.). —<br />

R(manlehtikoju Rov. (lliit.). — Rauaskoivu Pad. (Böök), Vernil.<br />

(Saal.), RisL (Silt.). — Rauduskoivu Reiiv.G. 1826, Eur. 1860,<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, .Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1881,<br />

1892, 1897 ja 1900, Kiv. m2. — Rauskoivu V. Kiwj. (Uro). — Rau'skoju<br />

Kemi (Rant.). — Rantakoivu Kärk. (Pelt.). — Rauteinm Ruok.<br />

(Link.). — Rautiainen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Rautiainen koivu<br />

.Jääski, Lemj). (Valle). —Rautiaiskoivu Nyi. 1852, Eur. 1860, Kirvu<br />

(Cant.), Räis., Sakk. (lliit.), Kivenn., Uusik. (Järvi, Silt.), Antr.<br />

(Porkka).—Rau' uskoivu Tuusn.(Räs.).—Rau'uskoju Hov. (I Iiii.).—<br />

Rauvaskoivu Eur. 1860, Perho (Suli.), Virt. (Valle).— Rauvuskoivu<br />

Tohni. (llak.). Pait., Puol., Ristij. (Kyylik.), Tyrn., Utaj. (Metsäv.),<br />

Kuolaj. (Pes.), Kartt. (Suli.), Kuhmon., Uukun. (Valle).—Riippakoivu<br />

Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Luv. (I lerjii.), Sotk., Tyrn.<br />

(Metsäv.). — Solkikoivu J.önnr.K. (lois.) 1860. •— Suokkokoivu<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Suokoivu l.önnr.K. (tois.) 1860. — Tavallinen<br />

koivu Askola (Tynni). — Visakoivu Lönnr.K. (tois.) 1860, Ivauhaj.<br />

(Oland.).<br />

Bidens — Rusokki Lönnr. 1866, -Mela K, 1877 ja 1884, Hook.-Mela<br />

1879, Mela Kp. 1881, 1892 ja 1897. — Takiainen I.önnr. 1866. —<br />

Piinarusokki Lönnr. 18()6.

---

51 Pentti Su/ione/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

Bidens cernuus — Koirankieli Sahal. (Saar.). •— Nuoke-nisokki<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. \8m. — Nuokkiirusokki iMela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Rusokki Sahal. (Saar.).<br />

Bidens radiatus — Litteännijkeröinen rusokki Mela K. 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Bidens tripartitus •— Kaffetpiru Ilm. (Oland.). — Kaffikukka Ilm.<br />

(Oland.). — Kariainen Lönnr.K. (tois.) 1860. •—Karriainen Rautal.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr. \8m. — Keltatahkiainen Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kelta-takiainen Reinh. 1850, Tyrv. (Var.<br />

1854), Eur. 1860. — Kolmijakoinen rusokki Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Pystörusokki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Sika ruoho Antr. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Blechnum spicant — Iso kampasaniainen Hiit.K. — Kampasaniain<br />

Lönnr.K. 1866. — Kampasaniainen Lönnr. 1866, Mela K. 1877<br />

ja 1884.— Voiman kampasaniainen Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Blitum — Muro Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884. — Punamuro<br />

Lönnr. 1866. — Saxan savi ruoho Turku (Tili. 1683).<br />

Blitum capitatum — Mykerömuro Hiit.K. — Mykeröpää-muro<br />

Mela K. 1906. — Punamarja Lönnr. 1866.<br />

Blitum virgatum — Harakan muro Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Harakan-muro Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Harakanmuro<br />

Lönnr. 1866.<br />

Boehmeria nivea — Kiinan ruoho Elf. 1896. — Ramié Elf. 1896.<br />

Boletus — Känsä Tyrv. (Var. 1854). — Kärpäis-sieni Lönnr.<br />

1847. — Kärvässieni Jusl. 1745. — Kääpä Rauma (Reinh. 1850). —<br />

Packula Jusl. 1745. — Pehko Eur. 1860. — Lehemänsieni Kur.<br />

(Oland.).<br />

Boletus bovinus — Keltatatti Sael. 1907. — Lehmäntatti Lönnr.<br />

1866, Sael. 1907. — Tatti Renv.G. 1826, Lönnr. 1866. — Tatti-sieni<br />

Renv.G. 1826. — Yleinen lehmäntatti Ign. 1890.<br />

Boletus edulis — Hepotatti ]\Iela Kp. 1897 ja 1900. — Herkkutatti<br />

Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Sael. 1907. — Lehmän siena Palmstr.<br />

mi. — Lehmän sieni Renv.G. 1823, Lauk. (Reinh. 1850), Eur. 1860.<br />

— Lehmänsieni Lönnr. 1866. —Lehmän tatti Reinh. 1850, Eur. 1860.<br />

— Syömätatti Lönnr. 1866. — Syötävä tatti Ign. 1890.<br />

Boletus elegans — Lehtikuusentatii Sael. 1907.<br />

Boletus felleus — Sappitatti Sael. 1907.<br />

Boletus granulatus — i?usA'o/a//i Ign. 1890, Sael. 1907.

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Boletus luteus — Voitaüi Reinh. 1850, Eur. 1860, Lönnr. 1866,<br />

Ign. 1890, Sael. 1907.<br />

Boletus piperatus •— Äikäiaiti Sael. 1907.<br />

Boletus scaber — Griba V. Karj. (Liro). —Ilepo talli Reinh. 1850.<br />

— Ilepotatii Eur. 1860, Lönnr. 1866, Ign. 1890, Sael. 1907. — Lübö<br />

V. Karj. (Liro). — Oravansieni V. Karj. (Liro). — Oravoinen V. Karj.<br />

(Liro). — Orkkossieni V. Karj. (Liro).<br />

Boletus suaveolens — Raidan känsä Palmstr. 1805, Euv. 1860. —<br />

Raidan kääpä Jämsä, Pohjanm. (Reinh. 1850), Eur. 1860.—Raijan<br />

känsä Orim. (Reinh. 1850, Parv.). — Raijan käsnä Piel. (Reinh.<br />

1850). — Raijan pakkiila Juva (Reinh. 1850).<br />

Boletus suberosus — Jäneksen kääpä Eur. 1860. — Jäniksenkääpä<br />

Lönnr. 1866. — Jänön kääpä Ruov. (Reinii. 1850). — Okkula<br />

Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Tijili-kääpä Viip. (Reinh. 1850), Eur.<br />

1860.<br />

Boletus variegatus — Pehko Sysmä (Reinh. 1850). — Kangastatti<br />

Sael. 1907. — Pilkkutatti Ign. 1890.<br />

Boletus versipellis — Punikkitatti Sael. 1907.<br />

Borassus flabelliformis — Palmyyrapalmii Mela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900. — Viinipalmu Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Viuhkapalmu<br />

Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Borrago officinalis — Purasruoho K iv. 1912. — Ratasteriöinen<br />

Lönnr. 1866. — Rohtopurasruoho Mela K. 1895, 1899 ja 1906. —<br />

Saxan här jän kieli Turku (Tili. 1683).<br />

Botrychium — Käärmeenkukkanen Orim. (Link.). — Lukkuruoho<br />

Lönnr. 1866. — Noidanlukko Lönnr. 1866, Mela K. 1877, 1884,<br />

1895, 1899 ja 1906. — Riienheinä Tuusn. (Räs.).<br />

Botrychium lanceolatum— Suikea noidanlukko Lönnr.K. 1860,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Suikealiuskainen noidanlukko<br />

Hiit.K.<br />

Botrychium lunaria — Kuulava noidanlukko Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Lucku ruoho Turku (Tili. 1683). — Luckuruoho<br />

Jusl. 1745. — Lukkoheinä Hiit. K. — Lukko ruoho Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. —Lukku ruoho Palmstr. 1809, Renv.G. 1823, Reinh. 1850. —<br />

Lukkuruoho Eur. 1860. — Makeinen noidanlukko Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866. — Noidanlukko Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1884,<br />

1892 ja 1897. — Suuteloheinä Nyi. 1852. — Suutarheinä Impil.<br />

(Link.).

---

51 Pentti Su/ione/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

Botrychium lunaria *boreale — Pohjan iioidanliikko Mela K.<br />

1895 ja 1899. — Pohjolan noidanliikko lliit.K.<br />

Botrychium matricariifolium •— Ahoincn noidanliikko Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866. — Tijpäkkä noidanliikko I.önnr.K. 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, K i v. 1912. — Tijpäkkäliiiskainen noidanlukko<br />

liiit.K.<br />

Botrychium simplex — Yksinkertainen noidanliikko Mela K. 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Botrychium ternatum — Ahon noidanliikkoMch\ K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. m2. — Äho-noidanliikko Iliit. K.<br />

Botrychium virginianum — Virginian noidanliikko Lönnr.K.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Bouteloiia — Gramnuiheinä Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. —<br />

Moskiitloheinä Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Bovista lycoperdon •— Maanmima Sael. 1907. — IJkonkuiikiinm<br />

Sael. 1907.<br />

Bovista nigrescens'—Miislahtava maanmima Ign. 1890. —Niirniikiiiikiinen<br />

Sael. 1907.<br />

Brachypodium — Aroliiste Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Brachypodium distachyum — Harvalähkyläinen aroliisle liiit.K.<br />

Brachypodium pinnatum — Aroluslc Lönnr.K. 1860 ja 1866, —<br />

Kankea aroliisle .Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Brachypodiumsilvaticum - - Veltto aroliisle IMela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912.<br />

Brassica - - Caali Tnnt. 1668, l^^lor. 1()83 ja 1708. — Kaali Jus!.<br />

1745, Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866, Ilook.-Mela 1879, Mela K. 1877 ja<br />

1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — PtV/ict.s? Laili. (Stierw.<br />

1755).<br />

Brassica campcstris — Ilarakannaiiris Sääksni. (Suh.). — Koiranislunnainen<br />

Orim. (Link.). — Koiran nauris Lammi (Reinh.<br />

1850), Kur, 1860, •— Koirannauris Lönnr,K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866, Luv, (Herrn,), Nast, (.Järvi), Kärk. (Pc\t.). — Laukka [hedelmä]<br />

Rov. (Iliit.). —Narska Jyv. (Reinh. 1850). — Narsku Lauk. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860, Pielav. (Iluusk.), Maan,<br />

(Roiv.), Rautal. (Pak.), Kartt, (Suh.), — Narskuheinä Lönnr, 1866,<br />

Pielav. (Iluusk.), Virt. (Luot.). — Pamppuheinii Sakk. (Iliit.),—<br />

Peltokaali Lönnr,K, 1866, Lönnr, 1866, Hook.-Mela 1879, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv, 1912, Orim, (Link.), — Pitkäsen-kylvö

---

Aiiiiales Botaiiici Socictatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. G9<br />

Löniir.K. (tois.) 1860. — Pitkäsen-palko Löiiiir.K. (tois.) 1860. —<br />

Piikäseiipalko Rauma (Valle). — Ukkosen kukkanen Karin., .Martt.,<br />

Pöyt., Tarv. (Luot.). •— Ukonnakris Häis. (lliit.). — Ukonnauris<br />

Suon. (YI.), Häis. (Iliit.). — Varpusen-nauris J.önnr.K.(tois.) 1860. —<br />

Varpusennauris Ikaal. (Björk.). — Villinauris Kisko (Valle).<br />

Brassica cainpestris f. annua — Kesänaurisrapsi Elf. 1896, I liit.K.<br />

Brassica campestris f. oleifera — Talvinaurisrapsi l^lf. 1896,<br />

Hiit.K.<br />

Brassica campestris v. rapa —Hiirenhäniä Rauma (Ileinli. 1850).<br />

— Juntti lläme (Reinh. isöO). — Juurikka Häme (Reinh. 1850). —<br />

Kask' nakris Rais. (Iliit.).'—Knagris V. Karj. (Liro). •— Maatiainen<br />

Juva (Reinh. 1850)."— Maalinen Juva (Reinh. 1850). — Moiliainen<br />

Reinh. 1850. •—Naaris Rauma (Reinh. 1850), Kartt. (Suh.). —Nagris<br />

V. Karj. (Liro).—iVrt/crei Turku (Reinh. 1850).—Nakris Räis. (1 liit.).<br />

— Naaris Keit., Pielav. (lluusk.). —Napakka Reinh. 1850. —Naurei<br />

Rauma (Reinh. 1850). — iVan/is Sehr. 1637, Tunt. 1668, Turku (Till.<br />

1683), .Tusl. 1745, Laih. (Stiervv. 1755), (ian. 1788 ja 1829, Vir.<br />

1827, Lönnr. 1817, Turku (Reinh. 1850), Ahlq. 1866, Gen. 1881,<br />

Hook.-.^Iela 1879, Mela K. 1884, 1895, 1899 ja 1906, .Alela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Klf. 1896 ja 1921, Keit., Pielav.<br />

(Huusk,), Puol. (Kyyhk.), Sotk. (Metsäv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.),<br />

Kartt., Perho (Suh.), Loi)i)i (Tikka). — Nduril A^r. —Palonauris<br />

Keit., Pielav. (Iluusk.). — Peltonakris Räis. (Iliit.).— Puras<br />

nauris Häme (Reinh. 1850).—Rehunauris {— turnipsi). Hiit.K.—<br />

Viljelty nauris Kiv. 1912.<br />

Brassica elongata •—Hoikkalituinen kaali Hiit. K.<br />

Brassica lanceolata — Sareptan sinappi Mela K. 1906. •— Sareptasinappi<br />

Elf. 1896.<br />

Brassica napus — Gottlandin nauris Turku (Tili. 1683). — Juntti<br />

Karin., Martt., Pöyt., Tarv. (Luot.). — Juurikas Pori (Luot.). —<br />

Juuriska Karin., Lieto, ]\Iartt., Pöyt., Tarv. (Luot.). — Nauris<br />

Renv.G. 1826. — Pitkä nauris Turku (Tili. 1683). — Räätickä Kosk.<br />

1917. — Räätikkä Karin., Martt., Pöyt., Tarv. (Luot.), Vähäk.<br />

(Oland.). — Sinicka Kosk. 1917. — Turnipsi Lönnr. K. 1866.<br />

Brassica napus f. annua — Kesälantturapsi Elf. 1896, Hiit. K.<br />

Brassica napus f. oleifera — Talvilanlturapsi Elf. 1896, Hiit. K.<br />

Brassica napus v. napobrassica — Bnjlvä V. Karj. (Liro). —<br />

dikka Turku (Reinh. 1850). — Junti Hei. 1838. — Juntti Lönnr.

---

51 Pentti Su/ione/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

1847 ja 1856, Loim., Uusim. (Reinh. 1850). — JuW/i Som. (Reinh.<br />

mO). — Juuri-kaali Reiiv.Cx. 1823.—Juuri/casPori (Reinh. 1850).—<br />

Juurikka Renv.G. 1826, Hei. 1838, Rauma (Reinh. 1850), Lönnr. 1856.<br />

— Juuriska Hei. 1838, Lönnr. 1847 ja 1856, Myn., Uusim. (Reinh.<br />

1850), Lönnr. 1866, Almq. 1890, Caj. 1902.—Lanttu Renv.G. 1823,<br />

Lönnr. 1847, Hämeeni., Inkm., Karjala, Loht., Savo (Reinh. 1850),<br />

Mela K. 1884, 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1877,1884,1892, 1897 ja<br />

1900, Tgn. 1890, Almq. 1890, Kiv. 1912, Asikk., Hauho, Hausj.,Holl.,<br />

Jan., Lammi (Tunk. 1913), Pieks. (Rorg), Kuhm. (Hag.), Keit.,<br />

Pielav. (Huusk.), V. Karj. (Liro), Kartt., Perho (Suh.), Vähäk.<br />

(Oland.). — Rätteri Torn. (Reinh, 1850). — Räätikkä Renv.G. 1826,<br />

Hei. 1838, Jyv., Merik., Ruov., Tamp., Vaasa, Vähäk. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr. 1856, Kiv. 1912, Tunk. 1913, Akaa, Ruov., Sääksm. (Suh.).<br />

— Räätikäs Huitt. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Mets., Nakk.<br />

(Tunk. 1913). — Rölkä Salmi (Pes.). — Sinikka Hel. 1838, Reinh.<br />

1850, Lönnr. 1856, Karjal. (Lind.). — Tavallinen lanttu Hiit. K. —<br />

Turnipsi Mela Kp. 1877. — Viljelty lanttu Kiv. 1912.<br />

Brassica oleracea— Caali Agr. 1551, Sehr. 1637, Jusl. 1745. —<br />

Caalincupu Jusl. 1745. — Juntti Renv.G. 1823. — Juuri kaali Hei.<br />

1838. — Juurikka Renv.G. 1823 ja 1826. — Kaali Sehr. 1637, Renv.<br />

G. 1823, Gan. 1829, Hei. 1838, Katt., Rauma (Reinh. 1850), Ahlq.<br />

1866, Gen. 1881, Almq. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Elf. 1896,<br />

Caj. 1902, Kiv. 1912, Elf. 1921, Karjal. (Lind.), Perho (Suh.), Loppi<br />

(Tikka). — Kaalin kupu Loht. (Reinh. 1850). — Kaalinpäilä Katt.<br />

(Reinh. 1850).—XeräA-aa/i Lönnr. 1847, Rauma (Reinh. 1850), Kosk.<br />

1917. — Koalj Keit., Pielav. (Huusk.). — Kualj Keit., Pielav.<br />

(Huusk.), Kartt. (^uh.). — Kupukaali Vir. 1827, Lönnr. 1847, Ruov.,<br />

Tamp. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854). — L(/n//u Renv.G. 1823. —<br />

Pääkaali Vir. 1827.<br />

Brassica oleracea f. acephala — Caali Turku (Tili. 1683). — Lehtikaali<br />

Mela K. 1884, 1895, 1899 ja 1906, Elf. 1896 ja 1921, Kiv. 1912.<br />

Brassica oleracea f. botrytis — Kukkaiskaali Mela Kp. 1892, 1897<br />

ja 1900. — Kukkakaali Lönnr. 1847, Mela K. 1884,1895,1899 ja 1906,<br />

Elf. 1896 ja 1921, Kiv. 1912. — Parsakaali Elf. 1896. — Plornu caali<br />

Turku (Tili. 1683).<br />

Brassica oleratrea f. capitata — Kerä-kaali Renv.G. 1823. — Keräkaali<br />

Lönnr. 1866. — Kupukaali Renv.G. 1823, Lönnr. 1866, Mela<br />

K. 1884, 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1884,1892,1897 ja 1900, Elf.

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

189G ja 1921, Kiv. 1912. — Punakaali Ign. 1890, Elf. 189G, Miit.K.<br />

— Pää-caali Turku (Till. 1C83). — Pääcaali Tunt. 1G68. — Pääkaali<br />

Lönnr. 1866. — Sokeritoppakaan Elf. 1896. — Valkeakaali Lönnr.<br />

1866. — Valkokaali Ign. 1890, Elf. 1896, Iliit. K.<br />

Brassica oleracea f. gemmifera — Brüsselikaali Elf. 1896. — Drijsselinkaali<br />

Hiit. K. — Rmisiikaali Reinh. 1850, Mela K. 1881, 1895,<br />

1899 ja 1906, Elf. 1896 ja 1921, Kiv. 1912. — SinikaaliRemh. 1850,<br />

Eur. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Brassica oleracea f. gongylodes —Juuri caali Turku (Till. 1683),<br />

Wein. 1930. — Kaalirapi Elf, 1896 ja 1921. — Kyssäkaali Mela K.<br />

1884, 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Brassica oleracea f. sabauda — Savoijikaali Elf. 1921. — Savoijinkaali<br />

Iliit. K. — Savoijikaali Mela K. 1884, 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Sauoijkaali Elf. 1896. — Wirsingkaali Elf. 1896 ja 1921. —<br />

Virsinki Mela K. 1884, 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

ßraya alpina — Tunturilitukka Mela K. 1906.<br />

Braya supina — Kalkkilitukka Iliit. K.<br />

Briza maxima — Isoräpelö Iliit.K. — Suuri räpelö Mela K. 1906.<br />

Briza media — Jänes ruoho Renv.G. 1823, Reinh. 1850. — Jänesruoho<br />

Jusl. 1745, Lönnr. 1847, Eur. 1860. — Jänexen ruoho Turku<br />

(Till. 1683), Hel. 1838. — Jänisheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Jänisruoho<br />

Lönnr. 1866. — Niiiiijräpelö INIela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

m2.—Räpelö Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja<br />

1884, Almq. 1890. — Värisemisen-ruoho Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Briza minor — Pikkuräpelö Mela K. 1906.<br />

Bromus — Katiara Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884. — Kauraruoho<br />

Lönnr. 1866. — Luste Turku (Till. 1683), Laih. (Stiervv. 1755).<br />

Bromus arvensis — Pijörtänö-kattara Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895 ja 1899. — Pi/ör/änöA-a//ara Mela K. 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Bromxis asper — Karkea kattara Mela K. 1906. — Lehtokatlara<br />

Iliit. K.<br />

Bromus brizaeformis — Räpelökattara Lönnr. 1866.<br />

Bromus commutatus — Yaihdo skattar a Iliit. K.<br />

Bromus erectus — Pysty kattara Mela K. 1906.<br />

Bromus inermis — Varukseton kattara Iliit.K. — Varuton kattara<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Bromus japonicus — Japanin kattara Iliit. K.

---

72 Pentu Suhonen, Suomalaiset kasviiinimet.<br />

Bromus macrostachys •— Isolähkijläinen kallani Iliit. K. — Isoiähkäineii<br />

kallar a Mela K. 190C.<br />

Bromus rnadritensis •— Madridin kallara Iliit. K.<br />

Bromus mollis •— Nurmikallara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Löiiiir.<br />

1866, Aml.-Salon. 1870 ja 1876, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Pehmeäkaltara lliit.K.<br />

Bromus racemosus •— Tertliikallara lliit.K.<br />

Bromus secalinus •—Hanhen kaura Heinh. 1850, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. — Hanhenkaura Kur. ISGO. — Iliirenrnis Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Ihmiskattara Uusik. (Paulali.). —<br />

Kaora heinä ,Jor., Keur. (Heinh. 1850). — Karhiinkaura Lönnr. 1866.<br />

•—/vttsper Kont. (Mctsäv.). —Kasperheinä Kont. (Metsäv.). —Kasperruis<br />

Tuusn. (Räs.). — Kastari Parikk., Sääni. (Reinh. 1850),<br />

Nyi. 1852, Lönnr. K. (tois.) I860, Eur. 1860, Sort. (Unk.). — Kallara<br />

Inkm., Viip. (Reinh. 1850), Kur. 1860, Kirvu (Cant.), Rais.,<br />

Sakk. (Miit.). — Kauraheinä Utaj. (Metsäv.). — Kurenkaiira<br />

Kartt. (Suh.).<br />

Liisle Turku (Tili. 1683), Hell. 1789, Lönnr.K. (tois.) 1860, Ruov.,<br />

Ylöj. (Hela), Luv. (Herm.), Raunia (Laurin.), Karjal. (Lind.), Orim.<br />

(Link.), Utaj. (Metsäv.), Jan. (Luot.), Vihti (Wecks.), Ruov. (Miett.L.),<br />

Kauhaj. (Oland.), Askola (Tynni). — Liisleheinä Lönnr. 1866, Kartt.<br />

(Suh.). •— Lasti Kisko (Valle). —• Lustus Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Lustus heinä Loht. (Reinh. 1850). — Ripsikallara Lönnr. K.(tois.)<br />

1860. — Ruislmnä Eur. 1860, V. Karj. (Liro). — Ruiskallara<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860, Lönnr.<br />

1866, Alniq. 1890, lliit.K. — Ruiskaura Utaj. (Metsäv.). -- Ruistuste<br />

Schart. 1831, Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. —<br />

Rukiinkaura Sotk., Utaj. (Metsäv.), Oul. (Parv.). - Rukkiin huorpoeka<br />

Kont. (Metsäv.), •—Rukkiinkaura Pait., Puol., Suom. (Kyyhk.),<br />

Utaj. (Metsäv.), Kang. (Valle). — Talavikaara Maan. (Roiv.), Kartt.<br />

(Suh.). — Talavikaura Keit., Pielav. (Huusk.), Kur. (Oland.). —<br />

Talvikaura Pielav. (Huusk.), Kartt. (Suh.).<br />

Bromus squarrosus — Kierrevihneinen kallara Hiit.K.<br />

Bromus sterilis •— Hiekkakatlara Iliit. K.<br />

Bromus tectorum — Katlokaltara Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Bromus unioloides — Lilleätähkijläinen kallara Hiit.K. — Lilteätahkäinen<br />

kallara Mela K. 1906.<br />

Bromus villosus — Villakarvainen kallara Hiit.K.

---

Aiinales Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. Ill<br />

Bryonia — Coiran marial Tunt. 1668. — Koiraiuiauris Mela Iv.<br />

1877 ja 188 1. — Siannaiiris Lonnr. 1866.<br />

Bryonia alba — Koirannaiiris Lonnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Almq. 1890. — Valkea koirannaiiris Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Bryonia dioeca — Punainen koirannaiiris Mela K. 1906. — Punamarjainen<br />

koirannaiiris Iliit.K.<br />

Bryophyta[Grimmiaym.]. — Kivenkarpeila Sakk., Vuoks.(Miit.).<br />

— Karpeet sekä sammalien että jäkälien yleisnimi: Sakk. (I liit.), tarkoittaa<br />

vain jäkäliä: Räis. (Iliit.).<br />

Bryum — Kurenkauroi Sakk. (Iliit.). — Linnunoras V.Karj.<br />

(Liro). — Mallosammal Lönnr.K. 1860. •—Variksenruis V.Karj. (Liro).<br />

Bucldoe — Biiffaloheinä ^Ichi Kp. 1892 ja 1897. —Puhveliheinä<br />

Mela Kp. 1900.<br />

Biilliarda aquatica -— Paunikko Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1877 ja 1884, Kiv. V.)]'!. —Vesi paunikko Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906.<br />

Bunias orientalis — Iläinen ukonpalko Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

— Ukonpalko Lönnr.K. I860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja<br />

1884, Almq. 1890, Kiv. 1912.<br />

Buphthalmiim speciosum — Komea aurimjontähii Iliit.K.<br />

Bupleurum odontites •— Kapeasiiojuksinen jänonpulki Iliit. K.<br />

Bupleunim protractum — Jänönputki Alela K. 1906. — Koruapuiki<br />

Lönnr. 1866. — Siiippolehtinen jänönputki Iliit.K.<br />

Butea frondosa — Plosopmi Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Butomus umbellatus — Härkinheinä Muol. (Merik. 1929). —<br />

Härtsijkkäkukka Muol. (Merik. \929).—Rimpi Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892,1897 ja 1900.<br />

•— Rimppi Reinh. 1850. — Ruoko Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sarjarimpi<br />

Mela K. 1895,1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Sarpa Ilaapaj. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Sarpakukka Tyrv. (Var.<br />

1854).<br />

. . Buxbauinia — Käensammal Lönnr.K. 1860. — Rapasammal<br />

Lönnr. 1866.<br />

Buxus aculeatus — Puksi Lönnr. 1847.<br />

Buxus sempervirens — Alativihreä koiranpuu Iliit.K.<br />

Cactaceae — Kaktus Kartt. (Suh.). — Karuakaktus Karit. (Suh.).<br />

— Vanhapoika Kartt. (Suh.).

---

51 Pentti Su/ione/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

Caesalpinia echinata — Bresiljapuu Mela Kp. 1884, 1892, 1897<br />

ja 1900, Elf. 1921. — Veripokka Lonnr. 1866.<br />

Cakile maritima — Merenrantasinappi Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906. — Rantasinappi Lonnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1877 ja 1884, Kiv. 1912.<br />

Calamagrostis — Isoo kasiikaist Kärk. (Pelt.). — Jiioliainen Kont.<br />

(Metsäv.). — Karkia sara Rist. (Silt.). — Kasteheinä Vihti (Wecks.).—<br />

Kastikain Orim. (Link.). — /Ca.s/i/cas Sakk. (Hiit.), Utaj. (Metsäv.). —<br />

Kastikka Mela K. 1877 ja 1884, Ign. 1890, xMela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900, Ruov., Ylöj. (Hela), Rants. (Tuokk.). — Korpkasiikain Orim.<br />

(Link.). — Kijtönioho Askola (Tynni). — Leveelehlist kastikaist Kärk.<br />

(Pelt.). — Niittykastikainen Pad. (Böök). — Nurmikas Kont. (Metsäv.),<br />

Kartt. (Suh.). — Ohraheinä Utaj. (Metsäv.), Kang. (Valle). —<br />

Rijti Ii (Metsäv.). — Sara Kont. (Metsäv.), Rist. (Silt.). — Saraheenä<br />

Kenn. (Pynn.). — Saraheinä Sakk. (Miit.), Kartt. (Suh.), Kärk. (Pelt.).<br />

— Saramirmi Kartt. (Suh.). — Salalaiva Kartt. (Suh.). — Seärniirmikas<br />

Kont. (Metsäv.). — Taarna Kisko (Valle). — Rantakasiikka<br />

Lönnr. 1866.<br />

Calamagrostis acutiflora [G. arundinacea X epigea] — Teräväkukkainen<br />

kastikka Mela K. 1899.<br />

Calamagrostis arundinacea — Ahdekastikka Lönnr.K. 1860,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Juoliainen<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kassikkaiset V. Karj. (Liro). — Räiskeinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Saraheinä Ruok. (Link.), Salmi (Pes.). —<br />

Taarna Lönnr. 1866.<br />

Calamagrostis chalybaea — Metsäkastikka Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Calamagrostis deschampsioides — Lauhakastikka Mela K. 1906.<br />

Calamagrostis epigea — Haavaheinä Perho (Suh.). — Hiekkakastikka<br />

Mela K. 1906, Kiv. m2. — Kahila Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kastikas Sakk. (Miit.). — Kastikka Lönnr.1866. — Kastikkaisia<br />

Sakk. (lliit.). — Maakastikka Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895 ja<br />

1899. — Näkisara Kauhaj. (Oland.).—Ohraheinä Utaj. (Metsäv.).<br />

— Rautaheinä Keit., Pielav. (liuusk.). — Rijti Utaj. (Metsäv.). —<br />

Saraheinä Sakk. (lliit.), Maan. (Roiv.).— Satalatvikas Maan. (Roiv.).<br />

— Seärimirmi liyr. (Kyyhk.).<br />

Calamagrostis gracilescens — Hento kastikka Kiv. 1912. — Hentokastikka<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.

---

Annales liotanici Socielatis Vanamo. 'Ioni. 7. N:o 1. 75<br />

Calamagrostis halleriana — Törmäkaslikka Lonnr.K. 18G0 ja<br />

I8()(j, Lönnr. IXOü.<br />

Calamagrostis hartinauiana arimdiriacea X lanceolaLa] —<br />

Harlmaimin kastikka Löiinr.K. 18(50, Lönnr. 186G, I\It>la K. 1899.<br />

— Rantakastikka I.önnr.K. 1800.<br />

Calamagrostis lanceolata — llaararuolio Lönnr.K. (tois.) 1800. —<br />

Haarariioko Lönnr.K. (tois.) 1860. — Lehlikaalikka Lönnr,K. 1860 ja<br />

ISOG, Lönnr. 18(5(5, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Calamagrostis lapponica — Lapin kastikka Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. ~ Lapinkastikka Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866.<br />

Calamagrostis phragmitoides — Ilelpeliihta Enont. (Link.). —<br />

Kastikas Sakk. (I liit.).—Kastikasnurmi Pnol. (Kyyhk.). — Moarijli<br />

Pait. (Kyyhk.). — Ohraheinä Kuolaj. (Pes.). — Ruokokastikka<br />

Lönnr.K. 18(50 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Saraheinä Tuusn. (Häs.). — Satalaivikas Maan.<br />

(Hoiv.).<br />

Calamagrostis stricta — Liihtakastikka Lonnr.K. 1860 ja 1866,<br />

l.önnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Ohraheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Raiitalaiiha Ilm. (Oland.).<br />

Calamagrostis strigosa [C. epigea x stricta] — Sinervökastikka<br />

Lönnr.K. 1860 ja 18(56, Lönnr. 1866, Mela Kri895 ja 1899.<br />

Calamintha acinos ~ Kenltäkäenmintlii Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906. — Käen minttu Jusl. 1745. — Käenminttu Eur. 1860, Lönnr.K.<br />

18(50 ja 18()6, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Kiv. 1912.<br />

Calamodendron — Kortepuu Mela Kp. 1892 ja 1897.<br />

Calamus — Rottinki Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Rottinkipatmu<br />

Mela Kp. 1892 ja 1897, Almq. 1890.<br />

Calandrinia Menziesii —• Etelän sailio 1 liit.K.<br />

Calathea— Lepo Kartt. (Suh.).— Marita Oul. (Parv.). —Tippalepu<br />

Kartt. (Suli.).<br />

Calceolaria —• Tohvelikukka Lönnr. 1866, Hiit. K., Kartt. (Suh.).<br />

Calendula officinalis — Casvanut plomnui Turku (Tili. 168.'i). —<br />

Enkerlummi Kuhm. (llag.). — Ingenbloomu Karkku (Luot.). — Ingerlumnii<br />

Kartt. (Suh.). — Ingerluumi Kcit., Pielav. (Muusk.). — Kasvanut<br />

plommu Jusl. 1745. — Keldacucka Kosk. 1917. — Kellakukka<br />

Akaa, Sääksm. (Suh.), Orim.(Link.), Iitti, Kuru (Luot.). —Keltaruusu<br />

Axn. 1902. — Köyhänkukka Orim. (Link.). — Limjeblumma Tarv.<br />

6

---

76 Peniii Suhonen, Suomalaiset kasviiininict.<br />

(Luot.). — Lingerlumma Picks. (Borg), Virt. (Luot,), Rautal. (Pak.).<br />

— Lnmukka Lönnr. 186B. — Oljenakiikka Ylist. (Miett.L.). — Rimnieklununi<br />

Mäntyli. (Luot.). —-Ringanlummaliüapai., Ii (iVletsäv.). —<br />

Ringelblumii Flor. 1683 ja 1708. —• RingeUiimma Oul. (Parv.). — Ringellummi<br />

Oul. (Parv.), Kartt. (Suh.). — Ringenploomii Tyrv. (Var.<br />

1854). —Ringoni Kuhin., Kuort. (Miett.L.). —Rinkelplumma Hauma<br />

(Valle), Maar. (Tallgr.). — Rinkeplnmma Luv. (Herrn.). — Rinkikukku<br />

Kartt. (Suh.), Loppi (Tikka). — Rinki plonimii Turku (Tili.<br />

1083), Wein. WYM). — Rinkirnusnloi[ta\ Sakk. (Wut.). — Sormuskiikka<br />

Räis. (lliit.). — r(ivallinen kehäkukka Mela K. 1895. 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Calla aethiopica — Aitioopian vehka Mela Kp 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900.<br />

Calla palustris •— Ihmisen vehka Palmstr. 1803. — Lehmänkieli<br />

Lönnr.K. (tois.) 1800. — Levälumpe Oul. (Parv.). — Lummikka<br />

Tohm. (Miett.L.).vehka lliit.K. — Raale Pieks. (Borg),<br />

V. Karj. (Liro). — Raatteenkäpij Utaj. (Metsäv.), Oul. (Parv.). —<br />

Rarakes Kauhaj. (Oland.). — Saippuaraate Muol. (Merik. 1929). —<br />

Siankorva Sort. (Pes.). •— Suojussi Keit., Pielav. (Iluusk.). — Suon<br />

ivehka Turku (Tili. 1083). •— Suopekka Keit., Pielav. (Iluusk.). —<br />

Suovehka Lohja (Ileinr. 1700), Lönnr.K. 1800 ja 1800, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1800, Lönnr. 1800, Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912, Oriin. (Link.). — Vahka V. Karj.<br />

(Liro). — Vehca Jusl. 1745, Laih. (Stierw. 1755). — Vehka Chyd.<br />

1754, Palmstr. 1803, Henv.G. 1820, Gan. 1829, Lönnr. 1847, Heinh.<br />

1850, Tyrv. (Var. 1854), Einig. 1857, Eur. 1800, Lönnr. 1800, Mela K.<br />

1877 ja 1884, Almq. 1890, Elf. 1921, Kirvu (Cant.), Häis., Vuoks.,<br />

Sakk. (lliit.), Keit., Pielav. (Iluusk.), Karjal. (Lind.), Orim. (Link.),<br />

V. Karj. (Liro), Kont. (Metsäv.), Kur., Uusik. (Paulah.), Maan.<br />

(Roiv.), Kartt. (Suh.), Loppi (Tikka), Kisko, Uukun. (Valle), Vihti<br />

(Weeks.), Suon. (Yi.), Kärk. (Pelt.), Tuusn. (Räs.), Kauhaj. (Oland.),<br />

Ker., Rantas. (Salov.), Askola (Tynni). — Wehka Knorr. 1833. —<br />

Vehkaheinä V. Karj. (Liro). — Vehkajuuri Violav. (Iluusk.).— Vehkankäpij<br />

Pyh. (Miett.L.). ~ Vehkanlehli Sakk. (lliit.). — Vehma<br />

Lönnr. 1847, Loht. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1800.<br />

Callistephus chinensis — Asteri Oul. (Parv.). — Kiinalainen tarhaasteri<br />

Mela K. 1900.<br />

Callitriche •— Ilarsuheinä Pielav. (Iluusk.). — Vesiruoho Orini.<br />

(Link.). — Vesisamnial Oriin. (Link.).

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Callitriche autumnalis — Sijksijinen vesilähti Lünnr.K. 1860 ja<br />

18()(), Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Vesilähti Mela K.<br />

1881, .Mela Kp. 1881.<br />

Callitriche hamulata •— KaksikärJdneii vesitäliii Iliit.K.<br />

Callitriche polymorpha — Monimuotoinen vesilähti Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Mela Kp. 1897 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Callitriche stagnalis — Kesäinen vesilähti Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

— Läläkkö-vesilähli Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Callitriche verna — Keväinen vesilähti J.önnr.K. 1860 ja 1866, Mela<br />

K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Calluna vulgaris — Ahokanarva Virt. (Valle), Kont. (Mctsäv.). —<br />

Ahokanerva V. Karj. (Liro). — Canerva Jusl. 1745, Haart. 1759. —<br />

Cangas canerva Turku (Tili. 1683), Flor. 1683 ja 1708. --- Harakanmarja<br />

Sahal. (Sain.). — Haiilajaiskukka Pello (Miett.L.). — Kalliokanerva<br />

Suon. (YI.). — Kananjalkoja Pirkk. (Keinh. 1850). — Kanarva<br />

Lohja (I leinr. 1766), Savo-Karj. (Reinh. 1850), Kont. (Metsäv.),<br />

Maan. (Uoiv.), Alaj., Kartt., Perho (Suh.), Lerap. (Valle). Kanariva<br />

Köpp. 1888. — Kanarvi Verinl. (Saal.). — Kanarvo Miin.<br />

(Valle). — Kanavrikko V. Karj. (Liro). — Kanelvarsi Karjal. (Lind.).<br />

— Kanerva Palnistr. 1803, Reiiv.G. .1823, Hei. 1838, Lomir. 1847,<br />

Ask., Jämsä, Läng., Nurmij., Rauma, Piel, Teisko (Reinh. 1850),<br />

.Jal. (Bäckm. 1851), Elmg. 1857, Eur. 1860,'Lomir. K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Gen. 1881 ja 1885, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Ign. 1890, Kirvu (Cant.), Ikaal. (Björk.), Kuhm.<br />

(Ilag.), Rov., Rais., Sakk., Vuoks. (Iliit.), Puol., Ristij. (Kyyhk.),<br />

Et.Pohj. (Juslin), Utaj. (Korh, Metsäv.), Karjal. (Lind.), Orim.,<br />

Ruok. (Link.), Kemp., Muhos, Tyrn. (Metsäv.), Kur. (Paulah.),<br />

Artj. (Rap.), Antr. (Porkka), Konn. (Pynn.), Maan. (Roiv.), Rist.<br />

(Silt.), Loppi (Tikka), Rauma, Uukun. (Valle), Vihti (Wecks.),<br />

Suon. (YI.), Park. (Paas.), Kärk. (Pelt.), Tuusn. (Räs.), Kartt.<br />

(Suh.), Kauhaj., Kur. (Oland.), Askola (Tynni), Kemi (Rant.). —<br />

Kanervas Kisko (Valle). — Kanervo Sotk. (Kyyhk., Metsäv.).<br />

K amj askanarv a Keit., Pielav. (Muusk.), Perho (Suh.), Kang.<br />

(Valle). — Kangas-kanerva Palmstr. 1803, Köpp. 1888. — Kangaskanerva<br />

Renv.G. 1823, Lönnr. 1847, Ilaapaj., Loht., Tyrv., Viip.<br />

(Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Kosk. 1917, Rais. (Hiit.),<br />

Pielav. (Iluusk.), V. Karj. (Liro), Kemp., Muhos, Tyrn., Utaj. (Metsäv.),<br />

Oul. (Parv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Rants. (Tuokk.), Ker.,

---

78 Pentu S/z/ione/jj Suomalaiset kasvinniinet.<br />

Rantas. (Salov.), Kemi (Hant.). — Kangasärviä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Eur. 1860. — Kannabro Salmi (Pes.). — Kannarv Ahvenj.<br />

(Valle). — Leonf Luottoj. (Roiv.). — Mmkanarva Tohm. (Hak.),<br />

Viri. (yvi\\€).—Mäkikanerva Kur. (Paulah.), Peräs., Ylist. (Miett.L.).<br />

— Nummen uarsi Renv.G. 1826, Hei. 1838, Reinh. 1850, Eur. 1860.<br />

— Niimmenvarsi Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönur. 1866. —Niimmevars<br />

Rym. (Hellev.). — Palokanerva Sod. (Vest.). — Puola Sehr. 1637. —<br />

Siekki Lönnr.K. (tois.) 1860. — Siekkilö Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tavallinen<br />

kanerva Almq. 1890, Hiit.K. — Vaaravarpu Socl, (Tikka). —<br />

Virveläheinä Kitt. (Hust.). — Virvilä Socl. (Tikka).<br />

Calluna vulgaris v. alba — Valakoonen kanerva Kur. (Oland.).<br />

Caltha palustris .— Bulhukka V. Karj. (Liro). — Ilauenkukka Oul.<br />

(Parv.). — Ilelluntaikukka Paav. (Miett.L.). — Jokikukka Kauhaj.<br />

(Oland.). — Kelda kukka Palmstr. 1804, Hei. 1838. — Kelta Reinh.<br />

1850. — Keliaherukka Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kelta<br />

tukka Hei. 1838. — Keliakukka Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866, Haapaj., Kalaj. (Miett.L.), Uusik., Kivenn.<br />

(Järvi, Silt.), Ristij. (Kyyhk.), Maan. (Roiv.), Rants. (Tuokk.). —<br />

Keliasavike Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kelta saviruoho<br />

Reinh. 1850,—Keltavuokko Myrsk., Pukk. (Hagf.). — Keväänesikko<br />

Tuusn. (Räs.). — Kevälherukka Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

— Kirren kukka Kitt. (Miett.L.). — Kirsikankukka Oul. (Metsäv.).<br />

— Kirsikka Oul. (Metsäv.). —Kirsikukka Haapav. (Metsäv.), Oul.<br />

(Parv.), Vihanti (Miett.L.). — Klupu kukka Torn. (Reinh. 1850). —<br />

Konnankorva Sahal. (Saar.), Kylm. (Suli.), Punkal. (Jaakk.), Alast.<br />

(Luot.). — Konnankukka Lönnr. 1866. — Kuoleman kukka Ker.<br />

(Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Korpilumme<br />

Keit. (Huusk.). — Kursukukka Tyrn. (Miett.L.). — Kijlmä kukka<br />

Karjala, Viip. (Reinh. 1850). — Kylmäkukka Lönnr. 1847, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Eur. I860, Lönnr. 1866, Rist. (Silt.), Räis. (Hiit.). —/

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

kukka Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 18t)0, Lönnr. 1860, Rist. (Silt.),<br />

]\läntyh. (Luot.). — Lohen kukka Simo (Hcinh. 1850). — Lohenkukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Ii (Metsäv., Mictt.L.). —<br />

Lohenkukkanen Kemi (Rant.). —Lohikukka Eur. 1860. —Lomrnakonlehtiä<br />

Kisko (Valle). — Loonankukka Kiikala (Luot.). — Louneenkukka<br />

l.önnr. 1866. — Lullin kukka Vihti (Rcinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) — Lullinkukka Eur. 1860, Jan. (Luot.). — Lullinkukkainen<br />

Karjal. (Lind.), Vihti (Wecks.). — Lumikukka Lönnr. 1847,<br />

l.önnr.K. (tois.) 1860. — Lumme Verml. (Saal.). — Lununeheinä<br />

Sotk. (Metsäv.). — Lummelehti Utaj. (Metsäv.). — Lumpukka<br />

Vuoks. (Iliit.).<br />

Ojarentukka Lönnr. 1866. — Ojarontukka Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Plommunkukka Kauhaj. (Oland.). — Ploomu Isoj. (Miett.L.). —<br />

Ploomukukka Et.Fohj. (Seppä). — Pulpukka Vuoks. (Iliit.). —<br />

Pulpukkainen Vuoks. (Iliit.). —Raniakaali Kitt. (Must.). —Rantakukka<br />

Utaj. (Metsäv.), Ilaapaj., Lapv. (Miett.L.). —Renlukas Luv.<br />

(Herrn.). — Rentukka Tyrv. (Var. 1854), Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

IIook.-Meia 1879, Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, xMela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Ringeblomu Flor. 1683 ja 1708.<br />

— Rondukka Palmstr. 1804, llel. 1838. — Rontukka Renv.G. 1826,<br />

Lönnr. 1847, Eur. 1860, Lönnr. 1866. —Ruunakukka Kivenn., Uusik.<br />

(Järvi, Silt.).<br />

Sammacaneueka Kosk. 1917. — Sammakon kukka Holl., Karkku,<br />

Keur., I.animi, Läng., Van. (Reinii. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Einig.<br />

1857, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Läng., Suod., Virr. (Miett.L.).<br />

— Samniakonkukka Ikaal. (Björk.), Pad. (Böök), Ruov., Ylöj. (Mela),<br />

Kuhni. (Mag.), Lanimi(Jääsk. E.), Tanip.(Laht.), Kuru (Laur.), 1 laapav.<br />

(Metsäv.), Mult. (Miett.K.), Sahal. (Saar.), Teisko (Sir.), Lemp.<br />

(Sneck),Akaa, Ruov., Sääksm.(Suh.), Suon.(YI.), Asikk., IIein.,.Ian.,<br />

Kuru, Teisko, Velik., Vesil. (Luot.), Kuhmal. (Sahn.), Ruov., Ves.<br />

(Miett.L.). —Sammakon kukkanen Mämeenk. (Miett.L.). —Sammakon<br />

lehtiä Tyrv. (Reinh. 1850). — Sammakon rentukka Tyrv. (Reinh.<br />

1850), Suod. (]\Iiett.L.). — Sammakonrentukka Eur. 1860, Lönnr.<br />

1866, Ruov. (Mela). — Sarkinummi Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sorsan<br />

kukka Orim. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Sorsankukka Myrsk., Fukk. (Magf.), Orim. (Parv.),<br />

Artj. (Rap.), Loppi (Tikka), Asikk., Iitti, Nurniij., Tuus. (Luot.). —<br />

Sorsankukkain Orim. (Link.), Kärk. (Pelt.). ~ Sorsankukkanen

---

80 Pentu S«/jonen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Askola (Tyiini). — Suolumpe Oul. (Parv.). — Siioreiiliikka I liit.Iv. —<br />

Särenkiikka Tuusn. (Räs.), Lej)}). (iMiett.L.).<br />

Tiilvankiikka Haapav, (Metsäv.). — Ukoiilehli Löiinr.K. (tois.)<br />

\8m.— Ukon lumme Hyr. (Reiiili. 1850), Löiinr.K. (tois.) 1860, Rur.<br />

1860. — Ukonlumme Lönnr. 1847, Pait., Puol., Suom. (Kyyhk.),<br />

Utaj. (Korh., Metsäv.), Kont. (Metsäv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.),<br />

Kang. (Valle). — Ukon himmeli Hei. 1838. — Ukon himmel Henv.G.<br />

1826. — Wasickan silmä Turku (Tili. 1683), Jiisl. 1745. — Vasikan<br />

silmä Henv.G. 1826, Hei. 1838, Heinh. 1850, Lönnr.K. 1860, Kur.<br />

1860, Lönnr. 1866. — Vesikiikka Knont. (Link.), Kalaj. (Miett.L.).<br />

— Ves'miis'heinä Sakk. (Hiit.). — Vihikka Lönnr. 1847. — Vilu<br />

kukka Viip. (Ueinli. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ämmän kenkä<br />

Renv.G. 1826, Reinli. 1850.<br />

Calycanthus floridus — Rijijlipeiisas I.önnr. 1866.<br />

Calypso biilbosa — Neidenkenkä Lönnr.K. 1860 ja 1866, J.önnr.<br />

1866, Mela K. 1877 ja 1884. — Neidonkenkä Kiv. 1912. — Pohjan<br />

neidenkenkä Mela K. 1895. — Pohjan neidonkenkä Mela K. 1899 ja<br />

1906. — Pohjolan neidonkenkä Hiit.K.<br />

Camelina •— Kilkopellauas Lönnr. 1866. — Kitupellava Lönnr.<br />

1866, .Mela K. 1877 ja 1884. — Kiiupellavas Lönnr. 1866. — Kivinioho<br />

Lönnr. 1866.<br />

Camelina foetida — Hentoinen kitupellava Lönnr.K. 1866. —<br />

Hento kitupellava Mela K. 1899. — Pirunpellava Nyi. 1852. — Sianpellava<br />

Orim. (Link.).<br />

Camelina linicola — Kitupellava Kiv. 1912. •— Pellon kitupellava<br />

Mela K. 1906. — Peltoinen kitupellava Lönnr.K. 1860.<br />

Camelina microcarpa •—Metsäinen kitupellava Lönnr.K. 1860. —<br />

Tankea kitupellava Lönnr.K. 1866, Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Camelina sativa — Ahdepellava Lönnr.K. (tois.) I860. —Kaljuhko<br />

kitupellava Hiit.K. •— Kitkopellava IUMIV.G. 1823, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Kitkopellavas Lönnr. 1866. — Kitu pellava<br />

Palnistr. 1807, Nurniij. (Reinh. 1850). — Kitupellava Eur. 1860,<br />

Mela K. 1895. — Koiran-pellava Jusl. 1745, Hell. 1789. — Koiranpellava<br />

Lönnr. 1866. —Pelto kitupellava Mela K. 1899. — Toiikoinen<br />

kitupellava Lönnr.K. 1860.<br />

Camellia japonica •— Jaapanin ruusu Almq. 1890, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900. •—Jaapaninruiisu Lönnr. 1866. •—Japanin ruusu

---

Annales liotanici Socielatis Vanamo. 'Ioni. 7. N:o 1. 81<br />

KU. n)2\. — Kamellia Almq. 1800, Mcia Kp. 1892, 1897 ja 1900.—<br />

Sotilas KarLt. (Suh.).<br />

Camellia thca — Tcckasvi i'^ll". 189(). — Tcepcnsas 'Sli.An Kp. 1877,<br />

1881, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Klf. 189f) ja 1921.<br />

Campanula — Aamulähli (vi'j.) Kartt. (Suli.). — llarakanhaltii<br />

riikiin. (Valle), Tiuisn. (Käs.). — Hiiren kukka Torn. (Ueinli. 1850).<br />

— Kamppalulla Kartt. (Suh.). — Katinkello l^^t.Polij. (Juslin). —<br />

Kello Mela K. 1877 ja 188-1, llook.-.Mela 1879, Almq. 1890. — Kellokasin<br />

Askola (Tynni). — Kello kukka l.oim., Tyrv. (Keinli. 1850).<br />

— Kellokukka Lönnr. 1817, Km\ 18()0, Löiim-. 186(), Ikaal. (lijörk.).<br />

Pad. (Höök), Kuhm. (lla^».), Rist. (Silt.). ~ Kelloloi Sakk. (Hiit.).<br />

— Kissan kello l^ur. 18()0. — Kissankello Lönnr. 18-17, Kym. (1 lellev.).<br />

— Kiss(ni kukka Nurniij., Sinu), Väliäk. (Hcinh. 1850). •— Kissinkello<br />

la.Fohj. (.Juslin). — Kur'en kello Mäntyh. (P.einh. 1850). — Kurjen<br />

kello Kenv.Ci. 1823, Ilel. 18:58, Loini. (Keinh. 1850), Tyrv. (Reinii.<br />

1850, Var. 1851), Kur. 18(50. ~ Kurjenkello Karjal. (Lind.), Rauma<br />

(Valle). —Lokkaheinä Lönnr. 18(U). — Melsänmorsian Kartt. (Suli.).<br />

— Punanoriheinä I"^ur. 1800. — Pääskynhallu Pielav. (lluusk.). —<br />

Pääskipi kello Lönnr. 18()f). —Rönsij (vilj.) Kartt, (Suli.). —Rönlys<br />

Kartt. (Suh.). — Sini-kello Lönnr. 18()(). — Sinikello[i] .lusl. 1715,<br />

Lönnr. 18-17, Kur. Tälitikukka Kartt. (Suli.).— Variksenhailu<br />

.lääski (Valle).<br />

Cam])auula aparinoides — Sanunakonkello lliit.K.<br />

Campanula cervicaria — llirvenkello I.önnr.K. 18()0 ja 18()ü,<br />

Lönnr. 18()G, Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. J912. — Hökäheenä<br />

Koiin. (Pynn.). — Ruus'heinä Rais. (Hiit.).<br />

Campanula glomerata - - Jlökä heinä lUMnh. 1850. - - llökäheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 18()0, l.önnr, 18()(). — Kirouslwinä Orini.<br />

(Link.), Iitti (Luot.). — Koiskaheinä Mäntyh. (Luot.). — Kuismanheinä<br />

Kont, (Aletsäv.). — Köhäheinä iMir. 18()0. — Leivien lehdin<br />

kello Turku (Tili. 1683). — Leviänlehdinkello .lusl. 1715. Miehen<br />

ruusuheinä Kirvu (Cant.). — Mies puolinen kuisma Kont. (Metsäv.).<br />

— Norjheinä Sort. (Pes.). —Nuppukukkain Orim. (Link.). —Peurankello<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, .Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912, Loppi (Tikka). — Piäskinhallu Virt. (Valle). — Pääskipi<br />

kello Reinh. 1850, l-:imgr. 1857, Lönnr.K. (tois) 1860, Lur. 1860. —<br />

Rusinakukka Salial. (Sain.). — Rusinankukka Salial. (Saar.). — Huskankukka<br />

Salial. (Saar.). — Ruuslieinä liäis. (Iliit.). — Ruuskukka

---

51 Pentti Su/ione/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

Antr. (Porkka). — Sinikukka Kont. (Metsäv.). — Tontimkiikkain<br />

Orim. (Link.). — Tiipakkaheinä Tolim. (Hak.).<br />

Campanula latifolia — Hevoisen-kello Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Leveälehti Lönnr. 18

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Kisko (Valle), Park. (Paas.), — Lehmänkello Lönnr. IHCO. — Parokello<br />

Rais. (Hiit.). — Sinikello Lönnr. 18G6, Sahai. (vSain.), Loppi<br />

(Tikka), Kisko (Valle). — Suuri kissankello Sort. (Pes.). — Väskijnäkello<br />

Sabal. (Sain.).<br />

Campanula rapunculoides — Vuolienkello Lönnr.K. 1800 ja 18()G,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1809 ja 1906, Kiv. 1912. — Wähei sini<br />

kellot Turku (Tili. 1683), Wein. 1930.<br />

Campanula rotundifolia — Fingerperinkukka Ii (Metsäv.). —Harakan<br />

hattu Hautal. (Heinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ilarakanhattu<br />

Lönnr. 1866, Pieks. (Borg). —Harakan kello Laih., Loht.<br />

(Heinh. 18Ö0). — Harakankello Kur. 1860, KartL (Suh.). — Hiirenkello<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Kuolaj. (Miett.L., Pes.). — Uoku hattu»<br />

Kont. (Metsäv.). — Kello heinä Piel., Viip. (Heinh. 18r)0). — Kello<br />

kukka Pirkk., Rauma (Reinh. 1850). — Kellokukka Sotk. (Metsäv.),<br />

Kartt. (Suh.), Suon. (YI.). — Kellokukkain Orim. (Link.), Kärk.<br />

(Pelt.). —Kellonkukka Utaj. (Metsäv.). — Kirkonkello Verml. (Saal.),<br />

Punkal. (Sim.), Suon. (YI.). — Kissan-kello Palmstr. 1807, Laih.,<br />

Loht. (Heinh. 1850). — Kissankello Eur. 1860, Lönnr. K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 190(),<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912, Rov., Sakk. (Iliit.),<br />

Keit.,Piclav., (Huusk.), Utaj.(Korh., Metsäv.), Pait., Puol. (Kyyhk.),<br />

Sotk. (Metsäv.), Oul. (Parv.), Kuus. (Pes.)', Perho, Kartt. (Suh.),<br />

Loppi, Socl. (Tikka), Kuhmon. (Valle), Kemi (Rant.). — Kissinkello<br />

Kur. (Oland.,Paulah.). — Koirankello Utaj. (Metsäv.). — Kuninkaankello<br />

Oul. (Metsäv.).— Kurenkello Ilaapav., Tyrn., Oul. (Metsäv.).<br />

— Kurenkelloheinä Kartt. (Suh.). •— Kurjen kello Kokem., Nurmij.,<br />

Saar., Tyrv. (Heinh. 1850). — Kurjenkello Kur. 1860, Lönnr. 1866,<br />

Oul. (Parv.), Rants. (Tuokk.).<br />

Lampaankello Lönnr. 1866. —Lehmänkello Akaa (Hellst.), Sakk.<br />

(Iliit.). — Lehmänkellokukka Mult. (Miett.K.). — Naperskaheinä<br />

V, Karj. (Liro). —Nummen kukka Sauvo (Miett.L.). —Pieni kellokukka'Orim.<br />

(Parv.). — Pieni kissankello Sort. (Pes.). —Piäskinhatiu<br />

Keit., Pielav. (Huusk.), Maan. (Hoiv.), Kartt. (Suh.), Virt. (Valle). —<br />

Piäskinkello Keit., Pielav. (Huusk.). — Poro-kello Heinj. (Reinh.<br />

im)), — Poronkello Lönnr.K. (tois.) 1860, Kylm. (Suh.). — P«/ia nor'<br />

heinä Ileinj. (Reinh. 1850). — Pääskijnhattu Hautal., Savo (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) \Hm. — Sappa kello Lapinni. (Reinh. 1850).—<br />

Sappiheinä Reinh. 1850. •— Sappikello I.önnr.K. (tois.) 1860. —

---

84 Penfti Su/ione/j, Suomalaiset kasviiiiiiniet.<br />

Sidiikello Utaj. (Metsäv.). — Sinihelekko ULaj. (Metsäv.). — Sinikello<br />

Palmstr. 1807, Renv.G. 1826, Usk. (Heinli. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 18()0. — Sinikello l

---

Annales Botanici .Societalis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 85<br />

Capparis — Kaprissipcnsas Lönnr, 180G. i<br />

Capsella bursa pastoris — Harakan kuusi Holl. (lU>iuli. ISöO). —<br />

Hiirenkorva J.öniir.K. (tois.) 1860. — Horkkahcinä Koiit. (Aletsäv.).<br />

— Humalaheinä Artj. (l^ap.). — Kakosen juuri .hisl. 1715. •— Kampaheinä<br />

Keit, (I Iiiusk.). — Kampalehti Keit. (1 luusk,). —Kanankumina<br />

Kust. (Luot.). — Kara heinä Hein. (Reinii. KSäO), Kinif^. 1857. —<br />

Karaheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, l^ur. 1860, Lönnr. 1866. — Kesantoheinä<br />

Koit. (1 luusk.). — Kleini ruoho 1 luitt. (Reinli. hSöO). — Koiran<br />

kulli Orim. (lU>inh. 1850), Kur. 1860. — Koirankulli ()rini.(Link.). —<br />

Koiran pellava Jääski, Tanij). (Heinh. 1850), I^ur. 1860.—Koir(Uipcllava<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Lalukka Lönnr.K. (tois.) 1860. —Lavaheinä LUisik. (Paulah.). —<br />

Lehnuinnoriheinä I^önnr.K. (tois.) 1860, luir. 18()0. — Lehmän nor'<br />

heinä .Jääski (Hcinli. 1850). —Leini-ruoho J.önnr.K. (tois.) 18()0. —<br />

Lusikka ruoho Raiital. (Keinli. 1850). •— Lusikka-ruoho I.öjinr. K.<br />

(tois.) 1860. — Lusikkaruoho luir. 1860, Lönnr. 1866. — Luste<br />

Palt. (Kyyhk.). —Lusleheinä Orim. (Link.). - Lutikka heinä Heinh.<br />

1850. — Lulueka heinä .hisl. 1745, Meli. 1773 ja 1789. — Luluekaheinä<br />

llaart. — Lulukka Henv.(;. 1823, Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, And.-Salon. 1870 ja 1876, llook.-Mola 1879, Mela K.<br />

1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, .Mela Kp. 1881, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Kiv. 1912, Loppi {T\kk\\). — lAilukka heinä ]>almstr. 1805, 1 lei. 18:58,<br />

Reinh. 1850. — Lulukka-heinä Uenv.G. 1823.<br />

Maan nousenuin heinä Reinli. 1850. — Maannousema-ruoho<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. •—Maan nousemisen ruoho Turku (Tili. 1683),<br />

Renv.G. 1823. —Maannousemisen ruoho .lusl. 1715. —Maannousuheinä<br />

Rist. (Silt.). — Ma

---

51 Pentti Su/ione/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

18GG. — Sauiheinä V. Karj. (Liro). — Sianrassi Oriin. (Linie.). —<br />

Sätkä heinä Pyliär. (Reinh. 1850). — Säikälieinä Lönnr.K. (tois.)<br />

18()0. — Takku Lepp. (Reinh. 1850). — Tasku Artj., liuitt., Loht.<br />

(Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 18Ü0. — Tasku heinä Ilel. 1838. —<br />

Taskuheinä Orim. (Link.). •— Tasku ruoho Hei. 1838. — Taskunioho<br />

Tyrv. (Var. 1854). — Ukon narsku Jääski (Reinh. 1850), Eur. 1860.<br />

— Ukonnarsku Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Valkolaukka<br />

Maapav. (Metsäv.). •— Valkolemmikki Kartt. (Suh.). — Vihikukka<br />

Sauvo (Miett.L.).<br />

Capsicum annuum — l^askan pippuri Maar. (Taligr.). — Pippuri<br />

Oul. (Parv.). — Turkin pippuri Jul. 1791, — Turkinpippuri Mela<br />

Kp. 1881, 1892,1897 ja 1900, Elf. mm, — Yksivuotinen turkinpippuri<br />

Hiit.K.<br />

Capsicum frutescens — Cöf/cnne-pippu/i Elf. 1896.<br />

Caragana arborescens — Herneppuu Tyrv. (Var. 1854). —<br />

llernepmi Lönnr. 1866. — Palkopuu Sakk. (Hiit.). — Siperialainen<br />

hernepuu Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900, Kiv. 1912, Elf. U)2l. —Siperian hernepuu Almq. 1890. — Siperianherne<br />

Ign. 1890. — Siperian hemes Vähäk. (Oland.). — Siperian<br />

papu Luv. (Herm.).<br />

Caragana frutex •— Eurooppalainen hernepuu Mela K. 1906.<br />

Cardamine — Krassi Mela K. 1877, Lönnr. 1866. — Luhtakaali<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Cardamine amara — Karvaskukka Kauhaj. (Oland.), — Krassi<br />

Ikaal. (Björk.), Suon. (YI.). — Purokrassi Lönnr.K, 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866. — Puroluhtakaali Mela K, 1895, 1899 ja 1906, Kiv,<br />

1912, — Rantarassi Mouh. (Laur.). — Vesikrassi Tyrv. (Reinh, 1850),<br />

— Vesisallatti Kauhaj. (Oland.).<br />

Cardamine bellidifolia — Lapin krassi Lönnr.K. 1860 ja 186(). —<br />

Lapin luhtakaali Mela K, 1895, 1899 ja 1906.<br />

Cardamine hirsuta — Ahokrassi Lönnr.K. 18()0 ja 186(). —<br />

Aholuhtakaali Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912,<br />

Cardamine liirsuta *silvatica —Metsäluhtakaali Mela K, 1895 ja<br />

1899.<br />

Cardamine parviflora •— Luhtakrassi Lönnr.K. 1860 ja 1866. —<br />

Pienikukkainen luhtakaali Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912,<br />

Cardamine pratensis —//fl/7J/nasÅ:«A:/ca Sahal. (Saar.), —Harakankrassi<br />

Leihp. (Sneck). — Ilirvonkukka Lönnr. 1866. — Lsokrassi

---

Annales Botanici .Societalis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 87<br />

J.önnr.K. 1860 ja 1806, Lönnr. 1866. — Iso luhlakaali Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. m2. —Krassi Luv. (Herrn.), Suon. (Yl.), Porn.<br />

(Luot.). — Luhta-kauli Reinh. 1850. — Luhlakaali I.önnr.K. (tois.)<br />

1860, Mela Kp. 1900. — Maakrassi Tyrv. (Var. 1854). — Maan<br />

krassi Holl. (Reinh. 1850), Ehng. 1857, Lönnr.K. (tois.) 1860, Kur.<br />

I860. — Maankrassi Lönnr.K. (tois) 1860, Lönnr. 1866. — Niillu<br />

krassi Palmstr. 1807, Reinh. 1850. — Niittijluhlakaali Miit.K. —<br />

Sallatti Teuva (Miett.L.). — Ukkosen heinä Loht. (Reanh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860.<br />

Carduus — Karhiainen Lönnr. 1866, Mela K. 1860 ja 1866. —<br />

Luhta-kaali Renv.G. 1823. — Odacket Tunt. 1668. — Ohdake Flor.<br />

1683 ja 1708. — Orjan-ruoska Renv.G. 1826. — Pyiin-kaali Renv.G.<br />

1826.<br />

Carduus acanthoides — Piikkikarhiainen Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Piikki-ohdake Lönnr. 1866. — Venäläinen Artj.<br />

(Reini). 1850), Eur. 1860.<br />

Carduus crispus — Horma Kemi (Rant.). — Karhiainen Reinh.<br />

1850. — Karriainen Loppi (Tikka). — Karrike Köyl. (Salm.). — Karviainen<br />

Kort. (Juslin). — Korpiohoke Utaj. (Metsäv.). — Matiska<br />

Kuolaj. (Pes.). — Ohake Sotk. (Metsäv.). — Ohdake Reinh. 1850,<br />

Tyrv. (Var. 1854), Lönnr.K. (tois.) 1860, Oul. (Parv.), Kuolaj. (Pes.),<br />

Kemi (Rant.). — Ohjakas Rauma (Valle).' — Ohjake Rov. (Hiit.),<br />

Kuolaj. (Pes.), Kemi (Rant.). — Ohtajainen Sakk. (Iliit.). — Orjan<br />

ruoska Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Orjanruoska Ilaapav.<br />

(Metsäv.). — Pehmeä karhiainen Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Peltokarhiainen Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. —<br />

Pello-ohjake Rov. (lliit.). — Piikikkäinen Sakk. (Miit.). — Pirun<br />

pellava (3ul. (Parv.). — Pisteljäinen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pistikkäinen<br />

Sakk. (Hiit.). — Pisiilkäinen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Skarra<br />

Laih. (Stierw. 1755). — Ruotsakko Pyhär. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Eur. — Takkiaisheinä Sakk. (Hiit.). — Venäläinen<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Carduus nutans — Nuokko-karhiainen Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

— Nuokko-karhiainen Lönnr. 1866. — Nuokkukarhiainen Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carduus tenuiflorus — Hoikkamykeröinen karhiainen Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex — Hein Luttoj. (Roiv.). — Iliirenheinä Lönnr.K. (tois).

---

88 Peniii Suhonen, Suomalaiset kasviiininict.<br />

1860. —lliirenherne J.önnr.K. (lois.) 1800. — Jnssikkoheinä Löiiiir.<br />

1861). — Kaslikain Orini. (Link.). — Lucilla Sclir. 1637. — Luhta<br />

Orim. (Link.), Loppi (Tikka), Kärk. (Pelt.), Kemi (Kant.). — Luhta<br />

heinä Renv.G. 1823, I lei. 18:^8, Häme, Jääski, Knhmal., Läng.(Reinh.<br />

1850). — Luhtaheinä Loppi (Tikka). — Luhta ruoho Hei. 1838. —<br />

Luhtaruoho Turku (Tili. 1683), Flor. 1683 ja 1708, .lusl. 1715, Henv.G.<br />

1823, Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Neua-heinä Renv.G.<br />

1826. — Nevaheinä Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Piippa<br />

heinä Loht. (Reinh. 1850). - Piippaheinä Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Eur. 1860. — Piippo Loht. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

liaataheinä Maan. (Roiv.). — Ruosleheinä Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Eur Am). — Ruosteh-heinä Renv.G. W2(]. — Ruostet Renv.G. 1826. —<br />

Sara Lönnr. 1847, Eur. 1860, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Almq. 1890, Mela Kp. 1897 ja 1900, Ikaal. (Björk.), Keit., Pieiav.<br />

(lluusk.), Utaj. (Korh.), Sotk. (Metsäv.), Kur. (Paiilah.), Orim.<br />

(Parv.), Kartt. (Suh.), Kulimon. (Valle), l.op()i (Tikka), Vihti<br />

(Wecks.), Suon. (YL), Park. (Paas.). — §araheinjä Ahvenj. (Valle).<br />

— Sara heinä Reinii. 1850, Tyrv. (Var. 1854). — Saraheinä Et.Pohj.<br />

(Juslin), Antr. (Porkka), Maan. (Roiv.), Loppi (Tikka), Miin. (Valle),<br />

Askola (Tynni). — Sarka heinä Reinh. 1850. •— Sarkaheinä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Sata latva Renv.G. 1826, Hei. 1838. — Sarra Laih.<br />

(Stiervv. 1755). — Sian heinä Hei. 1838. — Sian-heinä Renv.G. 182G.<br />

— Sianheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. •— Sian-karua Renv.G. 1826. —•<br />

Siankarini Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sianvilla Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Suein Luottoj. (Roiv.). — Taarna Lönnr. 1847, Raunia (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Vesiheinä Lönnr. K. (tois.)<br />

1860. — Vihuelikkö [=saraisto] Kartt. (Suh.). — Vihuilä Renv.G.<br />

1823, Keur. (Reinh. 1850), Lönnr. K. (tois.) 1860, Räis. (Hiit.), Kartt.<br />

(Suh.).—Vn7/e/jeinä Lönnr.K. (tois.) I860.— Viruilä Sakk. (Hiit.).<br />

Carex acuta — Käpijsara Puol. (Kyyhk.). — Raulaheinä Verml.<br />

(Saal.). — Saraheinä Puol., Ristij. (Kyyhk.). — Vesi-sara Renv.G.<br />

1826. — Vesisara Palmstr. 1809, Reinh. 1850, Jal. (Bäckm. 1851),<br />

Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Vihviläheinä Rautal. (Pak.), Kartt. (Suh.).<br />

— Viile heinä Kokem. (Reinh. 1850). — Viileheinä Eur. 1860. —<br />

Viilosara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Almq. 1890, Lönnr. 1866, .Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Viiltosara Hiit.K.<br />

Carex acuta f. prolixa —Laajasara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866.

---

Aiiiiales Botanici Societatis Vaiuuno, Tom. 7. N:o 1. 89<br />

Catex acuta f. tricostata — Kolmiharjii-sara Lönnr.K. 1860 ja<br />

18()(), Lönnr. 18()().<br />

Carex aculiformis — Ojasara Miit.lv. — Siiosara Lönnr.K, IHIU)<br />

ja 1806, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex alpina — Alppisara xMela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

— Tuntuiisara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Carex aquaiilis — Järviluhla Kont. (Metsäv.). —Käpypää-sara<br />

Rov. (Iliit.). — Käpijsara Rov. (Hiit.). — Likalieinä Enont. (Link.).<br />

— Pääheinä Utaj. (Metsäv.). — Rantaheinä Km. (Oland.). — Saraheinä<br />

Rov. (Hiit.), Ii (Metsäv.).'—Suoheinäkastikkainen Sakk. (Hiit.).<br />

— Vesisara l.önnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895,1899,<br />

ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex arenaria — Ileinäsara Lönnr. 1866.-—Iliekkasara Miit.K.<br />

— Ilietasara Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex aristata — Vienan sara Mela K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex atrata — Mustasara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 18()6,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Carex Buxbaumii •— Buxbaumin sara Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. m2.—Luhtasara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. —<br />

Nuijasara Miit.K.<br />

Carex caespitosa— Mätäsheinä [vesat] Kain. (Kyylik.), Knolaj.<br />

(Pes.). — Mätäs-sara Palnistr. 1805, Reinli. 1850, Lönnr. 1866,<br />

Renv.G. 1823 ja 1826. — Mälässara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Kur.<br />

1860, And.-Salon. 1870 ja 1876,MclaK. 1895, 1899 ja 1906.—7'u/pc.ssara<br />

Palmstr. 1805. — Turves-sara Reinh. 1850. — Turvessara Eur.<br />

1860. - - Turvet-sara Renv.G. 1826. — Vilunlä [tälikällinen varsi]<br />

Pait, Puol. (Kyyhk.).<br />

Carex canescens •— JIarmahtava sara Miit.K. — Ilarmisara<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900. — //omii.sara Kiv. IdVI. — Kastevihvilä Perho (Suh.). —<br />

Satalatva Oul. (Parv.). — Suoheinä Salmi (Pes.). — Viluheinä Utaj.<br />

(Metsäv.). — Viriniä Sakk. (Hiit.).<br />

Carex capillaris — Ilapsisara Miit.K. — Iliirensara Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Jouhivita Lönnr. 1866.<br />

Carex capitata —Luppisara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.

---

90 Pentu

---

Aiiiiales Botanici Societatis Vaiuuno, Tom. 7. N:o 1. 91<br />

Carex glauca — Sinwilireä sara Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv.<br />

1912.<br />

Carex glareosa — Somer-sara Kiv. 1912. -- Somcrsara Lönnr.K,<br />

18()0 ja 18()(), Lönnr. KSBG, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Carex globularis — Ihmkaheinä Hov. (Miit). — Korp'heinä Iveit.<br />

(lluusk.). — Pallosara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895 ja<br />

1899, lliit.K. — Palosara Mela K. 1906, Kiv. 1912. — Suoheinä Keit.<br />

(Iluusk.).<br />

Carex Goodeuoughii — Jäkki Tuusn. (Uäs.). — Jokapaikan sara<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, :\Iela Kp. 1897 ja 1900, Kiv. 1912. —<br />

Pitkäsara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela Kp. 1892. —<br />

Rauliiheinä Salmi (Pes.) •— Saraheinä Kuus. (Pes,). — Vihvilä Virt.<br />

(Valle). — Vihinlälu'inä Virt (Valle). — Virvilöitä Sakk. (Hiit.).<br />

Carex gynocrates — Hmisara l.önnr.K. 1866. — Emäsara<br />

Lönnr.K. 1860.<br />

Carex halophila [(^ aqiiatilis x salina] — Riiijansara Lönnr.K.<br />

1866. — Vienan sara ALela K. 1895 ja 1899.<br />

Carex heleonastes —Lettosara Mela K. 1906, Kiv. 1912. —Nevasara<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Carex helvola [C. canescens x la^opina] — Ilallisara Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Carex hirta •— Kalsusara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Karvainen sara Miit.K.<br />

Carex holosioma —Petsamon sara l liit.K.<br />

Carex liornschiichiana - Ilornsehuchin sara Mela K. 1895, 1899<br />

ja 19()(j. — Ilornschukin sara Kiv. 1912.<br />

Carex incurva — Käijräsara Lönnr.K. 18()0 ja 18()(), Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Carex irrigua — Kastisara Lönnr.K. 18()() ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Riippasara Miit.K.<br />

Carex lacustris — Ranlavihvilä Lönnr. 1866. — Vesivihvilä Lönnr.<br />

1866.<br />

Carex laevirostris —Käpijheinä Oriai. (Link.). — Olasara Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex lagopina — Riekonsara Lönnr.K. 1860 jal86(), Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Carex laxa — Velliosara Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja<br />

190(), Kiv. 1912. — Venlosara Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

7

---

92 Penüi Siilumen, Suomalaiset kasviniiiinet.<br />

Carex lepidocarpa — Nokkasara I liit.K.<br />

Carexleporina — ./ä/2ö/7.s'a/-« Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lomir. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Maakailila Hist. (Silt.).<br />

Carex limosa — Liejusara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. Un2. — Mutasara Iliit.K.<br />

Carex livida Kiiiirataarna Perho (Suli.). — Taarna Oul. (Parv.),<br />

— Vaalea sara Kiv. 1912. — Vaalea-sara Lönnr.K. 1860 ja 1866. —<br />

Vaaleasara Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Valkotaarna<br />

OuL(Parv.).<br />

Carex loliacea — Lustesara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex macilenta [C. canescens x loliacea]'—Laihasara Lönnr.K.<br />

1860, Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Carex maritima — Merisara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex microglochin— Sukasara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Carex microstachya — Pienipää-sara Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Carex montana — Vuorisara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex muricata — JIakara-sara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex norvegica — N or jansara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex Oederi — Hernesara Iliit. K. — Rijhmysara Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Lönnr. 1866. Oderin sara Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912.<br />

Carex ornithopoda — Räpylä-sara Lönnr.K. 1860 ja 1866. —Räpijläsara<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex pallesceus — Kalpea sara Kiv. 1912. — Kalpea-sara<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Kalpeasara Lönnr. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Suokastikka Salmi<br />

(Pes.).<br />

Carex panicea — Jlirssisara Hiit.K. — Vehnäsara Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex paradoxa — Röyhijsara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Carex pauciflora — Harvakukkainen sara Hiit.K. — Hiiissara<br />

Lönnr. 1860, Hiit.K. — Hivussara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Carex pedata — Varvassara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Carex pediformis — Jalkasara Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906.<br />

Carex Persoonii —Lcltisara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. Vm. — Ruskehtava sara IliiLK. —<br />

Talviheinä Kuus, (Pes.).<br />

Carex pilulifera — Virnasara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex pseudoeyperus — Lelitisara Lönnr. K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex pulicaris — Jouhisara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kirppusara Hiit.K.<br />

Carex rariflora — Harsiikiikkainen sara Hiit.K. — Kaihosara<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Carex remota — Hajasara Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Hajatähkyläinen sara Hiit.K. — Harvasara<br />

Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866; •<br />

Carex rigida — Tankea sara Hiit.K. — Tankisara Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Carex rigida v. inferalpina — Turjansara Lönnr.K» 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866.<br />

Carex rigida v. ripensis — Jokisara Mela K. 1899. ^— Kalliosara<br />

Mela K. 1895 ja 1899. — Ranlasara Lönnr.K. 1866.<br />

Carex riparia —Ranta-sara Viip. (Reinh. 1850). —Rantasara Eur.<br />

1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895,1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Carex rostrata — Haavaheinä Kauhaj. (Oland.), — Käpijheinä<br />

Orim. (Link.). — Käpijpeäheinä Enont. (Link.). — Käpysaraheinä<br />

Rov. (Hiit.). — Luhta Orim. (Link.). — Pullosara Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Rautasara<br />

Keit. (Hnusk.). — Ruoslesara Keit. (Hiiusk.). — Sara Palt.,<br />

Puol. (Kyylik.), V.Karj. (Liro), Kuolaj. (Pes.), Kartt. (Suh.). — Saraheinä<br />

V.Karj. (Liro), Kuolaj. (Pes.). — Suoheinä Sakk. (Hiit.). —

---

101 Pentti Sa/ionen, Suomalaiset kasvinniniel.<br />

Siioliihia Kont. (Metsäv.). — Taarmt Porho (Suli.). — \Uwelinen<br />

Salmi (Pes.).<br />

Carex rotundata — Pijöreä sara Iliit.K.<br />

Carex rupestris — Kalliosara Lönur.K. 18ü0 ja 18()(), Loiinr. hSGG,<br />

Mela K. 1895, Miit.K. — runtnrisara Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Carex salina — Siiolasara Lönur.K. 18()0 ja 18()(), Lönur. 18r)(),<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1900, K iv. 1912.<br />

Carex salina v. subspathacea — Kotelosaru'SIqVå K. 1895 j\ 1899.<br />

— Koieliissara Lönnr. K. 18C(f, Lönnr. 18()6.<br />

Carex saxatiiis — Kiiltosara Iliit.K.<br />

Carex Schreberi — Aikainen sara Iliit.K.<br />

Carex silvatica — Melsäsara Iliit.K.<br />

Carex sparsiflora — llarsosara Lönur.K. 1800, Lönnr. 1860. —<br />

Harsusara Lönnr.K. 1860, Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912. —<br />

Tiippisara Iliit.K.<br />

Carex spiculosa [C. Goodenoughii X salina] — Tälilqilä-sara<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Tähkijläsara Lönnr. 1806.<br />

Carex stricta — Pikkusara Mela K. 1899. — Piukkasara Lönnr.K.<br />

1800 ja 1800, Lönur. 1800, Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Carex teneila — Ilentosara Iliit. K. —Hoikkasara Lönnr.K. 1800<br />

ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex teuuiflora — Vdivaissara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex teretiuscula —Liereä sara Kiv. 1912.-—Liereäsara Lönnr.K.<br />

1806, Mela K. 1895, 1899 ja 1900. — Pijöreäsara Lönnr.K. 1800,<br />

Lönnr. 1806.<br />

Carex turfosa — Tnrpassara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Carex ustulata — Palosara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Carex verna — Kevätsara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Carex vesicaria — Järviluhta Kont. (Metsäv.). — Kaisla Orini.<br />

(Link.). — Käpijheinä Orirn. (Link.). — Lapin sara Palmstr. 1804,<br />

Renv.G. 1823 ja 1826, Reinh. 1850, Eur. 1860. —L«pm.sara Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900, Kiv. m2. — Liihtalieinä Pad. (Böök). — Osooka<br />

V.Karj. (Liro). — Pimtaripää sara Utaj. (Metsäv.). — Rakkosara<br />

Iliit.K. — Rantauihuiläs Hist. (Silt.). — Rautasara Keit. (Iluusk.). —

---

Aniiales Botanici Sociclalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. {)95<br />

Ruoste-sara Keit., Pielav. (lluusk.). — Sara Fielav. (Ihiask.).—<br />

Saraheinä Oriin. (Link.), Kartt. (Suh.). — Sian heinä luir. 18()0. —<br />

Sianheinä Lonnr. 18()(). — Sian karua luir. 1860. — Sijan heinä Heinh.<br />

18r){). —Sijan karua Heinli. 1850. •— Vesisara On). (Parv.), Kuolaj.<br />

(Pes.). — VihDiläs Rist. (Silt.).<br />

Carex vixlpiua ~ Kelunsara I.önnr.K. 1860 ja 18()(), Lönnr. 1806,<br />

Mola K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Carica papaya — Melonipuii Mcia Kp. 1892 ja 1897, Elf. 1921.<br />

Carlina vulgaris —Knrho J.önnr.K. I8ß0 ja 1866, Lönnr. 18()6,<br />

Mela K. 1877 ja 1884. — Yleinen knrho Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Carpinus betulus — Auenpi/ökki Lönnr. 1866. — Kaivumainen<br />

ualkopifökki II ii t. K. — Koioupijökki Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. —<br />

Valkopijökki Mela K. 1906.<br />

Cartliamus tinctorius — Ruotzin safjranii Tnrkii (Tili. 1683). —<br />

Saflorkasvi EH'. 1896, Mela K. 1906. — Väri-ohdake Lönnr. 1866. ~<br />

Värisajlori I I iit.K.<br />

Carum bulbocastanum -- K

---

51 Pentti Su/ione/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

(Silt.). — Niiza V.Karj. (Liro). •— Oikea kumina Alaj. (Suh.). — Pikkukaza<br />

V. Karj. (Liro). — Pijörtänökumina Oul. (Parv.). — Ryytiputki<br />

Ii (Metsäv.). — Tavallinen kumina Mela K. 1895, 1899 ja 190G.<br />

— Valkeepää V. Karj. (Liro). — Valkeepääheinä V. Karj. (Liro).<br />

Caryophyllus aroiriaticus — Nälikka Lönnr. 1847.—Rijylineilikka<br />

Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Alniq. 1890, Elf. 1890<br />

ja 1921.<br />

Castanea vesca — Castanea Tunt. 1068. — Castanea-puu Tunt.<br />

1668. — Kastanja Lönnr. 1847, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900, Almq. 1890. — Kastanjapuu Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Elf.<br />

1896.<br />

Castilleja pallida — Kastilja Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Vaalea<br />

kastilja Iliit.K. — Vaalakka kastilja Mela K. 1906.<br />

Catabrosa aquatica — Juolahöunr. 1866. —Kaste Heinh. 1850. —<br />

Kaste heinä Reinli. 1850. — Kastekorte Eur. 1860, Lönnr. 1866. • -<br />

Kastikainen Reinh. 1850. — Kasiikkainen Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kivi-heinä Hyr. (Reinh. 1850). — Kiviheinä Lönnr. 1866. — Korre<br />

Reinh. 1850.>— Lauha Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pohjolan vesihilpi<br />

Hiit.K. — Säärinurmi Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vesihilpi Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912. —<br />

Vesisorsimo Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Calha edulis — Abessinian leepensas Elf. 1921. —Abyssinian<br />

leepensas Elf. 1896.-/1«/ Elf. 1896.<br />

Catharinaea — Katrinsammal Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Catoscopium — Mustapääsammal Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Caucalis daiicoides — Porkkanamainen purho Iliit.K.<br />

Caucalis latifolia — Leveäliuskainen purho Iliit.K. ^<br />

Caulerpa taxifolia — Varsilevä Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Cedrus — Cedrinpuu Tunt. 1668. — Ketri Mela Kp. 1897 ja 1900.<br />

— Seeieri Mook.-Mela 1879, Mela Kp. 1884, Almq. 1890. — Setri<br />

Lönnr. 1847.<br />

Cedrus atlaniica — Atlantin ketri Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Cedrus deodora — Himalaijan ketri Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Cedrus lihani — Libanonin ketri Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Celosia cristata — Korea kukonharja Iliit.K. — Kukonharja Elf.<br />

1896, Mela K. 1906. — Kukonheltta Lönnr. 1866, Oul. (Parv.).<br />

Cenolophiuni Fischeri — Fiseherin tuholatva Mela K. 1906. —<br />

Tuholalva Lönnr.K. 1866, Lönnr. 1866.

---

Aiinales Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. Ill<br />

Centaurea Kaunokki Mela K. 1877 ja 1884, Mook.-Mcla 1879,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Oleviimioho Tunt. 1608. —<br />

Sappiriiohn Tunt, 16f58.<br />

Centaurea ealeitrapa — Piikkikaiinokki lliit.K.<br />

Centaurea cyanus —Elokaimokki Lönnr.K. 1860 ja 1866,4.onur.<br />

1866. Elo kukka Lieto (Reinh. 1850), Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Elokukka Eur. 1860, Lieto,<br />

Paatt. (Lnot.), Sauvo (Miett.L.). — Elokukkaneii Kisko (Valle). —<br />

Impakka Kont. (Metsäv.). — Jijväkukka Lönnr. 1866. — Kaunokki<br />

Lönnr. 1866.—Kirokonkupu V.Karj. (Liro).—Kurjenkukka I laapav.<br />

(Metsäv.). — Laihon kukka .Tal. (iMiett.L.). — Laihonkukka Karv,<br />

(Mant.). — Liusikukka Utaj. (.Metsäv.). — Ohrakukka Lönnr.K,<br />

(tois.) 18()0. — PeUoDuokko Oul. (Metsäv.). •— Popaheinä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Päivänkukka Oul. (Metsäv.).<br />

Ihiiscukkanen Hell. 1789. —Ruiskaunokki Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1897 ja 1900, Kiv. m'I. — Ruis kukka<br />

Heinj., Nurmo, Piel., Parikk., Rauma, Sääm. (Reinh. 1850), Nyi.<br />

1852, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ruis-kukka Renv.(i. 1826. — Ruiskukka<br />

llel. 1838, Lönnr. 1847, .Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Pieks.<br />

(Rorj»), Kuhin, (llag.), Myrsk., Pukk. (Ilagf.), Sakk. (Iliit.), Keit.,<br />

Pielav., Pyhäj., Viitas. (I luusk.), Utaj. (Korh.), Sotk. (Kyyhk.), Karjal.<br />

(Lind.), Impil. (Link.), Ilaapav., Ii, Kont., Sotk. (Metsäv.), Oul.<br />

(Parv., Metsäv.), Antr. (Porkka), Konn. (Pynn.), Artj. (Rap.), Akaa,<br />

Kangi., Kylm., Kartt., Ruov. (Suh.), Rist. (Silt.), Rantas. (Pulkk.),<br />

Loppi (Tikka), Jääski, Lemi, Virt. (Valle), Suon. (YI.), .Jaakk. (Salm.),<br />

Töysä (Pelt.), Tuusn. (Räs.), Kärk. (Pelt.), Kauhaj., Kur., Vähäk.<br />

(Oland.), Askola (Tynni). — Ruiskukkai Oriin. (Parv.). — Ruiskukkain<br />

Orim. (Link.). — Ruis nunnu Kokein. (Reinh. 1850). — Ruisnunmi<br />

l:'^ur. 1860, Luv. (Herm.), Rauma (Valle).—Rujiskukka Ty rv.<br />

(Var. 1854). — Rukhinkukka Kemi (Rant.). — Rukilunkukka Et.<br />

Pohj. (.luslin). — Rukiin kukka Äht. (Reinh. 1850). — Rukiinkukka<br />

Lönnr. 1866, Myrsk., Pukk. (Hagf.), Ruov. (Hela), Ii,Tyrn. (Metsäv.),<br />

Oul. (Parv.), Perho (Suh.), Rants. (Tuokk.), Vihti (Wecks.). — Rukkiinkukka<br />

Keit., Pielav., Pyh., Viitas. (Huusk.), Pait. (Kyyhk.), Ii,<br />

Kont., Utaj., Sotk. (Metsäv.), Kartt. (Suh.), Uukun., VirL (Valle).—<br />

Rukkiinkukkanen Rauma (Valle). — Ruuiskucka Kosk. 1917. —<br />

Ruvis kukka Hei. 18;i8.<br />

Scppclkukka Töysä (Miett.L.). — Sz/?i cuckainen Turku (Tili. 1683).

---

51 Pentti Su/ione/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

•—Siniciicküinen .lusl. 1745. — Siniin niiskukka Kärk.(Folt.). —Sini-<br />

-kaiino Lappi (Reinli. — Sinikauno l^lmg. 1857, Kur. l(S(j(),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Löiinr. 18()r). — Sinikaunokki .Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja mO. — Siniküiinii Hauma (lAiimn.).—Sini kukka I Id. 1838.<br />

— Sinikukka Palmstr. 1803, Henv.C,. 1826, Lönnr. 1847, Xyl. 1852,<br />

iMir. 1860, Lönnr. 1866, Utaj. (Korb.), Puol. (Kyyhk.), Huok. (Link.),<br />

Haai)av., Kont., Oul., Utaj. (Metsäv.), Kaiihaj. (Oland.), Kur.<br />

(Paulall.), .Jääski, Kan^.(Valle), Kirvu (Luot.), Park. (Paas,), Kuhni.,<br />

Yliv. (Miett.L.).— Sini-kukkainen Heinh. 1850. —Sinine clokukkanc<br />

.Ilyni. (Ilellev.). — Sininen päivänkakkara Kont. (iMetsäv.). — Sininunnu<br />

Kur. 1860, Kauma (YMq). -- Sin'kukka .Jääski (Heinh. 1850),<br />

Sakk. (Miit.).<br />

Ceiitaurea diffusa — Ilarillaua kaunokki lliit. K.<br />

Centaurea jacea — Ahdekaunokki Lönnr.K. 1860 ja 186(), Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, K iv. 1912. — Cowa ijrli Turku<br />

(Tili. 1683). —Ilarjakukkain Orim. (I^ink.). — Kiroushcinä Orini.<br />

(IJnk.). — Koua-ijrlti Henv.G. 1823, I.önnr. 1866. — Koinufrlti<br />

I.önnr.K. (tois.) 1860, Kur. I860. — Paju heinä Häis. (Keinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pensselikukka .Jan. (Luot.). —<br />

Piisku Kangl. (Suli.). —Punakauno I.a[)inni. (I^einh. 1850), Tyrv.<br />

(Var. 1854), Klni^». 1857, Kur. 1860, I.önnr.K. (tois.) 1860. — Saiju<br />

heinä Kurk. (Reinh. 1850).<br />

Centaurea montana — Vuorikauiiokki 1 liit.K,<br />

Centaurea nigra — Muslakaunokki Mela K. 1906.<br />

Centaurea plirygia — Ilarjakukkain Orini. (IJnk.). — Kiroushcinä<br />

Orim. (IJnk.). •— Nurmikaunokki Lönnr.K. 1860 ja 1866, I.önnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.- - Pensselikukka .Jan.<br />

(I.uot.). — Pijijnkaali Kont. (.Metsäv.). — I^ijiinkualis Virt. (Valle). —<br />

Tupakkaheinä Sort. (I\\s.).<br />

Ceiitaurea puleherrima — Jalokaunokki lliit. K.<br />

Centaurea scabiosa — Ilarjakukka l^ur. 18()0, I.önnr.K. (tois.)<br />

18()0,1.önnr. 186(). •—Lehmiin norjheinä Sort. (Link.). —Pahansuopaheinä<br />

Orim. (I^ink.). •— Pellokaunikki I.önnr. 186().'—Pellokaunokki<br />

I.önnr.K. 1860 ja 1866,1.önnr. 1866. •—Pensselikukka .Jan. (Luot.). —<br />

Piennarkaunokki Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Piikkiäinen<br />

Sakk. (lliit.). — Rautapursu Kur. ]m). — Raula ijrlli Ilel. 1838.<br />

— Raula-yrlli I^env.G. 1826. — Raulaijrlli Kur. 1860, Lönnr.K,<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Ruiskukka I.önnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Saksanohake Keit. (Iluusk.). — Suopursu l^ur. 1860.

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Centaurea solstitialis — Kellakmmokki Hiit.K.<br />

Centranthus calcitrapa — Liuskalehiiiien kaniuiskiikka Iliit.K.<br />

Centranthus macrosiphon — Pilkälorinnen kaiiiiuskukka liiit.Iv.<br />

Centunculus minimus — Matala pikkiipiiiika Hiit.Iv. — Pikkiipiinka<br />

Mcla K. lOOß. — Solmuhärkki Lönnr. 1866.<br />

Cephalanthera — Vaikku Lönnr. ISGG, Mola K. 1877 ja 1881.<br />

Cephalantliera rul)ra - Piinanalkkii Lönnr. 1866, Mela K. 1805,<br />

1899 ja 1!)0(), Kiv. 1912.<br />

Cephalanthera xiphophyllum — AIiekkalelilincn nalkkii Mola K.<br />

1895, 1899 j.^ 190(), Kiv. 1912. — Miekkaimlkku Lönnr. 1806. —<br />

Vaikku Lön nr. K. 18r>0 ja 18()().<br />

Cephalaria — Siralwinkukka Iliit.K.<br />

Cardstium — Härkki J.önnr. 18()8, Mela K. 1884, Mola Kp. 1881.<br />

— Polviäijä Lönnr. 1866.<br />

Cerastium alpinum — Alppihärkki Mrh) K. 1895 ja 1899. —<br />

TunUiri-härkki Lönnr.K. 18()0 ja LSßl). — Tunluriliärkki Lönnr.<br />

18G(), Mola K. 190(5, Kiv. 1912.<br />

Cerastium arvense- Pellohärkki Mola K. 1895 ja 1899, Iliit.K.—<br />

Rinne-Iiärkki Lönnr.K. 18()() ja 181)1). — Rinnchärkki Lönnr. 18()(),<br />

Mela K. 19()(), Kiv. 1912.<br />

Cerastium Edmonstonii - I.cvcälchlinfn härkki Mola K. 1895,<br />

1899 ja 190(). — Napaseudun härkki lliiLK.<br />

Cerastium glomeratum — Ailoliärkki Lönnr.K. 18()0 ja 18(U),<br />

Mola K. 1900. — Tiheäkukkaineii härkki Iliit.K.<br />

Cerastium glutinosum — Tahmea härkki Iliit.K.<br />

Cerastium semidecandruin - Mäkihärkki L(")nnr.K. 18(50 ja 18()(),<br />

Lönnr. 18()(), Mola K. 190(5, Kiv. 1912. — Viisilehtinen härkki Mola K.<br />

1895 ja 1899.<br />

Cerastium tomeutosuni —llopeahärkki Iliit.K.<br />

Cerastium trigynum -— KolmeluoUinen härkki Mola K. 1895 ja<br />

1899. —Lapin heinä Lönnr. 18(5(5. — Lapin härkki Lönnr.K. 18(50 ja<br />

18(5(5, Mela K. 190(5.<br />

Cerastium vulgare — Nurniihärkki Mola K. 190(5.<br />

Cerastium vulgare * triviale — 11 ärkinheinä Uusik. (Paulali.). —<br />

Kurjenruis Oul. (Parv.). — Malia Ii (.Motsäv.). — Nurmihärkki<br />

Lönnr.K. 18(50 ja 18(5(5, Lönnr. 18(5(5, Mehi K. 1895 ja 1899, Kiv. 1912.<br />

— Pnloiäijä Lönnr.K. (lois.) 18(50. — Rikkaruoho li (Metsäv.). —<br />

Uäkäruoho Ii (Motsäv.). — Sulkuruoho Onl. (Parv.). — Vesiheinä

---

51 Pentti Su/ione/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

Pait. (Kyyhk.). — Vesirikko Lönnr.K. (tois.) 18G0. — Virna Kur.<br />

(Paulah.).<br />

Ceratodon — Saruisammal Lönnr.K. 1800.<br />

Ceratonia siliqua -^Johanneksen leipäpuu Mela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900, Elf. 1921. — Juhannuksen leipäpuu Mela Kp. 1884.<br />

Ceratophyllum demersum — Karhea karvalehti Mela K. 1895,<br />

1899 Ja 1906. — Karvalehti Lönnr.K. 18C0 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. —<br />

Upos-karvalehti Iliit.K.<br />

Cercis siliquastrum — Juuiaanpuu Lönnr. 1866.<br />

Gesia — Jouhisammal Lönnr.K. 1860.<br />

Cetraria islandica — Islandin jäkälä Schart. 1834. — Islannin<br />

jäkälä Palmstr. 1803, Lönnr. 1856, Almq. 1890, Ign. 1890, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900, Utaj. (Metsäv.). — Islanninjäkälä Lönnr. 1856<br />

ja 1866. •— Jäkälä Jyv. (Reinh. 1850). •— Jännen jäkäleitä Käk.<br />

(Reinh. 1850). — Kangas jäkälä Palmstr. 1803, Eur. 1860. — Kangas-<br />

-jäkälä Reinh. 1850.'—Kanyasjäkälä Lönnr. 1847, Lönnr. 1856 ja 1866.<br />

— Kangas jäkärä I lämeenk.(Reinh. 1850). — Kangaskarpehia Uusik.,<br />

Heinj., Koiv., Viip. (Reinh. 1850), —Kangaskarve Lönnr. 1847. —<br />

Karpehia\j\i^\]i., Heinj.,Koiv., Viip. (Reinh. 1850). •—Karpeita Wdlsk.<br />

(lVüt.).~Karuet Uusik., Heinj., Koiv., Viip. (Reinh. 1850). —/^eiz/t-<br />

. kokarve Sakk. (Hiit.). Kröhösammal Lönnr. 1866. —Liisteri-jäkälä<br />

Piel., Puol. (Reinh. 1850). — Liisteri]äkälä Lönnr. 1856 ja 1866.<br />

— Liisteri-sammale Lapptr., Mänts., Jämsä, Orim. (Reinh. 1850). —<br />

Liisterisammale Orim. (Link.). — Liisterjäkälä V.Karj. (Liro). —<br />

Liistersammal Orim. (Link.). — Nummen jäkälä Hei. 1838, Reinh.<br />

1850, Lönnr. 1866. — Nummenjäkälä Lönnr. 1847. — Nununijäkätä<br />

Lönnr. 1866. ~ Ohannot Käkis. (Reinh.. 1850). — Ohanto Käkis.<br />

(Reinh. 1850). — Sammaskuppi Tamm. (Vih.).<br />

Chaerophyllum aromaticum — Tuoksukirueli Mela K. 1906.<br />

Chaerophyilum aureum — Kultakirveli Hiit. K.<br />

Chaerophyllum bulbosiim •—Hipjhki] Lönnr. 1866, Mela K. 1884.<br />

— Juurikirveli Lönnr. 1866. — Mukulakirveli Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912.<br />

Chaerophyllum bulbosum *Prescottii — Ilijijhkij Mela K. 1895 ja<br />

1899. —- Koiranputki Lönnr.K. 1860. — Kuirannauris Kitt. (Hust.),<br />

—Kuoreh V.Karj. (Liro). —Kuoreheinä V.Karj. (Liro). — Metsäkirveli<br />

Lönnr.K. 1866.

---

Annales Bolanici Societalis Vanamo. Toni. 7. X:o 1. 101<br />

Chaerophyllurn teniulura — Hiiispiilki Lönnr. 186G. —Iliuiinaaua<br />

kirueli Iliit.K. — Kissankiimiiia Tyrv. (Var. 1854). •— Lehlokirueli<br />

Mela K. 1906.<br />

Chainaecyparis lawsoniana — Lawsuiün kijpressi Mcla K, 15)00.<br />

Charaaecyparis nutkaensis — Niitka-ki)pressi Mela K. 1900.<br />

Chamaeorchis alpina — Matala liinturiorho Iliit.K. — Orho<br />

Lönnr. 1800. — Orluikka I.önnr.K. 1800 ja 1800, Mela K. 1877 ja<br />

1884. — Tunturiorho Mela K. 1900.<br />

Chainaerops liumilis V aiv ais palmu Lönnr. 180(), Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Elf. 1921.<br />

Chara — Näkinparta Lönnr. 1800.<br />

Chara aspera — Karhea näkinparta Lönnr.K. 1800.<br />

CJjara baltica — Takkuinen näkinparta Lönnr.K. 1800.<br />

Chara crinita — Ilapsinen näkinparta Lönnr.K. 1800.<br />

Chara fragilis — Hauras näkinparta Lönnr.K. 1800, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900.— Perus-ruoho Renv.G. 1820. — Perusruolio<br />

Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1800, Lönnr. 1800.<br />

Chara palustris — Corteet Flor. 1083 ja 1708. — Corlet Turkn (Tili.<br />

1083), Jusl. 1745.<br />

Chara tomentosa— Vanukkcinen näkinparta Lönnr.K. 1800.<br />

Cheiraiithus cheiri — Kultalakka Lönnr. 1800, Mela K. 1899 ja<br />

1900, Ahnq. 1890. — Lakkainoli Lönnr. 1800.<br />

Chelidonium maj us — Fleiniruolio Tunt. 1008. — Iso keltamo<br />

i4iit.K. — Kelda Jusl. 1745. — Kelda-ruoho Haart. 1759. — Kcldaruoho<br />

.Tnsl. 1745, Hell. 1773. — Kelta-juri Haart. 1759. — Keltajmire-nestet<br />

Haart. 1759. — Keltajuuri Haart. 1759, Reinh. 1850.<br />

— Keltajuuri Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1800, Lönnr. 1800. —<br />

Keltamo Lönnr.K. 1800 ja 1800, Lönnr. 1800, Hook.-Mcla 1879,<br />

Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1900, Mela Kp. 1897 ja 1900,<br />

Kiv. 1912. —Keltano Mela Kp. 1892. — Kelta ruoho Renv.G. 1823,<br />

Haapaj. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Eur. 1800. — Keltataudin<br />

varsi Renv.G. 1823, Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1800. — Keltataudin<br />

ijrtti Eiir. 1800. —Keltavarsi Lönnr.K. (tois.) 1800. —Maan kelta<br />

Renv.G. 1823, Reinh. 1850.<br />

Maapähkänä Lönnr.K. (tois.) 1800. — Päskijisen ruoho Tnrku<br />

(Tili. 1083). —Pääskijisen ruoho Tiint. 1008, Palmstr. 1803, Renv.G.<br />

1820, Hämeeni., Viip. (Reinh. 1850), Eur. 1800. — Pääskijisenruoho<br />

Jusl. 1745. — Pääskijsen-ruoho Lönnr.K. (tois.) 1800, Eur. 1800. —

---

61 Pentti Suhonen, Suomalaiset kasvinniineL.<br />

Pääskijsenniohü Löniir, 1866. —Rauelieinä Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Riioslekiikka Akaa (Suli.). — Suin ruoho Heiiili. 1850, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Siihclmäruaho Rauma (Valle). — Veri heinä Heinh. 1850. —<br />

Veri-mänlij Ucnv.G. 1826. — Veri-ruoho Henv.(i. 1826. — Veriruoho<br />

J.önnr.K. (tois.) 1860.<br />

Chenopodium - - Savi heinä llel. 1838. — Sauikeh Ilel. 1838. —<br />

Sainkka Mela K. 1877 ja 1884. — Savi ruoho 1 lei. 1838.<br />

Chenopodium album — Hanhenjalka Turku (Tili. 1()83), Wein.<br />

1930..— Ilienakka .Myrsk., Pukk. (Ilagf.). —Jauhosauike Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866. — Jauhosavikka Lönnr. 1866, :\Iela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Mela Kp. 1881, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. — KuUasenlehli<br />

Lönnr. 1866. — Peltoheinä V.Karj. (Liro). — Rijijniheinä Kuolaj.<br />

(Miett.L.).<br />

Sau'heenä Konn. (Pynn,). — Savheina Keit., Pieiav. (lluusk.),<br />

Huok., Sort. (Link.), Kont. (Metsäv.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.),<br />

.Jääski, Virt. (Valle), Rantas. (Paas.), Tnusn. (Räs.). — Suu' heinä<br />

Räis., Sakk. (Hiit.). — Saviainen Lönnr.K. (tois.) I860. — Sauiheinä<br />

Sciiart. 1834, Lönnr.K. (tois.) 1860, Kirvu (Cant.), Kuhni, (lla^.).<br />

Rov., Sakk., Vuoks. (Iliit.), Myrsk., Pukk. (Ilagf.), Kt.Pohj. (Juslin),<br />

Utaj. (Korii., Met«äv.), Pait., Puol. (Kyylik.), Impil., Orini. (Link.),<br />

Ilaapav., Ii, Muhos, Sotk., Tyrn. (Metsäv.), Oul., Orini. (Parv.), Kuolaj.,<br />

Kuus. (Pes.), Uusik. (Paulah.), Rist. (Silt.), Akij., Perlio, Ruov.<br />

(Suh.), Rants. (Tubkk.), Kanj^., Uukun. (Valle), Mäntyh. (Luot.),<br />

Rep.(IIällstr.), Rautal. (Pak.), Kärk. (Pelt.), Ves. (Miett.L.), Vähäk.<br />

(Oland.), Kemi (Rant.). — Sanikas Luv. (Herm.), Park. (Paas.),<br />

Kauhaj. (Oland.). - - Sanike Ikaal. (Björk.), Suon. (YI.). •— Savikka<br />

l^lf. 1896, Kuhm. (Ilag.). — Sehart. . — Sanipuoli Kur.<br />

(Paulah.),Teuva(Riippi), Ilm., Isok.,Peräs., Vähäk., Ylist.(Miett.L.),<br />

Kur., Kauhaj. (Oland.). — Savipää Lap., Isok., Ylist. (Miett.L..).—<br />

Saviruaho Rym. (Ilelle.v.), Kisko, Rauma (Valle). - - Saviruoho<br />

Schart. 1831, Ruov.(l lela), Karjal. (Lind.), Ii (Metsäv.), Akaa, KanfTl.<br />

(Suh.), Loppi (Tikka), Vihti (Wecks.), Jan., Kust., Lappi, Paatt.,<br />

Tarv. (Luot.), Askola (Tynni). — Saviruuho Askola (Tynni).<br />

Chenopodium album v. viride — Saui heinä Hell. 1789. — Suni-<br />

-heinä .lusl. 1745. — S(u>iheinä I^ur. 1860. - Savike l^ur. 1860. —<br />

Savikko-ruoho Renv.G. 1826. — Savi-ruoho Renv.G. 1826. — Saviruoho<br />

l^ur. 1860.<br />

Chenopodium bonus Henricus — Ilijvän Heikin savikka Mehi K.

---

Annales Botanic! Socielalis Vananio. Toin. 7. N:o 1. 103<br />

1890, 1899 ja 1906, Klf. 189(), Kiv. 1912. — Jäselieinä Jääski (Heinli.<br />

1850), •— Jäseiiheiiiä Lönnr.K. (tois.) ISfiO. — Paska ruoho Reinh.<br />

1850. — H a u t a l . (Heinli.\H50). — Sai)icka Jiisl. 1715. —Sayi<br />

heinä Keur., Luli. (Ucinh. 1850). — Saviheinä Enr. 1860.— Saviko<br />

lluitt. (Heinh. 1850), Tyrv. (Reinli. 1850, Var. 1854), l'Lur. 1860,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sai>ikkalÄ)mu\ \Hi](]. — Sauimiiro Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Mela Kp. 1877 ja 1884. — Sauinioho Kur. 1860, Lönnr.<br />

K. (tois.) 18()0, Lönnr. 1866. — Sainpiiolen-heinä I.önnr.K. (tois.)<br />

1860.<br />

Chenopodium glaucuni — Saviheinä Eiir. 1860. — Savike luir.<br />

I860. — Savinioho Eur. 18(51). — Sianmuro Lönnr.K. 1860 ja 1866. —<br />

Sinivihreä savikka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Chenopodium liirciniiin — l^ukinluoksiisavikka IIiii.K.<br />

Chenopodium hybridum •— Vaahterasavikka Mela K, 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Vahteri-savikka Lönnr.K. 1866.<br />

Cheno})odium leptophyllum — Kapealehtinen savikka Iliit.K.<br />

Chenopodium murale —Rauniosavikka Mela K. 1906.<br />

Chenopodium opulifolium — Ileidenlehtinen savikka Iliit.K. —<br />

Ileisipmilehtinen savikka Mela K. 1906.<br />

Chenopodium polyspermum — Monisiemeninen savikka Hiit.K.<br />

— Renlosavike Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866. —• Reniosavikka<br />

Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Chenopodium quinoa — Perun pinaatti Elf. 1896. — Quinoa Elf.<br />

1896.<br />

Chenopodium rubrum — Punamuro Lönnr.K. 1860 ja 1866. —<br />

Punasavikka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Saviheinä<br />

Hell. 1773. — Saviruoho Euraj., Raunia (Reinh. 1850).<br />

Chenopodium serotinum — Viikunanlehtinen savikka Iliit.K.<br />

Chenopodium urbicum — Kijläsavike Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. \m]. — Kijläsavikka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Chemipodium vulvaria — JIaisusavikka Mela K. 1906.<br />

Chorispora tenella —Hento irsokki Hiit. K.<br />

Chrysanthemum — Papin kukka Lönnr. 1866. — Pukinsilmä<br />

Lönnr. 1866. — Päivänkakkara Lönnr. 1866. — Päivänkukka I.önnr.<br />

1866, Ilook.-Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900.<br />

Chrysanthemum arctieum — Lapin päivänkukka I.önnr.K. 18G0<br />

ja 1866.

---

101 Pentti Sa/ionen, Suomalaiset kasvinniniel.<br />

Chrysanthemum bipinnatum — Kuolan päivänkakkara Mela K.<br />

1906. —Kiiollan päivänkakkara Hiit.K. — Nunna Lönnr. K. I860. —<br />

Nunnu päivänkukka Lönnr.K. 1866.<br />

Chrysanthemum carinatum — Kirjava päivänkakkara lliit.K.<br />

Chrysanthemum caryophyllus — Tarhurin päivänkukka Lönnr.<br />

1866,<br />

Chrysanthemum coronarium — Kruunupäivänkakkara lliit.K.<br />

Chrysanthemum corymbosum — IIuiskilokakkara Mela K. 1906.<br />

— IIuiskilopäivänkakkara lliit.K.<br />

Chrysanthemum frutescens ^— Pensasmainen päivänkakkara<br />

lliit.K.<br />

Chrysanthemum indicum •— Iso päivänkakkara lliit.K. — Sijyspäivänkukka<br />

Lönnr. 1866.<br />

Chrysanthemum leucanthemum — Arpakukka Ikaal. (Björk.),<br />

Suon. (YI.). — Aurankukka Kisko (Valle). — Auringonkukka Oul.<br />

(Metsäv.)i Jaakk. (Salm.), Park. (Paas.), Isoj., Kuort. (Miett.L.). —<br />

Auringonkukkanen Myrsk., Pukk. (Hagf.). — Elän-kuolen kukka<br />

Hein., Kuru (Luot.), Jal., Vilj., (Miett.L.), Huov. (Suh.). — Elän-<br />

-kuolenkukka Ylöj .(Hela), Tamp.(Laht.), Kur. (Laur.), Teuva (Hiipj)i),<br />

Sabal. (Saar.), Teisko (Sir.), Suon. (YI.), Alah., Karij., Lapv., Park.,<br />

Suod., Teuva (Miett.L.). — Elänkuolenkukka Kauhaj. (Oland.). —<br />

Ennustuskukka Ii (Metsäv.).<br />

Ilarackan silmä Laih. (Stierw. 1755). — Harakan hattu Lapinni.<br />

(Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) \8(j0. — IIarakanhattu Lönnr. 1847<br />

ja 1866. — Harakankannu Lönnr. 1847, Rauma (Laurin.). —<br />

Harakan kauna Palmstr. 1807, Renv.G. 1823, Reinh. 1850. — Harakan<br />

kauno Rauma (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860.<br />

— Harakan krekale Kokem. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Harakan<br />

kukka Kokem, Lieto, Loim., Lapptr., Loht., Rautal., Sakk., Tamm.,<br />

Tyrv. (Reinh. 1850), Elmg. 1857, Eur. 1860, Suod. (Miett.L.). —<br />

Harakankukka Sakk., Vuoks.(Hiit.), V. Karj.(Liro),Punkal. (Jaakk.),<br />

Sort. (Link.), Asikk., Hausj., Hein., Iitti, Karkku, Paatt., Porn.,<br />

Tyrv., Vehk., Vesil., Urj., Alast., Karin., Martt., Pöyt., Tarv. (Luot.),<br />

Sievi, Vamp. (Miett.L.), Rist. (Silt.), Punkal. (Sim.), Akaa, Perho<br />

(Suh.), Virt. (Valle), Suon. (YL), Askola (Tynni). — Harakankukkai<br />

Orim. (Parv.), Artj. (Rap.). — Harakankukkain Orim. (Link.). —<br />

Harakankukkanen Myrsk., Pukk. (Hagf.), Akaa, Kylm. (Suh.). —<br />

Harakan marja Renv.G. 182.3. — Harakan nunmi Raunia (Reinh.

---

Aiiiiales Botaiiici Socictatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. G9<br />

1850), Eur. 1860. — Harakannunnu Luv. (lierin.), Hauma (Valle),<br />

J.appi (Luot.). — Harakan varpaat Renv.G. 1823.<br />

Haukansilmä Lap. (Miett.L.). — Härjänsilmä Rauma (Laurin.),<br />

Lieto (Luot.), Kuort., Sauvo (Miett.L.). — Härjäsilmä Rym.(IIellev.).<br />

— Härän silmä Viip. (Reinh. 1850), Eur. 1860. —Häränsilmä Lönnr.<br />

1866, Tamp. (Laht.), Jämsä (Pack.), Akaa (Suli.). —• Juu /«ei Salial.<br />

(Saar.). — Kivipääheinä y. Karj. (Liro).— Kuperkeikka Nyi. 1852.<br />

— Lammaskukka Pieks. (Borg), Tohm. (Hak.), Mäntyh., Per. (Luot.).<br />

— Leveälehtinen harakankukka Tyrv. (Var. 1854). — Liinapapi<br />

Yliv. (Miett.L.). —Liisankukka Karv. (Mant.). —Margaretan kukka<br />

Sabal. (Saar., Sain.).<br />

Papinkauluri Tamp. (Lalit.). — Papinkaulus Ruov. (Hela),<br />

Tamp. (Laht.), Kuru, Vesi). (Luot.), Ii (Metsäv.), Jok. (Miett.L.),<br />

Sääksm. (Pack.), Sabal. (Saar.), Lyly (Miett.L.), Akaa, Kylm. (Sub.).<br />

— Papinkrai Kust. (Luot.). — Papinkraji Kisko (Valle). — Papin<br />

kukka Oul., Simo (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) \mO.— Papinkukka<br />

Ilail., Kemij., Paav., Pello, Patt., Pyh. (Miett.L.). —Papinraji Oriin.<br />

(Link.). — Pappi-lukkari Karjal. (Lind.). — Pappin krai Turku<br />

(Tili. 1683). — Pempakukka Orim. (Link.). — Piäsinkukka Konn.<br />

(Pynn.). — Poutaheinä Alaj. (Sub.). — Poutakukka Ii (Metsäv.),<br />

Kalaj., Tohm. (Miett.L.). ^ Pukin silmä Lauk. (Reinh. 1850), Eur.<br />

1860. — Päevänkakkara Keit., Pielav. (Huusk.), Maan. (Roiv.),<br />

Kartt. (Sub.). — Päivän kaakko Reisj. (Reinh. 1850). — Päivän<br />

kakkara Kiur., Rautal., Piel. (Reinh. 1850), NyL 1852, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Eur. ISm. — Päivänkakkara Lönnr. 1847, Pieks. (Borg),<br />

Kirvu (Cant.), Rais. (Hiit.), Pielav. (Huusk.), Tamp. (Labt.), Impil.<br />

(Link.), Utaj. (Korb., Metsäv.), Kont. (Metsäv.), Oul. (Parv.), Konn.<br />

(Pynn.), Verml. (Saal.), Uusik.(Paulab.), Kartt. (Sub.), Loppi (Tikka),<br />

Rants. (Tuokk.), Jääski, Kisko, Lemi, Kang., Uukun. (Valle), Rautal.<br />

(Pak.), Tuusn. (Räs.). — Päivänkakku Lönnr.K. (tois.) 1860. — Päivänkalakkara<br />

Puol., Ristij., (Kyyhk.), Haapav., Utaj. (Metsäv.). —<br />

Päivänkalakkare Utaj. (Metsäv.). --- Päivänkalakkari Ii (Metsäv,).<br />

— Päivänkukka Oul. (Metsäv., Parv.), Tobol. (Miett.L.), Vähäk.<br />

(Oland.), Ruov. (Sub.). — Päivän kämmen Heinj. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Päivän näkemä Muol. (Reinh.<br />

1850). — Päivänpollo Perho (Sub.).<br />

Raenheinä Antr. (Porkka). — Sanieriheinä V. Karj. (Liro). — Seitiheinä<br />

V. Karj. (Liro). — Suur päivän kakkara Jääski (Reinh. 1850). —

---

10(5 Pentti Su/ione/i, Suonialaiset Icasvinniinet.<br />

Valgie kukkane Ahvenj. (Valle). — Valkea päivänkakkara'SIqIü K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Valkea päivänkiikka Löniir.K. 1860<br />

ja 1866, Aiul.-Salori. 1870 ja 1876. — Valkia kukka Oriin. (Reirili.<br />

1850). — Valkia riiiskiikkain Kärk. (Pelt.). — Valkia riiois ciickainen<br />

Tiint. 1668. — Valkokukka l.oppi (Tikka), Park. (Paas.). — Vareksen<br />

marja Heiiv.G. 1823. — Variksen varpaat Renv.Cr. 1823. — Vuohensilmukka<br />

Lomir. 1866. — Vuohen silmä Hciiv.G. 1826, IIol. 1838,<br />

Holl., Karkku, Pad., Rautal., Sysmä, Tamp., Tuul. (Roinh. 1850),<br />

.Tal.(Bäckm. 1851), Eur. 1860. — Vuohensilmä Pad. (Böök), Kuhmon.<br />

(Mag.), Lammi (.Tääsk. E.), Teisko (Kat.), Tamp. (Laht.), Ii (Metsäv.),<br />

Mult. (Miett.K.), .lämsä (Pack.), Kur, (Laur., Oland., Paulah.), Konn.<br />

(Pynn.), Sahal. (Sain.), Akaa, Sääksm., Perho (Suh.), Pälk. (Välim.),<br />

Hein. (Luot.), Rautal. (Pak.), .Tal., Kuhm., Kuort., Evij., Lap.,<br />

Läng., Ruov., Vähäk., Ylist. (Miett.L.), Kauliaj. (Oland.). — Äidinkukka<br />

Peräs. (Miett.L.). — Äitipuolenkukka Ilm. (Miett.L.).<br />

Chrysantheraum parthenium — Bertranii Tunt. 1668. — Malrami<br />

Turku (Tili. 1683), Flor. 1683 ja 1708, Jusl. 1745, Lönnr. 1866, Kosk.<br />

1917. —Malrani Palmstr. 1805. — Tarhakakkara Mela K. 1906, Kiv.<br />

1912. — Tarhapäivänkakkara Hiit.K.<br />

Chrysanthemum roseum — Punainen päivänkakkara Hiit.K.<br />

Chrysanthemum segetum — Kellainen päivänkakkara Mela K.<br />

1895, 1*899 ja 1906, Kiv. 1912. — Keila päivänkukka Lönnr.K. 1866.<br />

— Päivän kakkara Savo, Viip. (Reinh. 1850), Eur. 1860.<br />

Chrysomyxa abietis — Kuusen neulasruosle Liro 1917.<br />

Chrysomyxa ledi — Kuusen suopursuruosie Liro 1917.<br />

Chrysomyxa pirolae — Kuusen talvikkiruoste Liro 1917.<br />

Chrysosplenium — Linnunsilmä Lönnr, 1866, Mela K. 1877 ja<br />

1884, Mela Kp. 1884 ja 1892. — Liw?tLönnr. — Vuohensilmä<br />

Lönnr. 1866.<br />

Chrysosplenium alternifolium — Kellaluikku Sahal. (Sain.). —<br />

Linnun silmä Reinh. 1850, Eur, 1860, —Linnunsilmä Lönnr,K. 1860<br />

ja 1866, Mela Kp. 1897 ja 1900, Kiv. 1912, — Lullinkukka Loppi<br />

(Tikka). — Lumikukka Karjala (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Eur. 1860. — Lähdekukka Karkku (Luot.), — Sammakonkukkai<br />

Orim, (Parv,). — Vuorolehtinen linnunsilmä Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906,<br />

Chrysosplenium alternifolium * tetrandrum — Neliheteinen linnunsilmä<br />

Mela K. 1895 ja 1899,

---

Aiiiiales Bülanici Socielatis Vananio, Toni. 7. ' N:o 1.<br />

Cicer arietinum — Curjen herne Tunt. 1668. —Iliirenherne Jiisl.<br />

1745. •— Iiiiren hernei Renv.G. 1823. — Iliirenpapii Jusl. 1745. —<br />

Iii]ren herne Flor. 1683 ja 1708. — Kahviherne Lönnr. 1866, lliit.K.<br />

— Mnnascmm herne Turku (Till. 1683), Jusl. 1745. — Virna Jusl.<br />

1745, Lönnr. 1866.<br />

Cichorium —Maiioruoho Tunt. 1668. — Sikuri Mela K. 1877 ja<br />

1884.<br />

Cichorium endivia — Endiiuia lliit.K. — Endivia Elf. 1896. —<br />

Saksanmlalli Lönnr. 1866. — Saxan sallalli Turku (Till. 1683). —<br />

Saxansallatti Jusl. 1745.<br />

Cichorium intybus — Kahvikukka Ii (Metsäv.). — Maksan ohdakei<br />

Renv.G. — Maksa ohdake Eur. 1860. — Maksaohdake Eur.<br />

1860. — Maxanohdacke Jusl. 1745. — Maxan ohdake Turku (Till.<br />

1683).-Maxan-ohdakePahnstr. 1803. —Maxa ohdakei Mel. 1838. —<br />

Sikuri Viip. (Reinh. 1850), Eur. 1860, :\Iela Kp. 1877, 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900, Elf. 1896. — Sikuriluiiri MM. 1921. — Sikimri Utaj.<br />

(Metsäv.). — THhouri Salmi (Pes.). — Viljeltij sikuri INlela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Cicuta virosa — Eläinden myrcky Haart. 1759. — Eläinten myrkky<br />

Loht. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Eläintenmyrkky<br />

Lönnr. 1866 — Iso juuri Renv.Cr. 1823, Hel. 1838, I.önnr. 1847,<br />

Rauma (Reinh. 1850). — Isojuuri Uefl. 1773, Palmstr. 1803,<br />

Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Isoiyrlli Tunt.<br />

1668. — Iso ruoho Lemp. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Isoruoho Kosk. 1917. — Iso-yrti Haart. 1759, Hel. 1838. — Isoyrli<br />

Flor. 1683 ja 1708, Jusl. 1745, Som. (Kalm 1774), Eur. 1860. — Iso<br />

yrlli Renv.G. 1823, Hel. 1838, Lönnr. 1847, Reinh. 1850, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Isoyrlii Vihti (Wecks.), Askola (Tynni). — Jalo juuri<br />

Som. (Kalm 1774, Reinh. 1850). — Jaloyrli Som. (Kalm 1774).<br />

— Jalo yrtti Som. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. - Jalo-yrtti<br />

Lönnr. 1866. —Katinnauris Askola (Tynni).—Katko Renv.G. 1823,<br />

Hei. 1838, Som. (Kalm 1774, Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860.<br />

Keisan putki Laih. (Stiervv. 1755), Hei. 1838. — Keisanputki<br />

Renv.G. 1823, Eur. 1860, Lönnr. 1866, Kauhaj. (Metsäv.). — Keisaputki<br />

Lönnr. 1866. — /vmo Mela K. 1877 ja 1884, Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq.<br />

1890. — Keisonputki Kur. (Oland.). — Keisoputki Pielav. (Huusk.).

---

108 Pentti S«/jo/ie/j, wSuoinalaiset kasvinninict.<br />

•— Kejsanpulki Palmstr. 1803. •— KärnieenpulJd Lönnr. K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 18G6. — Mijrkipiitki Palmstr. 1803. — Mijrkki putki<br />

Tyrv. (Var. 1854). — Mijrkkij Nyi. 1852. — Mijrkkijjimri Jusl. 1745,<br />

Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Myrkkykeiso IMela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Myrkky putki Hei. 1838. — Myrkky-<br />

-putki Renv.G. 1823, Ileinj., Lauk., Rautal. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois). \Sm. — Myrkky putki Lönnr. 1847, Eur. 1860, Räis. (Hiit.),<br />

Pyh. (Laurin.), iVIuol. (xMerik. 1929), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suli.). —<br />

Myrkky ruoho Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. —<br />

Myriti Orim. (Link.). — Oikeaputki Ii (Metsäv.).<br />

Rantayrtti Pad. (Röök). — Syötän putki (Loht.) Reinh. 1850. —<br />

Syötänputki Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. •— Velhonputki Pielav<br />

Huusk.). — Vesiputki Lönnr. 1866, :McIa Kp. 1877, 1884, 1892, 1897<br />

ja 1900, Oul. (Parv., Miett.L.), Haapaj. (Miett.L.). — Ves' yrtti Orim.<br />

(Link.). — Villi putki Loht. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Villiputki Eur. 1860. — Yrtti Knorr. 1833, Antr., Loim. (Reinh.<br />

1850), Tyrv. (Var. 1854), Orim. (Link.).<br />

Cinchona — Kiiimpuu Almq. 1890, Mela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900, Elf. 1896 ja 1921.<br />

Cinclidium — Mulasammal Lönnr.K. 1860.<br />

Cinna pendula — Hajuheinä Mela K. 1877 ja 1884. — Leveälehtinen<br />

hajuheinä Hiit.K. •— Nuokkuva hajuheinä Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Cinnamomum — Caneeli Tunt. 1668. — Kanelipuu Mela Kp.<br />

1884. — Kiinan kaneli Elf. 1896. — Tavallinen kaneli Elf. 1896.<br />

Cinnamomum camphora — Kamverttipuu Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900. — Kanverttipuu Elf. 1921.<br />

Cinnamomum zeylanieum — Caneli Jusl. 1745. — Ceylou-kaneli<br />

Elf. 1896. — Kaneli Lönnr. 1847. — Kanelipuu Almq. 1890, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900, Elf. 1896 ja 1921.<br />

Cireaea alpina — Alppivelholehti Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Noidan-yrtti Lönnr.K. (tois.) 1860. — Velholehti Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, .Mela K. 1877 ja 1884, Hook.-Mela 1879.<br />

Cirsium •—Karhiainen Lönnr. 1866. •—Karrikas Lönnr. 1866. —<br />

Kärrikkeet Tyrv. (Var. 1854). — Lääte Lönnr. 1866. — Ohake Utaj.<br />

(Korh.), Verml. (Saal.), Sotk. (Metsäv.), Kartt. (Suh.), Kan{^., Uukun.<br />

(Valle). — Ohdake Lönnr. 1847, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1848,<br />

Hook.-Mela 1879, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Myrsk., Pukk.

---

Aiinales Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. Ill<br />

(lla^f.), Vuoks. (lliit.), Utaj. (Korli.), Uusik. (Järvi, Silt.). — O/irrtA'e<br />

Ikaal. (Björk.). — Ohtajainen Rais., Sakk. (Iliit.). — Ohtake Pad.<br />

(Böök). — PenssclUaikka Vähäk. (Oland.). — Piikikkäineii Sakk.<br />

(Hiit.). —Piikkitattaraisel Ilaapav. (Metsäv.). —Piikkiäiiieii Uusik.<br />

(Järvi, Silt.), Verml. (Saal.). •— Pilliäinen Pad. (Böök). — Piruiijuiiri<br />

Ilaapav. (Metsäv.). — Pirun perseen karrike Suon. (Yl.). — Pirun<br />

perseen karvoja Suon. (YI.).'—Pirunpiikki Buov. (Suh.), Suon. (YI.).<br />

~ Pisiikkäinen Sakk. (Miit.). — Rauiaolidake Hist. (Silt.).<br />

Cirsiuni arvense — Karhiainen Schart. 1834, Lönnr.K. (tois.)<br />

1800. — Karkiainen Pyliäj. (xMiett.L.). •— Karra Kur. (Paulah.,<br />

Miett.L., Oland.), Teuva (Hiippi). •—Karri Kauhaj. (Oland.).'—Karriaanen<br />

Teuva (Oland.). — Karriainen Lap. (Miett.L.). — Karrikas<br />

Lönnr.K. (tois.) 18()(). — Karrike Punkal. (Sini.). •— Kasakkaheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —Kaura-ohdakeLönnr. 1866. •—Karri Kauhaj.<br />

(Oland.). — Korrikas Kauhaj. (Oland.). — Kurrikas Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Kärrike Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kärriäinen Karv.<br />

(Mant.). — Käärnieenputki Tyrn. (Metsäv.). —Lammas heinä Parikk.<br />

(Keinh. 1850). —Lammasheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. •—Luhiakaali<br />

Schart. 1831, Lönnr.K. (tois.) \^m.— Lädäke Lönnr.K. (tois.) I860.—<br />

Läräkes Virr. (Reinh. 1850). —LÄ/K/C Lauk. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Lääle Lauk. (Reinh. 1850). - - Läätikkä Jyv. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Maito-ohake Rist. (Silt.). — Mcisäohdake<br />

Pud. (Pes.). — Morsian-kruunu Renv.G. 1823. — Mäkiharja<br />

Suon. (YL). — Nicanijrili Jusl. 1745. — Nikan ruoho Kur. 1860. —<br />

Nikan ijrii Turku ( T i l i . — Nikanijrii Hell. 1789. —iViAwi ijrtti<br />

Renv.G. 1826, Eur. \m). — Nikanyrtti Turku (Tili. 1683), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860.<br />

Ohake Keit., Pielav., Pyhäj., Viitas. (lluusk.), Pieks. (Borg), Puol.<br />

(Kyyhk.), Ruok., Sort. (Link.),Kont., Utaj.(Metsäv.),Konn.(Pynn.),<br />

Verml. (Saal.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.), Tuusn. (Räs.). — Ohakke<br />

V. Karj. (Liro). — Ohdakas Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ohdake Schart.<br />

1834, Oul. (Parv.), Kuolaj., Sort. (Pes.). — Ohdaket Renv.G. 1826.<br />

— Ohjakas Kisko, Raunia (Valle). — Ohjakkainen Maar. (Tallgr.).<br />

— Ohjaskesi Rym. (Ilellev.). — Ohlake Artj. (Rap.), Kärk. (Pelt.).<br />

— Ohojake Ii (Metsäv.). '— Ohrake Orim. (Link., Parv.), Artj.<br />

(Rap.). '— Ohtahain V. Karj. (Liro). — Ohtahainen V. Karj. (Liro),<br />

Rep. (Mällstr.). — (Main Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Ohtainen V. Karj. (Liro). — Ohtajainen Sakk. (Miit.). — Ohiot Iinpil.

---

110 Penüi Siilumen, Suomalaiset kasviniiiinet.<br />

(Link.). •— Oikia ohake Utaj. (Metsäv.). —Orjanruoska Schart. 1834,<br />

Lönnr.K. (tois.) 18G0, Lomir. 18G0. — Pellonohake Virt. (Valle). —<br />

Peltokarliiaineii Lönnr. 186G, Karjal. (Lind.), Vihti (Wecks.). —<br />

Pello-ohake Utaj. (Metsäv.), Rist. (Silt.). — Pello-ohdake Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Alniq. 1890, :Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

iMela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912, Loppi (Tikka).<br />

Piikkiäinen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Piiska Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Piisku Loim., INIess. (Reinh. 1850). — Piiskim lehti Loini.,<br />

Mess. (Reinh. 1850). — Piiskiinlehti Lönnr.K. (tois.) I860.—Pirun<br />

pellava Oul. (Parv.). — Pirunpiikki Lönnr.K. (tois.) 1860. •— Pirun<br />

piiska Pyhäj. (INIiett.L). — Posia Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pijyn<br />

kaali Piel. (Reinh. 1850). — Pijynkaali Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Roiiskalehti Lönnr. 1866. — Ruoslakko Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Tackiainen Sehr. 1637. — Tiistele Askola (Tynni). — Tiisteli Kort.<br />

(Juslin), Perho (Suh.). — Tiister Lönnr.K. (tois.) 1860. — Valkeanpiiolen-lehii<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Valkian puolen lehti Mess.<br />

(Reinh. 1850). — Valvaten-lehii Schart. 1834, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Ärripiirri Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Cirsium heterophyllum — Aro-ohdake Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866. — Emintimälehii Uusik. (Paulah.). — Ilarjaheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. •—Ilarjakukkai Orini. (Parv.). —Iluopaohake<br />

Utaj. (Metsäv.). — Iluopaohdake Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

m2. — Ilökäheinä Uusik. (Paulah.). — Iso penseä Ylist. (Miett.L.).<br />

— Karra Laih. (Miett.L.). — Korpiohake Puol. (Kyyhk.). — Korpiohdake<br />

Kuus. (Pes.). •— Lehtihorma Impil. (Link.). •— Liäie Konn.<br />

(Pynn.). —Luhtakaali Kur. (Paulah.). — Lä/ä/ce Kur., Ruov. (Laur.).<br />

— Läräkkeenlehli Orini. (Link.). — Läiieenlehli Tyrn. (Miett.L.). —<br />

Lääte Iliit.K. — Lääväke Kuhni. (Mag.). — Maalarin suti Ruov.<br />

(Miett.L.). — Maito-ohtainen Antr. (Porkka).—Mettäohake Utaj.<br />

(Metsäv.). — Mäkiharja Kort. (Juslin). — Niittukarhiainen Vihti<br />

(Wecks.). — Nuppukukka Oul. (Metsäv.). — Ohake Konn. (Pynn.),<br />

Ristij. (Kyyhk.). — Ohtajäinen Räis., Sakk. (Hiit.). — Orjanruoska<br />

Lönnr. 1866.<br />

Partapenseli Kuort. (Miett.L,). —Parlapensseli Kuort, (Miett.L.).<br />

Pehmeä karriainen Yliv. (Miett.L.). — Penssel Fisk. (Miett.L.). —<br />

Pensselheinä Kont., Utaj. (Metsäv.). — Pensseli Rants. (Tuokk.),<br />

Paav., Rautio (Miett.L.). — Pensseliheinä Tyrn. (Metsäv.). — PensselikukkaTi\m\i.<br />

(Laht.), Ilaapav., Kemp., Oul., Utaj.(Metsäv.), Oulu

---

Aiinales Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. Ill<br />

(Miett.L.), Teisko (Sir.), Ilm., Teuva (Oland.). — Pensselikukkanen<br />

Oul. (Parv.). •— Pensselioliojuke Ii (Aletsäv.). — Piiiuiharja Oul.<br />

(Parv,). — Punapcnsseli Vihanti (Miett.L.).<br />

Pijijkaali Rist. (Silt.). —Pijijnkaali Palt., Suom. (Kyyhk.), llaapav.,<br />

Ii, Utaj. (Metsäv.), Oul. (Parv.), Kuus. (Pes.), Perho (Suli.),<br />

l^ants. (Tuokk.), Tuusn. (Räs.), Vihanti (Miett.L.). —Pijijnkaalis Pielav.<br />

(Iluusk.). — Pijijnkiial Keit., Pielav., Pyhäj., Viitas. (Iluusk.),<br />

Maan. (Roiv.), Rautal. (Pak.), Kartt. (Suh.). — Pijijnkuali Impil.,<br />

Rusk. (Link.). — Pijijnkualis Keit,, Pielav., Pyhäj., Viitas. (Iluusk.),<br />

Kartt. (Suh.). — Py///e/i/i Rist. (Silt.). —Rouskulehli Kisko (Valle). —<br />

Ilüdüke Park. (Miett.L.). •— Räreke Orim. (Link.). — Räräke Orim.<br />

(Link.). — Räräkkeenkiikkaiii Orim. (Link.). •— Räräkkeenlelüi Orim.<br />

(Link.). — Tervapemseli Ii (Metsäv.). — Tervasuti Kauhaj. (Oland.).<br />

— Valkeapuolenlehli Lönnr. 1860. — Valkeaselän heinä Orim. (Link.).<br />

•— Valkeaselänlehti Orim. (Link.). — Valkeenpuolus Kylm. (Suh.). —<br />

V(dkia selän lehti Kärk. (Pelt.).<br />

Cirsium lanceolalum ^—Harrikas Lönnr. 186G. — Kangasohake<br />

Keit. (Huusk.). •—Karhiainen Kisko (Valle). —KarJiunohrake Askola<br />

(Tynni). — Karkea ohdake Kirvu (Cant.). •— Karpiiriainen Kisko<br />

(Valle). — Karrikas Lönnr.K. (tois.) 1860, Luv. (Herm.), Rauma<br />

(Valle). — Karrike Loim., Rauma (Reinh. 1850), Lönnr. 1806. —<br />

Kasakkahcinä Reinh. 1850. — Kurrikas l.oim., Rauma (Reinh. 1850).<br />

— Kärrike Lemp., Tyrv. (Reinh. 1850), Ikaal., (Björk.), Akaa (Suh.).<br />

— Maito-ohdake Kirvu (Cant.). — Mäkiohrake Suon. (Yl.). — Ohakas<br />

lleinj. (Reinh. 1850). — Ohake Maan. (Roiv.). Virt. (Valle). —<br />

Ohakkeh Lauk. (Reinh. 1850). — Ohdacke .Tusl. 1745. — Ohdake<br />

Oul. (Parv.). — Ohdakct Renv.G. 1826. Ohjakas Rauma (Reinh.<br />

1850). — Ohjake Loht., Rauma (Reinh. 1850). — Ohjakkehia Loht.<br />

(Reinh. 1850). — Ohlake Loim. (Reinh. 1850), Kärk. (Pelt.). — 0/j/rtinen<br />

Nyl. 1852, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Ohiakkeiia<br />

Jääski (Reinh. 1850). — Ondakke Palmstr. 1809. — Orjantappura<br />

Rym. (Hellev.).<br />

Paholaisen heinä Kärk. (Pelt.). — Piikkijäinen Rautal., Pieks.<br />

(Reinh. 1 8 5 0 ) . — O u l . {Pary.).—Piikkikukka Ii (Metsäv.),<br />

— Piikkiohake Keit. (Iluusk.). — Piikkiohdake :\Iela K. 1805, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912, Pielav. (Huusk.). — Pii/c/vi«i7ie/i Sakk. (Hiit).—<br />

Piiskaohake Keit. (Huusk.). — Pirun piikki Mess. (Reinh. 1850),<br />

Huov. (Heia), Kangl. (Suh.). — Pirun piikkiäinen Sahal. (Saar.). —

---

112 Penüi Siilumen, Suomalaiset kasviniiiinet.<br />

Piriinpiiska Karjal. (Lind.), Oriin. (Link.)» Vihti (Wecks.). — Pisteliäin<br />

örini. (Link.). •— Pisleliäinen Orini. (Link.). — Pisliljäincii<br />

Rauma (Reinli. 1850), l^:ur. 1860. — PisUimiien Rauma (Reinli.<br />

1850), Eur. 1860. — Raalaoliake Konn. (Pynn.). — Raulaohake Rist.<br />

(Silt.). — Ruotsalainen Uusik. (Paulali.).-—Takiainen Ruok. (Link.).<br />

— Tie-ohdake Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Tieohdake<br />

.Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Tiistelin huoripoika Perho (Suli.).<br />

— Tiisteri Eur. 1860, Lönnr. 1866. •— Tummun tiisteli Perho (Suli.).<br />

— Valkoselänlehti Lönnr. 1866. — Vanhanpiika fiikunapuu Rym.<br />

(Ilellev.). — Venhäläi Artj. (Rap.). — Venhäläin Orim. (Link.). —<br />

Venhäläinen Orim. (Link.). — Venäläinen Iitti (Luot.). — Ärripurri<br />

Äht. (Reinli. 1850), Eur. 1860.<br />

Cirsium oleraceum — Kaaliohdake Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Luhta-ohdake Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. —<br />

Ohdake Turku (Tili. 1683), Wein 1930. —Onsi-o/u/aA-e Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — ohdake Turku (Tili. 1683), Wein 1930. —<br />

Vesi-ohdake Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

Cirsium palustre — Ilarankello Lönnr. 1866. — Ilevosohake Rist.<br />

(Silt.). — Karhiainen Nurm. (Weinh. 1850), Eur. 1860, Kisko (Valle).<br />

— Karra Kur. (Paulali.). — Karri Park. (Paas.). — Kukonkuusi<br />

Orim. (Link.). — Kärrikäs Park. (Paas.). •— Käärmeenkorrikka Kauhaj.<br />

(Oland.). — Lumenmittari Askola (Tynni). — Mehiläis-ohdake<br />

Nurmij. (Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Mustalaisen heinä<br />

Kauhaj. (Oland.). — Neva-ohdake Palmstr. 1809. — Ohake Pieks.<br />

(Borg), Koit., Pielav., Pyhäj., Viitas. (Iluusk.), Maan.(Roiv.), Kartt.<br />

(Suh.), Virt. (Valle), Tuusn. (Räs.). — Ohrake Orim. (Link.), Park.<br />

(Paas.). — Ohtajainen Sakk. (Miit.). — Onsi-ohdake Nurmij. (Reinh.<br />

1850), Eur. 1860, Lönnr. X^m.-Posta-heinä Loht.(Reinh. 1850). —<br />

Piikkiheinä Tuusn. (Räs.). — Piikkiäinen Reinh. 1850, Eur. 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Pirun piikki Tamp. (Reinh. 1850). — Pirunpiiska<br />

Kosk. 1917. — Pijijn kaali Ilel. 1838. — Ruossakko Jääski (Reinh.<br />

1850). •— Ruostakko heinä Parikk. (Reinh. 1850). •— Ruotsalainen<br />

Viip. (Reinh. 1850). — Suon ohdake Hell. 1789. — Suonohdakke<br />

Jusl. 1715. •— Suo-ohake Kont. (iNIetsäv.). — Suo-ohdake Palmstr.<br />

1809, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912, Loppi (Tikka).<br />

Citrullus colocynthis — Kolokvintti Elf. 1921.<br />

CitniUus vulgaris — Arbmisi Ign. 1890, Elf. 1896 ja 1921. -/Ir-

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 113<br />

piisi Lönnr. 18(16. — Arpiiiisi Mela K. 190G. — Pumppu iNIela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900. — Vesimeloni IMela K. 1900. — Vesimelooni<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Elf. 1896 ja 1921. — Vesimelunn<br />

Lönnr. 1866. •— Vesimeluuni Lönnr. 1866.<br />

Citrus aurantium •— Apelssi Lönnr. 1847. — Appelsiini Wook.-<br />

Mela 1879, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Elf. 1921. — Oranssi Elf.<br />

\H

---

Il l Pentti 5ti/ione/i, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

iäkälä Utaj. (Metsäv.). — Peuran heinä Palmstr. 1803. •— Peuran<br />

jäkälä Palmstr. 1803, Renv.G. 182G, Schart. 1834, Eur. 1860, Lomir.<br />

18G6, iMela Kp. 1892,1897 ja 1900, Jämsä, Nurmij., Orim., Piel., Viip.<br />

(Reinh. 1850). — Peuran jäkälä Lönnr. 1847, Almq. 1890, Ign. 1890,<br />

Orim. (Link.). — Peuran jäkärä Renv.G. 1826. — Peuran karsku<br />

Saar. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Peuran ruoho Eur. 1860. — Peuransamal<br />

Kosk. 1917. — Peuran sarnel Palmstr. 1803. — Peuransammal<br />

Schart. 1834, Lönnr. 1847, Loht., Viip. (Reinh. 1850), Tyrv.<br />

(Var. 1854), Eur. 1860, Orim. (Link.). — Poron/ä/cä/äUtaj.(iMetsäv.).<br />

— Poron sammal Reinh. 1850. — Poronsammal Kur. (Oland,). —<br />

Valkeata karvetta Sakk. (Iliit.). — Valkeita karpeita Sakk. (Hiit.). —<br />

Valkokarpeita Sakk. (Iliit.). — Valkia sammal Schart. 1834, Reinh.<br />

1850. — Vanha jäkälä Kitt. (Hust.).<br />

Cladonia silvatica — Nuori jäkälä Kitt. (Must.). — Karpeita<br />

Sakk. (Hiit.).<br />

Clarkia elegans — Komea klarkia Hiit.K,<br />

Clarkia pulchella—Jmmenkukka liiit.K.-—Tarhaklarkia Mela K.<br />

1906.<br />

Clavaria botrytes — Punahaarakas Ign. 1890. — Punalatvahaarakas<br />

Sael. 1907, Liro 1917.<br />

Clavaria coralloides •— Korallihaarakas Sael. 1907.<br />

Clavaria flava — Ilaarikkosieni Lönnr. 1866. — Keltahaarakas<br />

Ign. 1890, Liro 1917. — Keltahaarikko Mela Kp. 1892. — Keltahaarukka<br />

INIela Kp. 1897 ja 1900.<br />

Clavieeps purpurea •— Härkäsieni Liro 1917. — Karjun hammas<br />

Lepp., Rautal. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Karjunhammas Lönnr.<br />

1866, Almq. 1890. — Torahammas Reinh. 1850. — Torajijvä Ruov.<br />

(Reinh. — Torajijväsieni Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Liro<br />

1917. — Turajijvä Rautal. (Reinh. 1850). — Turranjijvä Vähäk.<br />

(Oland.).<br />

Claytonia perfoliata — Länsi-Intian pinaatti Mela K. 1906, Elf.<br />

1896.<br />

Clematis viticella — Elämänlanka Mela K. 1906. — Italialainen<br />

elämänlanka liiit.K. — Metsäköijnnös Lönnr. 1866.<br />

Clethra arborea — Kielopuu Lönnr. 1866.<br />

Climacium — Lempisammal Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Clinopodium vulgare — Kissanmintlu Jusl. 1745, Renv.G. 1823,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, J.önnr. 1866. — Kissan minlu Turku (Tili.

---

Aniiales Botanici Socielatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. 115<br />

1683). — Mehiläis-canerva Ilaart. 1750. — Melüläis kanerva Jusl.<br />

1745, Palmstr. 1812. — Mehiläis-kanerua Rcnv.G. 1823, Löniir.K.<br />

(tois.) I860. — Mehiläiskanerva Eur. 1860. — Mäkiminttii Lomir.K.<br />

I860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1884, Kiv. 1012. — Yleinen<br />

käenmintlu Hut.K. — Yleinen mäkiminilii Mela K. 1805, 1800 ja 1006.<br />

Clitocybe nebiilaris — Härmänialikko Sael. 1007.<br />

Clitocybe ostreata •— Yleinen lihasieni Ign. 1800.<br />

Clitopilus prunulus •— Harmaa jauhosieni Ign. 1800, Sael. 1007.<br />

Cnicus benedictus — Cardobenediti Flor. 1683 ja 1708. —Roiiskalehti<br />

Lönnr. 1866. — Siunattu ohdake Turku (Till. 1683), Jusl. 1745,<br />

Bergm. 1775.<br />

Cnidium venosum — Idän niittijkuniina Iliit.K. — Niiitijkumina<br />

MelaK. 1006.<br />

Cobaea scandens — Köijnneliäs intiaanimuratti Iliit.K.<br />

Cochlearia — Kuirirno Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Kuiriruoho<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Pippurijuuri Lönnr. 1866.<br />

Cochlearia armoracia •—• LusikkaruoJw Jusl. 1745. •—Paparyrtti<br />

Tunt. 1668. —Peparruoti Tunt. 1668. •—Piparijuuri Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Piparrooli Gan. 1788. — Piparruoti Flor. 1683 ja 1708. —<br />

Piparruuti Palmstr. 1805. — Piparrmitti .Mela Kp. 1877 ja 1884,<br />

Ign. 1800, Almq. 1800, Elf. 1806, Ylist. (Miett.L.). — Pipani/i Ilel.<br />

1838. — Piparutin juuri Turku (Till. 1683).' — Piparmiti Jusl. 1745,<br />

Henv.G. 1826, Lönnr. 1847, Lönnr. 1856. — Piparuutti Reinh. 1850,<br />

Tyrv. (Var. 1854), Lönnr. 1856, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Nurmij.<br />

(Stcnr. 1804), Elf. 1021, Tyrn. (Metsäv.), Kartt. (Suh.). — Pippurajuuri<br />

Lönnr. 1856. •— Pippuranjuuri Lönnr. 1856. •— Pippurijuuri<br />

Mola K. 1805,1800 ja 1006, Mela Kp. 1802, 1807 ja 1000, Kiv. 1012.<br />

— Reikas Lönnr. 1847. — Riena Lönnr. 1847. — Viljellij piparjuuri<br />

Hiit.K. — Äikeä-nenätti Lönnr.K. 1860. — Äikä juuri Reinh. 1850.<br />

— Äikäjuuri Lönnr. 1856 ja 1866, Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Cochlearia danica •— Etelä-kuirimo Lönnr.K. 1860 ja 1866. —<br />

Lusikka ruoho Hel. 1838. — 7VmsA-ön kuirirno Mela K. 1805, 1800 ja<br />

1006, Kiv. 1012.<br />

Cochlearia officinalis •— Kuirirno Lönnr. 1866, MelaK. 1877 ja<br />

1884. — Lusicka ruoho Turku (Till. 1683). — Lusickaruoho Jusl.<br />

1745. — Lusikka ruoho Palmstr. 1803, Renv.G. 1823. - Lusikkaruoho<br />

Lönnr. 1847 ja 1866. — Pohjan kuirinio :MelaK. 1805, 1800<br />

ja 1006. — Rohlokuirimo Iliit.K.

---

116 Pentu Siz/ioncn, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Coclilearia officinalis * anglica ^—Englannin kuirirno lint.K. —<br />

J^olijan kiiirimo Lomir.K. 18G0 ja 186(3.<br />

Cocos niicifera — Kokospalmii Mela Kp. 1884 ja 1892, Alniq.<br />

1890. — Kokospälikinä Lönnr. 1847. —Kookospalmu Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900, Elf. 1896 ja 1921.<br />

Coeloglossum viride — Käenlieinä Lönnr. 1866. — Maariankämmä<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Pussikämmekkä<br />

Kiv. 1912. — Vihreä pussikämmekkä Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Coffea arabica'—Kahvipensas Mela Kp. 1884,1892 ja 1900, Almq.<br />

1890. — Kahuipuu xAIelaKp. 1897 ja 1900, Elf. 1896 ja 1921.<br />

Colchicum autumnale — Mijrkkijlilja Lönnr. 1866, Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900. — Paljaspaiiainen Lönnr. 1866. — Syksijn<br />

mijrkkijlilja .Mela K. 1906.<br />

Coleus — Veripeippi Iliit.K.<br />

Collema piilposum — Hijijtelöjäkälä Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Collinsia bicolor ^— Kirjava variksenkiikka Iliit.K. •— Variksen<br />

kukka Mola K. 1906.<br />

Collomia linearis — Kapealehtinen tahmikki Iliit.K.<br />

Colocasia antiquorum — Taro Mela Kp. 1892 ja 1897. — Tarro<br />

Elf. 1896, Mela Kp. 1900.<br />

Colpodium latifolium — Lapinhilpi Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906. — Lapinkilpi? Lönnr.<br />

1866. •— Leveälehtinen lapinhelpi Iliit.K.<br />

Coliitea arborescens — Rakkopensas Lönnr. 1866.<br />

Comariim pahistre •— Ilaahen heinä Reinh. 1850. — Hanhenheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hanhenpaju Lönnr.K. (Lois.) 1860,<br />

Saar, (Juslin), Kang. (Valle). — Harakan mar/« Tainp. (Kein. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Harakan marjavarsi Tamp.<br />

(Reinh. 1850). — Kananvarpaila Pait. (Kyyhk.). — Karhunkämmen<br />

Pielav. (lluusk.). — Karhunmansikka Keit. (Iluusk.). — Kiertolais<br />

heinä Heinj. (Reinh. 1850). — Kiertolaisheinä Lönnr.K.(tois.) 1860. —<br />

Kiikkaroheinä Oul. (Metsäv.). — 7vj;rfn/a/A« Lönnr.K. 1860 ja 1866.—<br />

Kurenpolvi Rov. (lliit.). —Kiirenpolvheinä Räis. (Iliit.). —Kurjen<br />

/V///M llaapaj. (Reinh. 1850), Eur. 1860, Mela K. 1884. — Kurjen<br />

käpäle Eur. 1860. — Kurjen käpälä I laapaj. (Reinh. 1850), Tyrv.(Var.<br />

1854), l^lnijJ. 1857. — Kurjenkäpälä Lönnr. 1866. — Kurjenpolvi<br />

Lönnr. 1866, Sod. (Vest.). •— Käärmeenkukkanen Kisko (Valle).<br />

Laukkakäpij Oul. (Parv.). —Minkkiheinä Tuusn. (Räs.). —Polvi-

---

Aniiales Bolanici Societalis Vanamo, Tom. 7. N:o 1. 117<br />

heinä Rist. (Silt.). — PunaUmVhcinii Sakk. (lliit.). — Raate Löniir.<br />

1866. — Raaleh Jyv. (Hcinii. 1850). — Rajake I\lets. (Miett.L.). —<br />

Rantanokkonen Piu\. (Book). — Sarneitiheinä Kartt. (Suh.). —<br />

SameUikukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Suo apila Hel. 1838. — Suo-<br />

-apila Reiiv.G. 1826, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Siio-apilas Reinh<br />

1850, Tuir. 1860. — Siioapilas Lönnr. 1866. — Siiolieinä Orini, (Link.).<br />

— Suo-kiirjetijalka Kiv. 1912. — Sno-kurjenjalka Mela K. 1809 ja<br />

1906. — Suo-kurjenpoli)i Mcla K. 1895. — Suolisto Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Suoturnii Orim. (Link.). — Tiirmikiikkain Orini. (Link.).<br />

— Varsankiikka Utaj. (Metsäv.). — Varsan polvi Heinh. 1850,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Kcmij. (Miett.L.). — Varsanpolin Utaj.<br />

(Metsäv.), Kuolaj. (Pes.). — Varsanpoluiheinä Sotk., Kont. (Metsäv.).<br />

— Vcr'raate Uusik. (Paulah.). — Vesiapila Knhni. (Ilag.). —<br />

Vesiniusii Kaiihaj. (Oland.). •— Vääräputki Utaj. (Korh.).<br />

Commelina communis — Tavallinen soljo Iliit.K.<br />

Conferva fugacissima — Vesisilkki Lönnr. 1866.<br />

Conioselinum tataricum — Isotiippinen talaariankumina Iliit.K.<br />

— Lapinkuniina Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 188-1. •— Lapin metsäkumina<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Talarian kumina Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Conium maculatuni — Isoiijrti Turku (Till. 1683). — Isojuuri<br />

Henv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.'1866. — Iso yrtti Palinstr.<br />

1805, Henv.G. 1823, Reinli. 1850. — Isoijrtti Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Eur. 1860, Lönnr. 1866. — JaloijrttiAAmm. 1866. — Katko Henv.G.<br />

1823, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1877,<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Alniq. 1890. — Keisanputki Henv.G.<br />

1823. — Koiranpersilja Lönnr. 1866. — Mijrkkijputki I.önnr, 1866.<br />

— Täplikäs katko .Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Conostomum — Keilasammal Lönnr.K. 1860, Lönnr. 18()6.<br />

Conringia orientalis — Idän savuruoho Mela K. 1906.<br />

Convallaria — Kielo Mela K. 1877 ja 1881.<br />

Convallaria majalis — Coiran kieli Laili. (Stierw. 1755). — Coirankieli<br />

Jusl. 1745. •— Isompi koirankieli Utaj. (Metsäv.). •— Kielheinä<br />

Antr. (Porkka), Rist. (Silt.). — Kieli heinä Loht. (Heinh. 1850). —<br />

Kieliheinä Lönnr. K. (tois.) 1860, I.önnr. 1866, Ristij. (Kyyhk.). —<br />

Kielikko Myrsk., Pukk. (Ilagf.). — Kielikukka Myrsk., Pukk. (Ilagf.).<br />

— Kielo Mel. 1838, Lönnr. 1866, IIook.-Mela 1879, Almq. 1890, Keit.,<br />

Pieiav. (Iluusk.), Kont. (Metsäv.), Antr. (Porkka), Kai lt. (Suh.),

---

118 Pentti Siz/ionen, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

Kisko, Uukun. (Valle), Askola (Tynni). — Kieloloi Vuoks. (lliit.). —<br />

Kielonen Löniir. 18G6. — Kiärmeenkieriieinii Sakk. (Iliit.). —Koiran<br />

kieli Palinstr. 1803, Kuort. Oliett.L.), Kaiihaj. (Oland.). — Koirankien<br />

Lönnr. ISßß, Puol., Ristij., Sotk. (Kyyhk.), Kont., Utaj.<br />

(Metsäv.), Oul. (Parv.), Rants. (Tuokk.). •— Koiran kieliheinä<br />

Utaj. (Aletsäv.). •— Koirankielo Karv. (Mant.). — Koirankielonen<br />

Lönnr.K. (tois.) 1800. — Knjijni kukka Gan. 1829.<br />

Lehmän kiel' Kärk. (Pelt.). — LehnmnkieV Kont. (Metsäv.),<br />

Kärk. (Pelt.), Konn. (Pynn.). — Lehmänkielen cucka Jusl. 1715.<br />

— Lehmänkielen ciickaiset Haart. 1759. — Lehmän kielen kukka<br />

Palmstr. 1803. — Lehmänkielenkukka Kulim. (Hag.), Mult. (Miett.<br />

K.), Sahal. (Saar.). — Lehmänkielet Tyrv. (Var. 1851).— LehmänkieVheinii<br />

Sakk. (Hiit.). — LehmänkieVheinä Pieks. (Borg), Sakk.<br />

(Iliit.), Keit., Pielav. (Huusk.), Ruok. (Link.), Uusik. (Paulah.),<br />

-Maan. (Roiv.), Tuusn. (Räs.). —Lehmän kieli Haart. 1759, Palmstr.<br />

1803, Renv.G. 1823, Gan. 1829, Knorr. 1833, Hel. 1838, Reinli.<br />

1850, Eur. 18(30, Orini. (Link.j. — Lehmänkieli Flor. 1683 ja<br />

1708, Jusl. 1745, Hell. 1773, Lönnr. 1847 ja 1866, Hiit.K., Toluu.<br />

(Hak.), Pielav. (Huusk.), Verml. (Saal.), Kartt. (Suh.), Loppi<br />

(Tikka), Kisko (Valle), Vihti (Wecks.), Tuusn, (Räs.), Kivenn. (Järvi,<br />

Silt.), Karjal. (Lind.), Jämsä (Pack.), Artj. (Rap.), Orim. (Parv.),<br />

Rantas. (Pulkk.), Sahal. (Saar.), Askola (Tynni).— Lehmän kielo<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Kiv. 1912. — Lehmänkielo Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, .AlelaK. 1895, 1899 j.a 1906, Mela Kp. 1884, 1892, 1897<br />

ja 1900, Räis. (Hiit.), Luv. (Herm.), Keit., Pielav. (Huusk.), Artj.<br />

(Rap.), Kartt. (Suh.), Rants. (Tuokk.), Pälk. (Välim.), Suon. (YI.).<br />

— Lehmän kielonen Reinh. 1850. — Lilium coniualliumi Turku (Tili.<br />

1683). — Lilja Lieto (Luot.). —Lähmen kilheinä Lohja (Heinr. 1766).<br />

Miekkaheinä Oul. (Parv.). —Neitsij Maarian sänky ruoho Sääksm.<br />

(Reinh. 1850). —Nori heinä Jääski (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. — Nori ruoho Flor. 1683 ja 1708. — Noriruoho Lönnr. 1847. —<br />

Piiskunlehti Kärk. (Pelt.). — Piiskunen Iitti (Luot.). — Viljukanvaljukan<br />

lehti Rauma (Laurin.). — Viljukka Rauma (Valle). — Viljuvalju<br />

Rym. (Hellev.). — Viljuvaljukas Luv. (Herm.). — Viljuvaljukka<br />

Akaa (Suh.). — Vilkka Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Eur. 1860. — Vilkkaheinä Lönnr. 1866. — Vilkku Reinh. 1850.<br />

— Vilkun vaikku Gan. 1829. — Vilkunvalkku Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Convolvulus — Kierto Hook.-.Mela 1879. — Kieruruoho Lönnr.

---

Aniiales Botanici Socielatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. 119<br />

186G. — Pijöräriiolio Löiinr. 18()(3. — Pörjä Lönnr. 18()ü. — Pcltokello<br />

Lönnr. 1806. - Virna Lönnr. 1866.<br />

Convolvulus arvensis — Aidan kierto Reinli. 1850. •— Aidankierlo<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Elämänheinä Kont. (Metsäv.). — Hienovirna<br />

Lönnr. 1866. — Kiero-riioho Henv.G. 1823. — Kieroriioho<br />

Renv.G. 1823. —/vi>r/o Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Almq. 1890. — Kierloriioho Sahal. (Saar.). — Kieru ruoho Renv.G.<br />

1823, Reinh. 1850. — Kieruriiolw Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Kieräheinä Urj. (Luot.). — Peldo kello Mel. 1838. —Peldokello<br />

Turku (Till. 1683), Jusl. 1745, Palmstr. 1807. kello Renv.G.<br />

1826, Reinh. 1850. — Peliokello Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. —<br />

Pellokierlo .Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Peltoriioho<br />

Lönnr. 1866. — Pißriänioho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pijörä kello<br />

Heinh. 1850. — Pijöräkello Lönnr. 1866, Eur. 1860. — Pi/örä-riwho<br />

Uenv.G. 1826. — Pijöräriioho Renv.G. 1826. Lönnr. 1847. — Virna<br />

Lönnr. 1847, Viip. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Convolvulus sepium — Elämänlanka Orim. (Link.), OuI.(Parv.),<br />

Rauma (Valle), Vihti (Wecks.), Iitti, Porn. (Luot.), Askola (Tynni).<br />

— Aidankierlo Lönnr. 1866. — Karhunköynnös Hiit.K. — Metsäkierto<br />

Lönnr. 1866. — Iso kierto Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Seinäkiikkanen Orim. (Link.). •— Villi elämänlanka Maar.<br />

(Tallgr.).<br />

Convolvulus tricolor — Kolmivärinen kierto Mela K. 1906.<br />

Copernicia cerifera — Vahapalmii Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Coprinus comatus — Suomuinen mustesieni Sael. 1907.<br />

Coralliorrhiza innata — Haarajuuri Lönnr. 1866, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900. — Jfarajuuri Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1877 ja 1884, Kiv. m2.—Juureton liarajuuri Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906. — Korallijuuri Lönnr. 1866. — Korallimainen<br />

harajuuri Hiit.K. — Oravanmarja Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Corchorus capsularis — Juutti Elf. 1896.<br />

Coriandrum sativum — Coriander Sehr. 1637. — Corianderi<br />

Tunt. 1668. — Coriandri Turku (Till. 1683). — Koriander Jusl.<br />

1745. —Koriandri Jusl. 1745. •—Korianteri Lönnr. 1866, Elf. 1896 ja<br />

1921, Mela K. 1906. — A/aus/eAonan/enlliit.K.<br />

Coriopsis grandiflora — Isonujkeröinen kaunosilmä Hiit.K.<br />

Coriopsis tinctoria — Kaunosilmä Mela K. 1906. —Neidonsilmä<br />

Jvönnr. 1866. — Väri-kaunosilmä Hiit.K.

---

120 Pentu Siz/ioncn, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Cornus — Jiicopiiu Tunt. 1668. — Kaiumkka Mela K. 1877 ja<br />

188-1. — Kanukka Lönnr. 1866, Elf. 1921.<br />

Corniis a\ha — Pensaskaniikka ]Mela Kp. 1897 ja 1900. — Valkea<br />

pensaskannukka ^Icla K. 1906, Kiv. 1912. — Valkea pensaskamikka<br />

lliit.K. — Versova pensaskanukka Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Cornus sanguinea — Koiran kusipmi Tyrv. (Var. 1854). —<br />

Pensaskanukka Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela Kp. 1892<br />

ja 1897. — Punainen pensaskannukka Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Punainen pensaskanukka lliit.K.<br />

Cornus suecica — IJepomarja Kulim. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Suom., Puol., Histij. (Kyyhk.), Ilaapav. (Metsäv.). —<br />

Hepopuola Viip. (Heinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860,<br />

Lönnr. 1866. •— Ilevonmarja Sotk. (Kyyhk., Metsäv.).—llevonpuola<br />

Lönnr. 1866. — Kanan-klolti Ii (Heinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

\^m. — Kanankloia Ii (Metsäv.), Hail., Kalaj., Raahe (Miett.L.). —<br />

Kananlolti Utaj. (Korh., Metsäv.), Kemp., Muhos (Metsäv.). —<br />

Kanan marja Ilel. 1838, Ilaapaj. (Reinh. 1850), Eur. 1860, Kalaj.,<br />

Vihanti (Miett.L.). — Kannukka Utaj. (Korh.), Rants. (Tuokk.).<br />

— Kanukka Tyrv. (Var. 1854), Hyr., Siik. (Reinh. 1850), Eur.<br />

1860. — Karhunmarja Pielav. (Huusk.). — Karhunpuola Pait.<br />

(Kyyhk.). — Kiuimarja Kuolaj. (Pes.). •— Kukonmarja Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. •— Kukonpuolanen Luv. (Herrn.). •— Kärmeenmarja<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Kust. (Luot.). —Käärineenmarja Lönnr. 1866.<br />

— Madon marja Rauma (Reinh. 1850). — Madonmarja Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Pyh. (Laurin.). — Puola Lönnr. 1866. — Rotanmarja<br />

Oul.(Parv.). — Ruohokannukka^leXin K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp.<br />

1884 ja 1892, Kiv. 1912. — Ruohokamikka Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela Kp. 1897 ja 1900, lliit.K. — Sian marja Kalaj.<br />

(Miett.L.). — Sianmarja Rov. (Hiit.), Haapaj., Tyrn., Utaj.(Metsäv.),<br />

Kemij. (Miett.L.). — Sian rousi Eur. 1860. — Sianrousi Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Sian rousku Simo (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Eur. 1860. — Sianrousku Ii (Metsäv.). — Sijan rousit Tom.<br />

(Reinh. 1850). — Ukon marja Haapaj. (Reinh. 18.50), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Him., Kälv., Rautio (Miett.L.). — Ukonruiu Him.<br />

(Miett.L.). — Vasikan marja Hei. 1838. — Ämmänhilkko Lönnr.<br />

1866.<br />

Cornus tatarica •— Talarian pensaskannukka ]\IeIaK. 1906.<br />

Coronilla scorpioides — Skorpioni-nivelvirna Hiit.K.

---

Aniiales Bolanici Societalis Vanamo, Tom. 7. N:o 1. 121<br />

Coronilla varia — Kirjava lüveluirna Mela K. 1895, 1809 ja<br />

1906. — Mijrkkijuirna Lönnr. 1866. — Nivelinrna Kiv. 1912.<br />

Corrigiola litoralis — Merenrannan varsanpolvi Iliit.K. — Varsan<br />

polvi Mela K. 1906.<br />

Cortinarius claricolor ^—Ilämähäkinsieni Igii. 1890.<br />

Corydalis — Karvariioho Lönnr. 1866.—Kiurunkannus Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.—<br />

Pähkärä Lönnr. 1866,<br />

Corydalis capnoides — Kitkerä kiurunkannus Hiit.K.<br />

Corydalis glaiica — Ainavihreä kiurunkannus Hiit.K. —Hento<br />

kiurunkannus Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Corydalis intermedia —//e/7/0 kiurunkannus Iliit.K. — Vähä<br />

kiurunkannus J.önnr.K. 1860 ja 1866, Kiv. 1912, — Vähäkiurunkannus<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Corydalis laxa — Kaltiopää kiurunkannus Lönnr.K. 1860. —<br />

Karvaruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pähkärä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Veltto kiurunkannus Lönnr.K. 1866, Iliit.K.<br />

Corydalis nobilis ^—Komea kiurunkannus Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Corydalis solida •—Karva ruoho Reinli. 1850. — Kukkiva haila<br />

Nast. (Järvi). — Ki]lmänkukka Lönnr. 1866. •— Pijslijpää kiurunkannus<br />

Lönnr.K. 1860. — Pähkärä Heirih. 1850, Kur. 1860. —<br />

Pöhkörä Reinh. 1850. — Tanakka kiurunkamuis Iliit.K. — Täyteinen<br />

kiurunkannus Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Corylus avellana ^—Orehkipmi Reinh. 1850. — Pähkinäpuu<br />

Palmstr. 1803. — Pähkenä Katt. (Reinh. 1850). — Pähkinäpuu<br />

Eur. 1860. — Pähkinpuu Raunia (Valle). — Pähkinä Renv.G. 1826,<br />

Lönnr. 1847, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1877, Köpp. 1889,<br />

Myrsk., Pukk. {liagi.). —Pähkinäpensas Mela Kp. 1892,1897 ja 1900,<br />

Kiv. 1912, Elf. 1921.—Pähkinä puu Gan. 1829, Ilel.\H38. —Pähkinäpuu<br />

Renv.G. 1826. — Pähkinäpuu Jusl. 1745, Knorr. 1833, Lönnr.<br />

1847, Rauma (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Hook.-Mela 1879, Mela Kp. 1884, 1892 ja 1897, Alniq. 1890,<br />

Ign. 1890, Sakk.(riiit,). Loppi(Tikka). Askola (Tynni), Vihti (Wecks.).<br />

— Pähkinä raita Mcl. 1838. — Pähkinä-raita Renv.G. 1826. — Pähkijnä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pähkynäpuu Räis. (Iliit.). — Pähkämä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. 1889. — Pähkänpuu Kivenn.,

---

122 Pentti Siz/ionen, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

Uusik. (Järvi, Silt.). — Pähkänä Lohja (Heinr. 1766). — Pälikäpiiu<br />

Kiveiin., Uusik. (Järvi, Silt.). — Päkijnäpuii Pus., Pyhäj.<br />

(Wecks.). —Päähkiäinen Kivenn., Sakk. (Reinh. 1850). —Päälik'piiii<br />

Sakk. (Miit.). — Päähkämpiiii Jääski (Valle).—Päärenpuu Kiveiiii.,<br />

Sakk. (Heinh. 1850). — Saarni Renv.G. 1826. — Sara-puu Renv.G.<br />

1826. — Sarapmi Sehr. 1637, Tunt. 1668, Turku (Till. 1683),<br />

Flor. 1683 ja 1708, Jusl. 1745, Palinstr. 1803, Reinh.Tavallinen<br />

pähkinäpensas Hiit.K. — Tavallinen pähkinäpuu Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906.<br />

Corynephorus canescens •—Harmahtava hopeaheinä Hiit.K.<br />

Corypha umbraculifera— Viuhkapalrnu Mela Kp. 1892 ja 1897.<br />

Cosmos bipinnatus — Hienoliuskainen kaunokukka Hiit.K.<br />

Cotoneaster melanocarpa — Mustamarjäinen tuhkapensas Hiit.K.<br />

Cotoneaster vulgaris — Coiran-cusi-puu Haart. 1759. — Coirancusipuu<br />

Jusl. 1745. — Koiran kusi puu Palnistr. 1807, Renv.G.<br />

1823. •— Koiran kusipuu Knorr. 1833. — Koiranpmi Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Mispilä Lönnr. 1866. — Tavallinen<br />

tuhkapensas Hiit.K. — Tavallinen tuhkapuu Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Tuhkapuu Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Crarabe maritima — Cali Laih. (Stierw. 1755). •— Komea nicrikaali<br />

Hiit.K. — Merikaali Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Sini caali Turku (Tili. 1683). — Sinicaali Flor. 1683<br />

ja 1708, Jusl. 1745.<br />

Crataegus — Orapihlaja Hook.-Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

jVIela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890.<br />

Crataegus coccineus — Amerikkalainen orapihlaja Mela K. 1906.<br />

— Orapihlaja Elf. 1921. — Tarhaorapihlaja Mela K. 1899.<br />

Crataegus curvisepala — Suippbluiskainen orapihlaja Hiit.K.<br />

Crataegus monogynus — Tijlppäliuskainen orapihlaja Hiit.K. —<br />

Yksieminen orapihlaja Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Yksisiemeninen<br />

orapihlaja Kiv. 1912.<br />

Crataegus oxyacantha — Aitapehko Utaj. (Metsäv.). — Leveäliuskainen<br />

orapihlaja Mela K. 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Leveäliuskainen<br />

oratuomi Mela K. 1895. — Neuliainen Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Kopp. 1888. — Orapihlaja Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Pijöreäliuskainen<br />

orapihlaja Hiit.K. — Saksanpihlaja Lönnr.K. (tois.)

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 123<br />

18G0, Eur. 18G0, Kopp. 1888. — Törnepiiska Verinl. (Saal.). — Vanne'<br />

puu Virol. (Reinli. 1850). — Vitsapuu Viro (Reinh. 1850).<br />

Crataegus sanguineus •— Siperialainen orapihlaja INIela K. 1906.<br />

Cvcipis ~ Auringonkukka Kitt. (Hust.). — Keitto Mela Kp. 1897<br />

ja 1900. — Tonlunparta Lönnr. 186G.<br />

Crepis biennis — Huhtakeltto Lönnr.K. 18G0 ja 18GG, Lönnr. 18G6.<br />

— Kaksivuotinen keitto Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Crepis nicaeensis — Keitto Mela K. 1877 ja 1884. •— Ranskan<br />

keitto Unt.K. — Vallikeltto Uehi K. 1906.<br />

Crepis paludosa — MaiVheinii Räis. (Hiit.). — Maitoheinä Sakk.<br />

(Hiit.). — Suokeltto Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, xMela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Crepis praemorsa — Typistetty keitto Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Kiv. 1912. — Typäkkä keitto Lönnr.K. 1866. — Vanakeltto Iliit.K.<br />

Crepis sibirica — Siperian keitto Älela K. 1906.<br />

Crepis tectorum — Ilärjänkukka Rov. (Hiit.), — Kaltokeltto<br />

:\Iela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Keltakukkanen Orim.<br />

(Link.). — Keltakukkii Sakk. (Hiit.). — Rauniokeltto Lönnr. 1866.<br />

— Raunio-keitto Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Siankärsä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. —Siansilmä Lönnr.K. (tois.) 1860, Kiir. 1860. — Sijan<br />

kärsä Juva, Jyv., Äht. (Reinh. 1850). — Sijan silmä Kangl., Tanip.<br />

(Reinh. 1850). — Vanhanpojan kukka Oul. (Parv.).<br />

Crepis vesicaria—Voikukanlehtinen keitto Iliit.K.<br />

Crepis virens — Vihreä keitto Mela K. 1906.<br />

Crinum — Lempililja Lönnr. 1866.<br />

Crocus — Sajjrarni Sehr. 1637. — Sajjrani Tunt. 1668. —Sa/irami<br />

Hook.-Mela 1879.<br />

Crocus luteus — Keltainen sahraniikukka Hiit.K. — Keltasahrami<br />

Mela K. 1906.<br />

Crocus sativus — Sajjrarni Sehr. 1637, Gan. 1788. — Sajran<br />

Gan. 1829. — Sajrani Elf. 1896. — Sahrami Lönnr. 1817, Elf. 1921.<br />

— Syyssahrami Lönnr. 1866, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Crocus vermis — Keväinen sahramikukka Hiit.K. — Kevätsahrami<br />

Lönnr. 1866, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Mela K.<br />

1906.<br />

Cronartium pcridermii-pini •—Männyn tervasrososieni Liro 1917.<br />

Cryptogramrae crispa — Käheräliesa Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Liesu Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

9

---

121 Pentu Su/jo/it^n, Suomalaiset kasvinniniel.<br />

Cucumis melo •— Meloni Mela Kp. 1877. — Melooni Almq. 1890,<br />

Mela K. 1895,1899 ja 1906, xMela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv.<br />

1912, Elf. 189G ja 1921 . — Lönnr. \H47. —Meluuni Ign. 1890.<br />

Cucumis sativus •—Ayurcuri Flor. 1683 ja 1708. — Agurki<br />

Vir. 1827. — Agurkki Rcinh. 1850. — Akurkka Löniir. 1866. —<br />

Akurkki l\äis. (Hiit.). •—Augurcka Sehr. 1637. — Augurcku Jusl.<br />

1745. — Augurcuri Turku (Tili. 1683). — Gurkku Nurmij. (Stenr.<br />

1894). — Kurkka Lönnr. 1847, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1877,<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900. — Kurkku Tyrv. (Var. 1854), Ahlq. 1866,<br />

Almq. 1890, Ign. 1890, Elf. 1896 ja 1921, Kartt. (Suh.), Loppi (Tikka).<br />

— Ljurkku Rauma (Reinh. 1850). — Oguriisa Inkm. (Reinh. 1850).<br />

— Ogurlsi Inkm. (Reinh. 1850). — Pytkälä Lönnr. 1866. — Ruokakurkku<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Ukuritsa Lönnr.<br />

1847.<br />

Cucurbita pepo •—Curbilza Tunt. 1668. — Kurpitsa • Lomir.<br />

1866, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Elf. 1896 ja<br />

1921. — Pumppu Jusl. 1745. — Pumpu Sehr. 1637, Turku (Tili.<br />

1683), Flor. 1683 ja 1708. — Tavallinen kurpitsa Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Cupressus — Kypressi xMela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Cupressus argentea — Hopeaki]pressi Lönnr. 1866.<br />

Cupressus fimebris ^—Hautakypressi Lönnr. 1866.<br />

Cupressus sempervirens — Cypressin puu Tunt. 1668. —Kypressil<br />

Almq. 1890. — Todellinen kypressi Mela K. 1906.<br />

Curcuma zedoaria •— Siltijuuri Lönnr. 1866.<br />

Cuscuta epilinum •—Pellava-vieras Lönnr.K. 1866. —Pellavavieras<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Cuscuta epithymum •—Apilavieras Lönnr. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Cuscuta europaea — Eurooppalainen humalavieras Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.—Humalaheinä Piel. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. •— Humalan vieras Reinh. 1850. — Ilumalanvieras<br />

Lönnr. 1866. •—Humala-vieras Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Humalavieras<br />

Eur. 1860, Mela K. 1877 ja 1884, IIook.-Mela 1879, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900, Askola (Tynni). — Kieraruoho Vih. (Wecks.). —<br />

Kierä heinä Jämsä, Orim. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. •—<br />

Kieräheinä Lönnr. 1866. •—Kierä humala Orim. (Link.). — Koiran<br />

humala Pyhäranta (Reinh. 18.50), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Koiran-

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 125<br />

humala Lönnr. 18G6,— Koiso-humala Rauma (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 18G0. — Koisohumala Eur. 1860, Lönnr. 186G. — Nokkoinen<br />

Renv.G. 182G. — Nokulaishumala Lönnr. ISGQ. — Nuculais humala<br />

Turku (Tili. 1683). — Nuculaishumala .Tusl. 1745. — Nukulainen<br />

Renv.G. 1826. — Nukulais-humala Palmstr. 1807, Renv.G. 1826,<br />

Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Nukulaishumala Hei. 1838,<br />

Eur. 1860, I.önnr. \8GQ>. — Nukulvainen Renv.G. W1Q>. Polviheinä<br />

Lönnr. 1866. — Tappurasilkki Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tappurasilkko<br />

Reinh. 1850. — Varpusen ruoka Kivenn. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Eur. 1860. — Varpusenruoka Lönnr. 1866. — Vierashumala<br />

Lönnr. 1866. — Villi-humala Kivenn. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Villihumala Eur. 1860.<br />

Cuscuta halophyta — Merenranta-vieras lliit.K.<br />

Cycas circinalis —/^äpj/pa^m» Mela Kp. 1884, 1802, 1807 ja<br />

1000.<br />

Cyclamen—Alppi-orvokki Lönnr. 1866. •— Alppivioli Almq.<br />

1890.<br />

Cyclonia vulgaris — Coisonpuu Tunt. 1668. — Kuilleni Lönnr.<br />

1866. ~ Kvitteni Mela K. 1006.<br />

Cynanchum vincetoxicum — Kärmeenpislo Lönnr. 1866. — Kärnieen<br />

pislon ijrlli Renv.Ci. 1823. — Kärmen-pision-ijrli Turku (Tili.<br />

1683), llaart. 1750. — Kärmenpislon-ijrlli Jusl. 1745, Kiv. 1012. —<br />

Kärmenpisto-ijrli Haart. 1750. — Käärmeenpislon-ijrlii Mela K. 1877<br />

ja 1884. — Myrkyn eslämisen juuri Turku (Tili. 1683). — Myrkynvasluslusjuuri<br />

Lönnr. 1866. — Perhokukka Hei. 1838, Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866. — Perhon-cucka Haart. 1750. — Perhon kukka Jusl. 1745,<br />

Palmstr. 1805, Renv.G. 1826, Eur. 1860. — Perhonkukka Lönnr.<br />

1866. — Tavallinen käärmeenpislon yrlli Mela K. 1805, 1800 ja 1006.<br />

Cynara cardunculus •— Villi-arlisokka Mela K. 1006.<br />

Cynara cardunculus f, scolymus — Arlisokka Lönnr. 1866, Elf.<br />

1021. — Ilernevasu Lönnr. 1866, Almq. 1800. — Koppiloarlisokka<br />

Lönnr. 1866, Almq. 1800, Elf. 1806, Hiit.K. — Maanomena Lönnr.<br />

1866.<br />

Cynoglossum officinale — Coirankieli Turku (Tili. 1683). —<br />

llapsiheinä Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Koiran<br />

kieli Reinh. 1850, Eur. 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Koirankieli<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Kiv. 1012.<br />

— Koiranlakkiainen Lönnr.K. (tois.) 1860.—Mäki kukka Sääksm.

---

126 Pentti Siz/io/ien, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

(Reirih. 1850). — Mäkikiikka Eur. 1860, Löiinr. 1866. — Parantava<br />

koirankien Mela K. 1895 ja 1899. — Rohtokoirankieli Mela K. 1906.<br />

— Villi ruoho Jusl. 1745, Haart. 1759, Palmstr. 1807, Reiiv.G. 1826,<br />

Asikk. (Reinh. 1850). — Villinioho Hell. 1773, Eur. 1860, Lönnr.<br />

1866. — Tackiainen Turku (Tili. 1683). — Takkiainen Reinh. 1850,<br />

Lönnr. 1866.<br />

Cynosurus cristatus — Kampasiikapää Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Lyhijtolainen siikapää Hiit.K. — Siikapää Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Mela K. 1877 ja 1884, INIela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Cynosurus echinatus — Pilkävihneinen sukapää Hiit.K.<br />

Cyperns — Kyijperiheinä Mela Kp. 1897 ja 1900. — Kijijpperihcinä<br />

.Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Cyperns esculentus — Maamanteli Elf. 1896 ja 1921.<br />

Cyperus papyrus — Papijniskaisla Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900, Elf. 1921. — Papijrus-kasvi Almq. 1890.<br />

Cypripedium calceolus — Isokukkainen tikankontii Hiit.K. —<br />

Käenvirsii Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Tikankontii<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Cystopteris — Loikko Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Cystopteris fragilis —//aw/fls loikko Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Kuolleen kopra Maan. {Row.).—Loikko Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866.<br />

Cystopteris montana— Vuoriloikko Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Cytisus alpinus —Alppien kultasadepensas Hiit.K.<br />

Cytisus laburnum —Kultasade Lönnr. 1866. — Kultasadepensas<br />

Mela K. 1906. — »Papu-puu» Almq. 1890.<br />

Cytisus nigricans — Mustuva pensasapila Hiit.K.<br />

Cytisus ratisbonensis —Pitkähaarainen pensasapila Hiit. K.<br />

Dactylis glomerata — Isokastikas Rist. (Silt.). — Juolijaenen<br />

Kont. (Metsäv.). — Juolijaesnurmikas Kont. (Metsäv.). — Kastikain<br />

Orim. (Link.). •— Kattara vSakk. (Hiit.). — Koiran ruoho Palmstr.<br />

1803, Ilenv.G. 1823, Hei. 1838, Reinh. 1850, Eur. 1860, Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866. — Koiranruoho Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

— Koiraruoho Vihti (Wecks.). — Nurniikas Kont. (Metsäv.). —<br />

Pallero-koiranheinä Hiit.K. —• Pallero-koiranruoho Mela K. 1895.<br />

1899 ja 1906. — Ruiskastikas Sakk. (Hiit.).

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 127<br />

Dahlia •— Joriini Loppi (Tikka). — Järkiin Karit. (Suli.).<br />

Dahlia coccinea —Pinuigeorgini Mela K. 190G.<br />

Dahlia variabilis — Daalia Ahiuj. 1890. — Georgiini Aliiiq. 1890,<br />

Elf. \\yi\. —Georgini llook.-Mcla ]H7\). — T(irhageorginiMe\üKA

---

128 Pentu Siz/ionen, Suomalaiset kasvinuimet.<br />

1759. — Näsiämen-nini Ilaart. 1759. — Näsiän Uenv.G. 1826,<br />

Ilel. 1838. — Näsiä-niini Nurinij., Mänts., Orim. (Ueinli. 1850),<br />

Löniir. 185G. —Näsiäniini Eur. 1860. —Näsiänniarja Gan. 1788,<br />

Palrnstr. 1803, Lönnr. 1847, Löiinr.K. (tois.) 1860. —Näsiäninarjapuska<br />

Suon. (YI.). —Näsiän-pensas Lönnr.K. (tois.) 1860. -Näsiänruoho<br />

Lohja (lieinr. 1766). —Näsiän-varpa Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Näsiänvitsa Lönnr.K. (tois.) 1860. — Näsjäniini Vihti (Wecks.).<br />

— Näsjäniinipensas Karjal. (Lind.). — Nässiänmarja Puol., Ristij.<br />

(Kyyhk.). •— Näsäjä Kirvu (Cant.). •— Näsämmarja Rautal. (Pak.).<br />

•— Näsäneenpehkonmarjoja Sotk. (Kyyhk.). — Näsänen-marjat<br />

liaart. 1759. — Näsäniienmarja Tuusn. (Räs.). •— Näsäniin Kartt.<br />

(Suh.).—Näsäniinenmarja Lönnr. 1847, Reinh. 1850. —Näsäniini<br />

Lepp. (Reinh. 1850). — Näsäniininrnarja Kartt. (Suh.). — Näsäniinipmi<br />

Myrsk., Pukk. (Hagf.), Muol. (Miit.). — Näsäniinniarja<br />

Maan. (Roiv.), Kartt.(Suli.).—Näsäninmarja Keit., Pielav. (Iluusk.).<br />

— Näsäsiä Sotk. (Kyyhk.). — Näsäiin Konn. (Pynn.).<br />

Riidenmarja-pehsas Lönnr.K. (tois.) 1860. •— Riie' marja Rais.<br />

(Hiit.). — Riien marja Viip. (Reinli. 1850), Rov. (Iliit.). — Riienmarja<br />

Lönnr. 1847, Eur. 1860, Sakk. (Hiit.), Kont. (Metsäv.), Antr.<br />

(Porkka), Lemi, Uukun., Virt. (Valle). — Riienmarjaheinä Nyi.<br />

1852, Köpp. 1888. — Riienmarjapchko Sakk. (Iliit.). —Riienmarjapensas<br />

Rant. (Paas.). —Riienmarjapmi Kirvu (Cant.), Muol. (Iliit.).<br />

— Riienpmi Ker., Rantas. (Salov.). — Riihen marja Lepp. (Reinh.<br />

1850).—Riihkinmarja Orim. (Link.). — Riihkipuu Orim. (Link.).<br />

— Riijenmarja Ruok. (Link.), Maan. (Roiv.), Kartt. (S>\i\\.). —Riijenmarjapim<br />

Rusk. (Link.). — Riisimarjallel. 1838, Eur. 1860, Kuolaj.<br />

(Pes.), Sod. (Vest.). — Riisin marja Renv.G. 1826. — Riisipensas<br />

Askola (Tynni). —Riisipiiu Lönnr.K. (tois.) 1860. — Riiskimarjapmi<br />

Orim. (Link.).—Riiskipmi Orim. (Link.). •—Riismarja Art']. (Y{si\).).<br />

— Riispiiu Orim. (Link., Parv.). — Rijen marja Knorr. 1833. —<br />

Rijsimarjot Ilaart. 1759. — iJ/simar/«/Ilaart. 1759.—Risin marjot<br />

Haart. 1759. — Risniariat Lohja (Ileinr. 1766). — TaikinUmarja<br />

Lönnr. 1866. — ravallinen näsiä Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Datura stramonium — Hulluruoho Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv.<br />

1012, Elf. 1921. —Neula-omena Lönnr. 1866.—Neulaomcna Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, I-.ur. 1860. — Piikkikotainen hulluruoho Mela K. 1895,<br />

1899 ja 19015.

---

Aniiales Botanici Socielatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. 129<br />

Daucus carota — Kellainen munioli Turku (Till. 1G83). — Kellajuiiri<br />

Vähäk. (Oland.), Akaa, Perho (Suli.). — Moili Lönnr. 1847,<br />

Ahlq. 18GG. — Moiliainen Renv.G. 1826, Reinli. 1850, Lönnr. 1856,<br />

Ahlq. 1866, lliit.K. — Moilikas Lönnr. 1817. — Moretleri Luv.<br />

(Herrn.). — Morintteri Tyrv. (Var. 1854), Tarv. (Luot.). — Mureüeri<br />

Tamp. (Tunk. 1013), Pori (Luot.). — Miiriioti Turku (Till. 1683).—<br />

Mnnioili Jusl. 1745, Renv.G. 1823. — Mmmitii Renv.G. 1823. —<br />

Mmiretli Kartt. (Suh.). •— Muurulii Lönnr. 1856. — Mööretleri<br />

Caj. 1902. —Nummen juurikas Jämsä, Nurmi]. (Reinh. 1850). —<br />

Porckana Jusl. 1745. — Porkkana Renv.G. 1823 ja 1826, Vir. 1827,<br />

Ilel. 1838, Lönnr. 1847, Antr., Käkis., Viip. (Reinli. 1850), Alilq.<br />

1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1877, 1884, 1892 ja 1897,<br />

Ilook.-Mela 1879, Almq. 1890, Ign. 1890, Elf. 1896 ja 1921, Kelt.,<br />

Pielav. (Iluusk.), Kartt. (Suh.), Loppi (Tikka). — Ruokaporkkana<br />

Iliit.K. — Viljelty porkkana Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp.<br />

1900, Kiv. 1912.<br />

Delphinium — Kukon kannus Mel. 1838. —Kukonkannus Mela K.<br />

1877 ja 1884, Mela Kp. 1884 ja 1892. — Kurjenkannus Lönnr. 1866.<br />

— Ritarin kannus Ilel. 1838.<br />

Delphinium ajacis — Tarhakukonkamms Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906.<br />

Delphinium consolida — Kenttäkukonkannus Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Kukon kannus Renv.G. 1823, Eur. 1860. —<br />

Kukonkannus Lönnr. 1847, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Almq. 1890. — Riddarin cannus Turku (Tili. 1683), .Jusl. 1745. —<br />

Riddarin kannus Palmstr. 1803. — Ritarinkannus Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. — Silkkiruusu Läng. (Miett.L.).<br />

Delphinium elatum—KeisarinkijnttiläPälk. (Väliin.). — Korkea<br />

kukonkannus Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Tminhatlu Oul. (Parv.).<br />

Delphinium formosum — Loistava kukonkannus Iliit.K.<br />

Delphinium grandiflorum — Isokukkainen kukonkannus Mela K.<br />

1906.<br />

Delphinium nudicaule •—Punakukkainen kukonkannus Iliit.K.<br />

Delpliinium Orientale — Idän kukonkannus Mela K. 1906.<br />

Dentaria bulbifera — Hammasjuuri Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Kiv. 1912. — Sipulisilmiiinen<br />

hammasjuuri Iliit.K.<br />

Desmatoflon — Ilarasammal Lönnr.K. 1860.

---

l.'iO Peniii Si//io72c/i, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Bhinthus — Neilikka Mela K. 1877 ja 1884, Hook.-Mela 1879,<br />

iMcla Kp. 1884, Almq. 1890, Elf. 1921.<br />

Dianthus arenaniis — Hietaneilikka Mela K. 1892, 1897 ja 1900,<br />

Kiv. 1912. — Ilieitmeilikkä Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Dianthus armeria — Mijkeröneilikka Hiit.K,<br />

Dianthus barbatus — Ilarjaneilikka Mela K. 1906. — Neilikka<br />

Almq. ^ Partaneilikka Lönnr. 1866. — ravhaneilikka IMela K.<br />

1899.<br />

Dianthus caryophyllus ^—Neilicka Kosk. 1917. — Nelickä Tunt.<br />

1668. — Nälicka ciickainen Turku (Tili. 1683). — Tarhaneilikka<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1906.<br />

Dianthus chinensis •—Kiinaimeilikka Lönnr. 1866, IHit.K.<br />

Dianthus deltoides •—Ailasheinä Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Harjaheinä Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Harja<br />

ruoho Ilaapaj. (Reinli. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hihtiknkkain<br />

Kärk. (Pelt.). —lluorankukka Isoj. (Juslin). —Jeesuksen kenyänlumha<br />

Teisko (Ivat.), Akaa (Suh.), Karkku, Tyrv. (Luot.), Mets.<br />

(Miett.L.). — Jeesuksen kengänriluna Akaa (Suh,). •— Jeesuksen veripisara<br />

Rauma (Laurin), — Jesuksen kengän nauha Mouliij. (Reinli.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. —Jumalan kengännauha Akaa (Hellst.),<br />

Punkal. (Sini.). — Kaurakukkain Orim. (Link.). •— Kengännauha<br />

Vamp. (Miett.L.). — Keioneilikka Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Mela Kp. 1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Keloneilikkä J.önnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, — Kirnunmäntäkukka Kuhmal. (Salm.). —<br />

Kissankihlakukka Ruov. (Suli.). •—Linnun silmä Virr. (Reinh. 1850),<br />

Eur. 1860. — Linnunsilmä Lönnr.K. (tois.) 1860, Läng. (Miett.L.).<br />

—Maarian kengännauhat l luitt. (Miett.L.). — Mäkiruusu Suon.(YI.).<br />

Neilikas Luv. (Ilerm.). •—Neilikka Köyl. (Salm.). —Neilikukka<br />

Rist. (Silt.). — Neitsijn kukka x\rtj. (Reinh. 1850), Elmg. 1857. —<br />

Neitsijnsilmä Lönnr.K. (tois.) 1860. —Neilsijtkukka Rist. (Silt.). —<br />

Neulakukkain Orim. (Link.). — Orpolapsen kukka Tamp. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Orvon-tijtiö Jan. (Luot.). — Pakanaheinä<br />

Nyi. 18.52. — Peäskinkukka Kont. (Metsäv.). •— Peäskintiuku<br />

Kont. (Metsäv.). — Pirtiiheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Iitti (Luot.). —<br />

Pirtti kukka Viip. (Reinh. 1850). — IHrttikukka Lönnr. 1866, Uusik.<br />

(Paulah.). •— IHrllikukkanen Iitti (Luot.). — Pirunkukka Jaakk.<br />

(Salm.). •— Pisara Rauma (Laurin.). — Piäskinhaltu Tuusn. (Räs.).<br />

— Pääskyn hattu Karjala, Ruok., Viip. (Reinh. 18.50), Eur. 1860. —

---

Aniiales Botaiiici Societalis Vanuiiio. Tom. 7. N:() 1. IUI<br />

Pääskijiilialhi Löniir.K. (tois.) 18G0, Lünnr. 186G. —Pääskyn kukka<br />

Jyv., Tyrv. (Rcinh. 1850), Var. 1854, Eur. 1860. — Pääskynkiikka<br />

Miiol. (Hiit.). •— Pääskynmmnii Kylni. (Suli.). •— Pääskysen hattu<br />

Eur. 18G0, Rantas. (Miett.L.). •— Pääskysenkukka Tyrv. (Laur.),<br />

Loppi (Tikka). •— Pääskysenkukkain Nast. (Järvi), Oriin. (Link.). —<br />

Pääskysen kukkanen Tyrv. (Luot.). — Pääskysen silmä Lüng. (Miett.<br />

L.). — Pääskysensilmänkukka Sahal. (Sain.).<br />

Ristinkukka Jal. (Alictt.L.). —Ruis nummi Rauma (Reinh. 1850).<br />

•— Ruisnunmi Lönnr.K. (tois.) 1860. •— Rumiliinkukka Kauhaj.,<br />

Kur. (Oland.). — Ruumilünkukka Teuva (Riippi), Jal. (Miett.L.).<br />

•— Ruumiin kukka Reinh. 1850. •— Ruumiinkukka Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866, Ilm., Ylist. (iMiett.L.). —-Sf/ziromen kukka Rautal.<br />

(Reinli. 1850). — Silkkikukka Myrsk., Pukk. (lla^^f.), Ruov. (Laur.),<br />

Rauma (Laurin.), Suod., Virr., Töysä (Miett.L.), Iitti (Luot.). —<br />

Silkkiteruakukka Kangl. (Suli.). — Tervaheinä Pieks. (Borg). —<br />

Tervakukka Rantas. (Paas.). — Tervakukkanen Kisko (Valle). •—<br />

Tulikukka Pieks. (Borg). — Tulikukkai Oriin. (Parv.). — Vanhain<br />

piikain pellat Rauma (Valle). — \ef ahmaloheinii Sakk. (lliit.).<br />

— Vefahmaloheinä Sakk. (lliit.). •— Veriahmalo Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. — Veriahmalo heinä Sakk. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Veri<br />

nor' heinä Ileinj., Räis. (Reinh. 1850). — Ylioppilaskukka Ruov.<br />

(Suh.).<br />

Dianthus plumarius — Ilöyhenneilikka Mela K. 1906. — Sulkaneilikka<br />

IliitK.<br />

Dianthus superhus •—Nurmi-ailas Lönnr. 1860. — Nurmineilikka<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Pulska neilikka Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906. — Ristinlehli Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Diapensia lapponica —Lapinruohol^önnr. 1866.—Lapin uuixuia<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Uuvana Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Dichelyma'—Kynsisammal Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Dicranum •—Korpisammal Lönnr.K. 1860.<br />

Dictanmus albus — Saarniyrtti J.önnr. 1866. — Valkea saarniruoho<br />

Iliit.K.<br />

Dielytra spectahilis —Murtunut sydän Mela K. 1906. —Ritarin<br />

sydän Rautal. (Pak.). — Särjetty sydän Rautal. (Pak.). — Särkynyt<br />

sydän Iliit.K.<br />

Diervilhi •—Kotakuusama Iliit.K.

---

132 Pentu Siz/ionen, Suomalaiset kasvinuimet.<br />

Digitalis purpurea ^—Keiimsormikas Lönnr. 18GG. — Piispan<br />

ijiiii Reinli. 1850, Eiir. 1860. •— Punainen sorrnuslinkukka Mela K.<br />

1906. — Tupennuckainen .Iiisl. 1745. — Tiipennukkanen Lönnr.<br />

1866. •— Veitsen tupen kukka Rcinli. 1850. — Weizen tupecuckainen<br />

Turku (Tili. 1683).<br />

Dionaea muscipula — Kärpäisloukku Lönnr. 1866, Mela Kp. 1877,<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Hook.-Mela 1879. — Kärpäsloukku Elf.<br />

1921.<br />

Dioscorea batatas — Ignami Elf. 1896. — Jamsjuuri Mela Kp.<br />

1900. — Jams-kasvi Almq. 1890. — Yamsjuuri Elf. 1896 ja 1921.<br />

— Yamssijuuri Mela Kp. 1892 ja 1897.<br />

Diospyros — Musta kivipuu Mela Kp. 1900.<br />

Diplotaxis muralis —Ilietasinappi Lönnr, 1866. — Leueäliuskainen<br />

hietasinappi Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Diplotaxis tenuifolia —Kapealehtinen hietasinappi Mela K. 1895<br />

ja 1899. — Kapealiuskainen hietasinappi Mela K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Dipsacus — Haasi-ohdake Lönnr. 1866.<br />

Dipsacus fullonum — Karttaohdake Lönnr. 1866. — Takiais-<br />

-ohdake Almq. 1890.<br />

Dipsacus silvester — Karttaohdake Mela K. 1906. — Korkeamijkeröinen<br />

karttaohdake Iliit.K.<br />

Dipterocarpus turbinatus — Puuöljijpuu Mela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900.<br />

Discolichenes — 7iV/jrä/«Aä/ä Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Discomycetes—Kehräsieni Mela Kp. 1897 ja 1900.<br />

Distichium — Kahtiosammal Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Kaksoissammal Lönnr. 1866.<br />

Doronicum— Vuohenjuuri Iliit.K.<br />

Draba — Kijnsimö Lönnr. 1866. — Krassi Mela Kp. 1892.<br />

Draba alpina — Alppikijnsimö Mela K. 1895 ja 1899. —Kijnsimö<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Tunturikijnsimö<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1906.<br />

Draba hirtä — Kalliokijnsimö Iliit.K. —Lapin kijnsimö Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Dralja incana — Harmaa kynsimö Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. —Harmaa-kijnsimö Lönnr.K. 1860 ja 1866. —Ilarmaakynsimö<br />

Lönnr. 1866. — Lumikukka Lönnr, 1866.<br />

Draba magellanica — Iso kijnsimö Iliit.K.

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. X:o 1. 133<br />

Draba muralis — Vrt//i7a/nsi/7iö Mela K. 1895, 1899 ja 190G,<br />

Kiv. 1912.<br />

Draba nemorosa — Alidekijnsimü Lönnr.K. 18^0. — Kellakijnsimö<br />

Lonnr.K. 18ßG, Mola K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Draba nivalis — Lumikynsimö Lönnr.K. 1860 ja 1806, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Draba Wahlenbergii — Lapin kijnsimü lliit.K. •— Wahleiibenjiii<br />

kijnsimö Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Draba verna •—K evät kijnsimö Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Hook.-Mela 1879, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1897<br />

ja 1900, Kiv. 1912. — Kynsi ruoho Renv.G. 1823, Hel. 1838, Reinh.<br />

1850, Tyrv. (Var. 1854), Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Riiiskiikka<br />

Palmstr. 1807, Renv.G. 1826, Reinh. 1850, Eur. 1860, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

Dracaena — Palma Oul. (Parv.), Kartt. (Siih.). — Traakkipiiu<br />

Lönnr. 1866, Almq. 1890.<br />

Dracaena draco — Drascenapuu IIook.-Mela 1879. — Traakkipuu<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Elf. 1921.<br />

Dracocephalum •—Ampiaisyrlti Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja<br />

1884.<br />

Dracocephalum moldavica — Moldaim ampiaisijrtli lliit.K.<br />

Dracocephalum nutans-—Nuokkuva ampiaisyrlti lliit.K.<br />

Dracocephalum parviflorum •— Pienikukkainen ampiaisyrlti<br />

lliit.K.<br />

Dracocephalum ruyschiana — Isokukkainen ampiaisyrlti lliit.K.<br />

— Nurmen ampiaisyrlti Lönnr.K. 1860 ja 1866. —Ruyschin ampiaisyrtti<br />

MelaK. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Dracocephalum thymiflorum — Ajuruolioinen ampiaisyrlti Mela<br />

K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Raunion ampiaisyrlti Lönnr.K.<br />

I860 ja 1866.<br />

Drosera — (^akkoheinä V.Karj. (Liro). — Ilimoheinä Pielav.<br />

(Munsk.). — Itkun kynelen lehti Turku (Till. 1683). — Kihoheinä<br />

Lönnr. 1866. — Kihokki Hook.-Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Mela Kp. 1877, 1884,1892, 1897 ja 1900. — Kiihokki Askola (Tynni).<br />

— Kiimaheinä Rov. (Hiit.). — Kiimaruoho (Perho) Suh. — Kiroloanheinii<br />

Sakk. (Hiit.). — Kärpäsloukku Utaj. (Metsäv.). —<br />

Pakanheinä Impil. (Link.). —Ruskee heinä V.Karj. (Liro).<br />

Drosera intermedia — Keskivälinen kihokki Lönnr.K. 1860

---

148 Pentu Siz/ioncn, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

ja 186G. — Matala kihokki :\Iela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912;<br />

Drosera longifülia — Akka-pakanaheinä Sort. (Link.). — Himoheinä<br />

Utaj. (Korh.). — Itkulehti Renv.G. 1820, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Kihoheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. —<br />

Kiima heinä Pohjanm. (Reinli. 1850). — Kiimaheinä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Utaj. (Korh., Metsäv.), Park.(Paas.).—Kiriheinä hönnr.<br />

K. (tois.) 1860. — Kirkiheinä Lönnr. K. (tois.) 1860. —<br />

nellehti Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Limaheinä Kont.<br />

(Metsäv.). — Naisen pakanaheinä Impil. (Link.). — Nevakiikka<br />

Kaiihaj. (Oland.). — Pitkälehlinen kihokki Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, MeL^ Kp. 1900, Kiv. 1912.<br />

Drosera rotuudifolia — Ilimoheinä Utaj. (Korh.), Pait. (Kyyhk.).<br />

— Intoheinä Histij. (Kyyhk.). — likii-lehli Renv.G. 1823. —<br />

Itkulehti Eur. 1860. — Kihoheinä Eur. 1860. •— Kihoriioho Suom.<br />

(Kyyhk.). — Kiima heinä Hauho, Hoi)., Lolit., Polijanm., Äht.<br />

(Reinh. 18.50). — Kiimaheinä Eur. 1860, Lönnr. 1866. Utaj. (Korh.,<br />

Metsäv.), Kartt. (Suh.), Rantas. (Paas.). •— Kiimaruoho Suom.<br />

(Kyylik.). — Kihiheinä Nyi. 1852. — Kimaheinä Hell. 1773. — Kiri<br />

heinä Savit. (Reinh. 1850). — Kiriheinä Eur. IMO. — Kijijnel-lehti<br />

Renv.G. 1823, Eur. 1860.—Liunaheinä Keit. (I luusk.).-—Limaheinä<br />

Kont. (Metsäv.). — Maitoheinä Kort. (Juslin). — Miehen pakanaheinä<br />

Impil. (Link.). •— Nevakiikka Kauhaj. (Oland.). — Pijöreälehtinen<br />

kihokki Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1900, Kiv.<br />

1912. — Pijörölehtinen kihokki Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Ukko-<br />

-pakanaheinä (Sort.) Link.<br />

Dryas octopetala — Kahdeksantcräinen lapini>uokko^lc\n K. 1895,<br />

1899 ja 1906. — Lapinviiokko Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1877<br />

ja 1884, Köpp. 1888, Kiv. 1912.<br />

Ecballium — Riiiskukiirkkii Elf. 1921.<br />

Echinocactus — Siilikaktus Mela Kp. 1881, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Echinops — Pallero-ohdake Lönnr. 1866. •— Pallo-ohdake Iliit.K.<br />

Echinospermum — Sirkimjijvä Lönnr. 1866, ]Mcla K.1877 ja 1884.<br />

Echiuospermum deflexum •— Metsäsirkunjijuä Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Echinospermum lappula — Kolisirkiinjijvä Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866. Mela K. 1895, 1899 ja 1906,Kiv. 1912.—/vä/imjmisi/;/?«<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Piha-sir kun jyvä Iliit.K.

---

Annalcs Botaiiici Socielalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. i;i5<br />

Echium vulgare — Neidonkieli Löiinr.K. 1860 ja 18Gß, Löriiir.<br />

186G, Mela K. 1877 ja 1884, Kiv. 1912. —Neijoii kieli Reinh. 1850. —<br />

Sini kiuitlcii Reiiili. 1850. — Sinikiintleri Lönnr.K. (tois.) 18C0,<br />

Lönnr. 1860. — Yleinen neidonkieli Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Edraianthus — Kääpiökello Hiit.K.<br />

Elaeagnus angustifolius —Kapealehtinen hopeapensas Iliit. K. —<br />

Kilpipensas Lönnr. 1866, Mela Kp. 1900. — Kilsepensas Mela K,<br />

1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Elaeagnus argenteus •— Hilsepensas Klf. 1921. — Hopeapensas<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1884, 1892 ja<br />

1897. — Oikea hopeapensas Hiit.K.<br />

Elaeis guineensis — Öljijpalmu Mela Kp. 1892,1897 ja 1900, Almq.<br />

1890, Elf. 1896 ja 1921.<br />

Elatine — Vesirikko Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Elatine alsinastrum — Komea vesirikko Mela K. 1895,1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Kuljiiinen vesirikko Lönnr.K. 1860. — Lätäkkö-vesirikko<br />

Lönnr.K. 1866.<br />

Elatine hydropiper — Katkera vesirikko Mela K. 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. —Lehtoinen vesirikko Lönnr.K. 1860. —Pippura vesirikko<br />

Lönnr.K. 1866.<br />

Elatine triandra— Kolmeheteinen vesirikko Mela K. 1895 ja 1899,<br />

Kiv. 1912. — Kolmiheieinen vesirikko INIela K. 1906. — Kolniiheleis<br />

vesirikko Lönnr.K. 1866. — Räntäinen vesirikko Lönnr.K. 1860.<br />

Elettaria cardamomum—/vflr/e/n«m/naMclaKp. 1884,1892, 1897<br />

ja 1900, Almq. 1890, Elf. 1896 ja 1921.<br />

Elssholzia Patriiiii — llelttainen manstendnttu Hiit.K.<br />

Elymus arenarius —Ilietaheinä Utaj. (Korh.). —Hietikon rantavehnä<br />

Hiit.K. —Hina Lönnr.K. (tois.) 1860. — Merikama Ii, Kemp.<br />

(Metsäv.). — Merirnis Pyh. (Miett.L.). — Ohraheinä Ii (Metsäv.). —<br />

Pohjoinen rantauehnä Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Randa heinä<br />

Hei. 1838. — Ranta heinä Renv.CV. 1826, Reinh. 1850, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Rantaheinä Lönnr. 1847, Eur. 1860. — Ranta-kaara<br />

Schart. 1834. — Rantakanra I.önnr.K. (tois.) 1860. — Ranta-rnis<br />

Seiiart. 1834. — Rantarnis Lönnr. 1847. — Ranta-vehnä Schart.<br />

1834. — Rantavehnä Lönnr. 1847, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1877 ja 1884, Kiv. 1912. — Ruisvehnä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. ~ Saraheinä Sakk. (Hiit.). — Veri heinä Käkis., Sakk. (Reinh.<br />

1850). — Veriheinä Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.

---

i:i6 Pentu Su/io/ie/», Suomalaiset kasvinniniet.<br />

Empetrum nigrum — Craacii Jusl. 1745, — Craaciin-ivarsi Jusl.<br />

1745. — CracimiiHirsi Turku (Tili. 1G83). —Haasikka Löiiiir. 18()G. —<br />

Harakan haasikka P^ur. 1860. — Ilarakan-haasikka Löniir.K. (tois.)<br />

1860. —Ilarakanhaasikka Köpp, 1889. —Harakan Iiaasikoita Tainp.<br />

(Reinh. 1850). •—Harakan marja Loht., Läng., Ruov. (Reinli. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Harakanniarja Lemi (Valle). — Harakan<br />

mustikka Karkku, Lepp., Viip. (Reinli. 1850), Tyrv. (Var. 1854),<br />

Elmg. 1857, Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Harakan-raakku<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —Harakan varpaat Lepp., Viip. (Reinh. 1850).<br />

— Harakan-varvas Lönnr.K. (tois.) 1860. —Jäniksenjiioksiitin Lönnr.<br />

1866.<br />

Kaarnahus Lönnr. 1866, V. Karj. (Liro). — Kaarnikan varpu<br />

Rov, (I liit.). — Kaarnikka Kitt, (Hust,), Rov, (Hiit.).—Kanervanmarja<br />

Lönnr. 1866. — Karhunmarja Rais, (Iliit.), Uusik. (Paulaii.).<br />

— Karhunmarjoja Sakk. (Iliit.), —Karhun mustikka Sakk. (Iliit.). •—<br />

Kissanmustikka Rist. (Silt.). •— Korpimarja Uukun. (Valle). —<br />

Kraakku Rauma (Reinh. 1850), Eur. 1860, — Kraaku Palmstr,<br />

1805, Luv. (Herm.), Rauma (Valle, Laurin.). — Kraakun marja<br />

Renv.G. 1823, Hei. 18.38. — Kraakunmarja Karj ai. (Lind.), Kylm.<br />

(Suh.), Kust. (Luot.). — Kraakunvarsi Rauma (Laurin.). —<br />

Kuoarnahus V. Karj. (Liro), — Kuoarnaus V. Karj, (Liro). — Musta<br />

sianmustikka Mela K, 1895, 1899 ja 1906, — Musta variksenmarja<br />

Mela K, 1895, 1899 ja m(j. — Pursu-marja Virol. (Reinh. 1850). —<br />

Pursumarja Eur, 1860, — Raakunmarja Lönnr,K, (tois.) 1860. —<br />

Raakunvarsi Lönnr.K. (tois.) 1860. •—Riiskimarja Orim. (Link.). —<br />

Riismarja Orim. (Link.) — Riisruoho Orim, (Link.),<br />

Sianmarja Park, (Paas,), — Sianmustikka Lönnr,K, (tois,) 1860,<br />

Kiv, 1912, lIiit,K., Pielav. (Huusk.), Korit, (Metsäv,), Konn. (Pynn.),<br />

Verml. (Saal.), Kartt. (Suh.), Virt, (Valle), Keit, (Saast,), — Sian<br />

puola Gen, 1881, •— Sianpuolukka Kartt, (Suh,). — Siantiitukka<br />

Lönnr,K, (tois.) 18()0. — Sijan mustikka Karkku, Lepp., Viip. (Reinh.<br />

1850). — Sijanmustikka Keit., Pielav. (Huusk.), Maan. (Roiv.). —<br />

Sijan tiitukan varsi Keur. (Reinh. 1850). •— Sikuri Akonl. (Valle). —<br />

Sikurivarsi Miin. (Valle), — Sijväriisheinä Antr. (Porkka), —Tslujmiösh<br />

Luttoj. (Roiv.).<br />

Vareksen marja Renv.G. 1823 ja 1826, Loht., Virol. (Reinh. 1850),<br />

Jal. (Bäckm, 1851), Eur, 1860, Rov, (Hiit,), — Vareksenmarja Utaj.<br />

(Korh,, Metsäv,), Perho (Suh.). — Wareksen marjan Köpp. 1889. —

---

Ajinales }3otanici Socielatis Vanamo. Toni, 7. N:o 1. üiV<br />

Vareksenniarjan varpu Rov. (IHit.). — Vareksen varsi Loht., Virol,<br />

(l^eirih. 1850), Kur. 18G0. — Varesraakkii llaapav., Ii, Kemp. (Metsäv.),<br />

Olli. (Parv.), Raahe (Miett.L.). — Varexen marja Palmstr.<br />

1805, Mel. 1838. — Varikseiimaria Kiir. (Oland.). •— Variksenmarja<br />

Lonnr.K. 1860 ja 1866, Lonnr. 1866, Hook.-Mcla 1879, Mela K. 1877<br />

ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Ign. 1890,<br />

Kiv. 1912, Ristij. (Kyyhk.), Sotk. (Metsäv.), Kur. (Paulah.), Kuolaj.<br />

(Pes.), Et.Pohj. (Seppä), Sod. (Tikka), Kang. (Valle), Kauhaj.<br />

(Oland.), Askola (Tynui), Kemi (Rant.). — Variksenvarvas Askola<br />

(Tynni). — Varismarja Puol. (Kyyhk.). — Varisraakkii Utaj. (INIetsäv.),<br />

Kuolaj. (Pes.), Rants. (Tuokk.). — Warrixen maria Laih.<br />

(Stierw. 1755). •— Veroniina V. Karj. (Liro). — Zigiina Ahvenj.<br />

(Valle).<br />

Enartlirocarpus lyratus —Pariliiiskainen iormokki Hiit.K.<br />

Encalypta — Kellosammal Lonnr.K. 1860, Lonnr. 1866.<br />

Epacris — {/urfe/i Hollannin kanerva Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900.<br />

Ephedra — Koricpeläjä Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Epilobium — Horsma Hel. 1838, Mela K. 1877 ja 1884, Hook.-<br />

Mela 1879. — 7/ärmä Laih. (Stierw. 1750). — Maidokki Lonnr. 1866.<br />

— Maiiiainen Lönnr. 1866. •— Mailoheinä Lonnr. 1866. — Riimikin<br />

ciicka I.aih. (Stierw. 1755).<br />

Epilobium adenocaulon — Tahmealalvainen horsma Iliit.K.<br />

Epilobium adnatum •— Nelikulmainen horsma •\Iela K. 1895 ja<br />

1899. — Nelisärmäinen horsma Mela K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Epilobium alpinum — Alppihorsma Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

— Tunturi-horsma Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1906.<br />

Epilobium angustifolium — Formii Loht. (Reinh. 1850), Kur.<br />

(Paulah.), Isok. (Miett.L.), Ilm. (Oland.). — Formukukka Teuva<br />

(Riippi), Et.Pohj. (Seppä). — Formun kukka Jal. (Miett.L.). —<br />

Formuruoho Schart. 1834, Lönnr. 1866. — Forsma Kort. (Juslin),<br />

Ii (Metsäv.), Alah., Park., Sievi (Miett.L.).—i-VsAnii llim. (Miett.L.).<br />

— Gorma V. Karj. (Liro). — Hepoherake Ruov. (Suh.). —Hepohormu<br />

Lönnr. 1866, Jan. (Luot.). —Hepo-häntä Hauho, Holl. (Reinh.<br />

1850). — Hepohäntä Lönnr.K. (Lois.) 1860, Kärk. (Pelt.). — Hepo<br />

kukka Artj. (Rap.). — Hevonhäntä Akaa (Hellst.).<br />

Horma Renv.G. 1823, Schart. 1834, Lönnr.K. (tois.) 1860, Kauliaj.<br />

(Oland.), Impil. (Link.), V. Karj. (Liro), Karv. (Sarv.), Ahvenj.

---

138 Pentti Siz/io/ien, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

(Valle), Rep. (Plällstr.), Park. (Paas,). —Ilormaheinä Karv. (Mant.). —<br />

Hormii Renv.G. 1823, Loht. (Reinh. 1850), Löiinr.K. (tois.) 1800.—<br />

Ilormukka Eiir. 18G0, Lönnr. \8m. — Hormiikiikka Schart. 1834. —<br />

Horsma Renv.G. 1823, Schart. 1834, Heinj., Karst., Keur., Juva,<br />

Rauma, Virol. (Reinh. 1850), Nyi. 1852, Eur. 1860, Lönnr. 1866,<br />

Gen. 1881, Pad. (Böök), Kirvu (Cant.), Kuhm. (Hag.), Pieks. (Borg),<br />

Räis. (Miit.), Keit., Pielav. (Huusk.), Utaj. (Korh., Metsäv.), Pait.,<br />

Puol., Ristij. (Kyyhk.), Kont., Sotk. (Metsäv.), Kuolaj., Kuus.<br />

(Pes.), Konn. (Pynn.), Verml. (Saal.), Maan. (Roiv.), Alaj., Kartt.,<br />

Perho (Suh.), Rants. (Tuokk.), Rist. (Silt.), Jääski, Kang., jMiin.,<br />

Uukun., Virt. (Valle), Tuusn. (Räs.), Kauhaj. (Oland.). —Horsrna-<br />

-lieinä Knorr. 1833. •—Horsmaheinä Kärk. (Pelt.). — Horsman kukka<br />

lleinj., Juva, Karst., Keur., Rauma, Ruov., Virol. (Reinh. 1850). —<br />

Horsmi Utaj. (Metsäv.). •— Horsmo Sakk., Vuoks. (Hiit.). —Horsma<br />

Renv.G. 1823, Schart. 1834, Ii, Siik. (Reinh. 1850), Ilaapav., Oul.<br />

(Metsäv.). •—Horssomi Ilausj. (Luot.). •—Horsu Kuhm. (Hag.).<br />

Härjän häntä Schart. 1834, Huitt., Kokem., Ruov. (Reinh. 1850).<br />

— Jlärjänhäntä Luv. (Herm.), Alast., Karin., Lieto, Martt., Paatt,,<br />

Porn., Pyhäj., Pöyt., Tarv. (Luot.), Köyl. (Salm.), Pöyt. (Miett.L.).<br />

— Häränhäniike Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —Haränhänlä<br />

Huitt., Kokem., Ruov. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Lönnr. 1866,<br />

Sakk. (Hiit.), Akaa, Kangl., Kylm., Sääksm., Ruov. (Suh.), Karkku,<br />

Kuru, Porn., Tyrv. (Luot.), Suon. (YI.), Kärk. (Pelt.), Jok.,<br />

Maij., Rautio, (Miett.L.), Orim. (Parv.), Kur. (Laur.), Teisko (Sir.,<br />

Kat., Luot.), Ikaal. (Björk.), Akaa (Hellst.), Punkal. (Sim.), Sahal.<br />

(Saar.), Tamp. (Laht.), Askola (Tynni). — Härään kämike Suod.<br />

(Miett.L.). — Hörsmy Orim. (Link.). — Hörsmijnkukkain Orim.<br />

(Link.). — Hörsmä Keit., Pielav. (Huusk.), Orim. (Link.). —<br />

Jesiiksen-kukka Lönnr.K. (tois.) 1860. •— Jesuksenkiikka Lönnr.<br />

1866. — Jesiixen-kiikka Palmstr. 1803.. — Kapealehtinen maitohorsma<br />

Hiit.K. — Kiesuksen-kukka Renv.G. 1823. — Kiikonkmisi<br />

Tyrv. (Reinh. 1850). — Lehmän horsmi Ii (Metsäv.). — Lehmänhäntä<br />

Et.Pohj. (Seppä), Kisko (Valle). •— Maitiainen Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Maito heinä Lammi (Reinh. 1850). •— Maitoheinä<br />

Kärk. (Pelt.). —Maitohorma Lönnr.K. (tois.) 1860. — Maitohorsma<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1895, 1890 ja 1906, :Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912,<br />

Loppi (Tikka). — Orjanriioska Artj. (Reinh. 1850).

---

Annales Botanici Societatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. 139<br />

Palo heinä Euraj., Lapinm., Loini., .Mess. (Reinli. 1850). — Palo-<br />

Iiorma Lönn'r.K. (tois.) 1860, Löiinr. 18GG, Hov. (Iliit.). — Palohorsma<br />

Lönnr. 18G6, Keit., Pielav. (Huusk.). — Palokiikka Lönnr.<br />

1806, Myrsk., Pukk. (Hagf.), Tamp. (Laht.), Rauma (Laurin.),<br />

Karjal.(Lind.), Kust.(Luot.), Maar.(Tallgr.), Askola(Tynni).—Pa/okukkain<br />

Orim. (Link.). — I^alokiikkanen Lammi (.Jääsk.E.), Rauma<br />

(Valle), Sauvo (Miett.L.). — Paloruaho Kisko, Rauma (Valle). —<br />

Palonwho Luv. (Merm.). — Pellavapää Utaj. (Metsäv.). — Pujo<br />

Artj., Tamm. (Reinh. 1850), Jal. (Räckm. 1851). — Pukinparta<br />

Lönnr. 1866. — Punaliorma Enont. (Link.). — Punaliorsmu Oul.<br />

(Parv.). — Raiakukka Kur. (Oland.). — Rieskaruolio Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. —Ronsnheinä Antr. (Porkka). —Rumihinkukka Vähäk.<br />

(Oland.). —Ruumiinkukka Laih., Ylist. (Aliett.L.). — Sisiliskonkukka<br />

Oul. (Metsäv.). — Teruanunnu Eur. 1860. — Terimsnunnu Kokem.<br />

(Reinh. 1850). — Toranneula Lönnr. 1866.<br />

TuV heinä Orim. (Link.). — Tulifornui Vihti (Wecks.), Pyhäj.lJ.l.<br />

(Luot.), Läng. (Miett.L.). — Tuliforsmu Pyhäj.U.l. (Miett.L.). —<br />

Tuliheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tuli-horma Läng., Simo, Torn.<br />

(Reinh. 1850). — Tulihorma Kemi (Rant.), Rov. (Hiit.). — Tulihornni<br />

Eur. 1860. — Tulihorsma Loppi (Tikka). — Tulikukka Tyrn.<br />

(Metsäv.). — Tulinormu Ikaal. (Rjörk.). — Tuli-vormu Karkku,<br />

Nurinij., Tyrv. (Reiiih. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tuliuornui<br />

Kur. 1860, Sod. (Tikka). — Tuulensääri Reinh. 1850, Lönnr.K.<br />

(tois.) I860, Eur. 1860. — Vormu Loht. (Reinh. 1850). — Vorniunioho<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Epilobium angustifolium f. albiflora — Valakee horsma Kartt.<br />

(Suh.).<br />

Epilobium collinum — Ahdehorsma lliit.K.<br />

Epilobium dahuricum — üahurilainen horsma Kiv. 1912. —<br />

l^aurilainen horsma lliit.K. — Dauurilainen horsma Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906. — Pohjan horsma Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Epilobium hirsutum — Karvainen horsma lliit.K.<br />

Epilobium hypericifolium — Kuismalehlinen horsma Mela K.<br />

1906.<br />

Epilobium laeliflorum — Valkokukkainen horsma lliit.K.<br />

' Epilobium Lamyi — Harmahtava horsma ] Int.K.<br />

Epilobium lauceolatuni — Suikealehtinen horsma lliit.K.<br />

Epilobium montanum — Käärmeenkukka Tamp.(Laht.). — Mäki-<br />

10

---

110 Pentu Sahonen, Suonialaiset kasviiinimel.<br />

horsma Lönnr.K. 1860 ja 1866, Löniir. 186G, Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Mela Kp. 1881, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Siienliammasheinä<br />

Uusik. (Paulah.). — Tiinturihorsma Lönnr. 1866.<br />

Epilobiimi obsciirum --7'i/A;>ma horsma Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Epilobium origanifolium — Hclehorsma Lönnr.K. 1860 ja 18G6,<br />

Lönnr. 1866. — Meiramilehtinen horsma Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Epilobium origanifolium v, Hornemanni — Käsiiäinen horsma<br />

Mela K. 1895 ja 1899. — Pohjoinen horsma Miit.K. — Vesihorsma<br />

Puol. (Kyyhk.).<br />

Epilobium palustre — Luhta horsma Tyrv. (Var. 1854). — Matarat<br />

Turku (Tili. 1683). — Pikkuhorsnia Utaj. (Korh.). — Rijöhijntäisheinci<br />

Sakk. (lliit.). — Suo-horsma Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Suohorsma Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1884.<br />

1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Ves'njöhijntäisheinii Sakk. (Iliit.).<br />

Epilobium parviflorum — Ojahorsma Lönnr.K, i860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866. — Pienikukkainen horsma Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Epilobium pedunculare — Pikkuhorsma IIlit.K.<br />

Epilobium roseum — Ruusuhorsma Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. —Ruusunpunainen horsma Iliit.K.<br />

Epipactis •— Nddcnvaippa Mela K. 1877 ja 1884. — Neidonvaippa<br />

Lönnr. 1866.<br />

Epipactis atropurpurea — Alustanpunainen neidonvaippa Iliit.K.<br />

Epipactis latifolia ^—Leveälehtinen neidonvaippa Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Punainen neidenvaippa Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866.<br />

Epipactis palustris'—Soinen neidonvaippa Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Soitten neidonvaippa Hiit.K. — Valkea neidenvaippa<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Epiphyllum — Joulukuun kaktus Oul. (Parv.).<br />

Epipogon aphyllus •—Lehdetön metsän-emä Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906.— Lehdetön metsänemä Kiv. 1912. — Metsän-emä Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Equisetum •—Cortes Laih. (Stierw. 1755). — Cortet Turku (Tili.<br />

1683). — Ilärkihcinä Sakk. (Iliit.). — Kanakorte Rantal. (Pak.).<br />

— Karilan parta Kärk. (Pelt.). — Karvakorte Kemi (Rant.). —

---

Aniiales Bolanici Societalis Vanamo, Tom. 7. N:o 1. 141<br />

Kaslekorre Lonnr. 18GG. — Kaslet-heinä Renv.(i. 1823. — Kastet-<br />

-korrcl Renv.G. — Kasiikainen REIIV.CI. ~ Kellun händä<br />

Turku (Till. 1683). — Kelimhändä Jusl. 1745. — Kelimhänlä Verml.<br />

(Saal.). — Karre Reiiili, 1850. — Karle Reinli. 1850, Eur. 1860,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1884, Verml. (Saal.). — Korlteita Askola (Tynni).<br />

— Käenpelkcl Rautal. (Pak.), Kartt. (Suh.). •— Pamppu Sakk.<br />

(Iliit.). — Pamppulaila Sakk. (lliit.). — Vesikorle Lönnr. 1866. —<br />

Äijän paria Kärk. (Pelt.). •— Äijänparla Lönnr. 1847, Lönnr. 1866.<br />

Equisetum arvense — Aaraninparla Toij. (Luot.). — Carva carles<br />

Eaili. (Stierw. 1755). •— Cololaucka Tunt. 1668. — Cucain cuusi<br />

Tunt. 1668. — Ilärkilieinä V.Karj. (Liro), Polv., Valk. (Luot.). —<br />

Jlärkinheinä Lönnr.K. (tois.) I860, Lönnr. 1866, V.Karj. (Liro),<br />

Polv., Valk. (Luot.). — Härkin häntä Jääski (Reinli. 1850). — Jualake<br />

Ii (Metsäv.). — Kanyaskorle V.Karj. (Liro). — Karilaanparta<br />

Iitti, Nast. (Luot.). — Karilanparla Orim. (Link.). — Karuakarrikas<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —Karva-karre Reinh. 1850.—<br />

Karua-korret Renv.G. 1823. — Karuakorret Schart. 1834. — Karva-<br />

-korle Reinh. 1850, Tyrv. (Var. 1854). — Karvakorte Lönnr. 1847,<br />

Eur. 1860, J.önnr. 1866, Ikaal. (Björk.), Keit., Pielav. (Huusk.),<br />

Alouh., Tyrv. (Laur.), Ilaapav., Sotk., Tyrn. (Metsäv.), Kuus.(Pcs.),<br />

Rantas. (Pulkk.), Oul. (Parv.), Konn. (Pynn.), Rist. (Silt.), Maan.<br />

(l^oiv.), Antr. (Porkka), Kang., Miin., Ako'nl.(Valic), Rants.(Tuokk.),<br />

V.Karj. (Liro), Utaj. (Metsäv., Korh.), Et.Pohj. (Seppä), Pnnkal.<br />

(Sim.), Alaj., Perho, Kartt. (Suh.), Muur. (Luot.), Tuusn. (Räs.). --<br />

Karvakarteh Haart. 1759. — Karvakortes Karv. (Sarv.), Kauhaj.<br />

{i)\i\m\.).—Kastekar le Virt. {WnWc). — Kelunhändä Palmstr. 1812.<br />

- Ketun häntä Reinh. 1850, Eur. 1860. — Ketunhäntä Lönnr. 1847,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Karle Orim. (Link.). — Kukkoinkuusi<br />

Vihti (Wecks.). — Kukonkuus Rym. (Ilellev.). — Kukan<br />

kuusi Schart. 1834, Reinh. 1850. — Kukankmisi Lönnr. 1847, Lönnr.<br />

K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Karjal. (Lind.), Loppi (Tikka), Kiikahi.<br />

Kust. (Luot.).<br />

Käenkelkki Ruov. (I.uot.). — Käen petkel Läng. (Reinli. 1850).<br />

^ Käenpelkel Lönnr.K. (tois.) 1860, Keit., Pielav. (Huusk.), Utaj.<br />

(-Metsäv.), Rantas. (Pulkk.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.). — Käenpetkele<br />

Hiit.K., Pieks. (Borg), Kuru, Tamp. (Laur.), Konn. (Pynn.),<br />

Kartt. (Suh.), Virt. (Valle), Polv., Vehk. (Luot.), Tuusn. (Räs.). —<br />

Käenpetkeli V.Karj. (Liro). — Maakorle V.Karj. (Liro). — Oravan

---

142 Penlti Suhonen, Suomalaiset kasvinninieL<br />

heinä V.Karj. (Liro). — OraVanhäntäheinä V.Karj. (Liro). — Oravansapa<br />

Löniir. 1866. >— Parta ruoho Läng. (Heinli. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Partariioho Eur. i860. — Peltokorie Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899. ja 1906, Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900, Kiv. 1912, Ikaal. (Björk.), Rais. (Hiit.), Utaj. (Korh.).<br />

— Petkel Kont. (Mctsäv.). — Pelkelheinä Iliit.K., Keit., Pielav.<br />

(Hnusk.), Kont. (Metsäv.). — Pukinparta Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Reuonhäntäheihä Tohm. (Hak.). — Rietinhäntä Rantas. (Pulkk.). —<br />

Routapetku Rep. (Hällstr.). — Ukonparta Ruov. (Suh.). — Äijän<br />

parta Palmstr. 1812, Ruov. (Reinli. 1850), Kur. 1860. - Äijänparta<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Ikaal. (Björk.), Kuhm. (Hag.), Lammi<br />

(Jääsk.E.), Pälk. (Laur.), Artj.(Rap.), Orim. (Parv.), Sääksm., Akaa<br />

(Suh.), Suon. (YI.), Jan., Kangl. (Luot.).<br />

Equisetum fluviatile — Aromustapää Tyrn. (Metsäv.). — Iso<br />

rantakorte Mela Kp. 1897 ja 1900. — Järuikorte Mela K. 1906, Kiv.<br />

1912, Keit., Pielav. (Huusk.), Konn. (Pynn.), Tuusn. (Räs.). —<br />

Karahkakortes Kauhaj. (Oland.). — Karvakorte Utaj. (Metsäv.),<br />

Loppi (Tikka). —Karvakortteita Sakk. (Hiit.). —Korre Kisko (Valle).<br />

— Korret Renv.G. 1823. — Korsi V.Karj. (Liro). —Korte Lönnr.<br />

1847, Reinh. 1850, Kirvu (Cant.), Räis. (Hiit.), Pielav. (Huusk.),<br />

Karjala (Kyyhk.), Ruok. (Link.), V.Karj. (Liro), Antr. (Porkka),<br />

Sotk. (Metsäv.), Kuolaj. (Pes.), Kartt. (Suh.), Ahvenj., Kang., Miin.,<br />

Uukun., Virt. (Valle), Kärk. (Pelt.). — Korteeka V.Karj. (Liro). —<br />

Korteheinä Impil. (Link.). — Kortet Renv.(i. 1823. — Kukon kuusi<br />

Renv.G. 1823. — Kukonkuusi Lönnr. 1847 ja 1866. — Ojakorte<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Poronkorte Utaj. (Metsäv.). —<br />

Rantalcorte Lönnr. 1847 ja 1866, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela Kp.<br />

1892. — Sarpa Oul. (Metsäv.). — Solokikorte Utaj. (Metsäv.). — Suokorte<br />

Loppi (Tikka). — Vesi-ahma Renv.G. 1823. — Wesi-korte'<br />

Reinh. 1850. — Vesikorte Tyrv. (Reinh. 1850), Elmg. 1857, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Eur. 1860, Ikaal. (Björk.), Oul. (Parv.), Et.Pohj. (Seppä).<br />

Equisetum fluviatile f. liraosum — Isokorte Utaj. (Korh.). —<br />

Järvikorte MelaK. 1895 ja 1899, Hiit.K., Utaj.(Korh.), Maan.(Roiv.),<br />

Kartt., Perho (Suh.). — Korte Sakk. (Hiit.), Uusik. (Järvi, Silt.),<br />

Rist. (Silt.), Alaj. (Suh.). — Liejukorte Hiit.K. — Oikea korte Kitt.<br />

(Uua.). — Pykäläheinä Rist. (Silt.). — Solkikorte Palt., Puol., Ristij.<br />

(Kyyhk.). — Solrnuheinä Nast. (Järvi). — Uash Luottoj. (Roiv.).<br />

— Vesikorte Rov. (Hiit.). — Veskorte Maan. (Roiv.).

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. X:o 1. 143<br />

• Equisetum hiemale — Iloisrnoho Lönnr. 18GG. — Hose' Läng.<br />

(Reinh. ISßO). — Ilosi Läng. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Hosia RciiV.G. 1823, Läng. (Reinh. 1850), Enr. 1860, Lönnr. 1866.<br />

— Ilosiainen Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860. —Hosiais-korret<br />

Renv.G. 1823. — Hosiais-riioho Renv.G. 1823. — Hosio Loppi<br />

(Tikka). — Ilosios Lolija (Meinr. 1766). — Hossi Renv.G. 1823. —<br />

Hiiosia Eur. 1860, Lönnr. 1866, Gen. 1881, V.Karj. (Liro). —//iiosiakorte<br />

liiit.K. — Huosian Savit. (Reinh. 1850), Enr. — Iliiosian<br />

heinä Savit. (Reinh. 1850). —Hiiosiksii Nyl. 1852. —Hiiosio Renv.G.<br />

1823, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hiiosiokorre Reinh. 1850. — Hiiosio-<br />

-korret Renv.G. 1823. — Huosio-korte Palmstr. 1807. — Hiiosiokorte<br />

Eur. 1860. — Hiiosiokorteh Jusl. 1715. •— Huosio-korlel Renv.G.<br />

1823. —Hiwsja V.Karj. (Liro). —Iliiozelieinä Impil, (Link.).<br />

Kalliokorle Orim. (Link.). — Kangaskorsi Nyl. 1852. — Kangas-<br />

'korle Riiov. (Reinh. 1850). — Kangaskorte Eur. 1860, Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Lönnr. 1866, Gen. 1881, Almq. 1890, Mela K. 1895, 1890 ja<br />

1906, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. ~ Kangaskortei<br />

Renv.G. 1823. — Karvakarrikas Lönnr. 1866. — Karva-korleh<br />

Lolit., Pieks. (Reinli. 1850). — KonnanJniosia Lönnr. 1866. —<br />

Korte Oriin. (Link.). — Mäkikorte Pukk. (Ilagf.), Orim. (Link.). —<br />

Niimmikorte Loppi (Tikka). — Raatakorte Maan. (Roiv.). — Rantakorte<br />

Eur. 1860. - Rauta-korte Palmstr. 1807, Loht., Läng. (Reinh.<br />

1850), Eur. 1860. — Rautakorte Iliit.K., Roy., Sakk. (Miit.), Keit.<br />

(Iluusk.), Kur. (Järvi, Silt.), Palt., Puol. (Kyyhk.), Kont., Utaj.<br />

(Metsäv., Korh.), Kuolaj. (Pes.), Kartt. (Suh.), Sod, (Vest.), Rep.<br />

(Hällstr.), Kitt. (Must.). — Rautaruoho Lönnrjv. (tois.) 1860. —<br />

Rieti Picks. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) . — Ruokkohuosia<br />

Verml. (Saal.). — Sarakorte Ristij. (Kyyhk.).— Siiosio-corteet Ilaart.<br />

1759. — Suosiokorteh llaart. 1759. — Äijän parta Renv.G. 1826,<br />

Reinh. 1850.<br />

Equisetum palustre — Arokorte Lönnr.K. 1860 ja 1866. —• Cortet<br />

•lusl, 1745. — Huahlakorte Keit., Pielav. (Iluusk.). — Karua-korte<br />

Reinh. 1850. — Karvakorte Lönnr.K. (tois.) 1860, Utaj. (Metsäv.).<br />

— Kilvenjuurenvarsi Suon. (Yl.). — Korret Renv.G. 1823. — Korte<br />

Orim. (Link.). — Kortet Renv.G. 1823. — Kukon kuusi Renv.G.<br />

1823, Reinh. 1850. — Kukonkuusi Eur. I860, Lönnr. 1866, Kust.<br />

(Luot.), — Oikea korte Kitt. (Must.). — Poronkorte Utaj. (Metsäv.).<br />

— Solokikorte Utaj. (Metsäv,). — Suo-korte Reinh. 1850, Tyrv. (Var.

---

I ll Pentti Siz/iofie/j, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

1854). — Siwkorte Eur. 1800, Löniir.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912. — Siiorsakc Suon. (Yl.). —<br />

Tarri luir. 1860. — Vesi-ahma Renv.Ci. 1823, Reiiih. 1850. — Vesiahma<br />

Eur. 18G0, Lönnr.K. (tois.) 1800, Lönnr. 1800.|<br />

Equisetum pratense — Karilanparta Nast. (Järvi). — Karvakorte<br />

Palt. (Kyyhk.), Kuolaj. (Pes.), Antr. (Porkka), Tuusn. (Räs.).<br />

— Kiikonkiiiis Rym. (Ilellev.). — Kiikoiikiiiisi Kust. (Luot.). —<br />

Käenpetkele Tuusn. (Räs.). — Niittijkorte Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1900, Kiv. m2. — Niirmikorte Lönnr.K. 1800 ja 1800, Lönnr. 1800.<br />

Equisetum scirpoides — Heiitokorte Iliit.K.—Kaislakorte Mela K.<br />

1895 ja 1899. — Sno-korte Lönnr.K. 1800 ja 1800. — Suokorte Lönnr.<br />

1800.<br />

E(juisetum silvaticum •— Bretkoi Salmi (Pes.). - Ilurrikkaheinä<br />

Virt. (Valle). — Härkinheinä Orim. (Link.), Rep. (Hällstr.).—Ilörsniij<br />

Orim. (Link.). — Jäniksenjuoksiitin Lönnr. 1800. — Karvaheinä<br />

Ruok. (Link.). — Karvakorte LonnrJv. 1800, I.önnr. 1800, Ikaal.<br />

(Björk.), Rov., Sakk.(Miit.),Pieiav.(Huusk.),Puol., Ristij. (Kyyhk.),<br />

Kont., Oul., Utaj. (Metsäv.), Kuolaj. (Pes.), Antr. (Porkka), Konn.<br />

(Pynn.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.), Ahvenj., Akonl., Jääski,<br />

Kang., Miin. (Valle), Sod. (Vest.), Park. (Paas.), Kilt, (llust.), Kemi<br />

(Rant.), Askola (Tynni), Tuusn. (Räs.), Hyr. (Miett.L.). — Katinlieka<br />

Park. (Paas.). — Korte Orim. (Link.). — Korteheinä Sakk.<br />

(I Hit.). — Kukkonkuusi Kisko (Valle). — Kukonkiiiis Rym. (Mellev.),<br />

•— Kukonkiimi Kust. (Luot.). — Käenpetkel Maan. (Roiv.), Kartt.<br />

(Suh.). — Käenpetkele Virt. (Valle), Tuusn. (Räs.). — Maakorle<br />

Sort. (Pes.). — Metsäkorte Lönnr.K. 1800, Mela K. 1895, 1899 ja 1900,<br />

Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Oravanheinä Salmi<br />

(Pes.), — Oravanhäntäheinä Impil. (Link.). — Petkel Kont. (Metsäv.).<br />

— Petkellieinä Kont. (Metsäv.). — Pijöräkorte Kort. (Juslin). —<br />

Pökkövarsi Uusik. (Järvi, Silt.). •— Äijänparta Ikaal. (Björk.), Orim.<br />

(Link.).<br />

Equisetum tenellum — Kirjava korte Mela K. 1895, 1899 ja 1900,<br />

Kiv. 1912.<br />

Eranthis hiemalis — Keltainen talvenlähti Iliit.K. — Talven tähti<br />

Mela K. 1900.<br />

Erica — Canerva käen Laih. (SLiervv.). — Kaapin kanerva Lönnr.<br />

1800, Mela Kp. 1900. — Kapinkanerva Lönnr. 1800, Mela Kp. 1881,<br />

1892 ja 1897. — Kelloknnerva Almq. 1890.

---

Annales Botanici Socictatis Vananio. Toin. 7. N:o 1. 115<br />

P]rica tetralix —Kanxtineii kellokanerua I liit.K. —Kellokancrva<br />

Mela K. 1906. — Villakanerua Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Erigeron — Kallioinen Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1897 ja<br />

1900. — Koiran silmä Reinh. 1850. — Peldovilla Jusl. 1715. - Peltovilla<br />

Reinh. 1850.<br />

Erigeron acer — Coiran silmä Turku (Tili. 1G83). — Coiransilmä<br />

Jusl. 1745. — Jäniksenkäpälä Kenn. (Pynn.). — Kallioinen Reinh.<br />

1850, Mela Kp. 1884. —kallioinen Mela K. 1895, 1899 ja 190(),<br />

Kiv. 1912. — Koiransilmä Renv.d. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Kur. 18G0. — Knivanjölujnläislieinä Sakk. (lliit.). — Narskulieinä<br />

ÄIuol. (Iliit.). —Nnmmi-kallioinen Lönnr.K. 1860 ja 1866. —Nnmmikallioinen<br />

Lönnr. 1866. —Peldo villa I lei. 1838. — Pello-villa Renv.Cr.<br />

1823. -- Pellavilla Kur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 18()0, Lönnr. 1866. —<br />

Sianrnis Orim. (Link.). — Tulenlenloheinä Kirvu (Cant.). — Veri<br />

maksa heinä Ileinj. (Reinh. 1850), Lönnr. 1866. — Verimaksaheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860.<br />

Erigeron borealis—Pohjolan kallioinen Iliit.K.<br />

Erigeron canadensis •—Kanadalainen kallioinen Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906. — Kanadan kallioinen Iliit.K.<br />

Erigeron droebachensis •— Kalju kallioinen Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Erigeron uniflorus —Lapin kallioinen Lönnt.K. 18()0 ja 1866. —<br />

Timtiirikallioinen Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Eriopliorum —Camanpä Laih. (Stierw. 1755). —• Ileri-jiihannes<br />

Mess. (Reinh. 1850). — llerijuhannes Lönnr. 1866. — Kirsiheinä<br />

Lönnr. 1866. •— Hiikamnlla V.Karj. (Liro). — Kijlmä nukka heinä<br />

Jääski (Reinh. 1850). — Käennisu Lönnr. 1866. — Luikeheinä<br />

Lönnr. 1866. — Luikka Lönnr. 1847, Karjal., Kiur. (Reinh. 1850),<br />

Eur. 18()0, Kartt. (Suh.). — Luikkaheinä Kartt. (Suli.). — Luikc<br />

Kitt. (Ilust.). — Luikki V.Karj. (Liro), Kont. (Metsäv.). — Luikkoja<br />

Karst. (Reinh. 1850). — Luikku Lepp. (Reinh. 1850), Vernil.<br />

(Saal.), Kartt. (Suh.). — Luippa Keur., Lank. (Reinh. 1850), Eur,<br />

im).—Lulla Eur. 18()0. — L//Z/rt heinä Räis. (Reinh. 1850). — L///jovoiheinä<br />

V.Karj. (Liro). ^—Muslapeä Pait., l^iol., Suom. (Kyylik.). —<br />

Mustapää Utaj. (Korh., Metsäv.), llaapav., Sotk. (Metsäv.), l.oppi<br />

(Tikka), Perho (Suh.), Kang., Lent. (Valle), Pyh. (Miett.L.).<br />

Niiltuvilla Lönnr. 1866. —Niitlynukka Kirvu (Cant.). —Niiltyvilla<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Almq. 1890, Ign. 1890, Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900, Ikaal. (Björk.), Kirvu (Cant.). — Niityn nuppuja Kärk.

---

146 Pentti Siz/ionen, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

(Pelt.). — Nukka heinä Häis., Viip. (Heinh. 1850). — Niikkaheinä<br />

Eur. 1860, Kont. (Metsäv.). — Nuppuheinä Kont. (Metsäv.). —<br />

Niirmivilla Lönnr. 1847. — Piirloluikka Lönnr. 1866. — Pumnmli<br />

.Jääski (Reinh. 1850.). — Puuhkaheinä V.Karj. (Liro). — Rutas Laili.<br />

(Stierw. 1755), Kur. (Paulah.), I^:t.Polij. (Seppä). — Ruttaheinä<br />

Lönnr. 1866. — Sikavilla Ylist. (Miett.L.). — Suoluikka Keit.,<br />

Pielav. (liiiusk.), Kartt. (Suh.). — Tikanpyrstikkö Haapav. (Metsäv.).<br />

— Tipe Lönnr. 1866. — Tupasluikka Keit., Pielav. (Huusk.). —<br />

Tupasvilla Keit., Pielav. (Muusk.). — Tyijmjnpäällinen Askola<br />

(Tynni). — Tyymjs Askola (Tynni). — Töppöheinä V.Karj. (Liro). —<br />

Vaivaisenvilla Lönnr. 1847.<br />

Valkeapää Askola (Tynni). — Valkeepää V.Karj. (Liro). — Valkeepääheinä<br />

V.Karj. (Liro), Askola (Tynni). — Valkiapää Lönnr. 1847.<br />

— Valkopää Loppi (Tikka). — Vihveliheinä Sod. (Tikka). — Vihvilä<br />

Räis., Virol. (Reinh. 1850). — Villa heinä Läng. (Reinh. 1850),<br />

— Villake Loim. (Reinh. 1850). — Villapeä Enont. (Link.). — Villapäitä<br />

Sakk. (Miit.). — Villapää Jusl. 1745, Eur. 1860, Ikaal. (Björk.),<br />

Sakk. (Hiit.), Uusik. (Paulah.), Kang., Lent. (Valle), Suon. (YL). —<br />

Villapäät Karkku, Sääksm., Torn., Tyrv., Usk. (Reinh. 1850), Tyrv.<br />

(Var. 1854). — Villpää Rauma (Valle). — Virpilo Uukun. (Valle). -<br />

Virpilä Kirvu (Cant.). — Virvelä Ileinj. (Reinh. 1850). — Viivilä<br />

Sakk. (Miit.).<br />

Eriophorum alpimim — Alppiniitlyvilla Mela K. 1895 ja 1899. —<br />

Lurniainen Orim. (Link.). — Mustapää Oul. (Metsäv.). — Satalatva<br />

Kuolaj. (Pes.). — Soikkopää-suovilla Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Suoheinä Rist. (Silt.). — Suovirvilä Sakk. (Miit.). — Tunturin<br />

niittyvilla Mela K. 1906, Kiv. 1912. — Villapäinen luikka Hiit.K. —<br />

Villapää Oriin. (Link.). — Villavirvilä Sakk. (Miit.).<br />

Eriophorum callitrix — Himmeälähkäinen niittyvilla Hiit.K. —<br />

Tupsuinen niittuvilla Lönnr.K. 1866. — Tupsuinen niiilyvilla Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Eriophorum gracile — Hento niittyvilla Mela K. 1899 ja 1906,<br />

Kiv. m2. — Hoikka niittuvilla Lönnr.K. 1866. — Suikela niittuvilla<br />

Lönnr.K. 1860. — Tupellinen niittyvilla Mela K. 1895.<br />

Eriophorum intercedens— Välittävä niittyvilla Hiit.K.<br />

Eriophorum latifolium — Kirsi heinä Loini. (Reinh. 1850). —<br />

Kirsiheinä Eur. 1860. — Leveälehtinen niittuvilla Lönnr.K. 1866. —;<br />

Leveälehtinen niittyvilla Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 147<br />

Lilleiilchlinen niilliwilla Lönnr.K. 1860. —Lohkarna Sakk. (Rcinli.<br />

1850). — Miisiapcä Ristij. (Kyyhk.). — Mustapää Kain., Siik.,<br />

Simo (Reinh. 1850), Eur. 18G0, Kuolaj. (Pes.). — Noki heinä Sakk.<br />

(Reinh. 1850), — Nokinenä Sakk. (Rcinh. 1850). — Valkiapää Kain.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860. — Visna marja Reinh. 1850.<br />

Eriophorum polystachyum — Herijuhannes Lönnr.K. (tois.)<br />

1800. — Ilöijhenkukka Sort. (Pes.). — Jiissinparta Kuus. (Pes.). —<br />

Kapealehtinen niittijinlla INIela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Kirsiheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kuren-iintiwa Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. — Kylmä niikkaheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Käenpetkel<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Lohkama Lönnr.K. (tois.) 1860. — Liiike<br />

Lönnr.K. (tois.) I860.—LZH'MÖ Lönnr.K. (tois.) 1860, Picks. (Borg).<br />

— Luikko Lönnr.K. (tois.) 1860. —Luikku Tiiusn. (Räs.). —Luippa<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —huippu Lönnr.K. (tois.) 1860. —Luippuheinä<br />

Kuhm. (Hag.). — Lullalieinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Lumiai<br />

Artj. (Rap.). — Lumiainen Orim. (Link., Parv.). — Meriheinä<br />

Kuus. (Pes.). — Monitähkäinen niittyvilla Hiit.K. — Mustapää<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, li (Metsäv.), Oul. (Parv.), Kuolaj. (Pes.).<br />

Niittuvilla Lönnr.K. (tois.) — Niittykukkaheinä Rist. (Silt.).<br />

— Nokinenä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Nukka Nyi. 1852. — Nukkaheinä<br />

Nyi. 1852, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Nurmiinlla Lönnr.K.<br />

(tois.) I860. — Oralehlinen niittuvilla Lönnr.K. I860. — Piirtoluikka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pumpuliheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Piimpulikukka Ii (Metsäv.). — Pumpulivillaheinä Salmi (Pes.). —<br />

Päistärsäkki Lönnr.K. (tois.) 1860. — Rutas Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Karv. (Mant.), Park. (Paas.), Kur. (Oland., Miett.L.). — Ruttaheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — 7?ii//ra'/i Park. (Paas.).<br />

^oiikkalehtinen niittuvilla I.önnr.K. 1866. — Soukkalehtinen niittyvilla<br />

IVIela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Suoluikka Konn. (Pynn.),<br />

Kartt. (Suh.). — Suonuppu Nast. (Järvi). — Suovilla Lönnr.K.<br />

(tois.) I860. — Tyynyheinä Räis. (Miit.). — Tyynyvilla Rais. (Hiit.).<br />

— 'J^^ppypää Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vaivaisen villa .lusl. 1745,<br />

Haart. 1759, Renv.G. 1826. — Vaivaisen-villa Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Vajvajsenvilla Palmstr. 1804. — Valkeapää Lönnr.K. (tois.)<br />

18G0, Orim. (Link.), Vihti (Wecks.). — Valkkiapää Kisko (Valle). --<br />

Verisara Rants. (Tuokk.). — Vihvilä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Villaheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Sakk. (Hiit.). — Villake Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. ~ Villapäitä Sakk. (Hiit.). — Villa-pää Renv.G. 1826. — Villa-.

---

148 Penlti Sahonen, Suoinalniset kasvinnimet.<br />

pää Löniir.K. (tois.) 1860, Hov., Vuoks. (Iliit.), Luv. (Herm.), Uusik.<br />

(.lärvi, Silt.). — VVi7/rtpää Turku (Tili. 1683), .lusl. 171;"). — Viruelö<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Eriophorum russeolum — Riiseoa niitliivilla Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866. — Ruskea luike Kitt. (Must.). — Ruskea niitlijvilla Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Ruskehtava niittijvilla Hiit.K.<br />

Eriophorum Scheuchzeri — Suomustapää Kuus. (Pes.). — Töppijpäinen<br />

iiiiltijvilla Hiit.K. — Töppijpää niitluvilla Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866. — Töppijpää niittijvilla .Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912.<br />

Eriophorum vaginatum—Ilvesheinä Lönnr. 1866. — Jussiuparta<br />

Kuolaj. (Pes.). — Karvapää Lönnr. 1866. —Kitu Park. (Paas.).<br />

— Luike Hov. (Hiit.). — Luikka Henv.(i. 1823. — Liiikkuheinä<br />

Maan. (Roiv.). — Miekkaheinä Kuhm. (Hag.). — Mustapää Hov.<br />

(Hiit.), Hants. (Tuokk.), Kokem., Hants. (Luot.). — Niittijkukka<br />

Hist. (Silt.). — Piirto heinä Lolit. (Heinli. 1850). —- Piirtoluikka<br />

Loht. (Heinh. 1850), Eur. 1860. — Rutas Palmstr. 1805, Heinh. 1850,<br />

Eur. 1860, Lönnr. 1866, Karv. (Sarv.), Park. (Paas.), Kauhaj., Kur.<br />

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. X:o 1. 119<br />

Erodium romanum — Roomalainen kiirjennokka Mela K. 1900.<br />

Eruca vesicaria — Elelän sinappikaali Iliit.K.<br />

Erucastrum Pollicliii — Ranskan kaalisinappi Iliit.K. - Rantasinappi<br />

Mela K. 1900.<br />

Eryngium — Jalo-ohdake Iliit.K. — Knunieijrtti I.önnr. 186().<br />

Eryiigium ametliystiiium — Sininen piikkipiilki Iliit.K.<br />

Eryngium \)\sin\i\n - Liiteälehlinen piikkipnlki I liit.K.<br />

Erysimum - Ukon nanris Mela K. 1

---

150 Pentti Suhonen, SuoniaJaiset kasvinnimet.<br />

— Uodinriioho Kosk. 1917. — Viliiiaudin ruoho Turku (Till. 1683).<br />

— Vilutcuidinnioho Jusl. 1745.<br />

Erythraea litoralis — Isompi ranlasappi Löniir.K. 1860 ja 1866.<br />

— Mermranlasappi Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Ranta<br />

sappi Heinh. 1850. — Tavallinen ranlasappi Hiit.K.<br />

Erythraea pulchella—Sievä ranlasappi Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Vähä ranlasappi Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Erythroxylon coca — Coca-kasvi Elf. 1896.<br />

Esclischoltzia californica — Hynuj Oul. (Parv.). — Kalifornian<br />

luliunikko Hiit.K. — Tuliunikko Mela K. 1906.<br />

Eucalyptus — Kumipuu Mela Kp. 1892 ja 1897. — Jälliläiskurnipuu<br />

Almq. 1890.<br />

Eucalyptus amygdalina — Auslraalialainen kumipuu Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900.<br />

Eucalyptus colossus — Kaorripmi Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Eucalyptus globulus — Kuumepmi Lönnr. 1866, Almq. 1890,<br />

Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Elf. 1921.<br />

Eucalyptus papuanus — Papualainen kumipuu Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900.<br />

Eupatorium cannabinum — Färiruoho .Jusl. 1745. —Färvi ruoho<br />

•Heinh, 1850. — Färviruoho Jusl. 1745. — Färwiruoho Turku (Till.<br />

1683). — llampunlchlinen punalalva Iliit.K. — Puna-laiva Reinh.<br />

1850. — Punalalva Eur. 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Väriruoho<br />

Lönnr.K. (tois.) 18G0, Lönnr. 1866.<br />

Euphorbia — Maitoheinä Lönnr. 1866. — Paranmailo Lönnr.<br />

1866. — Pirunäitinrieska .Jusl. 1745. — Tijräkki Mela K. 1877 ja<br />

1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Euphorbia cyparissias — Kijpressitijräkki J^önnr. 1866. — Tarhahjräkki<br />

Mela K. 1906.<br />

Euphorbia esula — Monisäde-tijräkki Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Monisäleinen lijräkki<br />

Iliit.K.<br />

Euphorbia exigua — Pikkulyräkki Mela K. 1906.<br />

Euphorbia liclioscopia — Pirunrieska J^önnr. 1866. — Savipuolen<br />

ruoho Eur. 1860. — Tijrä-nesle Lönnr. 1866.— Tyrän neste<br />

Turku (Till. 1683), Hell. 1773, Palmstr. 1803, Reinh. 1850, Eur.<br />

1860. — Tyrännesle .Jusl. 1745. — Tyrän neslel Renv.G. 1826. —

---

Aniiales Botanici Socielatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. 151<br />

Viisisäde-tijräkki Lönnr.K. 1860 ja 18G6, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Viisisäteineii tijräkki lliit.K.<br />

Euphorbia palustris — Paraiimaito Lüiinr.K. (tois.) 1860. —<br />

I^irimrieska Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —Pirim äitinriesku<br />

Turku (Till. 1683). — Piriin-äitin rjeska Palnistr. 1807. — Siw-<br />

-iyräkki Lönnr.K. 1860 ja IHm. — Siiotijrükki Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Euphorbia peplus — Kolmisäde-iyräkki Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kolmisäteinen<br />

tiji'äkki Hiit.K.<br />

Euphorpia virgata — Haarova tijräkki lliit.K.<br />

Euphrasia — Ahokanerua Sakk. (Hiit.). — Nummen kukoistus<br />

Mcl. 1838. — Silmäheinä Rais, (lliit.). — Silmä ruoho Hel. 1838. —<br />

Silmäruoho .Jusl. 1745,Mela K. 1877 ja 1884, Almq'. mo, — Suutelos<br />

V.Karj. (Liro). — Vaivaistenkukka Lönnr. 1866.<br />

Euphrasia bottnica — Pohjanmaan silmäruoho Mela K. 1906.<br />

Euphrasia hreviinla%— Lijhijtkaruainen silmäruoho Mela K. 1899<br />

ja Vm. — Linnunlippi Oul. (Parv.).<br />

Euphrasia curta —Linnunlippi Oul. (Parv.). — Tanakka silmäruoho<br />

Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Euphrasia gracilis — Hento silmäruoho Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906.<br />

Euphrasia hirtella — Suomen silmäruoho Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Euphrasia latifolia — Leveälehtinen silmäruoho Mela K. 1899 ja<br />

1906.<br />

Euphrasia minima — Pikkuinen silmäruoho lliit.K. — Vähä<br />

••»•i/mänzo/jo Lönnr.K. 1860.<br />

Euphrasia officinalis — Annansilmä Kont. (Metsäv.). — Emman<br />

kukka Alat. (Miett.L.).—Hammas heinä Rais. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860.—Isompi silmäruoho Lönnr.K. 1860.—Jamakka Lönnr.K.<br />

(tois.) I860. —Jamakka nariheinä Eur. 1860. —Jamakka nor' heinä<br />

Antr. (Reinh. 1850). — Kaivokukkanen Kylm. (Suli.). — Kanervaheinä<br />

Uukun. (Luot.). — Kangas-jäkälä Renv.G. 1826. — Koirankukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Koiran riis heinä Rais.<br />

(Reinh. 1850). —Koiransilmä Lönnr. 1866. — Kääpiöpellava Kauhaj.<br />

(Oland.). —Lasten kleini Eur. 1860. —Lasten lein heinä Virr. (Reinh.<br />

1850). —Linnun lippi Oul. (Miett.L.). —Linnunsi/mä Jal. (Miett.L.).<br />

— Maaminttu Rauma (Valle). — Nori-kukka Lönnr.K." (tois.) 1860.

---

152 Pentti Si/Zio/if/i, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

— Niimmen-ciicoisius Haart. 1759. — Nummen-kukka Löimr.K.<br />

(tois:) 1860, Eur. 1860. — Nummen kukoistus llcll. 1773, Paimstr.<br />

1805, Reiiv.(i. 1826, Ilaapaj. (Reiiih. 1850). — Nummi-jäkälä<br />

lUniV.G. 1826. — Piippiäijänkukka Kt.Pohj. (Seppä). —Riisi-kukka<br />

i.önnr.K. (tois.) 1860. — Silmänwahwistus ruohoTurku (Tili. 1683). —<br />

Silmä ruoho Paimstr. 1805, Renv.G. \H2G. — Silmänioho Eur. 1860,<br />

Lönnr.K. 1866, Lonnr. 1866, Mela Kp. 188-1, 1892, 1897 ja 1900.—<br />

Teeheinä Oul. (Metsäv.). — Teeruoho .lal. (Miett.L.). — Toukokukka<br />

Maij. (Miett.L.). — Vaivaisten kukka Virr. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var,<br />

1854), Elmg. 1857, Kiir. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Yleinen<br />

silmäruoho Mela K. 1895 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Euphrasia stricta—Kankea silmäruoho Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Eutrema Edwarclsii — Edivardsin lapinlilu Iliit.K. — Lapinpalko<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1906.<br />

Evonymiis europaeus — Euroopalainen sorvaripaalsama Mela<br />

Kp. 1900. — Eurooppalainen sorvaripaalsama Mela K. 1895 ja 1899,<br />

Iliit.K.<br />

Fagus —PööA'i Flor. 1683 ja 1708. —Pyökki Mela Kp. 1877 ja 1884.<br />

Fagus antarctica — Pyökki Mela Kp. 1892 ja 1897.<br />

Fagus ferruginea — Ruoslepyökki Mela K. 1906.<br />

Fagus silvatica — liöki Renv.G. 1823. —Bökipuu Tunt. 1668. —<br />

Punapyökki Lönnr. mm.—Pyökki Renv.G. 1823, llcl. 1838, Lönnr.<br />

1847, Aimq. 1890, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Mela K. 1906, Elf.<br />

1921. - Pöökipuu Sehr. 1637. — Pöökki Paimstr. 1809, Renv.G.<br />

1823, Hei. 1838. — Saksan saarni Renv.G. 1820. — Saksan tammi<br />

Renv.Cr. 1826, Eur. 1860. — Saksantammi Lönnr. 1847. — Saxan<br />

saarni Hei. 1838. - Saxan lammi Hei, 1838. — Tavallinen pyökki<br />

Hiit. K.<br />

Fagus silvatica f. purpurea — Veripyökki Iliit.K.<br />

Festuca — iVrt/rt Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Festuca elatior — Kastheinä Lohja (Heinr. 1766). — Rattara<br />

Sakk. (Hiit.). — Kirppuheinä Ruov. (Hela). — Koeranheinä Keit.<br />

(Huusk.). — Nata Eur. 1860. — Nurminata Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. {{n2. — Ruiskaslikas<br />

Sakk. (Hiit.).<br />

Festuca elatior * arundinacea — Rantanala Lönnr.K. 1860 ja<br />

186G, Lönnr. 1866, Mela K. 1895 ja 1899. — Ruokomainen nata<br />

Iliit.K.

---

Annales Botanici Socictatis Vananio. Toin. 7. N:o 1. 115<br />

Festuca gigaiitea — Lelüonata Mcla K. 1895, 1899 ja 190G, Kiv,<br />

1912.<br />

Festuca ovina — Alwnala Lomir.K. 1860 ja 1866, Löniir. 1866,<br />

Almq. 1890, Mcla K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Ilirveimurmi<br />

Utaj. (Mctsäv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Perho (Suh.). — Lampaan<br />

nala Iliit.K. —Nata Eur. 1860. — Niirmikas Maan. (Hoiv.).<br />

Festuca polesica — Ilictikkoiiata Hiit.K.<br />

Festuca rubra — Aronala Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mcla K. 1895,1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Iso sääriimrmi Kuus. (Pes.).<br />

— Kastelatua Utaj. (Metsäv.). — Kastikain Orim. (Link.). — Kastikaslieinä<br />

^lüm'i (Pes.). —Maaheinä Hov. (Hiit.). —Niinnikas Sotk.,<br />

Utaj. (Metsäv.), Maan. (Hoiv.), Kartt. (Suh.). — Niirminala Utaj.<br />

(Metsäv.). — Punalarua Park. (Paas.). — Piinalalva Ikaal. (Björk.).<br />

— Piinanala Iliit.K. — Sääriiiurmi Kuolaj. (Pes.).<br />

Ficus —Fijcunapuii Tunt. 1668, I'lor. 168.'} ja 1708. —Fikuna<br />

Sehr. 1637. — Viikuna IIook.-Mela 1879.<br />

Ficus carica —Melsäuiikuna Lönnr. 1847, — Viikunapuu Mela Kp.<br />

188-1, 1892,1897ja 1900, Almq. 1890,Elf. 1896,MelaK. 1906,Elf. 1921.<br />

Ficus elastica — Fikus Elf. 1921. — Ktinni)iikunapuu Mela Kp.<br />

1897 ja 1900. — Tavallinen kumipuu Iliit.K. — Viikunapuu Almq.<br />

1890. — Viikus Kartt. (Suh.).<br />

Ficus religiösa — Baniani Alnui. 1890. — Banianpuu Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900. — Bamjanpuu l Iook.-Mela 1879, Mela Kp. 1881,<br />

1892, 1897 ja 1900.<br />

Filago — Tulenlento Mela K. 1877 ja 1881.<br />

Filago germanica — Saksan tulenlento Mela K. 1906. — Saksan<br />

luulcnlento Iliit.K.<br />

Filago montana — Jänön jäkärä Ileinj. (Ueinh. 1850), Eur. 1860.<br />

— Jänönjäkärä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kivenkarvaheinä<br />

Pielav. (lluusk.). — Kissan käpälä lleinj. (Heinh. 1850). —<br />

Kissankäpälä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mäkinukka Pielav. (Iluusk.).<br />

— Mäk' nukka Keit. (lluusk.), Kartt. (Suh.). —Nukka Keit., Pielav.<br />

(I luusk.). - Rupa heinä Sakk. (Heinh. 1850). — Rupaheinä Lönnr.K.<br />

(tois.) I860, Eur. \HQ>0. Röijlujnläisheinii ^i\kk.{\Vnt.). — Tulenlento<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Tulen lento heinä Ileinj., Sakk., Häis.<br />

(Heinh. 1850). — Tulen lenloheinä Eur. 1860, Vuoks. (I liit.). — Vuorihannio<br />

Lönnr. 1866. — Vuorilulenlento xMela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1812. - - Vuori-tuulenlento Iliit.K.

---

154 Penüi Siilumen, Suomalaiset kasviniiiinet.<br />

Fissidens —Poimiisammal Lönnr.K. 1860.<br />

Fistuliiia hepatica — Häräiildeli Sael. 1907.<br />

Fluminia arundinacea —Nalapiiiru Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Piiirii Lönnr.K. 1800 ja 1806, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1877 ja 1884.<br />

Foeniculiiru officinale —Fenicoli Tunt. 1068. — Fenikeli Turku<br />

(Till. 1083). — Fenikiili Jusl. 1745. — Fenkoli Mela K. 1906, Elf.<br />

1921. — Fän/foo/i Gan. 1829. — Mamtefenkoli Iliit.K. — Saksankiimina<br />

Lönnr. 1847. — Vankooli Lönnr. 1847. — Venkooli Almq.<br />

1890, Elf. 1896.<br />

Fornes fomeiitarius — Koivun känsä Renv.G. 1823, Eur. 1800. —<br />

Koiuiin kääpä Loht. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Käschnä V. Karj.<br />

(Liro). — Käznä V.Karj. (Liro). — Kääpä Loht. (Reinh. 1850). —<br />

Kääznä V.Karj, (Liro). — Maitokänsä Sysmä (Reinh. 1850), Eur.<br />

1860, Lönnr. 1806. — Pacula-kääpä llaart. 1759. —Packulan kääpä<br />

Haart. 1759. — Pakkula Lönnr. 1860. — Taklaisin Lönnr. 1866. —<br />

Taulakänsä Lauk., Mänts., Piel. (Reinh. 1850). —Taula kääpä Haart.<br />

1759, Jämsä, Nurmij., Saar., Loht. (Reinh. 1850), Eur. 1860. —<br />

Taulakääpä Eur. 1800, Lönnr. 1806, Almq. 1890, Liro 1917. —<br />

Tuhnio Haart. 1759.<br />

Fomes igniarius — Halaja Eur. 1860. — Halava Eur. 1800. —<br />

Koiran kuono Palmstr. 1803, Renv. G. 1823. — Koirankuono Hell.<br />

1773, Lönnr. 1800. — Käsclmä V.Karj. (Liro). — Käznä V.Karj.<br />

(Liro). — Kääznä V.Karj. (Liro). — Lehniänkieli Renv.G. 1823.<br />

— Packulan-kääpä Haart. 1759. — Pacula-kääpä Haart. 1759.<br />

— Pakkula Renv.G. 1826, Häme, Pohjanm. (Reinh. 1850), Eur.<br />

1800, Lönnr. IHOG. — Pakkula-kääpä Häme, Pohjanm. (Reinh. 1850).<br />

— Pakkulalaula Lönnr. l^m. — Pakuri Renv.G. 1820, Reinh. 1850.<br />

— Pölypakkula Lönnr. 1800. — Taula-kääpä llaart. 1759, Palmstr.<br />

1803, Renv.G. 1820. — Taulakääpä Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. —<br />

Taula-pakkula Viip. (Reinh. 1850). — Tuhnio Haart. 1759.<br />

Fontinalis — Lädäke Lönnr, 1800. — Läläsammal Lönnr.K. 1800.<br />

Fontinalis antipyretica — Lädäke Häme, Isok. (Reinh. 1850). —<br />

Läläsammal Lönnr. 1800.<br />

Fragaria — Mansickat Laih. (Stiervv. 1755). — Mansikka Mela K.<br />

1877 ja 1884, Hook.-Mela 1879, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Elf. 1921, Almq. 1890.<br />

Fragaria chilocnsis — Chilen mansikka Hiit.K.

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 155<br />

Fragaria collina — Mäkimansikka Lönnr.K, 1860 ja 1866, Lomir.<br />

1866.<br />

Fragaria grandiflora — Hyöiy-mansikka Igii. 1890. — //j/ö/f/mansikka<br />

Iliit.K. —Puutarha-mansikka Ign. 1890. — Tarliamansikka<br />

Mela K. 1906, Kiv. 1912. — Ulkomuanmansikka Keit., Pielav.<br />

(Huusk.), Maan. (Hoiv.), Kartt. (Suh.).<br />

Fragaria moschata — IIijöUjmansikka Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866. — Ilißtömansikka Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela Kp. 1877. — Isomansikka Lönnr. 1866. — Saksanmansikka<br />

Tyrv. (Var. 1854). — Ukkomansikka Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Fragaria vesca — Ahomansikka Lönnr.K. 1860 ja 1866, And.-<br />

Salon. 1870 ja 1876, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912,<br />

Kont. (Metsäv.). — Maa mansikka Gan. 1788. — Maamansikka<br />

Heinh. 1850. — Molla Heinj. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

I860, Eur. 1860. — Mami' oiheinä Impil. (Link.). — Mand-<br />

^jingainen V.Karj. (Liro). — Manjtsikka Miin. (Valle). — Man-<br />

^icka Sehr. 1637, Tunt. 1668, Turku (Till. 1683), Jusl. 1745, Hell.<br />

1773. — Mansicka-jnrei Haart. 1759. — Mansickan juuret Haart.<br />

1759. — Mansika Lohja (Haart. 1759). —Mansikan varsi Turku (Tili.<br />

1683). — Mansikas Luv. (Herm.), Rauma (Valle). — Mansikka<br />

I'almstr. 1803, Renv.G. 1823, Knorr. 1833, Lönnr. 1847, Reinh. 1850,<br />

Tyrv. (Var. 1854), Vir. 1857, Eur. 1860, Gen. 1881, Ign. 1890, Mela<br />

Kp. 1892, 1897 ja 1900, Elf. 1921, Myrsk., Pukk. (Hagf.), Sakk.<br />

---

156 Pentti Sii/ione/j, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Fragaria virginiana — Virginian mansikka Hiit.K.<br />

Fragaria viridis — Karvamansikka Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Fraxinus americana — Amerikkalainen saarni Milt.K. — Valkosaarni<br />

Hiit.K.<br />

Fraxinus excelsior — Kornea saarni Mela K. 1895, 1899 ja 1906. —<br />

Saaren Köpp. 1888. — Saarenpuu Löniir.K. (tois.) 1860. — Saari<br />

Rciiih. 1850, Köpp. 1888. — Saaripim Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Saarna Heinh. 1850. — Saarnen Heinh. 1850. — Saarnen ciiori<br />

Haart. 1759. — Saarnenpuii Hell. 1773, Palmstr. 1804, Pus., Pyhäj.,<br />

Vihti (Wecks.). — Saarni Sehr. 1637, Tunt. 1668, Turku (Tili. 1683),<br />

Flor. 1683 ja 1708, .Jusl. 1745, Haart. 1759, Palmstr. 1804, Knorr.<br />

1833, Renv.G. 1826, Hei. 1838, Lönnr. 1847, Härk., Säkkij.. (Reinh.<br />

1850), Tyrv. (Var. 1854), Eur. 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1877 ja 1884, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Ilook.-Mela<br />

1879, Köpp. 1888, Ign. 1890, Almq. 1890, Kiv. 1912,Elf. 1921,Myrsk.,<br />

Pukk. (Hagf.), Loppi (Tikka). — Saarniaispuu Sakk. (Hiit.). — Sara<br />

Renv.G. 1826. — Sara-pmi Renv.G. 1826, Köpp. 1888. — Sarapim<br />

Renv.Ci. 1826, Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vironpiui<br />

Myrsk., Pukk. (Hagf.).<br />

Fraxinus ornus — Mannasaarni Elf. 1921.<br />

Fritillaria imperialis — Keisarinkruunu Lönnr. 1866, Hiit.K. —<br />

Keisarin pikarililja Hiit.K. — Keisarinriiunii Mela K. 1906, Kartt.<br />

(Suli.). — Wallitzennis cnmnu Turku (Tili. 1683).<br />

Fritillaria meleagris — Kirjapa pikarililja Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906.<br />

Fuchsia — Marjaliorsnia Lönnr. 1866, Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900. — Kont. (^letsäv.). — Pisarakiikka Lönnr. 1866,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Verenpisara Kont. (Metsäv.),<br />

Kartt. (Suh.), Maar. (Tallgr.).<br />

Fuchsia coccinea — Sarlakkifiiksia Hiit. K. — Verenpisara Hiit.K.<br />

Fucus vesiculosus — Ilaiira Rauma (Reinh. 1850), Eur. 1860. —<br />

Hauru Lönnr. 1866. — Ilauiera Reinh.1850, Lönnr. 1866. — Houter<br />

Viip. (Reinh. 1850). — Meren rahka Lolit. (Reinh. 1850). — Rakkolevi<br />

Lönnr. 1866. — Rakkolevä Almq. 1890, Mela. K. 1895, 1899 ja<br />

1906.<br />

Fuligo flava — Itaran oksennus Rautal. (Reinh. 1850), Eur. I860.<br />

— Paran paska Mess., Ruov. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Eur.

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 157<br />

1860. — Paran voi Mess., Hiiov. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854),<br />

Eur. 1860.<br />

Fuligo septica —Paranvoi Almq. 1890.<br />

Fuligo Yarians — Paranvoi Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Fumaria—E/nöMi Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884 ja 1900.<br />

— Emäkkü Mela Kp. 1892 ja 1897. — Linnunlierne Lönnr. 1866. —<br />

Tattariheinä Lönnr. 1866.<br />

Fumaria Boraei — Isoemäkki Mela K. 1906.<br />

Fumaria officinalis — Ahmaloheinä Vuoks. (Miit.). — Emaliis<br />

Lonnr.K. (tois.) 1860. — Enmkki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Emäruoho Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Harahan<br />

kukka Eur. 1860. — Hinkiilieinä Mäntyh. (Luot.). — Ilärkihdnä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —//äWm/ietnä Eur. 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Hökä heinä Lepp. (Reinh. 1850). —Flökäheinä Eur. 1860, Lönnr.K.<br />

(tois.) I860, Lönnr. 1866, Rantas. (Miett.L.). —//i//iise;j puiki lleinj.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860. — Kaksoisruoho Eur. 1860, Lönnr. 1866.<br />

— Kaksos ruoho Mess. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854). —Kanelinkukkaheinä<br />

Rautal. (Pak.). — Karvapallukka Lönnr. 1866. — Karva<br />

ruoho Hei. 1838. — Karvaruoho Lönnr. 1866. — Kieräheinä Kur.<br />

(Eaur.), Sääksm. (Pack.). —Koiran kusi ruoho Muitt. (Reinh. 1850).<br />

— Koiran-kusiruoho Eur. 1860, Lönnr. 1866, — Kukonkuusi Rauma<br />

(Valle). — Köhii heinä (Reinh. 1850), Hell. 1773. — Köhäheinä Eur.<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Pad. (Böök). — Köhäruoho Kangl.<br />

— Köhohcjnä Palmstr. 1803.<br />

Lerne Lönnr. 1866. — Liharepimäheinä Sakk. (Hiit.). — Linnun<br />

herne Haapaj. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Linnunherne<br />

.Tusl. 1745 Linnun lerne Ilaart. 1759, Palmstr. 1803, Haapaj.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860. — Linnunlerne Hell. 1773 ja 1789, Lönnr.<br />

1866. —Linnun lernet Renv.G. 1826. — Lmivana Eur. 1860. —Maa-<br />

^(ippi Reinh. 1850, Lönnr.K.(tois.) 1860. —Maiioheinä Virt.(Valle).—<br />

Miesten sijuän-riis heinä Antr. (Reinh. IHbO). — Peltokrassi Lönnr.K.<br />

(tois.) \iiCiO. — Peltoneilikka Kauhaj. (Oland.). — Peltorassi Kuhm.<br />

(Hag.). _ Pcrhonkukka Karv. (Mant.). — Potunheinä Keit. (Huusk.).<br />

— Revenneenheinä Kirvu (Cant.). —Reväisinheinä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. —Rohtoemäkki Mela K. 1895, 1899ja 1906, Kiv. n)V2.—Ruusu<br />

heinä Loini. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sianrassi<br />

-^lyrsk., Pukk. (Hagf.), Orim. (Link.). — Suikertava ruoho Tam^).<br />

(Eaht.). — Sijdänriisiheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sijvämrnen riis

---

158 Pentti SH/IO/IC/I, Suomalaiset kasviiinimet.<br />

heinä Juva, Ruok., Rais. (Reinh. 1850). — Syuän-riis heinä Juva,<br />

Ruok., Räis. (Reinh. 1850). — Tattar heinä Rautal. (Reinh. 1850).<br />

— Tattarheinä Eur. 1860. — Tailariheinä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Tervaheinä Muhos (Miett.L.). — Ver' norj' heinä Sakk. (liiit.). —<br />

Ver' riiiisheinii Sakk. (Iliit.). — Virna Artj. (Reinh. 1850). — Wä/iä-<br />

-carva-riioho Haart. 1759. — Vähä karvaruoho Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Fumaria Vaillantii — Pikkiiernäkki Mela K. 1906, K iv. 1912. —<br />

Vaillantin erhäkki Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Funaria hygrometrica —Hiiren ruis Reinh. 1850. — llmasammal<br />

Lönnr.K. 1860, Lönnr. \^m. — Uliainen Reinh. 1850, Lönnr. 1866. —<br />

Utu heinä Reinh. 1850.<br />

Fungi —Haapa sieni Reinh. 1850. — Haapasieni Lönnr. 1866. —<br />

Haavikko sieni Reinh. 1850. —Haavisto sieni Reinh. 1850. —Helttasieni<br />

Mela Kp. 1897 ja 1900. — Ihmisen sieni Lauk., Savit., Viip.<br />

(Reinh. — Jaiihosieni Lönnr. 1866. — Kuusikkosieni Lönnr.<br />

1866. — Leppä sieni Iloin. (Reinh. 1850). — Löpö sieni Savit.,<br />

Karjala (Reinh. 1850). — Madon lakki Mess. (Reinh. 1850),<br />

Eur. 1860. —Maiteroinen Ilom. (Reinh. 1850). — Mailosieni Ilom.<br />

(Reinh. 1850), Lönnr. 1866. — Mijnä Savit. (Reinh. 1850). —<br />

Gravi sieni Savit., Ilom. (Reinh. 1850). — Rousku sieni Savit.<br />

(Reinh. 1850). — Ruisku-sieni Reinh. 1850. — Siano Lieto (Reinh.<br />

1850). — Sieni Reinh. 1850. —-SiT sieni Savit. (Reinh. 1850). —<br />

Silakka sieni Savit. (Reinh. 1850). — Su'en sieni Lauk. (Reinh.<br />

1850). — Tatti Karjala (Reinh. 1850). — Voi sieni Loht., Savit.<br />

(Reinh. 1850).<br />

Funkia — Kuunlilja Iliit.K.<br />

Gagea — Käenriska I.önnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Ahnq.<br />

\mO.—Neula ruoho Hei. 1838. — Neularuoho Lönnr. 1866. — Neularuohot<br />

Tyrv. (Var. 1854). —Histiruoho Lönnr. 1866.<br />

Gagea lutea — Iso käenrieska Hiit.K. — Isompi käenrieska<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, And.-Salon. 1870 ja 1876, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Neula ruoho Reinh. \ Neula-ruoho<br />

Renv.G. 1826. — Neularuoho Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. —<br />

Varpuisen riesca Jusl. 1745. — Warpuisen rieska Turku (Tili. 1683).<br />

— Varpusen-rieska Lönnr.K. (tois.) 1860. — Varpusenrieska Lönnr.<br />

1866.<br />

Gagea minima — Hiirenkello .laakk. (Salm.). — Käenkaura<br />

Iitti (Luot.). — Käenrieska Mela Kp. 1897 ja 1900. — Laukkaruoho

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 159<br />

Askola (Tyniii). — Neulakukka Loppi (Tikka). — Neulanen Kangl.<br />

(Sneck). — Neula ruoho Moll. (Heinh. 1850). — Neularuoho Iliit.K.,<br />

Vilj. (Berg.), Ikaal. (Björk.), Pälk.(Laur.), Sahal.(Saar., Sain.), Lemp.<br />

(Sneck), Sääksm. (Suli.), Suon. (YL), Kangl., Sahal. (Luot.). — Pe//okukka<br />

Kuhmal. (Salm.). — Pienempi käenrieska Mela K. 1895, 1899<br />

ja 190Ö, Mela Kp. 1892 ja 1897, Kiv. 1912. — Pieni käenrieska Mela<br />

Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Uiit.K. — Pikarikukka Lönnr. 1866. —<br />

liuohonkukka Teisko (Luot.). — Tählikukkanen Askola (Tynni). —<br />

Viluheinänkukka Vehk. (Luot.).— Vihiruoho Euraj. (Laurin.).—<br />

Vähempi käenrieska Lönnr.K. 18G0 ja 18G6.<br />

Gaillardia — Kokardikukka Uiit.K. — Sädekukka Iliit.K.<br />

Gaillardia Josephus — Jooseppikukka Lönnr. 1866.<br />

Galactodendron utile — Lehmäpuu Mela Kp. 1892,1897 ja 1900,<br />

Hlf. Vm. — Maiiopuu Lönnr. 1866, Mela Kp. 1877, 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900.<br />

Galanthus nivalis — Lumikello Mela K. 1906. —Lumikellukka<br />

I^önnr. 1866. — Lumipisara Lönnr. 1866, Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900, Almq. 1890.<br />

Galega officinalis — Mailoherne Lönnr, 1866. — Rohlo-imohenherne<br />

Iliit.K.<br />

Galeobdolon luteum — Kellapeippi Lönnr. 1866, Mela K. 1895,<br />

1^99 ja 1906, Kiv. 1912. — Kullapeippi Lönnr. 1866..<br />

Galeopsis — Imekc Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Karaporri Perho<br />

(Suh.). — Kirjava pillikc Rauma, Tyrv. (Heinh. 1850). —Mukluvaii^m<br />

Puol. (Kyyhk.), Tyrn. (Metsäv.). — Nukluainen Kitt. (Must.). - -<br />

Nukluua Pait., Puol. (Kyyhk.). — Nukluuainen llaapav. (Metsäv.). —<br />

Nukulnainen Simo, Siik. (Heinh. 1850), Sotk. (Metsäv.). — Nupula<br />

Torn.(l{einh. 1850).— Pdpiin Kärk.(Pelt.).—/^«pmenArtj.,Jämsä,<br />

'-'ipptr., Nurmij. (Heinh. 1850), Eur. 1860, Kärk. (Pelt.). —Peiponen<br />

•^yv., Rauma (Reinh. 1850), Askola (Tynni). — Peippi Lönnr. 1866,<br />

Askola (Tynni), Kisko (Valle). — Peippinen Vihti (Reinh. 1850),<br />

Vihti (Wecks.). — Peippoheinä Teuva (Riii)pi). — Peipponen Jyv.,<br />

•lämsä, Luh., Rauma (Heinh. 1850), Eur. 1860, Askola (Tynni), Asikk.,<br />

Kiikala, Lieto, Paatt., Tarv. (Luot.). — Peippmisheinä Saar. (Heinh.<br />

18.-)0). —Pihainen Reinh. 1850.<br />

l^iikiäinen Sotk. (Metsäv.), Kang. (Valle). — Piikki Lepp.,<br />

1'arikk., Sääm. (Reinh. 1850). — Piikkiheinä Lönnr. 1866, Uukun.,<br />

Virt. (Valle). — IHikkisheinä Jaakk.(Salm.). — IHikkiäinen Lönnr.

---

160 Pentti Siz/ionen, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

1866, Räis., Vuoks. (Hiit.), Akoiil., Virt. (Valle). — Piikkiäislieinä<br />

Akonl., Miiii. (Valle). — Piiliäinen Picl. (Reinh. 1850). — PiiV oi<br />

Impil. (Link.). —Piitskulieinä Rep. (Hällstr.). — Pilles Jyv., Lauk.<br />

(Reinh. 1850), Lönnr. 1866. — Pill' heinä Jääski (Valle). — Pilli<br />

lleinj., Jääski, Rautal., Viip. (Reinh. 1850). — Pilli heinä<br />

ileinj., Jääski, Rautal., Viip. (Reinh. 1850). — Pilliheinä Räis.<br />

(1 liit.), Keit., Pielav. (I luusk.), Uusik. (Paulah.), Rautal. (Pak.), Mäntyh.<br />

(Luot.).—Pillike Loim., Tamp., Tyrv., Artj., Antr., Haapaj.,<br />

I leinj., Juva, Jämsä, Jääski, Jyv., Lapptr., Lepp., Nurmij., Parikk.,<br />

Rauma, Rautal., Räis., Saar., Sääm., Vihti, Viip., Tamp. (Reinh.<br />

1850), xMelaK. 1877 ja 1881, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Hook.-Mela 1879, Luv. (Herm.), Parkk. (Paas.). — Pillikäinen<br />

Ruov. (Reinh. 1850). — Pillikäs Rauma (Reinh. 1850), Park. (Paas.).<br />

— Pillis Alaj. (Suh.). — Piiliäinen Antr., Juva, Räis.,Tamp., Vähäk.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860, Et. Pohj. (Juslin), Kur. (Paulah.). — Pistiäinen<br />

Et. Pohj. (Juslin). —Piiiäinen Haapaj. (Reinh. 1850), Lönnr.<br />

1866. — Porro Lönnr. 1866. — Toukonioho Lönnr. 1866.<br />

Galeopsis dubia — Kellanualkea pillike Hiit.K.<br />

Galeopsis ladanum — Pehmeä pillike Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Peipiiset Lohja (Heinr. 1766.). —Punapiikkiäinen<br />

Sakk. (Hiit.). — Piinapillike Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Galeopsis pvibescens —Karvainen pillike Hiit.K. — Karuapillike<br />

Mela K. 1906.<br />

Galeopsis speciosa — Karraporri Kalaj., Rautio (Miett.L.). —<br />

Kcllanen pillikäs Rauma (Valle). — Keltapillike Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866. — Keltapilliäänen Kur. (Oland.). — Kirjava<br />

peippi Mela K. 1895. — Kirjava pillike Mela K. 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. —Korrapörri Him., Kalaj., Tohol. (Miett.L.). — Kärräporri<br />

Oul. (Parv.), Sievi, Yliv. (Miett.L.). — Nukhiainen Kuolaj. (Pes.),<br />

Rants. (Tuokk.), Vihanti (Miett.L.). — Nnklukka Kemi (Rant.). —<br />

Nuklulainen Kitt., Vihti (Miett.L.). — Nukliiva Hyr., Kemij.<br />

(Miett.L). — Niikluvainen Rov. (Hiit.), Sod. (Vest.), Kemij., Patt.<br />

(Miett.L.). — Nukula Pello (yiictt.L.). — Nukul v a Kuolaj. (Pes.). —<br />

Nukulvainen Utaj. (Korh., Metsäv.). —Nupluainen Kuolaj. (Pes.).<br />

Peipiin Orim. (Link,). — Pcipin Rym. (Hellev.). — Peiponen<br />

Pad. (Böök). — Peippii Orim. (Parv.). — Peippinen Orim. (Parv.),<br />

Kust. (Luot.). — Peippoheinä Kartt. (Suh.). — Peipponen Tyrv.<br />

(Var. 1854), Maar. (Tallgr.). — Peipposenkukka Tyrv. (Laur.). —

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 161<br />

Pellopeiponeri Kulim. (Mag.). —Peltopillike Suon. {Y\.). — Piikiäiiien<br />

Kont. (Metsäv.). — Piikki Toliin. (Link., Hak.). — Piikkiheiiüi<br />

Sort; (Pes.). — Piikkiliinen Nyi. 1852, Picks. (Borg), Sakk. (Miit.). —<br />

Piikkiäisheinä Kirvu (Cant.). — Pikilieinä Kirvu (Cant.). — Pilliheenä<br />

Konn. (Pynn.). — Pillilieinä Pieks. (Borg), Uusik. (Järvi,<br />

Silt.), Maan. (Roiv.), Rist. (Silt.), Kartt. (Suh.). — Pillike Akaa<br />

(Suh.), Suon. (YL). — Pillikukkn Ii (Metsäv.). — Pillikäs Karv.<br />

(Mant.), Kauhaj. (Oland.). — Pilliäinen Pad. (Böök), Kangl. (Suli.),<br />

Alah., Ilm., Kuort., Lappi, Peräs., Ylist. (MietLL.). — Pilliääncii<br />

Kauhaj., Kur. (Oland.).<br />

Galeopsis tetrahit — Haiseva niickuliainen Turku (Tili. 1683).—<br />

Inieke Löniir.K. (tois.) 1800. — Karhea pillike Mela K. 1900. —<br />

Karkea pillike Mela K. 189;') ja 1809, Kiv. 1912. — Muki uiminen<br />

Utaj. (Metsäv.). — Mukuluainen Litaj. (Metsäv.). — Mäkipillike<br />

Lönnr.K. 1800 ja 1800, Lönnr. 1800. ~ Nukluainen Oiil. (Metsäv.,<br />

1'arv.), Rants. (Tuokk.). — Nukluvainen Ii (Metsäv.), Patt.<br />

(Miett.L.), Kemi (Rant.). — Nukulavainen Ii (.Metsäv.). — Nnkulna<br />

Kuus. (Pes.). — Nüküluainen Lönnr.K. (tois.) 1800, Utaj. (Korli.).—<br />

Peipinen Eur. 1800. — Peiponen Meli. 1789. — Peippi Lönnr.K.<br />

(tois.) 1800. — Peippii Orim. (Parv.). — Peippinen Orim. (Parv.),<br />

Kust. (Luot.). — Peippoin Nast. (Järvi). — Peipponen Lönnr.K.<br />

(tois.) 1800. — Peipusel Lohja (Heinr. 1700). — Pellavainen Utaj.<br />

(Metsäv.). — Pikainen Lönnr.K. (tois.) 1800. — Piikkilieinä Tuusn.<br />

(Räs.). _ Piikkiäinen Lönnr.K. (tois.) 1800, Sakk. (lliit.). — 7>/i7i/]lieinä<br />

V. Karj. (Liro). — Piiliäinen V. Karj. (Liro). — PiitSoi Salmi<br />

(Pes.). — Piilsoiheinii Salmi (Pes.). — Pillieka Heli. 1789. —<br />

/'einä Maan. (Roiv.), Rist. (Silt.), Kartt. (Suh.). — Pillike Lönnr.K.<br />

(tois.) 1800. —Pillikukka Oul.(Metsäv.). —PiZ/iAm Kauhaj.(Oland.).<br />

— Pillipiipari Tyrv. (Var. 1854). — Lönnr.K. (tois.) 18()0.<br />

~7 Pilliäänen Kauhaj., Kur. (Oland.). — IHslinheinä V. Karj. (Liro).<br />

— Pitike Lönnr.K. (tois.) 1800. — Pilikel Haart. 1759. — Piliäinen<br />

^^önnr.K. (tois.) 1800. — Pitiäisel Haart. 1759. — Slipilsa V. Karj.<br />

(Liro). — Toukoruoho Lönnr.K. (tois.) 1800.<br />

Galeopsis tetrahit *hifida—Nukluvainen Rov. (Hiit.). — Peippinen<br />

Kust. (Luot.). — Pienikukkainen pillike WWt.K. —IHikkiäinen<br />

Häis., Sakk. (IVuL). ~ Piikkiäislieinä Sakk. (Hiit.). — Pillikäs Kini-<br />

(Oland.). — Pilliäänen Kauhaj., Kur. (Oland.).<br />

Galirisoga parviflora - Pienimykeröinen saurikki Hiit.K.

---

162 Pentti Siz/ionen, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

Galium — Jamakkanor' heinä Uusik. (Paulah.). — KijnteUieinä<br />

Tuusn. (Räs.). — Matara IIook.-Mela 1879, Suon. (YI.). — Mataroita<br />

Räis. (Hiit.). — Minkka Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Neitsif<br />

Marian sänkyheinä Tyrv. (Laur.). — Rieska ruoho Ilel. 1838. —<br />

Tervaheinä Rautal. (Pak.). — Virna Sakk., Vuoks. (Hiit.). — Virnaheinä<br />

Hukun. (Valle).<br />

Galium aparine — Aidan kierto Eur. 1860. — Hatikas Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Matikka Kang. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Hatikkainen<br />

Kang. (Reinh. 1850). —//rt//i Keur. (Reinh. 1850), Eur. 1860.<br />

— Ilattiainen Keur. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860.<br />

— Kierariioho Lönnr. 1866. — Kiere' heinä Holl., Iluitt., Heinj.,.<br />

Iitti, Juva, Lapptr., Nurmij., Orim., Äht. (Reinh. 1850). — Kiereheinä<br />

Elmg. 1857. — Kiere' ruoho Heinj., Holl,, Huitt., Iitti, Juva,<br />

Lapptr., Nurmij., Orim., Älit. (Reinh. 1850). —Kieroheinä Lönnr.K,<br />

(tois.) 1860. — Kiero ruoho Hei. 1838. — Kieroruoho Renv.(i. 1823,<br />

Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Kierre heinä Laih.(Stierw. 1755), Kokem.»<br />

Viip. (Reinh. 1850). — Kierto heinä Vihti (Reinh. 1850). - Kiertomatara<br />

Hiit.K. —Kieru heinä Kokem. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var.<br />

1854). - Kierumatara Lönnr. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —/vimz-ruo/jo Turku (Tili. 1683),<br />

Palmstr. 1805. — Kieruruoho Jusl. 1745, Renv.(i. 1823, Eur. 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Kroossi Karkku (Reinh. 1850), Lönnr. 1866. —<br />

Minkka heinä Keur. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) \mO. — Pellon<br />

hatikas Kang. (Reinh. 1850). — Poluiheinä Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Eur. 1860. — Po/yi A'iz/f/f« Reinh. 1850. — Pyöräketlo Eur. I860.—<br />

Satapolvi Tamp. (Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Tarttuvainen Pirna Antr. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Terva heinä Loht. (Reinh. 1850). — Tervaheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Virna Räis., Sääm.(Reinh.<br />

1850).<br />

Galium aparine * Vaillantii — Härkin Tuusn. (Räs.). — Keiruoho<br />

Kust. (Luot.). — Kiere' heinä Orim. (Link.). — Kierreheinä Orim.<br />

(Link., Parv.), Porn. (Luot.), Kärk. (Pelt.), Askola (Tynni). —<br />

Kierumatare Paav. (Miett.L.). — Kieruruoho Paatt. (Luot.). - Kieräheinä<br />

Lemp. (Sneck). — Kiäruaho Rym. (Hellev.). — l^eltouirna<br />

Räis. (Hiit.). — Terho Rauma (Laurin.). — Terhu Rauma (Valle). —<br />

Tervaheenä Konn. (Pynn.). — Tervaheinä Pieks. (Rorg), Keit., Pielav.<br />

(Huusk.), Saar. (Juslin), Puol. (Kyyhk.), Haapav. (.Metsäv.),<br />

a.

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 163<br />

Oul. (Parv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Rantas. (Pulkk.), Rants.(Tuokk.),<br />

Vir t. (Valle), Kemi (Rant.), Keit. (Saast.), Tuusn. (Ras.), Kemij.<br />

(Miett.L.). — Tervaruoho Rov. (Miit.), Kust. (Luot.). — Ukonkoira<br />

Palt., Suom. (Kyyhk.). — Virna Sort. (Unk.), Rais., Sakk. (Hiit.). —<br />

Virnaheinä Rist. (Silt.). — Virnainen Antr. (Porkka). — Virumaheinä<br />

Sort. (Link.).<br />

Galium boreale — Ahomalara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Hepo-matara Heinj. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Jäsenheinä Rist. (Silt.). — Kiroruolio<br />

Kylm. (Suh.). —Käärmeenkiikkain Orim. (Link.). —Matara Haart.<br />

1759, Renv.G. 1823, Antr., Heinj., Holl., .Jääski, Räis. (Reinh. 1850),<br />

Kur. 1860, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884,1897 ja<br />

1900, Orim. (Link.). — Malaraheinä Kuus. (Pes.). — Matarainen<br />

Kangl. (Suh.). — Mattara Palmstr. 1803, Renv.G. 1823.— Mö/f/matara<br />

Suon. (YI.). — Neitsij Maarian sängijnoljet Rauma (Valle).<br />

— Hieska-heinä Reinh. 1850. — Rieska ruoho Jusl. 1745. — Rieskaruoho<br />

Renv.G. 1826, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Terva<br />

heinä Keur. (Reinh. 1850). — Valkea matara Lönnr. 1866. — Valko-<br />

-matara Tyrv. (Var. 1854). — Wes' ahmalo heinä Heinj. (Reinh.<br />

1850). — Vesiahmalo Lönnr.K. (tois.) 1860. — Virna Sakk. (Hiit.).<br />

Galium rnollugo — Kiertiäinen J.önnr.K. (tois.) 1860. — Matara<br />

Orim. (Link.). — Onihaheinä V. Karj. (Liro). — Paimenmatara<br />

-Mela K. 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Painemalara Lönnr.K. 1860 ja<br />

1H66, Lönnr. 1866, Mela K. 1895. — Suoninoriheinä Kirvu (Cant.).<br />

— Virna Sakk. (Hiit.). — Virnaheinä Sakk. (Hiit.).<br />

Galium palustre — Kierana Lönnr. 1866. — Ritvana Kartt.<br />

i^uh.). — Suokrassi Suon. (Y\.). — Suomatara Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

l^önnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1897 ja 1900. —<br />

Suon kieru ruoho Turku (Tili. 1683). — Venheinä Kartt. (Suh.).<br />

Galium saxatile — Kivikkomatara Mela K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Galium tricorne — Kolmisarvinen matara Mela K. 1906.<br />

Galium trifidum —Pikkumatara Hiit.K. —Rantamatara Lönnr.K.<br />

I860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

ynorimatara Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Galium triflorum — Kolmikukkainen matara Mela K. 1895, 1899<br />

1906, Kiv. 1912. — Vuorimatara Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866.<br />

Galium uliginosum — Harsuheinä Keit., Pielav. (Huusk.). —

---

178 Pentti Siz/ionen, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

. o,<br />

Härkinheinä Kartt. (Suh.). — Kieniniaho Kisko (Valle). — Kihtiruoho<br />

Oriin. (Link.), —• Kiroriioho Sääksrn. (Suh.). — Luhtamalara<br />

Lönnr.K. 18G0 ja 18G6, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. —Maaijrtii Kauhaj. (Olancl.). —Maharaineii Eur. 1860,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Maharaiset Reinh. 1850. —<br />

Morsiamenueiho Utaj. (Metsäv.). — Siionivirnas Kirvu (Cant.). —<br />

Terhii Rauma (Valle). — Tervaheinä Lönnr. 1866, Kcit., Pielav.<br />

(Huusk.), Pait., Puol., Suom. (Kyyhk.), V.Karj. (Liro), Kont.,<br />

Utaj. (Metsäv.), Kartt. (Suh.). — Vesimaltlo Utaj. (MetScäv.). —<br />

Virnoi Sakk. (Iliit.). — Viriimaheinä Sakk. (Hiit.).<br />

Galium verum — Ernüntäheinä Lönnr. 1866. — Emäniäkukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —Hajuheinä Lönnr. 1866. — Hanhen forrnui<br />

Kokem. (Reinh. 1850). —Hanhenuormu Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Hepo-nuitara Rais. (Reinii. 1850). — Kelta kakkara Jääski (Reinh.<br />

1850). — Keltakakkara Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

— Kellamaiara Tyrv. (Var. 1854), Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Kiv. 1912, Orim. (Link.). — Keltanen formukukkanen Maar.<br />

(Tallgr.). — Kellaruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Maarianpahna<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Matara Chyd. 1754, Knorr.<br />

1833, Mouh., Parikk., Viip. (Reinh. 1850), Eur. 1860, Räis. (Hiit.). —<br />

Maleri Parikk. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mehiläismcka<br />

Haart. 1759. — Mehiläis kukka Palnistr. 1804, Renv.G. 1823,<br />

Haapaj. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Mehiläiskukka Jusl. 1745,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —Neitsy Maarian sänkij ruoho Reinh. 1850. —<br />

Neitsyt Maarian sängyn olki Sauvo (Miett.L.). — Neitsyt Maarian<br />

sänyynolki Pälk. (Välim.). —^Neitsyt Maarian sängyn pahnoja Luv.<br />

(Herm.). —Neitsyt Maarian sänkyolki INIaar. (Tallgr.). —Neitzen<br />

Marian sängyn ruoho Turku (Tili. 1683). — Oikea matara Räis. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pietarinkukkanen Askola (Tynni). —<br />

Ruumiin heinä Hauho, Holl., Hämeeni., Rauma (Reinh. 1850), Eur.<br />

1860. — Ruumiinheinä Elmg. 1857, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. —Rättänä Haart. 1759, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Sydänriisi-heinä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Garcinia mangostana — Mangostaani >\Iela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900.<br />

Gardenia — Kartiinkukka Kartt. (Suh.). — Paraliisimyrtti Kartt.<br />

(Suh.).<br />

Genista sagittalis — Siipipalteinen nuolike Hiit.K.

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 179<br />

Genista tinctoria — Kellainen väriherne Mela K. 1906.<br />

Gentiana — Karua kello Hel. 1838. — Katkero Lönnr. 18G(),<br />

:Mela K. 1877 ja 1884, Hook.-Mela 1879, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

— Pilkäjimri Tunt. 1GG8.<br />

Gentiana amarella — Arokalkero Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. m2. — Horeka-heinä Ilaart.<br />

1759. — Horkka heinä Renv.G. 1823, Reinli. 1850. — Horkkaheinä<br />

Eur. I860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kalkeraheinä<br />

Henv.G. 1823, Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Katkera ruoho .Jusl. 1745,<br />

Haart. 1759, Henv.G. 1823, Reinh. 1850, Eur. 1860. — NiittijkalkcTo<br />

Hiit.K. — Pässinkelhikka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vilulaadin-<br />

•Urlti Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Gentiana campestris — Ahokatkero Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Carvakello Jusl. 1745. — Karvakello Jusl. 1745, Hell. 1773,<br />

Palmstr. 1805, Renv.G. 1823, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Karva kello ruoho Turku (Tili. 1683).— Katkera jenltiina Orini.<br />

(Link.). ~Kaulapää Lönnr. {8>m. — Ketokatkero Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. m2. — Kuisman heinä Keur., Äht. (Reinh. 1850).—<br />

Kuismanruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. —Leinikukka Ruov. (Miett.L.).<br />

Gentiana campestris * baltica — Itämeren katkero Mela K. 1899.<br />

Gentiana involucrata — Kehtokatkero Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

— Pohjan katkero Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Gentiana nivalis — Lumikatkero Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Gentiana pneumonanthe — Keuhkoliatkero Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1006, Kiv. 1912. — Niittukatkero Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Niitlijkattiero<br />

Lönnr. 1866.<br />

Gentiana serrata — Sahakatkero .Mela K. 1895, 1899 ja 190(). —<br />

Turjan katkero Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Gentiana tenella — Hento katkero Mela K. 1895, 1899 ja 1906. —<br />

ffienokatlcero Lönnr.K. 1866, Lönnr. 1866.<br />

Gentiana uliginosa — Kosteikkokalkero Mela K. 1899. — Luhtakatkero<br />

lliit.K.<br />

Geranium — Harakan-kukka Renv.G. 1823. — Kurjen nokka<br />

Henv.G. 1823, Reinh. 1850, Elmg. 1857, Eur. 1860. — Kurjenpolvi<br />

Uinnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1892 ja 1897, Ilook.-<br />

Mela 1879. — Pistosruoho Tyrv. (Var. 1854). — Sirkunhallu Lönnr.<br />

1866. — Varekseniuiltu Lönnr. 1866. — Uranium Maar. (Tallgr.).

---

166 Pentti Siz/io/ien, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

Geranium bohemicum — Bömiläinen kiirjenpolvi Kiv. 1912. —<br />

Huhlainen kurenpolvi Lönnr.K. 1860 ja 1860. — Huhia-kurjenpolvi<br />

Iliit.K. —Pijömiläinen kiirjenpolvi Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Geranium columbinum — Kivikko-kiirjenpolvi Iliit.K.<br />

Geranium dissectum — Kapealiiiskainen kiirjenpolvi Iliit.K. —<br />

Pellon kiirjenpolvi Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Geranium divaricatum —Harittava kiirjenpolvi Iliit.K.<br />

Geranium lucidum — Kiiltävä kiirjenpolvi MelaK. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Loistava kurenpolvi Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Geranium molle — Pehmeä kiirjenpolvi Hiit.K. — Veltto kurenpolvi<br />

Lönnr.K. 1866. — Veltto kurjenpolvi Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Geranium palustre — Aroinen kurenpolvi Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

— Suon kurjenpolvi Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Geranium pratense — Borssiiheinä V. Karj. (Liro). — Ilaracan-<br />

-cuckaiset Haart. 1759. —Harakankello Lönnr.K, (tois.) 1860. —Harakankukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Harakan kukkainen<br />

.Jiisl. 1745. — Niittij-kiirjenpolvi Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Mela Kp. 1900, Kiv. 1912. — Niityn kiirjenpolvi Mela Kp. 1900. —<br />

Niirmeinen kurenpolvi Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Riiusiiriiolio Punkal.<br />

(Sini.).<br />

Geranium pusillum — Keloinen kurenpolvi Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

— Matala kurjenpolvi Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Geranium pyrenaicum — Pijreneiden kurjenpolvi Iliit.K.<br />

Geranium robertianum — Ciirjennocka Jusl. 1745. — Haiseva<br />

kurenpolvi Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Haiseva kurjenpolvi Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Hiirennokka Lönnr. 1866. — Jämäkkä<br />

nori heinä Jääski (Ueinh. 18.50). — Kiro ruoho Rauma (Heinh.<br />

1850). — Kuisman heinä Jääski (Reinh. 1850). — Kurjennokka<br />

Lönnr. 1866. — Lein heinä Antr. (Reinh. 1850). — Pistos heinä<br />

Jääski, Luuni., Pyliäj., Räis., Sakk. (Reinh. 1850), Nyi. 1852. —<br />

IHstosheinä Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Sirkkusen hattu Jääski (Reinh.<br />

18.50), — Variksen hatliiloi Ruck. (Reinh. 1850). — Viruma heinä<br />

•Jääski (Reinh, 1850). — Virumaheinä Kur. 1860.<br />

.Geranium rotundifolium — Pijöreälehtinen kurjenpolvi Iliit.K.<br />

Geranium sanguineum — Hiiren nokka Reinh. 1850, Eur. I860,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Leinikiikka Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. — Punainen kurenpolvi Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895,

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 167<br />

1899 ja 190(), Kiv. 1912. — Punainen iveri ruoho Turku (Till. 168;i),<br />

Rcinh. 1850. — Veri-ruolw Reiiv.Cr. 1820. — Veriruolio ,Iusl. 1715,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Geranium sibiricum — Siperian kurjenpolvi lliit.K.<br />

Geranium silvaticum — Ailasheinä Rep. (lläilstr.). — Harakkaheinä<br />

Kang. (Valle). — Halluheinä Palt., Puol. (Kyyhk.), Ii, Sotk.<br />

(Metsäv.). — Iiiiren nokka Eur. 18G0. —Iliirennokka Lönnr. 1866. —<br />

Jamakka nori heinä .Jääski (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

'hihannuskello Pielav. (I luusk.). —Juhannuskukka Enont., Ilaapav.,<br />

Ii, (Metsäv.), Iitti, Asikk. (Luot.), Kang. (Valle), Tuusn. (Ras.). —<br />

Keiso Kont. (Metsäv.). — Kellokukka Huov. (Laur.), Sahal. (Saar.),<br />

Suon. (Yl.). — Keväänlempi Mult. (Miett.K.). — Kirnunmänläheinä<br />

V. Kar]. (Liro), Kont. (Metsäv.). — Kirohcinä Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Kiro ruoho Rauma (Reinh. 1850). — Kleiniruoho<br />

Lönnr. 1866. — Kuisman heinä Jääski (Reinh. 1850). — Kuismanheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. imi. — Kurenkattilainen V.Karj.<br />

(Liro). — Kurenpolv' heinä Räis. (lliit.). — Kurenpolui Utaj. (Metsäv.).<br />

— Kurjenheinä .Jämsä (Pack.). — Kurjenpolvi Sakk. (Hiit.). —<br />

Käenkukka Lönnr. K. (tois.) 1860, Ilämeenk. (Miett.L.).—Käärmeenkukka<br />

.lan. (Luot.). ~ Lakkaheinä Pad. (Röök), Kuolaj. (Pes.). —<br />

Lehtiheinä Kuus.(Pes.), Akonl. (Valle). —Lehiolumme Konn. (Pynn.).<br />

— Lehväheinä Miin. (Valle). — Lein heinä Antr. (Reinh. 1850). —<br />

Leiniheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Leinikukka Akaa (Suh.). —<br />

Lepikkoheinä V.Karj. (Liro). —Linnunpöijlä IMelav. (Iluusk.). —<br />

Löveri Pud. (Pes.). — Metsäinen kurenpolui Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

^Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Melsä-kurjenpolvi Hiit.K. — Metsän<br />

kurienpolvi Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Mäntä-heinä<br />

Renv.G. 1823. — Mäntäheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866,<br />

Kcit. (Huusk.), Suom.(Kyyhk.), Ilaapaj., Kiur. (Miett.L.). —Neidon<br />

kukka Sued. (Miett.L.). —Neulaheinä Kuolaj. (Pes.), —i^er/ion/cufc/x«<br />

Rantas. (Paas.). — Peäskinhaltu Maan. (Roiv.). — Pistoheinä Orim.<br />

(Link.), Kärk. (Pelt.). — Pistos heinä Jääski, Luum., Pyhäranta,<br />

Räis., Sakk. (Reinh. 1850), Nyi. 1852. — Pistosheinä Lönnr.K.<br />

(tois.) I860, Sakk. (Iliit.), Utaj. (Metsäv.). — Piäskihattu Rautal.<br />

(Pak.). — Plit§kukukka Salmi (Pes.). — Porkkaheinä Pait., Puol.,<br />

Suom. (Kyyhk.). — Pääskijnkukka Sahal. (Saar.). — Redliininkukkanen<br />

Orim. (Link.). — Ruusuheinä Sort. (Pes.). — Siniheinä Kartt.<br />

(Suh.). -- Sinikukka Rov. (Hiit.), Sotk. (Kyyhk., IMctsäv.), Oul.,

---

168 Pentti Siz/ionen, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

(Metsäv.), Park. (Miett.L.), Kaiiliaj. (Oland.). — Sinikiikkain Oriiii.<br />

(Link.). — Sirkkusen hattu Jääski (Reinli. 1850). — Sirkiinhattu<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vanhanpiian kukka Haapav. (Metsäv.), Oul.<br />

(Miett.L.). — Vareksen hattu Eiir. 1860. — Variksen-hattu Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Variksen hattuloi Huok. (Reinh. 1850). — Variksenkukka<br />

Kuhm. (Hag.). — Vilukukkanen Myrsk., Pukk. (Magf.). —<br />

Viruma heinä Jääski (Heinh. 1850), — Virumaheinä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860.<br />

Geum — Karimkellu Lönnr. — Karva kellukka Mcl. 1838. —<br />

Kellukka Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Äijänpää<br />

Lönnr. 1866.<br />

Geum aleppicum — Tankea kellukka Iliit.K.<br />

Geum intermedium [G. rivale X urbanum] — Arokellukka Lönnr.<br />

K. 1860. — Välikellukka Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Geum rivale — Ampiaisen kukka Isok., Huov., Tamp., Teisko,<br />

Virr. (Miett.L.). — Ampiaisenkukka Pieks. (Borg), Ruov. (Mela),<br />

Akaa (Hellst., Suli.), Pielav. (Iluusk.), Kur. (Laur.), Tamp. (Laht.),<br />

Hämeenk., Maij., Mess., Polv. (Miett.L.), Iitti, Karkku,Tyrv.(Luot.),<br />

Rantal. (Pak.), Tuusn. (Räs.), Saiial. (Saar., Sain.), Teisko (Sir.),<br />

Punkal. (Sim.), Kangl., Kyhn., Perho, Ruov., Sääksm. (Suh.), Virt.<br />

(Valle), Pälk. (Välim.), Suon. (YI.). — Ampiaiskellu Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, I.önnr. 1866. — Ampijaesenkukka Keit., Pielav. (Huusk.),<br />

Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.). — Arokellukka Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900,<br />

Kiv. 1912. —Bässincullin muna Turku (Tili. 1683).<br />

CMrwacelluckat Haart. 1759. — Carva-kellu Jusl. 1745. — Carwakelluca<br />

Haart. 1759. — Carwa-kellukat Haart. 1759. — Caruakellukat<br />

Jusl. 1745. — Ilarjakukkain Orim. (Link.). — Hevokukka Oul.<br />

(Metsäv.). — Heuoskukka Oul. (Parv.). — Hovokukka Oul. (Metsäv.).<br />

— Iläränsilmä Sahal. (Saar.). — llörhiäisenkukka Vilj. (Berg.). —<br />

Imm' kukka Sakk. (Hiit.). — Karvakellu Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Karva kellukka Elmg. 1857. — Kariva kellukka Knorr. 1833. —Karvakellukka<br />

Renv.G. 1823, Viip. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Eur.<br />

1860, Lönnr. 1866. — Kellotlimet Reinh. 1850. — Kiertolais heinä<br />

.lääski (Reinh. 1850). — Kiertolaisheinä Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866, Sakk. (Hiit.). — Kiroruoho Lönnr. 1866. — Kirousheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kirousruoho Orini. (Link.). —Kirvus<br />

ruoho Lapptr., Orim. (Reinh. 1850).—Kissanpiippu Uusik. (Järvi,

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 169<br />

Silt.). —Koirankakka Picks. (Borg). —Korpiohjake Kuus. (Pes.). —<br />

Kuppa heinä Keiir. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (lois.) 1860, Eur. 18G0. —<br />

Lampaankellotin Lönnr.K. (tois.) 1860. —Lampaan kcllottimel Reinh.<br />

1850, Eur. 1860.<br />

Mehiläesenkiikka Keit., Pielav. (Ilnusk.), Maan. (Roiv.). — Mehiläisen<br />

kukka Sakk. (Hiit.). — Mehiläisenkukka Pielav. (Iluusk.),<br />

Nast. (Järvi), Asikk., Iitti (Luot.). — Mehiläisenkukkai Orim. (Parv.).<br />

— Mehiläisheinä Kcärk. (Pelt.). — Mesiäiskukka Lammi (Jääsk.E.).<br />

— Mettisen kukka Pyh. (Miett.L.). —Mustapalnui Orim. (Link..) —<br />

Mötiääsen kukka Jal. (Miett.L.). — Norheinä .Jaakk. (Salm.). —<br />

Nuppiiruoho Pälk. (Välim.). —Nurniennotku Mouh., Pälk. (Laur.). —<br />

Nälikc-juuri Lönnr.K. (tois.) \mO. — Nälikke-juuri Palmstr. 1805, —<br />

Ojakelliikka Hiit. K. —Papu nor' heinä Ileinj. (Reinh. 1850). — Papunoriheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pistoheinä Orim. (Link.). —<br />

— Pulpukka Jaakk. (Salm.). — Pumppulnheinä Tuusn. (Räs.). —<br />

J^umpulakukka Mäntyh. (Luot.).—PunatauV heinä Sakk. (Iliit.).—<br />

i^ässinmulukut Konn. (Pynn.). — Sonninsilniä Pälk. (Laur.). —Puna-<br />

J

---

170 Penüi Siilumen, Suomalaiset kasviniiiinet.<br />

Gladiolus communis — CAadiolus Mela K. 1906. — Tavallinen<br />

miekkalilja Hiit. K.<br />

Gladiolus imbricatus — Niityn miekkalilja Hiit.K.<br />

Glaucium corniculatum — Punainen neidonunikko Hiit.K.<br />

Glaucium flavum — Keltainen neidonunikko Hiit.K. — Neidon<br />

kukka Mela K. 190G.<br />

Glaux maritima — Meren rannikki Mela K. 1805, 1899 ja 1906. —<br />

Rannikki Lonnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Kiv. 1912.<br />

Gloxinia — Kloksi Kartt. (Suh,). — Loksi Kont. (Metsäv.). —<br />

Ploksiini Kartt. (Suh.).<br />

Gloxinia speciosa — Gloksiinia Hiit.K. — Komea sinningia<br />

Hiit.K.<br />

Glyceria —KasHkain Orim. (Link.). — Sorsimo Mela K. 1877 ja<br />

1884.<br />

Glyceria aquatica — Isosorsirno Löiinr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Komea sorsimo Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Palkoheinä Muol. (Merik. 1929).<br />

Glyceria fluitans — Kastikkainen Sakk. (Hiit.). — Lulitaheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ojasorsimo Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. —Parlsiheinä Eur. 1860. —Riisiruoho Kauhaj. (Oland.).<br />

— Sorsimo Mela Kp. 1884. — Vesisorsimo Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Almq. 1890, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Glyceria fluitans * plicata — Poimusorsimo Mela K. 1899.<br />

Glyceria remota — Arosorsimo Lönnr.K. 1860 ja 1866.—Lehtosorsiriio<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Glycine hispida — Soija Elf. 1896 ja 1921.<br />

Glycyrrhiza glabra — Imara lacrijs Tunt. 1668. — Lakerijuuri<br />

Lönnr. 1866, Elf. 1921. — Lakriisakasvi Almq. 1890. — Lakritsikasvi<br />

Elf. 1896. — Makiajuuri Jusl. 1745. — Mäen makius juuri<br />

Turku (Tili. 1683).<br />

Gnaphalium — Jä/cA'ärä Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Gnaphalium lanatum — Villajäkkärä Lönnr. 1866.<br />

Gnaplialium luteo-album — Valkojäkkärä Mela K. 1906.<br />

Gnaphalium silvaticum — Ahojäkkärä Lönnr.K. 1860 ja 1866. —<br />

Ahojäkärä Lönnr. 1866, — Lcntoheinä Rist. (Silt.). — Metsäjäkkärä<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. m2. — Peltoryölujntäislieinä Sakk.

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 171<br />

(Iliit.). — Pien' pujo Pielav. (Huusk.). —Rotanhäntä Orim. (Link.).<br />

— Tulenlentoheinä Rais., Vuoks. (Iliit.).<br />

Gnaphalium silvaticum * norvegicum — Norjan jäkkärä Lönnr.K.<br />

18()0 ja 18()G, iMcla K. 1895 ja 1899, IliiL. K.<br />

Gnaphalium supinum — Lapinjäkkärä Lönnr.K. 1860 ja 18GG,<br />

Lönnr. 18G6. — Malula jäkkärä Mela K. 1895, 1899 ja 190G.<br />

Gnaphalium uliginosum —Arojäkkärä Lönnr.K. 18G0 ja 18G6,<br />

Lönnr. 18GG. — Jäkkärä Mq\i\ Kp. 1884, Sakk. (liiit.). — Koiran<br />

koiruoho Orim. (Link.). — Liejujäkkärä INIela K. 1895, 1899 ja 190G,<br />

Kiv. 1912. — Pelto jäkälä Kartt. (Su h.).<br />

Godetia amoena — Siro ijökijnttilä Iliit.K.<br />

Gomphrena globosa — Palleroamarantli Lönnr. 18GG.<br />

Goodyera repens — Suikertava iiöuilkka Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906. — Yövilkka Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 18GG, Mela K. 1877<br />

ja 1884, Kiv. 1912.<br />

Gossypium —• Pumpuli Mook.-Mela 1879. —• Pumpulikasvi iNIela<br />

Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Elf. 189G ja 1921. — Pumpulipensas<br />

Mela Kp. 1884, 1892, m7 ja 1900.—Puuvillapensas Meli Kp. im).<br />

Graminaeeae — Hein Luttoj. (Roiv.): — Heinä Keit., Pielav.<br />

(i luusk.). —Hehjheinäl IIäme(Reinh. 1850), Eiir. 1860. ~ Kastijaenen<br />

Keit., Pielav. (Miiusk.). — Kaslikaisia Rais. (Hiit.). — Kasiikkaisii<br />

Sakk. (Iliit.). — Kaslikkaila Sakk. (Iliit.), — Maaruoho<br />

Park. (Paas.). —Nurmi Keit., Pielav. (Huusk.). —Nurmikas Keit.,<br />

l^ielav. (Iluusk.). — Suein Luttoj. (Roiv.).<br />

Graphis scripta — Kirjoihisjäkälä iMela Kp. 1895, 1899 ja 190G. —<br />

K-irjotusjäkälä Lönnr. 1866.<br />

Gratiola officinalis — Arrnoruoho Lönnr. 1866. — Maansappi<br />

Lönnr. 1866. — Vilutaudinruoho Lönnr. 1866.<br />

Grimmia — Kiuisammal Lönnr.K. 1860. —Mäkisarnmal Lönnr.K.<br />

1860.<br />

Grindelia squarrosa — Kellarilpiö Iliit.K.<br />

Guajacum officinale — Kuppapmi Lönnr. 1866. — Ranskanpuu<br />

Lönnr. 1866.<br />

Gymnadenia albida — Lapin valkokärnmekkä Hiit.K. — Vaalea<br />

kirkiheinä Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Valkea kirkiheinä MelaK. 1906.<br />

— Valkokämmekkä Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Gymnadenia conopea — Ankeriaksen heinä Sakk. (Hiit.). —<br />

Jeesuksen kämmekkä Teisko (Kat.). —Jeesuksen kämmen Ruov.<br />

12

---

172 Pentti Siz/ionen, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

(•Sliett.L.)- — Jeesuksen kämmenen kukka Ruov.( Hela, Miett.L.).<br />

— Kirkiheinä Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900. — Käenkukka Loppi (Tikka). — Käenperu Konn.<br />

(Pyim.). — Käärmeenkiekukukka Kuhin. (Hag.). — Käärmeenkukka<br />

Ruov. (Laur.). — Moanpottu Maan. (Roiv.). — Muanpotalti<br />

Kartt. (Suli.). —Punertava kirkiruoho Hiit.K. —Punerva kirkiheinä<br />

Lönnr. 1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Uarheinä Saar. (Parv.). — Uatamin ja levan heinä Impil. (Link.).<br />

Gypsophila — Raunikki Mela K. 1877 ja 1884. — Viuhkoraunikki<br />

Lönnr. 1866.<br />

Gypsophila elegans — Komea raunikki Hiit.K.<br />

Gypsophilafastigiata —/fi6/arauniA:ÄiMelaK. 1895,1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. —Kangasraunikki Hiit.K.<br />

Gypsophila muralis — Muuriraunikki Lönnr. 1866. — Peltoraunikki<br />

Mela K. 1895,1899 ja 1906, Kiv. 1912. —Raunikki Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866.<br />

Gypsophila paniculata — Tarhaharsokukka Hiit.K. — Tarharaunikki<br />

Mela K. 1906.<br />

Gyromitra esculenta — Korva sieni Räis. (Reinh. 1850). —Korvasieni<br />

Lönnr. 1866, Liro 1917. — Tavallinen korvasieni Sael. 1907.<br />

— Vuohensieni Liro 1917.<br />

Hablitzia thamnoides — Köynnöspinaaiti Elf. 1896.<br />

Haematococcus nivalis — Verijyvä Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Haeinatoxylon campechianum — Sinipuu Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900, Elf. 1921.<br />

Haloscias scoticurn — Libersticku Flor. 1683, Jusl. 1745. —<br />

Libestikku Lönnr. 1866. —Rautaputki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönur.<br />

1866, Mela K. 1877 ja 1884. — Skotlannin rantaputki Hiit.K. — Skottilainen<br />

rautaputki Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Hedera helix — Elämänlanka Oul. (Parv.), Kartt. (Suh.). —<br />

Köynneliäs muratti Hiit.K. — Multryini Kartt. (Suh.). — Muratti<br />

Lauk. (Reinh. 1850), Hook.-Mela 1879, Almq. 1890, Mela K. 1906,<br />

Elf. 1921, Maar. (Tallgr.). —Muurgröönä Maar. (Tallgr.). —Myrkruu<br />

Kartt. (Suh.). — Myrtruu Kartt. (Suh.). —Myyrkröönä Oul. (Parv.).<br />

Hedwigia — Ripsisammal Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Hedysarum obscuruin — Lapinnätkin Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1906. — Tummakukkainen nätkin Hiit.K.<br />

Hedysarum sibirieum — Siperian nätkin Hiit.K.

---

Annales Botanici Societalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. 173<br />

Helenium — Ilohdekukka Hiit. K.<br />

Helianthemum vulgare —Auringonkoe Löiinr. 186G. — Aiiringon<br />

kokeet Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Päivän nouto<br />

Eur. 1860. — Päivännouto Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lonnr. 1866,<br />

Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1^2. ~ Sisaliscon varsi<br />

Turku (Tili. 1683), Jusl. 1745. — Sisaliskon varsi Eur. 1860. —<br />

Sisiliskon-varsi Lönnr.K. (tois.) 1860.— Yleinen päivännouto Hiit.K.<br />

Helianthus annuus — Auringon kukka Eur. 1860. — Auringon-<br />

-kukka Loht., Rauma (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854). — Auringonkukka<br />

Lönnr. 1866, Almq. 1890, Keit., Pielav. (liuusk.), Oul. (Parv.).<br />

— Auringonpaija Lönnr. 1866. —Auringon ruusu Turku (Tili. 1683),<br />

Elf. 1921. — Auringonruusu Lönnr. 1866, Axn. 1902, Mela K. 1906,<br />

Oul. (Parv.), Kartt. (Suh.). — Loolan kukka Pus. (Reinh. 1850). —<br />

Päiväkukkainen Lönnr. \M7. —Päivän kääntäjä Viip. (Reinh. 1850).<br />

— Päivänruusu Hook.-Mela 1879. — Yksivuotinen auringonkukka<br />

Hiit.K.<br />

Helianthus rigidus — Tankea auringonkukka Hiit.K.<br />

Helianthus tuberosus — Maa-artisokka Lönnr. 1866, Alinq.<br />

1890, Elf. 1896 ja 1921, .Mela K. 1906. — Maan omena Turku (Till.<br />

1683). — Maanomena .Jusl. 1745, Lönnr. 1866. — Maanpalko Kosk.<br />

1917. —Mukula-artisokka Hiit.K. —Mukulajuurinen aurinkoruusu<br />

Almq. 1890.<br />

Helichrysum bracteatum — Kullakäpälä Mela K. 1906. — Olkikukka<br />

Lönnr. 1866. — Tarhakultakäpälä Hiit.K.<br />

Heliopsis — Päivänsilmä Hiit.K.<br />

Heliotropium curassavicum — Länsi-Intian heliotrooppi Hiit.K.<br />

Heliotropium europaeum — Eurooppalainen heliotroopi Mela K.<br />

1906.<br />

Heliotropium peruvianum — Perulainen heliotrooppi Hiit.K.<br />

Helleborus — Aivastus]uuri Flor. 1683 ja 1708. — Aivastus yrtti<br />

'i'lint. 1668.<br />

Helleborus niger — Aivastusjuuri Lönnr. 1866. — Musta joulufiiusu<br />

Mela K. 1906. — Mustajuuri Lönnr. 1866.<br />

Helleborus viridis — Aivastusjuuri Gan. 1829. — Vihreä joulunmsu<br />

Mela K. 1906.<br />

Helodea canadensh — Kanadalainen vesirutto Mela K. 1895,1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Vesirutto Almq. 1890, Mela Kp. 1895, 1899 ja<br />

1906. . ^

---

174 Pentti Siz/io/ien, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

Helosciadium nodiflorum — Nivclkiikintoinen snopiitki Iliit.K. —<br />

Suoputki Mela K. 1906.<br />

Helvella infula — Kiuensiena Löiinr. 18G(),<br />

Helvella mitra — Kiven sieni luir. 1860. — Kiuensienä Palmstr.<br />

1805.<br />

Heinerocallis flava — Keltainen päivänliljd Mela K. 1906.<br />

Heiiierocallis fulva — Punakeltainen päivimlilja Mela K. 1906.<br />

Heracleum — Borsuhijijhkij V. Karj. (Liro). - Ihjyhkif V. Karj.<br />

(Liro). —Koiranputki V. Karj. (Liro).—Suurikaza V. Karj. (Liro).<br />

— Ukonputki Löiinr. 1866, Mela K. 1877 ja 1881.<br />

Heracleum laciniatum — Jättiläisukonputki Iliit.K.<br />

Heracleum sphondylium — Carhun kämmen .Jusl. 1715. —<br />

Carlnmkämmen llaart. 1759. —Ilijijhkij Iliit.K. —Karhun känmien<br />

Renv.(K 1823, Heinh. 1850, Klinq. 1857, Kur. 1860. — Karhunkämmen<br />

Hell. 1773. — Tauallinen ukonputki Iliit.K. — Ukonputki<br />

Mela K. 1906.<br />

Heracleum sphondylium * sibiricum — Carhun cämmen Tuiit.<br />

1668. — Ihmisenpulki Sakk. (Iliit.). — Karhun kämmen Turku (Tili.<br />

1683), Hei. 1838. — Karhunkämmen Lönnr. 1866. — Karhunputki<br />

Nyi. 1852, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Sakk. (I liit.). — Karhun-ijrtti<br />

Lönnr. ~ Karhumjrtti Lönnr. K. (tois.) 1860. —Karuaputki<br />

Orini. (Link.). — Koirankumina Ivur. (Oland,). — Koiranputki<br />

Sakk. (Iliit.), Utaj. (.Metsäv.). — Putki Kisko (Valle). — Sepel<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Siperialainen ukonputki Mela K. 1895 ja<br />

1899. — Sudenputki Vcähäk. (Oland.). — Ukonputki Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Kiv. 1912. — Ukontorvi Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Herminium monorchis — Mesikukka Lönnr.K. 186(), Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1881, Kiv. 1912. - Yksinuikulainen mesikukka<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Herniaria — Tijräruoho Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Herniaria glabra — Ahmaloheinä Sakk. (I liit.). — Kalju tyräruoho<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Suolieullinruoho .lusl. 1715. — Suolimulkun-ruoho<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tijräheinä Eur. 1860. —<br />

Tijräruoho Lönnr.K. 1860 ja 1866, Kiv. 1912. — Waeldawainen sänijijnivaate<br />

Turku (Tili. 1683).<br />

Herniaria hirsuta — Karvainen tijräruoho Mela K. 1906.<br />

Hesperis maritima — Merenrantaillakko Hiit. K.<br />

Hesperis matronalis — Emännän-illakko Lönnr. 1866. — Illakko

---

Aniiales Botanici Societatis Vanamo. Toin. 7. N:o 1. 175<br />

Lönnr.K. 1860 ja 186G, Lönnr. 186C, Mela K. 1877, 1884, 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Tarhnillakko Hiit. K.<br />

Hesperis tristis — Etelän-illakko Lönnr. 1866.<br />

Hibiscus — Ibisniüsii lliit. K.<br />

Hibiscus rosa sinensis — Hipispuu Kartt.(Suh.). —Kiinaannnisii<br />

Olli. (Parv.). — Kiinankoiim Kartl. (Suh.). — Kunanruusu Kartt.<br />

(Suh.). —Marraskminruimi Oul. (Parv.).<br />

Hibiscus trionurn — Ajannäyltäjäkiikka Hiit.K.<br />

Hicoria — llickorij-pmi Mela K. 1906.<br />

Hieracium — Aiirinyonkiikka Kitt. (Hust.). — Haracanmoho<br />

---

176 Pentti Siz/io/ien, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

Hieraciuin cymosum — Viiihkokeltcmo Lönnr.K. 1860 Ja 18(36,<br />

Lönrir. 1866, Hiit.K.<br />

Hieracium fuscum — Ruskokeltano Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866.<br />

Hieracium glomeratuin — Pallero-keltano Lönnr.K. 1860, Lönnr.<br />

1866. — Tiheäkiikintoinen kellano Hiit.K.<br />

Hieracium gothieum — Kijötin kellano Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Hieracium macrolepideum — Isosiiomuinen kellano Hiit.K.<br />

Hieracium murorum — Salokeltano Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Hiit.K.<br />

Hieracium neglectum — Isännän maetoheinä Kont. (Metsäv.).<br />

Hieracium nigrescens — Muslais-kellano Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866. —Mustuva keltano Iliit.K.<br />

Hieracium norvegicum — Norjan kellano Hiit.K.<br />

Hieracium pilosella — Harakankellano Lönnr. 1866, Mela Kp.<br />

181)2, 1897 ja 11)00. — Harakannioho Eur. 1860. — Hiiren coriva<br />

Turku (Tili. 1683). — Hiiren korva Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.)<br />

18()0, —Huopakeltano Hiit.K, —Jäniksen jäkkärä Sakk. (Hiit.). —•<br />

Lampaan jäkälä Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — MaiVheinä<br />

Häis. (Hiit.). — Mailoheinä Sakk. (Hiit.). — Maitokukka Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Mäkikupu Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Nullerva Eur. 1860. — Siansilmä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

tlieracium praealtum — Korkea keltano Hiit.K. — Pitkä keltano<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Hieracium pratense — Mäkikeltano Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

— Niittukeltano Lönnr.K. 1866. — Niitiijkeliano Hiit.K. — Nurmikeltano<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Hieracium prenanthoides — Sepivä keltano Hiit.K. — Sijyskeltano<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Hieracium rigidum — Tanakka keltano Lönnr.K. 1860. — Tankea<br />

keltano Lönnr.K. 1866, Hiit.K.<br />

Hieracium sagittatum — Nuolilehlinen keltano Hiit.K.<br />

Hieracium saxifragum — Kallio-keltano Lönnr.K. 1860 ja 1866. —<br />

Kalliokellano Lönnr. 1866, Hiit.K.<br />

Hieracium silvaticum — Melsäkellano Hiit.K.<br />

Hieracium suecicum — Huolsin kellano Lönnr.K. 1860, Hiit.K.<br />

Hieracium tridentatum — Kolmihamnias-keltano Lönnr.K. 1860,<br />

Lönnr. 1866.

---

Aniiales Botanici Societatis Vanamo. Toin. 7. N:o 1. 177<br />

Hieracium umbellatum — Cocko lindiin yrti Turku (Till. 1G83). —<br />

Harakan ruoho Turku (Till. 1683). — Harjapää Lönnr. 1866. —<br />

Horina Salmi (Pes.). — Keliakukka Sort. (Link.), Utaj. (Metsäv.). —<br />

Keltakukkia Sakk. (Iliit.). — Mailoheinä Tuusn. (Has.). — Piikä<br />

keltakukka Utaj. (Metsäv.). — Sarjakeltano Lonnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Iliit.K. — Sisiliskonkukka Kont. (Metsäv.).<br />

Hieracium vulgatum — Ahokeltano Lonnr.K. 1860 ja 1866. —<br />

Yleinen keltana Iliit.K.<br />

Hierochloe — Maarianheinä Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Hierochloé alpina — Alppien maarianheinä Mela K. 1895 ja 1899.<br />

— Lapin maarianheinä Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Tunturien maarian<br />

heinä Hiit.K. — Tunturin maarianheinä Mela K. 1906.<br />

Hierochloe australis — Eteläinen maarianheinä Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Uiit.K. ~ Etelän maarianheinä Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Hierochloe odorata — Haisuheinä Utaj. (Metsäv.). — Hajuheinä<br />

Lönnr. 1866, Hiit.K., Utaj. (Korh.), Sod. (Vest.). — Haju ruoho Hei.<br />

1838, Reinh. 1850, Eur. 1860. — Haju-ruoho Reiw.G. 1823. -Hajuruoho<br />

Palmstr. 1804, Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Hikiheinä<br />

Luv. (Herm.). — Hyuähajuinen maarianheinä Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, xMela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. —<br />

Hyvänhajuinen maarianheinä Kiv. 1912. —Kastekorsi Kirvu (Cant.).<br />

— Kastikainen Kirvu (Cant.). — Lusta Lönnr. 1866. —• Luste Lönnr.<br />

1866. — L/zs/e/ Palmstr. ISOA. — Maarianheinä Mela Kp. 1895, 1899<br />

ja 1906. —Maarian sänkyruoho Eur. 1860, Urj. (Luot.). —Marianheinä<br />

Räis. (Hiit.). —Neitsy Maarian kukka Kisko (Valle). —• Neitsy<br />

Maarian sänky heinä Vihti (Wecks.). — Neitsyt Marian sänkyruoho<br />

Akaa (Suh.).<br />

Hippomane mancenilla—Mansenillapuu Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900.<br />

Hippophaés rhamnoides — Meri-tyrni Köi)p. 1888. — Meriiyrni<br />

Lönnr. 1866. — Orainen tyrnipensas Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

— Rantakatuja Raahe (Miett.L.). — Tyrni Rauma (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Eur. 1860, Hook.-Mela 1879, Köpp. 1888,<br />

Ign. 1890. — Tyrnipensas Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Hippuris maritima — Nelilehtinen vesikuusi Hiit.K. — Vedencuusi<br />

Jusl. 1745.

---

19 t Pentti Si/Zionen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Hippuris vulgaris — Cortei Sehr, 1637. —Ilepohäntä Löniir. 1866,<br />

— Hevon häntä Heiiv.G. 1823, Ueinh. 1850, Kur. 1860. ~ Hevonhäntä<br />

Löiinr.K. (lois.) 1860, Lönnr. 1866, Karv. (Sarv.), —Hevosenhäntä<br />

Lönnr. 1866. — Karvakorre Haiima (Valle). — Karvakmisi<br />

Askola (Tynni). —Kissanhäntä Iitti (Luot.). —Konkanheinä Pielav.<br />

(Iluusk.). — Konkkaheinä Pielav. (Huusk.). — Kukon kuusi Jämsä,<br />

Nurmij. (Heiiih. 18r30), Tyrv. (Var. 1854), Kur. 1860. - Kukonkuusi<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr, 1866, Askola (Tynni). —Luomakuusi<br />

Kauliaj. (Oland,), — Ruttoheinä Keit. (Huusk.). — Veden-kuusi<br />

Reinh. 1850. — Vedenkuusi Jusl. 1745. — Wedin cuusi Turku (Tili.<br />

1G83). — Vesi-kuusi Renv.G. 1826. — Vesikuusi Lönur.K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866, Hook.-Mela 1879, Mela K. 1884, 1895, 1899 ja<br />

1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Vesi-riis heinä<br />

Lapptr., Piel. (Heinli. 1850). — Vesiriisiheinä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Vesisamnml Kauliaj. (Oland.).<br />

Holcus — A/rta.sarrt Lönnr. 1866. — Mesiheinä Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Elf. 1896.<br />

Holcus lanatus —Karvainen mesiheinä Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Maasara Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mesiheinä<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

flolcus mollis — Maan-sara Henv.Ci. 1823. —Pehmeä mesiheinä<br />

Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Holosteum umbellatum — Linnunhärkki Lönnr. 1866.<br />

Hortleum — O/ira Tunt. 1668, Kenv.(i, 1826, Hei. 1838, Ilook.-<br />

Mela 1879, Alniq. 1890, Kosk. 1917.<br />

Hordeum jubatum — Harjaohra Lönnr. 1866. — Partaohra<br />

Mela K. 1906.<br />

Hordeum murinum—Hiiren ohra Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Hordeum vulgare — Kevätohra Mela K. 1895 ja 1899. —Ochrat<br />

Sehr. 1637. — Ohora Perho (Suh.). — Ohra Agr. 1551, Jusl. 1745,<br />

Laih. (Stierw. 1755), Gan. 1829, Lönnr. 1847, Ahlq. 1866, Mela K.<br />

1877, 1884 ja 1906, Gen. 1881, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Elf. 1896 ja 1921, Kiv. 1912, Utaj. (Korh.), Kuolaj., Kuus. (Pes.),<br />

Loppi (Tikka), Suon. (YI.). — Ootra V.Karj. (Liro). — Otra Vir.<br />

1827, Ahlq. 1866, Häis., Sakk. (I liit.), Keit., Pielav. (I luusk.), V.Karj.<br />

(Liro), Kont. (Metsäv.), Antr. (Porkka), Maan. (Hoiv.), Rist. (Silt.),<br />

Kartt. (Suh.), Virt. (Valle), Jaakk. (Saini.). — Ozra V.Karj. (Liro),<br />

Ahvenj. (Valle). — Riikalainen ohra Utaj. (Metsäv.). Sulukapää

---

Aniiales Botanici Societatis Vanamo. Toin. 7. N:o 1. 179<br />

Utaj. (Metsäv.). — Tijnnijripää Lltaj. (.Metsäv.). — Ähra Turku<br />

(Till. 1683).<br />

Hordeurn vulgare v. coeleste — Taiium ohrat Kosk. 1917.<br />

Hordeum vulgare * distichum — Caxi lachkuincn ähra Turku<br />

(Till. 1683). — Kaksiratinen ohra Utaj. (Melsäv.). — Kaksirivinen<br />

ohra Mela K. 1895 ja 1891). — Kaksitahkoinen ohra Elf. 1896, Iliit.K.<br />

— Kaxilahosd ohrat Kosk. 1917. - Kesäohra Mela K. 1895 ja 1899.<br />

— Sätkähäntä Hants. (Tuokk.).<br />

llordeum vulgare v. hexastielium Hänuipää Utaj. (Korh.).<br />

— Keripää Utaj. (Korh.). —Kiisitahoisel ohrat Kosk. 1917. — Kuusirivinen<br />

ohra Mela K. 1895 ja 1899. ~ Kmisitahkoinen ohra Elf. 1896.<br />

— Knusitahkoinen tähtiohra Iliit.K. — Kuusitahoset ohrat Kosk.<br />

1917. Taluiohra Mela K. 1895 ja 1899. — Ti]nnijripä(i Hants.<br />

(Tuokk.).<br />

Hordeum vulgare v. tetrastiehum — Nelilahkoinen ohra Elf.<br />

1896, Iliit.K. — Nelitahoiset ohrat Kosk. 1917. — Nelitahoset ohrat<br />

Kosk. 1917. — Tavallinen ohra Elf. 1896.1<br />

j<br />

Hottonia palustris —- Vesikukka Lönnr. J866.<br />

Humea — Ihunenkukka Lönnr. 1866.<br />

Humulus lupulus — Hiiva Henv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Humala Sehr. 1637, Tunt. 1668, Turku (Till. 1683), Jusl. 1715,<br />

Laih. (Slierw. 1755), 1 laart. 1759, Hell. 1773, Palmstr. 1807, Henv.G.<br />

1823, (ian. 1829, Lönnr. 1817, Heinh. 1850, .lal. (Bäckm. 1851),<br />

Tyrv. (Var. 1854), Eur. 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Ahlq. 1866, Hetz. 1878, Ilook.-Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Mela Kp. 1877, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Ign. 1890, Elf. 1896<br />

ja 1921, Kiv. 1912, Keit., Pielav. (Huusk.), Utaj. (Korh.), Orim.<br />

(Parv.), Kartt. (Suh.), Maan. (Hoiv.), Loppi (Tikka), Hants. (Tuokk.),<br />

Hauma (Valle), Vihti (Wecks.), Suon. (YI.), Tuusn. (Häs.), Askola<br />

(Tynni). -- Humala heinä Hei. IHliH. ~ Humalakasvi Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900. — Höijsi-puu Henv.(i. 1823. — Koiran humala<br />

Henv.G. 1823. — Koiran humalat Lohja (Heinr. 1766). — Koiran<br />

höijsi-puu Henv.G. 1823. — Koiras huniala Heinh. 1850. — Koirashumala<br />

Henv.G. 1823. — Metzän humala Turku (Tili. 1683). —<br />

Mezänhumala .Jusl. 1745. — Tapon lehti Heinh. 1850, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Tavallinen humala Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Hutchinsia petraea — Kallioiden kivikrassi Iliit.K.

---

180 Pentti Siz/io/ien, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

Hyacinthus orientalis — Hyasintti Hook.-Mela 1879, Almq. 1890,<br />

Elf. 1921. — Itäinen hyasintti Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Hydnum Orasieni Lönnr. 1866.<br />

Hyilnum auriscalpium— Vino orasieni Mela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900.<br />

Hydnum coralloides — Koralliorakas Sael. 1907. — Korallisieni<br />

Ign. 1890.<br />

Hydnum imbricatum — Suomuinen orasieni Ign. 1890. — Suomu-<br />

-orakas Sael. 1907, Liro 1917.<br />

Hydnum repandum — Vaalea orakas Sael. 1907, Liro 1917. —<br />

Vaalea orasieni Ign. 1890, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Hydrangea hortensis — Hoortessi Oul. (Parv.). — Hortensa<br />

Kartt. (Suh.). — Vanhapiika Karit. (Siih.). — Viljelty hortensia<br />

Iliit.K.<br />

Hydrocliaris morsus ranae — Kilpukka Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. —Li7ma Tnusn.<br />

(Räs.). — Lumme Maan. (Hoiv.), — Sammakon kilpukka Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Hydrocotyle vulgaris—Napa-ruoho Renv.G. 1826. —Navanruoho<br />

.Jiisl. 1745. — Nawanruoho Turku (Tili. 1683).<br />

Hygrophorus eburneus — Valkea vahasieni Ign. 1890. — Valkovahakas<br />

Sael. 1907.<br />

Hygrophorus erubescens — Punertava vahasieni Ign. 1890.<br />

Hyoscyamus niger — Carhun cali Haart. 1759. — Carhunkali<br />

llaart. 1759. — Hammasheinä Lapptr., Mess., Orim., Häis., Savit.,<br />

Teisko, Viip. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866,<br />

Vuoks. (Hiit.), Orim. (Link.), Uukun. (Valle). — Ilammaslehti<br />

Myrsk., Pukk. (Ilagf.). — Hammas ruoho Renv.G, 1823, Hei. 1838,<br />

Lapptr., Mess., Orim., Räis., Savit., Teisko, Viip. (Reinh. 1850). —•<br />

Hammasruoho Eur. 1860, Orim. (Link.), Loppi (Tikka), Vihti (Wecks.).<br />

— Hammasruuho Askola (Tynni). — Hammastaudin-yrti Haart.<br />

1759, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ilammastautiyrtti Renv.G. 1823.<br />

— Hammasyrtti Lönnr. 1856. —Hulluheinä Knorr. 1833, Eur. 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Hullukaali Lönnr. 1856, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Hullun kaali Rauma (Reinh. 1850). — Hullu ruoho Turku (Tili.<br />

1683), Palmstr. 1803, Renv.G. 1823, Hei. 1838, Reinh. 1850, Eur.<br />

1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hullu-ruoho Knorr. 1833. — Hulluruoho<br />

Jusl. 1745, Eur. 1860.

---

Aniuiles Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 181<br />

Karhun kaali Jusl. 1745, Mcl. 1838, Eur. 1860. - Karhiinkaali<br />

Renv.G. 1823, Lönnr. 1856, Lönnr.K. (tois.) 1860, Löniir. 1866. —<br />

Kiuckii ruoho Jusl. 1745, Ilaart. 1750. —Kiukkoruoho Lönnr. 1866.<br />

— Kiukkujuuri Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kiukku-ruoho Henv.G.<br />

1823. — Kiukkuruoho Eur, 1860, Punkal. (Sim.). — Kjucku-ruoho<br />

Haart. 1759. — Kukkakaali Lönnr. 1866. — Mn.s7a villikaali Mela K'.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Mäkilupakki Tyrv. (Var. 1854),<br />

Lönnr. 1866. — Punakaali Lönnr. 1866. — Pijörikkäkaali Lönnr.<br />

1866. — Ruusukaali Lönnr. 1866. — Siankaali IIcll. 1773, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Sikkain ruoho Mess. (Reinh. 1850). —<br />

Tupakkaheinä Jaakk. (Salm.). — Villikaali Lönnr. 1856, Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890. — Villi ruoho Turku (Tili. 1683),<br />

Renv.G. 1826, Hei. 1838, Reinh. 1850. — Villiruoho Lönnr. 1856. —<br />

Villi-tupakka lluitt. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Villitupakka<br />

Lönnr. 1856, Einig. 1857.<br />

Hypecoum procumbens — Rento tiuskia Iliit.K.<br />

Hypericum — Caacosen cucka Kosk. 1917. — Cajuheinä V.Karj.<br />

(Liro). —Johannexen kukka Kosk. 1917. —Juhanneksen kukkainen<br />

Renv.G. 1823. —Juhannus-kukka Renv.G. 1823. —Kuisma Ilook.-<br />

Mela 1879. — Kuisnw Lönnr. 1866. — Sian neri heinä llel. 1838. —<br />

Veri ruoho 1838. — Viinakukka Lönnr. 1866.<br />

Hypericum hirsutum — Ahokuismo Lönnr.K. 1860 ja 1866. —<br />

Karvainen kuisina Mela K. 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Karvainen<br />

kuismo Mela K. 1895. — Kuisma Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Hypericum montanum—Vuorikuisma Mela K. 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Hypericum perforatum — Caackosen ruoho Ilaart. 1759. —<br />

Caacosen cucka Jusl. 1745. — Caacosen ruoho Jusl. 1745. — Ilevoisen-kukka<br />

LönnrJ

---

182 Pentti Siz/io/ien, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

— Siajn veri heinä Palmstr. 1803, lUnnh. 1850, Kling. 1857. — Sian<br />

veri Eur. 1860. — Sian veri heinä Hell. 17715. — Sian vcri-heinä<br />

Henv.G. 1823. — Sian veriheinä Kur. 1860. - Sianveriheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Sianiveri-heinä Ilaart. 1759.<br />

—• Sikaheinä Hist. (Silt.). — Sikamalar Hist. (Silt.). — Veriheinä<br />

Lönnr. 1866. — Veri-mäntij Henv.(i. 1826. — Veri-riioho H^nv.Ci.<br />

1826. — Veriruoho Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Hypericum quadrangulum /l/os heinä Lapptr. (Heinh. 1850).<br />

— Ajosheinä Kur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 186(). —llepomalar<br />

Hist. (Silt.). — Jlepo-niatara Jääski, Vii}). (Heinh. 1850). —<br />

llepomatara Lönnr.K. (tois.) 18()0, Lönnr. 1866. — Ilik' ahmalo<br />

Antr. (Heinh. 1850). — llikiahmalo Knr. 18()0, Lönnr. 1866. — Ilikiahmalo-heinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Johanneksen mijntli Antr.<br />

(Heinh. 1850), Knr. 1860. — Johanneskiikka Kartt. (Suh.). -Johannus<br />

r.iioho Gan. 1829. — Jiihanneksenminitu Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. —Juhanneksenmijntli Lönnr. 1866. —Jiihannuskukka<br />

Kirvu (Cant.), Teisko (Kat.), Konn. (Pynn.), Kartt. (Suli.).<br />

Kalaheinä Pieks. (Borg). — Kellakiikkanen Orini. (Link.). —<br />

Kiro heinä Huitt., Loim., Häis., Tanip. (Heinh. 1850). — Kiroheinä<br />

Sabal. (Sain.). — Kiroriiaho Haunia (Valle). — Kiro ruoho Iluitt.,<br />

Loini., Häis., Tamp. (Heinh. 1850), Kur. 18()0. — Kiroriioho Tyrv.<br />

(Var. 1854), Kur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 18()0, Lönnr. 1866, Akaa<br />

(Hellst., Suh.), Sääksm.(Pack.), Saha!. (Saar.),Punkal. (Sini.), Kangl.<br />

(Suh.), Punkal. (Jaakk.), Pälk. (Välim.), Kust. (Luot.), Köyl. (Saini.).<br />

— Kleiniriiaho Hyni. (1 lellev.). — Kuismaheinä Sort. (Link.), Ker.,<br />

Hantas. (Salov.). — Kuisman heinä Jyv., Hautal. (Heinh. 1850).<br />

— Kuisman paise heinä Antr. (Heinli. 1850). —^ Kuisman-paise-heinä<br />

Lönnr. 1866. — Kuismanpaiseheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. - Kuismanruoho<br />

Orini. (Link.). —Luhtakuisma Kiv. 1912. —Luhlakuismo<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1899 ja 1906, Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900. — Luuvaloheinä Pielav. (Iluusk.). — Miehen<br />

kiroruoho Tyrv. (Var. 1854). — Nelikulmainen kuisnui Mela K.<br />

1895. — Norheinä Kont. (Metsäv.). — Noriheinä lJukun. (Valle).<br />

I'ilsle Sahal. (Saar.). — Pilsletliheinä Kartt. (Suh.). — Pilslellikukka<br />

Kartt. (Suh.). — Pilleet Pieks. (Borg). — Puismanheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sajuheinä Sakk., Vuoks. (Miit.), Uusik.<br />

(Paulah.). — Sajulehii Virt. (Valle). — Soajuheinä Kont. (Metsäv.).<br />

— Sijdämenkukkai Orini. (Parv.). - Särmikäs kuisnia Hiit.K. —

---

Aiinales Bolanici Socictalis Vaiuiino. Toin. 7. N:() 1. 18.'{<br />

Teeheinä Sotk. (Kyyhk.). — Teekukka Sahal. (Saar.). — Teeruoho<br />

Pait. (Kyyhk.). — Tsaijii heinä Aiitr. (Ileinh. 1850). — Tsaijiiheinä<br />

Salmi (Pes.). — Tsajuheiiiä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Uisrnanheinä<br />

Lörinr.K. (tois.) 1800. — Verapuii heinä Sakk. (Heinh. 1850). - - Verapiiiiheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Viina heinä Keur., Tamp. (Heinh.<br />

—Viinaheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Kur. 1860, Kont. (Metsäv.).<br />

— Viinakiikka Loppi (Tikka). — Viinakiikkain Orim. (Link.), Kärk.<br />

(Pelt.). — Viinaknkkanen Orini. (Link.). — Viinikukkia Kärk.<br />

(Pelt.). — Viinalehti Kärk. (Pelt.). ~ Zeröbaheinä Hep. (Ilällstr.).<br />

Hypnum—KarDcisammal Lönnr.K. 1860, Mela Kp. 1892, 1897<br />

ja ]di)0. — Karpeita Sakk. (Miit.).<br />

Hypnum parietinum —Lempisamnial Utaj. (Metsäv.). —Lemp'<br />

sammale Uautal. (Ueinli. 1850). — Nykkösammal Utaj. (Metsäv.).<br />

— Riiuisammal Utaj. (Metsäv.). — Sammal Reinli. 1850, Eur. 1860.<br />

— Sammale Reinli. 1850. — Vehnmsamnial Lolit. (ileinh. 1850).<br />

Hypochoeris maculata —Härjänsilmä Mela K. 1877 ja 1884. —<br />

Häränsilmä Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Maitoheinä<br />

Rist. (Silt.). — Patukka Reinh. 1850, Tyrv. (Var. 1854), Elmg. 1857,<br />

Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) myO. — Pijijlehti (Silt.). — Täplikäs<br />

häränsilmä Kiv. 1912, lliit.K. — Täplikäs härjänsilmä Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906.<br />

Hypochoeris radiata—Liuskalehtinen häränsilmä lliit.K.<br />

Hyssopus officinalis — Iisoppi Jusl. 1745, Alinq. 1890. — Isoppi<br />

Sehr. 1637, Tunt. 1668, Turku (Till. 1683), Mor. 1683 ja 1708, Jusl.<br />

1745, Gan. 1788 ja 1829, Lönnr. 1866, Elf. 1921. — Rohtoiisoppi<br />

Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Iberis arnara — Illakankukkainen Lönnr. 1866. —Kalkera saipporuoho<br />

Mela K. 1906. — Talonpojan-sinappi Lönnr. 1866.<br />

Iberis odorata — Tuoksuva saipporuoho lliit.K.<br />

Iberis sempervirens — Ikivihanta saipporuoho Hiit.K.<br />

Iberis umbellata — Sarjakukkainen saipporuoho Mela K. 1906.<br />

Ilex aquifolium—Piikkipajahdin Lönnr. 1866.<br />

Ilex Paraguay ensi s — Matee Elf. 1896. — Maleepensas Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900.<br />

Impatiens —Iläpijkannus Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Impatiens balsamina — Ahkera-Liisa Kartt. (Suh.). —Ahkeraliisa<br />

Oul. (Parv.). — Balsani Jusl. 1745. — Balsami Jusl. 1745. —<br />

Belonian ijrlli Jusl. 1745. — Köijhän ilo Kartt. (Suh.), Maar. (Tallgr.).

---

184 Pentu Sa/jo/jen, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

— Palsam Jusl. 1745. — Palsami Axn. 1902, Oiil. (Parv.), Maar.<br />

(Tallgr.). — Palsamikasvi Lönnr. 1866. — Palsamikukka Löiinr.<br />

1866, IIook.-Mela 1879, Mela K. 1884, 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Alinq. 1890, Elf. 1921. — Palssami Kartt.<br />

(Suh.). — Vanha piika Maar. (Tallgr.).<br />

Impatiens noli tangere—Fleininioho Pus. (Reinh. 1850). —<br />

Häpiän canniis Turku (Tili. 1683). — Iläpiän kannus Hei. 1838,<br />

Eur. 1860. —Häpiänkanniis Jusl. 1745. —Iläpjän kannus Palinstr.<br />

1809. — Jläpijkannus Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Hook.-<br />

Mela 1879, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Isokukkainen häpykannus<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Keltatorvi Sabal.<br />

(Sain.). — Leiniruoho Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Raan' heinä Vuoks. (Hiit.). —Saviruus' heinä Sakk. (Hiit.).<br />

Impatiens parviflora — Pienikukkainen häpykannus Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Imperatoria ostruthium — Keisarin-yrlli Lönnr. 1866. — Ylimmäinen<br />

yrtti Jusl. 1745, Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Ylimäinen yrli<br />

Turku (Tili. 1683). — Ylimäinen yrtti Palmstr. 1809.<br />

Incarvillea—Lähetyssaarnaajankukka Iliit.K.<br />

Indigofera tinctoria — Indigo Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

— Indigoherne Mela Kp. 1900. — Indigokasvi Almq. 1890, Elf.<br />

1896 ja 1921.<br />

Inula — Hirven juuri Ilel. 1838. — Hirvenjuuri Lönnr. 1866,<br />

lAIelaK. 1877 ja 1884.<br />

Inula britannica—Britannian hirvenjuuri ]\Iela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Inula helenium—Aalanninjuuri Lönnr. 1847. — Aatamin hirvenjuuri<br />

Mela K. J895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Alanninjuuri<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hiirenjuuri Lönnr. 1866. — Hirren juuri<br />

Hell. 1773. —Hiruenjuuri Palmstr. \S03. — Hirven juuri Eur. 1860.<br />

— Hirvenjuuri Jusl. 1745, Renv.G. 1823, Lönnr. 1847. — Hirvennurmi<br />

Renv.G. 1823. — Hirventakku Renv.G. 1823. — Holanki<br />

Rusk. (Link.). — Iso hirvenjuuri Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Iliit.K. — Olandin juuri Tunt. 1668, Palmstr. 1803, Reinh. 1850. —<br />

Olandinjuuri Turku (Tili. 1683), Flor. 1683 ja 1708, Jusl. 1745. —<br />

Olannin juuri Gan. 1829. — Olanti Lönnr.K. (tois.) 1860. — Oulannin<br />

juuri Jämsä, Nurmij., Orim. (Reinh. 1850). — Oulannin kukka<br />

Jämsä, Nurmij., Orim. (Reinh. 1850), Orim. (Link.).

---

Aniiales Botanici Societatis Vanamo. Toin. 7. N:o 1. 185<br />

Inula salicina—• Pajunlehtinen hiruenjuiiri Hiit.K. — Salavalehtinen<br />

hiruenjuuri Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Vähä<br />

hirvenjmiri Löimr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Iris — Kurjenmiekka Mela K. 1877. — Lilja Oul. (Parv.), Kartt.<br />

(Suh.). — Linja Oul. (Parv.).<br />

Iris florentina—Firenzeläinen kurjenmiekka lliit.K.<br />

Iris germanica — Miekka Kärk. (Pelt.). — Miekkaheinä Keit.,<br />

Pielav. (Huusk.). — Saksalainen kurjenmiekka Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900, lliit.K. — Sininen kurjenmiekka Mela K. 1895,'1899<br />

ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Sininen vuohenmiekka<br />

Lönnr. 1866. — Siniruohonmiecka Jusl. 1745. — Siniruohon-<br />

-miekka Lönnr. 1866. —Sini vuohen miecka Turku (Tili. 1683). —<br />

Sini vuohen miekka Reinli. 1850.<br />

Iris pallida — Tuoksuva kurjenmiekka lliit.K.<br />

Iris pseudacorus—Jokililja Myrsk. (Hagf.), Askola (Tynni). —<br />

Järvililja Kartt. (Suh.). — Kaisla Akaa (Suh.). — Keltainen kurjenmiekka<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kukkainen Reinh.<br />

1850. — Kur'en miekka Parikk., Sääm. (Reinh. 1850). — Kurenmiekka<br />

Lönnr. 1847, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Kirvu (Cant.), Rantas.<br />

(Pulkk.). —Kurjen miekka Nurmo, Mänts., Orim., Sääksm. (Reinh.<br />

1850), Einig. 1857, Eur. 1860, Orim. (Link.), Askola (Tynni). —<br />

Kurjenmiekka Lönnr. 1866, IIook.-Mela 1879, Almq. 1890, Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900. — Lehmänmiekka Lönnr. 1866. — Lilja<br />

Punkal. (Sim.), Vähäk. (Oland.).<br />

Miecka ruoho Tunt. 1668. — Miekaruoho Hell. 1773. — Miekankukka<br />

Läng. (Reinh. 1850). — Miekka Renv.G. 1823, Pukk. (Hagf.),<br />

Luv. (Herm.), Tamp. (Laht.), Sahal. (Sain.), Orim. (Parv.), Teisko<br />

(Sir.), Kangl. (Sneck), Kisko (Valle). — Miekka heinä Läng. (Reinh.<br />

1850). — Miekkaheinä Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866, Hiit.K., Keit., Pielav. (Huusk.), Orim. (Link.), Hausj. (Luot.),<br />

Oul. (Metsäv., Parv.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.), Kärk. (Pelt.).<br />

— Miekkapiika Vilj. (Berg.), Suon. (YI.). — Miekka ruoho Hei. 1838.<br />

— Miekka-ruoho Renv.G. 1823. — Miekkaruoho Eur, 1860, Ruov.,<br />

Ylöj. (Hela), Vihti (Wecks.). — Veiltiheinä Myrsk., Pukk. (Hagf.).<br />

— Vuohen kukka Lappeenr. (Reinh. 1850). — Wuohen miecka Turku<br />

(Tili. 1683). — Vuohenmiecka Jusl. 1745. — Vuohen miekka Renv.G.<br />

1826, Hei. 1838, Viip. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Wuohen miekka

---

186 Pentti Sfz/ione/i, Suomalaiset kasvinniniel.<br />

Knorr. 1833. — Vuohenmiekka Lönnr. 1847, Tyrv. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) I8ü0, Lönnr. 186Ü.<br />

Iris pumila — Kääpiö-kurjenmiekka lliit.K.<br />

Iris sibirica — Siperialainen kurjenmiekka Hiit.K.<br />

Isatis tinctoria —Morsiamen crnunu Turku (Till. 1683). —Morsiamen<br />

kruunu (Reinh. 1850). — Morsianruunu Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Morsinko Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Värimorsinko :\Iela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Elf. 1896, K i v. 1912.<br />

Isoétes —Lahnaruoho Lönnr. 1866, :\[ela K. 1877 ja 1884, Almq.<br />

1890. — Rumentsalieinä Impil. (Link.).<br />

Isoetes echinosporum—Vaalea lahnanruoho Hiit.K. — Vaalea<br />

lahnaruoho Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Isoétes laciistris —Lahnaruoho Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja\m). — Vesiinta\Miu\v. 1866.—Vt/« Reinh. 1850, Tyrv.<br />

(Var. 1854), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tununa lahnanruoho iliit.K.<br />

— Tumma lahnaruoho Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Jasione montana—Munkki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1877 ja 1884. — Vuorimunkki .Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Juglans cinerea — Harmaa saksanpähkinä Mela K. 1906.<br />

Juglans regia — Saksan pähkinä Elf. 1921. — Saksanpähkinä<br />

Mehl Kp. 1884, 1892 ja 1897. — Saksanpähkinä-pmi Ahnq. 1890. —<br />

Saksanpähkinäpuu Elf. 1896. — Saxan pähkinnepuu Tunt. 1668.—<br />

Saxan pähkinnä Tunt. Ißß^. — Saxan pähkinä Hel. 1838. — Saxanpähkinä<br />

Jusl. 1745. — Varsinainen saksanpähkinä Mela K. 1906.<br />

Juncus — Arpaheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860, Lönnr.<br />

1866. —Arpaheinät Reinh. 1850, Tyrv. (Var. 1854). —Caisilan ruoho<br />

Turku (Tili. 1683). — Caisilo Tunt. 1668. — Piippa Reinh. 1850,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Piippo Reinh. 18.50, Lönnr. 1866. — Piirto<br />

heinä Reinh. 1850. — Piirtoheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Saltenki Reinh. 1850. — Sarpa Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Vihvilä Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1882, 1892, 1897<br />

ja 1900. — Vihviläs Viip. (Reinh. 1850).<br />

Juncus alpinus —Alppivihvilä Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Nokipää-vihvilä Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Rantavihvilä<br />

Hiit.K. — Saraheinä Orini. (Link.). — Sälliheinä Kang. (Valle).<br />

Juncus arcticus — Pohjan vihvilä Mela K. 1895, 1899 ja 1906. —<br />

Pohjolan vihvilä Hiit.K.

---

Aniiales Botanici Societatis Vanamo. Toin. 7. N:o 1. 187<br />

Juncus balticus — Itämeren vihvilä Mola K. 1895, 1899 ja 1900,<br />

Kiv. 1912. — Rantavihvilä Lönnr.K. 1860 ja 186G, Lönnr. 1866.<br />

Juncus biglumis — Kaksikko-vihvilä Lönnr.K. 1860 ja 1866. —<br />

Kaksikkovilwilä Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Juncus bufonius — Harakanriiis Koni. (Metsäv.). — Kastikain<br />

heimoo Orim. (Link.). — Konnan vihvilä Kiv. 1912. — Konnanvihvilä<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906. — Kuiva mailto Utaj. (Metsäv.). — Maakaihla Rist. (Silt.).<br />

Juncus capitatus — Mijkerövilwilä Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Juncus castaneus — Ruskovilwilä Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Juncus compressus — Liltovilwilä Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

— Sipulivilwilä Lönnr.K. 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912.<br />

Juncus conglomeratus — Arpaheinä Orim. (Link., Parv.), Kärk.<br />

(Pelt.), Askola (Tynni). —Arpariioho Orim. (Link.). — Iso arpaheinä<br />

Kauhaj. (Oland.). — Keräpää Lönnr. 1866. — Keräpää-vihvilä<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Kissankaisila Räis. (Hiit.). —Maakaihla Rist. (Silt.). — Piurii Kisko<br />

(Valle).<br />

Juncus effusus — Arpaheinä Orim. (Link., Parv.), Kärk. (Pelt.),<br />

Askola (Tynni). — Arparuoho Orim. (Link.). — Kaisilas Sakk.<br />

(lliit.). — Kissankaisila Räis. (Hiit.). — Ojakaisila Rym. (Hellev.).<br />

— Piuru Kisko (Valle). — Rantakaisilas Sakk. (Hiit.). — Röylujvihvilä<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912.<br />

Juncus filiformis — Arpaheinä Hiit.K., Keit., Pielav. (Hunsk.),<br />

Orim. (Link.), Kemp., Kont., Haapav., Muhos, Sotk., Utaj.(Metsäv.),<br />

Maan. (lU)iv.), Oul. (Parv., Metsäv.), Kemi (Rant.), Kartt., Perho<br />

(Suh.), Rants. (Tuokk.), Kang. (Valle), Park. (Paas.), Rautal. (Pak.),<br />

Kärk.(Pelt.), Kuort., Peräs., Ylist.(Mictt.L.), Kauhaj., Kur.(Oland.),<br />

Askola (Tynni). — Joiihivihvilä Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kaisilas Sakk. (Hiit.). —<br />

Kariipää Utaj. (Korh.). — Konnanpiurii Kisko (Valle). — Selli<br />

Utaj. (Metsäv.). — Sälli Pait., Puol. (Kyyhk.), Utaj. (Metsäv.). —<br />

Sällinki Enont. (Link.), Ii, Utaj. (Metsäv.), Kuolaj. (Pes.), Sod.<br />

13

---

18(S Pentu Suomalaiset kasvinnimet.<br />

(Vest.). —Sältinkiheinä Suom. (Kyyhk.). — Vi/jye/i Alaj. (Suh.). —<br />

Vihvilälieinä Pait. (Kyyhk.), ]\Iaaii. (Koiv.).<br />

Juncus fuscoater — Mustanruskea vihvilä Hiit.K.<br />

Juncus Gerardi — Gerhardin vihvilä Mela K. 1895 ja 1899. —<br />

Suolavihvilä I liit.K.<br />

Juncus glaucus — Sinertävä vihvilä Iliit.K. — Sinervä vihvilä<br />

Mela K. 1906.<br />

Juncus lampocarpus — Kaisilas Sakk. (Iliit.). — Nivelvihvilä<br />

Löiinr.Iv. 1860 ja 1866, Löiinr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Saraheinä Orim. (Link.). — Solmuvihvilä Iliit.K.<br />

Juncus silvaticus — Metsävihvilä ]\Iela K. 1895 ja 1899. —<br />

Siiippovihvilä Lönnr.K. 1866.<br />

Juncus stygius — Rin^pivihvilä Lönnr.K. 1860 ja 1866, J.onnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. m2. — Veritaarna Oul.<br />

(Parv.).<br />

Juncus supinus — Rento vihvilä Kiv. 1912. — Renlovihvilä<br />

Löunr.K. 1866, Lonnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Sipiilivihvilä<br />

Lönnr.K. 1860.<br />

Juncus trifidus — Kolmijako-vihvilä Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lonnr. — Kolniijakovihvilä Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Juncus triglumis — Kolmikko-vihvilä Lönnr.K. 1860 ja 1866. —<br />

Kolmikkovihvilä Lönnr. 1866, .Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Jungermannia — Kokalnuis Lönnr.K. 1860.<br />

Juniperus communis — Cataja Flor. 1683 ja 1708, Jusl. 1745. —<br />

Catava Tunt. 1668, Turku (Till. 1683), Flor. 1683 ja 1708. — Catawa<br />

Jusl. 1745, Ilaart. 1759. — Cataivan-marjat liaart. 1759. — Cattaja<br />

Laih. (Stierw. 1755). —Kadaja Ahvenj. (Valle). — Kaskes Lapinm.<br />

(Ueinh. — Kataa Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. —/va/a/«<br />

Lohja (Ileinr. 1766), Gan. 1788 ja 1829, Palmstr. 1807, Knorr. 1833,<br />

Lönnr. 1847, Iläme, Jämsä, Nurniij., Pohja, Piel., Porvoo, Saar.,<br />

Savo, Viip. (Ueinh. 1850), Jal. (Bäckm. 1851), Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Ilook.-Mela 1879, Gen. 1881, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Kopp. 1889, Almq. 1890, Ign. 1890, Kiv. 1912,<br />

Rov., Räis., Sakk., Vuoks. (Miit.), Keit., Pielav. (Iluusk.), Utaj.<br />

(Korh., Metsäv.), Ruok. (Link.), V. Karj. (Liro), Kont., Sotk.<br />

(Metsäv.), Orim. (Parv., Link.), Kuolaj., Kuus.(Pes.), Maan, (Rpiv.),<br />

Rist. (Silt.), Kartt., Perho (Suli.), Loppi, Sod. (Tikka), Jääski, Kang.,<br />

Lemi, Uukun., Virt. (Valle), Vihti (Weeks.), Suon. (YI.), Kärk.

---

Aniiales Botanici Societatis Vanamo. Toin. 7. N:o 1. 189<br />

(Pelt.), Tuusii. (Käs.), Kemi (Kant.). — Katajapensas Gen. 1881,<br />

Ikaal. (Björk.). — Kaiajapiiska Ikaal. (Björk.). — Katava Sehr.<br />

1637, Chyd. 1754, Meli. 1773, Palmstr. 1807, Bauma (Beiiih. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) hSGO, Kopp. 1889, Luv. (Herm.), Karjal. (Lind.),<br />

Kisko, Bauma (Valle). — Katas Verml. (Saal.). — Katka Lapinm.<br />

(Beinh. 1850). — Kattaa Konn. (Pynn.). — Kattaen Keit., Pielav.<br />

(lluusk.). — Kattai Virt. (Valle). — Koskos Luttoj. (Boiv.). —<br />

Marjakataja Tuusn. (Bäs.). — Räätkä Lapinm. (Beinh. 1850). —<br />

Tavallinen kataja Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Juniperus virginiana — Punakctri Mela K]). 1897 ja 1900. —<br />

Punaseeteri Mela Kp. 1884 ja 1892. — Piinasetri Mela K. 1906.<br />

Knautia arvensis—Bopoheinä V.Karj. (Liro). — Hökäheinä<br />

Kartt. (Suh.). — Jamakas Lönnr.K. (lois.) 1860. — Jiimikas Lönnr.<br />

1866. — Karvalehti Keit. (Iliiusk.). — Kaurakukka Sakk. (Hiit.). —<br />

Kelloheinä V.Karj. (Liro). — Kirousruolio Mäntyh. (Luot.), —Laniinasheinä<br />

Sakk. (Beinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Lammaskukka<br />

Sakk. (lliit.). — Lihaliemiheinä Uusik. (Paulah.). — Mato<br />

ruoho Buov. (Beinh. 1850). — Matoruoho Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

I.önnr. 1866. — Mehiläisenkukka Kont. (Metsäv.). — Norjheinä<br />

Sort. (Pes.). —Nuppuruoho Punkal. (Sim.). — Papelo-juuri Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Pellon rmisunioho Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Peltokukka Sakk. (Miit.). — Ruossakko Kirvu (Cant.). —<br />

Jiüusu ruoho Jyv. (Beinh. 1850). — Ruusuruoho Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884 ja 1892. —<br />

Si]helniän ruoho Turku (Tili. 1683). — Sijhelmä ruoho Palmstr. 1807,<br />

Benv.G. 1823, Hei. 1838, Häme (Beinh. 1850). — Sijhelmäruoho<br />

.lusl. 1745, l^ur. 1860. — Sijijhelmä-ruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Sijijhelmäruoho Lönnr. 1866. — Sijijhelrnö Lönnr.K. (tois.) 1860. —•<br />

Vanahanpiijankukka Keit. (I luusk.). — Villaheinä Salmi (Pes.).<br />

Kobresia scirpina — Kaislasarake Mela K. 1895, 1899 ja 1906. —<br />

Sarake Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Kochia scoparia — Lmitamainen kesäkypressi Iliit.K,<br />

Koeleria cristata — Iso lupsupää Iliit.K. — Tupsupää Mela K.<br />

1906.<br />

Koeleria gracilis — Hento tupsupää Hiit.K.<br />

Koenigia islandica—Islannin kurjenlatar Mela K. 1877, 1884,<br />

1895, 1899 ja 1906. —A'«mi/fl/flr Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Lactarius delieiosus — Ihmisen sieni Benv.G. 1823, Eur. 1860.

---

190 Pentti Siz/io/ien, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

— Ihmissieni Lönnr. 18G(). —Karvalaiikkii Lönnr. 18()ß. —Leppäsieiü<br />

Igii. 1890, V.Karj. (Liro). — Leppärousku Sael. 11)07. — Riskasieni<br />

Kur. 1860.—Ruokasieni Eiir. 1800.— Ruskosieni Lönnr. 18()ü.—<br />

Suola sieni Savit. (Reinh. 1850). — Suolasieni Kur. 1860, Lönnr.<br />

1866. — Syömä sieni Savit. (Reinh. 1850). — Sijömäsieni Kur. 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Voiteroinen Lönnr. 1866.<br />

Lactarius flexuosus — Ilaaparousku Sael. 1907. — Haapasieni<br />

Ign. 1890. — Pilvisieni V.Karj. (Liro).<br />

Lactarius necator — Nurmisieni Ign, 1890.<br />

Lactarius piperatus — Maitorousku Sael. 1907. — Ruisikko Ign.<br />

1890.<br />

Lactarius rufus — Kangasrousku Sael. 1907.<br />

Lactarius scrobiculatus — Kellarousku Sael. 1907.<br />

Lactarius torminosus — Karvalaukku Lönnr. 1866, Sael. 1907,<br />

Pielav. (lluusk.). — Karvarousku Sael. 1907. — Karvikas \gi\. 1890.<br />

— Yahalaukku Lönnr. 1866. — Vahvoin V.Karj. (Liro). — Vahuoinen<br />

V.Karj. (Liro).<br />

Lactuca — Lfi/i/ncfJ Tunt. 1668, Flor. 1683 ja 1708. — Salaili<br />

Tyrv. (Var. 1854). — Sallali Sehr. 161^7, Flor. 1683 ja 1708. — Vuohenkaali<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, Lönnr. 1866.<br />

Lactuca muralis — Jäniksensalatd Lönnr. 1866. — Metsäsalaatli<br />

IVuLK. — Vuohenkaali Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Lactuca sativa — Lalituca Turku (Tili. 1683). —• Lalitucka .lusl.<br />

1745. — Ruokasalaati Mela K. 1906, Kiv. 1912. — Ruokasalaatli<br />

Mela K. 1895 ja 1899, Hiit.K. — Salaalli Mela Kp. 1877, 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900, Alniq. 1890. — Salakka (ien. 1881. — Salati Vir. 1827.<br />

— Salaili f,en. 1881. — Sallaalli Elf. 1896 ja 1921. — .SVz//«///Turku<br />

---

Aniialcs Botaiiici Socletatis Vanamo. Toni, 7. Nu) 1. 191<br />

Lamium — Imeke Löimr. 18(56. — Kirppiilieinä Lomir. 186(3. —<br />

Nukuluaineii Simo, Siik. (Heiiili. 1850). —Niiplukaiiieii Lönnr. 1866.<br />

— Nupilla Torn. (Heinli. 1850). — Peipoinen Turku (Till. 1683). —<br />

Peippi Lönnr. 18()6, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900, IIook.-Mela 1879. — Peippinen Vihti (Wecks.). —<br />

Peippiäinen Eur. 1860. — Peippo Hau tai. (Heinh. 1850). — Peippoheinä<br />

Teuva (Hiippi). —• Peipponen Jämsä, Luli. (Heinh. 1850). —<br />

Pilliheinä Uäis. (Iliit.). — Piikkiäinen Sakk. (Heinh. 1850), Lönnr.<br />

18()6, Häis. (1 liit.). — Pilles Lauk. (Heinh. 1850). — Pillike Kokem.,<br />

Loim., Tamj)., Tyrv. (Heinh. 1850), Eur. 18(50. - Pillikäs .lusl.<br />

1745. — Pilliäinen Vähäk. (Heinh. 1850), Eur. 1860, Kosk. 1917,<br />

1'U.Pohj.(Juslin). —Pistiäinen l^t.Pohj. (Juslin). —Pifiäinen Lönnr.<br />

18()6, llaapaj. (Heinh. — Porrinkainen Lohi. (Heinh. 1850).<br />

— PoiTo Loht. (Heinh. 1850). — Toukoruoho Mess. (Heinh. 1850),<br />

Lönnr. 1866.<br />

Lamium album — Haiseva mikulainen Palmstr. 1803, Henv.(i.<br />

1823, Hei. 1838. - Mukulvainen Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

— Niipliikainen Lönnr.K. (tois.) 18()0. — Peipinen Nurmij. (Heinh.<br />

1850), l.oppi (Tikka). — Peipo .lusl. 1745. — Peiponen Hell. 1773<br />

ja 1789. — Peippi Henv.C,. 1826. — Peippo Eur. (Heinh. 1850).<br />

— Pejpol Pnlmstr. 1803. — Peipiisel Ilaart. 1759. — Piikkiäinen<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Hautj., Vehk. (Luot.). —• Piiskuheinä Lönnr.K.<br />

(tois.) 18(50. — Pii7iäi/H'/J Fiel.(iU'inh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 18(50. —<br />

JHllike Pirkk.(lUMnh. 1850),Punkal.(Sim.).—Pi/Zi/cA^a Euraj.(Heinh.<br />

1850). — Pillikäs Lönnr.K. (tois.) 1860. — JHlliäinen Henv.Cj. 1826.<br />

— Porrinkainen Lönnr.K. (tois.) 18(50. Sianleiika Lönnr.K. (tois.)<br />

18(50, ICur. 18(50. —Sianlut 1 laart. 1759. —Sianniikiilainen Lönnr.K.<br />

(tois.) 18(50. — Sijan leuka Satak. (Heinh. 1850). — Toukoruoho<br />

Lönnr.K. (tois.) 18(50. — Valkea peippi I.önnr.K. 18(50 ja 186(5,<br />

And.-Salon. 1870 ja 1876, Mook.-Mela 1879. — Valkeapeippi Lönnr.<br />

18(5(5, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. —<br />

Valkopeiponen Askola (Tynni). — Valkopeippi Mela Kp. 1906, Kiv.<br />

1912, Myrsk. (lla^f.). — Valkopeipponen Askola (Tynni). — Valkopillikas<br />

Eur. 1860. — Valko-pillike Tyrv. (Var. 1854). — Valko-<br />

-pillikäs Hauma (lleinh. 18.50), Lönnr.K. (tois.) 18(50, Eur. 1860.<br />

Lamium araplexicaule—Haiseva mikulainen Myn. (Heinh. 1850),<br />

Eur. 18(50. — Imiäinen Artj. (Heinh. 1850), I.önnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kiima heinä Antr. (Heinh. 1850). — Kiimaheinä Lönnr.K. (tois.)

---

192 Pentti Su/io/ic/j, Suomalaiset kasviniiinict .<br />

1860. — Kirppu heinä Anlr. (Heiiih. 1850). — Kirppiilieinä Löiiiir.K.<br />

(tois.) 18G0. - Peltopeippi I.önnr.K. 1860 ja 1866, Löniir. 1866. —<br />

Piikkiainen Pyhäranta (Heinli. 1850).—J^iitisheinä Karjala (Heirih.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Kur. \Hm. — Piiliäinen lurpureum—Haiseva nukulainen Myn. (Reinh. 1850),<br />

Kur. 1860. — Imiäinen Artj. (lUnnh. 1850). — Kiima heinä Antr.<br />

(Reinh. 1850). Kirppu heinä Antr. (Reinh. 1850). - Mäkipillike<br />

Suon. (YI.). Niikliiainen Raahe (Miett.L.). — Peipiin Kcärk.<br />

(l\'lt.). — Peipinen Kärk. (Felt.). — Peippinen Orim. (Link.). —<br />

Piikkiainen Pyhär. (Reinh. 1850). — Piikkiäinen Vuoks. (Iliit.),<br />

Virt. (Valle). — Piilisheinä Karjala (Reinh. 1850), Kur. 1860. —<br />

Piiiiäinen luir. 1860. — Pilliäinen Saha). (Saar.). —Pnnanen pillikäs<br />

liaunia (Valle). — Piinapeipiin Kärk. (Pelt.). — Pnnapeiponen<br />

Askohi (Tynni), -- Piinapeippi Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

llook.-Mela 1879, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kj). 1892, 1897<br />

ja 1900, Kiv. 1912. — Punapeipponen Askola (Tynni). — Punapiikkiheinä<br />

Kirvu (Cant.). — Puna-pillike Tyrv. (Var. 1851). —<br />

Piinapillike Luv. (Herrn.). — I^iina-pillikäs Rauma (Reinh. 1850).<br />

— l^iinapillikäs Kur. 1860. Ihmapilliäinen Kanj^l. (Suh.). — Sinipillike<br />

Huitt. (Reinh. 1850).<br />

Lamium purpureum * incisum — Liuskahampainen peippi<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906. - Liuskalehtinen peippi Hiit.K. -<br />

Piikkiäinen Sakk. (Hiit.). — Pohjan peippi Lönnr.K. 1860.<br />

Lampsaua communis — Linnunkaali Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1881, 1892, 1897 ja<br />

1900. —Narsku Tuusn. (Räs.). — Yleinen linnunkaali Mela K, 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Lappa — Karriainen Vähäk. (C)land.). - Lääkelahkiainen Lönnr.<br />

1856. — Nakkiainen Parikk., Sääm. (Reinh. 1850). Ohdake Kiv.<br />

1912. — Pörriäinen Loht. (Reinh. 1850), Kur. 1860. — Pumppu

---

Annales Bolanici Socictalis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 193<br />

Reirih. 1850. — Tackiainen Flor. 1683 ja 1708, Haart. 1759, Hell.<br />

1773. — Tacldaisriioho Tunt. 1608. — Tahkiainen Eur. 1860. —<br />

Takiainen Lüniir. 1856, Hook.-.Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1881,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Tnkkiaincn Palmstr. 1803,<br />

Renv.G. 1826, Schart. 1834, Hei. 1838, Lönnr. 1847, Hauho, Lemp.,<br />

Loht., Piel., Rauma, Ruov., Savo (Reinh. 1850), Tyrv. (Var.<br />

1854), Maar. (Taligr.). — Tarri Pom. (Luot,). — Tartiainen Artj.,<br />

Mänts. (Reinh. 1850), Lönnr. 1856. — Tarttiain Kärk. (Pelt.). —<br />

Tarlliainen Artj., Mänts. (Reinh. 1850), Lönnr. 1856. — Ukkosen<br />

takiainen Antr. (Reinh. 1850). — Ukon heinä Antr. (Reinh. 1850). —<br />

Ukon leh'et Jääski, Savo (Reinh. 1850). — Ukonlehti Lönnr. 1847. —<br />

Vihnruoho Lönnr. 1866. — Änimen kengä Tunt. 1668. — Äinmenkenyän-juret<br />

Haart. 1759, — Ämmän kengä Haart. 1759. — Ämmänkenijä<br />

h'lor, 1683 ja 1708, — Ämmän kenyäs Palmstr. 1803. — Ämmän<br />

kenkä Renv.G. 1826, Cian. 1829, Schart. 1834, Lönnr. 1847, Turku<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860. — Ämmänkenkä Liinnr. 1866, Maar.<br />

(Taligr.). — Äniniän-känge Haart. 1759.<br />

Lappa minor — Karraborri Gan. 1829. — Korpiohdake Sotk.<br />

(Metsäv.). —Nakkiainen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pienempi takiainen<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Pikkutakiainen Hiit.K.<br />

— Pörriäinen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ramperi Sotk. (Metsäv.).<br />

— Tahkiainen Lönnr.K. (tois.) 1860, Luv. (Herm.). — Takiainen<br />

Knorr. 1833, Karjal. (Lind.), Ruok, (Link.), Jääski, Uukun. (Valle),<br />

Vihti (Wecks,). — Takkiaine Kisko (Valle). — Takkiainen Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Almq. 1890, Ikaal. (Björk.), Sakk. (Hiit.), Kangl.<br />

(Sneck), Loppi (Tikka). — Takkiaspensas Ikaal. (Björk.). — Takkiaspuska<br />

Ikaal. (Björk,). — Tarttiainen Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Askola (Tynni). — Ukonheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ukonlehti<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ukontiipakka Lönnr.K. (tois.) I860. — Ukonyrtti<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vanhapoika Sotk. (Metsäv.). — Wihan<br />

ruoho Turku (Tili. 1683). — Vähä-takiainen Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

— Ämmänkenkä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Lappa nemorosa — Isosiemeninen takiainen Mela K. 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Lehtotakiainen Hiit.K.<br />

Lappa.officinalis —/so takiainen Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Lappa tomentosa — Akantupakki Sievi (Miett.L.). —Hollanti

---

19 t Pentti Si/Zionen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Perlio (Suh.). — Lukinuerkkoinen takiainen Mela K. 1895, 1899 ja<br />

19()(), Kiv. 1912. — Marakatti Utaj. (Metsäv.). — Nakiainen Kartt.<br />

(Suh.), Tuusn. (Häs.). — Nakijaenen Keit., Pielav., Pyhäj., Virt.<br />

(Iluusk.), Kartt. (Suh.). — Nakkiainen Pielav. (lluusk.), Kartt.<br />

(Suh.). — Nakkijaene Keit., Pielav., Pyhäj., Virt. (Huusk.), Maan.<br />

(Hoiv.). — Rnoltin kalaja Oul. (Parv.). — Taarttiainen Oriin. (Link.).<br />

— Taarllinen Orim. (Link.). — Taekiajnen Turku (Till. 1G83). —<br />

Tahkiainen Hauma (Valle). — Takiai Artj. (Hap.). — Takiainen<br />

mh. (Iliit.), Kont. (Metsäv.), Kartt. (Suh.), Vihti (Wecks.). —<br />

Takiaisheinä Sort. (Pes.). Takjane Sauvo (Miett.L.). — Takkiaine<br />

Kisko (Valle). Takkiainen Ikaal. (Björk.), Räis., Sakk. (lliit.),<br />

J.oppi (Tikka), Suon. (YI.). — Takkiaspensas Ikaal. (Björk.). —<br />

Takkiaspiiska Ikaal. (Björk.). — Talitiainen Myrsk., Pukk. (Hagf.),<br />

Orim. (Link.). — Tervaleppä Oul. (Parv.). — Turkin kataja Haapav.<br />

(Metsäv.). — Vkonheinä Impil. (Link.). — Ukonlehli Impil., Sort.<br />

(Link.). — Ukonpuu Rautal. (Pak.). — Ukon takiainen Lönnr.K,<br />

18GÜ ja 18GG.— Ulkomaan kataja Maapav.(Metsäv.). — Ämmän kengä<br />

Turku (Tili. 1G83), Jusl. 1745. — Ämmänkämmen Perho (Suh.). —<br />

Ämmänlehli Lonnr. 18G6.<br />

Larix—Lehtikuus' Keit., Pielav. (liuusk.), Kartt, (Suh.). —<br />

Lehtikuusi Lönnr.K. 18G0 ja 18GG, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

IIook.-Mela 1879, Almq. 1890, Ikaal. (Bjikk.). — Saksankuusi Tyrv.<br />

(Var. 1854), Ikaal. (Björk.). — Saksannäre Lönnr.K (tois.) 1860. —<br />

Ulkomaan kuusi Tuusn. (Häs.). — Ulkomaan näre Eur. 1860. —<br />

Ulkomaan näreh Viip. (Heinh. 1850).<br />

Larix americana — Amerikan lehtikuusi ^lela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900.<br />

Larix europaea — Eurooppalainen lehtikuusi Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. m2. — Lehtikuusi Köpp. 1889, Ign. 1890. —Saksannäre<br />

Köpp. 1889.<br />

Larix leptolepis — Japanilainen lehtikuusi Iliit.K.<br />

Larix sihirica — Siperialainen lehtikuusi Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900, iliit.K. — Siperian lehtikuusi Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Laserpitium latifolium — Karvasruoho Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884. — Leveälehtinen karvasputki<br />

lliiLK. — Leveälehtinen karvasruoho Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Pirunpaska Kosk. 1917.

---

Aniuiles Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 195<br />

Lathraea squainaria — Pähkiiiäsiiomiikkci Mela K. 1895, 1899 ja<br />

190G, Kiv. 1912. — Siioinukka Ueinli. 18r30, Löniir.K. 1860 ja 1800,<br />

Lönnr. 186G, Eur. 1860, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Lathyrus — llernehiä Lolit. (Heiiih. 1850). —lliirenlierne Tiiusn.<br />

(Käs.). — Hiiren näkä Jääski, Häis. (Keinh. 1850). — Hiiren riista<br />

Keur. (Keinh. 1850). — Hiiren risla Keur. (Keinh. 1850).—Jäneksen<br />

nätkijmä Kautal. (Keinh. 1850). Kelta-nätkelmä Loini.<br />

(Keinh. 1850). —Linniinherne Lönnr. 186(). — Maile Lönnr. 1866. —<br />

Maile heinä Mess. (Keinh. 1850). — Maitelieinä Kur. 1860. — Nälkelmä<br />

Eur. 1860, Mela K. 1877 ja 1884. — Nätkimä Kokem. (Keinh.<br />

1850), Eur. 1860. —Nalkin Karkku, Mess., Lai)j)lr., Orini., Teisko<br />

(Keinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr. 1866, Ikaal. (Björk.). — Nätkijmii<br />

Läng., Mess., Tyrv. (Keinh. 1850). —Nälkijmiä .Jämsä (Keinh. 1850).<br />

— Nälkijmä Kokein., Läng., .Mess., Tyrv. (Keinh. 1850), Eur. 1860. —<br />

Virna Karkku, Loht, (Keinh. 1850), I.önnr. 1866. — Virna-herneliiä<br />

Loht. (Keinh. 1850). — Virne Loht. (Keinh. 1850). — Virvei Kauma<br />

(Keinli. 1850). — Virueli Eur. 1860. —Virvilä Kauma (Keinh. 1850).<br />

— Voi heinä Keinh. 1850.<br />

Lathyrus aphaca — Korvanätkelmä Mela'K. 1906.<br />

Lathyrus maritimus — Merinäikelmä Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Merinäikin I.önnr.K. 1866. —Ranlanälkin Lönnr.K.<br />

1860, Lönnr. 1866.<br />

Lathyrus montanus Sijijläinen linniinherne Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Lathyrus niger — Musia linnnnherne Lönnr.K. 1860 ja 186(),<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Lathyrus odoratus — Hajuherne lliit. K. —• Tiioksiiherne Lönnr.<br />

1866, Almq. 1890, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Lathyrus paluster — Aronätkin Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Keltanätkelmä<br />

Eur. 18()(). — Siionälkelmä Mela K. 1895, 1899 ja 190(),<br />

Kiv. 1912.<br />

Lathyrus pratensis Harakan rista Kuov. (Miett.L.). — Harakanrisla<br />

Kuov. (Miett.L.). — Herneheinä Pieks. (Borg). — Hiirehernes<br />

Artj. (Kaj).). — Hiirenherne Lönnr.K. (tois.). 1860, Orini.<br />

(Link.), Antr. (Porkka), Kist. (Silt.), Kärk. (Pelt.), Kisko (Valle). —<br />

Hiirennäkä Lönnr.K. (tois.) 1860, Kuok. (Link.), Antr. (Porkka),<br />

Käis. (Iliit.). — Hiirennälkä Sakk. (lliit.). — Hiirennälkiä Sakk.

---

196 Pentti Sn/jo/je/j, Siionialaisel kasvinniinet.<br />

(I liit.). — Iliirenpapii Punkal, (Sim.). Kisko (Valle). — lliirenriista<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —Hiiren rista Ruov. (Mieti.L.). — Jäneksenkäpälä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Jäneksen-nätkin Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. —Jäniksennätkin Lönnr. 1866.<br />

Keltaanen hiirenhernet Kur. (Oland.). — Keltainen hiirenhe ne<br />

Kirvu (Cant.), I laapav. (Metsäv.), Jämsä (Pack.), Oul. (Parv.), Kartt.<br />

(Suli.), Rautal. (Pak.). — Keltainen hiirenrista Kauliaj. (Oland.). —<br />

Keltainen sirkanristo Tamj). (I.aht.). — Keitain hiirenheinä Kärk.<br />

(Pelt.). —- Keltanen hiirenherne Kont. (Metsäv.), Konn. (Pynn.). —<br />

Keltanätkelmä Eur. 1860, Lönnr. 1866, Akaa (Suh.). — Keltanätkin<br />

Tyrv. (Var. 1854), Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Keltanätki]<br />

Pa(l.(Böök), Kuhm.(nag.).— Kellainrulä Rauma (Valle).—Koeranherne<br />

Keit. (Huusk.). — Kuninkaankäpälä Kont. (Metsäv.). — Kurenpapii<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Linmmherne Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Iitti (I.uot.). — Maile l.önnr.K. (tois.) 1860.<br />

Niittijliaminko Kuort. (Miett.L.).—Niittijnäikelmä Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. - Nurminätkin Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, .Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. —Näkkimä Orim. (Parv.).<br />

— Nätin ruoho Turku (Tili. 1683). — Nätinruoho Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. — Nätkelmä Almq. 1890, Keit. (Huusk.), Suon. (YI.), Askola<br />

(Tynni). — Nätkimä Lönnr.K. (tois.) \mO. — Mätkin Renv.G. 1826,<br />

Kling. 1857, Lönnr.K. (tois.) 1860, Orim. (Link.), Akaa, Kangl.<br />

(Suh.). — NätkijnUi Lönnr.K. (tois.) 1860, Kuhmal. (Salm.). — Nätkijvä<br />

Sahal. (Saar., Sain.). — Nälkäin Askola (Tynni). — Rolannälkä<br />

Uusik. (Paulah.). — Suulelusheinä Impil. (Link.). — Teekasvi Askola<br />

(Tynni). — Ukonkukka Suon. (YI.). — Virne Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Virveli Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Virvilä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Voiheinä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Lathyrus sativus — Peltonätkelmä Mela K. 1906.<br />

Lathyrus silvester — Keltanätkelmä Eur. 1860. — Kurenherne<br />

Rais, (lint.).—Metsänätkelmä Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

~ Melsänätkin Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Nätkin<br />

Ylöj. (Hela).<br />

Lathyrus tuberosus— Mukulanätkelmä Mela K. 1906.— Syyläinen<br />

linmmherne Lönnr.K. 1860 ja 1866, And.-Salon. 1870 ja 1876.<br />

Lathyrus vernus — Keväinen linmmherne Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1900, Kiv. 1912. — Kurjenheinä<br />

Suon. (YI.). — Kurjenherne Rist. (SilL). —Kurjenkukka Kulun.

---

Annales Bolanici Socictalis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 197<br />

(Ilag.). — Linnun herne Turku (Till. 1G83). — Linnunherne Rais.<br />

(Iliit.). — Tikanpalko Sabal. (Björk.). — Toiicomettisen rawindo<br />

Turku (Till. 1G83), Jus!. 1745. — Toiiko-mettisen ravinio Heinli.<br />

1850.<br />

Laurus — Laabcerinpmi Flor. 1708. — Laarherinpim Flor. 1683.<br />

Laurus cainphora — Camjeriii Gan. 1788. —Kumjerlli Gan. 1829.<br />

— Kamjerttipmi Alniq. 1890.<br />

Laurus nobilis — Laaker' Kartt. (Suli.). — Laakeri Löunr. 1817,<br />

Almq. 1890, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Oul. (Parv.). —<br />

Laakeripuu Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Elf. 1896 ja 1921. —<br />

Laberinpiiii Tunt. 1668.<br />

Lavandula — Lanenduli Tunt. 1668.<br />

Lavandula spica —Lawendeli (ian. 1788. —Laventeli Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Mela K. 1906, Elf. 1921. —<br />

TähkälauenMi Iliit.K.<br />

Lavatera arborea — Puumainen lauaieera 1 liit.K.<br />

Lavatera thuringiaca — Tijijrinkiläinen lauaieera Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906.<br />

Lavatera trimestris — Malopemainen lauaieera Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906. — Poppeliruusu Sahal. (Saar.). — Takrunsi Karjal.<br />

(Lind.).<br />

Lecanora aurantiaca — Sahwan hapen l^ur. 1860. — Salauan<br />

hijöiij Eur. 1860.<br />

Lecanora esculenta — Mannajäkälä Lönnr. 1866, Mela Kp. 1895,<br />

1899 ja 1906. — Vuorenkukka Lönnr. 1866.<br />

Lecanora subfusca — Rahkajäkälä Lönnr. 18()6.<br />

Lecanora tartarea — Vuoren kukkanen Kur. 1860.<br />

Ledum palustre — Canerua nauan J.aih. (Stierw. 1755). — llaisukanerua<br />

Teuva (Hiippi), Et.Pohj. (Seppä). — Ilajukanerua Isok.<br />

(iMiett.L.), Kauliaj., Kur. (Oland.). — Kanerua Isok., Loht., Oulu,<br />

Viip. (Heinh. 1850), Köpp. 1888, Hov. (Iliit.), Ii, Tyrn. (Metsäv.).<br />

Kuolaj., Kuus. (Pes.), Sod. (Vest.), Hail., Tyrn., Ylist. (Miett.L.),<br />

Kitt, (llust.). — Kanervainen Loht. (Heinh. 1850). — Kanirikku<br />

Lönnr.K. (tois.) I860, Lönnr. 1866, Köpp. 1888. — Kanirikko Kur.<br />

I860. — Kanirikkoja Simo, Toru. (Heinh. 1850). — Klunsiu Lapinm.<br />

(Heinh. 1850), Eur. 1860. — Korpikanerua Kuolaj., Kuus. (Pes.). —<br />

Lunsio Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpj). 1888. — Neuakanarua Perho<br />

(^nh.). — Neva kanerva Uvl. IHliH.—Neuakanerua Cran. 1788, Henv.G.

---

198 Pentti Siz/io/ien, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

1826, Lönnr.K. (tois.) 1800, Eur. 1860, Köpp. 1888, Kur. (Paulah.),<br />

Isok., Peräs., Sievi (Miett.L.). —Nevarahka Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Närle Tuusn. (Räs.).<br />

Pursu Sehr. 1637, Renv.(i. 1826, Kur. 1860, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, Almq. 1890, Ign. 1890, Suon. (YI.),<br />

Askola (Tynni). — Rautapursu Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr, 186(5. —•<br />

Rauta pursuja Savo (Reinli. 1850). — Rämekanerva Utaj., Tyrn.<br />

(Metsäv.). — Sianpursu Sahal. (Saar.). — Suenpursu Kemi (Rant.),<br />

l^ov.(I Uit.). — Suo-canerva Maart. 1759. — Suokanarva Keit., Pielav.<br />

(lluusk.), Tohm. (llak.), Kont. (Metsäv.), Maan. (Roiv.), Rist.<br />

(Silt.), Perho, Kartt. (Suh.), Kang., Lemi, Virt. (Valle). — Suokanarvo<br />

Miin. (Valle). — Suo kanerva Palmstr. 1803, Renv.Cr. 1823 ja<br />

1826, Hei. 1838, Ii, Lauk., Loht., Mänts., Nurmij,, Orim., Piel.,<br />

Siik. (Reinh. 1850). — Suokanerva (ran. 1788, Lönnr. 1856, I.önnr.K.<br />

(tois.) 1860, Kur. 1860, Lönnr. 1866, Köpp. 1888, Pielav. (lluusk.),<br />

l\uok. (Link.), Virt. (l.uot.), Konn. (Pynn.), Ker., Rantas. (Salov.),<br />

Pieks. (Borg), Kirvu (Cant.), Rais., Sakk., Vuoks. (Uiit.), Kivenn.<br />

(Järvi), Utaj. (Korh., Metsäv.), Puoi., Ristij., Sotk. (Kyyhk.),<br />

Et.Pohj. (Juslin), Orim. (Link.), Ii, (Metsäv.), Antr. (Porkka),<br />

Oul. (Parv., Metsäv.), Maan. (Roiv.), Kivenn. (Silt.), Kartt. (Suli.),<br />

Rants. (Tuokk.), Uukun. (Valle), Jaakk. (Salm.), Rautal. (Pak.),<br />

Kemi (Rant.). — Siiokaneriua Knorr. 1833. — Suokaneruo Sotk.<br />

(Metsäv.). — Suokursu Lönnr.K. (tois.) 18()0. — Suon kanenxi<br />

Karst., Kuop., Viip. (Reinh. 1850). Suon kursu Jämsä, Jyv.<br />

(Reinh. 1850). —i'uon />urs«Turku (Till. 1683), I laart. 1759, Palmstr,<br />

1803, Renv.G. 1826, Hel. 1838, Jämsä, Läng., Rauma, Ruov.,<br />

Sääksm., Tyrv., Usk. (Reinh. 1850), Klmg. 1857.—Suonpursu llcW,<br />

1773, Park. (Paas.), Kauhaj. (Oland.). — Suopassu Köpp. 1888.<br />

— Suopurs Lohja (Ileinr. 1766). — Suopursu Jusl. 1745, Tyrv,<br />

(Var. 1854), Lönnr. 1856, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Kur. 1860, Lönnr. 1866, Elf. 1896, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912, Ikaal. (Björk.), Kuhnu<br />

(Ilag.), Karjal. (Lind.), Orim. (Parv.), Loppi (Tikka), Vihti (Weeks.),<br />

Suon. (YI.), Kärk. (Pelt.), Askola (Tynni). — Suopursula Orinu<br />

(Link.). — Suopursulankukka Artj. (Rap.). — Suovarpu Ahvenj,<br />

(Valle). — Valkea kanerva Maapav. (Metsäv.), Vihanti (Miett.). —<br />

Valkokanerva Rautio (Miett.L.).<br />

Leersia oryzoides — IJukanriisi lliit.K. — llukkariisi Mela K.<br />

1899 ja 1906.

---

Aniiales Botanici Societatis Vanamo. Toin. 7. N:o 1. 199<br />

Lemna — Laiias Heinli. 1850. —Lirnaska Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Almq. 1890. — Liiteri Uusik. (Paulali.). — Pikku litukka Heinli.<br />

1850. — Raaita Et.Pohj. (Seppä). — Sorsan leipä Heinh. 1850. — Sorsanleipü<br />

Lönnr. 18()r). — Suorsan leipä Renv.(i. 1826. -- Suorsanleipä<br />

Jusl. 1745. — Veden märkä Heinh. 1850. — Veden visa Reinh.<br />

1850. — Vedenvisa Jusl. 1745, Lönnr. 18r)(). — Vercnherelma Orini.<br />

(Link.). — Vesi-herne Heinh. 1850. — Vesiherne Lönnr. 180(5. —<br />

Ves-raani Sakk. (Heinh. 1850).<br />

Lemna gibba —• Kupu-limaska Lönnr. 1860. — Kupuliniaska<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Hiit.K. — Suorsan leipä Palmstr. 1807.<br />

Lemna minor — Pikkulimaska Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Suorsan leipä Turku (Till. 1683), Palmstr. 1807. — Suorsanleipä<br />

Jusl. 1745. — Weden wisa Turku (Till. 1683). — Vedenvisa<br />

Jusl. 1745. — Vähälirnaska Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Lemna polyrrhiza — Isolimaska Lönnr.K. 1860 ja 1866, I.öunr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —Laava Euraj. (Heinh.<br />

1850). — Lanas Heinh. 1850, Lönnr. 1866. — Limma Säkkij., Viip.<br />

(Heinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr. 1866. —Monijuurinen isolimaska<br />

Hiit.K. — Pikku litukka Heinh. 1850. — Pikkulilukka Eur. 1860. —<br />

Sorsan leipä Heinh. 1850, Eur. 1860. — Suorsan leipä Palmstr. 1807,<br />

Km. 1860. — Veden märkä Heinh. 1850, Vait. 1860. — Veden visa<br />

Heinh. 1850, Eur. 1860. — Vesi-herne Heinh. 1850. — Vesiherne<br />

Eur. 1860. — Vesiraani Eur. 1860. — Ves-raani Sakk. (Heinh. 1850).<br />

— Visa Lönnr. 1866.<br />

Lemna trisulca — Kokamus Lönnr.K. (tois.) 1860. — Laava<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. - Lanas Lönnr.K. (tois.) 1860. — Limma<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pikku litukka Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

nistilimaska I.önnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Sorsanleipä Lönnr.K. (tois.) 1860. ~<br />

Suorsan leipä Palmstr. 18()7. — Vedenkukostus Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Vedenmärkä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vedenvisa Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Vesiherne Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vesiraani Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860.<br />

Lenzitina sepiaria — Aidaskääpä Liro 1917.<br />

Leontodon — Ilarakanruoho Henv.G. 1826, Lönnr, 1866. — Juhanneksen<br />

kukkainen Henv.G. 1823. — Juhannus-kukka Henv.G.<br />

1823. — Maitiainen Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892,

---

200 Pentu Suhonen, Suomalaiset kasviniiiniet.<br />

1897 ja 1900. — Mailokukka Löniir. 186G. — Virniajmiri Lönnr.<br />

186(3. — Voi kukka Simo (Reinh. hSfiO).<br />

Leoiitotlon autumnalis — Erokiikka Jämsä (Pack.). — Ilyljälijnkukka<br />

Saha!. (Sain.). — Keltakukka Sakk. (Miit.), Keit., Pielav.<br />

(Iluusk.), Ruok. (Link.), Sotk., Utaj. (Metsäv.), Maan. (Roiv.),-<br />

Kauhaj., Kur. (Oland.). — Mail' heinä Rais. (Iliit.). — Maitoheinä<br />

Sakk. (lliit.), Rist. (Silt.). — Sijijsrnaitiainen Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Sijysmaitikka Kiv. 1912. —<br />

Siiys-voikukka Tyrv. (Var. 1854), Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Voikukka Utaj. (Metsäv.), Kur. (Oland.), Sakk. (Hiit.). —<br />

Voikukkain Orim. (Link.).<br />

Leontodon hispidus — Kankeakarvainen mailiainen Mela K. 1895,<br />

1899 ja 190(). — Kankeakarvainen maitikka Kiv. 1912. — Kesä-voikukka<br />

l.önnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Leonturiis cardiaca — Ahdepellava Palmstr. 1801, Lönnr. K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Haiseva nukulainen Renv.G. 1823. —<br />

Haisunukulainen Lönnr.K. (tois.) I860. —Nukula Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Kiv. 1912. — Silalainen<br />

Jvönnr.K. (tois.) 1860. —Sijdämen vahvistus ijrti Turku (Tili. 1683). —<br />

Sydämen vahvistus ijrlli Jusl. 1745. — Sijdämen-vahvistus-i)rtii<br />

l^almstr, 1804. — Sijdämen-ijrtti Lönnr. 1866, — Sijdänunen-vahvislns<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ulkomaanviholainen Tuusn. (Räs.). — Yleinen<br />

nukula Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Lepidium — Krassi Mela K. 1877 ja 1884, .Mela Kj). 1884, 1892,<br />

1897 ja ]m).—Nousuruoho Lönnr. imC). — Raunukka Lönnr. 1866.<br />

Lepidium campestre — Ahde krassi Reinh. 1850. — Kenttäkrassi<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Maan nousemisen ruoho<br />

lUMuh. 1850.<br />

Lepidium densiflorum — Tiheäkukkainen krassi Miit.K.<br />

Lepidium draba — Kynsimökrassi Mela K. 1906.<br />

Lepidium latifolium — Leveälehtinen krassi Me\'ä K. 1906,<br />

Lepidium neglectum — Amerikkalainen krassi Hiit,K.<br />

Lepidium perfoliatum -- Sepivä krassi Mela K. 1906.<br />

Lepidium ramosissimum — liunsashaarainen krassi Miit.K.<br />

Lepidium ruderale — Katu-krassi Palmstr. 1807. — Katukrassi<br />

Lönnr.K, (tois.) 1860, Lönnr. 1866, — Maan-nousema Lönnr,K.<br />

(tois,) 1860. —Maan nouseman ruoho Palmstr. 1807, Viip. (Reinh.<br />

1850), Eur, 1860, —Maan-nouseman-ruoho Renv.G, 1823, —Maan-

---

Aniiales Botanici Societatis Vanamo. Toin. 7. N:o 1. 201<br />

nousenianriiolio Lönnr. 18G6. — Maan nouseniiscnrnoho Turku (Till.<br />

1683). — Maannoiisemisenruoho Jusl. 1745. —Nousuriwho Lönnr.K.<br />

18G0 ja 1806. — Piliakrassi .Alela K. 1895, 1899 ja 1906, xMela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900, Kiv. m2. — Rassi Lapptr., Pirkk. (Heinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Orim. (Reinli. 1850, Link.). — Rauiuikka<br />

Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. i:<br />

Lepidiurn sativum — Krassi I^^lf. 1896. — Riiokakrassi Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906. — Tarhakrassi Iliit.K.<br />

Lepidiurn virginicum — Vinjiiiian krassi Mela K. 1906. > •<br />

Lepidodcndroii — Siiomupuii Mela K}). 1892 ja 1897.<br />

Lepiotii excoriata — Ilieno iikonsieni Sael. 1907. — Pcltosieni<br />

Ign. 1890.<br />

Lepiota procera — Korkea iikonsieni Sael. 1907, — Ukonsicni<br />

Ign. 1890.<br />

Lepturus filiforiuis — Ilenlo kijijnlälikä Iliit.K. — Koheneva<br />

kyijntähkä Mela K. 1895, 1899 ja lim. — Kijijniälikä Melu K. 1877 ja<br />

1881, Lönnr. 1866.<br />

Leskeä —Leskensanmuü Lönnr .K. 1860.<br />

Leucobryum — Sinisammal Lönnr.K. 1860.<br />

Leueodon — Oravisammal Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Leucojum aestivum — Kesäinen liunipisara Iliit.K.<br />

Leucojuni Vernum — Keväinen liunipisara Iliit.K. — Kevätkello<br />

Mela K. 1906. — Liimiciickainen Turku (Till. 1683). — Lumikello<br />

Mela Kp. 1881, 1892, 1897 ja \m). — Liunipisara Lönnr. 1866.<br />

Levisticum officinale — Liberstiekii Turku (Tili. 1683), Jusl.<br />

1715. —Lieslikka Lönnr. 1866. —Liiperistikka Uistij. (Kyyhk.). —<br />

Liipcrlikka Sotk. (Metsäv.). —• Liipesiikka Orini. (Link., Parv.),<br />

Loppi (Tikka), Vihti (Wecks.). — Liiverstikku Gan. 1829. — Liperi<br />

Huov. (Hela). — Liperistikka Kartt. (Suh.), Rautal. (Pak.). —<br />

Liperislikku Keit., Pielav. (Muusk.), Kartt. (Suli.). — Lipestijkki<br />

Suon. (YI.). — Lipistikku Kauhaj. (Oland.). — Lipislijkki Kur.<br />

(Paulah.), Karv. (Sarv.), Et.Pohj. (Seppä), Peräs. (Miett.L.), Kauhaj.<br />

{0\nm\.). — Lipstikka Ylöj. (Hela). — Liverislikkii Kartt. (Suh.).<br />

— Liverstikku Perho (Suh.). — Liriverstikkii Gan. 1829. — Liustökki<br />

Park. (Paas.). — Rolxtotiperi Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Lil)anotis montana — Iliriven juuri Turku (Tili. 1()83). — Karvainen<br />

peuranjuuri Iliit.K. — Peuranjuiiri Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1881. — Porkkana Lönnr.K. (tois.)

---

201 Pentti Sii/io/ie/i, Suomalaiset kasviiminiet.<br />

1800. — Vuori-peuraniiiiiri Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Lichenes — Jäkälä Löimr.K. (tois.) 18G0, Lönnr. 1866. — Karnni<br />

Reinh. \H50.—Karve Virol. (Reinh. 1850), Löiinr.K. (tois.) 1860. —<br />

Karpeita (kiveiikarpeita, puunkarpeita) Sakk. (Hiit.). — Kiven<br />

Hera Rautal., Jämsä (Reinli. 1850), Eur. 1860. —Kiventiera Lönnr.<br />

1866. — Kiventieru Lönnr. 1866. — Kiventiira Eur. 1860, Lönnr.<br />

1866. —Kivenliura Tyrv. (Var. 1854), Lönnr. 1866. —Kiven tassu Eur.<br />

1860. — Maan keuhkoja Jämsä (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Ohanto<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Rämmäle Lönnr.K. (tois.) 1860. ~ Tiera<br />

Rautal., Jämsä (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tiira Loht.,<br />

Pirkk. (lU'inh. 1850). — Violihapen Lönnr. 1866. — Vuorenvaate<br />

Eur. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Ligularia sibirica — Nauhus Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

— Siperian nauhus Mela K. 1906.<br />

Ligustrurn vulgare — Liperi Loht., Rauma (Reinh. 1850), hLur.<br />

I860. — Tijrnäpensas Mela K. 1906.<br />

Lilium — Ci/cAamcn Flor. 1683 ja 1708.<br />

Lilium bulbiferum — Keisarikruunu Hook.-Mela 1879. — Keisarinkruunu<br />

Hiit.K., Teisko (Kat.), Karjal. (Lind.), Sahal. (Saar.),<br />

Akaa (Suh.). — Keisarinrintakukka Ilaapav. (Metsäv.). — Keisarinruunu<br />

Utaj., Tyrn. (Metsäv.), Oul. (Parv.), Kartt. (Suh.). — Lilia<br />

Sehr. 1637. —Lilja IIook.-Mela 1879, Almq. 1890, Elf. 1921, Keit.,<br />

Pielav. (Huusk.). — Linja Haapav. (Metsäv.), Keit., Pielav.(Iluusk.).<br />

— Nokanlahriainen Rauma(Valle). — Ruskolilja Lönnr. 1866, MelaK.<br />

1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890,<br />

Kiv. 1912.<br />

Lilium candiduni — Valkealilja I.önnr. 1866, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900. — Valkolilja Miit.K,<br />

Lilium croceum — Sahramililja Miit.K.<br />

Lilium martagon —Martagon lilja Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900, Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Tiikerililja liook.-Mela 1879.<br />

— Turkinlilja Lönnr. 1866.<br />

Lilium tigrinum — Tiikerililja Hiit.K.<br />

Limosella aquatica — Muta-yrtti Lönnr. 1866. — Mutaijrtii<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Suoyrtti Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Linaria — Kannusruoho Lönnr. 1866.<br />

Linaria bipartita — Tarhakannusruoho Mela K. 1906,

---

Annales.Botaiiici Socielatis Vanamo. 'I'om, 7. N:o 1. 203<br />

Linaria - cymbalaria — Mumtinkhlinen kilkkaruoho Hiit.K. —<br />

Miirattilehtinen kannusriioho Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Linaria elatine — Keiholehtinen nieliiknkka Hiit.K. — Keiholelüikaimiisriwho<br />

Mela K. 1899 ja 190Ü.<br />

Linaria genistifolia — Väriherneenlehtinen kannusruoho Hiit.K.<br />

Linaria minor — Coirun pään ijrti Turku (Till. 1083).— Koiranpüän-ijrtti<br />

Lönnr.K..(tois.) 1860. —Pieni kannusruoho Mcla K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. ~ Pikkukidakki Hiit.K. — Wasickan nenä<br />

Turku (Till. 1683). — Vasikan-ijrlti Lonnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

18GÖ. — Vähä-kannusruoho Lönnr.K, 1860 ja 1866.<br />

Linaria spuria — Puikealehiinen kannusruoho Mela K. 1899 ja<br />

1906. — Puikealehiinen nielukukka Hiit.K.<br />

Linaria striata —Juovikas kannusruoho Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Linaria supina —Rento kannusruoho Mela K. 1906.<br />

Linaria vulgaris — Ahdehpellava Haart. 1759, Hell. 1773. — Ahde<br />

pellava Turku (Till. 1683). — Ahdepellava .lusl. 1745, Palmstr. 1804,<br />

Reinlv. 1850, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — A/uiefpellaua<br />

Henv.Ci. 1823, Knorr. 1833. — Hammasruoho Kangl. (Suh.).<br />

— Iso kannusruoho Lönnr.K. 1860 ja 1866; Mela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900. — Juhannuskukka Mäntyh. (Luot.). — Juhannuskijnililä<br />

Haapav. (Metsäv.). — Kalmankukka Pälk. (Välim.). — Kannus ruoho<br />

Hei. mn. —Kannusruoho Hook.-Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

-Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Loppi (Tikka). — Kartanovahti<br />

Kauhaj. (Miett.L.). —Kartanoäijä Peräs. (Miett.L.).<br />

Keisarinkruunu Teuva (Kiippi), Iitti (Luot.). — Keisarinkyntteli<br />

Virt. (Luot.). — Keisarin kynttilä Isok., Ves., Ylist. (Miett.L.). —<br />

Keisarinkgnltilä -Tamp. (Laur.), Sotk. (Metsäv.), Pirkk. (Sneck),<br />

Rants. (Tuokk.), Tuusn. (Häs.). — Keisarin pellava Park., Ruov.<br />

(Miett.L.). — Keisarinpellava Kauhaj. (Oland.). — Keisarinporiaat<br />

Sotk. (Kyyhk.). — Kissanhäntä Kiikala (Luot.). — Koiranhäntä<br />

Orini. (Link.). — Kuivaluuvaloheinä Uusik. (Paulah.). —. Kukonkannusheinä<br />

Orim. (Link.). — KuninkaankijntleV Pielav. (Huusk.),<br />

Kartt. (Suh.). —Kuninkaan kijntleli Kiur. (Miett.L.). - Kuninkaankyntteli<br />

Kartt. (Suh.), Virt. (Valle).. — Kuninkaankijnttilä Kuop.<br />

(Luot.), Konn. (Pynn.). — Kuninkahankijnttilä Kort. (.luslin). —<br />

Kupparinkruunu Per. (Luot.). — Kijnttiläheinä .lämsä (Pack.). —<br />

Kijnttiläkruunu Tamp. (Laht.). — Kijntliläkukka Jämsä (Luot.). —<br />

Kijnttilänkukka Suod. (Mielt.L.).

---

201 Pentti Sii/io/ie/i, Suomalaiset kasviiminiet.<br />

Luuvnlolieinii Sakk. (lliit,). — Luuvalo-heinä Lönrir.K. (tois.<br />

IHOO. — Luuimloheinä Antr., Jääski, Sakk. (Heinh. 1850), Sakk.<br />

(Iliit.), Muol. (Luot.). —Luuvalokukka Sakk. (Miit.). — Saksanpellava<br />

Kauhaj. (Oland.). — Sum hammas l^ur. IHGO. — Sianhammas<br />

Lönnr. 18G6. — Sianhammas-heinä Lönnr.K. (tois.) ISüO. — Sijan<br />

hammas heinä Jääski (Heinh. 1850). — Sikaheinä Uukun. (Valle). —<br />

Tormahaitu Kur. (Paulah.). — Tuhatlähti Alat. (Miett.L.). — Vanhanpiian<br />

kukka Jal. (Miett.L.). — Vaunukukka Ruov. (Mictt.L.). —<br />

Voiheinä Sakk. (Hiit.). — Yleinen kannusruoho Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Äitipuolen kukka Karij. (Miett.L.).<br />

Linnaea borealis — Harakankello Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpj).<br />

1888. — Iliirenkello Park. (Paas.). — Hillikkö Pad. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Köpp. 1888—HivelheinäX. Karj.<br />

(Liro). — Iliuellijsheinä V. Karj. (Liro). — Iivana ruoho Laih. (Sticrw.<br />

1755). —Jäsenheinä Kuhni. (Mag.). —Kiimaruoho Kuhm. (Ilag.). —<br />

Kirki Renv.(i. 1823, Reinh. 1850, Köpp. mS.—Kirki ruoho Reinh.<br />

18.50, l.önnr.K. (tois.) 1860. — Kirkiruoho Renv.G. 1823, Hei. 1838,<br />

Kur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kirokukka Vesil.<br />

(Luot.). — Kurjenmäikin Akaa (Hellst.).<br />

Lemmeruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Linea Kartt. (Suh.). —<br />

Lineea Kuhmal. (Salin.).—Linjakukka Ii (Metsäv.).—Linnauxen<br />

cucka Maart. 1759. — Linneus Lönnr. 1866. —Luikero Kcit. (Iluusk.).<br />

— Luoma ruoho Reinh. 1850. — Luomaruoho Kur. 1860, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. —Luuvalo heinä LIel. 1838. —Luuvaloheinä Renv.G. 1823,<br />

Lönnr. 1847, Keit. (Muusk.). — Luuualonruoho Vihanti (Miett.L.).<br />

— Luuvalo ruoho Ilel, 1838. —Luuvaloruoho Utaj. (Metsäv.). —Luuvanan<br />

ruoho Vihanti (Miett.L.). — Luuvananruoho Rants. (Tuokk.).<br />

— Luuvana-ruoho Renv.G. 1823. — Luuvanoruoho Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. —Luuvaron ruoho Köpp. 1888. —Nariheinä Pad. (Böök). —<br />

Nariruoho lliit.K. — Nivelheinä Saar. (Juslin). — Pohjan vanamo<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Po/j/o/«/? vanamo I liit.K. —<br />

liamha ruoho Haart. 1759, Hel. 1838. — Rampaheinä Pieks. (Juslin).<br />

— Ramparuaho Rauma (Valle). — Rampa ruoho Hauho, Holl.,<br />

Jämsä, ILiapaj., Loht., Tamp. (Reinh. 1850), Elmg. 1857.—Rampa-<br />

-ruoho Renv.G. 1826.—Ramparuoho Lönnr. 1817, Eur. 1860, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Jämsä (Pack.), Sahal. (Sain.), Perho (Suh.), Pälk. (Väiim.),<br />

Punkal. (Jaakk.). — Rampimaruoho Suon. (YI.), Kuort., Ylist.<br />

(Miett.L.). — Rämpine Lönnr.K. (tois.) 1860. —Ramponruoho Kust.

---

Aiinalcs Botanici Socielatis Vanamo. Tom. 7. N:() I. 205<br />

(Luot.). - Reueiü' heinä Ileinj. (Heinh. 1850). — Rämpimäkukka<br />

Lap. (MieU.L.).<br />

Sirckiiiseii kellol llaart. 1759. — Sirkkusen kello Eur. 1860. —<br />

Sirkkiisenkello Lönnr. 1817, Eur. 1800, Lönur. 1866. — Sirkuisen<br />

kello Renv.Ci. 1826, Heinh. 1850. -- Sirkiinkello Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Salial. (llela), Aitol. (Nym.). — Sokerimarjankukkain Nast.<br />

(Järvi). — Siion'lieinü Oriin. (Link.). — Suoniheinä Orim. (Link.),<br />

Kärk. (Pelt.). — Suonirnoho Orim. (Link.). — Siionirmiho Askola<br />

(Tynni). — Tijräheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, - Tyrä ruoho Palmstr.<br />

1803, Renv.G. 1823 ja 1826, Rist. (Reinh . 1850), — Tyrä-ruoho<br />

Knorr. 1833. — Tijräruoho llel. 1838, Lönnr. 1847, Eur. 1860.<br />

Uuvana Renv.G. 1826, Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. —<br />

Uuvana kukka Hei. 1838. — Uuvana-kukka Renv.G. 1826. — Uuvana<br />

ruoho Renv.G. 1826, Hei. 1838, Kalaj.(Reinh. 1850) — Uuvana ruohot<br />

Kalaj.(Kalm. 1754). — Uiuana Haart. 1759. — VaUnakukka Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Eur. 1860. - Vo/uM/f« Akaa (Hellst.).—Vana Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Vanamo Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Köpp.<br />

1888, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. —<br />

Varsankavio Tyrv. (Var. 1854). — Venykeheinä Lönnr. 1866. —<br />

Venymäheinä Konn. (Pynn.). — Venynuiheinä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Eur. 1860, Lönnr. 1866, Pait. (Kyyhk.). — Vennäysheinä<br />

Rautal. (Pak.).—Virma Räis. (Reinh. 1850).— Virmaheinä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Virmaruoho Eur. 1860. — Viruma Räis. (Reinh. 1850).<br />

— Virumaheinä Nyi. 1852, Lip. (Luot.), Sääin. (Salov.). — Virunta<br />

heinä Heinj. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) I860.<br />

Linum catharticum — Ahopellava Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Kitkopellava Renv.G. 1823, Eur. 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Kilkopellavas Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kitu pellava<br />

Haart. 1759. — Kitupellava Lönnr. 1866. — Kitu-pellavas Jusl.<br />

1745. — Kitupellavas Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kitveli<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Nälkä pellava Hei. 1838. - Nälkä-pellava<br />

Haart. 1759, Palmstr. 1805, Renv.G. 1826, Reinh. 1850, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Nälkäpellava Eur. 1860. — Nälkä pellavas Jusl. 1745.<br />

— Pellava Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Sian pellava Renv.G. 1826,<br />

Hei. 1838. — Sianpellava Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Sijan<br />

pellava Lapptr. (Reinh. 1850), Eur. 1860.<br />

Linum fatua — Kolmikko-hamppu Renv.G. 1823. — Kolmikkopellava<br />

Renv.G. 1823.

---

206 Pentu Suhonen, Suomalaiset kasviiinimet.<br />

Linum grandiflorum — Tarhapellava Iliit.K.<br />

Linum usitatissimura — Kitko-pellaua Ileinli. 1800. — Liina<br />

Karjal. (Lind.), Viliti (Wecks.). —Lina[t] Agr. 1551. —Möniviiotinen<br />

pellava Elf. 1896. — Pellaitli Hauiio (Relnh. 1850). — Pellava Tunt.<br />

1668, Turku (Tili. 1683), Jusl. 1745, Renv.G. 1826, Gan. 1829, Ilel.<br />

1838, Lönnr. 1847, Ruov. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Ahlq.<br />

1866, Ilook.-Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1877, 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Gen. 1881 ja 1885, Almq. 1890, Elf. 1896, Axn.<br />

1902, Elf. 1921, Kirvu (Cant.), Pielav. (Huusk.), V.Karj. (Liro),<br />

Orim. (Parv.), Rist. (Silt.), Perho (Suh.), Loppi (Tikka), Vihti<br />

(Wecks.), Suon. (YI.), Kärk. (Pelt.). — Pellavainen Sehr. 1637, Viip.<br />

(Reinh. 1850), Gen. 1881 ja 1885, Kurikka (Paulah.). — Pellavais<br />

Laih. (Stierw. 1755). — Pellavas Hel. 1838, Ahlq. 1866, Keit., Pielav.<br />

(Huusk.), Maan. (Roiv.), Keit. (Saast.), Kartt. (Suh.), Ahvenj,,<br />

Virt. (Valle). — Pellawas Vir. 1827, Lönnr. 1847. — Pellavaittia<br />

Läng. (Reinh. 1850). — Pellavii Sakk. (Iliit.). — Pellovas Rais.<br />

(Hiit.). — Peltopellava Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Hedelmä: sylkyjä Ruov. (Reinh. 1850), kiilkkiija Raunia (Reinh.<br />

1850), kästöjä Valkj. (Reinh. 1850).<br />

Listera — Kaksikko Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mehi Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Listera cordata —Herttakaksikko Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, MelaK. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. m2.—0ravanmarja\Amnr.K.<br />

(tois.) I860.<br />

Listera ovata—Soikkokaksikko Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Lithospermum arvense — Kivisiernen Lönnr. 1866. — Kiivitaiidin<br />

siemen Turku (Tili, 1683). — Kivilaudin-siemen Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. —Kiviiaiidinsiemen Jusl. 1745. — Minkkikukka Haapav.<br />

(Metsäv.). — Murrenioho Lönnr. 1866. — Pellon rusojuiiri Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —Puna juuri Eur. — Punajuuri<br />

Lönnr. 1866, Orim. (Link.). —Punajuuri heinä Hein. (Reinh. 1850).<br />

— Rakkokivenmarja Lönnr.K. (tois.) 1860. — Rotanpaskaheinä<br />

Pielav. (Huusk.). — Ruskoheinä Pielav. (Huusk.). — Ruskojuuri<br />

Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Pielav. (Huusk.).<br />

— Rusojmiri Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, MelaK. 1877 ja<br />

1884, jVIela Kp. 1884,1892,1897 ja 1900.— Tervaheinä Pait. (Kyyhk.),<br />

Kont. (Metsäv,). — Verevä juuri Elmg. 1857, Eur. 1860. — Verevä-

---

Annales liotanici Societatis Vananio. Toni. 7. Nio 1. 207<br />

-juuri Henv.(i. 1826, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vercuäjuuri Hell.<br />

1773, Lönnr. 1847, Lönnr. 1866. - Vilunioho Lönnr. 1866.<br />

Litorella lacustris — Järuiraani Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Rauni Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1877 ja 1884. — Rmmilehli Lönnr. 1866.<br />

Lobelia dortmanna —Ahvenen kukka Ruov. (Miett.L.). — Kannusheinä<br />

Rist. (Silt.). —Kissankaisla Muol. (JNlerik. 1929). —Nuottaruoho<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, .Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. - Raniakaora Keit.<br />

(Hiiiisk.). — Raniakaura Rautal. (Pak.), — Tavallinen nuottaruoho<br />

1 liit.K. — Vedenvisa Lönnr. 1866. — Vesjkaora Keit. (Huiisk.).<br />

Lobelia erinus — Pieni tarhalobeelia Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

— Sinilobeelia I liit.K. — Tarhalobeelia Mela K. 1899. — Tarhalobelia<br />

Mela K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Lobelia fulgens—Loislava lobeelia Iliit.K.<br />

Lobelia splendens — Punalobeelia Hiit.K. —Punalobelia Mela K.<br />

1906.<br />

Lodoicea seychellarum — Merikookkospalmu Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900.<br />

Loiseleuria procumbens — Matala sielikkö ]\lela K. 1895, 1899<br />

ja 1906. — Rento sielikkö Iliit.K. — Seikkilö Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

— Sielikkö Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Kiv. 1912.<br />

Loliuin —Hyöty Kosk. 1917. —Hötö Kosk. 1917. —Kiedoiruoho<br />

Tunt. 1668. — Luste Jnsl. 1745, Jämsä, Kokem., Nurmij., Saar.<br />

(Reinh. 1850), Kosk. 1917. — Lusteet Tyrv. (Var. 1854). — Luste<br />

heinä Lapptr., Piel., Pirkk., Raunia (Reinh. 1850), Mela K. 1877<br />

ja 1884. —Lustusheinä Loht. (Reinh. 1850). — Ohdaket Sehr. 1637. —<br />

Paha luoho Reinh. 1850. — Paha ruoho Flor. 1683 ja 1708, Reinh.<br />

1850. — Paharuoho Jusl. 1745, Kosk. mi. — Ruisheinä Reinh. 1850.<br />

Lolium linicolum — Koiranpellava Ruov. (Hela). — Lettiheinä<br />

Nyi. 1852. — Pellavaluste Iliit.K. — Pellavasluste Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Lönnr. 1866, INIela K. 1895 ja 1899, Kiv. 1912.<br />

Lolium multiflorum — Italialainen raiheinä Iliit.K. — Monikukkainen<br />

luste Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Loliuin perenne — Englantilainen raiheinä Iliit.K. — Hajuruoho<br />

Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hyöty Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. — Luoho Lönnr.K. (tois. )1860. — Ln.s/e Palmstr. 1803, Lönnr-

---

208 Pentti Siz/io/ien, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

1847, Löiinr.K. (tois.) 18G0, Eur. 18G0. - Liistii Lank., Äht. (Heinh.<br />

ISöO): — Lustiis Lönrir.K. (tois.) 18()(). — Liistuua Löiiiir.K. (tois.)<br />

1860. —Pahariioho J.öniir. 1817, Löniir.K. (tois.) 1860. Pijörlänöliisie<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Löiinr. 1866, Almq. 1890, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. - Ramioho Mela K. 1906. — Rnisheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. 7<br />

Loliiim temulentum Haju-nioho Uenv.d. 1823. Ilnimtiliisle<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 189.'), 1899 ja 1906. Karhunkaimi l.önnr.<br />

1866. — Luoko Lönnr. 1866. Lustc Kur. 1860, Lönnr. 1866. ~<br />

Lusteh-heinä RenV.G. 1823. — Lus/d Henv.G. 1823. — Lzi.s7i Renv.G.<br />

1823. — Paha-ruoho Turku (Tili. 1683), Flor. 1683 ja 1708, Henv.(V.<br />

1826. —Paharuoho Palinstr. 1804, Lönnr. 1866.<br />

Lonicera — Kuusain Mel. 1838. —/vznwrw?« Ilei. 1838, Mela K,<br />

1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Lonicera caprifoliurn —Kaprifolio Ign. 1890. — Tnoksukuusanui<br />

Mela K. 1906.<br />

Lonicera coerulea — Kmisa Jääski (Reinh. 1850). — Kuusain<br />

Jääski (Keinh. 1850), Eur. 1860, V.Karj. (Liro). — Kuusama Eur.<br />

1860, Ilook.-Mela 1879. - Kuusamo Knolaj. (Pes.). — Kusan Laih.<br />

(Stierw. 1755). — Sinikuusanui Lönnr.K. 1860 ja 1866, Köi)p. 1888,<br />

.Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Lonicera Ledebouri —Ledebourin kuusama Iliit.K.<br />

Lonicera pcriclymenum — Köijnnöskuusama Mela K. 1906. —<br />

Saksan kuusama Iliit.K.<br />

Lonicera tatarica —Morsiamcnkukka Salial. (Saar.).—Morsiuspuu<br />

Sabal. (Saar.). —Ruusukuusamo Peräs. (Miett.L.). — Talaarian<br />

kuusama Iliit.K. Talarialainen kuusama Ign. 1890, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Lonicera xylosteum - Cusain llaart. 1759. — Cuusain Turku<br />

(Tili. 1683). — Cuusama Jusl. 1745, Ilaart. 1759, Kosk. 1917. —<br />

Cuusan Sehr. 1637. — Cuusin-caswomet Ilaart. 1759. — Höijsipuu<br />

Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. 1888. — Koiran-höijsi-<br />

-puu Renv.G. 1823, Koiran höysipuu Knorr. 1833. - Kuusa<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. 1888, Rusk. (Link.). — Kuusacn Keit.<br />

(Iluusk.). —Kuusain Renv.Cr. 1823, Antr., Ileinj., Kisko, Nurmij.,<br />

Savit. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Eur. 1860, Myrsk. (Ilagf.),<br />

Sakk. (Hiit.), Utaj. (Korh.), Orim. (Link., Parv.), Hänieenk. (Sneck),<br />

Kartt. (Suh.), Loppi (Tikka), Suon. (YI.), Rautal. (Pak.), Askola

---

Annales Hotanici Societalis Vanamo. Tom. 7. X:o 1, 209<br />

(Tynni). — Kiiiisani Lenip. (Valle). — Kuusama Kuus. (Laf^. 1772),<br />

Palmstr. lcS07, Ilenv.Ci. 182:5, Jämsä, Saar. (Keinli. 1850), Kur. 18()(),<br />

I^n. 1890, Mela Kp. 1897 ja 1900, Käis. (IHit.), LHaj. (Korh.), Ivarjal.<br />

(Lind.), IlanLas. (Pulkk.), Kartt. (Suh.). Kuusamen Sakk. (Iliit.).<br />

— Kuusanu'l Kiuis. (Lag. 1772). -—Kuusamo Palt. (Kyyhk.), Konn.<br />

(Pynn.). — Kuusaii Knus. (Lajj;. 1772), Knorr. 183.3, Sääksm. (Heinh.<br />

1850), .Jal. (Bäckm. 1851), Kopp. 1888, Riiov. (Mela), Sakk. (Iliit.),<br />

Kur. (Paniah.), Hist. (Silt.). Kuusanta I.önnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kuuselma llenv.C.. 1823, Viip. (Peinli. 1850), l.önnr.K. (tois.) 18()0,<br />

Kosk. 1917. — Kuusma Rauma (Vailc). — Ojakka Henv.(i. 1826,<br />

Lönnr.K. (lois.) 18()0, Lönnr. 18()(). ~ - Pajalsin Uukun. (Valle). -<br />

Punakuusain Vain. 1878. — Puiiakuusama J^önnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Köpi). 1888. Yleiuen kuusama Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912.<br />

Lophodermium Karislesieiii Liro 1917.<br />

Lotus corniculatus Akanhamnias I.önnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Linnunherne Lönnr. 1866. — Linnun hcrnei Schart, 183L<br />

— Mailc Lönnr.K. 1860 ja 18()6, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 188-t,<br />

Alnuj. 1890. Noidanhammas Iliit.K. - Rantaniaite yivln K. 1895,<br />

1899 ja 190(), Kiv. 1912. — .S'(///);/iü/vO/} kukka Sääksm. (Keinli. 1850).<br />

— Virna Schart. 1831, J.önnr. 186(). Virueli Schart. 1831. — Ämmän<br />

hambait Turku (Tili. 1683). - Änuuän hambal Jusl. 1745,<br />

Palmstr. 1807. — Änunän hammas Uenv.G. 182(). - Ämmänhammas<br />

J.önnr. 18()().<br />

Luiiaria annua -/vMfi/i/o/jo Iliit.K. — Tarhalun(ni

---

210 Pentti Si//io/ic/i, Suomalaiset kasviiinimet.<br />

Luzula arcuata v. hyperborea — Lapinpiippo Löniir.K. 1866.<br />

Luzula campestris — Keiopiippo Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. m^.SalopiippoLönnr.K. 1860 ja 1866, Löiiiir. 1866, Mela Kp.<br />

1884, 1892 ja 1897. - Sarpa Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sarpalieinä<br />

Loht. (Heinh. 1850), Eur. 1860. — Sarua Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Luzxila glabrata —Tumpurnpiippo Lönnr. 1866. —Tiimpiira-<br />

-piippo Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Luzula multiflora — Monikukkainen piippo Mela K. 1899, Iliit.K.<br />

— Monikukka-piippo Lönnr.K. 1860. — Salopiippo Mela Kp. 1900.<br />

Luzula nemorosa—Lehtopiippo Mela K. 1906. — Valkopiippo<br />

Iliit.K.<br />

Luzula pallesceiis — Kalpea piippo I liit.K. — Keltapiippo MelaK.<br />

1899.<br />

Luzula parviflora—Pienikukkainen piippo Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906. — Vähäkiikka Lönnr. 1866. — Vähäkiikka-piippo Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866.<br />

Luzula parviflora *Wahlenbergii — Tuniiiripiippo Iliit.K. —<br />

Wdhlenbergin piippo Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Luzula pilosa — Kevätpiippo Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv.<br />

1912. — Mäkiriiiskii Sahal. (Sain.). — Sarpa heinä Loht. (Heinli.<br />

1850). — Sarpaheinä Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Viilaheinä Mult.<br />

(Miett.K.). ~ Vilukka Askola (Tynni).<br />

Luzula spicata—Tähkäpiippo Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Luzula sutletica — Miislanriiskea piippo Iliit.K. — Viioripiippo<br />

Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Lychnis—Ailakki Lönnr. 1866. — Käenkiikka Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884. — Rosmukkalieinä Lönnr. 1866.<br />

Lychnis affinis — Tunliiri-ailakki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Tunturiailakki Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Lychnis alba — Koliseva Virr. (Miett.L.). — Rakkonorj'heinä<br />

Muol. (Hiit.). — Valko-ailakki Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Valkoailakki<br />

Kiv. 1912.<br />

Lychnis alpina—Kalliotervakko Mela K. 1895 ja 1899. —<br />

Kreikkalainen käenkukka Mela K. 1906. — Timluri-tervakko Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866. — Tunluriiervakko Lönnr. 1866, .Mela K. 1906, Kiv.<br />

1912.

---

Annales liotanici Societatis Vananio. Toni. 7. Nio 1. 211<br />

Lychnis apetala — Ailakki Lönnr. 1866. —Lapin ailnkki .Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906. — Lapin-ailakki Lönnr. 1866. — Lnpinailakki<br />

Lön nr. K. 1860 ja 1866.<br />

Lychnis calchedonica—Kreikkalainen käenkiikka Mela K. 1906.<br />

— )>l^alava rakkaus» M iii. K.<br />

Lychnis flos cuculi — Jokiruiisii Oul. (Parv.). — Käenkiikka<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900, Kiv. 1912. - - Käärmeenkukka Akaa (Suh.). — Morsiamenkukka<br />

Punkal. (Sini.). — Oikea käenkiikka lliit.K. —Norj'heinü<br />

Häis. (Hiit.). —Piinanen riiiskukka Hautal. (Pak.). —Pääskijnkukka<br />

Lönnr,K. (Lois.) 1860. —Riiiimiinkiikka Peräs. (Miett.L.). — Silkkikukka<br />

Terv. (Miett.K.), Pälk. (V^älim.), Pyh., Ruov. (Miett.L.). —<br />

Silkkikiikkai Oriin. (Parv.). — Silkkikukkain Orim. (Link.), Nast.<br />

(Järvi), Kärk. (Pelt.). — Silkkiäiskukka Ilausj. (Luot.). — Tervaheinä<br />

V.Karj. (I.iro). - Tervakukka Ruov. (Suli., Miett.L.), l.äng.<br />

(Miett.L.). — Teruakukkain Orim. (Link.).<br />

Lychnis fulgens — Loistaim käenkiikka Hiit.K. — Siperialainen<br />

käenkiikka Mela K. 1906.<br />

Lychnis riihrn - Lehlo-ailakki I.önnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Lehloailakki Lönnr. 1866, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. —<br />

Niirmi-ailakki Lönnr.K. 1860 ja 1866, I.önnr. 1866. — Oruokki<br />

Kust. (l.uot.). — Paukku heinä Reinh. 1850. — Paukkuheinä Eur.<br />

1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. \m]. — Priitankukka Ii (Metsäv.),<br />

Kemi (Rant.). — Pritan kukka Alat. (Miett.L.). — Puna-ailakki<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. - Punalava Kälv. (Miett.L.).<br />

— Raiilaharkun kukka Mess. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Samelti kukka Ilaapaj. (Reinh. 1850). — Sanietlikiikka Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Taivaan avain Ilim., Kello, Patt., Raahe (MietLL.).<br />

— Terva kukka Reinh. 1850. — Tervakukka Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Tyni. (Metsäv.). — Tervakukkanen Rauma (Valle). — Tervankukka<br />

Ii (Metsäv.). — Tervariiaho Raunia (Valle). — Tirrukka Ilaapav.<br />

(Metsäv.), Paav. (Miett.L.). — Tuul' ahmalo heinä lleinj. (Reinh.<br />

1850). — Tiuiliahmalo-heinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tuuliahmalu<br />

luir. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Lychnis viscaria Mäkitervakko Lönnr.K. 1860 ja 18()6, Lönnr.<br />

1866, And.-Salon. 1870 ja 1876, Aimq. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. Orvokki Kust. (Luot.). — Pikikukka Sahal.<br />

(Sain.). — Raulaharkkii Lönnr. 1866. — Teriva euekainen Turku

---

212 Pentti Suhonen, Siionialaisel kasviiiniiuct.<br />

(Tili. lG8li). Terixiciickainen Jiisl. 1745. — Terva heinä Heinh.<br />

1850,\Mela Kp. 181)2, 1897 ja 1900. — Tervaheinä Löniir.K. (tois.)<br />

1860, Löiinr. 1866, Kirvu (Cant.), Uäis., Sakk. (Iliit.), Karjal. (Lind.),<br />

Ruok. (Link.), liisi. (Silt.), Lemi, Uukun., Virt. (Valle). — Tenmkkn<br />

Renv.G. 1826, Hei. 1838, Lönnr. 1817, Viip. (Reinh. 1850),<br />

1860. — revimkiicku Lohja (Ileinr. 1766). — Tervakukka llel. 1838,<br />

Lönnr. 1847, Tyrv. (Var. 1854), Kur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866, Pad. (Böök), Kuhni. (Ilag.), Myrsk., Pukk. (Ilagf.),<br />

Ruov., Ylöj. (Hela), Sakk., Vuoks. (Hiit.), Uusik. (.Järvi, Silt.), Ii<br />

(•Metsäv.), Akaa, Kangl. (Suh.), Loppi (Tikka), Kisko (Valle), Suon.<br />

(YI.), Hein., Karkku, Kust., .Mäntyh. (Luot.), Rantas. (I^aas,),<br />

Vähäk. (Oland.). — Tervakiikkai Orim. (Parv.). — Tervakukkain<br />

Orini. (Link.), Kärk. (Pelt.). — Tervakiikkanen Rauma (Valle),<br />

Karin., .Martt., Pöyt., Tarv. (I.uot.). — Terva-lillike Viro (Reinh.<br />

1850). — Terualillike Lönnr.K. (tois.) 1860. — l'cnianorjfieinä Sort.<br />

(Pes.). — Ternanunnd Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tervarnaho Rauma<br />

(Vaile). — Tervanioho Karjal. (Lind.), Vihti (Wecks.). — Tervaruiislieinä<br />

Sakk. (Hiit.). —• Ver nor' heinä Uusik. (Paulah.). — Virnaheinä<br />

Sääm., Enonk. (Salov.).<br />

Lycoperdon /vo(/Ä:Ä:e/« Lönnr. 1866. — Maanmuna Tuusn.<br />

(Räs.), Kur. (Oland.). — Packula Laih. (Stierw. 1755). — Vkondiiupa<br />

V.Karj. (Liro). — Ukontuhnio Tuusn. (Räs.).<br />

Lycoperdon bevista — Lönnr. 186(). — Hakkurin<br />

muna Rauma (Reinh. 1850). — Kakkurin muna Reinh. 1850, 1'Lur.<br />

1860. —Kuukeli Kur. 1860, l.önnr. 1866. Kuukuna Lönnr. 1866.<br />

— Kmikusennmna Tyrv. (Var. 1854). — Maahisen moukku Loht.,<br />

Äht. (Reinh. 1850). — Maahisen mulkku l^ur. 1860. — Maa-moukku<br />

Loht., Äht. (Reinh. 1850).—M

---

Annales Bolanici Societalis Vanamo. Tom. 7. X:o 1.<br />

1901). Ukon liihnio Rcnv.G. 182G, Palmstr. 1807, iMir. 1860, Mela<br />

Kj). 1892. - Ukon tiihnii I.auk., Äht. (Heinli. 1850), luir. 1860. —<br />

Ukon iussu Lank. (Rciiili. 1850), Kur. 1860.<br />

Lycoperdon gemmatum ~ Ililseinen maunmuna Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900. — Kuiikunan muna Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Kuukunanmima Ign. 1890. — Käsnätuhkclo Sael. 1907, l.iro 1917.<br />

Lycopodium — Colin lieko Jusl. 1745. - Harakanlionsiit Tyni.<br />

(iMotsäv.), Kaiig. (Vailc). — llarakammrpaal Kartt. (Suli.), Viri.<br />

(Valle), Tuusii. (Häs.). — llarakanvarpaset Uukun. (Valle). llarakaniHiruas<br />

Vihti (Wecks.). —Jäniksenjuoksiilin Lonnr.l86(). — Kaiin<br />

lieko llel. 18:58. — Kalinlieko Kulun, (llag.), Suon. (YI.). — Kelda<br />

Chyd. 1751. — Keldoi Laili. (Slierw. 1755). — Kella laiulin varsi<br />

Hei. 1838. — Keltoja llel. 1838. Kellio Kur. (Paulah.). — Kiven-<br />

-liera Heiiv.G. 1823. —Kiven-liiro Uenv.G. 1823. ~ Kärpäsenrnulia<br />

Uusik. (Paulah.), Kartl. (Suli.), Lemi, Viri. (Valle). - Lieko Löimr.<br />

18G6, Alela K. 1877 ja 1881, Suon. (YI.). — Maan kelda llel. 1838. —<br />

Noidan kaali Henv.d. 182(5, Hei. 1838. — Riisniiiho Askola (Tynni).<br />

— Rootlieinä Verml. (Saal.). — Ränipimäriioho Kur. (Paulah.),<br />

Kt.Pohj. (Sej)pä). — S(nnmakonpoiras Teuva (Hiippi). —Siivläniaho<br />

Rauma (Valle). — Siweninßl ]\liin. (Valle). — Variksen lappoi Sakk.<br />

(lliit.). — Varexen varpaat llel. 1838. — Variksenvarpaita Karjal.<br />

(Lind.). — Vareksenvarppal Kisko (ValleV — Variksenvaruas Myrsk.<br />

(Ilagf.), Keit., Pielav. (Iluusk.), Kori. (.Juslin), Unsik. (Paulah.).<br />

— Virveli Jusl. 1745.<br />

Lycopodium alpinum - Tunturi-lieko Lönnr.K. 18()0 ja 18()(). —<br />

Tunturilieko Lönnr. 1866, Mela K. 1899 ja 190(), Kiv. 1912.<br />

Lycopodium annotinum - Griisiheinä V.Karj. (Liro). —Ilaracan<br />

warpan-tonni Haart. 1759. — Harakan housu Sotk. (Mieti.L.). —<br />

Harakanruis Lönnr. 1866. — Harakanvarpaat Orim. (Link.). —<br />

Harakanvarvas llaapav. (Metsäv.), Maan. (Roiv.), Asikk. (Luot.),<br />

Peräs. (Miett.L.), Kärk. (Pelt.). Ketto (keltoja) Perho (Suli.). —<br />

Keltoja Orim. (Link.). — Koirankellto Utaj. (Metsäv.). — Kukonkannus<br />

Kauhaj. (Oland.). — Maonheinä V.Karj. (Liro). — Mätiheinä<br />

Kuolaj. (Pes.). — Mätiruoho Kuolaj. (Pes.).<br />

Poikain riisiruoho Kust. (Luot.). — Riidenlieko Lönnr.K. 1860<br />

ja 18()(), Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900, Kiv. 1912. ~ Riienheinä Sakk. (liiit.), Kont. (Metsäv.),<br />

lUst. (Silt.), Sääm. (Salov.). —Riijenheenä Konn. (Pynn.). —

---

21 I Pentu S.a/io/ie/i, Siionialaisct kasviiininict;<br />

Riisi Loppi (Tikka). —Riisiheinä 1 iaapav.,(Metsäv.), Oul. (Parv.). —<br />

Riisiriiolio Lönnr.K. (tois.) 1860, Kur. (Laur.), Utaj. (Motscäv.),<br />

Oul. (Parv.), Sod. (Tikka). —Risi-riiolio Haart. 1759. — Siuinjoiihi<br />

V.Karj. (Liro). — l^j^nsammal V.Karj. (Liro). —SiidcniHjö V.Karj.<br />

(Liro). — Siicn vijö V.Karj, (Liro). — Sijuäriis'hcinii Sakk. (Iliit.).<br />

— Varekserwanni Utaj. (Metsäv.). — Wurexen-warpcit Haart. 1759.<br />

— Variksenlapa Sakk. (Hiit.). — Varikserumrpaal Sort. (I.ink.). —<br />

Wariksen-uarpan-tomii Haart. 1759. — V(irikscni)anms Haapav.<br />

(Metsäv.), Uautal. (Pak.). — Wcirixen warpal Haart. 1759. — Virveli<br />

Hoinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

Lycopodiuin clavatum — Flikkain riisiruoho Kust. (Luot.). —<br />

JIaracaniuarpan tomu Haart. 1759. —Harakanhousiit Palt. (Kyyhk.),<br />

Utaj. (Metsäv.). — Harakanvarpaan heinä Nyi, 1852. — Harakan<br />

varpaat Xurmij., Parikk,, Suonin,, Savo, Sääksm,, Sääin., Tu us.<br />

(l{einli. 1850). — Harakanvarpaat ICur. 1860, Orini. (IJnk.). —<br />

Harakanvarvas Lönnr.K. (tois.) 1860, Hiit,K., Picks, (Borg), Kont.<br />

(Metsäv.), Orim. (Parv.), .ALian, (Roiv.), Kartt. (Suli.), Park., Rantas.<br />

(Paas.), Kärk. (Pelt.). — Huranvarvas Lönnr. 1866. — Kananvarvas<br />

Lönnr. 1866.<br />

Kalinlieka l^^rk. (Paas.). — Kalinlieko Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

J.önnr, 1866, .Alela K, 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900,<br />

Kiv. 1912. ' Katin liekoja Sääksm,, Tyrv, (Ueinii, 1850). -Kelloja<br />

Lapinl., Piel. (Reinh. 1850), Orim. (Reinh, 1850, Link,), — Kelloja<br />

Orim, (l.ink.). — Ketunlieka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ketunlieko<br />

Sääksm. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854). — Kelunvarvas Köyl.<br />

(Salm.). — Kissanlieka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kissan liekoja<br />

Sääksm., Tyrv. (Reinh. 1850). — Kärpäsen rmiti Reinh. 1850.<br />

— Kärpäsenrmiti Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kärpäsheinä Kartt.<br />

(Suh.). — Lieko Gen. 1881 ja 1885. — Mätiheinä Kuohij. (Pes.).<br />

— Mätiruoho Kuolaj. (Pes.). — Nilitiruoho Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Noidankaan Lönnr. 1866, Pitkäjäkälä Salmi (Pes,). — i^'7//«<br />

paula Renv.G. 1826, F.ur. 18()0. — Pyynpaula Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. Reikon häntä Ruok. (Reinh. 1850). —Riekonhäntä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Ruok. (Link.). - Riekonhäntäheinä Ruok. (Link.). —<br />

Riidanlieko Mela Kp. 1892. — Riisiheinä Kuus. (Pes.). —Risiruoho<br />

Haart. 1759. — Risiriiohon-tonui Haart. 1759. — Sihvilä heinä<br />

Äht. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. - Siivilä heinä Loht.<br />

(Reinh. 1850). — Siiviläjouhi I.önnr. 186(). Siivilän ruoho l'kira

---

Annales liotanici Societat'is Vanamo, 'i'oni. 7. X:o 1. 215<br />

Heinli. 1850). — Siivilä-ruolio Lönnr K. (lois.) 1860. — Siiviläriiolw<br />

onn. (Pynn.).<br />

Vareksenlieinä Lönnr. 18()(). — Vareksen varpaal llenv.Ci. 1820.<br />

— VnreksenvariHis Utaj. (Motsäv.), Oul. (Parv.). — Vareiwaruas<br />

Lieto (Luot.). — Varexen warpan-lomii Haart. 1759. — Varexenvarpal<br />

Hell, 1773. — Variksenheinä Puol. (Kyyhk.). — Variksen<br />

lapa Sakk. (Hiit.). — Variksen-Iapa Lönnr.K. (tois.) 18()(). — Variksenlapa<br />

Kirvu (Cant.). — Variksen-lape Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Variksen lappeita Heinj. (Heinli. 1850). — Variksen lapoja Pyhär.,<br />

Häis. (Heinh. 1850), Sakk. (Reinli. 1850, Hiit.). — Variksenlappu<br />

Antr. (Porkka). — Variksen varpa Rais. (Hiit.). — Variksenvarpaal<br />

vSort. (Link.), Rist. (Silt.). — Variksen varpaita Haapaj., .Jämsä, Viip.<br />

(Reinh. 1850). — Variksenvarpaita Pait., Risti]. (Kyyhk.). — Variksen-varvas<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Variksenvarvas Hiit.K., Sääkstii.<br />

(Pack.), Konn. (Pynn.), Alaj., Perho (Suh.), Rautal.(Pak.).— Varixen<br />

ivarpat Jus). 1745, Haart. 1759. — Varvasheinä Lönnr. 1866.<br />

Lycopodium complanatum—Hirvenjäkälä Pielav. (Huusk.). —<br />

Hirvensarvi Keit. (Huusk.). — Kalliokelta Orim. (Link.). — Kelda<br />

Haart. 1759. — Keldataudin ivarsi Turku (Tili. 1683). — Kellat<br />

Sehr. 1637. — Kelta Renv.G. 1823, Artj., Heinj., Jor., LohL,<br />

Teisko, Äht. (Reinh. 1850), Nyi. 1852, Tyrv. (Var. 1854), Kur.<br />

1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Orim. (Link.), Kuus. (Pes.). — A'e//rtheinä<br />

Uusik. (Paulah;), Rist. (Silt.), Kärk. (Pelt.). — Kellakaarne<br />

Xyl. 1852. — Keltakaiinis Kur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Keltalieko Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Keltaruoho Sod. (Tikka). — Keltataudin-varsi<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kello Orim. (Parv.), Loppi<br />

(Tikka). — Kelloi Räis., Vuoks. {Uni.). Keltoja Sakk. (Hiit.). —<br />

Käenkelta Hiit.K. — Maakataja V.Karj. (Liro). — Maankelda<br />

Palmstr. 1803. — Maankello Lönnr. 1866. — Maan kelta Renv.G.<br />

1823, Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Maan/ce//« .Fusl. 1745,<br />

Kur. 1860. — Noidankaan Lönnr.K. (tois.) 1860. — Riisiruolio<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Riis ruoho Kuraj. (Reinh. 1850). —<br />

Tunturilieko Mela K. 1906. — Vareksen varpaat Lauk., Mänts.,<br />

Piel., Saar. (Reinh. 1850), Kur. 1860. — Väriruoho Kitt. (Must.).<br />

Lycopodium inundatum — Konnanlieko Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Riisiruolio<br />

Utaj. (Korh.).

---

216 Pentti Siz/io/ien, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

Lycopodium selago—Harakan-varvas Löiinr.K, (tois.) 1860. —<br />

Harakanvarvas Utaj. (Mctsäv.), Kärk. (Felt.). — Kclda Ilaart.<br />

1750. — Kelta Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ketiinlieko<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Mähkä Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Riidenheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Hiit.K. — Riien heinä Viol., Saar.,<br />

Siiomn. (Heinh. 1850), Nyi. 1852. ^ Riienheinä Picks. (Borg),<br />

Käis., Sakk. (Iliit.), Ilyr., Ristij. (Kyyhk.). — Riienrnoho Perho<br />

(Suh.). - - Riihen heinä Lepp. (Heinh. 1850). - Riijenheinä Huok.,<br />

Sort. (Link.). — Riisheinä Jämsä, Nurmij., Mänttä (Heinii. 1850),<br />

Orim. (Link.). — Riisiheinä Eur. 1860, Lönnr. 1866, llyr., Ristij.<br />

(Kyyhk.), Kuolaj. (Pes.). — Riisi ruoho Palmstr. 1803, Renv.G. 1826,<br />

Loht., Uusim., Äht. (Reinh. 1850), Nyi. 1852. — Riisiruoho Eur.<br />

I860, Sod. (Vest.). —Riiskiruoho Orim. (Link.). —Riisnioho Kärk.<br />

(Pelt.). — Risinriioho llell. 1773. - Sammasruoho Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Sivuriisheinä Uusik. (Paulah.),<br />

Räis. (lliit.). — Variksen lapoja Sakk. (Hiit.).<br />

Lyeopus europaeus — Eurooppalainen ranlaijrlU Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906. — Kalaheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Randa yrtti<br />

Palmstr. 1805, Ilel. 1838. — Rantakukka Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Lönnr. 1866.—Ranta-minttii Jämsä (Reinii. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Ranlaminllu P:ur. 1860. — Ranta-ijrIti Renv.G. 1826, Ruov.<br />

(Reinh. 1850). - Ranlaijrtti Lönnr.K. 1860 ja 1866, Eur. 1860,<br />

Lönnr. 1866, Meh» K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900,<br />

Kiv. 1912. — Vesiminttu Tyrv. (Reinh. 1850).<br />

Lysimachia — yl/pt Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1881, llook.-<br />

Mela 1879. — Uisnia Lönnr. 1866. — Uismanheinä Lönnr. 1866. —<br />

Vesialpi J.önnr. 1866.<br />

Lysimachia nummularia — Huhta-alpi Lönnr. 1866. —Luhta-alpi<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Suikertava alpi Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv.. 1912.<br />

Lysimachia punctata—Nijstykarvainen alpi Hiit.K.<br />

Lysimachia thyrsiflora — Kalaheinä Utaj. (Metsäv.). — Keltahorsma<br />

Nast. (Järvi). — Keltanen uismaheenä Konn. (Pynn.). —<br />

Kuismanruoho Orim. (Link.). — Noriheinä Rist. (Silt.). — Raate<br />

Kirvu (Cant.). — Suohorsma Keit. (Iluusk.). — Vesialpi Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866. — Vesihorsma Keit. (Huusk.). — Vesipalsami Oul.

---

Aniuiles Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 217<br />

(Parv.). — Terttiialpi Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mola Kp. 1900,<br />

Kiv. 1912.<br />

Lysimachia vulgaris — Alpi heinä Viip. (Ueinh. 1850). — Alpi<br />

ruoho Viip. (Reinh. 1850). Kalaheinä Utaj. (Melsäv.). —Keltanen<br />

uismaheenä Konn. (Pynn.). — Kuisma Uist. (vSilt.). — Kuisrnaheinä<br />

Tyrv. (Var. 1854). — Kuisman laikka Rcnv.G. 1823. — Kuismankukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kuismanpaiscruoho<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kuismanpuasenheinä Uukun. (Valle).<br />

Kuisman ruoho Hcnv.G. 1823. - Kuismapaiseheinä Sakk., Vuoks.<br />

(Iliit.). ^ - Maiara Ju§l. 1715, Palnistr. 1807, Hei. 1838, Lapptr.<br />

(Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. -- Mieseläjän<br />

kuisman heinä Reinh. 1850. —Naisenkuismapaiseheinä Kirvu (Cant.).<br />

— Naiskuisma Uiisik. (Iluusk.). Naispuolen kuismanheinä Eur.<br />

1860, Lönnr. 1866. —Naispuolinen kuisman paise heinä Anlr., Sakk.<br />

(Reinh. 1850). — Puisma Renv.(i. 1826, Lönnr. 1866. — Puisnui-<br />

-heinä Renv.G. 1826.—Puismaruoho Rcnv.G. 1826, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Ranta-alpi Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, .Alela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv.<br />

1912.<br />

Lythrum salicaria — Koskelonkuusi Oul. (Parv.). — Kuisrnaheinä<br />

Lönnr.K. (lois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kuismakukka Hei. 1838. —<br />

Kuisman kukka Jiisl. 1745, Renv.G. 1823, Haajiaj. (Reinh. 1850). —<br />

Kuisman ruoho Renv.G. 1823. —Kuismaruoho Hei. 1838. —Kukonhäntä<br />

Lönnr. 1866. — Puisma Renv.G. 1826, Lönnr. 1866. —Puismaheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pukin parta Eura, Lappi (Reinh.<br />

1850), Tyrv. (Var. 1854), Eur. 1860. — Pukinparta Elmg. 1857,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Punakukka Ii (Metsäv.). —<br />

Rantahorsmu Haapav. (Metsäv.). — Rantakukka Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866, Hook.-Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912, Keit. (Huu&k.). — Rantakukkanen<br />

Askola (Tynni). — Rantapuna Lönnr.K. (tois.) 1860, — Raula<br />

kukka Reinh. 1850. —Raulakukka Eur. 1860. —Raulapuna Reinh.<br />

1850, Eur. 1860. — Ruusuheinä Rantas. (Pulkk.). — Sininen uismaheenä<br />

Konn. (Pynn.). — Vesinoriheinä Rist. (Silt.). — Yleinen rantakukka<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Lythrum virgatum — Amerikkalainen rantakukka Hiit.K.<br />

Macrocystis pyrifera — Päärynälevä Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Magnolia — Ma

---

218 Pentti Siz/io/ien, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

IMahonia aquifolium — Kiiltolehtinen talvenhappomarja Hiit.K.<br />

— Taluen happomurja Mela Iv. 1906.<br />

Majantheinum bifolium — Akanlaukkii Löniir. 1866. — Hiirenkorva<br />

Kont. (Metsäv.), Rantas. (Pulkk.), Uukun. (Valle). —Hiirenkorvaheinä<br />

Keit. (Saast.), Kartt. (Suh.), Ker. (Paas.). — Hiiren<br />

korvan lehti Reinh. 1850, Eling. 1857, Eur. 1860, — Hiirenkorvanlehti<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Hiirenlillukka Mult.<br />

(Miett.K.). — Hiirenmarja Palt; (Kyyhk.). — Hiirenmarjankukka<br />

Kur. (Laur.). — Kdksilehtinen oravanmarja Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906.<br />

KieF heinä lleinj. (Reinh. 1850), Sakk. (Iliit.). — Kielheinä<br />

Pieks. (Borg). —' Kieliheinä Jämsä (Pack.). —Kieloheinä Park.<br />

(Paas.). — Kissankieli Kauliaj. (Oland.). — Kissankieliä Karjala<br />

(Kyyhk.). — Kissankello Kisko (Valle). — Kissankorvaheinä Tuusn.<br />

(Räs.), — Koiran kieli Kuort., Patt. (Miett.L.). — Koirankieli<br />

Oul. (Parv.), Palt. (Kyyhk.), V.Karj. (Liro), Utaj. (Metsäv.), Sein.<br />

(Miett.L.). — Koirankieliheinä Utaj. (Metsäv.), —Koirankielo Utaj.<br />

(Metsäv.), Perho (Suh,). — Koiran korva Reinh. 1850, Eur. 1860. —<br />

Koirankorva Lönnr. 1866. — Lanipaanheinä Kont. (Metsäv.). —<br />

Lampaankielenkiikka Kuhm. (Hag.), Sahal. (Saar,). — Lampaankier<br />

Konn. (Pynn.). — Lampaan kielen kukkain Kärk. (Pelt.). —<br />

Lampaankielheinä Grim. (Link.), Uusik. (Paulah.). —Lampaan kieli<br />

Piel. (Reinh. 1850), Orim. (Link.), Kuoleni., Rantas., Ruov., Tamp.<br />

(Miett.L.). — Lampaankieli Tanip. (Laur.), Karjal. (Lind.), Orini.<br />

(Link.), Hämeenk. (Sneck), Loppi (Tikka), Pälk. (Väliin.). —Lampaankielo<br />

Asikk., Hein., Jan. (Luot.), Eräj., Kuolem., Läng., Suod.<br />

(Miett.L.), Ruov. (Suh.). —Lampaankielo Vilj. (Berg,), Nast. (Järvi),<br />

Aitoi. (Nym.), Kylm. (Suh.), Asikk., Hein., Jan., Karkku, Pyhäj.,<br />

Tyrv. (Luot.), Kärk. (Pelt.). — Lehmänkiel' heinii Sakk, (Hiit.), —<br />

Lehmän kieli Polv, (Miett,L.), — Lehmänkieli Salmi (Pes,), — Leiheinä<br />

Sakk, (Hiit.), —Lummeheinä Sotk. (Metsäv,), Kuolaj, (Pes,),<br />

— Luumarja V.Karj. (Liro). —Myrkkymarja Ylist. (Miett.L.). —<br />

Nummen vehka Lohja (Heinr. 1766).<br />

Oravan marja Palmstr. 1812,. Renv.G, 1826, Reinh, 1850, Eur.<br />

1860. — Oraivan marja Turku (Tili. 1683). — Oravanmarja Jusl.<br />

1745, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Mela Kp. 1884, 1892,1897 ja 1900, Kiv. 1912, Keit., Pielav. (Huusk.),<br />

Utaj. (Metsäv.), Konn. (Pynn.), Maan. (Roiv.), Perho, Kartt. (Suh.),

---

Aiinalcs Botanici Socielatis Vanamo. Tom. 7. N:() I. 233<br />

Kiir. (Oland.). — Pienempi koirankieli Utaj. (Metsäv.). — Pieni<br />

kielo Vehk. (Luot.). — Pienkielo Rantas. (Paas.). — Pikkukielo Ii<br />

(Metsäv.), Tyrn. (Miett.L.). — Pikkulumme Kuiis. (Pes.). — Pyyn<br />

marja Nurmij., Vihti (Reinh. 1850), Eur. 1800. — Sokerikukka Pälk.<br />

(Laur.). — Sokerimarja Myrsk. (IJagf.), Teisko (Kat.), Orim. (Parv.),<br />

Artj. (Rap.), Sabal. (Sain.), Pälk. (Välim.), Iitti Pom. (Luot.), Isok.<br />

(Miett.L.), Askola (Tynni). — Sokuriheinä Rist. (Silt.). — Sokurinmarjakukkain<br />

Orim. (Link.).—Sokurmarjakukkanen ()rini.(Link.).—<br />

Teekiikka llaapav., Enont. (Metsäv.). — Ukonmarja Rep. (Ilällstr.).<br />

— Varsankaava Raunia (Valle). — Varsankaviankukkainen Vihti<br />

(Wecks.).:— Varsanniarja Orim. (Link.). — Vasikankieli Suon. (YI.).<br />

— Veri-nor' heinä Jääski (Reinh. 1850). — Vuohenkielo Urj. (Luot.).<br />

Malaxis — Siiovalkkii Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Malaxis monophyllos —Isompi siiovalkkii Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

— Yksilehtinen suovalkku Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

— Yksilehtinen sääskenualkkii lliit.K.<br />

Malaxis paludosa — Matalampi suovalkku Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Matala suovalkku lliit.K. — Oravanmarja<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vähempi suovalkku Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Malope trifida — Immenruusu Oul. (Parv.). — Kolmehalkoinen<br />

malope Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Tokruusu Tarv. (Luot.).<br />

Malva — Katinnauris Sahal. (Saar.). — Kissanruoho Tunt. 1668.<br />

— Malva Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900, IIook.-Mela 1879, Almq. 1890.<br />

Malva alcea —Ruusumalva Mela K.1906. —Saksankalinnauris<br />

Lönnr. 1866.<br />

Malva crispa — Isoruusu Turku (Tili. 1683). —Krydimaan katinnauris<br />

Turku (Tili. 1683).<br />

Malva hortensis — Isoruusu Jusl. 1745, Lönnr. 1866. — Katinnauris<br />

Kosk. 1917.<br />

Malva moschata — Myskimalva Mela K. 1906.<br />

Malva neglecta — Katinjuustomalva Mela K. 1906, Kiv. 1912. —<br />

Lonka Lönnr. 1866. — Unhotettu malva xMela K. 1895 ja 1899.<br />

Malva romana —Ruusuruoho Tüiit. 1668.<br />

Malva rotundifolia — Catin nauris Jusl. 1745. — Iliirenkakolehti<br />

Lönnr. 1866. — Hiiren kakon lehti Reinh. 1850. — Iliirenkakon-<br />

-lehti Lönnr.K. (tois.) 1860. — Katin juusto Renv.G. 1823, Reinh.<br />

15

---

220 Pentti Siz/io/ien, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

1850.. — Katinjiiiisto Lönnr, 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Kalin lieko Hcnv.G. 1828. — Katin nauris Turku (Tili.<br />

1683), Jusl. 1745, Ronv.G. 1823, Rcinh. 1850, Eur. 1860. — Katinnauris<br />

l.öniir. 1847. — Kissan-juoslo Haart. 1759. — Kissan-juslo<br />

Ilaart, 1759. — Kissan juuston ruoho Clan. 1829. — Kissan nauris<br />

Jusl. 1745. —Kissannauris I.önnr.K. (tois.) 1860. —Malva Lönnr.K.<br />

1860 ]a 1866. — Pienikukkainen malva Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. ^ Vareksen varpaat Renv.G. 1823, Reinh. 1850.<br />

Malva silvestris — Catin nauris .Jusl. 1745. — Katin juusto llel.<br />

1H3H.—Katin naurisllc]. 1838. —/vissan juusto Ilel. 1838. — Metsämalva<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Malva verticillata —Katinjuustomalva Iliit.K.<br />

Mangifera indica — Mango Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Manihot iitiVissuna — Mandiokkasvi Elf. 1896. —Manihotkasvi<br />

Mela Kp. 1900. -Maniok-kasvi Alniq. 1890, Mela Kp. 1892 ja 18

---

Aniuiles Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 221<br />

ja 1708.—Juhanneksen kiikka Elmg. 1857, Lieto (Luot.).—Juhanneksenkukka<br />

Holl., Hämeeni., Rauma, Sääksm. (Reinli. 1850), Tyrv.<br />

(Var. 1854), Lomir.K, (tois.) 1860, Lomir. 1866. — Juhanneksen<br />

kukkainen Renv.G. 1823. — Juhanneksen kukkanen Rauma (Valle).<br />

— Juhanneksen-nunmi Lönnr.K. (tois.) 1860. — Juhanneskukka<br />

Lönnr. 1847. — Juhannexen cuckaiset Ilaart. 1759. — Juhannexen<br />

kukka Bergin. 1775, Hel. 1838. — Juhannexen kukkainen Hel. 1838.<br />

— Juhannuksen kukkane Rym, (Hellev.). — Juhannuksen kukkanen<br />

Maar. (Tallgr.). — Juhannus Lönnr.K. (tois.) 1860. — Juhannuskukka<br />

Renv.G. 1823, Rautal. (Reinli. 1850), Lönnr. 1856, Kust.<br />

(Luot.), Askola (Tynni). —Juhannusnunnu Luv. (Herm.).<br />

Kameli kukka Loht. (Reinli. 1850), Nyi. 1852. — Kamelikukka<br />

Lönnr. 1856, Lönnr.K. (tois.) 1860. —Kameli-saunio Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Mela Kp. 1877 ja 1884. — Kamelisaunio Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. KameV tie{= kamelitee)<br />

Pielav. (Huusk.). —Kamillin kukka Gan. 1829. —Kamomillisaunio<br />

Hiit.K. — Kaneli kukka Rautal. (Reinli. 1850). — Kanelikukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Pahan suopa heinä Lapptr.<br />

(Reinli. 1850). — Papinkaulus Ruov. (Hela). — Päivän kakkara<br />

Savo, Karjala (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Päivänkuakkara<br />

Rist. (Silt.).<br />

Sauna kuckanen Hell. 1773. — Sauna kukka Renv.G. 1826, Hei.<br />

1838, Reinh. 1850. — Saunakukka Lönnr. 1847, Lönnr. 1856, Eur.<br />

1860, Hook.-Mela 1879, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Saunakukkainen<br />

.hisl. 1745. — Saunakukkainen Palmstr. 1803. —• Sauna<br />

kukkanen Hell. 1789. — Saunankukka Sahal. (Saar.). — Vuohen<br />

silmä Jämsä, Saar. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Matricaria discoidea — Apteekkiheinä Kont. (Metsäv.). — Hajuheinä<br />

Kartt. (Suh.). — Harakankukka Sort. (Pes.). —Herukeheinä<br />

Tohm. (Link.). —Johanneksen kukka Ruov., Ylöj, (Hela).—Juhanin<br />

kukkainen Vihti (Wecks.). — Juhanneksen kukka Raunia (Laurin.). —<br />

Juhanneksen kukkanen Rauma (Valle). —Juhanneksen nunnu Rauma<br />

(Valle). — Juhannin kukkainen Karjal. (Lind.). — Juhannuksen<br />

kukka Virt. (Valle). — Juhannuksen kukkane Rym. (Hellev.). — Juhannuksen<br />

kukkanen Maar. (Tallgr.). —Juhannuksen nunnu Karkku,<br />

Tyrv. (Luot.), Suod. (Miett.L.). —Juhannusheinä Virr, (Miett.L.). —<br />

Juhannuskukka Vilj. (Berg.), Teisko (Kat., Sir.), Tamp. (Laht.),>Kur.<br />

(Laur.), Akaa, Kangl., Ruov. (Suh.), Asikk., Paatt., Porn. (Luot.),

---

222 Pentti Su/jone/j, Suomalaiset kasvinniinel.<br />

Sääksm. (Pack.), Pälk.(Välim.), Suon.(YI.),Läng., Pyhäj. U.I., Ruov.,<br />

Suod., Vilj. (Miett.L.). — Jiihannuskiikkai Orim. (Parv.). — Jiihanniiskukkain<br />

Orim. (Link.), Kärk. (Pelt.). — Jiihanniiskiikkanen<br />

Karin., Martt., Pöyt., Tarv. (Luot.). — Juluinnusnunnii Tyrv.<br />

(Laur.), Akaa, Kylm. (Suli.), Lappi, Pori (Luot.), Vesil. (Miett.L.).<br />

— Jiilumniisriioho Sääksm. (Suh.), Läng. (Miett.L.).<br />

Kamelinkiikka Loppi (Tikka), Hautal. (Pak.). — Kamel' lieinii<br />

Sakk. (Iliit.). — Kamel' kukka Muol. (Hiit.). — Kamel' kukkia Sakk.<br />

(Hiit.). —Kamel' saju Vuoks. (Iliit.). —Kamel' sajuloita Sakk.(Hiit.).<br />

— Kamillakukka Mäntyh. (Luot.). — Kanelheenä Konn. (Pynn.). -—<br />

Kanelinkukka Pieks. (Borg).—Kanellee Kartt. (Suli.). —Kartanoheinä<br />

Oul. (Parv.). — Kartanokukka Oul. (Metsäv.). — Kartanoruoho<br />

Yliv. (Miett.L.). — Kehrä saunio Lönnr.K. 18GG. — Kehräsaunio<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Keliamippu Oul. (Metsäv.).<br />

— Knappikukka Kur. (Oland,). — Kukkaiee Keit., Pielav. (Iluusk.),<br />

Kartt., Perho (Suh.). — Kumina Rusk. (Link.). — Kusiheinä Park.<br />

(Paas.). —Laverkukka Kort. (Juslin).—Luuleinheinä Antr. (Porkka).<br />

— Mansikkaheinä Keur. (Juslin), Kont. (Metsäv.), Mult. (Miett.K.),<br />

Rist. (Silt.). — Mansikkakukka Rist. (Silt.). — Nappiheinä Oul.<br />

(Parv.). —Nappikukka Ii (Metsäv.). —Nappikukkain Orim. (Link.).<br />

— Noriheinä Uukun. (Valle). — Norj'heinä Muol., Sakk. (Hiit.). —<br />

Nuoria harakan kukkia Sakk. (Iliit.). — Pakkakukkanen Kisko<br />

(Valle). — Pieni [k]nappiruoho Knuhü]. (Oland.). — Pihaknappikukka<br />

Lap. (Miett.L.). — Pihakukka Jal., Lap., Peräs. (Miett.L.). —<br />

Pihamoaheinä Kont. (Metsäv.). —Pihanurmikas Pielav. (Iluusk.). —<br />

Pihapöllö Ylist. (Miett.L.). — Piharuoho Teuva (Miett.L.). — Päivänkalakkaran<br />

sikiö Utaj. (Metsäv.). — Pölkkijpää Tamp. (Lalit.). —<br />

Ramaska Kirvu (Cant.), Uusik. (Paulah.). — Ramaskaheinä Sakk.<br />

(Hiit.). — Ramaskasaju Rais. (Hiit.). — Roppaheinä Virt.( Valle).<br />

Saanaheenä Konn. (Pynn.). — Saanakukka Kont. (Metsäv.),<br />

Maan. (Roiv.). —SaanaleeMaan. (Roiv.). —Saksantee Haapav. (Metsäv.).<br />

— Saunakukka Utaj., Tyrn. (Metsäv.), Kartt. (Suh.), Loppi<br />

(Tikka), Kisko (Valle), Askola (Tynni). — Saunakukkain Nast.<br />

(Järvi). — Saunamaija Kuhm. (Hag.), Ruov. (Suh.).— Saunankukka<br />

Hart., Kust. (Luot.). — Sennakukka Kont. (Metsäv.). — Teeheinä<br />

Maan. (Roiv.). — Teekukka Ii (Metsäv.), Sahal. (Saar.), Alah., Tohm.,<br />

Ylist. (Miett.L.). — Teekukkain Kärk. (Pelt.). — Teekukkanen Myrsk.<br />

(Hagf.). — Teeruoho Karv. (Mant.), Ii (Metsäv.), Teuva (Riippi,

---

Aniiales Botanici Societatis Vanamo. Toin. 7. N:o 1. 22!^<br />

Oland.), Perho (Suh,), Park. (Oland.), Jan. (Luot.). — Vuohen saiinio<br />

Lönnr.K. 1860.<br />

Matricaria inodora—Auringonkukka Ii, Oul., Tyrn. (Metsäv.).—<br />

Elokukkanen Kisko (Valle). — Elän kuolen kukka Yiist. (Miett.L.),<br />

Vähäk. (Oland.). — Elän-kuolenkukka Lap. (Miett.L.). — Elänkuolenkukka<br />

Ylöj . (Hela), Teuva (Riippi), Et.Pohj. (Seppä). —Harakanhaiiu<br />

Lönnr.K, 1860 ja - Harakan kukka Sakk. (Heinli.<br />

1850, lliit.). — Harakankukka Lönnr.K. (tois.) 1860, Kort. (Juslin),<br />

Alaj. (Suh.), Virt. (Valle), llini. (Miett.L.). Harakankukkai<br />

Orim. (Parv.). —Harakankukkain Orim. (Link.). —Harakankukkanen<br />

Askola (Tynni). —Harakansilniä Laih. (Miett.L.). - Härjäsilmä<br />

Rym. (Hellev.). —Häränsilmä Kuort. (Miett.L.).<br />

Johanneskukka Akaa (Suli.). — .Tuhanneksen kukka Pielav.<br />

(l luusk.), Enont. (Link.), Lieto (Luot.).—Jnhanneksen kukken Raunia<br />

(Valle). — Juhanneksen nunmi Rauma (Valle). — Juhanninkukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Juhannuksenkukka Ikaal. (Björk.). —•<br />

Juhannuskukka Keit., Pielav. (Huusk.), Sahal. (Saar.), Läng., Sauvo<br />

(Miett.L.). — Kamelikukka Teisko (Kat.). — Karuapäivänkakkara<br />

Kont. (Metsäv.). — Koirankukka Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

•— Mullinsilmä Kust. (Luot.). - N appi kukkalÄhmr.K. (toh.) 1860.<br />

— Papinkaulus Ruov. (Hela). — Papin kukka Simo (Reinh. 1850).<br />

— Papinkukka Lönnr.K. (tois.) 1860, Rov. (Iliit.), llim., Kemij.<br />

(Miett.L.), Kemi (Rant.). — Peliokaiiara Askola (Tynni). — Pienilehlinen<br />

harakankukka Tyrv. (Var. 1854). — Pukinsilniä Lönnr.<br />

1866, Uusik. (Huusk.).<br />

Päevänkakkara Maan. (Roiv.). — Päivän kakkara Rautal. (Reinh.<br />

1850). — Päivänkakkara I.önnr.K. (tois.) 1860, Kirvu (Cant.), Rais.<br />

(Hiit.), Keit., Pielav. (Huusk.), Utaj. (Korh., Metsäv.), Ruok. (Link.),<br />

Kont. (Metsäv.), Rants. (Tuokk.), Jääski, Kang., Uukun, (Valle). —<br />

Päivänkakkarainen Kuolaj. (Pes.). -Päivänkalakkara Pait. (Kyyhk.),<br />

Haapav., Sotk. (Metsäv.). Päivänkalakkare Utaj. (Metsäv.). -Päivänkuilas<br />

Haapav. (Metsäv.). — Päivänkukka Oul. (Metsäv.). —<br />

Saanakukka Keit., Pielav. (Huusk.), Kartt. (Suh.). — Saunakukka<br />

Pielav. (Huusk.), Kur. (Oland.). — Tuoksuton saunio Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Variksensilniä Kort. (Juslin), Et.Pohj.<br />

(Seppä). — Vuohen silmä Renv.G. 1826. — Vuohensilmä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Pieks. (Borg), Et.Pohj. (Juslin), Kangl. (Suh.), Isok.,<br />

Lap., Töysä, Ylist. (Miett.L.).

---

221 Pentti Sii/io/ie/i, Suomalaiset kasvinniniel.<br />

Matthiola annua — Hiwneleiikoija Mela K. 1899. — Leiikoija<br />

Almq. 1890. — Tavallinen leukoija Mela K. 190().<br />

Matthiola bicornis — Kreikkalainen leukoija Miit.K.<br />

Mauritia flexuosa — Maiiritia palnni Mela Kp. 1892 ja 1897.<br />

Medicago -- Mailanen Lönnr. 1866, -Mela K. 1877 ja 1884, Klf.<br />

1896. — Pietarinkiikka Lönnr. 1866.<br />

Medicago arabica —Araapian mailanen Mela K. 1906. —Arabian<br />

mailanen Iliit.K.<br />

Medicago hispida — Piikkimailanen .Mela K. 1906.<br />

Medicago lupulina — Niirmimailanen Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1890, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Medicago minima — Pikkiunailanen Iliit.K.<br />

Medicago sativa — Kylvimiailanen Lönnr,K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906. -Mailanen Elf. 1896. -Rehumailane.n<br />

Iliit.K.<br />

Medicago sativa v. falcata - Linnens Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Linneiisheinä Lönnr. 1866. —Linnaiixen heinäsiemeni Palnistr. 1805.<br />

— Pijörtänö-niailanen Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895 ja 1899. —<br />

Pijörlänömailanen Lönnr. 1866. —Sirppimailanen Lliit.K.<br />

Meesea — Hivussammal Lönnr.K. 1860.<br />

Melaleuca cajaputi — Hopeapmi Lönnr. 1866.<br />

Melampsora betulina Koiviinriiosle Liro 1917.<br />

xMelampyrum — Henimaheinä Iliit.K. - Mailikka Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884. — Maitoheinä Kuhm. (Ila^^),<br />

Et.Pohj. (Juslin). — Maitornoho Ruov. (Ilela). — Netkemis Laili.<br />

(Stierw. 1755). - - Nipla Sod. (Vest.). — Pietarinkiikka Lönnr. 1866.<br />

— Piimäheinii Kartt. (Suli.). — Pitiäinen Lönnr. 1866. — Voeheinä<br />

Keit., Pielav. (Huusk.), Kartt. (Suli.). — Voilieinä Eur. 1860, Pait.,<br />

Puol. (Kyyhk.), Sotk, (Metsäv.), Uusik, (Paulali.), Kuolaj., Kuus.<br />

(Pes.), Kartt., Perho (Suh.), Rautal. (Pak.).<br />

Melampyrum arvense — Peltomaitikka Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Melampyrum cristatum — Ketomaitikka I.önnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866. — Tähkämailikka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Melampyrum nemorosum — Lelitomailikka Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Maiio-<br />

-heinä Knorr. 1833. - Mustapään ruoho Turku (Tili. 1683). —<br />

Mustapäänruolio Jusl. 1745. — Papu Lönnr. 1866, — Pietarin papu

---

Amiales Hotimici Socielatis Vanamo. Tom. 7. X:o 1. 225<br />

Palmstr. 1809, Roiiv.G. 1826, Eiiraj. (Heiiih. IS^^O). — Pietarinpapii<br />

Löiinr. 18()(). — Voiheinä Sakk. (Iliit.), Uusik. (Järvi, Silt.), Sort.<br />

(JJiik.). - Voikukka Nyi. 1852, Sakk. (Iliit.).<br />

Melampyrum pratense — Öajiiheinä V. Karj. (Liro). — Kermakukka<br />

Toisko (Miett.L.). — Koiransuikkii Oiil. (Farv.). — Liiiinanaheinä<br />

Oiil. (Parv.). Mailoheinä Picks. (Borg), Kont. (Metsäv.),<br />

I lim. i^WQtlÅ..). — Niittiimaitikka Lönnr.K. 1800 ja 1806. - Niith}rnaitikka<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. - Viheltäjä V. Karj.<br />

(Liro). — Voeiieiiiä Maan. (Roiv.). - Voiheinii Sakk.(niit.). — \V'oi-<br />

-heinä Knorr. 1833. — Voiheinä Piclav. (Iluusk.), Uov. (Miit.), Uusik.<br />

(Järvi, Silt.), Orim. (Link.), Utaj. (Korh., Metsäv.), Kont. (Mctsäv.),<br />

Oul. (Parv.), Knolaj., Kiius. (Pes.), Karv. (Sarv.), Kang., Kisko,<br />

l'ükun. (Valle), Hep. (Mällstr.), Park. (.Mielt.L., Paas.), Kärk. (Pelt.),<br />

Kuort. (.Miett.L.), Kaiihaj. (Oland.). — Voimaha Kisko (Valle). —<br />

Voikukka Raunia (Laurin.), Park. (Paas.). — Voi-ruoho Palnistr.<br />

1805, Renv.G. 1826.<br />

Melain])yrum silvaticum — Keltahornia Rov. (Iliit.). — Keltainen<br />

puikkolehti Nast. (Järvi). — Maile heinä Tamj). (Reinli. 1850),<br />

Lönnr.K (tois.) 1860. — Maitikko Reinh. 1850. ~ Maitiruoho Kangl.<br />

(Suli.). — Maito heinä l.olit., Ruov. (Reinli. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, —Mailoheinä Kont. (Metsäv.). —Maitoruoho Teisko (Kat.). —<br />

Metsämaitikka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. m2. — Pietarin-<br />

-papu Lönnr.K. (tois.) 1860. — Salomaitikka Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866. — Variksen-jijuä Reinli. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Voeheinä Maan. (Roiv.). — Voiheenä Konn. (Pynn.). — Voi heinä<br />

Ileinj., Juva, Jääski, Lapptr., Lauk., Lolit., Piel. (Reinh. 1850).<br />

— \Voi-heinä Knorr. 1833. — Voiheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866, Utaj. (Korh., Metsäv.), Kont. (Metsäv.), Orini. (Link.), Jänisä<br />

(Pack.), Oul. (Parv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Antr. (Porkka), Rist.<br />

(Silt.), Uukun. (Valle), Tuusn. (Räs.). — Voikukka Raunia (Laurin.),<br />

Oul. (Metsäv.), Patt. (Miett.L.). — Voiruaho Kisko (Valle).<br />

Melanosinapis communis Musta sinappi Mela K. 1881, 1895,<br />

1899 ja 1906, Mela Kp. 1877, 1881, 1892, 1897 ja 1900, Elf. 1896. —<br />

Sinappi Palmstr. 1803, Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Melica ciliata - Ripsihelmikkä Mela K. 1906.<br />

Melica nutans Harakankaara Konn. (Pynn.). - Ilelniikkä<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1881. —/C«.s-//kain<br />

Oriiii. (Link.). —Kelunkaora Pielav. (Iluusk.). — Kelunkaura

---

226 Pentu Suhonen, Suomalaiset kasviniiiniet.<br />

Pielav. (Huusk.). — Kiviheinä Pait. (Kyyhk.). — Kukonlieinä Utaj.<br />

(Metshv.). ^ Niiokkiihelrnikkä Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. Um.<br />

— Niippiikastikain Oriin. (Link.).<br />

Melilotus — Kananrnalisa Lönnr. 1860. —Maarian mallsa Lönnr.<br />

1860. —Mesikkä Mela K. 1877 ja 1884, Lönnr. 1800.<br />

Melilotus albus — Valkea mesikkä Lönnr,K. 1800 ja 1800. — Valkomesikkä<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Melilotus altissimus — Korkea mesikkä Mela K. 1895, lliit. K. —<br />

Peltomesikkä Mela K. 1899 ja 1900.<br />

Melilotus indicus — Intian mesikkä Mela K. 1900.<br />

Melilotus officinalis — Amur Lönnr.K. (tois.) 1800. — Däsmän<br />

ruoho Turku (Tili. 1083). — Haisukka Lönnr.K. (tois.) 1800, luir.<br />

m^O. — Osman mesikkä Lönnr.K. 1800 ja 1800, Lönnr. 180(). —/ioWomesikkä<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912. — Tesnuuiioho .Tusl.<br />

1745. — Tesmämesikkä Lönnr.K. I860 ja 1860, Lönnr. 1800. — Tesniän<br />

ruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Täsmän ruoho Eur. 1860. —<br />

Usman ruoho Jämsä (Heinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1800, l

---

Aniiales Bolanici Societalis Vanamo. Tom. 7. Nro 1. 227<br />

minttu Lönnr. 18()G. —Kuisnumpaeseheinä Maan. (Hoiv.), —Kuminaheinä<br />

Viioks. (Iliit.). — Käenminttu Lönnr.K. (tois.) 1860. — MaaminttuTyrv.iVixr.<br />

1854), Karjal.(Lind.),Jok.(.Miett.L.). —Mehiläisen<br />

kuklauien Karin., Martt., Pöyt., Tarv. (Lnot.). — Metsämeirami<br />

Lönnr.K. (tois.) Minttu Sehr. 1637, Jusl. 1745, Palmstr. 1805,<br />

IUMIV.G. 1823, Knorr. 18:^3, Lönnr. 185G, Lönnr.K. (tois.) 1860, Kur.<br />

(Oland., Faniah.), Loppi (Tikka), Hauma (Valle), Kanhaj. (Oland.).—<br />

Mintu Hell. 1773. Mijnti Lohja (Meinr. 1766). Mijntti Utaj.<br />

(Korh.), Pait. (Kyyhk.), lUisk. (Link.), Maapav., Ii, Utaj., Kemp.,<br />

Sotk., Tyrn. (Metsäv.), Onl. (Metsäv., Parv.), Kartt. (Snh.), Hants.<br />

(Tuokk.), Kemi (Kant.), Askola (Tynni). — Mijnttiheenä Konn.<br />

(Pynn.). — Mijnttiruoho Kemi (Kant.).—A///r//ie//7rt Antr. (Porkka).<br />

— Niittuminttu Orim. (Link.). Niittijminttu Pad. (Böök).— Ojaminttu<br />

Pukk. (Hagf.). — Ojanujntti Askola (Tynni). — Peltominttu<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912,<br />

Loppi (Tikka). —Rantaminttu Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vesiminttu<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Mentha gentilis — Jalominttu Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.'—M/yn//i Keit., Pielav.<br />

(Munsk.), Maan. (Hoiv.), Kartt. (Sah.).<br />

Mentha litoralis — Merenrnnlaminttu Iliit.K.<br />

Mentha longifolia — Harmaa minttu Iliit. K.<br />

Mentha piperita —Mijntti Tuusn. (Häs.). — Piparimintiu Almq.<br />

1890. — Piparminttu KU. 1896 ja 1921, Mela K. 1906.<br />

Mentha pulegium — Cmilemattomus ruoho Turku (Tili. 1683),<br />

Jusl. 1745. —Kuolemattomus-ruoho Jusl. 1745. —Kuulemattomuusruoho<br />

Lönnr. 1866.<br />

Mentha rotundifolia — Pijöreälehtinen minttu Iliit.K.<br />

Mentha viridis — Vihreä minttu Mela K. 1906.<br />

Mentha viridis v. erispata — Krusminttu Jusl. 1745. — Krusmijnta<br />

Jul. 1791. — Kruusminttu Hergm. 1775, Lönnr. 1866. —Kruusnujnttij<br />

Lönnr. 1847.<br />

Menyanthes trifoliata — Apilaniainen Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Apila-raate Muol. (Merik. 1929). — Iso raate<br />

Hist. (Silt.). - Jänkäraake Hov. (Iliit.). — Karttuunikukka Haapav.<br />

(Metsäv.). — Koirankien V. Karj. (Liro). — Kuismaheinä Kartt.<br />

(Suli.). — Lelmiänkielenheinä Virt. (Valle). — Lieltehenkasvi Kort.<br />

(Juslin).—LyAA/y/jci/iä IIaapav.(Metsäv.).—Muotkas Luttoj.(Hoiv.).

---

228 Pentti Sfz/ione/i, Suomalaiset kasvinniniel.<br />

— Mijrtinjmiri Uukun. (Valle). — Mijrttiheinä Uukiiii. (Valle). —<br />

Peuran heinä Heiiv.G. 1826. — Peuran sammal lleiiv.O. 1826. —<br />

Peuran vehka Palnistr. 1803, Renv.G. 1826, llel. 1838, lleinli. 1850,<br />

Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Peuranvehka Hell. 1773, Loiinr.<br />

1847, Lönnr. 18r36. — Peura-vehka Ilaart. 1759.<br />

Raade 1745, Jämsä (Reinh. 1850). ^ RaahkelÄnnxv. 1866.-<br />

Raake Torn. (Heinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Hov. (lliit.). Sod.<br />

(Vest.), Turt. (Miett.L.). - Raakhen kukka Kemi (Hant.). Raatan<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. -Raate Lönnr. 1847, llaapaj., Hart., Ileinj.,<br />

Ii, Lauk., Loht., Piel., Pohja, Mänttä, Savo, Virol., Siik., Äht. (Reinh.<br />

1850), Lönnr. 1856, Elmg. 1857, Eur. 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Gen. 1881, Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900, Almq. 1890, Utaj. (Korh., Metsäv.), Sotk. (Metsäv.),<br />

Kuolaj., Kuus. (Pes.), Oul. (Parv.), Verml. (Saal.), Perho (Suh.),<br />

Rants. (Tuokk.), Vihanti (Miett.L.). — Raateh llel. 1838. —/^aa/f^<br />

Simo (Reinh. 1850). — Raatlama Lönnr.K. (tois.) 1860. — Radacke<br />

Jusl. 1745. — Radake Lönnr. 1847, Rauma (Reinh. 1850), Tyrv.<br />

'(Var. 1854), Lönnr. 1856, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Luv.<br />

(Herm.), Teisko (Sir.), Kylm. (^iih.). — Radakeh llel. 1838. — Radaket<br />

llaart. 1759, Palmstr. 1803. — Radeke Hell. 1773. — Rajakan<br />

lehtiä Virol. (Reinh. \m)). — Rajakka Virol. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. —Rajake Sääksm. (Reinli. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Karjal. (Lind.), Loppi (Tikka), Vihti (Wecks.). Ralake Tamp.<br />

(Reinh. 1850), Kur.(Laur,), Hämeenk. (Sneck). —Rantararake Suon.<br />

(YI.). Suon.(YI.), Vesil.(Alit;tt.L.). —i;«/«A7voEuraj.(Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ratami Laih. (Stiervv. 1755). - Raate<br />

Mänttä (Reinh. 1850), Sakk. (Hiit.), Keit., Pielav. (Huusk.), Puol.,<br />

Ristij., Suom. (Kyyhk.), Maan. (Koiv.), Kartt. (Suli.), Kang., Miin.<br />

(Valle). — i^oa/cA- Kont. (Metsäv.). -- Roatteenlehtii Sakk. (Hiit.). —<br />

Ruaate V.Karj. (Liro). — Ruate Konn. (i^ynn.). — Ruatteenlehti<br />

Keit., Pielav. (Huusk.). — Ruistimo Pälk. (Laur.). — Ruote Ker.,<br />

Rantas. (Salov.). — Räläke Kärk. (Pelt.).<br />

Sorsankukka Lönnr.K. (tois.) 1860. - Suoapelias Lohja (Heinr.<br />

1766). — Suoapila Sahal. (Saar.). — Suorsan kukka Reinh. 1850. —<br />

Vehka Renv.(i. 1826, Sääm. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) I860,<br />

Rym. (Hellev.), Räis., Vuoks. (Hiit.). — Wehka Turku (Tili. 1683). —<br />

Vehkaheinä Salmi (Pes.), Jämsä (Pack.). — Vehkain Park. (Paas.), —<br />

Vesapelva Askola (Tynni). — Vesiahma Hei. 1838. — Vesi ahmalo

---

Aniiales Botanici Societalis Vanamo. Toin. 7. X:o 1. 229<br />

I lel. 1838. — Vesi-ahmalo Renv.(i. 1823 ja 1826, Viip. (Reinli. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Wesi-nhnialo Knorr, 1833. — Vcsialunalo<br />

Lönnr. 1847, Eur. 1860. — Vesiapelva Askola (Tynni). — Vesiraale<br />

Lönnr. 1866. — Vilu ruoho Hei. 1838.<br />

Mercurialis — Sinijmiri Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Mercurialis annua — Yksiuuotinen sinijnuri Mela K. 1906, Kiv.<br />

1912.<br />

Mercurialis perennis — Monivuotinen sinijmiri Mela K. 1895, 1899<br />

j a 1906, Kiv. 1912. ^-Sinijmiri Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Mertensia maritima — Halikka Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1877 ja 1884. - Mercnnmlahalikka Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Merulius cantliarius — Kukonsieni Lönnr. 1866. — Pirun sieni<br />

Rein h. 1850.<br />

Merulius lacrymans — Latliasieni Liro 1917.<br />

Mesembrianthemum cristallinum — Jääkasvi J.önnr. 1866,<br />

:\Ie]a Kp. 1892, 1897 ja m)(). — Jääruoho Elf. 1921, Mela K. 1906. —<br />

Oikea jääruoho Miit.K.<br />

Mesembrianthemum nodiflorum — Keskipäiuänkukka Miit.K.<br />

Milium effusum — Curien hernel Sehr. 16:^7.—Haisuheinä Lönnr.<br />

1866, Pait. (Kyyhk.), Utaj. (Metsäv.). — Hajuheinä l.önnr. 1866,<br />

Kemi (Tynni). —Hiki heinä Rauma (Reinh. 1850), Lönnr.K, (tois.)<br />

1860, h:ur. 1860, Lönnr. ]mi—Kasteheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Lehiotesma Iliit.K,, Kiv. 1912. — Lehtolesmä Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, -- Maarianolki Lönnr. 1866. — Salalatua Rauma (Reinh. 1850),<br />

Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tesma Mela K. 1877 ja 1884. —<br />

Tesmä Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Mimosa pudica — Tuntokasvi Lönnr, 18(56, Mela Kp, 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900, Almq, 1890.<br />

Mimulus — Apinakukka Mela K, 1884,<br />

Mimulus luteus—Apinakukka Lönnr. 1866, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900. — Keltainen apinakukka Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912, — Keltainen apinankukka IIiit,K.<br />

Mimulus moschatus — Myskihajuinen apinakukka Mela K. 1906.<br />

— Myskihajuinen apinankukka Miit.K,<br />

Mirabilis jalapa — Ihmekukka Lönnr. 1866, Mela K, 1906, —<br />

Tuoksuton ihmekukka Miit.K.<br />

Mnium — Tähtisarnmal Lönnr.K. 1860. —Karpeita Sakk. (Miit,).<br />

Molinia coerulea—Kasteheinä Lönnr.K. (tois,) 1860. — Kiui-

---

230 Pentu Suhonen, Suomalaiset kasviniiiniet.<br />

heinä l.önnr.K. (tois.) 1800, Pait., Puol., Suom. (Kyyhk.), Kuolaj.<br />

(Pes.). — Ohraheinä Perho (Suh.).—Siniheinä Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, :\Iela K. 1877 ja 1884. — Soinniton siniheinä Mola K.<br />

1895, 18

---

Annales Bolanici Socictalis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 231<br />

Mulgedium alpinum — Alppien sinivalvalli Mcla K. 1895 ja 1899.<br />

— Pöppöheinä Ilyr., Puol., Ristij. (Kyyhk.). — Pöpönpiiiki Histij.<br />

(\\yy\\k.).—Tuniiirien sinivalvalli Mela K. 190G, Kiv. 1912. — Viiovihenikka<br />

Lönnr.K. 1860 ja 18G6, Lönnr. 18ü().<br />

Mulgedium macrophylhim — Isolehtinen sinivalvalli I liit.K.<br />

Mulgedium sibiricum — Melsäheriikka Lönnr.K. 18G0 ja 186G,<br />

Lönnr. 18GG. — Siperialainen sinivalvalli Mcla K. 1895, 1899 ja 190G,<br />

Kiv. 1912.— Siperian sinivalvalli Hiit.K.<br />

Musa—Pisa/7/ci Almq. 1890.<br />

Musa paradisiaca — Pisa/?/f/ xMela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Elf. 189G ja 1921.<br />

Musa sapientum — ßanöfl/ji Mela Kp. 1897 ja 1900, Elf. 189G<br />

ja 1921. — Banani Mela Kp. 1884, 1892 ja 1897.<br />

Musa textilis —Manilla-hamppu Elf. 1896.<br />

Muscari botryoides—HelmiUlja Mcla K. 1906. —Tarha-helmililja<br />

Hiit.K.<br />

Myagrum perfoliatum — Sepivä onlervio Hiit.K.<br />

Mycosphaerella tulasnei— Viljan nuislahärmä Liro 1917.<br />

Myosotis — Ikävänkukka Lönnr. 1866. — Kijlvykukkainen Vihti<br />

(Wecks.). — Lemmenkukka Kuhm. (Hag.), Hais. (Hiit.), Karjal.<br />

(Lind.), Haapav. (iMetsäv.), Ruov. (Suh.), Kalaj. (Miett.L.), Vähäk.<br />

(üland.), Askola (Tynni). —Lemmenkukkain Orim. (Link.). —Lemmikki<br />

Lönnr. 1866, Mela.K. 1877 ja 1884, Mcla Kp. 1884, 1892, 1897<br />

ja 1900, Almq. 1890, Kartt., Perho (Suh.), Tuusn. (Räs.).-Musliaiskukal<br />

Tyrv. (Var. 1854). — Orpolapsenkukkain Orim. (Link.). — Siniheinä<br />

Kartt. (Suh.). — Sinikukka Kartt. (Suh.). —• Sormuskukka<br />

Lönnr. 1866. — Tervaruoho Lönnr. 1866. — Vuahensilmäkukka<br />

Mult. (Miett.K.). — Älä unhoila Haapav. (Metsäv.). — Ålä unohda<br />

Ruov. (Miett.L.). — Älä unohda minua Orim. (Link.).<br />

Myosotis arenaria—Aholemmikki Lönnr.K. 1860 ja 1866. —<br />

Hielalemmikki Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — liuisheinä<br />

Sakk. (Hiit.).<br />

Myosotis baltica — Ilämeren lemmikki Hiit.K.<br />

Myosotis caespitosa—Ranlalemmikki Lönnr.K. 11860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mcla K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Myosotis hispida — Mäkilemmikki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mcla K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Myosotis intermedia—Elokaunokki Tyrn. (Metsäv.). — Ikä-

---

232 Penlli S«/jo/ie/i, Suomalaiset kasviniüiiiel.<br />

vän-kiikka Lönnr.K. (tois.) 18()0. — Kuisimi-heinä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Kiiivanori-heinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Kiiivanorj' heinä Viioks. (Hiit.). — Lemmenkukka Oul. (Metsäv.),<br />

Kangl. (Suh.), Kisko (Valle), Suon. (YL). — Lemmenkukkain Orim.<br />

(Link.). —Lemmikki Sort. (Pes.), Kauhaj. (Oland.). Muistiainen<br />

Lönnr. 1847.—Mäkisinikello Suon. (YL).—Orpolapsenkukka Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Pellavaheinä Miin. (Valle). — Peltolemmikki Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, I.önnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. -<br />

Ruisheinä Sakk. (lliit.). — Samettikukka Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Savikukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sinikukka Utaj. (Metsäv.),<br />

Park. (Paas.). — Sinisirkku Lönnr. 1817. — Sinisirkkunen Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Sinivuokko Ii (Metsäv.). — Sormuskukka Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Sijdänriisi-heinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vilukukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Älä unhota minua Sort. (Pes.). — Älä<br />

umihota minua Utaj. (Metsäv.).<br />

Myosotis palustris — Arolemmikki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Löniir.<br />

1866. — Ikävän kukka RautaL (Reinh. 1850), Elrng. 1857, Eur. I860.<br />

— Kuisima heinä Luh. (Reinh. 1850). — Kuisma heinä Keur. (Reinh.<br />

1850). — Kuiva nor heinä lleinj. (Reinh. 1850). — Lemmenkukka<br />

Ruov., Ylöj. (Mela), Oul. (Parv.), Suon. (YL). — Lemmenkukkain<br />

Orim. (Link.), Kärk. (Pelt.). — Lemmikki IIook.-Mela 1879, Kartt.<br />

(Suh.), Loppi (Tikka), Kauhaj. (Oland.). — Lähteensilmä Suon. (YI).<br />

— Maltsankukka Lönnr. 1866. — Muistokukka Loppi (Tikka). —<br />

Noriheinä Nyi. 1852. — Ojarassi Orim. (Link.). — Orpolapsen kukka<br />

Tamp. (Reinh. 1850). — Orpolapsenkukkain Orim. (Link.). —Samettikukka<br />

Teisko (Reinh. 1850). — Savi heinä Karjala (Reinh. 1850). —<br />

Sini kukka Uaapaj. (Reinh. 1850). — Siniserkku Lönnr. 1866. —<br />

Sini-sirkkuinen Renv.G. 1826. — Sinisirkkuinen Reinh. 1850, Eur.<br />

1860. — Sirkku Sahal. (Saar.). — .Sormus kukka Antr. (Reinh. 1850),<br />

Eur. 1860. — Suolemmikki Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp.<br />

1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Syvän riis heinä Jääski (Reinh. 1850). —<br />

Älä unhota kukkain Kärk. (Pelt.). — Älä unohda Loppi (Tikka).<br />

— Älä unohda minua Orim. (Link.), Sääksm. (Pack.).<br />

Myosotis silvatica — Lehtolemmikki Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866. — Metsälemmikki Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912.<br />

Myosotis silvatica • suaveolens — Alppilemmikki Lönnr. 1866.<br />

Myosotis sparsiflora—Harvakukkainen lemmikki Mela K. 1906.

---

Aniialcs Holanici Socielatis Vanamo. 'J'oin. 7. N:o 1. 2:^3<br />

— Harvalchlinen laninokki Mela K. 1895. —Harimlehtinen lemmikki<br />

Mela K. 1899. — Pohjan lemmikki Lönnr.K. 18()0 ja 1866.<br />

Myosiirus miniinxis — Fiila ruoho Loht. (Heinh. 1850). — Matikka<br />

Jämsä (Pack.). — Henlo hiirenhäntä Miit.K. —Hiiren händä<br />

Turku (Tili. 1683). - Hiiren häntä Reinh. 1850, Eur. 1860. ^ Hiirenhäntä<br />

Renv.G. 1823, Lönnr. 1847, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900, Kiv. 1912. —Punlarheinä Impil.(Link.). — ViilaruoholAhmv.K.<br />

(tois.) 1860.<br />

Myrica gale — Meri humala Pohjanm. (Heinh. 1850). —Mcrihumala<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Kur. 1860, Köpp. 1889. — .lusl.<br />

1745, Haart. 1759, Köpj). 1889. — Pursu rahka Palmstr. 1803, Heinh.<br />

1850. — Pursu-rahka Henv.G. 1826. — Pursurahka Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Eur. 1860, Lönnr. 1866, Köpp. 1889. ^ Pyörä ruoho Turku<br />

(Till. 1683), Haart. 1759, Hell. 1773, I^einh. 1850. - Pijöräruoho<br />

Jusl. 1745, Eur. 1860, I.önnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Köpp.<br />

1889. -Rahka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Rannanteet Valle. - Rantahumala<br />

Valle. — Rantapursu Hist. (Silt.). Suomyrtti Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Elf. 1896, Kiv. 1912.<br />

— Suon pursu J.oht. (Reinh. 1850). - Suonpursu Tunt. 1668. -<br />

Suopurslo Lohja (Heinr. 1766). — Suo-pusu Renv.G. 1826. — Suorahka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Urpi Ii (Metsäv.). — Väkevätuoksuinen<br />

suomyrtti Hiit.K.<br />

Myricaria germanica — Syyhelmäpensas Lönnr. 1866. — Saksan<br />

pen sas kan er v a H i it. K.<br />

Myriophyllum — Ahvenheinä Rist. (Silt.). Akanhiukset Keit.<br />

(Huusk.). — Levä Virt. (Valle). — Mustaneitzenhius Jusl, 1745. —<br />

Ärviä Lönnr. IHQG. — Ärviäinen Mela K. 1884, MelaKp. 1884.<br />

Myriophyllum alterniflorum —Kalaheinä Sakk. (Hiit.). —Leviä<br />

Puol. (Kyyhk.). — Ryönäkköä Puol. (Kyyhk.). — Vuorokukkaincn<br />

ärviä Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Vuoro-ärviä Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866. — Vuoroärviä Lönnr. 1866.<br />

Myriophyllum spicatum — Kuturuoho Oul. (Parv.). — Tähkä-<br />

-ärviä Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,Mela K. 1895,1899 ja 1906,<br />

Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Myriophyllum verticillatum — Kiehkurais-ärviä Mela K. 1895,

---

231 Pentti S/i/io/if;i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

189U ja 1906, Kiv. 1912. — Kiehkiira-ärviä Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, lliit.K.<br />

Myristica fragrans — Muskotti Lönnr. 1847. — Muskottipuii<br />

Mook.-Mcla 1879, Almq. 1890, Mela Kp. 1897 ja 1900, Elf. 1896 ja<br />

1921.<br />

Myrrhis odorata —Kirveli Uel. 1838. — Saksankirveli Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mola K. 1877 ja 1884, Kiv. 1912. —<br />

Tuoksuva saksankirveli Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Myrtus communis — Mirttu Lönnr. 1847. — Mijrtinpmi Tunt.<br />

— Mijrtti Mook.-Mela 1879, Elf. 1921, Kartt. (Suli.). — Tavallinen<br />

nujrtli Lönnr. 1847, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Almq. 1890.<br />

Naias — Näkinruoho Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Naias flexilis — Notkea näkinruoho Lönnr.K, 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Naias marina — Mesinäkin ruoho Kiv. 1912. —Merinäkinruoho<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906. —<br />

Näkinruoho Lönnr. 1866.<br />

Naias tenuissima—Hauras näkinruoho Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

— Hento näkinruoho Mela K. 1906, Kiv. 1912. — Pienempi näkinruoho<br />

Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Narcissus — Hellunlaililja lliit.K. —Narsissa IIook.-Mela 1879,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Narcissus poeticus — Narsissa Almq. 1890. — Runoilijan narsissa<br />

Mela K. 1895 ja 1899. — Valkonarsissa Mela K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Narcissus pseudonarcissus — Keltanarsissa Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Pääsiäislilja Lönnr. 1866.<br />

Nardus stricta — Harjas heinä Sääksm., Virol. (Reinh. 1850).<br />

— Harjasheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Utaj. (Metsäv.). — Harjasruoho<br />

Lönnr. ISm. — Hirven nurmi Renv.G. 1823, Hei. 1838, Reinh.<br />

1850, Eur. \mO. — Hirvennurmi Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

— Hirven takku RenV.CL 1823, Hei. 1838, Rauma (Reinh. 1850),<br />

Eur. 1860. — Hirventakku Rauma (Laurin.), Kust. (Luot.). —<br />

Hinkuruoho Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Hiuku ruoho Euraj. (Reinh.<br />

1850). — Hiukuruoho Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Jussi Sakk. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Impil. (Link.).<br />

— Jussiheinä Salmi (Pes.). — Jussikko Sort,, Viip. (Reinh. 1850),<br />

Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Sakk., Räis. (Hiit.). — Jussikko-

---

Annales Botanici Socielatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 235<br />

heinii Sakk, (Hiit.). — Jussikoinen Inkm. (Reinh. 1850). — Jussin<br />

heinä Rautal. (Reinh. 1850). — Jussin paria Hel. 1838, Kuop.,<br />

Lepp., Parikk., Sääm. (Reinh. 1850). —Jussinparta Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Iliit.K., Sakk.(Hiit.), Pielav. (Hnusk.), UtaJ.(Korh.), Haapav.,<br />

Kont. (Metsäv.), Konn. (Pynn.), Kartt. (Suh.), Rants. (Tuokk.),<br />

Park. (Paas.), Kauhaj. (Oland.).—Jussin takku Viip., Virol. (Reinh.<br />

1850), Nyi. 1852, Lönnr.K. (tois.) 1860. —Jussiniakku Rusk. (Link.),<br />

Askola (Tynni). — Jussintukka Orim. (Link.), Loppi (Tikka), Vihti<br />

(Wecks.).<br />

Jäkin parta Kain., Torn. (Reinh. 1850), Eur. 1860. —Jäkinparla<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Utaj. (Metsäv.). — Jäkki Äiit.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Hiit.K., Keit.,<br />

Pielav. (Huusk.), Utaj. (Korh., Metsäv.), Pait., Puol. (Kyyhk.), Haapav.<br />

(Metsäv.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.), Rants. (Tuokk.), Tuusn.<br />

(Räs.). —Jäkkiparia Utaj. (Metsäv.). —Jäkkilieinä Sotk. (Metsäv.),<br />

Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.). — Jäkkö .Jääski (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Kankea ukonparta iVIela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Karila Loppi (Tikka). — Kelliä Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur.<br />

1860. — Kondienvilla Suoj. (Link.). — Luhtaheinä Lönnr. 1866. —<br />

Nukkaheinä Kuus. (Pes.). — Partaheinä Pait. (Kyyhk.). — Pukinparta<br />

Utaj. (Korh., Metsäv.). — Punalakku Askola (Tynni). —<br />

Rauta heinä Renv.Ci. 1826, Karjala, Lepp., Läng., Savo (Reinh.<br />

1850). — Rautaheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Rauta<br />

hejnä Palmstr. 1804. — Savikka Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Sian cariva Laih. (Stierw. 1755). — Sian harja Eur. 1860. — Sianharjas<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sian kamara Eur. 1860. — Siankamara<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sian karila Eur. 1860. — Siankarila<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Siankarva Kort. (Juslin). — Siankarvaheinä<br />

Perho (Suh.). — Siankärnäheinä Lönnr. 1866. — Siantakku<br />

Lönnr K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Eur. 1860, Utaj. (Korh.,<br />

Metsäv.), Ii, (Metsäv.), Oul. (Parv.), Pud. (Pes.), Et.Pohj. (Seppä).<br />

— Sijan harja Sääksm. (Reinh. 1850). —Sijan kamara Loht. (Reinh.<br />

1850). — Sijan karila Nurmij., Tuusn. (Reinh. 1850). — Sijan takku<br />

Reinh. 1850. — Sikatakku Park. (Paas.). — Takku Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Pielav. (Huusk.), Orim. (Link.), Haapav. (Metsäv.), Rist. (Silt.),<br />

Kartt. (Suh.), Kärk. (Pelt.), Rantas. (Miett.L.), Askola (Tynni). --<br />

Takkuheinä Läng. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Hiit.K., Ikaal.<br />

(Luot.), Kärk. (Pelt.). — Takkuruoho Eur. 1860. — Tarri Karv.<br />

16

---

236 Pentti Siihonen, Suonialaisel kasvinnimet.<br />

(Sarv.), Park. (Paas.), Kauhaj. (Oland.). — Ukonparta Knorr. 1833,<br />

Löniir.K. (tois.) 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Löiinr. 1866, Mela K.<br />

1877 ja 1881, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Nartheciuni ossifragum — Luuvalolilja Löiinr. 1866.<br />

Nasturtium — Krassi Sehr. 1637, Tunt. 1668, Flor. 1683 ja 1708.<br />

Mätäsleini Lönnr. 1866. —Nenänioho Flor. 1683 ja 1708, Lönnr.<br />

1866. — Nenälti Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Nasturtium amphibium — Krassi Lönnr.K. (tois.) I860. —Nenäruoho<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sirkan silmä Ueinh. 1850. — Sirkansilmä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vesikrassi Tunt. 1668, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Vesinenätti Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, K iv. 1912.<br />

Nasturtium aneeps — Karsänenätli Hiit.K.<br />

Nasturtium officinale — Nenälti Lönnr. 1866. — Rohionenälli<br />

Hiit.K. — Rijijtinenälti Mela K. 1906. — Rohlo-vesikrassi Hiit.K. —<br />

Vesikrassi Elf. 1896.<br />

Nasturtium palustre — Suo-nenäiti Lönnr. 1866. — Suonenätti<br />

Lönnr.K, 1860 ja 1866, .Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Nasturtium silvestre — Melsänenälti Mela K. 1895 ja 1899,<br />

Unt.K. — Ranlanenälii Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1906.<br />

Neckera —Nekkerinsamnud Lönnr.K. 1860.<br />

Nemalion multificlum — K«//nn7j/na Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Nemophila —Lehtokukka Lönnr. 1866.<br />

Nemophila insignis — Nemoffiila Ii (Metsäv.).<br />

Nemophila maculata — Tummatäpläinen lemmenkukka Hiit.K.<br />

Nemophila Menziesii — Tarha-lemmenkukka Hiit.K.<br />

Neottia nitlus avis — Linnunpesä Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Kiv. 1912. — Linnunpesäjuuri Hiit.K. — Pesäke Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Nepeta—Kissan minttu (lan. 1829. — Kissanminttu Mela K.<br />

1877 ja 1884.<br />

Nepeta cataria Kissan minttu Palmstr. 1809, Renv.G. 1823,<br />

Heinh. 1850, Kur, 1860. — Kissanminttu Kur. 1860, Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Lönnr, 1866. — Yleinen kissanminttu Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906.<br />

Nepeta gleclioma — Aaronin parta Oul. (Metsäv.). — Apteekkarinminttu<br />

Kort. (Juslin). — Juoru Haapav. (Metsäv.). —Katinnärc

---

Annales Botanici Socielatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 237<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lünnr. 1866. Kissan minttu Mel. 1838. —<br />

Kisscmminttü Jusl. 1745, Kiv. 1912.—Maahumala Juü. 1745, Rcnv.G.<br />

1823, Lönnr. 1847, Eur. 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

— Maan humala Renv.G. 1823, Ilel. 1838, Reinli. 1850. — Maanhumala<br />

Turku (Till. 1683), Hell. 1773.— Murattimainen maahumala<br />

Mela K. 1895, 1899 ja Vm. — Siniminttu Ilook.-Mela 1879. — Taivaan<br />

sininen Vihanti (Miett.L.). — Taivaan sinisilmä Siik. (^Nliett.L.).<br />

Nepeta grandiflora — Isokukkainen kissanminttu Mela K. 1906.<br />

Nepeta sibirica — Siperialainen kissanminttu Mela K. 1906.<br />

Nephroma arcticum—Norrlannin hapen Reinh. 1850. r— Pohjanhapene<br />

l.önnv. 1866.<br />

Nerium oleander — Oleanteri Elf. 1921. — Oleanteripuu J^önnr.<br />

1866. — Oljanteri Maar. (Tallgr.), KartL. (Suh.).<br />

Neslea paniculata — Ohraheinä Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, Kiv. m2.—Pellon ohraruoho lliit.K.<br />

Nicotiana — Tohacki Sehr. 1637. — Tobeca Laih. (Stierw. 1755).<br />

— Tupakka Hook.-Mela 1879.<br />

Nicotiana alata — Tarha-tupakka .Alela K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Nicotiana repanda —Havanna-tupakka' Elf. 1896.<br />

Nicotiana rustica — Kessu Keit., Pielav. (Huusk.), Puol., Suom.<br />

(Kyyhk.), Ilaapav. (Metsäv.), Kur. (Paulah.), Kartt., Perho (Suh.).—<br />

Kotjtupakka Maan. (Roiv.). — Köijhän tupakka Kartt. (Suh.). — Nurkantakainen<br />

Axn. 1902, Ilaapav. (Metsäv.), Keit., Pielav. (Iluusk.),<br />

Utaj. (Korh., Metsäv.), Sotk. (Metsäv.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.).<br />

— Nurkantakaiset Ign. 1890. —Nurkkavieru Ilaapav. (Metsäv.). —<br />

Palturi Lönnr. 1847, Keit., Pielav. (Huusk.), Kartt. (Suh.). —<br />

Palturitupakka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1877, 1884,1892,<br />

1897 ja 1900, Elf. 1896, Kiv. 1912, Sotk. (Metsäv.). — Palturi Maan.<br />

(Roiv.). — Paltuuri Pielav. (Muusk.). — Paskanvahti Keit., Pielav.<br />

(Iluusk.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.). — Tallintakanen Maan.<br />

(Roiv.). — Tubaki Turku (Tili. 1683). — Tupakka Gen. 1881, Ign.<br />

1890. -- Tupakki Sotk. (Metsäv.), Perho (Suh.).<br />

Nicotiana tabaciim—Ileijakko Kuhm. (Reinh. 1850). — Ileijakon<br />

pökkiä Kuhm. (Reinh. 1850). — Mahvorkka Inkm. (Reinh. 1850).<br />

— Nurkantakuinen (Reinli. 1850).— Palduri Rauma (Reinh. 1850).<br />

— Sieveli Lönnr. 1847, Savo (Reinh. 1850). — Tupacki Jusl. 1745.<br />

— Tupakka Renv.G. 1826, Lönnr. 1847, Reinh. 1850, Alniq. 1890.<br />

~ Tupakki Renv.G. 1826, Gan. 1829, Lönnr. 1847. — Virgiinian

---

238 Pentti Siihonen, Suonialaisel kasvinnimet.<br />

tupakka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, .Alela Kp. 1900, Kiv. 1912. —<br />

Virginian tupakka Mela Kp. 1877, 1884, 1892 ja 1897, Elf. 1896. —<br />

Kasvi pieneksi hakattuna: Nokkonen Kain. (Reinh. 1850), rohtoja<br />

lUiov. (Ueinh. 1850), rouheita Mouh. (Reinh. 1850).<br />

Nigeliä — Virnasruoho Tunt. 1G68.<br />

Nigeliä arvensis — Pellonneiio hönnr. 1860.<br />

Nigeliä darnascena — Damaskon neito Hiit.K. —• Lehdonneito<br />

Lönnr. 1866. — Morsian Lönnr. \8m. — Neitikukka Lönnr. 1866. —<br />

Neito ruohossa Reinh. 1850. — Tarhaneito Mela K. 1906.<br />

Nigeliä sativa —Musta neito Mela K. 1906.<br />

Nitella — Vesi-ahnw Lönnr. 1866.<br />

Nitella batrachosperma—Konnan vesiahmo Lönnr.K. 1860.<br />

Nitella flexilis—Notkea vesiahmo Lönnr.K. 1860, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900.<br />

Nitella gracilis — Hauras vesiahmo Lönnr.K. 1860.<br />

Nitella hyalina —Kutea vesiahmo Lönnr.K. I860.<br />

Nitella opaca —Sumea vesiahmo Lönnr.K. 1860.<br />

Nitella stenhammariana—Mereinen vesiahmo Lönnr.K. 1860.<br />

Nonnea pulla —Ruskea nunna Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Nostoe — Täry sievä Mela Kp. 1892 ja 1897.<br />

Nuphar — Blinok V.Karj. (Liro). — Boljukka V.Karj. (Liro).<br />

— Ikilbukka V.Karj. (Liro). — Järvikakkara V.Karj. (Liro). —<br />

Kakkara V.Karj. (Liro). — Kakkarainen V.Karj. (Liro). — Kakkarane<br />

V.Karj. (Liro). — Kupukka Hei. 1838. — Lobbesk Liittoj.<br />

(Roiv.).—Lumme In^-^ 1., Sort. (Link.). — Plumppu Kt.Pohj. (Seppä).<br />

— Upukka Hei. 1838, Mela K. 1877 ja 1881, Mela Kp. 1884. — Vesikakkara<br />

V.Karj. (Liro).<br />

Nuphar luteum—Helakka Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

— Hilpukka Enont. (Link.). — Jokikukka Orim. (Link.), Loppi<br />

(Tikka). — Jokipossu Isoj. (Juslin). — Jokisika Isoj. (Juslin). —•<br />

Jok' puluppu Keit. (Huusk.). — Keltabulbukka Rep. (Hällstr.).<br />

— Keltainen kilpilehti Schart. 1834, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Keltainen lumme Gen. 1881 ja 1885, Pielav. (Huusk.).<br />

— Keltainen päivänkukka Rov. (Hiit.). — Keltainen sorsankukka<br />

Myrsk. (Hagf.). — Keltainen ulpukka Eur. 1860, Ylöj. (Hela),<br />

Oriin. (Parv.). — Keltainen upukka Loim. (Reinh. 1850), Tyrv.<br />

(Var. 1854). — Keltainen vesiunikko Kauhaj. (Oland.). — Kelta<br />

lumme Schart. 1834, Lönnr. 1866. — Keltalumme Eur. 1860,

---

Annales Botanici Socielatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 239<br />

Lönnr. 1866, Utaj. (Korb., Metsäv.). — Kelta-liimmel Kur. (Oland.).<br />

— Keltanen lumme Pielav. (lluusk.). — Keltanen nipukka Väliäk.<br />

(Oland.). — Keltanupukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Keltapulpukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —Keltapumpula Antr. (Porkka). —Keltarekko<br />

Kirvu (Cant.). — Keltaulpukka Kort. (.luslin), Akaa, Perho (Suli.),<br />

Suon. (Yl.). — Keltaupukka Lönnr.K. (tois.) 1860, Kort. (.Juslin).<br />

Kilpi Vernil. (Saal.), Askola (Tynni). — Kilpikukka Karjal.<br />

(Lind.). — Kilpilehti Karjal. (Lind.). — Kilpukka IJinnr. 1866. --<br />

Kilue Verml. (Saal.). — Kilven kukka Mäntyli. (Ueinii. 1850). — Kilvenkukka<br />

Vernil. (Saal.), Park. (Paas.). — Kilnenkukkain Kärk.<br />

(Pelt.). — Klupu kukka Torn. (Heinli. 1850). — Klupukka Lönnr.<br />

— Kouralehti Lönnr.K. (tois.) mo. — Kulien,o Oul. (Metsäv.).<br />

— Kulta lumme Einig. 1857. — Kulta-lumme I^eiali. 1850. —<br />

Kultanupukka Schart. 1831. — Kupukanlehti Turku (Tili. 1688). —<br />

Kärsäkukka Oul. (Metsäv.), Kantas. (Paas.). —Kärsänkukka Karv.<br />

(Sarv.). — Lahnankukka Kiur. (Roiv.). — Lommakon kukka Pern.<br />

(Reinh. 1850).<br />

Lumme Savit. (Heinh. 1850), Rist. (Silt.), Puol. (Kyyhk.), Sotk.,<br />

Utaj. (Metsäv.), Konn. (Pynn.), Kiur. (Roiv.), Miin., Uukun. (Valle),<br />

Kemi (Rant.), Tuusn. (Räs.). — Lummeh Hei. 1838. — Lumpeen<br />

kukka Karjala (Reinh. 1850), Rov. (lliit.). — Lumpeenkukka Utaj.<br />

(Metsäv.), Oul. (Parv.), K ang., Lenip. (Valle). — Lumpeenlehti<br />

Ruok. (Link.). —Lumpehet .Jusl. 1715. —Lumpeliia Savil. (Reinh.<br />

1850). — Lumpheen kukka Simo, Piel. (Reinh. 1850). — Lumphen<br />

kukka Kemi (Rant.). — Lupukka Ilel. 1838, Ii, Loht., Siik. (Reinh.<br />

1850), Rants. (Tuokk.). — Nupponen Pakk. (llagf.). — Nupukka<br />

Tyrv. (Reinh. 1850). — Papaija Impil. (Link.). —Piika-pumppuinen<br />

Orim. (Reinh. 1850, Link.). —Plumppu Lönnr. 1866, Teuva (Riippi).<br />

— Plumpusia Vähäk. (Reinh. 1850). — Poikapulpukka Räis. (Hiit.).<br />

— Puikki ILaapav. (Metsäv.). — Pulpukainen Viip. (Reinh. 1850).<br />

— Pulpukat Jusl. 1745. — Pulpukka Läng., Piel. (Reinh. 1850),<br />

Räis. (Hiit.), Kartt. (Suh.). — Puluppu Keit. (Iluusk.). — Pumppula<br />

Kartt. (Suh.). — Punakilpi Park. (Paas.). —J^äppäräne Ah^cn].<br />

(Valle). — Päppäräset Ahvenj. (Valle). - Ruskea ulpukka Uusik.<br />

(Järvi, Silt.).<br />

Siankärsä Haapav., Enont. (Metsäv.), Rautio (Miett.L.). — Siankärsäkukka<br />

Ruok. (Link.), Rantas. (Paas.). — Siankär.sänkukka<br />

Sahal. (Saar.). — Sianmollonen Askola (Tynni). — Siannupponen

---

240 Pentti Siihonen, Suonialaisel kasvinnimet.<br />

Pukk. (Ilagf.). — Sianpiilkki Ilaapav. (Metsäv.). — SUinpumpiila<br />

Antr. (Porkka). — Sianulpiikka Salial. (Saar.). — Sijan pamppiila<br />

Aiitr., Viip. (Heinli. 1850). — Sijan pamppuloi Antr., Viip. (Heinh.<br />

1850). — Siiorsan niipukka Tyrv. (Reinh. 1850). — Thilloi Iiripil.<br />

(Link.). — L7ppiz Luh. (Heinh. — Ulpukka Hei. 1838, .Jämsä,<br />

Lohi., Läng. (Reinh. 1850), Puol. (Kyyhk.), Ii, Oul. (Metsäv.), Sahal.<br />

(Saar.), Akaa, Kartt., Ruov. (Suh.), Virt. (Luot.), Rantas. (Paas.),<br />

Läng., Patt., Ylist. (Miett.L.). — Uliippii Pielav. (Muusk.). -<br />

Upiikka Palmstr. 1805, Kuraj., Lappi (Reinh. 1850), Aimq. 1890,<br />

Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Loppi (Tikka). — Valkoliimme Utaj.<br />

(Metsäv.). — Varsan iipukka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

— Varsan-iipukka Lönnr.K. 18(50 ja 1866. — Vesikukka Rov. (Iliit.).<br />

— Vesit§ullaSi\\m[{Pes.).<br />

Nuphar pumilum — Kilvenkukka Park. (Paas.). — Konnan<br />

upiikka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Konnan-iipukka<br />

J.önnr.K. 18G0 ja 1866, Lönrir. 1866. — Pikkuliinirne Kuolaj. (Pes.).<br />

— Punakilpi Park. (Paas.).<br />

Nymphaea — Auringon rinisii Kemi (Rant.). — Ciipiicka Tunt.<br />

1668, Jusl. 1745. — Haavinkukka Kiur. (Roiv.). — Hauenkukka Ii<br />

(Metsäv.). —Haukkaset V.Karj. (Liro). —Herraskiikka Kiur. (Roiv.).<br />

— Jokikiikka Sod. (Tikka). — Järvenkiikka Virt. (Valle). — Järvikiikka<br />

Loppi, Sod. (Tikka). — Kaijakankiikka Sahal. (Sain.). —<br />

Kakkara V.Karj. (Liro). — Kakkarainen V.Karj. (Liro).—Kakkarane<br />

V.Karj. (Liro). — Kilpi Vernii. (Saal.), Jämsä, Keur., Orim. (Reinh.<br />

1850). — Kilpilelili Kur. 1860. — Kilpiö Reinh. 1850. — Kilpiö<br />

Renv.(}. 1823, Ikaal. (Reinh. 1850). — Kihikka Lappi (Reinh. 1850).<br />

— Kilve Verml. (Saal.). — Kiluenkukka Verml. (Saal.). — Kilvenkukkainen<br />

Vihti (Wecks.). — Kilvenlehli Mänttä (Reinh. 1850). —<br />

Kirkkomies Perho (Suh.). — Kirkkolijitö Perho (Suh.). — Kirkonkukka<br />

Perho (Suh.). — Klumpu .Jusl. 1715. — Koiranpulukka Kang.<br />

(Valle). — Kupukan lehti Turku (Tili. 1683). — Kupukka Renv.(i.<br />

1823, Reinh. 1850. — Lemmeen lehti Renv.G. 1823. - Lemmet<br />

Renv.G. 1823, Reinh. 1850. — Lcmmä Renv.G. 1823, Reinh. 1850. —<br />

Lemmän lehti Renv.G. 1823. —Liinalierra Oul. (Metsäv.). —Liinamuori<br />

Utaj. (Metsäv.). — Liinapulkki Haapav. (Metsäv.). — Lillikka<br />

Renv.C;. 1823. — Lillukka .lusl. 1715, Renv.(i. 1823. — Lippi Jusl.<br />

1745, Reinh. 1850, Karv. (Sarv.). — Litukka Loim., Tyrv. (Reinii.<br />

1850).

---

Annales Botanici Socielatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 241<br />

Lumme Rauma (Heinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Ilook.-Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1884, Keit., Pielav. (Huusk.),<br />

Puol. (Kyyhk.), Sotk., Utaj. (Metsäv.), Rantas. (Pulkk.), Kartt.<br />

(Suh.), Miin., Virt., Uukun, (Valle), Askola (Tynni), Kemi (Rant.),<br />

Kiur. (Roiv.), Rist. (Silt.). —Lumme' .luva (Reinli. 1850). —Lummeh<br />

Hel. 1838. —Lummehka Loht. (Reinli. 1850). — Lummet Jusl. 1745,<br />

Renv.G. 1823 ja 1826. — Lummukka Loht. (Reinli. 1850). — Lumpeenkukka<br />

Karjal. (Lind.), Utaj, (Metsäv,), Kang. (Valle). — Lumpeenlehet<br />

Lemi (Valle). — Lumpehel V.Karj. (Liro). — Lumpehita<br />

Juva (Reinh. 1850), — Lumpeita Karst., Siik, (Reinh. 1850). —<br />

Lumpheet Simo (Reinh. 1850). — Lumphen kukka Kemi (Rant.). —<br />

Lumppeiia Ii, Virol. (Reinh. 1850).<br />

Nupponen Pukk. (Hagf.). — Nupucka Jusl. 1745. — Nupukka<br />

Eur. 1860, —Näkin kenkä Rauma, Turku, Viip. (Reinh, 1850), —<br />

Näkin lehtiä Loht, (Reinh. 1850), — Näkin ruoho Tunt. 1668. —<br />

Näsäkkä Akaa (Suh.). — Piisku Ask. (Reinh. 1850). — Plumpusen<br />

lehti Vähäk. (Reinh. 1850). - Plumput Laih. (Stierw. 1755,). —<br />

Pulpukka Sakk. (Reinh. 1850). — Päivänkukka Lönnr. 1866. -<br />

Ruusulumme Rantas. (Pulkk.), — Saksanlumme Pielav. (Iluusk.).<br />

— Sian kukka Uusim. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Sika (hedelmä)<br />

Loht. (Reinh. 1850), Eur. im). —Sian pamppula Eur. 1860, — StA-aset<br />

V,Karj. (Liro). —Sorsapulpukka lJusik. (Järvi, Silt,), — Tillukka<br />

Tamp, (Reinh, 1850). — TMloi Impil, (Link.). — IJlpucka Jusl.<br />

1745. — Ulpukka Reinh. 1850, Eur. 1860. - Umpe: Kirvu (Reinh.<br />

1850). — Umpeen lehti Kirvu (Reinh. 1850). — Upucka Jusl.<br />

1745. — Upukka Jusl. 1745, Renv.C,. 1823 ja 1826, Reinh. 1850,<br />

Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Valkea pulpukka Uusik. (Järvi, Silt.).<br />

— Valkoinen sorsankukka Myrsk. (Magf,), — Valkonen upukka<br />

Luv. (Herm,). — Valkoulpukka Akaa (Suh.). - Utaj,<br />

(Metsäv,).<br />

Nymphaea alba —Auringonkukka Lönnr. 1866. —Hanhen kukka<br />

Luh. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — llanhenplumppu<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hanhen upukka Lappi (Reinh. 1850).—//anhenupukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — llarakankilpi Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Ihmisen-pulppu Lönnr.K, (tois.) 1860. — Ihmisenpulppu<br />

Lönnr. 1866. - Ihmisen pulpukka lknn].{l\Qinh. 1850), —Ihmispumpula<br />

Lönnr, 1866.—Jvai/rtA'A'« Läng. (Reinh. 1850,Miett.L.), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. —Kaijakan ulpakka Mess. (Reinh. 1850). — Kajakan-

---

212 Pentti Siihonen, Suonialaisel kasvinnimet.<br />

iilpakko Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kajakan ulpukka Mess. (Rsiiili.<br />

1850), Eur. 1860. — Kajakka Loht. (Reiiih. 1850).<br />

Kilpi Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kilpilehti Schart. 1834, Lönnr.<br />

1847, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kilpiö Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Kilpiikka Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. Kilukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kilve Hell. 1773. — Kilven kukka Mäntyh.<br />

(Reinh. 1850). — Kilvenkiikka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kilvenlehii<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Klupiikiikka Lönnr.K. (tois.) 1860. - Kupukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —• Kinipiikun lehtiä Reinh, 1850. —<br />

Kiiupiikkii Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. —Kääpiökilpi Kauhaj.<br />

(Oland.). — Lemme l.önnr.K. (tois.) 18(50. — Lemmeenlehti<br />

Lönnr.K. (tois.) I860. — Lippi Lönnr.K. (tois.) 1860. — Lippilehti<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Lippinen Isok. (Miett.L.). — Litukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Lommakko Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Luninu l.önnr. 1847, I.auk., Piei., Saar. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Almq. 1890, Kärk. (Pelt.), Tuusn. (Räs.), Kartt. (Suh.).<br />

—Lunwuikka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Lumpeenpappi Lönnr.K.<br />

(tois.) I860. — Lumpehet Palmstr. 1803. —• Lupo Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Lupukka Schart. 1834, Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Meribulbukka Rep. (Ilällstr.). — Nupukka Schart.<br />

1834, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Näkin kenkä Rautio (Miett.L.). —<br />

Näkinkenkä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Näkinkilpi Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Näkin lehti Schart. 1834. — Näkinlehti Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. — Näsekkä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Näsäke Holl. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Näsäköijte Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Piikapumppunen Lönnr.K. (tois.) 1860. — FHisku<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Plummu Loht. (Reinli. 1850). — Plumppu<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Plumpu Lönnr. 1866. — Plumpunen<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Plumpusen-lehti Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Pulppu Karst. (Reinh. 1850), J.önnr.K. (tois.) 1860. — Pulpukat<br />

Palmstr. \ — Pulpukka Renv.(i. 1826, Schart. 1834, Lönnr. 1847,<br />

Lank., Piel., Saar. (Reinli. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pumpula<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. - Päivä kukka Reinh. 1850. — Päiväkukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Päivän kakkara Ii, Torn. (Reinh. 1850). —<br />

Siankukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sianpulpukka Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Sianpumpula Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860.—Sorsanupukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tillukka Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Ulpakko Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ulppu Lönnr.K. (tois.) 1860.

---

Aiinales Botanici Societalis Vanamo. Tom. 7. X:o 1. 257<br />

Ulpiikka Renv.G., 1820, Schart. 1834, Lönnr.K. (tois.) 1800. —<br />

Uliipukka Konn.(Pynn.). — Lönnr.K. (tois.) 1800. — Umpeenlehti<br />

Lönnr.K. (tois.) 1800. — Upiikka Schart. 1834, Lönnr.K. (tois.)<br />

1800. — Valakoonen liinimei Kur. (Oland.). — Valkea-kilpilehti<br />

Lönnr.K. (tois.) 1800. — Valkea lumme Lönnr. 1800, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1900, K iv. 1912. — Valkea lumpeenkukka Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900. — Valkea-mipukka Lönnr.K. (tois.) 1800. — Valkea<br />

ulpukka Patt. (Mictt.L.). — Valkia lumme Schart. 1834. — Valkia<br />

nipukka Eur. 1800. — Valkoinen ulpukka Kur. 1800. — Valkoinen<br />

vesiunikko Kauhaj. (Oland.). — Valkonen lupukka Siik. (Heinh,<br />

1850). .— Valkonen nupukka Loim. (Reinh. 1850). — Valkonen<br />

ulpukka Jämsä (Reinh. 1850), Vähäk. (Oland.). — Valkonen upukka<br />

Tyrv. (Var. 1854). — Valkosia plumpusia Vähäk. (Reinh. 1850).<br />

— Varsan nupukka Tyrv. (Reinh. 1850). —• VarfianupukkalJynnr.K.<br />

(tois.) 1800.<br />

Nyniphaea alba * Candida — Buljoi Impil. (Link.). — Jokikukka<br />

Orim. (Link.). — Jokikukkain Orim. (Link.). — Jokkukkain Orim.<br />

(Link.). —Jokpumppu Orim. (Link.). —Järpikukkain Orim. (Link.).<br />

— Kaijakan kukka Sahal. (Saar.). — Kilpi Orim. (Link.), Keur.<br />

(Juslin). — Kilvenkukkain Orim. (Link.). —Kilvenlehli Orim. (Link.).<br />

— Komea lumme Mela K. 1895 ja 1899. — Liinaherra Oul. (Parv.).<br />

— Liinakukka Utaj. (Korh.), Oul. (Parv.). — Liinalupukka<br />

Rants. (Tuokk.). —• Liinamuori Puol., Suom. (Kyyhk.). — Liinaupukka<br />

Kauhaj. (Juslin). —Lippi Kauhaj. (Juslin). —Lumme Ruok.<br />

(Link.), Kuolaj. (Pes.). —Lumpe Kuolaj. (Pes.). —Nupukka Lieto<br />

(Luot.). — Näkinnnisu Sahal. (Saar.). — Näsäkkä Punkal. (Sim.),<br />

V. Suomi (Luot.). — Pohjolan lumme Iliit.K. — Pulpukka Räis.<br />

(Iliit.). —Päiuänkukka Rov. (Hiit.). —Rekkopulpukka Räis. (Iliit.).<br />

— Rekkupumpula Antr. (Porkka).— Tervalumme Ristij. (Kyyhk.).<br />

— Ulpukka Teisko (Luot.). — Valkea ulpukka Ylöj. (Mela), Sääksm.<br />

(Pack.), Orim. (Parv.). — Valkolumme Utaj. (Korh.). — Valkorekko<br />

Kirvu (Cant.). — Valkoulpukka Rist. (Silt.), Suon. (Yl.). — Valkoupukka<br />

Keur., Kort. (Juslin).<br />

Nymphaea tetragona — Kiluenkukka Park. (Paas.). — Lippi<br />

Karv. (ManL). — Suomen lumme Mela K. 1899 ja 1900, Kiv. 1912. —<br />

Valkokilpi Park. (Paas.).<br />

Odontites — Sänkikukka Lönnr. 1800.

---

258 Pentti Siihonen, Suonialaisel kasvinnimet.<br />

Odontites litoralis — Merenrantasänkiö IVnl.K.—Rantasänkiö<br />

Lönnr.K. 1860, Lönnr. 18G6.<br />

Odontites rubra — Kjjlvökiikka Lönnr.K. (tois.) 18()0. — Minkkikukka<br />

Teisko (Kat.). —Nälkä riis heinä Häis. (Heinh.1850). —Nälkäriisiheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pello-humala Ilauma, Teisko<br />

(Heinh. \850). — Pellohumala Lönnr.K. (tois.) \m). — Pello-kanerva<br />

ILauma, Teisko (Reinh. 1850). —• Pellokanerua Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Eur. 1860, Köyl. (Salm.). - Pellokarelva Tyrv. (Var. 1854).<br />

- - Pellosänkiö Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866. — Punasänkiö j\lela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Sänki kukka Heinh. 1850.—<br />

Sänkikukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sänkiö Lönnr.K. 1866,<br />

Lönnr. 1866.<br />

Oenanthe aquatica — Livuli Lönnr. 1866. — Mijrkkijpulki Rauma<br />

(Valle). — Paha putki Reinh. 1850, Eur. — Pahapulki Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877, 1884, 1805, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Tervaneva Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Vesi-pahapulki Hiit.K. — Vesi ruusun lehti Eura (Reinh. 1850). —•<br />

Vesiruusun-lehti Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860.<br />

Oenothera biennis — Ilelokki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Hook.-<br />

Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1884. — Kaksiiniolinen helokki Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906.<br />

Olea europaea — Oliwa Lönnr. 1847. — Olivipmi Elf. 1896. —<br />

Öljfimarja Lönnr. 1847. - Öljypuu Tunt. 1668, Elor. 1683 ja 1708,<br />

Jusl. 1745, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Elf.<br />

1896 ja 1921.<br />

Omplialodes linifolia •— Kesäinen ikäuänkukka I liit.K. — Suvinen<br />

ikävänkukka Mela K. 1906.<br />

Omphalodes venia — Keväinen ikävänkukka Mela K. 1906.<br />

Onobrychis viciifolia — Virnanlehtinen esparsetti Miit.K.<br />

Onoclea struthiopteris — Kaiska Rov. (Iliit.), Kuolaj., Kuus.<br />

(Pes.). Komea kotkansiipi Hiit.K. — Kolean sijpi Turku (Tili.<br />

168:i). - - Kotkansiipi Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Kiv. 1912. — Kuolemankoura Oul. (Parv.), Kemi (Rant.). — Kuolleenkopra<br />

Maan. (Roiv.). — Kuolleenvuode Sakk. (Iliit.), Kivenn.<br />

(Järvi, Silt.), Uusik. (Paulah.), Sort. (Pes.). — Kuolleenvuoje Sort.<br />

(Link.).—Kuolliinvuoje Impil. (Link.).— Yleinen kotkansiipi Mela K-<br />

1895, 1899 ja 1906.<br />

Ononis — Orakko Mela K. 1877 ja 1884.

---

Atinales Botanici Sociclatis Vanamo, Toni. 7. N:o 1. 215<br />

Ononis arvensis — Kenttäorakko Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Orakko Lönnr.K. 18G0 ja 186G, Lönnr. 18C().<br />

Ononis repens —Rento orakko Mela K. 1906.<br />

Ononis spinosa —• Ilärkäorakko I.önnr. 1866. — Orakko luir.<br />

I860. — Piikkiorakko Mela K. 1906.<br />

Onopordon acanthium — Aasin-ohdake I.önnr. 1866. — Okainen<br />

kriiiinuohdake HilL.K. — Pislon-puii Reiiv.d. 1826, 1860. -<br />

Pislonpuii Pahnstr. 1805, Rcinli. 1850, Löiinr. 1866. — Pumpuliohdake<br />

Lönnr. 1866. —Ruunuohdake Mela K. 1906.<br />

Ophioglossum vulgatum — Kärmeen kieli Henv.G. 1823. — Kärmeenkieli<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Kärmen kieli<br />

Turkn (Tili. 1683), Jnsl. 1745. — Käärmeen kieli Reinh. 1850. —<br />

Yleinen käärmeenkieli Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Ophrys myodes — Ahde pellava Palnistr. 1807. — Ahdepellava<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kimalaisorho Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Oravanmarja .Jusl. 1745. Lönnr. 1866. — Orlio Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, I.önnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Opuntia — Lehlikaktus Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. —<br />

Opuniia Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.^<br />

Opuntia ficus indica — Intialainen viikuna Mela Kj). 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900.<br />

Orchis — Aatamin ja Eevan kukka Jaakk. (Saini.). — Jeesuksen<br />

käden kukkanen Pukk. (Ilagf.). — Jeesuksen kären kukka Köyl.<br />

(Saini.). —Jesuksen kämmen Schart. 1834. —Jesuksenkämmenkukka<br />

Tyrv. (Var. 1854), Lönnr. 1866. — Juhanneksen kämmen Schart.<br />

1834. —Jungjru Maarian kukka Vernil. (Saal.). —Kiäsuxen kämmen<br />

Jusl. 1745. — Käenpotalti Kartt. (Suh.). — Kämmekkä Renv.(i. 1823,<br />

Schart. 1834, Klmg. 1857, Lönnr. 1866, Mook.-Mela 1879, Mela K.<br />

1877 ja 1884, Mela Kp. 1892, 1897 ja mO. — Kämmenkukkalmimv.<br />

1866. — Kärmeenkieli Lönnr. 186(). - Käärmeenkukka Jaakk.<br />

(Saini.). - Maarian kämmen Schart. 1834. — Moanauris Sotk.<br />

(Kyyhk.). — Moapottu Pait., Puol., Sotk. (Kyyhk.).<br />

Orchis incarnatus — Lihankarvainen kämmekkä Mela K. 1895 ja<br />

1899. — Punakämmekkä Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1906, Kiv. 1912.<br />

Orchis incarnatus f. curvifolia — Kourulehti kämmekkä Lönnr.K.<br />

1860.<br />

• Orchis incarnatus * latifolius — Hiidenkämmen Lönnr. 1866.—

---

i<br />

210 Pentti Sa/io;ie/j, Suomalaiset kasviiminiet.<br />

Jesuksen kämmen Eur. 18G0. —Kämmenkukka Eur. 1860. —Leveälehtinen<br />

kämmekkä Hiit.K. —Levijllehti kämmekkä Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866.<br />

Orchis incarnatus * Traunsteirieri — Kapealehtinen kämmekkä<br />

I liit.K. — Soiikkalehti kämmekkä Lönnr.Jv. 1866. — Traunsteinerin<br />

kämmekkä Mela K. 1895 ja 1891).<br />

Orchis lapponicus —Lapin kämmekkä Iliit.K.<br />

Orchis maculatus — Aadamin ja Eevan käden kukka Kuort.<br />

(Miett.L.). — Aatamin ja Eevan koura Polv. (^liett.L.). — Aatamin<br />

ja Eevan kukka Asikk. (Luot.). — Aatamin ja Eevan kämmen Savit.<br />

(Reinli. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Aatamin ja Eevan käs'<br />

Rantas. (Paas.). — Aatamin ja Evan kämmen Tuusn. (Häis.). —<br />

Aatamin koura Rautio, Tohm. (Miett.L.). — Aataminkoura Tohm.<br />

(llak.). —Aatamin kämmen Kort. (Juslin). —Ankeriaskukka Sakk.<br />

(Iliit.). —Hiiden-kämmen Lönnr.K. (tois.) 1860. —Iliidenkämmen<br />

Lönnr. 1866. —lliien kämmen lieinj. (Reinh. 1850).<br />

Jeesuksen kukkanen Yläne (Vih.). — Jeesuksen kädenkukka Teuva<br />

(Riippi), Sääksm. (Suh.), Ylist. (Miett.L.). —Jeesuksen kämmen Kur.<br />

(Laur., Paulah.), Punkal. (Sim.), Pälk. (Välim.), Akaa (Suh.), Kisko<br />

(Valle), Suon. (YI.), Park. (Paas.), Ruov. (Miett.L.). — Jeesuksen<br />

kämmenkukka Kuhin. (Hag.). —Jesuksen käden kukka Luv. (Herm.).<br />

— Jesuksenkäden kukkanen Per., Tarv. (Luot.). — Jesuksen kämmen<br />

Euraj. (Reinh. 1850), Eur. 1860. —Jesuksen käs'-paija Myn. (Reinh.<br />

1850). ^—Juhanneksen kämmen Reinh. 1850. — Juhanneksen-kämmen<br />

Renv.(i. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860. —Juhanneksenkämmen Lönnr.<br />

1866. — Jumalan kädenkukka Askola (Tynni). — Jumalankämmen<br />

Kur. (Miett.L.). — Kalaheinä Utaj. (Metsäv.). — Karhunkämmen<br />

Virt. (Valle.). — Karttuunikukka'^ Haapav. (!Metsäv.). —Keärmeenkiel'<br />

Kont. (Metsäv.). — Keärmeenkukka Kont. (Metsäv.). — Kiesuksenkämmen<br />

Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860. —Kiesuxen kämmen<br />

Hei. 1838. — Kiimaheinä Karj. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Kiimalehti Utaj. (Metsäv.). — Kiäsuxen kämmen Palmstr. 1805. —<br />

Kjäsuxen kämmen Palmstr. 1809. — Kourankukkain Nast. (Järvi).<br />

Käenheinä Eur. 1860. — Käenkukka Artj. (Rap.). — Käenkukkai<br />

Orim. (Parv.). — Käenkukkain Orim. (Link.). — Käenperu Rautal.<br />

(Pak.). — Käenperuna Hiit.K. — Käenpotakka Kont. (Metsäv.).<br />

— Käenpotatti Kartt. (Suh.). — Käenpottu Keit., Pielav., Pyhäj.<br />

(Iluusk.). — Käen vaippa Eur. 1860. — Käenvaippa Nyi. 1852,

---

Aiinales Botanici Societalis Vanamo. Tom. 7. X:o 1. 247<br />

Löniir.K. (tois.) 1800. — Käin vaippa Piel. (Heinh. 1850). — Käki<br />

heinä Lapptr., Parikk. (Reinh. 18ö0). — Käkiheinä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Kämmekkä Heinh. 1850. — Kämmen kukka Sääksm. (Heinh.<br />

1850), Elmg. 1857. — Kämmenkiikka Eiir. 18(50, Askola (Tynni).<br />

— Kämmenkukkainen Vihti (Wecks.). — Kämmäjiiuri Lönnr.K.<br />

(tois.) 18G0. — KärmeenkieV Iieinii Sakk. (Iliit.). — KärmeenkieV<br />

heinä Sakk., Häis. (Iliit.). — Kärmeenkieli Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Hur. 18()0. — Kärme heinä Ileinj. (Heinh. 1850). — Kärnien kieli<br />

Jääski, Keur. (Heinh. 1850). — Käsipaija Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Käärmeenheinä Pieks. (Borg), Ker. (Paas.). — Käärmeenkiekukukka<br />

Kuhm. (Hag.), — KäärmeenkieV heinii Sakk. (Iliit.). — Käärmeenkielheinä<br />

Pieks. (Borg), Sakk. (Iliit.), Hist. (Silt.), Virt. (Valle). —<br />

Käärmeenkieliheinä Uusik. (Järvi, Silt., Paulah.), Virt. (Luot.). —<br />

Käärmeenkielikiikka Mäntyh. (Luot.). —Käärmeenkukka Ilaapav.<br />

(iMetsäv.), Jämsä (Pack.), Tuusn. (Häs.), Asikk., Hausj., Iitti (Luot.),<br />

Paav., Peräs., Virr. (Miett.L.). — Lehmäniitarheenä Konn. (Pynn.).<br />

— Lehmänuiarheinä Uusik. (Paulah.).<br />

Maaperu Saar. (Juslin). — Maarian kämmekkä And.-Salon. 1870<br />

ja 1876, Kiv. 1912. — Maariankämmekkä Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1805, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1881, 1892, 1897<br />

ja 1900. — Maarian kämmen Heinh. 1850. — Mariankämmen Nast.<br />

(Järvi), Loppi (Tikka). — Malokukka Utaj. (Metsäv.). — Moanpottii<br />

Keit. (Huusk.), Maan. (Hoiv.). — Mulkku heinä Hyr. (Heinh. 1850).<br />

— Mulkkujuuri Lönnr.K. (tois.) 18G0. — Orimus Lönnr. 1866. —<br />

Perseheinä Utaj. (Metsäv.). — Pirunkämmen Lönnr. 1866, Loppi<br />

(Tikka). — Pirunkämmä I.önnr.K. (tois.) 1860. — Sammakkokukka<br />

Utaj. (Metsäv.). — Sijoäriis' heinä Sakk. (Hiit.). — Ualamin ja leuan<br />

heinä Impil. (Link.). — Valamin ja leuan kämmen Sort. (Link.). —<br />

Ukonkämmekkä Askola (Tynni). — Utareheinä Orim. (Link.). —<br />

Ularenoriheinä Kirvu (Cant.). — Uuarosheinä Uusik. (Järvi, Silt.). —<br />

Vapahtajan kämmen Karv. (Mant.), Kauhaj. (Oland.). — Vapahtajan<br />

känimenkukka Karjai. (Lind.). — Var' heinä Sääksm. (Heinh. 1850).<br />

— Ämmän kämmen Tohm. (Hak.),<br />

Orchis maculatus f, angustifolia — Soukkalehti kämmekkä<br />

Lönnr.K, 1860,<br />

Orchis niasculus —Johannexen kämmen Palnistr. 1805. —Juhanneksen<br />

kämmen Henv.G. 1823. —Juhannexen kämmen Hei. 1838. —

---

248 Pentti Suhonen, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

Kärmeenkieliheinä Löimr. 186G. —Marian kämmen Palmstr. 1805. —<br />

Miehen kämmekkä Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Orchis militaris — Ritarin kämmekkä Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Orchis sambucinus — Ähokämmekkä Lönnr.K. 1860 ja 1866. —<br />

Seliatiioksiiinen kämmekkä Me\a K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Oreodoxa regia — Kiininkaanpalmii Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Origanum — MeiVrt/n/ Flor. 1708, Mela K. 1877 ja 1884. —<br />

Mejeran Flor. 1683. —Meijerani Tunt. 1668.<br />

Origanum majorana—Materikko Lönnr. 1866. —Maustemeirami<br />

Uiit.K. — Meirami Lönnr. 1847, Reinh. 1850, Almq. 1890, Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Elf. 1896 ja 192\. — Mirhami Lönnr. 1866.<br />

— Mirrami Turku (Tili. 1683), Jusl. 1745. —Rijijiimeirami Mela K,<br />

1895, 1899 ja 1906.<br />

Origanum vulgare — Medzä-mirrami Haart. 1759. — Meirami<br />

Gan. 1788, Lönnr.K. 1860 ja — Metsämeirami Mela Kp. 1884,<br />

1892 ja 1897, :Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Metsä-<br />

-mirrami Haart. 1759. — Metsämirrami Jusl. 1745, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. —Metsä mirvami Reinh, 1850. —Mettisen-ruoka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Metzämirrami Turku (Tili. 1683), Jusl.<br />

1745, Hell. 1773, Palmstr. \m4. ~ Nestepuna Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Sydämmenvahvisiiis Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tschaiuheinä Nyi.<br />

1852. — Uniruoho Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Ornithogalum nutans — Nuokkuva linnunmailo Mela K. 1906.<br />

Ornithogalum umbellatum — Sarjakukkainen linminmaito<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Valkea käenrieska Mela K.<br />

1884, 1895 ja 1899, Kiv. 1912.<br />

Ornithopus compressus—Litteäpalkoinen linnunjalka Hiit.K.<br />

Ornithopus sativus — Pelto-linnun]aika Hiit.K. — Serradella<br />

Hiit.K.<br />

Orobanche — Kesäjuuri Lönnr. 1866.<br />

Orobanche major - Nälkäinen Reinh. 1850.<br />

Orthotrichum — Takkusammal Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Oryza sutiva — A'ii.si Almq. 1890. — Riissi Hook.-Mela 1879,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Elf. 1896 ja 1921. — Rijsi Tunt.<br />

1668.<br />

Osmunda regalis — Kuningassaniainen Hiit.K.<br />

OxnUs — Käenkaali Hook.-Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1884. —<br />

Revonleipä Lönnr. 1866.

---

Annales Botanici Socictalis Vananio. Tom. 7. N:o 1. 2t9<br />

Oxalis acetosella — Apilaskiikka Kartt, (Siili.). — Hapahko käenkaali<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906. —Harakanleipä Rantas. (Paas.). —<br />

Jäneksen-apilas Lönnr.K. (tois.) 1860.—Jäneksen kakkara Eur. 1860.<br />

— Jäneksen-kakkara Savo (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Jäneksen-kännö Lönnr.K. (tois.) \8G0. — Jäneksen käpäle Eur. 1860.<br />

— Jäneksen käpälä Reinh. 1850. — Jäneksen leipä Renv.G. 1823,<br />

Jääski, Myn., Rauma (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860.<br />

— Jäneksen suola heinä Viip. (Reinh. 1850). — Jänejcen kakku Mel.<br />

1838. — Jänexenkäpälä Palmstr. 1803.—Jänexen leipä Haart. 1759,<br />

Hell. 1773, Hei. 1838. — Jänexen-leipä Palmstr. 1803. — Jäniksen<br />

kaali Lönnr. 1847. — Jäniksen kakkara Räis, (lliit.). — Jäniksen<br />

kakku Lönnr. 1866. —Jäniksen leipä Lönnr. 1817. —Jäniksenleipä<br />

Kirvu (Cant.), Pukk. (llagf.), Orim., Ruok. (Link.), Velik. (Luot.),<br />

Rantas. (Paas.), Askola (Tynni).<br />

Ketunjuusto Punkal. (vSim.). — Keiun kakku Sauvo (.Miett.L.). —<br />

Kelunleepä Konn. (Pynn.). — Ketun leipä (ian. 1788, Lönnr. 1847,<br />

Euraj., Juva, Jämsä, Mänts., Nurmij., Äht. (Reinh. 1850), Eur. 1860.<br />

— Ketunleipä Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, .Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912, Kuhm.<br />

(Hag.), Pad. (Röök), Pukk.(Hagf.), Ruov., Ylöj.(Hela), Luv. (I lerm.),<br />

Keit., Pielav. (Huusk.), Orim. (Link., Parv.), Pori (Luot.), Kärk.<br />

(Pclt.), Juuka (Miett.L.), Kauhaj., Vähäk. (Oland.), Kartt. (Suh.),<br />

Maan. (Roiv.), Loppi (Tikka), Rauma (Valle), Askola (Tynni), Suon.<br />

(YI.). — Kukkusijijra Kisko (Valle).<br />

Käen apila Eur. 1860. — Käenapila Jusl. 1745. — Käen apilas<br />

Turku (Tili. 1683), Jusl. 1745, Laih. (Stierw. 1755), Haart. 1759,<br />

Hell. 1773, Palmstr. 1803, Renv.G. 1823, Hel. 1838, Reinh. 1850,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Käenapilas Jusl. 1745, Lönnr. 1866. —<br />

Käenheinä Pieks. (Rorg). — Käenjuusto Vihti (Wecks.). — Käenkaali<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, And.-Salon 1870 ja 1876, Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912, Elf. 1921. — k a k k o Karkku<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. —/väe/i kukka Loht.<br />

(Reinh. 1850). — Käenkukku Kisko (Valle). — Käen käpäle Eur.<br />

1860. — Käen käpälä Läng. (Reinh. 1850). — Käen leipä Läng.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Käenleipä Tyrv.<br />

(Laur.), Karjal. (Lind.), Eisk. (Valle), Vihti (Wecks.). — Käjenkakko<br />

Tyrv. (Var. 1854).<br />

Linnun leipä Jal., Raahe, Sievi, Ylist. (Miett.L.). — Linnunleipä

---

250 Pentti S«/io/ie/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

Alast., Porn., Tarv. (Luot.), Rantas. (Paas., Pulkk.), Tuusn. (Räs.),<br />

Ylist. (Miett.L.), Kur., Teuva (Oland.). — Nukkumatti Oul. (Parv.).<br />

— Näkinleipä Ikaal. (Björk.). —Närösuolaheinä Uusik. (Paulah.). —<br />

Oksaati Kartt. (Suh.). — Revon leipä Loht., Picks. (Reinh. 1850). —<br />

Revonleipä Eur. 1860, Pielav. (Huusk.), Maan. (Roiv.), RautaL<br />

(Pak.). —Reuonmarja Tuusn. (Räs.). —Revonsuola Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — RisV suotaheinä Uusik. (Järvi, Silt.). — Suolaheinä Sakk.,<br />

Vuoks. (Hiit.). — Suven ihana ILiart. 1759, Renv.G. 1826, Reinh.<br />

1850, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Valkovuokko<br />

Rautal. (Pak.). — Vuokko Keit. (Huusk.).<br />

Oxalis corniculata — Tarhakäenkaali Mela K. 1906.<br />

Oxalis stricta — Pysty käenkaali Mela K. 1906.<br />

Oxyria cligyna —Abro Lapinm. (Reinh, 1850). —Apro Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. —//«ftroLapinm. (Reinh. 1850). —//aproLönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1884. —Kaksivartaloinen hapro Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906. — Tunturihapro Hiit.K. — Aöro Lapinm.(Reinh.<br />

1850).<br />

Oxytropis — Keulankärki Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Oxytropis campestris — Kellertävä keulankärki Kiv. 1912, Hiit.K.<br />

— Kellervä keulankärki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895,1899 ja<br />

1906.<br />

Oxytropis lapponica — Lapin keulankärki Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906. — Sinervä keulankärki Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Paeonia — Peijona Lönnr. 1866. — Peoni Hook.-Mela 1879. —<br />

Peonia ruoho Tunt. 1668. — Pijjuun Kartt. (Suh.). — Pijjuuni<br />

Maan. (Roiv.). — Pioni Almq. 1890. — Piuni Karjal. (Lind.). —<br />

Piuuni Loppi (Tikka). — Virmajuuri Lönnr. 1866.<br />

Paeonia albiflora — Kiinan pioni Hiit.K.<br />

Paeonia anomala — Kuolan piooni Mela K. 1906. — Kuollan<br />

pioni Hiit.K. — Peijoona Lönnr.K. 1866.<br />

Paeonia officinalis — Caatuvaisen taudin juuri Turku (Tili. 1683).<br />

— Caatuvan taudin juuri Jusl. 1745. — Pioni Gan. 1788. — Tarhapiooni<br />

Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Paeonia tenuifolia — Hienoliuskainen pioni Hiit.K.<br />

Paludella — Leväsammal Lönnr.K. 1860.<br />

Paludella squarrosa — Piipunrassi Kitt. (Must.).<br />

Palmae— Palmupuu Tunt. 1668.<br />

Panicuin — Tattarnisut Tunt. 1668.

---

Annales Botanici Societalis Vanamo. Tom, 7. N:o 1. 251<br />

Panicum capillare — Hapsihirssi Iliit.K.<br />

Panicum crus galli — Kanan hirssi Mela K. 1906. — Tattari<br />

K OS k. 1917. — Taitarvehnä Kosk. 1917.<br />

Panicum italicum — Telahirssi Elf. 189C.<br />

Panicum miliaceum — Hirsinjyvä Lönnr. 1847. — Hirssi Klf.<br />

189Ü ja 1921, Mela Kp. 1900, Mela K. 1906. — ravallinm hirssi<br />

Iliit.K.<br />

Panicum sanguinale — Verihirssi Elf. 1896.<br />

Panicum variegatum — Hirssiheinä Lönnr. 1866. — Kierlohirsi<br />

Lönnr. 1866.<br />

Papaver — Palmu Kulim. (Hag.). — Punakukka Punkal. (Sini.).<br />

— Punakukkanen Myrsk., Piikk. (Hagf.), Orim. (Link.). — Silkkikukka<br />

Loppi (Tikka). — Tarha-unikko Lönnr. 1866. — Turnukukkai<br />

Orim. (Parv.). — Turnukukkain Orim. (Link.). — Turmikukkanen<br />

Lönnr. 1866, Orim. (Link.). — Unicuckaiset liaart. 1759. — Unikuckaiset<br />

Kosk. 1917. — Unikko Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866, Hook.-<br />

Mela 1879, Mela Kp. 1884, 1892,1897 ja 1900, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Kartt.(Suh.). — Uni kukka Hei. 1838. — IJni-kukka Renv.G. 1826.<br />

— Unikukka Lönnr. 1847, Eur. 1860, Almq. 1890, Karjal. (Lind.),<br />

Sahal.(Saar.), Kartt.(Suh.). —V«/«/nzz Keit.,Pielav.(Huusk.), Maan.<br />

(Roiv.), Kartt. (Suh.), Rautal. (Pak.). — Vallmo Enr. 1860. — Walmo<br />

Turku (Till. 1683). —Va/m« Sehr. 1637, Tunt. 1668, Flor. 1683 ja 1708,<br />

Jusl. 1745, Renv.G. 1826, Hei. 1838, Eur. 1860, Ikaal. (Björk.),<br />

Luv. (Herm.), Pielav. (I luusk.), Orim.(Link.), Utaj.(Korh.), Haapav.,<br />

Ii, Kemp., Muhos, Sotk., Tyrn. (Metsäv.), Oul. (Parv.), Sabal. (Saar.),<br />

Akaa, Ruov. (Suh.), Loppi (Tikka), Rautal. (Pak.), Maar. (Tallgr.),<br />

Karkku, Kiikala, Kuru, Mäntyh., Pori (Luot.).<br />

Papaver argemone — Hietaunikko ^Nlela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Papaver bracteatum — Kaukasian unikko Hiit.K. — Suojus-<br />

-unikko Lönnr. 1866.<br />

Papaver dubium — Epäiltävä unikko Mela K. 1895 ja 1899. —<br />

Ttuisunikko Mela K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Papaver glaucum—Tulpaaniunikko Hiit.K.<br />

Papaver lapponicum — Tunturiunikko Hiit.K.<br />

Papaver nudicaule — Siperian unikko Hiit.K. — Tunturiunikko<br />

Mela K. 1906. — Unikko Lönnr.K. 1866.<br />

17<br />

Papaver Orientale — Idän unikko Mela K. 1906.<br />

Papaver rhoeas — Kanliunikko Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.

---

2 Pentti Siihonen, Suonialaisel kasvinnimet.<br />

1912. — Silkkivulnm Akaa (Suli.). — Uni-cucka Haart. 1759. — Uni<br />

kukka Renv.G. 1826, Reinh. 1850, Almq. 1890. — Walmu Renv.G.<br />

1826, Lönnr. 1847.<br />

Papaver somniferum — Oikea unikko Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Opiumi Elf. 1896. — Unikko Mela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900. - UnikuckaJus\. 1745. — Valimi Oul. (Parv.), Ruov. (Suli.). —<br />

Valmuloi Rais., Sakk. (Hiit.).<br />

Parietaria officinalis — Pielarinpapu Jusl. 1745. — S. Pietarin<br />

papu Turku (Tili. 1683). — Seinäruoho Lönnr. 1866.<br />

Paris quadrifolius — Eksijiysmarja Porn. (Luot.). — Fleinimarja<br />

Vihti (Wecks.). — Harakanmarja Kuhni. (Ilag.). — Karhun marja<br />

Juva, Piel., Viip. (Reinh. 1850), Eur. 1860. —Karhun-marja Knorr.<br />

1833. — Karhunmarja Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866, Vuoks. (Hiit.), Antr. (Porkka), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.),<br />

Tuusn. (Räs.), Askola (Tynni). —Karhunmarjaheinä Sakk. (Hiit.). —<br />

Koisanmarja Pukk. (Hagf.), Askola (Tynni). — Koiskaheinä Orim.<br />

(Link.). — Koiskan lehti Kärk. (Pelt.). — Koiskanlehti Orim. (Link.).<br />

— Koiskan marja Kärk. (Pelt.). — Koiskanmarja Orim. (Parv.). —<br />

I Koiskaruoho Orim.(Link.).—Kuoleman marja Sääksm.(Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Kärmeen marja Sort. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Kärmehenmaria<br />

Kur. (Oland.). — Kärnä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Käärmeenkukka<br />

Pirkk. (Sneck), Kylm. (Suh.). — Käärmeenkukkainen Vihti<br />

(Wecks.). — Käärmeenkukkanen Tyrv. (Luot.). — Käärmeenmarja<br />

Holl. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Eur. 1860,Vilj. (Berg.), Ikaal.<br />

(Björk.), Akaa (Hellst.), Kangl. (Suh.), Pälk. (Väliin.), Kauhaj.<br />

(Oland.). — Käärmeenmustikka Karjal. (Lind.). — Madonkukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Madonmarja Lönnr. 1866. — Mahn kukka<br />

Tamp. (Reinh. 1850). — Malon marja Tamp. (Reinh. 1850). — Mijrkkijmarja<br />

Pirkk. (Sneck).—Mörönmarja Lönnr. 1866, Kont. (Metsäv.).<br />

Napariisheinä Uusik. (Paulah.). — Nelilehtinen sudenmarja<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Noitumarja Reinh. 1850, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 18()6, Eur. — Noriheinä Eur. 1860. — Nor'<br />

heinä Artj. (Reinh. 1850). — Norheinä Artj. (Rap.), Pieks. (Borg),<br />

Tuusn. (Räs). —Norimarja Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866, Rantas. (Pulkk.), Iitti (Luot.). — Norin ruoho Jämsä<br />

(Reinh. 1850). — Norj' heinä Konn. (Pynn.). — Papunoriheinä<br />

Rist. (Silt.). —Pesemarja Puol. (Kyyhk ). — Pirunmarja Haapav.

---

Aiinales Botanici Societalis Vanamo. Tom. 7. X:o 1. 267<br />

(Metsäv.). — Pisto marja Nurmo (Reinli. 1850). — Pislornarja<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860, Vihti (Wecks.). — Pöppömarja<br />

Ristij. (Kyyhk.).<br />

Siankärnä Lomir.K. (tois.) 1860. — Sian marja Kärk. (Pelt.). —<br />

Sijan marja Sort. (Reinh. 1850). — Sikamarja Ristij. (Kyyhk.). —<br />

Suden marja llel. 1838. — Sudenmarja Palmstr. 1803, Reiiv.G. 1826,<br />

hönnr.K. 1860 ja 1866, Eur. 1860, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Ilook.-Mela 1879, .Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912,<br />

Myrsk. (Ilagf.), Utaj. (Korh.), Loppi (Tikka), Askola (Tyniii). —<br />

Suden silmä Turku (Tili. 1683), Renv.G. 1826, Hei. 1838, Reinh.<br />

1850, Eur. 1860. — Sudensilmä Jusl. 1745, Lönnr, 1847, Palmstr.<br />

1803, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Suenmarja Sakk. (Hiit.). — Suenmusiikka<br />

Sakk. (Hiit.). — Suvenmarja Keit., Pielav. (Iluusk.),<br />

Pait. (Kyyhk.), IMaan. (Roiv.), Kartt. (Suh.). — Sijuänriismarja<br />

Sort. (Link.). — Variksenmarja Asikk. (Luot.).<br />

Parmelia — Kiven sammalia Kärk. (Pelt.). —Puun halua Kärk,<br />

(Peit.).<br />

Parmelia conspersa — Kivennuoho Ign. 1890.<br />

Parmelia saxatilis — Kivenhakeli Lönnr. 1866. — Kivenhapen<br />

Lönnr. 1866. —Kuppijäkälä Lönnr. 1866. —Lehtijäkälä Lönnr. 1866.<br />

Parnassia palustris—Ilevoisenkengän-kukka Lönnr.K,(tois.) 1860.<br />

— Hevosen kengän kukka hLur, 1860. — Hevosen-kengän kukka Keur,,<br />

Virr. (Reinh. 1850). — Hevosenkengänkukka Lönnr. 1866. —Horkka<br />

heinä Ilei. 1838. —Huppu Sääksin. (Pack.), — Härän silmä Kivij.<br />

(Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

—• Katkera heinä llel. 1838.—Kuolemankukka Lop})i (Tikka). —<br />

Luuvalo-kukkaLönnr.K.(loi^.) 1860.—Luuvalokukka Lönnr. 1866.—<br />

Luuvalon kukka Keur., Virr. (Reinh. 1850), Eur. 1860. —Luuvana<br />

Oulu (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Luuvana-kukka Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. —Pilkkukukka Kuolaj. (Pes.). —Päivänkamme J.önnr. 1866, —<br />

Päivän kämmen Ilyr. (Reinii. 1850), Lönnr.K, (tois.) 1860. —Päivänkämmen<br />

Lönnr. 1847. — Routa kukka Äht. (Reinli. 1850), Eur. 1860.<br />

—Sian-kukka Lönnr. K. (tois.) 1860.— Sian ruoho Lank. (Reinh. 1850).<br />

— Suokulainen Askola (Tynni). — Suovilukko .Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Sydämenkukka Saar. (Juslin). — Varsan kavion<br />

kukka Jyv. (Reinh. 1850). — Varsankavion-kukka Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Vilukka J.önnr. 1866. — Vilukko Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K, 1877 ja 1884, Hook.-Mela 1879, Almq. 1890,

---

25 t Pentti Su/ionen, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kuhmal. (Salm.). — Vilukukka<br />

Karjal. (Lind.). — Yksilehiinen Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. —<br />

Ykslelüinen Lonnr. 1847, Reinh. 1850.<br />

Passiflora — Kärsimyskukka Elf. 1921.<br />

Paronychia panaritium — Coijsiö Haart. 1759. — Coiso Haart.<br />

1759. — Iso-ciimpani Ilaart. 1759. — Vieras Ilaart. 1759.<br />

Pastinaca sativa — Miiruoti Flor. 1683 ja 1708. — Miiiiröii<br />

Tunt. 1668. — Palsterakka Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Palsterinakka Ii (Metsäv.). — Palsternacka Turku (Till. 1683), Flor.<br />

1683 ja 1708, Jusl. 1745, Jul. 1791, Kosk. 1917. — Palsternakka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Elf. 1921. — Pasternakka Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Almq. 1890, Elf. 1896, Kiv. 1912. — Pasiinakka Lönnr. 1847. —<br />

Palsternakka Lönnr. 1866. — Porckana Kosk. 1917. — Ruokapasternakka<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Paxillus involutus — Paksiikkasieni Ign. 1890. — Tavallinen<br />

pulkkosieni Sael. 1907.<br />

Peclicularis — Heinäkuusi Jusl. 1745. — Oravankuusi Lönnr.<br />

1866. — Täiruoho Lönnr. 1866.<br />

Pedicularis flammea — Rusokuusio Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Tulikuusio Mela K. 1906.<br />

Pedicularis hirsuta — Karvainen kuusio Hiit.K. — Kuusio<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884. — Lumikuusio Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1899 ja 1906. — Pirunpiiska Kosk.<br />

1917.<br />

Pedicularis lapponica — Lapin kuusio Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Pedicularis palustris — Hanhen polvi Eur. 1860. — Heinä cuusi<br />

Turku (Tili. 1683). — Heinä-kuusi Renv.G. 1823, Reinh. 1850. —<br />

Heinäkuusi Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —Karhunkukkain<br />

Orim. (Link.). — Karttuunikukka Perho (Suh.). — Katajaheinä<br />

Vuoks. (Hiit.). — Katinkuusi Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Kattilakukka Loppi (Tikka). — Koiranputki Orim. (Link.).<br />

— Konnankuusi Lönnr. 1866. — Kukonkarahka Tyrv. (Var. 1854),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kukon kuusi Eura, Kymi,<br />

Mess., Rauma, Tyrv. (Reinh. 1850), Elmg. 1857. — Kukonkuusi<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Rauma (Laurin.), Iitti (Luot.),<br />

Konn. (Pynn.). — Kurenpolvi Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kurjen polvi

---

Annales Botanici Socictalis Vananio. Tom. 7. N:o 1. 2t9<br />

Ilaapaj. (Reinh. 1850). —Kiius' heinä Viip. (Rcinh. 1850). — Kiiiisiheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Käärmeen kukka Kuhm. (Miett.L.).<br />

Lamminrmisii Perho (Suh.). — Levähorsmu Oul. (Parv.). — Lohenkukka<br />

Lönnr. 1866. — Lohikiikka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Lmiraaie<br />

Lönnr. 1866. — Märän maan kukkaroheinä Utaj. (Metsäv.). —<br />

Näreheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. —Näreh heinä Sakk. (Keinli. 1850).<br />

— Närenoriheinä Kirvu (Cant.). —• Oravan-kuusi Ileinj. (Heinli.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pihan nurmi Faiy. 1860. — Pöhöheinä<br />

Nyi. 1852, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Rantakukka Ilaapav.<br />

(Metsäv.). — Rautaheinä Salmi (Pes.). — Sammakonkukka Pielav.<br />

(Iluusk.). — Sammakon-ruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Suokukka<br />

Pielav. (Huusk.). — Suokuusi Rnov. (Hela). — Suokuusia Lönnr.K.<br />

I860 ja 1866, Lönnr. 1866, :\Iela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Taskunäre Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Tasku<br />

näreh Heiiij. (Reinh. 1850). — Ukkosheinä Ilaiisj. (Luot.). — Ukonkaiaja<br />

Uusik. (Järvi, Silt., Paulah.), Sakk. (Iliit.). — Vedenkuusi<br />

Palmstr. 1805, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vesi-kuusi Renv.G. 1826.<br />

Vesikuusi Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. J866. — Veskuusi Askohi<br />

(Tynni).<br />

Pedicularis sceptrum — Hevoisen sääri Kuus. (Reinh. 1850). —<br />

Hevosen sääri Eur. 1860. — Hevossääri Lönnr. 1866. — Kaarlen<br />

valtikka Iliit.K. — Kaarlon valtikka Mela K. 1895, 1899 ja 190(),<br />

I

---

256 Pentti 5a/ione/j, Suomalaiset kasvinninict.<br />

wenkiilin Nyl. 1852. — Nahkalappulainen Eur. 1860. — Sambahan<br />

laki Haart. 1759. — Sampaan lakki RenV.G. 1826, Loht., Piel. (Reinli.<br />

1850), Eur. 1860. — Sampaanlakki Löniir. 1866. — Sampahan lakki<br />

Palmstr. 1807, Lolit., Piel. (Reinh. 1850). — Turska-liapen Rcirili.<br />

1850. — Tiirskahapen Eur. 1860.<br />

Peltigera venosa — Koivajäkälä Löiinr. 1866. — Siionihapen<br />

Löiinr. 1866. — Ukonleipä Lörinr. 1866.<br />

Peplis inntula — Luhtakaan Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1877<br />

ja 1884. -- Ojakaali Kiv. 1912. — Yleinen luhtakaali Mela K. 1895. —<br />

Yleinen ojakaali Mela K. 1899 ja 1906.<br />

PeniciWhun glaucum —J^ensselihome Mch\ Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Pennisetum longistylum Ilöyhenviuhkoheinä Lönnr. 1866.<br />

Pennisetum spicatum — Neekerihirssi Elf. 1896 ja 1921.<br />

Pentastemon barbatus — Punainen kilpikukka I liit.K.<br />

Peronospora infestans — Perunasieni Almq. 1890, IMela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900. -- Perunaniitosieni Uro 1917.<br />

Pestalozzia Hartigii — Taimenkuristaja Liro 1917.<br />

Petasites — Ruttojmiri Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Petasites frigidus — Korplumme Kelt. (Huusk.). — Näkinkenkä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. -Pohjolan ruttojuuri Hiit.K. — Ukonlumnie<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, wSuom. (Kyyhk.). — Ukon ruttojuuri Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Petasites laevigatus — Kuolan ruttojuuri Mela K. 1906. — Kuollan<br />

ruttojuuri Iliit. K.<br />

Petasites officinalis — Akan ruttojuuri Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. m'2.—Eteläinen ruttojuuri Hiit.K.<br />

— Kylmäkukka Lönnr. 1866. — Ruttojmiri Palmstr. 1805, Renv.G.<br />

1826, Reinh. 1850. — Ämmänkenliä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Petunia hybrida — Petuuni Kartt. (Suh.).<br />

Petunia violacea — Punasininen nystykoiso Hiit.K.<br />

Petroselinum sativum — Persilia Turku (Tili. 1683), Flor. 1683,<br />

Jusl. 1745. —Persilja Jul. 1791, Reinh. 1850, Tyrv. (Var. 18.54), Lönnr.<br />

1856, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Ign. 1890,<br />

Elf. 1896 ja 1921, Kiv. 1912. — Peter siliä Tunt. 1668, Vior. 1683 ja<br />

1708. — Pietarsilja Lönnr. 1847. — Ruokapersilja Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906. Silja Lönnv. 1847.<br />

Peucedanum palustre — Koeranputki Keit., Pielav. (Huusk.).<br />

— Koiranputki l^taj. (Korh.), Oul. (Metsäv.), Rist. (Silt.). — Putki

---

Atinales Botanici Sociclatis Vanamo, Toni. 7. N:o 1. 257<br />

Virt. (Valle). — Siw-inkiväri Lönnr.K. (tois.) 1860. — Suojuuri<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, .Mela K. 1877, 1884, 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Suomen ingeferi Turku (Till. 1683). —<br />

Suomen ingifäri Jul. 1792. — Suomen inkefen Jusl. 1715.<br />

Peziza convexula — Eräs maljasieni Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Peziza lentifera — Siemen vakka Reinh. 1850.<br />

Pliaca frigida —Peuranvirna Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

iMela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Phacelia tanacetifolia — Liuskalehtinen hunajakukka lliit.K.<br />

Phalaris canariensis — Kanarian heinä Mela K. 1906. — Kanarian<br />

helpi Mela K. 1895 ja 1899, lliit.K.<br />

Phascum — Maasammal Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Phaseolus — Sehr. 1637, Mook.-Mela 1879, Mela K. 1877 ja<br />

1884. — Pöö/iä Tyrv. (Var, 1854). — Turkin papu Turku (Tili. 1683),<br />

Jusl. 1745.<br />

Phaseolus multiflorus — Kahvi Oul. (Parv.). — Ruusupapu<br />

Elf. 1896 ja 1921, Mela K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Phaseolus vulgaris — Papu Vir. 1827, Lönnr. 1847, Mela Kp.<br />

1877, 1884, 1892, 1897 ja \m). — Pawudh Agr. 1551. — Ruusupapu<br />

Ign. 1890. — Salkopapu Lönnr. 1866, Elf. 1896, Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Salkopavut Reiuli. 1850. — Turkin papu<br />

Turku (Tili. 1683), Jusl. 1745, Keinh. 1850, Alniq. 1890. -Turkinpapu<br />

Mela K. 1895 ja 1899, Elf. 1896, lliit.K.<br />

Phaseolus vulgaris v. nanus — Loikeropapu Lönnr. 1866. — Länkäpapu<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895 ja 1899, KU. 1896 ja 1921, Kiv.<br />

1912. — Matala papu 1890. - Pöönä Luv. (Herm.).<br />

Phegopteris dryopteris — Harakanvarvas Kont. (Metsäv.). —<br />

Hihtiruoho Kärk. (Pelt.). — Kaiska Rov. (Iliit.). — Kalamanlehti<br />

Keit. (lluusk.). — Koiranriislieinä Sakk. (Iliit.). — Korpheinä<br />

Orim. (Link.). — Kuolemankoura Oul. (Parv.), Kalaj. (Miett.L.). —<br />

Kuolleenkoura Utaj. (Metsäv.). Kuollehen kopra Kuolaj., Kuus.<br />

(Pes.). — Kuollehen koura Kuolaj., Kuus. (Pes.). — Käppijräriisi<br />

Kirvu (Cant.). - Käppijräriisheinü Antr. (Porkka). — Kärmehcinä<br />

Alaj., Perho (Suh.). — Laukoheinä Rist. (wSilt.). — Leinriisheinä<br />

Antr. (Porkka). — Lutikka heinä V. Karj. (Liro). —Metsä-imarre<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906. —<br />

Metsäimarre Kiv. 1912, Iliit. K. — Pirttiheinä Orim. (Link.). —Pirttiruoho<br />

Orim. (Link.). —Riienheinä Räis., Sakk. (Iliit.). —Ruumiin-

---

258 Pentti Siihonen, Suonialaisel kasvinnimet.<br />

ruoho Oriin. (Link.). — Sammakanporras Kauliaj., Kur. (Oland.). —<br />

Sanajalka Orini. (Link.). — Sananjalakoja Rcisj. (Kyyhk.), Kont.<br />

(Metsäv.). — Sananjalka Park. (Paas.). — Sorsanjalka Pad. (Böök).<br />

— Voiheinä V. Karj. (Liro), Kemij. (Miett.L.).<br />

Phegopteris polypodioides — Harakanvarvas Kont. (Mctsäv.). —<br />

Korpi-imarre Lönnr.K. 18G0 ja 1800, Lönnr. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kuoleenkiikka Ii, Utaj. (Metsäv.). —<br />

Kuolemankoura Ii, Oiil. (Metsäv.), Perho (Suh.). — Kuolleenkoora<br />

Konn. (Pynn.). — Kuolleen kopra Maan. (i\oiv.). — Kuolleenvuode<br />

Sakk. (Iliit.). — Pöhöheinä Uusik."(Paulah.). — Sammakanporras<br />

Kaiihaj. (Oland.). - Sanajalka Orim. (Parv.). — Sananjalaka Kont.<br />

(Metsäv.).<br />

Phegopteris robertiaua — Kalkki-imarre Iliit. K.<br />

Philadelphus coronarius — Jasmiini Elf. 1921. — Metsäjasmiini<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Philodendron — Vilotenlra Kartt. (Su)i.).<br />

Phippsia algida — Matala tunturihilpi Hiit.K. — Tunturihilpi<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, .Mela K. 1906. — Tuniurisorsimo<br />

Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Phleum — Punlarpää Lönnr. 1866. — Tähkiö Lönnr. 1866. —<br />

Tähkähcinä Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Phleum alpiniim — Alppilähkiö Mola K. 1895 ja 1899. — Kijlijvijheinä<br />

Maan. (Hoiv.). — Mustapää Kuns. (Pes.). — Orasheinä Akonl.<br />

(Valle). — Punlaripeä Puol. (Kyyhk.). — Timo vSotk. (Metsäv.). —<br />

Timoheinä Sotk. (Metsäv.). — Timotei Hov. (Iliit.), Maan. (Roiv.).<br />

— Tunturitähkiö Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1906,<br />

Kiv. 1912. — Villi timotei Puol. (Kyyhk.).<br />

Phleum arenarium — Hietikkotähkiö Hiit.K. — Hieiikkötähkiö<br />

Mela K. 1906.<br />

Phleum Boehmeri — /iö/j/nm/i tähkiö Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Ilelpitähkiö Hiit.K.<br />

Phleum pratense — Casteheinä Jusl. 1745. —Hiiren häntä Jämsä,<br />

Loht., Loim., Mänttä, Xurmij., Rauma (Reinh. 1850).—Iliirenhäntä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Suon. (YI.), Huitt. (Miett.L.). —<br />

Jslukas heinä Loht. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Jstuttama<br />

heinä Loht. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kaste<br />

heinä Turku (Till. 1683). — Kissanhäntä Tyrv. (Reinh. 1850, Var.<br />

1854), Lönnr.K. (tois.) \m. — Kylvetty timotee Utaj. (Metsäv.). —

---

Atinales Botanici Sociclatis Vanamo, Toni. 7. N:o 1. 259<br />

Kylvö heinä Hein]., Tyrv. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kylijvijheenä Konn. (Pynn). — Kylyuyheinä Maan. (Roiv.), Kartt.<br />

(Suh.). —Kylyvöheinä Kont., Utaj. (Metsäv.).<br />

Luppiheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Luppikasiikaineii Rais.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860. — Madon häntä Eur. 1860. — Madonhäntä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Maonheinä V. Karj. (Liro). — Ma' on häntä<br />

Keur. (Reinh. 1850). — Niippiheinä Orini. (Link.). — Nurniitähkiö<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Almq. 18Ü0, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Pieni timotei Rist.<br />

(Silt.). —Pnnturipeä Puol. (Kyyhk.). — Pnntar-pää Renv. G. 1826.<br />

— Puntarpää l.önnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860, Utaj. (Korh.),<br />

Orini. (Link.). — Piintarpääheinä Orini. (Link.). — Päntäheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — heinä Heinj., Räis. (Reinh. 1850). —<br />

Pätkäheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Räis. (Iliit.). — Pötkökastikas<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ruisheinä Ileinj., Jääski (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Siemen heinä l.oht. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860.<br />

Timo Pieks. (Borg), Sotk. (Metsäv.). — Tinwheinä Sotk. (Metsäv.).<br />

— Timotee Ikaal. (Björk.), Kont., Utaj. (Metsäv.), Kauliaj.,<br />

Kur. (Oland.). — Timoteeheinä Utaj, (Metsäv.). — Timotcheinä<br />

Rauma (Valle). — Timotei Muurla (Renv.K. 1897), .Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900, Elf. 1896, Rov. (Hiit.), Orim. (Link.), Askola (Tynni),<br />

Kuhm. (Hag.), Ikaal. (Björk.), Ruov., Ylöj. (Hela), Luv. (Herm.),<br />

Keit., Pielav. (Huusk.), Et.Pohj. (Juslin), Kont., Utaj. (Metsäv.),<br />

Orim., Oul. (Parv.), Kartt. (Suh.), Maan. (Roiv.), Sod. (Tikka).<br />

Rist. (Silt.), Kisko (Valle), Vihti (Wecks.), Park. (Paas.), Kärk. (Pelt ),<br />

Suon. (Yl.). — Timoteiapilas Sakk. (Hiit.). — Timoteiheinä Kiv.<br />

1912. — Timoteus Alaj., Perho (Suh.). — Timotti Caj. 1902, Artj.<br />

(Rap.), Kärk. (Pelt.). — Tähkiö Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. —<br />

Tähkäapilas Sakk., Vuoks. (Hiit.). — Tähkäheinä INIela Kp. 1881,<br />

Ign. 1890.<br />

Phlomis tiiberosa — Mu kul a palo yrtti Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Phlox — Juovikka Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Phlox Drurnraondi — Drummondin juovikka Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906. — Drummondin leimukukka Hiit.K.<br />

Phlox nana — Tulipallo Lönnr. 1866.<br />

Phlox nivea — Lumipallero Lönnr. 1866.

---

260 Pentti Sahonen, Suomalaiset kasviniiiinel.<br />

Phlox paniculata — Sijksijinen leimiikiikka Hiit, K. — Tarhajiiovikka<br />

Mela K. 181)5, 1899 ja 1906.<br />

Phoenix dactylifera — Taatelipalmu Mela Kp. 1881, 1892, 1897<br />

ja 1900, Alniq. 1890, Elf. 1896 ja 1921, lliit.K.<br />

Phoenix silvestris — Metsätaatelipalmii Mela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900.<br />

Pholiota mutabilis— Miiiinluva kehnäsieni Sael. 1907. — Miiiiliuva<br />

riimpiisicni Igri. 1890.<br />

Pliorinium tenax — Uuden Seelannin pellava Elf. 1921. — Uuden-<br />

Seelannin pellava Elf. 1896. — Uusseelantilainen pellava Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900.<br />

Phragmites communis — Cahila Jusl. 1745. — Cahla Jiisl. 1745.<br />

— Caihila Kosk. 1917. — Caisila Jusl. 1745. — Haara ruoko Loht.<br />

(Heinh. 1850). — Järvenkaisla Orim. (Link,). —Järvenruoho Rist.<br />

(Silt.). — Järvipilli Karjal. (Lind.), Vihti (Wecks.).—Järviruoho<br />

Löiinr. 1866, Virt. (VaWe). — Järviruoko Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Kahila Jusl. 1745, Mel. 1838, Reinh. 1850, Tyrv. (Var.<br />

1854). — Kahilainen Ilel. 1838. — Kahilas Palmstr. 1803. —Kaihila<br />

Ilel. 1838. Ilel. 1838. —Kaisila 1 lei. 1838. — Jvois/a Orim.<br />

(Link.), Ruov. (Suh.). — Kasi heinä Kalv., Sääksm. (Reinh. 1850). —<br />

Kitusarpa Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Lehiikahila Schart.<br />

1834, Enr. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lonnr. 1866, Kosk. 1917. —<br />

huikka Rautal. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Luikkii<br />

Rautal. (Reinh. 1850). — Luippa Lank. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — A/emj lijlij Viip. (Reinh. 1850). — Meren ruoko Loht.,<br />

Rauma (Reinh. 1850). — Meriruoho Kust. (Luot.). — Pellavapää<br />

Oul. (Parv.). — Piile Perho (Suh.). — Pilli Karjala (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Loppi (Tikka), Kisko (Valle), Kärk. (Pelt.). —<br />

Pilliheinä Eur. 1860. — Pohjallisruoko Keit., Pielav. (Iluusk.).<br />

Rimmenpää Luv. (Herm.). — Rimmistö Luv. (Herm.). — Rimpi<br />

Karkku (Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K.(tois.) 1860, Luv.(l Icrm.).<br />

— Ronki Mouh. (Laur.). — Rucko Palmstr. 1803. — Ruoco Sehr.<br />

1637, Tunt. 1668, Elor. 1683 ja 1708, Turku (Tili. 1683), Jusl. 1745,<br />

Laili. (Stierw. 1755). — Ruogo Ahvenj. (Valle). — Ruoho Knorr.<br />

1833, Mela K. 1895 ja 1899, Ruok. (Link.), Maan. (Roiv.), Kartt.<br />

(Suh.), Tuusn. (Räs.). —Ruokko Eisk. (Valle), —/iiio/co Knorr. 1833,<br />

Schart. 1834, I.önnr. 1847, Loht., Rauma (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Almq. 1890, Ign.

---

Annales Botanici Socictalis Vananio. Tom. 7. N:o 1. 2t9<br />

1890, .Alela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, .Mela Kp. 188-1, 1892,<br />

1897 ja 1900, Kiv. 1912, Kosk. 1917, Häis. (lliit.), V.Karj. (Liro),<br />

Lemi, Miin., Uiikun. (Valle). — Ruoko kahila Rcinli. 1850, luir.<br />

1860. — Riiokokahilas Lönnr. 1847, Löniir.K. (lois.) 1860. — RiiokoloV<br />

Vuoks. (lliit.). — Ruokoloita Sakk. (Iliit.). — Ruo'onpäü<br />

Vuoks. (Hiit.). - Ruü'onpää Vuoks. (lliit.). — Rijti Eur. 1860,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Hiit.K., Rov. (lliit.), Utaj. (Korh.), Puol.,<br />

Ristij., Suom. (Kyyhk.), llaaj)av., li, Kemp., Sotk., Tyrn., Utaj.<br />

(Metsäv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Kang. (Valle), Hail. (Miett.L.).—<br />

Rijlijnen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Rööntupsa Askola (Tynni). —<br />

Sarpa Renv.G. 1826, Schart. 1834, Pohjanm. (Reinh. 1850), I.önnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Sarpnrijli Lönnr. 1847. — Sarpio Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Sarva Lönnr.K. (lois.) 1860. — Sävi Kusi. (Luot.). — Tarna<br />

J.önnr. 1866. — Tupsuheinä Askola (4'ynni).<br />

Phragmites hispanica - - Saksan ruoko Renv.(r. 1826.<br />

Pliyllitis scolopendrium — Ilirvensaniainen Hiit.K.<br />

Phyllodoce coerulea - Kurenkanerua Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

— Kurjenkanerva Lönnr. 1866, iMela K. 1877 ja 1884, Kiv. 1912. —<br />

Sininen kurjenkaneiva Mela K. 1895, 1899 ja 190().<br />

Physalis alkekengi — Juuialaiskirsikka Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1906. — Punakeltainen juutalaiskirsikka Hiit.K. —Rakokiwen marjat<br />

Turku (Tili. 1683).<br />

Physarum album - Valkoinen limasieni Mela Kp. 1892, 1897<br />

ja 1900.<br />

Physcoiriitrium —Rakkosammal Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Phytelephas macrocarpa — Norsunluupalmu Mela K|). 1892,<br />

1897 ja 1900.<br />

Phyteuma nigrum - Musta tähkänuinkki Hiit.K.<br />

Phyteuma spicatum — Kellanvalkea tähkänuinkki Hiit.K. —<br />

Tähkänuinkki Mela K. 1906.<br />

Phytolacca decandra — Kermesnuirja Lönnr. 18()6.<br />

Phytolacca esculenta - Pinaattipuu l^lf. 1896.<br />

Picea — Cuusi Tunt. 1668, \

---

262 Pentti Sii/jone/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

Picea Engelrnanni —Eiif/elmannin kuusi Mela K. lOOß.<br />

Picea excelsa — Carlticmisi .lusl. 1745. — CaiusI Sehr. 1637,<br />

Turku (Tili. 1683), Flor. 1683 ja 1708, .Tusl. 1745. — Ilongacuusi<br />

Jusl. 1745. — Honka-kuusi Heinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Honkakuusi I^env.G. 1823.—Hyöty-kuusi Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Janhus Renv.G. 1823. — Janhus-kuusi Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kalevan kuusi (pidettiin ennen pyhityspuuna), Renv.G. 1823, Reinli.<br />

1850. — Kanyas-kuusi Lönnr.K. (tois.) 1860. — Karahka Köpp.<br />

1889. - Kara-kuusi Reinli. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Karanko<br />

kuusi Reinh. 1850.—Karanko-kuusi Lönnr.K. (tois.) 1860. — Karhakka<br />

Socl. (Tikka). — Karsti Renv.(i. 1823, Reinh. 1850, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Karsti-kuusi Renv.G. 1823. — Karstikuusi Reinh.<br />

1850. — Karlanäre Ruok. (Link.). — Karisi Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Kartu Reinh. 1850. — Karitikuusi Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ki/i/n-<br />

-[pyhä]kuusi (entisten pyhityspuiden nimiä), Reinh. 1850. — Korpi-<br />

-kuusi Renv.G. 1823, Reinh. 1850. — Korpikuusi Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Kuos Luttoj. (l^oiv.).<br />

Kusi (Ihyd. 1754, Lohja (Meinr. 1766). — Kuus' Keit., Pielav.<br />

(lluusk.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.).—Kuusennäre Utaj. (Metsäv.).<br />

— Kuusi Kuns. (Lag. 1772), Hell. 1773, Gan. 1788, Palmstr.<br />

1805, Renv.G. 1823, Vir. 1827, Knorr. 1833, Lönnr. 1847, Reinh.<br />

1850, Bäckni. 1851, Nyi. 1852, Lönnr.K. 1860 ja 1866, IIook.-Mela<br />

1871), Mela K. 1877, 1884, 1895 ja 1899, Gen. 1881, .Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Kopp. 1889, Ign. 1890, Almq. 1890, Ikaal.<br />

(Björk.), Kirvu (Cant.), Rov. (lliit.), Utaj. (Korh., Metsäv.), Puol.<br />

(Kyyhk.), Kemp., Kont., Muh., Tyrn. (]\Ietsäv.), Orim. (Link.,<br />

Parv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Kenn. (Pynn.), Rist. (Silt.), Loppi,<br />

Sod. (Tikka), Kang., Kisko, Rauma, Virt. (Valle), Vihti (Wecks.),<br />

Suon. (YI.), V.Karj. (Liro), Verml. (Saal.), Perho (Suh.), Tuusn.<br />

(Räs.), Kärk. (Pelt.), Kemi (Rant.), Rep. (Ilällstr.). — Kuuzi<br />

Ahvenj. (Valle). — L///.(/Auu6i Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Ålannel-kuusi Juva (Reinh. 1850). — Mannelkuusi Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Mannikas Juva (Reinh. 1850). —Mannikaskmisi<br />

I.önnr.K. (tois.) 1860. — Mantila Renv.G. \S23. — Mantila-kuusi<br />

Renv.G. 1823. — Mantilakuusi Lönnr.K. (tois.) 1860. — Norokmisi<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Näre Ileinr. 1766, Nyi. 1852, Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. 1889,<br />

lliit.K., Kirvu (Cant.), Sakk., Räis., Vuoks., Rov. (lliit.), Keit.,

---

Anuales Botanici Societatis Vanamo, 'roni. 7. N:o 1. 263<br />

Pielav. (Huusk.), Antr. (Porkka), Riiok. (Link.), Utaj. (Metsäv.),<br />

Suom. (Kyyhk.), Konn. (Pynn.), .Maan. (Hoiv.), Uist. (Silt.), Kartt.<br />

(Suh.), Loppi (Tikka), Lemi, Jääski, Kang., LTukun., Virt. (Valle),<br />

Kärk. (Pelt.), Tuiisn. (Räs.), Hep. (Ilällstr.), Ker., Rantas. (Salov.).<br />

— Näreh Savit., Sulk. (Reinh. 1850). — Närähäinen Rep. (Hällstr.).<br />

— Ohjaskmis Maan. (l\oiv.). — Rapa-kuusi Renv.G. 1820, Reinh.<br />

1850. — Rapakuusi Lonnr.K. (tois.) 1800. — Ripsikuusi Orim.<br />

(Link.). — Räkä-kuusi Reinh. 1850. — Räkäkuusi Lonnr.K. (tois.)<br />

1800. — Räkänäre Ruok. (Link.). — Tavallinen kuusi Mela K. 1900,<br />

Kiv. 1912.<br />

Honka-kuusi on kovaa puuta, hijötij kuusi peiimoisempaa ja<br />

oksaisempaa (Reinh. 1850). —IIyöiijkuusi = nuori kuusi, Kuolaj.<br />

(Pes.). — Hijötykuus', korpikuus', karakuus' (oksat kuivuneita, latvus<br />

jälellä) ja käärmekuus' (oksat pitkiä, velttoja ja alas riippuvia),<br />

Kartt. (Suh.). — Jouh' näre — pehmytluontoinen, oksikas, »lihavat»<br />

oksat, harvasyinen, Kitee (Jääsk.V.). — Kangas kuusi = hyvin<br />

raikasta (haurasta), Reinh. 1850.—Karankakuusi — kasvaa kovalla<br />

maalla, on harvaoksainen, kuivahko ja kova hakata, Kuop. (Link.).<br />

— Karankonäre — kovasyinen, harvaoksainen ja nämä tavallisesti<br />

ylempänä, Kitee (Jääsk.V.). — Korpikuusi 1. naauakuusi = korvessa<br />

kasvavia, naavan peitossa olevia suurehkoja kuusia, Kuop. (Link.).<br />

— Mantilonäi'e — hienokuorinen, sileä, pehmeäpuinen ja kaikkein<br />

oksikkain, Kitee (Jääsk.V.). —Mantinekuusi = hyvin hyötyisäkasvuinen,<br />

oksakas, pehmeännäköinen ja lauhkeanmakuinen, puu on<br />

harvasyistä ja pehmeää, melkein kuin räkäpctäjällä, Kuop. (Link.).<br />

— Noron /a/zz.si = havut ovat enemmin lehväkkäät ja viheriäiset,<br />

(Reinh. 1850). — Näre = noin miehen korkuinen, Kartt. (Suh.). —<br />

»Näre» nuori puu, »kuusi» vanhempi, »hyötykuusi» tuuhea, »korpikuusi»<br />

harva, lyhytoksainen, kovapuinen, Kuhmon. (Valle). —<br />

Näreh — nuori oksainen kuusi, Savit., Sulk. (Reinh. 1850).<br />

Picea excelsa f. vimiiialis—)'>Riippakuusit> Iliit.K.<br />

Picea excelsa f. virgata — ^^Käärmekuusi» Iliit.K. — Käärmeenkuusi<br />

Orim. (Link.).<br />

Picea excelsa f. virgulata—»Risukuusi» Hiit.K.<br />

Picea nigra — Mustakuusi Iliit.K.<br />

Picea pungens — Okakuusi Iliit.K.<br />

Picea sitchaensis — Siikankuusi Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Picris echioides — Karhea kitkerö Iliit.K.

---

264 Pentti Suhonen, SuonialaiseL ka svinn imet,<br />

Picris hieracioides--Kelianokitkerö Mela K. 1895, 1899 ja 190C,<br />

Kiv. 1912. — Kilkerö Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Pilularia globulifera — Pallero-ormio Iliit.K.<br />

Pimenta officinalis — Höijslepippiiri Elf. 1896. — Ryytipippiiri<br />

Elf. 1921.<br />

Pimpinella anisum — Aneksi Lönnr. 1847. — Aneksia Reinh.<br />

18;50. — Anexi Turku (Tili. 1683), Jusl. 1745. — Aniisi Lönnr. 1847.<br />

— Anis Sehr. 1637, Tunt. 1668, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900, Elf. 1896. —AnispiitkiLöum. 1866. — AnisruoIioUdaK. 1877<br />

ja 1884, Almq. 1890, l^lf. 1921. — Oikea anisnioho Mela K. 1906.<br />

Pimpinella magna — Iso anisnioho Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

— Iso pukin juuri Iliit.K.<br />

Pimpinella saxifraga — Anisheinä Lönnr. 1866. — Anisnioho<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Cangas-ciimina Haart. 1759. — Kaiujas-<br />

-ciiminan-juuret I laart. 1759, —Kangas kumina Gan. 1829. —Kangas-<br />

-kumina Haart. 1759, Palmstr. 1804, Knorr. 1833, Viip.(Reinh. 1850),<br />

Tyrv. (Var. 1854). — Kangaskiimina Hell. 1773, Renv.G. 1823,<br />

Lönnr. 1847, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Koeranheisputki Kont. (Metsäv.). — Koeranjuiir' Keit., Pielav.<br />

(Huusk.). —Koeranpierheinä Piclav. (lluusk.). —Koeranpulki Keit.,<br />

Pielav, (lluusk.). — Koirankukka Kartt. (Suli.). :— Koiran kumina<br />

Loht. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Ruov, (Miett.L.). — ivoirankumina<br />

Alast. (Luot.), Askola (Tynni). — Koiranputki Sakk.<br />

(Hiit.), Pielav. (lluusk.), Utaj. (Korh., Metsäv.), Sort. (Link.), Rist<br />

(Silt.), Kartt. (Suh.), Virt. (Valle). — Kumina Kont. (Metsäv.),<br />

.Maan. (Roiv.). — Kiiminaheinä Kartt. (Suh.). — Kuminakukka<br />

Kartt. (Suh,). — Pietarin-ijrlii Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pihjalanoriheinä<br />

Kirvu (Cant.). — Pikkiikaza V.Karj. (Liro). — Piikinjuuri<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Pu//ci7jd/iä<br />

Virt. (Valle). — Raaif heinä Sakk. (lliit.). — Siankumina Orim.<br />

(Link.). — Suurirnaheinä V.Karj. (Liro). — Sijdänheinä Lönnr.K,<br />

(tois.) 1860. — Sydänriisiheinä I.önnr.K. (tois.) 1860. — Syvän heinä<br />

Rais, (Reinh. 1850). - - Syvän riis heinä Räis. (Reinh. 1850). —<br />

Vanneruoho Lönnr.K. (tois.) 1860, I.önnr. 1866. — Wannenruoho<br />

Turku (Tili. 1683). — Vannenruoho Jusl. 1745, Palmstr. 1804, Eur.<br />

1860. — Vatsakattara Uusik. (Paulah.).<br />

Pinguicula — Maitoruoho Laih. (Stierw. 1755), — Piimä ruoho<br />

Lönnr. 1866. — Yökönlehti Hook.-Mela 1879, Almq. 1890.

---

Aimales Botanici Societalis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 265<br />

Pinguicula alpina—Alppiyökönlehii Mela K. 1895 ja 1899. —<br />

Tunturiijökönlehti Mela K. 1906, Kiv. 1912. —• Valkea ijökönlehii<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Pinguicula villosa — Höijteä ijökönlehii Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

— Karvainen ijökönlehii Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Pinguicula vulgaris — Lumpeenkukka Ii (Metsäv.). — Morsiuskukka<br />

Ii (Metsäv.). — Morsiuslehti Ii (Metsäv.). — Piimä ruoho<br />

Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Piimäruoho Lönnr. 1847. —<br />

Tavallinen yökönlehii Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Ulpukka Ii (Metsäv.).<br />

— Ykön-lehii Renv.G. 1826. — Yleinen ijökönlehii Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Yököin lehti Turku (Tili. 1683), Palnistr.<br />

1803, Reinh. 1850. — Yökönlehii Jusl. 1745, Lönnr. 1847, Eur. 1860,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892,1897 ja 1900.<br />

Finnularia — Siilkavenhonen Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Pimis banksiana — Banksin mänty Iliit.K.<br />

Pinus cembra — Semhramänty Hiit.K. -- Sembra-petäjä Mela K.<br />

1906, Kiv. 1912. — Vaivaisketri Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Vaivaisseeteri Mela Kp. 1884.<br />

Pinus montana—Pensaspetäjä Mela K. 1906. — Vuorimänty<br />

Hiit.K.<br />

Pinus Montezumae — Moniezumapetäjä Mela Kp. 1892 ja 1897.<br />

Pinus murrayana — Murrayn mänty Hiit.K.<br />

Pinus peuce — Peukernänty Hiit.K.<br />

Pinus pinea —Pm/« Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Pinus strobus — Strobiismänty Hiit.K.— Weimouth-petäjä Mckx K.<br />

1906. — Weymouthmänty Hiit.K. — Weymouth petäjä Mela K. 1895<br />

ja 1899. — Weymuipetäjä IMela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Pinus silvestris — Aihkimänty Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Hanga Köpp. 1889. — Havupuu Reinh. 1850, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Ilonga Sehr. 1637, Tunt. 1668, Turku (Till. 1683),<br />

Flor. 1683 ja 1708, Jusl. 1745, Stierw. (1755), Lohja (Heinr. 1766),<br />

Palmstr. 1803, Hei. 1838, Köpp. 1889. — Honka Renv.G. 1823,<br />

Knorr. 1833, Reinh. 1850, Nyl. 1852, Lönnr.K. (tois.) 1860, Gen.<br />

1885, Köpp. 1889, ürim. (Link.), Utaj. (Korh.), Y.Karj. (Liro),<br />

Kont., Sotk., Utaj. (Metsäv.), Konn. (Pynn.), Sod. (Tikka), Park.<br />

(Paas.), Kemi (Rant.). — Honkakor o Renv.G. 1823. - Honka-mänty<br />

Reinh. — Hyöty mänty Hei. 1838, Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. — Iso honka Rep. (Hällstr.). —Janhus Lauk. (Reinh. 1850),

---

266 Pentti Sahonen, Suomalaiset kasviniiiinel.<br />

Löiinr.K. (tois.) IS60. — Joiihihonka Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.)<br />

18G0. — Jouhimäniij Hei. 1838, Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Orini. (Link.), Perho (Suh.). —Jouhi-petäjä Renv.G. 1823. —Jouhipetäjä<br />

Jusl. 1745. — Jouhipuu Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kangas-mänty Reinh. 1850. — Kangaspetäjä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Kartti Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kelo Rep. (Hällstr.).<br />

— Kokkohonka Park. (Paas.). — Lenko-mäntij Reinh. 1850. — Lyly<br />

Virol. (Reinh. 1850). — Lyly-mänty Jääski (Reinh. 1850). — Lylymänty<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Mendy Turku (Tili. 1683). — Mändy Tunt. 1668, Flor. 1683 ja<br />

1708, Jusl. 1745, Lohja (Heinr. 1766), Hell. 1773, Pahnstr. 1803, Hei.<br />

1838, Köpp. 1889, Ahvenj. (Valle). — Männyn casivomet Haart.<br />

1759. — Männyn näre Utaj. (Metsäv.). — Männyn seiväspmi Utaj.<br />

(Metsäv.). — Mänty Renv.G. 1823, Vir. 1827, Knorr. 1833, Lönnr.<br />

1847, Nyi. 1852, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Hook.-Mela<br />

1879, Köpp. 1889, Almq. 1890, Ign. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Mela Kp. 1892 ja 1897, Kiv. 1912, Elf. 1921, Ikaal. (Björk.), Kirvu<br />

(Cant.), Rov., Rais., Sakk., Vuoks. (Hiit.), Luv. (Herm.), Utaj.<br />

(Korh., Metsäv.), Puol., Suom. (Kyyhk.), Orim. (Link., Parv.),<br />

V.Karj. (Liro), Kemp., Kont., Muh., Sotk.,Tyrn. (Metsäv.), Kuolaj.,<br />

Kuus. (Pes.), Konn. (Pynn.), Maan. (Roiv.), Verml. (Saal.), Rist.<br />

(Silt.), Kartt., Perho (Suh.), Sod., Loppi (Tikka), Kang., Kisko,<br />

Lemi, Miin., Virt. (Valle), Vihti (Wecks.), Rep. (Hällslr.), Park.<br />

(Paas.), Kärk. (Pelt.), Kemi (Rant.). — Nika Rep. (Hällstr.). —<br />

Nurmipmi Lönnr.K. (tois.) 1860. —Näre Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Näreh (pieni mänty) Reinh. 1850.<br />

Petaja Köpp. 1889. — Petejä Rauma (Reinh. 1850, Valle). — Petäjä<br />

Jusl. 1745, Hell. 1773, Renv.G. 1823, Hei. 1838, Lönnr. 1847,<br />

Reinh. 1850, Nyi. 1852, Mela K. 1877, 1884, 1895 ja 1899, Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Hook.-Mela 1879, Gen. 1881 ja 1885,<br />

Köi)p. 1889, Almq. 1890, Ign. 1890, Elf. 1921, Hiit.K., Kirvu (Cant.),<br />

Rov., Räis., Sakk., Vuoks. (Hiit.), Keit., Pielav. (Huusk.), Utaj.<br />

(Korh., Metsäv.), Ruok. (Link.), V.Karj. (Liro), Kont., Sotk. (Metsäv.),<br />

Kuolaj., Kuus. (Pes.), Konn. (Pynn.), Maan. (Roiv.), Rist. (Silt.),<br />

Kartt. (Suh.), Kang., Virt., Uukun. (Valle), Loppi, Sod. (Tikka),<br />

Tuusn. (Räs.), Kemi (Rant.), Park. (Paas.).—Pd/ä/ämen Keur., Petäjäv.<br />

(Reinh. I8o0). — Petä]äs Renv.G. 1826.—Pe/ää Perho (Suh.).<br />

— 1'jetsh Luttoj. (Roiv.). — Raita-mänty Reinh. 1850. —Raitamänty

---

Annales Botanici Socielalis Vanamo. Toni. 7. N:() 1. 267<br />

J.önnr.K. (tois.) 1860. — Rapahonka Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Rapa-mäiüij Henv.(i. 1826, Reinh. 1850. — Rapamäntij Hei. 1838,<br />

Perho (Suli.). — Rälikä-mändij Lohja (Heinr. 1766). — Rähkämänty<br />

Orini. (Link.). — Räkähonka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Räkämändy<br />

Kosk. 1917. — Räkä-mänU] Renv.G. 1826, Heinh. 1850. — Räkämänly<br />

Hei. 1838, Vihti (Weeks.). — Räkä-peiäjä Heinh. 1850. —<br />

Räkäpeläjä Huok. (Link.). —Rärnäkä-honka Uenv.(i. 1823 ja 1826.<br />

— Ränsäpetäjä Ruok. (Link.). — Silkopetäjä Huok. (Link.). — Suopetäjä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tavfdlinen mänty Hiit.K. — Tsoarjir<br />

l.uttoj. (Hoiv.). — Verimänty Henv.(i. 1826. — Verimäiity Hei.<br />

1838, Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Aihepetäjä — suuri puu. Pud. (Pes.). — Aihki = vanha tiheälaLvainen<br />

petäjä, Kemi (Haut.). — Honka — »täysikasvuinen oksatoin<br />

l)uu, kuiva ja kova että kalisee» (Heinh. 1850); pystyyn kuivunut<br />

mänty, Pud. (Pes.); iso, pitkä ja suora puu, Kuop. (Link.); vain latvaosassa<br />

oksia, joista »väkioksa» on alimpana ja runko melkein tasapaksu,<br />

Kartt. (Suh.). — Hyötymänty ~ pieni puu, Pud. (Pes.). —<br />

Jdnhuspetäjä 1. janaliiispetäjä = käyrärunkoinen, ydin toisessa<br />

reunassa, Kartt. (Suh.). — Jouhimänty = nuori, silovartinen puu,<br />

oksia, vain latvassa, usein tukkipuu, Kuolaj. (Pes.); »kovempaa, suorempaa<br />

ja oksatompaa puuta kun muu mänty» (Heinh. 1850). —<br />

Jouh' petäjä — kasvaa kankailla, on kasvultaan hojahka, oksia vain<br />

ylhäällä, kovaa puuta, Kitee (Jääsk.V.); paksu kaarna, jonka väri on<br />

tumma aina latvapuolille asti, Kuop. (Link.). — Kelo, kelohonka —<br />

kuivettunut, mutta silti tervepuinen honka, Kuop. (Link.), Kartt.<br />

(Suh.), Kuhmon. (Valle). — Koluikkopuii 1. -petäjä = suuri, vahva,<br />

paksukaarnainen puu, oksia missä sattuu, Kuolaj. (Pes.). — Kätteikköpetäjä,<br />

tantsakkapetäjä ja kalliopetäjä kasvavat kalliolla, ovat<br />

»käyrykkäoksaisia rahjuksia» ja kelpaavat vain polttopuuksi, Kuop.<br />

(Link,). —' Lakkapiäpetäjä = tasa-ja tuuhealatvainen, Kartt. (Suh.).<br />

— Mänty = 1—3 metriä korkea, oksia alas saakka, Kartt. (Suh.). —<br />

Mäntypetäjä = kasvaa »raademaassa», on oksikas »käriläs», pehmeäpuinen<br />

ja harvasyinen, Kitee (Jääsk.V.).—Neuapetäjä, rapapetäjä<br />

ja suopetäjä ovat kitukasvuisia, rahkasuolla kasvavia, Kuop. (Link.).<br />

— Paskaniänty = pieni puu, ei pysy uitettaessa veden päällä. Pud.<br />

(Pes.); matalanlainen, melkein tyveen asti oksainen (runs, kuivuneita<br />

oksia), oksissa luppoa 1. naavaa, Kuolaj. (Pes.). — Rapa- eli räkärnänty<br />

= »oksanen, oksat ovat tihiät ja paksut, lustot paljo paksum-<br />

18

---

268 Pentti S»/io/i

---

Annales Botanici Socielalis Vanamo. Toni. 7. N:() 1. 269<br />

Sahal. (Saar.), Pälk. (Väliin.). — Varsankeiujänkiikka Akaa (IIollsL.),<br />

Puiikal. (Sim.).<br />

Pirola minor — Kiimalieinä Kuiis. (Pes.). —Koiskaiilieinä Orini.<br />

(Link.). - Koiskanriioho Orim. (Link.). —LehinänkieV Iieinii Sakk.<br />

(Miit.). - Leiniheinä Vuoks. (lliit.). — Liiuvaloheinä Ker. (Paas.).<br />

— Mijijränkorva Orim. (Link.). - Mijyränkorixmkiikkain Orim.<br />

(Link.). Mijijränkorvunkukhmen Orim. (Link.). — Pieni talvikki<br />

Mchi K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912. — Pikkuialvikki Iliit.K. —<br />

Vähätaluikki I.önnr.lv. 18G0 ja 18GC, Lönnr. 1866.<br />

Pirola rotundifolia—Hevosen kavion kukka Eräj. (Miett.L.).<br />

— Ilevosenkavionkukka Toisko (Kat.). — Hiirenkorvan kukka Ruov.<br />

(Miett.L.). — Kaunosilkki Oiil. (Parv.). — Kielo Ylist. (Miett.L.).<br />

— Koiskaheinä Orim. (Link.). — Kiiencucka Ilaart. 1759. — Käenkucka<br />

Jusl. 1745, llcll. 1773. — Käen kukka .Jusl. 1745, Palmstr.<br />

1807, Renv.G. 1823, llel. 1838, Reinh. 1850, Eur. 1860, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Käjen kukka Ilaapaj. (Reinh. 1850). — Lehmänkiel'<br />

lieinii Sakk. (iliit.). — Lchmänkielo Rantas. (Paas.). — Leiniheinä<br />

Vuoks. (I liit.). —Lumikukka Kulimal. (Salm.). —Luuvaloheenä<br />

Konn. (Pynn.). — Limvglsilid^ Picks. (Börg), Rantas. (Pulkk.),<br />

Kartt. (Suh.), Ker. (Paas.). — Luuvalo kukka Rcinli. 1850, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. -- Myyrän korva Reinh. 1850, Orim. (Link.). —Myyränkorva<br />

J.önnr.K. (tois.) 1860, l.önnr. 1866, Nast. (.Järvi), Asikk., Iitti<br />

(Luot.), Kärk. (Pelt.). — Myyränkorvankukkai Orim. (Parv.). —<br />

Myyränkorvankukkain Orim. (Link.). — Myyränkorvankukkancn<br />

Orim. (Link.). - Mäniyruoho Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Xisukukka Pyh. (Miett.L.). — Noriheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Pyöreälehtinen talvikki Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Pyöreälehtitalvikki Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. - Pyöreä-talvikki<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Pyöreätalvikki I.önnr. 1866. —Ruuminmadon<br />

yrli Turku (Tili. 1683).<br />

Varsajalka Fisk. (Valle). — Varsankapiolieinä Kirvu (Cant.).<br />

— Varsankavio Aitoi. (Nym.), Suon. (YI.), .Jan., Porn. (Luot.), llämeenk.,<br />

Teisko, Mess. (Miett.L.), Askola (Tynni). — Varsan kavio<br />

kukka Reinh. 1850, Elmg. 1857, Eur. 1860. - VarsankaviokukkaLi\n{^,<br />

(Miett.L.). — Varsankavion kukka Ruov. (Miett.L.). — Varsankavion-<br />

-kukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Varsankavionkukka Pukk. (Ilagf.),<br />

Ruov. (Hela), Tamp. (Laht.), Tervak. (Miett.K.), Sahal. (Saar.,<br />

Sain.), Pälk. (Välim.), Askola (Tynni). — Varsankenyänkukka Akaa

---

270 Pentti Sahonen, Suomalaiset kasviniiiinel.<br />

(Hellst.), Puiikal. (Sim.). — Varsankenkä Kylin. (Suli.). *^ V(irsankiikkanen<br />

Askola (Tynui).<br />

Pirola secunda—Limualoheinä Saar. (.Juslin), lianlas. (Pulkk.),<br />

Tuusn. (Räs.). ~ Niiokkutalvikki Mela K. 1895, 1899 ja 190G, Kiv.<br />

1\}12,-r-Reiimaiism' heinä Sakk. (Iliit.).—Sioiipuoli talvikki Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866.<br />

Pirola urnbellata—Karhun kukka Holl. (Reinh. 1850), PLur.<br />

1860. — Karhunkukka Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Sarjakukkainen<br />

varpuialvikki Hiit.K. — Sarjatalinkki Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. - Vispiläinen<br />

Reinh. 1850, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Pirola uniflora — Katvekukkaen Keit. (Iluusk.). — Koiskaruoho<br />

Orini. (Link.). — Linnuniähti Nast. (Järvi). — Lumikukka Pälk,<br />

(Välim.). — Ruumiin madon yrtti Renv.G. 1826, Reinli. 1850, Kur.<br />

1860, Lönnr.K. (tois.) \S()(). — Ruuminmadon Turku (Tili. 1683),<br />

Jusl. 1745. — Troppikukkanen Pori (Luot.). — Yksikukkainen talvikki<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Yksikukka talvikki<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Pirus baccata—Marjaomena Mela K. 1906.<br />

Pirus communis—Härkäpmi Hei. 1838. — Medzäperunapuu<br />

Tunt. — Peerunapuu Vain. 1878, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

— Peruna Sehr. 1637, Mela K. 1884. — Perunapmi Tiint. 1668,<br />

Turku (Tili. 1683), Flor. 1683 ja 1708,Vir.l827, Lönnr. 1847, Lönnr.K.<br />

1866, Mela Kp. 1877 ja 1884, IIook.-Mela 1879, Nurniij. (Stenr.<br />

1894). —Puunperunapuu Karjal. (Lind.). — Puuperna Vihti (Wecks.).<br />

— Pärijnäpmi Tyrv. (Var. 1854). — Päänjnä Almq. 1890, EIL 1921.<br />

-- Päärynäpuu Knorr. 1833, Ign. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Elf. 1896, Kiv. 1912, Ikaal. (Björk.), Loppi (Tikka), Suon. (YI.).<br />

Pirus malus — Mes' omenapuu Sakk. (Hiit.). — Metsä-omena<br />

Köpp. 1888. — Metsä-omena-puu Lönnr.K. (tois.) 1860. — Metsä-<br />

-omenapuu Ign. 1890. — Metsä-äpylä-puu Lönnr.K. (tois.) 1860.—<br />

Metzä omena Jusl. 1745. — Omena Jusl. 1745, Hei. 1838, Ahlq. 1866,<br />

(ien. 1881 ja 1885, Mela K. 1884, Köpp. 1888, Almq. 1890, Elf. 1896<br />

ja 1921, Vihti (Wecks.). — Ornenapu Jusl. 1745, Lohja (Heinr.<br />

1766). — Omena puu Hei. 1838. — Omena-puu Renv.G. 1826. —<br />

Omenapuu Sehr. 1637, Tunt. 1668, Turku (Till. 1683), Flor. 1683<br />

ja 1708, Jusl. 1745, Palmstr. 1805, Knorr. 1833, Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Hook.-Mela 1879, Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906,

---

Aimales Botanici Societalis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 271<br />

Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Ign. 1890, Kiv. 1912, Ikaal<br />

(Björk.), Keit., Pieiav. (Iluusk.), Karjal. (LincL), Orim. (Parv.),<br />

Kartt. (Suh.), Loppi (Tikka), Kisko (Valle), Suon. (Yl.). — Omenpiiii<br />

Rauma (Valle). — Onienuspmi Sakk. (Iliit.). — Puuomena<br />

Vuoks. (Iliit.). — Pmiomenapuu Räis. (Hiit.). — Äpylä Lönar. 1817,<br />

Verml. (Saal.).<br />

Pirus prunifolia — Tuomenlehtinen omena Mela K. 1906.<br />

Pisum —/ferne Agr. 1551, Mel. 1838, Mela K. 1877 ja 1881,<br />

Gen. 1881 ja 1885, Mela Kp. 1884, Puol. (Kyylik.), Utaj. (Korh.),<br />

Karjal. (Lind.), Kur. (Paulah.), Rist. (Silt.), Kartt., Perho (Suh.),<br />

Virt. (Valle). — Ilernen varsi Mel. 1838. ~ Hernes l.aih. (Stiervv.<br />

1755), Artj. (Rap.), Vähäk. (Oland.). — Härne Tunt. 1668. - Papu<br />

Hel. 1838, Caj. 1902, Akaa (Suh.). — Paimnkukka Akaa (Suh.). —<br />

Rista Karv. (Sarv.). — Rista kernet Sehr. 1637, Hel. 1838. — Rokka<br />

Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.), Rautal. (Pak.).<br />

Pisum sativum—Herne Turku (Tili, 1683), Vir. 1827, Gan.<br />

1829, Lönnr. 1847, Artj., Jämsä, Katt., Mikk., Saar., Savit. (Reinh.<br />

1850), Tyrv. (Var. 1854), Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Almq. 1890. —//mid Renv.G. 1823. —Herneitä Räis., Sakk. (Hiit.).<br />

— Lamniiska Reinh. 1850. — Lammisko Reinh. 1850. — Lehmä-<br />

-papu Renv.G. 1826. — Papu Jusl. 1745, Karkku, Myn., Rauma,<br />

Valk. (Reinh. 1850). — Papui Rauma, Valk. (Reinh. mO). — Puutarhaherne<br />

Klf. 1896 ja 1921. — Riista Keur. (Reinh. 1850). —<br />

Rista Karkku, Läng., Ruov. (Reinh. 1850). - Risto Mess. (Reinh.<br />

\m)). ~ Rokka Rautal. (Reinh. 1850). — Rokkaneuvot Räis. (Hiit.).<br />

— Silpoherne Ign. 1890. — Soker'herne Maan. (Roiv.), Kartt.<br />

(Suh.). Sokeriherne Mela K. 1895 ja 1899, Ign. 1890, Loppi<br />

(Tikka). — Sokeripapu Luv. (Herm.).—Sokuriherne Mela K. 1906,<br />

Kiv. 1912. — Sokurjherne Maan. (Roiv.). — Tarhaherne Hiit.K.<br />

Pisum sativum *arvense — Herne Ahlq. 1866, Mela Kp. 1877,<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Hook.-Mela 1879. — Peltohernc Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Klf. 1896 ja 1921, Kiv. 1912. - Peluski Ii, Utaj.<br />

(Metsäv.). — Pieniä herneitä Sakk. (Hiit.). — Roklm Ahlq. 1866,<br />

Kartt. (Suh.). - Silpoherne Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Plagiochila — Vi/7o/un//i Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Plantago — Couru ruoho Tunt. 1668. — Nukenlehti Flor. 1683<br />

ja 1708. —Plaastarilehti Lönnr. 1866. —Raaniheinä Lönnr. 18()6. —<br />

Ratamo Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ia 1884, Hook.-Mela 1879.

---

272 Pentti S«/i07ie/i, SuomalaiseL kasvimiiiuet.<br />

Alniq. 1890. Raudan lehti Laih. (Stierw. 1705). - Raiidanlehti<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 186G. - Rautalehdcl Tyrv. (Var. 1854).<br />

— Rauta-lehli Hel. 1838. - Raulalelili Flor. Ifi88 ja 1708, Chyd.<br />

1751. —SaminakonriiohoJ^öimt. 18GG.<br />

Plantago arenaria —Haarova ratamo lliit.K. Ilietikköralamo<br />

Mela K. 1906.<br />

Plantago aristata — Pilkäsiwjuksinen ratamo lliit.K.<br />

Plantago coronopus — Peuran sarvi Turku (Till. 1683).<br />

Plantago lanceolata — Kourulehli Turku (Till. 1683). —Nukenlehti<br />

Turku (Till. 1683). — Piennar-ratamo Lönnr.K. 1860. —- Piennarralamo<br />

Lönnr. 1866. — Rauta lehti Turku (Till. 1683). — Suikealehtinen<br />

ratamo Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Suikea<br />

ratamo Lönnr.K. 1866. — Ämmänsuurus Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Plantago major - Couru-lehti llaart. 1759. ~~ Dorogalehii V.ivarj.<br />

(Liro). — Dorogapäppäräne Ahvenj. (Valle). — Haavanlehti Pirkk.<br />

(Sneck). - Hiirenhäntä Ikaal. (Björk.), Ylöj. (Hela), Suon. (YI.),<br />

Ylist. (Miett.L.), Vähäk. (Oland.). — Hikilehti Ii, Utaj. (Metsäv.).<br />

— Hunisen askel Kartt. (Suh.). •— Jäähi)ti]sheinä[n] lehtii Sakk.<br />

(Hiit.). —- Kakkara V.Karj. (Liro). — Kakkaraislehti V.Karj. (Liro).<br />

— Kasakan ruoho Artj. (Reinli. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kissanpiiska ]\Iuol. (Luot.). — Koirankieli Ilaapav. (Metsäv,). —<br />

Kouralehti Lönnr. 1866. — Kourlehti Palmstr. 1803. — Kouru Luv.<br />

(Herm.), Rauma (Laurin.). —Kouru lehti Haart. 1759, Renv.O. 1823,<br />

Rauma (Reinh. 1850). — Kouru-lehti Haart. 1759. — Kourulehti<br />

Hei. 1838, Lönnr. 1817, Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860, Lönnr. 1866,<br />

Kust. (Luot.), Rauma (Vallc), Rym. (Hellev.), Köyl. (Salm.). —<br />

Laastarilehti Lönnr. 1866, Karjal. (Lind.). — Laastarlehli Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. —Lampaan saparo Ilaapav. (Metsäv.). —Lato§i Salmi<br />

(Pes.). — Lehtiheinä V.Karj. (Liro). — Maakakkara V.Karj, (Liro).<br />

— Muaalehti V.Karj. (Liro). — Nuken lehti Renv.O. 1823, Hei. 1838.<br />

— Nukenlehti Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Nukkalehti Kisko<br />

(Valle). — Papuheinä Oul. (Parv.). — Piharatamo Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Piiskaheinä<br />

Sotk. (Metsäv.). — Ploosteri ruoho Loht. (Reinh. 1850). — Raani<br />

heinä Heinj. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Raatalehli<br />

Konn. (Pynn.). — Raavanlehli Maan. (Roiv.). — Rahvaanlehti<br />

V.Karj. (Liro), — Rakkoruaho Rym. (Hellev.). — Ran

---

Aniiales Bolanici Socielalis Vanamo, Toni, 7, N:() 1. 27'i<br />

Raiianheinä Utaj. (Metsäv,). — Rammhocwalehtüöiiä Sakk, (i iiit.),<br />

~ Rauanlclüi Pad. (Böük), Palt., Piiol, (Kyyhk,), Ii, Koiit,, Sotk.irtaj,<br />

(Motsäv.), Olli. (Parv.), Kuus,, Pad. (Pes.), Kang. (Valle),<br />

Tolim. (1 lak.), Ilep. (Ilällslr.), Komi (liant.), —Ilaapav. (Metsäv.).<br />

—Rdiidslehti Keur, (.Juslin), Rist. (Silt.), —Raudanhaavanlehli<br />

IVants, (Tuükk,), Ruudanlelili Kiiorr. 1833, Ilyr., Kuhni., Patt.,<br />

Siiod. (Miett.L.). Raiidaslehti Asikk. (Miett.L.). -- Raulaheinii<br />

Sakk. (Iiiit.). — Raula heinä lleinj. (Keinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

18()0, — Raulaheinii Pieks, (Borg), Rais,, Sakk. (Iiiit.), Pielav.<br />

(lluusk,). Palt. (Kyyhk,), Sort, (Link,), Oul. (Metsäv.), Uusik,<br />

(Paulall,), Keit. (Saast,), ivartt. (Suli,), Virt., Uukun. (Valle), Iitti,<br />

Vir t. (Luot.). — Rautahdnänlehti Pieks, (Borg), Vuoks, (Hiit,), —<br />

Raulühoaualehlilöitä Sakk, (lliit,). — RaulalchV Art]. (Ilap,), —<br />

Raula lehn I laart. 1759, Palmstr. 180:5, Kcnv.G, 1826,1 leirij,, Karkku,<br />

Keur,, Lemj)., Hauma, Savo, lUiis., Teisko, Viij). (Ueinli. 1850),<br />

Nyi. 18.52, Eur. 18()0, Lönnr.K. (tois.) 18G0, — Raula-lehli Haart.<br />

1759, - Rüulalchii .Jusl. 1745, Hell. 1773, Lönnr. 1847, Eur. 1860,<br />

Vilj, (Belg.), Ikaal, (Björk.), Myrsk., Pukk. (Ilagf,), Ruov, (Ilela),<br />

Akaa (Hellst.), Kirvu (Cant.), Tamp. (Labt.), Kuhm. (Hag.), Ruck.<br />

(Link.), Nast, (.lärvi), Utaj. (Korli.), Kur. (Laur., Oland., Paulali,),<br />

Karv, (Mant.), Aitol. (Nyin.), Orini. (Link., Parv.), Teuva (Biippi),<br />

Sabal. (Saar., Sain.), Punkal. (Sini.), Teisko (Sir.), Lenip, (Sneck),<br />

Akaa, Kangl., Kartt., Kylm., Uuov., Sääksm. (Sub,), Jääski, Kisko<br />

(Valle), Loi)pi (Tikka), Vihti (Wecks.), Pälk. (Välini.), Suon. (Yl.),<br />

Asikk., llausj., Jan., Iitti, Karkku, Kiikala, .Mäntyb., Paatt,, Pori,<br />

Porn., Pyhäj., Rautj., Tyrn., Vebk, (Luot.), Köyl. (Salm.), Park.<br />

(Paas.), Kärk. (Pelt.), Ilm., Ikaal., Huitt., Isoj,, ,Maij„ Jal., .lok.,<br />

Kalaj., Lap., Oulu, Paav., Park., Kuov., Suod., Vesil. (.Miett.L.),<br />

-Maar, (Tallgr,), Askola (Tynni), — Raulalehtinen Kaubaj, (Oland,).<br />

— Raula piiska Pirkk, (Reinh, 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, - Raulapiiska<br />

Ylöj. (Hela), Lieto (Luot.). — Raula piiskan lehli Pirkk.<br />

(Reinb. 1850), Raularuoho Lönnr,K. (tois.) 18()0, —RauC haauanlehli<br />

Sakk. (Hiit.). — Raul' hciniinlehli Sakk. (Hiit.). — Rau'uslehti<br />

Tuusn. (Räs,), — Rauvan haavan lehli Kuol. (Miett.L.). — Rauvanlehli<br />

Keit, (Huusk,), Ii (Metsäv.). — Rauuaslehli Pieks. (Borg),<br />

Oul, (Parv.), Perbo (Sub.). - Rammskukka Kartt. (Sub.), — Rauvuslehli<br />

Rantas. (Pulkk.), Kartt. (Sub.).<br />

Ruoskainen Isok., Ylist. (Miett.L.). —Samnuikkolehli Pud. (Pes.).

---

288 Pentti Suhonen, SuonialaiseL ka svinn imet,<br />

— Samnmkonkiikka Oul. (]\Ietsäv.), Alah. (Miett.L.). — Sanunakon<br />

lehti Alah. {mctt.L.).—Samm(ikonleIiti Kort.(Juslin), Mim. (Miett.L.).<br />

— Sammakonnioho Hämeeni. (Reinli. 1850), Eur. 18()0, Löiinr.K.<br />

(tois.) 1860. — Tielehti V.Karj. (Liro). — rie-ratamo Lönnr.K. 18()0<br />

ja 1860, Lönnr. 1866. — Valelehti Iitti (Luot.).<br />

Plantago maritima — Meriratamo Lönnr.K. 18()() ja 18()(), I.öiinr.<br />

1866, .Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Plantago media — Iliirenkorvaheinä Pieks. (Borg). — Keskiralamo<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Niirmiraianw<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.. 1866. — Rautalehti Lönnr. 186().<br />

Plantago Purshii — Karvainen ratamo Iliit.K.<br />

Platanthera — Lehdokki Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Mela Kp. 1877 ja 1884, Almq. 1890.<br />

Platanthera bifolia — Aataminkämmen Oul. (Metsäv.). — Jeesuksen<br />

kämmen Tamp. (Laht.), Teisko (Sir.), Sauvo (Miett.L.). —<br />

Jeesuksen käsi Lieto (Luot.). — Kaksilehtinen lehdokki Mela K. 1895<br />

ja 1899. — Käsikukka Lieto (Luot.). — Lehdokki Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900. — LehmänkieV heinii Sakk. (Iliit.). — Lehmän<br />

kieli Reinh. 1850. — Lehmänkielo Jan. (Luot.). — Lehmännännän<br />

kukkain Nast. (Järvi). — Marian sormen juuri Turku (Tili.<br />

1683). — Miekkaheinä Kont. (Metsäv.). — Noriheinä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Valakee käenpottu Keit. (Iluusk.). —<br />

Valkea käenperu Rautal, (Pak.). — Valkea lehdokki Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866. — Valkoinen Jeesuksen kämmen Pälk. (Välim.). — Valkolehdokki<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Yöuiulu Fisk. (Valle).<br />

Platanthera chlorantha ~ Keltalehdokki Mela K. »1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Vehreä lehdokki Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Platanus orientalis — Plataani Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Platycodon grandiflorum — Japanin jalokello Iliit.K.<br />

Pleurococcus — Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Pleurogyne rotata Kuollan tähtikatkero Iliit.K. — Lapin<br />

katkero Lönnr.K. 1860 ja 186(), Lönnr. 1866. — Tähtikatkero .Mela K.<br />

1906.<br />

Pleurotus pulmonarins — Vinosieni Liro 1917. — Tavallinen<br />

vinosieni Sael. 1907.<br />

Poa~JIilve heinä Reinh. 1850. — Ililveheinä Kur. 1860. —<br />

KasV heinä Reinh. 1850. - Kastikainen Reinh. 1850. — Kastikkainen<br />

Vuoks. (Iliit.), — Kastikkaisii Sakk. (Iliit.). — Lauha Reinh.

---

Annaics Bolaiiici Societatis Vanamo. Tom. 7. N:o l. 275<br />

1850, Kur. (Paulah.). —Nurmi Reinh. 1850.—Nurmikas Hcinh.<br />

1850, Lönnr. 18()6. — Niirmikas-lauha Käm. (Hcinh. 1850). —<br />

Nurmikka Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Poa alpina — Alppinurmikka Mela K. 1895 ja 1899, - Tunturi-<br />

-mirmikka Lönnr.K. 1860 ja 18ß6, Lönnr. 1866, Mela K. 1906.—<br />

Tunturinurmikka Kiv. 1912.<br />

Poa annua—• Jlikinurmiheinä Rist. (Silt.). — Hilve Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. llilvihcinii Lönnr.K. (tois.) 1860. —Kiuiunomaliia<br />

Oul. (Parv.). — Kartanon mailto Pait. (Kyyhk.). — Kaste heinä<br />

Reinh. 1850. — Kasliheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kastikkainen<br />

Lönnr.K. (tois.) 18()0. Kastikkaisii Sakk. (Hiit.). — Kijlännurmikka<br />

Lönnr. 1866. —Kijlänurmikka Lönnr.K. 1860 ja 1866, Alniq.<br />

1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900,<br />

Kiv. 1912. — iMuIui Reinh. 18.50. — Mailto I>alt. (Kyyhk.), Utaj.<br />

(Metsäv.). — Nurmi lieinh. 1850. ~ Nurmiheinä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. —Nurmikas Lönnr.K. (tois.) 1860, Maan. (Roiv.). —Nurmikaslauha<br />

Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. —Nurminunna Urj. (Luot.).<br />

— Pihanurmi KqxI., Pielav. (Iluusk.), Kartt. (Suh.). —Ruohoheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860,1.önnr. 1866. — Saivarheenä Konn. (Pynn.). —<br />

Saivar heinä Antr., Jor., I.epp., Loht., Äht. (Reinli. 1850), l^ur. 18()0.<br />

—Saiuarheinä I.önnr. 1866, Kartt. (Suh.). — Tervamaltiu Ii (Metsäv.).<br />

— Täiheinä Kartt., Perho (Suli.), l\ark. (Paas.). — Ves' heinä Kont.<br />

(Metsäv.). — Vesiheinä Sotk., Utaj.,(Metsäv.). — Vesimaltto lltaj.<br />

(Metsäv.). — Vihuiläinen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vihviläs Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860.<br />

Poa hxAhosa — Sipulinurmikka Mehi K. 1899 ja 1906.<br />

Poa caesia — Sinertävä nurmikka Uiit.K. Sinervä nurmikka<br />

Kiv. 1912. - Sinervänurmikka Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Sininurmikka<br />

Lönnr.K. 1866.<br />

Poa cenisia—Lapinnurmikka Lönnr.K. 1860 ja 18()6, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906*.<br />

Poa compressa—Litteä nurmikka Iliit.K. — Littunurmikka<br />

J.önnr.K. 1866, Mela K. 1895, 1899, 1906, Kiv. 1912.<br />

Poa nemoralis — Lehtonurmikka I.önnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Poa pratensis — Kasteheinä IHaj. (Korh., Metsäv.). — Kaslheinä<br />

Kisko (Valle). — Kastikain Orini. (Link.). — Kaslikainen Sakk.<br />

(Hiit.). — Kaslikasheinä Rist. (Silt.). —Koiranruoho Utaj. (Metsäv.).

---

276 ' Pentu Suhonen, Siioinalaisel kasvi uni mcl.<br />

— Laiilid Löimr. 1866. — Maalieinä Hov. (Iliit.). — Niittiiniirmikka<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Löiinr. 1866. — Niitliiniirniikka<br />

Ign. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. --Nurmi Rcinh.<br />

1850. —Nurmia Pait. (Kyylik.), —Nurmiheinä Ivuus. (Pes.), Rist.<br />

(Silt.). - - Nurmikas Kont., Sotk. (Metsäv.), IMaan. (Roiv.). — Nurmikka<br />

Mela Kp. 1881, 1892, 1897 ja 1900. -- Seärinurmikas Sotk.<br />

(Metsäv.). — Säärikäs Kuolaj. (Pes.). — Säärinurmi Kuolaj. (Pes.).<br />

Poa remota Korpinurmikka liiit.K.<br />

Poa serotina — Rantanurniikka Lönnr.K. 1860 ja 1866, I.önnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Sijusnurmikka ll\\t.K.<br />

Poa sudetica—Korpinurmikka Mela K. 1906, Kiv. 1912. —<br />

Puislonurmikka liiit.K. - - Vuorinurmikka Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, :\Iela K. 1895 ja 1899.<br />

Poa trivialis — Aronurniikka Lcinnr.K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Aronurmikko Lönnr. 1866. —<br />

Yleinen nurmikka liiit.K.<br />

Polemonium — Sinilatua Mela K. 1877 ja 1881.<br />

Poleiuoiiiurn coeruleum — Jaakopin likapuu Paav., Uusik.<br />

(Miett.L.). — Jaakopin likapuul Akaa (Hellst.), Raunia (Valle),<br />

Pälk. (Välini.), Paav. (Miett.L.). - Kenginkukka Lönnr. 1866. —<br />

Kirppuheinä Sääksm. (Pack.), Sahal. (Sain.). — Kirpunkukka Saliai.<br />

(Saar.). —• Kloosterinunna Kur. (Paulali.). — Kloasternunna Kur.<br />

(Miett.L.). — Krekkoolikukka Ii (Metsäv.). — Köijhän ilo Rautio<br />

(Miett.L.). — »Liisa» Ruov. (Laur.). — Linnunheinä Konn. (Pynn.).<br />

— Linnunruoho LItaj, (Metsäv.). — Linlukukka Teuva (Riippi),<br />

Kauhaj. (Miett.L.). —Lisseri Evij., Läng. (Miett.L.). —Markareella<br />

Tuusn. (Räs.). — Noslernunna Peräs. (Miett.L.). — Nurmen sinilaliHi<br />

Lönnr.K. 1860 ja — Nällilikka Konn. (Pynn.). --Papinkukka<br />

Laih. (Miett.L.). — Puularhakukka Ii (Metsäv.). — Rilari<br />

Karv. (Mant.). — Ritaspura Kuort. (Miett.L.). — Rilaspuu Kuort.<br />

(Miett.L.).<br />

Silkkiruusu Ruov. (Laur.). — Sinilatva Lönnr, 1866, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Sinipaja .Tuuka (Miett.L.). — Sinipoika<br />

Sääksm. (Suh.), Vihanti, Vihti, Lap., Ylist. (Miett.L.). — Si/iiritari<br />

Karv. (Mant.).—Siveri Rantas. (Miett.L.). — Tavallinen sinilatva<br />

.Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Valeriaana Ii (Metsäv.). —<br />

Valleriaana Raahe (Miett.L.). — Vanhapiika Karv. (Sarv.). —<br />

Viinakukka Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Äitipuoli Kauhaj.

---

Annales Botanici Socielalis Vanamo. Toni. 7. N:() 1. 277<br />

(Oland.). Äinmänlutmmas Orim, (Parv.). — Ämmänlainniis Orini.<br />

(Link.).<br />

Polemonium campanulatiim Jiihanniiskiikkd l^nonl. (Link.).<br />

— Kcllüiudincn sinilatva Iliit.Iv.<br />

Polemonium humile — Sievä sinilatva Mela K. 190(j.<br />

Polemonium humile v, pulchellum — Karvainen sinilatva I liit.K.<br />

— Lapin sinilatva Lönnr.K. 18()0 ja 18()(). — Sievä sinilatva iVleia K.<br />

1895 ja 1899.<br />

Polygala amarum — Aroinen liniiiuiriwlw Lönnr.K. 18ü0 ja 18()r),<br />

- Katkera linmmriioho Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Polygala comosa Tupsupäinen linnunruoho Iliit.K.<br />

Polygala vulgare — Ahoinen linnunruoho Lönnr.K. 18G0 ja 1866.<br />

— Linnunruoho Lönnr. 1866, Mela K, 1877 ja 1884. - Maitojuuri<br />

Lr)inir. 1866. - Wasiean turva Turku (Till. 1683), — Yleinen linnunruoho<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Polygonutum multiflorum — Maariankielo Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866. Monikukkainen kielo Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. - Mäki vehkä Viip. (Heinh. 1850).<br />

Polygonatum officinale Harakallion-heinä Kirvu (Heinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, - Ilarakanjalka Jaakk. (Saini.). — Harakanvarvas<br />

Knhni.(Hag.). —Ilevosenkielo Kylin.(Suli.), Kantas.(Paas.).—<br />

Kalliokielo Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900,<br />

Kiv. 1912. — Kallionvehka Hist. (Silt.), Hantas. (Miett.L.).— Kallioperuna<br />

Rantas. (Miett.L.). — Karhunmarja Sort. (Pes.). — Kuiva<br />

nor' heinä Antr. (Heinh. 1850). - Kuiva noriheinä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Kulmikas kielo Lönnr. K. 1866, Mela K. 1895 ja 1899. —<br />

Kurenkukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kurjen kello Rcinh. 1850.—<br />

Kurjen kukka Eur. 1860.<br />

Lehmän kieli Ilatt, (Heinh. 1850). —Lehrnänkielo Tamp. (Laht.),<br />

Teisko (Sir.). — Mäkikieli Akaa (Hellst.). -- Mäkikielo Lönnr.K.<br />

1860, Lönnr. 1866. — Mä/ci vehka llnnrt. 1759, Palinst. 1803, Henv.(i.<br />

1823, Euraj., .Tänisä, Orim. (Reinh. 1850). — 1 lell. 1773,<br />

Schart. 1831, Enr. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Oriin.<br />

(Link.). — Mäkvehka Oriin. (Link.). - Noriruoho Lönnr. 1866. —<br />

Paloruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tädijnruoho l.önnr. 1866. — Ulkomaankielo<br />

Vehk. (Luot.). — Verevä juuri Henv.(i. 1826, Reinh. 1850,<br />

Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. - Wm'wi//zz/n Turku (Tili. 1683).<br />

— Vereväjuuri .)us\. 1715, Löiinr. 1866.

---

27S Peniii Suhonen, Suonialaiscl kasviiiiiiiiiet.<br />

Polygonum — Koirankieli Kosk. 1917. — Punainen kärnien juuri<br />

Jusl. 1715. —Roianidtar \Jmnr. 18()(). —Ruscoruolw Tnni. IGGS. —<br />

7V//«r Mola K. 1877 ja 1884. . ,<br />

Polygonum amphibium — Aluwenen ruoho Huov. (Suh.). — Koirunkiellieinä<br />

Huck. (Link.). — Koirankieli lliit.K. — Koirankieli<br />

heinä Lönnr.K. (tois.) 18ü0. — Koiran kieliheinä Lönnr. 1866. —<br />

Koirankieliheinä Hist. (Silt.). —Litnia Rantas. (Miett.L.). liaaniheinä<br />

Lönnr. 1806. — Raani lehti Hcinj. (Reinii. 1850). — Raanilehli<br />

Lönnr.K. (tois.) 1800. ^Ruis heinä Hais. (Heinh. 1850). — Ruisheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Rusko ruoho Holl. (Reinli. 1850). —<br />

Ruskoruoho Kur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sorsaheinä Fielav.<br />

(Ilunsk.),—Sorsanpolov' heinä Kcit., Pielav. (Hiiusk.). — Suulicullinruoho<br />

.Jusl. 1715. — Särenheinä Kartt. (Suh.). — Särk' heinä Kartt.<br />

(Suh.). Tuli ruoho Hoinh. 1850. — Tuliruoho Lönnr.K. (tois.)<br />

1800. — Vi'sitalar Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mola K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Polygonum aviculare — Canan nockirnisen ruoho .Ins). 1715. —<br />

Hanhen polin Reinh. 1850, Eur. 1860. — Ilanhenpolui Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866.—./ä.se' heinä Ileinj., Ruok., Sakk. (Reinh.<br />

1850). — Jäsenheinii Sakk. (Iliit.). — Jäsenheinä Kirvu (Cant.),<br />

Sakk. (iliit.). — Jäsen-ruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Jäsenruoho<br />

Lönnr. 18()6. --- Kala heinä Virr. (Reinh. 1850). — Kala-ruoho<br />

Löiinr.K. (tois.) 1860. —Kanaheinä Rusk. (Link.). —Kanan ruoho<br />

Palnistr. 1809, Renv.G. 1823, Md. 18.38, Kur. 1860, Pyhäj. (Miett.L.).<br />

— Kanan-ruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kananruoho Hell. 1773,<br />

Lönnr. 1866, Sääksm. (Suh.).— Kana n/0/20 Ilaapaj. (Reinh. 1850). —<br />

Karianoheinä Perho (Suh.). — Karlanokukka Oul. (Parv., Miett.L.).<br />

— Kartanomalllo Utaj. (Metsäv.). — Kartanon mailto Palt. (Kyylik.).<br />

— Kartano ruoho Ilaapaj. (Reinh. 1850). — Kartano-ruoho Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Kartanoruoho Kur. 1860, Lönnr. 1866. — Katin<br />

humala Tyrv. (Reinh. 18.50). Katinhumala Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 18()6. — Kiruelä Lönnr. 1866.—Kirvelä nio/io Jänisä (Reinh.<br />

1850). —Kirveläruoho Lönnr.K. (tois.) 1860.—Koiran ruoho Tohin.<br />

(Miett.L). — Kuivamalllo Utaj. (Metsäv.). — Kusinurmi Kur. 18()0.<br />

— Kusiruaho Ryni. (Ilellev.). — Kusi ruoho Tyrv. (Reinh. 1850). —<br />

/viMin/o/joTyrv. (Var. 1851). Kur. 1860,Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

rua/io Kisko (Valle).<br />

Linnunherne .]u&\. 1715.—Linnun tatar ^vhiwt. 1831. —Linnun-

---

Anuales Botanici Societatis Vanamo, 'roni. 7. N:o 1. 279<br />

/«/ar Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —Linnun laltav Reinli. 1850.<br />

— Maa-nmmi Hoinj., Huok., Sakk. (Ueiiih. 1850). — Mcumiirmi<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mallaheinä Oul. (Metsäv.). — Muilta Rants.<br />

(Tuokk.). — Malllo Palt. (Kyyhk.). — Manllo Utaj. (Korli.). —<br />

Nurmi-heinä Antr., Heinj., Jääski, Kuok., Rais., Sakk. (Réinh.<br />

1850). — Nurmiheinä Eur. 1860, Kartt. (Suh.). — Pa.skalieinä Palt.<br />

(Kyylik.), — Pf//on kanerva Rauma (Reinli. 1850). — Pellonkanerva<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — PeW kanerva Rauma (Reinh. 1850). —<br />

Pellokanerva Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pihaheinä PLur. 1860, Rantas.<br />

(Miett.L.). — Pihakukka Teisko (Kat.). — Pihamoaheinä Kont.<br />

(Metsäv.). — Pihan nurmi Lepp., Savo (Reinli. 1850). — JHhannurmi<br />

Kur. 1860, Lönnr. 1866. — Pihanurmi Kur. 1860, Kartt. (Suh.). —<br />

Pihanurmikas Kartt. (Suh.). — Piharuoho Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Pihataiar Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — PihalatUi Räis.<br />

(Iliit.). — Potsinheinä Salmi (Pes.). — Ruosnikka Ii (Metsäv.).<br />

Sianheinä Orim. (Link.), Kärk. (Pe\L). — Sianmallta Oul. (Parv.).<br />

— Siantatar Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Sinappiheinä Rist. (Silt.). ~<br />

Suolaheinä Ii, Utaj. (Metsäv.). — Suolaruoho Sahal. (Saar,). —Suonleinheinä<br />

Antr. (Porkka). — Tuliruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Täi<br />

heinä Rauma (Reinh. 1850). — Täiruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Vanha pihamoaheinä Kont. (Metsäv.). — Vareksenlaiho Utaj. (Metsäv.).<br />

— Varsan polvi Luh. (Reinli. 1850), Eur. 1860. — Varsanpolvi<br />

I-önnr.K: (tois.) 1860. — Vesiheinä V. Karj. (Liro). — Vesisirkka<br />

Kuolaj., Kuus. (Pes.). — Väkevän maan mailto Utaj. (Metsäv.).<br />

Polygonum bistorta — Konnantatar Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Punainen kärmenjmiri<br />

.lusl. 1715.<br />

Polygonum convolvulus — Elämänlanka Pielav. (liuusk.), Orim.<br />

(Link.), Haapav. (Metsäv.)., Oul. (Metsäv., Parv.), Kartt. (Suh.),<br />

Kauhaj. (Miett.L., Oland.). —Hevonkusiainen Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. —Hevosen kusiainen Mess. (Reinh. 1850). —Hevosenkusiainen<br />

Lönnr. 1866. — Humala Sort. (Link.). — Humala heinä<br />

Räis. (Reinh. 1850). — Humalaheinä Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.)<br />

I860, Lönnr. 1866, Kartt. (Suh.), Kärk. (Pelt.). — Juoru Muhos<br />

(Metsäv.). — Kanantatar Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Kiere-heinä Äht. (Reinh. 1850). — Kierreheinä Lönnr.K. (tois.)<br />

I860, Kärk. (Pelt.). — Kierretatar Lönnr.K. 1866. — Kierruoho<br />

Kust. (Luot.). — Kiertoheinä Virt. (Valle). — Kiertotatar Mela K.

---

280 Pentti S«/io/ie/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. - Kissanhunuila Askola (Tyniii). —<br />

Koiran humala Sakk, (Rcinii. 1850), Eur. 18()0. — Koiranhiimala<br />

Eur. 1800, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. Vuoks., Sakk. (Hiit.).<br />

— Koiranhumaloila Sakk. (Iliit.). -- Koiranialar Lönnr. 1866. —<br />

Koiran tattari Pyhär., Viip. (Reinh. 1850), Eur. 1860. —Koirantattari<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —Langan kiertäjä Isok. (Miett.L.). Liiikero<br />

Ii (Metsäv.). — Maahumala Orim. (Link.). - Peltohumala llov.<br />

(lliit.). - Peltokello Lönnr.K. (tois.) 1860. — Polinheinä Lönnr. 1866.<br />

— Pijöräruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. —Rotantattari Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Sianhumala Orim. (Link.), Rist. (Silt.). - Siantattari<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sijhelmä ruoho Rauma (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sijijhelmäruoho Lönnr. 1866. — Tattar<br />

heinä Rais. (Reinh. 1850). — Tattarheinä Keit., Pielav. (Iluusk.),<br />

Kont. (Aletsäv.), Kartt. (Suh.), Tuusn. (Räs.). — Tattari Utaj. (Metsäv.).<br />

— Tattariheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Kirvu (Cant.), Pieiav.<br />

(Iluusk.). — Vesi-luste Kokem, (Reinh. 1850). — Vesiluste Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Vinkeriäinen Teisko (Reinh. 1850), Eur. 1860,<br />

Lönnr.K. (tois.) I860, Lönnr. 1866. — Visma heinä Loht. (Reinh.<br />

1850). — Vismaheinä Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vääniruoho<br />

Kust. (Luot.).<br />

Polygonum calcatum — Tietatar Iliit. K.<br />

Polygonum cuspidatum — Japanin latar Iliit.K. — Sieboldin<br />

tatar Mela K. 1906.<br />

Polygonum dumetorum — Koirantatar Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866. — Koirantattari Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pensaikkotatar<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Polygonum fagopyrum - Koiranhumala Asikk. (Luot.). — Tatar<br />

Mela Kp. 1877, Rist. (Silt.). — Tattari Renv.G. 1826, Lönnr. 1817,<br />

Karjala, Savo (Reinh. 1850), Almq. 1890, Elf. 1896, Räis., Sakk.,<br />

Vuoks. (iliit.). Perho (Suli.), Virt. (Valle). — Tattarii Sakk. (I liit.). —<br />

Tattari vehnä liel. 1838, Ahlq. 1866. — Tattarj Maan. (Roiv.), Kartt.<br />

(Suh.). — Tattar kaura Reinh. 1850. — Tattar-kaura Renv.G. 1826. —<br />

Tattarkaura Eur. 1860. — Tattar vehnä Reinh. 1850. — Tattar-vehnä<br />

Renv.Ci. 1826. — Tattarvehnä .lusl. 1745, Eur. 1860. — Viljatatar<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Viljelty tatar Mela K.<br />

1881, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Polygonum foliosum — Lehdekäs tatar Iliit.K.<br />

Polygonum hydropiper — Akantalar Lönnr.K. 1860 ja 1866. —

---

Aiinalcs Botaiiici Societatis Vanamo. Tom. 7. X:o 1. 281<br />

Hanhen polvi Palmstr. 1809, Loht. (Reinli. 1850), Löiiiir. 18C6. —<br />

Hanhenpolui Lönnr.l\. (Lois.) 18G0, lüir. 1860. — Kaste ruoho Mess.<br />

(Ueinh. 1850). Kaslenioho Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Katkera tatar Iliit.K. - Katkerotatar Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. - Koiran kieli Mess. (Ueinh. 1850). — Koirankieli<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kukontnpakki Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kurjenpolui Lönnr. 1866. — Ojasiialakas<br />

Rauma (Valle). — Ruscoriioho Jus). 1745. — Ruska ruoho Palmstr.<br />

1809. - Ruskaruoho Kur. 1860, l.önnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

— Rusko ruoho Haart. 1759, Kokem., Ruov. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. - Rusko-ruoho Renv.G. 1826.<br />

Satapolvi Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sian kulku Eur. 1860. —<br />

Siankulku Lönnr. 186(). - Siankulkuheinä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Sijan kulk' heinä Räis. (Reinli. 1850). — Silta heinä Rais.<br />

(Reinh. 1850) — Sittaheinä Kur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Tuli ruoho Jusl. 1745, Hell. 1773. — Tuliruoho Haart. 1759,<br />

Palmstr. 1809, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Varsanpolv' heinii Sakk.<br />

(Hiit.). — Varsanpoluheinä Sakk. (Hiit.), Jääski, Lemi (Valle). -<br />

Varsan polvi Renv.G. 1826, Xurmij., Piel.; Ruok., Orim., Viip.<br />

(Reinh. 1850). — Varsanpolvi Lönnr.K. (tois.) 1860, Orim. (Link.).<br />

— Varsan polvi-heinä ILaart. 1759, Heinr. 1766. — Warsan polvi<br />

heinä Knorr. 1833. — Varsanruoho Lönnr. 1866. - VesUusla Lönnr.<br />

1866. — Vesi-luste Kokem. (Reinh. 1850). — Vesiluste Lönnr.K,<br />

(tois.) I860, Eur. 1860. — Vihava-ruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Vihava varsan polvi Räis. (Elmg. 1857), Eur. 1860.<br />

Polygonum lapathifolium — Härkäheinä Pielav. (Huusk.). —<br />

Karvasruoho Teisko (Kat.). — Kasakkapolvi Saar. (Juslin). --<br />

Keihän lehti Hei. 1838. - - Koirankieli Sahal. (Saar.). —Koirankieliheinä<br />

Park. (Paas.). —Kurjenpolvi Isok., Kauhaj., Lappi (Miett.L.).<br />

— Polviheinä Kauhaj. (Oland.). — Poloviheinä Kur. (Olaiid.). —<br />

Ruscoruoho Jusl. 1745. -- Rusko ruoho Turku (Tili. 1683). —; Siannurmi<br />

Oul. (Metsäv.). - Sikaruaho Kisko (Valle). — Sorkkaheinä<br />

Pyh., Ylist. (iMiett.J..). - Suolaheinä Utaj. (Metsäv.). - Suurimaheinä<br />

V. Karj. (Liro). — Syhelmaruoho Rauma (Valle). — Tattarj<br />

Maan. (Roiv.). — Ukontatar Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr,. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. VM'I. — Varsanjalaka Konn.(Pynn,.).<br />

— Varsanpolv'heinii Sakk. (Hiit.). — Varsanpolvlieinä Räis., Sakk.,<br />

Vuoks. (Hiit.). — Varsanpolvi Tohm. (Hak.), Kont. (Metsäv.),

---

282 Pentti Suhonen, SuonialaiseL ka svinn imet,<br />

Orim. (Parv.), Uusik. (Paulali.), Virt. (Valle), Kärk. (Pelt.), Jaakk.<br />

(Miett.L.). — VarsanpolvUieinä Tyrv. (Var. 1854), Hiit.K., Kirvu<br />

(Cant.), Orirn. (Link.), Sort. (Link., Pes.), Rist. (Silt.), Virt. (Valle),<br />

Tuusn. (Käs.). — Varsanpolovilieinä Keit. (Iluusk.), Kartt. (Suh.),<br />

Hautal. (Pak.).<br />

Polygonum minus Liihiatatar Lönnr.K. 18G0, Lönnr. 186G. —<br />

Mielotatar Mcla K. 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Pikkiitaiar Mela<br />

K. 1895.<br />

Polygonum minus nif. data — Arotatar Lönnr. K. 18()() ja 18r)(),<br />

Polygonum patulum — Etelän tatar Hiit.K.<br />

Polygonum persicaria — Hanhentatar I.önnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. - Kirpunruoho<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —Koiran kusi ruoho Huitt., Karkku<br />

(Reinli. 1850). —Koiran-kusiruoho Lönnr. 1866, •—Koirankusiruoho<br />

Lönnr.K (tois.) 1860. — Kusi ruoho Huitt., Karkku (Reinh. 1850).<br />

— Kusiruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Lehmän kieli Reinh. 1850,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —Rusco-ruoho Haart. 1759. —Ruska-ruoho<br />

Haart. 1759. — Rusko ruoho Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) I860.—<br />

Varsan polven ruoho Gan. 1829. — Varsan polvi heinä Haart. 1759,<br />

Antr., Jääski, Lepp. (Reinh. 1850). — Varsanpolviruoho Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Varsanruoho Lönnr. 1866. — Tuli-ruoho Uanrt. 1759.<br />

Polygonum Raji — Norjan lalar Hiit.K. — Rai'in tatar Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Polygonum sacchalinense —Jälliläistatar llnt.K.<br />

Polygonum tataricum — Rikkatatar Mela K. 1906.<br />

Polygonum undulatum —Alppitatar Hiit.K.<br />

Polygonum viviparum — Ilerueheinä Utaj. (Metsäv.). — Hevoisenkusiainen<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —Hevosen kusiainen Eur. 1860.<br />

— Hevosenkusiainen Kangl. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Lönnr.<br />

1866. — Hietaheinä Oul. (Parv.). — Kärmeenjuuri Lönnr, 1866. —<br />

Lehtiheinä Kuus. (Pes.). —Linnun tattari Eur. 1860. —Nurmitatar<br />

Lönnr.K, 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Hook,-Mela 1879, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. —Pi//an nurmi<br />

Eur. 1860. —Punainen kärmen juuri Turku (Tili, 1683), — Sian juuri<br />

Hei. 1838. — Siankärsänkukkain Nast. (Järvi). — Sian /a/ar Schart.<br />

1834. —Siantatar Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Sianlatlar<br />

Eur. 1860, — Sijan tattar Viip. (Reinh. 1850). — Sätkäheinä Perho<br />

(Suh.). — Ves' ahmalo Uusik. (Paulah.),

---

Amuiles Hol unici Sociclülis Vuiuiino. loin. 7. 1. 283<br />

Polypilus sulphureus — Rikkikääpä Liro. 1917.<br />

Polypocliaceae — Kuolemnnkoura Hants. (Tuokk.). — Kiwlleenkopva<br />

Koit., Pielav. (Huusk.). — Kuolleenkoura Koit., Pielav.<br />

(Huiisk.). — Kuolleenuuode Rais., Viioks. (Hiil.). Sanajalka<br />

Ikaal. (Björk.).<br />

Polypodiuin vulgare — Callio-ijiii Haart. 1759. IIimarre Hel.<br />

18:i8, Eur. 18()(), Lonnr.K. (tois.) 1860, Lünnr. 18G() -- Himarret<br />

Henv.(r. 182;j, Lcpp., Hautal., Äht. (Heinh. 1850). — Himarte l.cpp.,<br />

Haiital., Aht. (Heinh. 1850). — Ilimarleen-juuri Renv.(i. 1823. —<br />

Himmarleel llaart. 1759. — Iiimarten juuri Hel. 1838. — Himarlet<br />

Renv.(i. — Ilimmarlli Haart. n'){). — Hi maritet Haart. 1759.<br />

— Ilärkijlä Lönnr. 1866.— Imake Lönnr.K. (tois.) 1860, Ruov. (Heia).<br />

— Imara Tunt. I(j68. — Imarre Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

i\eit. (iluusk.). - Imarte Lepp., Rautal., Äht. (Reinh. 1850). —<br />

Imarli Palmslr. 1803, Hei. 1838, Lönnr. 1817, Lepp., Rautal., Älit.<br />

(Reinh. 1850). — R e n v . O . 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Inuuili Renv.G. 1823, Eur. 18()0, Lönnr.K. (tois.) 18()0, Lönnr. 1866.<br />

— Imeliijuuri Askola (Tynni). — Immartli Haart. 1759, Renv.G.<br />

1823.<br />

Kallijoijrlti Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.). —Kallio-imarre]Jmnr.K.<br />

18()0 ja 18()6, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900. - Kallioimarre Kiv. 1912, Kisko (Valle),<br />

Rautal. (Pak.), Askola (Tynni). — Kalliojuuri Orim. (Link.). —Kalliokanerua<br />

Punkal. (Sini.). — Kalliokimala Akaa (Suh.). — Kallionmakeinen<br />

Rubv. (Laur.). —Kallionmakiainen Rauma (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kalliomakkiljaine Rauma (Valle). — Kallionmakiainen<br />

Mouh. (Laur.). — Kallionmakkee Luv. (Herm.). —•<br />

Kallion ijrlli Lepp., Rautal., Savo, Äht. (Reinli. 1850), Eur. 1860. —<br />

Kallio-ijrti Haart. 1759. — Kallioyrlli Lönnr.K. (tois.) 1860, Hiit.K.,<br />

Keit., Pielav. (Huusk.), Sotk. (Metsäv.), Kuru (Laur.), Mult. (Miett.<br />

K.), Konn. (Pynn.), Rist. (Silt.), Kartt. (Suh.), Tuusn. (Räs.). ~<br />

Kanerva Tyrv. (Laur.).<br />

Kiven-imeke Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kivenimeke Lönnr. 1817.<br />

— Kivenimelä Orim. (Link., Parv.), Kärk. (Pelt.). - Kivenimeläinen<br />

Kuhm. (Hag.). — Kivenkimaja Lieto (Luot.). — Kiven kimala<br />

Nurmij. (Reinh. 1850). — Kiven-kimala Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kivenkimala Lönnr. 1866, Sääksm. (Suh.), Vesil. (Miett.L.).—Kiven<br />

kimalainen Sääksm. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Eur. 1860. ~<br />

19

---

298 Pentti Suhonen, SuonialaiseL ka svinn imet,<br />

Kivenkimalaincn Lönnr.K. (tois.) 1860, Lonnr, 1866, Akaa (Suli.),<br />

Loppi (Tikka), Vihti (Weeks.). — Kwenkimara Lönnr. 1866, —<br />

KivenkivaloVälk. (Laur.).—Kiven makiainen Läng., Tamp, (Heinli.<br />

1850), Kur. 1860. — Kiv(;n-makiiainen Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kiven-liipakki Lönnr.K, (tois.) 1860. — Kivinimike Viip, (Reinh.<br />

1850). — Kiviyrli .Kosk. 1917. — Kivi ijrtii Palnjstr. 1803,,Renv.G.<br />

1823, Hei. 1838, .Loht. (Reinh. 1850), .lal. (Bäckm. .1851). — KtmijrttiJusl.<br />

1745, Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860, Kosk. 1917, :\Iuol.<br />

(Iliit.), Kur. (Paulah.), Teuva (Riippi), Et.Pohj. (Seppä). — Kivi<br />

ijrty Laih. (Stierw. 1755). — Kuollecnvuode Sakk. (Iliit.), Antr.<br />

(Porkka). — KuoUehen koura Kuolaj., Kuus. (Pes.). — LauUiiheinä<br />

Pieks. (Borg).<br />

Makea-juuri Lönnr.K. (tois.) 1860. — Makiainen Renv.Ci. 1823,<br />

Ilel. 1838, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Makia juuri Hei.<br />

1838. Makia-juuri Palmstr. 1803, Vlm. m\Q. — Mesi-juri Haart.<br />

1759, Renv.G. 1823. —Mesijuri Cliyd. 1754. — Mesi juuri Haart.<br />

1759, Renv.G. 1823, Reinh. 1850 — Mesijuuri Hell. 1773, Hei. 1838,<br />

Kur, 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mäen makeus Turku (Tili. 1683).<br />

— Mäenmakeus .lusl. 1745, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mäen-niakia<br />

Renv.G. 1823, Eur. m]0. — MäenmakiaUmm. 1847, Maai .(Tallgr.).<br />

— Mäen makiainen Haart. 1759, Palmstr. 1803, Renv.G. 1823,<br />

Hei. 1838, Lepp. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Mäenmakiainen<br />

Karjal. (Lind.). — Mäen makius Reinh. 1850. — Mäenmakuainen<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mäk' imelä Orim. (Link,). — Sananjalka<br />

Tuusn. (Räs.). — Tavallinen kallioimarre Hiit.K. — Vanhanpiiantupakka<br />

Kur. (Laur.), Ruov. (Hela), Tainp. (Miett.L.). — Vuorentupakka<br />

Akaa (Suh.). — Vuorentupakki Lönnr. 1866.<br />

Polypogon monspeliensis — Ranskalainen sukaheinä Mela K. 1906.<br />

Polyporus — Kääpä Kur. (OlanU.). — Pahkasieni Kur. (Oland.).<br />

— Takia Rais. (Iliit.). — Taula Sakk. (Iliit.).<br />

Polyporus confluens — Tijpäskääpä Scel. 1907. — Typässieni<br />

Ign.1890.<br />

Polyporus ovinus -r- Lampaankääpä Sael., 1907, —Lampaansieni<br />

Ign. 1890, Mela Kp. 1892. — Lampaantatli .Mela Kp. 1897 ja .1900.<br />

Polystiehum — Akkain persepyhkin ii>uQU. (YI.). — Alvejuuri<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mehi Kp. 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900. — Canervaruoho Tunt. 1668. — i/Ä/AY/« Lönnr. 1866. —//«/A-j/läinen<br />

Hei. 1838. — Ilörköläinen Hei. 1838. — Ketunvilulas Suon.

---

Annales Botanici Socictalis Vananio. Tom. 7. N:o 1. 2t9<br />

(Yl.). —Kuoleniankoura Haapav. (Metsäv.). —Kuolleen kopra Maan.<br />

(Hoiv.). ^ Kuolleenkoura Sotk. (IMetsäv.), Kartt. (Suh.). — Kuolleenvuode<br />

Kivenn. (Järvi, Silt.). — Kuolleenvuoteet Jääski (Valle).<br />

— Käennisu Lönnr. 1866. — Lautaheinä Uukun., Virt. (Valle). —<br />

Pahatsuheinjä Ahvenj. (VaU^. — Sammakon porras Hei. 1838. ^<br />

'SammakonporlaaTKiir. (Paulah.). — Sanajalka Kisko (Valle). —<br />

Sananjalka Kuhin. (Hag.), Kartt. (Suli.). — Sänänjalka Hei. 1838.<br />

— Virakkana Kisko (Valle). — Ämmän perssen pyijhkin Rauma<br />

(Valle).<br />

Polystichum cristatum — Korven aluejuuri Mela K. 1906. —<br />

Niitun aluejuuri Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Niiiyn aluejuuri Mela K.<br />

1895 ja 1899.<br />

Polystichum filix mas — Aluejuuri Eur. 1860, Mela Kp. 1884,<br />

1892,1897 ja 1900. — Caneriva Turku (Tili. 1683), Flor. 1683 ja 1708.<br />

— Cotcansiipi Jusl, 1745. — Coican-sijpi Haart. 1759. —Hiircnporras<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Härenporras Lönnr. 1847. — Härkylä<br />

Renv.G. \823. — IIärkyläinen Turku (Tili. 1683), Flor. 1683 ja 1708,<br />

Jusl. 1745, Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1S60. ^ Kanan jalka<br />

Pirkk., Teisko (Reinh. 1850). — Kananjalka Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Kananriska Lönnr.K. (tois ) 1860, Lönnr. 1866. —Kanarua Mess.<br />

(Reinh. 1850). — Kanerua Karkk., Mess. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) I860. — Kelunviilla Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. ^<br />

Kivikon aluejuuri Mela K. 1906. — Konnan koprat Räis. (Reinh.<br />

1850). — Konnankoura Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Korpiloikko<br />

Viip. (Reinh. 1850). — Korpiloikko Lönnr.K. (toLs.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Kotkan siipi Reinh. 1850, Eur. 1860. — Kotkansiipi<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Kuoleniankoura Tyrn. (Metsäv.). — Kuoleman-ruoho Lönnr.K.<br />

(tois.) I860. — Kuolleen koura Schart. 1834, Kiur., Lapptr., Piel.,<br />

Rautal. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Kuolleenkoura Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Kuolleenruoho Lönnr.K» (tois.) 1860. — Kuolleenvuode<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Antr. (Porkka). —Kuolleenvuoje Ruok. (Link.).<br />

— Kuolleen vuolteet Heinj. (Reinh. 1850). — Kärmeen heinä Loht.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860. — Käärmeenruoho Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Metsän alvejuuri Lönnr.K. 1860 ja 1866, INIela K. 1895 ja 1899,<br />

Mela Kp. 1892,1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Riisiruoho Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. —Ruumiin heinä Kärk. (Pelt.). —Ruumiin-mujuna Lönnr.K.<br />

(tois.) I860. — Ruumiin mujuna heinä Lapptr. (Reinh. 1850). —

---

286 Pentti Sii/io/ie/j, SuomalaiscL kasviimiinet.<br />

Sammakon hiiren porras (ian. 1829. — Sammakon porras Renv. G.<br />

1820, Gan. 1829, Reinh. 1850, Kur. 1860. — Sammakonporras Lönnr.<br />

1847, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Sanajalca Mor. 1683<br />

ja 1708, — Sana-jalka Renv.G. 1826. — Sanajalka Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Salial. (Sain.). — Sanikka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sänä jalca<br />

Turku (Tili. 1683).—Sänä-jalka Renv.G. 1826. — Sänäjalka Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Tussu Lönnr. 1866. — Tuulen kopra Kiur., Rautal.<br />

(Rcinh. 1850). — Tuulenkoura Lönnr.K. (tois.) 1860. — Variksen<br />

varpaat Reinh. 1850. — Variksenuarvas Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Vilakaarne Lönnr.K. (tois.) 1860. — Virokaarne Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Ämmäntussu Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Polystichuin spinulosum — Kivikon alvejuuri Kiv. 1912. -Koiran<br />

riisheinä Sakk. (Hiit.). — Korven alvejuuri Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895 ja •— Kuolemankoura Perho (Suh.), Kemi (Rant.).<br />

— Kuolleenkopra Muol, (Hiit.), Kont. (Metsäv.). — Kuolleenkoura<br />

Sotk., Utaj. (Metsäv.), Perho (Suli.). — KuoUeemmode (kimpuissa)<br />

Rais., Sakk. (Hiit.). — Käärmeenlehti Kort. (Juslin). — Laukoheinä<br />

Rist. (Silt.). — Metsän aluejuuri Mela K. 1906. — Riienheinä Sakk.<br />

(Miit.). — Huumiinheinä Orim. (Parv.). — Sanunakanporras Kur.<br />

(Oland.). — Sammakon porras Kauhaj. (Miett.L.). — Sanajalka<br />

Orim. (Parv.). — Sananjalka Tuusn. (Räs.), Orim. (Parv.), Park.<br />

(Paas.).—Virankanto Vihti (Wecks.). — Virankojuuri Vihti (Wecks.).<br />

Polystichum spinulosum v. dilatatum — Leveälehtinen alvejuuri<br />

lliii.K.<br />

Polystichum thelypteris — Nevaimarre Hiit.K. — Suon alvejuuri<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Polytrichum — Harakan-ohra Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Iliirenruis Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hukansammal Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Karhunsammal Renv.G. 1826, Tyrv. (Var. 1854),<br />

Lönnr.K. 1860, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Kd H/J ruis Lönnr. K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kurenruis Lönnr.K. (tois.) I860. —<br />

Kijijhkijnnokka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kijijhkijnruis Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Kijijhkijntouko,Lönnr.K. (tois.) 1860. — Käenjijvä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Käenkaura Iitti (Luot.). — Käennisu<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Käenpetkel Lönnr.K. (tois.) 1860. — Käsisammal<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Lempisammal Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. —Neitsenhius Lönnr.K. (tois.) 1860. —Rahkasammal Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Sudenpetkel Lönnr.K. (tois.) 1860. — Suden samal

---

Annales liotanici Socielaüs Vananio. Toni. 7. X:o 1. 287<br />

Laili. (Stierw. 1755). — Siidensanimal Henv.Cr. 18'i(), Lönnr.K.<br />

(tois.) 18B0. — Vdlkca-sammal Lönnr.K. (tois.) 18B0. — Varikscn-<br />

-riiis Lönnr.K. (tois.) IHßO.<br />

Polytrichum commune — Harakanruis Kont. (Metsäv.), Tnusn.<br />

(Häs.). —Hiiren ruis Orini. (Heinh. 1850), Eur. 1860. - Hiirenniis<br />

I.önnr. 1866, ürini. (Link.). —Hiirisamnial Kitt. (Ilust.). —Hukan<br />

sammal Kain., Sääm. (Ueinh. 1850), Eur. 1860. — Hukansammal<br />

Lönnr. 1847, Lönnr. 1866, Piclav. (Muusk.), Kont., IJtaj. (Metsäv.).<br />

— Jäneksenkanral Orini. (Link.). - Karasammal Kitt. (Ilust.).<br />

Karhunsammal Rcnv.G. 1823, Lönnr. 1847, Eur. 18()0, J.önnr. 1866,<br />

Häis., Sakk. (lliit.), Orini. (l.ink.). Park. (Paas.). - Karhnnsammale<br />

Ileil. 1778. — Kelun ruis Saar. (Reiuh. 1850), Eur. 1860. — Korpisamnutl<br />

Ign. 1890. — Kurenruis Utaj. (Motsäv.). — Kijhkijscnruis<br />

Lönnr. 1866. - Ki)Dlikijsen ruis Jämsä (Heinh. Kijyhkijscn<br />

toukü Mess. (lUnnh. 1850). —Käen nisu Ihiov. (lleinli. 1850), Km.<br />

1860. - - Käenohra Kauhaj. (Oland.). - Käen petkel Renv.CV. 1823,<br />

I lei. 1838, Eur. 1860. — Käsisammal I.önnr. 1866. - Lempi sammal<br />

Paav. (Reinh. 1850). — Nätä samnuU Eur. 1860. - Rahka sanunal<br />

Ii, Loht., Satak. (Reinh. 1850). ^^ Sammal Loht., Torn. (Reinh.<br />

1850). — Sammale Satak. (Reinli. 1850). Sammalkukka Utaj.<br />

(Metsäv.). — Sammas Vähäk. (Reiuh. 1850). — Suden petkel Eur.<br />

I860. — Sudensamal Laih. (Stierw. 1755). — Suden sammal Sääni.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860. — Sudensummal Lönnr. 1847, Ign. 1890,<br />

1'usik. (Miett.L.). — Suen sanunal Kemi, Sievi, Toru. (Reinh. 1850).<br />

— Suensammalii Sakk. (Iliit.). - Sujensarnmal Utaj. (Metsäv.),<br />

Pyh. (iMictt.L.). — Surensammal Kur. (Oland.). — Suvensnrnmal<br />

.Kont., Utaj. (Metsäv.), Tuusn. (Räs.), Kartt. (Suh.). — Valkia sammal<br />

Rauma (Reinh. 1850). — Vareksenlaiho Utaj. (Metsäv.). —<br />

Vareksen ruis Eur. 1860. — Vareksenruis Utaj. (Metsäv.). — Variksen<br />

ruis Piel. (Reinh. 1850).<br />

Polytrichum juniperinum — Harakanheinä V.Karj. (Liro). —<br />

Harakanpelto V.Karj. (JJro). Harakanruis V.Karj. (l.iro), Tuusn.<br />

(Häs.). - Kara sammal .lyv. (Reinh. \H50). ~ Karasammal Eur.<br />

I860, J.önnr. 1866. — Suensammalii Sakk. (Hiit.). — Variksen<br />

kaura V.Karj. (Liro). — Variksenleipä V.Karj. (Liro). — Variksen<br />

oras V.Karj. (Liro).<br />

Pontederia hastata — Suokaali Lönnr. 186(5.<br />

Populus — Fk)r. 1683 ja 1708, Ilook.-Mela 1879, Mela K.

---

25 t Pentti Su/ionen, Suomalaiset kasvinniniet.<br />

1877 ja 1881, Mela Kp. 1877 ja 1881. —//ap« Laih. (Stiei w. 1755).<br />

— Poppe/i Elf. 1921. . ,<br />

Populus -Aha ^ Hopeuhaapa Mela K. 1895, 1899 ja 190G. —<br />

Hopeapoppeli Ign. 1890. — Valkohaapct Ign. 1890.<br />

Populus balsamifera — Palsamihaapa Airnq. 1890, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Saksanhaapa Lönnr. 1847, Tyrv. (Var.<br />

1854).<br />

Populus candicans — Ontarion haapa Mela K. 1906.<br />

Populus laurifolia — Laakerihaapa Mela K. 1906. — Laakerinlehtinen<br />

haapa Miit.K.<br />

.Populus nigra — Miistahaapa Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Populus suaveolens — Tiioksuhaapa Mela K. 1906.<br />

Populus trcmu\a—Haapa Sehr. 1637, Tunt. 1668, Turku (Till.<br />

1683), Jusl. 1745, Ilaart. 1759, Palrnstr. 1803, Renv.G. 1823, Vir.<br />

1827, Knorr. 1833, Hel. 1838, Lönnr. 1847, Reinh. 1850, Bäckni.<br />

1851, Lönnr.K. I860 ja 1866, Gen. 1881 ja 1885, Kopp. 1889, Ign.<br />

1890,. Alniq. 1890, :\Iela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Elf. 1921, Ikaal.<br />

(Björk.), Kirvu (Cant.), Rov. (Hiit.), Orini., Ruok. (Link.), Utaj.<br />

(Korh., Metsäv.), Kont. (Metsäv.), Kur. (Paulali.), Kuolaj., Kuus.<br />

(Pos.), Loppi (Tikka), Kisko (Valle), Suon. (YI.), Kemi (Rant.),<br />

Sääm. (Salov.), Askola (Ty nm). — H apa Haart. 1759, Lohja (Ileinr.<br />

1766). —Hoaaba V.Karj. (Liro). — Hoapa Rais., Sakk. (Iliit.),<br />

Puol. (Kyylik.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Sub.), Kang., Miin., Uukun.,<br />

Virt. (Valle), Park. (Paas.), Kärk. (Pelt.). — Iinapa Keit.,<br />

Pielav. (lluusk.), Verml. (Saa!.), Rist. (SilL). — Hijöiöhaapa Utaj.<br />

(Metsäv.). — Tavallinen haapa Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912.<br />

Portulaca oleraccu ^ Kaaliportiilakka Iliit.K. —Paisiimarnoho<br />

Eur. 1860. — Paisnriioho Eur. 1860. — Portlaakka^EU. 1896. —<br />

Porllakka Lönnr. 1866. — Portiilakka Mela K. 1906, Elf. 1921.<br />

Potamogeton — Ahvenan haiira Jusl. 1745. •— Ahvenan ruoho<br />

Rauma, Llsk. (Reinh. 1850). — Ahvenanruoho Vihti (Wecks.). —<br />

Ahvenenruohn Tyrv. (Var. 1854), Karjal. (Lind.). •— Ahvenhaura<br />

Eur. 1860. — Ahvenheinä V.Karj. (Liro), Rist. (Silt.), Tuusn. (Räs.),<br />

Kartt. (Suh.). — Ahvenriioho luir. 1860. — Arven ruoho Ii, Siik.<br />

(Reinh. 1850). — Hapsenkakkiainen Verml. (Saal.). — Hauenvita<br />

Eur. 1860. —Hauvinvita Lönnr. 1866. —Hiusheinä'Umnr. —<br />

Järvihcinä Keur. (.luslin).—Matehenruoho Kuolaj. (Pes.). Meren-

---

Aniiales Bolanici Socielalis Vanamo, Toni, 7, N:() 1. 27'i<br />

rahka Löiinr. 1806. — Vita Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Vihti (Wecks.). — Terhii Km\ 1860. -- Vesiniallsa<br />

Lönnr. 1866. — Vesiinla Lönnri 1866.<br />

Potamogeton alpinus — Koirankieli Mess., Ruov. (Keiiili. 1850),<br />

Jal. (Häckni. 1851). — Miiseva vita Löiinr.K. 1860 ja 1866. — Punertuva<br />

Vita Iliit.K. — Punervavita Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Ruskovita Lönnr.K. 1860 ja 1866, l.önnr. 1866.<br />

Potainogeton compressus — Litteä vita Lönnr.K. 1860 ja 18(56.<br />

— Litteävita Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Potainogeton crispus — Kihuravita Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,'Kiv. m'I. — Poinuwita Iliit.K.<br />

Potainogeton gramineus — Ilcinävita Mela K. 1895, 1899 ja<br />

190(), Kiv. 1912. — Koirankielirikka Kuolaj. (Pes.). — Pohjavita<br />

]

---

290 Pentti Sii/jone/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

18{)0. Müllsü UcMiv.Ci. 1823. — Maltin Renv.Cr. 181>3. — Mcrilerliii<br />

Löniir.K. (tois.) 18()0. — Uislinheinä Maan. (Hoiv.). — IHstinvila<br />

Mola K. 1895, 1899 ja 19{)(), Mcla Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv.<br />

1912, Konii. (Pynn.). — Vesiheinä Utaj. (Mctsäv.). — Vesinuiltsd<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vesiraale Oul. (Parv.).<br />

Potamogeton nitensKiillointd I.önnr.K. 18()(), Mola K. 1895<br />

ja 1899.<br />

Potamogeton obtusifolius — Tijlppälelitinen vila Mela K. 1895,<br />

1899 ja 190(5, Kiv. 1912. — Tijlppä vila Lönnr.K. 18()().<br />

Potamogeton panormitanus — Ilenlo vila lliit.K.<br />

Potamogeton pectinatus — Ilapsivila Lönnr.K. 18()0 ja 18()(),<br />

I.önnr. 18()(), Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Potamogeton pectinatus v. zosteraceus — Ajokas-nita Lönnr.K.<br />

1860 ja 18()G. - Ajokasvila J.önnr. 1860, iMela K. 1895 ja 1899.<br />

Potamogeton polygonifolius - Talai-vila Lönnr.K. 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 190(). — Talaivila Kiv. 1912.<br />

Potamogeton perfoliatus — Ahvenan nioho Orini. (Link.). —<br />

Ahveneiilieinä Impil. (Link.). —Ahvvnenlima llaapav. (Metsäv.). —<br />

Ahvenennwho Ii (Metsäv.), Kuolaj. (Pos.). —Ahvenen vila lliit.K.<br />

^ Ahven heinä Viip. (Roinli. 1850). — Ahvenheinä Keit., Pielav.<br />

(llnnsk.), Pnol. (Kyyhk.), Riiok. (I.ink.), Utaj. (Metsäv.), Maan.<br />

(Hoiv.), Karit. (Suli.), Kang., Lemi (Valle). •— Ahvenliimnje Lönnr.<br />

1866. —Ahvcnniohi) Ii (iMetsäv.), Mnol. (Merik. 1929), Loppi (Tikka).<br />

- Ahvenvila Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Rov. (liiit.).<br />

Ankcriaan-vila Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Ankeriaanvila Lönnr.<br />

1866. — Kalaheinä Sakk. (lliit.), Onl. (Parv.). — Kieilijjäinen Ii<br />

(Metsäv.). Limalehli Ii (Metsäv.), Oul. (Parv.).<br />

Potamogetim perfoliatus f. gracilis — M(7i-/r//u/Raunia (lleinli.<br />

1850). —- Merilerhu Kur. 18(50.<br />

Potamogeton praelongus — IJaiivinvila Lönnr.K. 18(50 ja 18(5(5.<br />

— Pilkälehlinen vita Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Potamogeton pusillus—IHeni vita Kiv. 1912. — Pienivila<br />

Lönnr.K. 18(50 ja 18(56, Lönnr. 18(5(5, Mela K. 1895, 1899 ja 1906. -<br />

Pikkuvila lliit.K.<br />

Potamogeton rutilus ^—Jonhivila Lönnr.K. 18(50 ja 18(56, Lönnr.<br />

18(5(5. ~ Tankea vila xMela K. 1906.<br />

Potamogeton sparganifolius Joldvila Lönnr.K. 18(50, L()nnr.<br />

18(56. — Palpakkovita Mela K. 1895 ja 1899.

---

Annales liolanici Socielalis Vanamo. Torn. 7. N:() 1. 291<br />

r<br />

Potainogeloii vaginatus— Tuppii'ila ^Ichx K. 18'.);"), 1899 ja 190(),<br />

Kiv. 1912.<br />

VoteiitiWii — Hanhenjalka .Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 188-1,<br />

1892, 1897 ja 1900, Vähäk. (Oland.). — Lärvenä juuri Ilel. 1838.<br />

Rätvänä Häis., vSakk. (Iliil.), linkun. (Valle). Rülvänen Kosk.<br />

1917. — Suoapilas Lönnr. 18()(). Suonapila .lusl. 1745. — Suonapilas<br />

Turku (Tili. 11)8.'^). — Vadzaruoho Tunt. 1()()8. — Veriruoho<br />

IHor. 1683 ja 1708, luir. 18()0. - Viisileliti Mel. 1838. — Wijsilelüinen<br />

Turku (Tili. 1()83). — Väännc Tunt. 1(U)8. Väänne ruoho<br />

Tunt. 1()()8.<br />

Potentilla anseriua — Hanhen jalka Uenv.(i. 1823, Ilel. 1838.<br />

Hanhenjalka Hell. 1773, Palnislr. 1804, Schart. 1834, Ilel. 1838,<br />

Ilaapaj. (Hcinh. 1850), Hur. 18()0, Lönnr. 18()(). Mela Kp. 1897. —<br />

Hanhen ruoho Henv.d. 1823, Scharl. 1834, Ilel. 1838. — JIanhenruoho<br />

Turku (Tili. 1()83), .lusl. 1745, J.önnr.K. (tois.) 18()0. Juhannuskukka<br />

Salial. (Saar,). — Jäsenheinä Iitti (Luot.). — Kalmanruoho<br />

Pirkk. (Sneck). — Kanankrassi Sahal. (Saar., Sain.). — Ketohanhikki<br />

Lönnr.K. 18()0 ja 18()(), Lönnr. 18()(), .Mela K. 1895, 1899 ja 19()(),<br />

Kiv. 1912. — Kiroheinä Uusik. (Paulali.). Kiroleinheinä Anlr.<br />

(Porkka). Kiroruoho Suon. (Yi.). Kleini ruoho .lal. (Häckin.<br />

1851), Van. (Heinli. 1850). Leiniruoho Lönnr.K. (lois.) 18()0. —<br />

Lohenkukka Ii (Metsäv.).—Pihlajalehli Askola (Tynni). Roan'heinii<br />

Sakk. (lliit.). —Ruusunkukka Kiist. (Luot.). —Ruusun ruoho Ilel.<br />

1838, Karkku,Rauma (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 18()0. —<br />

ruaho Rauma (Valle). — Ruusuruoho Kanjil., Kylm. (Suh.). —<br />

Siann\alara Orim. (I.ink.). Suoni ruoho Reinh. 18.50, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. Suoniruoho I^ur. 18()0. Särkifruoho Vihti (Wecks.).<br />

Teekukka Sahal. (Saar.). — Tuli kukka Tamm. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 18()0. — Voikukka Sahal. (Saar.).<br />

Potentilla argentea—Halena hanhikki Lönnr.K. 1800 ja 18()(),<br />

Mela Kj). \H\)2. — Hanhenruoho Turku (Tili. — Jfopeahanhikki<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 190(), .Mela Kp. 1897 ja 1900, Kiv. 1912. —<br />

Jlopeaheinä Lönnr.K. (tois.) 18()0, Lönnr. 18()G. Jlopia heinä<br />

l''lmg. 1857. —Jlopiaheinä Reinh. 18.50, lüir. 18()0. Kanankrassi<br />

Sahal. (Saar.).—Kellakukka Kartl. (Suh.).—LenniUijsheinä i.önnr.K.<br />

(tois.) 18()0. — Päinän-ampuina Lönnr.K. (tois.) 18()0. — Pääväampuma<br />

Ryni. (1 lellev.). Riisiruoho Maar. (Tallar.). — Ruohlumaheinä<br />

Sort. (Link.). Räloänäheinii Sakk. (Iliit.). Suo-apila

---

292 Pentu Siz/zonen, Suomalaiset kasviiininiet.<br />

Ronv.Ci. 1826, Lonnr.K. (tois.) 1860. — Tulen lento Eur. 1860. —<br />

Tulenlenio heinä Rcinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. — 'Tmilenlennälös<br />

heinä Hcinj. (Reinli. 1850). — Viisilehünen Lönnr. 1847,<br />

Lönnr. 1866. ' '<br />

Potentilla atrosanguinea — Verihanhikki Hiit.K.<br />

Potentilla bifurca — Kaksiliiiskainen hanhikki Iliit.K.<br />

Potentilla fruticosa - //fl77/jfn/aZ/fa/)

---

Aiinales Botanici Societalis Vanamo. Tom. 7. X:o 1. 293<br />

Potentilla thuringiaca — Saksan hanhenjalka Mela K. 1906, Kiv.<br />

1912. — Saksan hanhikki Iliit.K.<br />

Potentilla thuringiaca *Goldbachii —Goldbachin hanhikki Mela K.<br />

1899.<br />

Potentilla tormentilla — Auringonsilmä Tamp. (Laur.). —<br />

Hepomaiara Räis. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860.//«^osmatara<br />

Löiiiir. Järvänänjuiiri Kulun. (llag.). — Kiiltokka<br />

Tyrv. (Luot.). — Kronlseheinä V.Karj. (Liro). — Lehmänherukeheenä<br />

Konn. (Pynn.). —Lärvenä Jusl. 1745, Reuv.(i. 1823, llaapaj.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Läivenäjmiri .lusl. 1745, Palnistr. 1803, Renv.G. 1823. —<br />

Lärvänä Ahlq. 1866, Artj. (Rap.). — Matala Mess. (Reinh. 1850).<br />

— Matara Mess., Antr., .Jääski, Oriin., Teisko (Reinh. 1850), Orini.<br />

(Link.). — Mataraiuurenkukka Orim. (Parv.). — Malaro V.Karj.<br />

(Liro). -- Mukula Loht. (Reinh. 1850). — Mukula-juuri Loht.<br />

(Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mukulajuuri h:ur. 1860. —<br />

Mukula-matara ^less. (Reinh. 1850), l.önnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Mukulamalara Orim. (Link.), Kangl. (Sneck). — Muna-matara<br />

Ruov. (Reinh. 1850). — Munamatara Virr. (Miett.L.). ^ Muna<br />

matare Ruov. (Reinh. 1850). — Munamatare l.önnr.K. (tois.) 1860.<br />

Naparuoho Lönnr. 1866. — Nauris Nurniij. (Reinh. 1850). —<br />

Niitlijleinikki Kisko (Valie). — Nummen nauris Kur. 18()0. Nummennuppu<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Nummen nuppuja Uusini.<br />

(Reinh. 1850). —Nummi-nauris Nurniij. (Reinh. 1850). —Numminauris<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Närvänä l.önni.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Priiloffheinä V.Karj. (Liro). — Puna-juri llaart.<br />

1759. — Punajuurenkukkain Kärk. (Pelt.).'— Puna /«»n" llaart.<br />

1759, Renv.G. 1826, Gan. 1829, Ilaapaj., Pad., Van. (Reinh. 1850).<br />

— Punajuuri Jusl. 1745, Hell. 1773, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Perho (Suh.), .Jan. (Luot).' — Puna kukka Ilaapaj., Pad.,<br />

Van. (Reinh. 1850), luir. 1860. — Punakukka Lömiv. 1866. - Punayrtinjuuri<br />

Perho (Suh.). — Punaijrtti Perho (Suh.). - Päivän-ampuma<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Retvana Kartt. (Suh.). - - Riisiruoho Kanf^l.<br />

(Sneck). — Ristihcinä Keit., Pielav., Pyhäj. (Huusk.).<br />

Rädvänä Rauma (Reinh. 1850). — Rätväne-juuri Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Rätvänet Renv.G. 1826. — Rätvänä Renv.G. 1826,<br />

Knorr. 1833,.Jyv., Jämsä,Oulu, Piel., Räis., Savo, Viip.(Reinh. 1850),<br />

Elmg. 1857, Eur. 1860,'Mela K. 1895, 1899 ja'1906. Mela Kp. 1884,

---

294 Pentti Suhonen, Suonialaisel kasviiininiet.<br />

1892, 1

---

Annales Botauici Socielatis Vanamo. Tom. 7. N:() 1. 29")<br />

— Kenälesikko Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, .Mela K. 1895, 1899<br />

ja 190(), K iv. 1912. — Kevään-esikko AIniq. 1890. - Keväänlcmpi<br />

Tani]). (LahL.), Teisko (Sir.). — Kimalaiskukka Sauvo (Mielt.L.).—<br />

Käenkenkä Lönnr. ISGB. — Käenkucka Kosk. 1917. — Lehmänkieli<br />

I.önnr.K. (tois.) 1860. - Lelimännisä Lönnr. 186G. — Lehmäntissi<br />

Tyrv. (Var. 1854), Lönnr. 186(). ~ Mailokiikka Maar. (Tali^^r.).<br />

Maiiokukkanc Rym. (Mellev.). — Maitokukkanen Lieto, Tarv.<br />

(Luot.).<br />

Orhiinpää Lönnr. 1847. — Orliiin-pään ruoho |{env.(i. 182().<br />

Orhin pää Lönnr. 1847, Lönnr. K. (tois.) 18()0. — Orhinpään-ciicka<br />

llaarl. 1759. Orhinpään-jiiril Maart. 1759. Orhinpään-jnurel<br />

llaart. 1759. — Orhinpään kukka Reinli. 1850. - Orhin päänruoho<br />

llel. 1838. — Orhinpään ruoho Turku (Tili. lG8.'i). Orhinpäänruoho<br />

Jusl. 1745, Kosk. 1917. —0;7u'pä Hell. \77'A. — Orhipän-juri Maart.<br />

1759. - Orhipää Eur. 1860. — Oriinpää Lönnr. 1866. — Rieskakukka<br />

Eur. 1860, Liet. (Luot.). — Säijnäs-cucka llaart. 1759. — Säynäskuckd<br />

Heli. 1773, Kosk. l'dU.— Säjjnäs-kuckan-juri Haart. 1759. -<br />

Säijnä.skukka Renv.G. 1826, Hei. 1838, Lönnr. 1847, Kur. 1860, Lönnr.<br />

186(). — Säynään-kukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tupsukukka Lemp.<br />

(Sneck).<br />

Priinvila sibirica — Pohjan esikko Lönnr.K. 1860 ja 1866. —Ranlakukka<br />

Kemp. (Metsäv.), Pyh., Raalie (Miett.L.). — Siperian esikko<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

PrimuLi sinensis—Kiinan esikko Mela K. 1899, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900. — Kiinancsikko Mela K. 1895. - Kiinan-esikko<br />

Lönnr. 1866.<br />

Primula stricta — Kankea esikko Mela K. 1895 ja 1899. — Sinernä<br />

esikko Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Tunluriesikko Hiit.K.<br />

Prunella vulgaris — Ampiaisen kukka Rautal. (Reinh. 1850),<br />

Keur. (Juslin), Teisko (Kat.), Kartt. (Suli.), — Ampiais-kukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Arohumala Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897<br />

ja 1900, Kiv. 1912, xMyrsk., Pukk. (Hagf.). - Ilumalaheinä Kirvu<br />

(Cant.). — Jmeliäiskukka Lönnr. 1866. — Kalaheinä Saar. (Juslin). —<br />

Kimalaisen kukka Kuort. (Miett.L.). —Kirjava apilas Kont. (Metsäv.).<br />

— Kuisman paise heinä Räis. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Kuiva ahmalo Hei. 1838. - Kuminaheinä Sakk. (Hiit.). —<br />

Kurjenkäpij Oul. (Parv.). — Käpijkukka Pihl. (Miett.L.). — Köyhän-

---

296 Pentti Suhonen, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

humala Pielav, (Iluusk.). .— Lieriäinen Heiiih. 1850, Löiinr.K. (lois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Luuvaloheinäl Pielav. (Iluiisk.).<br />

Maa-apila Orim. (Link.). — Maahumala Uusik. (Paiilali.). —<br />

Maanminttu Kärk. (Pelt.). — Maljheinä Antr. (Porkka). — Mehiläisen<br />

kukka Kartt. (Suli.). Metsähumala Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Musta-apelias Kisko (Vallc). -i— Mäkihumala Gan.<br />

1829. — Napaheinä Orim. (Link.). —Napariisheinä Orim. (Link.).<br />

— Napuri Orim. (Link.). — Niittukarelua Tyrv. (Var. 1854). -x-<br />

Pcllohumala Pielav. (Iluusk,). —Punahumala Nast, (Järvi). —•<br />

Puniarpää Ruov. (Mela). — Sianhumala Orim. (Link.). —~Sini-apila<br />

Heinh. 1850. — Siniapila Kauhaj. (Oland.). —- Sini-apilas .lusl.<br />

1745, llaart. 1759. — Siniapilas Eur. I860, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Sininen meitiskukka. Ou\. (Miett.L., Parv.). —<br />

Suoapila Utaj. (Korh.). — Suopillike Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Terva-nori heinä Ilcinj. (Ueinh. 1850). — Tervanorihcinä<br />

Eur. I860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ukonheinä Sort. (Pes.). —<br />

Urpuruoho Punkal. (Sim.). -- Ver'nor f heinä Sakk. (Hiit.). —<br />

Yleinen arohumnla Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Prunus avium — Kirsikkapuu Mela Kp. 1884, .1892 ja 1897. —<br />

Linnun kersperinmarja Palmstr. 1804. — Linnun kirsikka AIUHJ.<br />

1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Elf. 1896, Kiv. m2. — Linnunkirsperi<br />

Lönnr. 1866. — Linnunkirssi Lönnr. 1866. — Makea kirsikka<br />

IGN. 1890. . .<br />

Prunus armeniaca Aprikka Lönnr. 1847. -- Aprikoosi Alnuj.<br />

1890, Ign. 1890, Elf. 1921. ~ Aprikoosipuu Elf. — Aprikoossipmi<br />

Mela Kp. 1884, 1892 ja 1897.<br />

Prunus cerasus;—JIapan kirsikka Ign. 1890, Elf. 1896,1 liit.K.—<br />

Kirseperpuu Tunt. Kirsikka Mela Kp. 1877, Mela K. 1895,<br />

1899ja 1906, Kiv. 1912, Elf. n)2\.—Kirsikkapuu Mela Kp. 1884,1892,<br />

1897 ja m)0.-Kirsikko I look.-Mela 1879. - Kirsikkä-luomi Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866. — Kirsikkätuomi Lönnr. 1866. — Kirsinmrja Alniq.<br />

1890. —' Kirsimarjapuu Nurmij. (Stenr. 1894). — Kirsipuu Heinli.<br />

1850, Tyrv. (Var. 1854). -T- Kirsperi Karjal. (Lind.). — Kirsperin<br />

marianpuu Turku (Tili. 1683). —• Kirspcrinpuu Flor. 1683 ja 1708^<br />

Kosk. 1917.:-^ Kirspermarjapuska,Lumi (Valle). — Kirspärin marja<br />

Jusl. 1745. —r Kisperi Pieks. (Borg), Sahal. (Sain.). — Viissinäpuu<br />

Uusik. (Paulah.). ,, , . , ..<br />

• Prunus domestica — Luumu Lönnr. 1847, ;\lela K. 1884,1895,1899

---

Annnles Botaiiici Societalis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 207<br />

ja 1906, Mela Kp. 1877, Almq. 1890, Ign. 1890, Elf. 1896 ja 1921, Kiv.<br />

1912. — Luumupmi Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Plomonapua<br />

Tunt. 1608. — P/omupiaz Turku (Tili., 1683), Flor. 1683 ja 1708,<br />

Palmstr. 1804. — Plurnnmpmi Tyrv. (Var. 1854). — Veskiina Alniq.<br />

1890. — Väskynä Lönnr. 1847.<br />

Prunus insititia — Kriikona-pun Lönnr. 1866. — Kriikuna Alniq.<br />

1890, Ign. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Elf. 1896 ja 1921, Kiv.<br />

1912.<br />

Prunus padus — Metsäliiomi Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Tomi<br />

J.ohja (Heinr. 1766). — Tuumi Rauma (Valle). — Tuom Luttoj.,<br />

Maan. (Roiv.), Konn. (Pynn.), Yerml. (Saal.), Kartt. (Suh.). — Tuomen-cuckaisd<br />

Haart. 1759. — Tuomi Turku (Tili. 1683), Flor. 1683 ja<br />

1708, Jusl. 1745, Laih. (Stierw. 1755),Ilaart. 1759, Gan. 1788 ja 1829,<br />

Palmstr. 1803, Knorr. 1833, Lönnr. 1847, Reinh. 1850, Bäckm.1851,<br />

Eur. 1860, Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1877,<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, IIook.-Mela 1879, Köpp. 1888, Aimq.<br />

1890, Ign. 1890, Kiv. 1912, Elf. 1921, Kirvu (Cant,), Rov., Rais.,<br />

Sakk., Vuoks. (Hiit.), Keit., Pielav. (Huusk.), Utaj. (Korh., Metsäv.),<br />

Karjal. (Lind.), Orim..(Link., Parv.), V. Karj. (Liro), Sotk. (Metsäv.),<br />

Kur. (Paulah.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Rist. (Silt.), Ahvenj.,<br />

Kang., Miin., Uukun. (Valle), Sod. (Tikka), Suom. (YI.), Vihti<br />

(Wecks.), Kärk. (Pelt.), Kemi (Rant.), Tuusn. (Räs.), Askola<br />

(Tynni). — Tuomikka Katt. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Köpp. 1888, Ii, Utaj. (Metsäv.). — Tuamipuu Orim. (Link.).<br />

Prunus serotina — Sijysluomi Mela K. 1906,<br />

Prunus spinosa — Ora tuomi Reinh. 1850, Almq. 1890. —r Oratuomi<br />

Lönnr. 1847, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Eur. 18()0, Köpi). 1888,<br />

Mela K. 1884, 1895, 1899 ja 1906, Elf. 1896, Kiv. 1912. — teepuu<br />

Tunt. 1668, Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. 1888.<br />

Prunus Virginiana — Virginian tuomi Mela K, 1906.<br />

Psamma arenaria — Hietikon rantakaura Hiit. K. — liantakaura<br />

Mela K. 1906.<br />

Pselliophora conuita , — r , I g n . 189(). ^<br />

Pseudotsuga Douglasii —Amerikkalainen dou(jlaskuu$i Hiit,K. —<br />

Douglaskuusi Mela K. 1906.<br />

Pteris aquilina — Akkain persepijhkin Suon, (YI.). -7- Canerva<br />

.lusl. 1745. — Cuoleman koprat Haart., 1759. — Iiiiren porrßs Schart.<br />

1834. —Iliirenporras Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tqis.) 1860. — Jlärkijlä

---

208 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Hoiiv.Cr. 1823, Schart. 1831, Reiiih. ISÖO, Eur. 18()(), Löiinr.K. (tois.<br />

1860, Lönnr. 1800. -- Härkijläinen Vaiy. 1860. - - Johetus Porn.<br />

(Heinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kananjalka Jiisl. 1745, Hell.<br />

1789, Teisko (I.uot.). - - Kananvarvas Löniir. 1866. — Kanelauarsi<br />

Lönnr. 1866. — Kaneljavars Hyni. (Hellev.). — Kanerva Meli. 1789,<br />

Iitti (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Sääksm., Tyrväntö (Link.),<br />

Suon. — Ketunvihdas Lönnr. 1866, Suon. (YI.), Köyl. (Salm.). —<br />

Ketun viita Tyrv. (Var. 1854).<br />

Kuoleman,, koprat Jusl. 1745. — Kuoleman koura Gan. 1788. —<br />

Kuolemankoura Utaj. (Korh.). — Kuoleman kourat Reinh. 1850. —<br />

Kuolleen kopra Kont. (Metsäv.), Maan. (Roiv.). — Kuolleen kopria<br />

Karjala (Reinh. 1850). Kuolleen koura Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. - Kuolleen-koura Lönnr.K. (tois.) \Hm. — Kuolleenkoura<br />

Utaj. (Korh.), Kartt. (Suh.). —KuoUeenkärnmen Tuusn. (Räs.).<br />

— Käärmeenkalto Askola (Tynni). — Liesn Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Sammakon porras Renv.(i. 1823, Schart. 1834, Reinh. 1850,<br />

l.önnr.K. (tois.) 1860. — Sanunakonporras Lönnr. 1847.<br />

Sanajalca Jusl. 1745. — Sana jalka Renv.G. 1826, Ruov., Viip.,<br />

Jyv., Jääski, Lauk., Pad., Rauma (Reinh. 1850). — Sanajalka<br />

Lönnr. 1847, Eur. 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Pieks. (Borg),<br />

Kivenn. (Järvi, Silt.), Rais., Sakk., Vuoks. (Hiit.), Ruok., Orim.<br />

(Link.), Loppi (Tikka), Jääski, Kisko, Virt., Uukun. (Valle), Ker.,<br />

Rantas. (Salov.). — Sanajjalka Sort. (Link.), — Sanan Palnistr.<br />

1803. — Sananjalaka Kont. (Metsäv.). — Sananjalat llaart. 1759. —<br />

Sananjalka Renv.G. 1823, Schart. 1834, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Muol. (Miit.), Park. (Paas.), Kärk. (Pelt.), Askola (Tynni), Pad.<br />

(Böök), Kirvu (Cant.), Kuhni. (Ilag.), Karjal. (Lind.), Antr. (Porkka),<br />

Rist. (Silt.), Vihti (Wecks.). — Sanenjalka Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Saniainen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sanikka Jääski (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Slananjalka Impil. (Link.). — Sanenjalka<br />

Palmstr. 1803. — Sänäjalka Renv.Ci. 1826, Eur. 1860, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Tavallinen sanajalka Iliit.K. — Variksen varpaat<br />

Äht. (Reinh. 1850). — Variksen varvas Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Variksenvarvas Verml. (Saal.).<br />

Pterocarpus — 6'rtn/dipu/z Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

Puccinia anomala — Kääpiöruosle Liro 1917.<br />

Puccinia coronata — Sarviruoste Liro 1917.

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 299<br />

Puccinia glumarum — Kellaruoste Liro 1917.<br />

Puccinia gramiuis — Heinäruostc Almq. 1890, Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900. — Mustaruosie Liro 1917.<br />

Puccinia poarum —A'^urnu'/c/caruos/e Mela Kp. 1892,1897 ja 1900.<br />

Puccinia triticina — Riiskearuoste Liro 1917.<br />

Puccinia violae — Orvokkiruoste Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Pucciniastrum padi — Kuusen iuomiruosie Liro 1917.<br />

Pulmonaria —/mi/c/c« Lönnr. 18CG, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Pulmonaria angustifolia — Kapealehtinen imikkä Mela K. 1895,<br />

1899 ja 190Ü.<br />

Pulmonaria officinalis — Irnekäs Lönnr.K. (tois.) 1860. — Imikkä<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Keuhokkainen Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. mC). — Rohtoiniikkä Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Pulsatilla — Catin sinikello Jusl. 1745. — Katin sinikello Hell.<br />

1773, Palmstr. 1807, Ueuv.G. 1826. — Kijlmäkukka Lönnr. 1866,<br />

Häis., Vuoks. (lliit.). — Kylniäkukkii Sakk. (Hiit.). — Käensilmä<br />

Lönnr. 1866. — Lumikukka Lönnr. 1866. — Lummikka Lappeenr.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860. — Sinikello Lönnr. 1866.<br />

Pulsatilla patens — Catin sinikello Jusl. 1745. — Katinkello<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kissan sinikello Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Käekkö Lönnr. 1866. — Lumikka Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Lumikukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mäkikäekkö<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Mäkivuokko Lönnr.<br />

1866. — Sormi-käekkö Lönnr.K. 1866. — Sormilehtinen kijlmänkukka<br />

.Mela K. 1906, Kiv. 1912. — Sorniivuokko Mela K. 1895 ja 1899. —<br />

Vilukukka Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Pulsatilla pratensis — Ahojen kijlmäkukka Kiv. 1912. —Ahojen<br />

kijlmänkukka Mela K. 1906. — Ahokäekkö Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

— Ahovuokko Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Pulsatilla vernalis — Catin sinikello Turku (Tili. 1683). — Kan-<br />

(jaskukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kangas kukkanen Savit. (Reinh.<br />

1850). — Kangaskäekkö Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Kangasvuokko<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kevään kijlmänkukka<br />

Mela K. 1906. — Kijlmä kukka Savoni. (Reinh. 1850).<br />

— Kijlmäkukka Lönnr.K. (tois.) 1860, Lemi (Valle). —Kylmänkukka<br />

Orim. (Parv.). — Vilukka Lönnr. 1866. — Villikko Lönnr. 1866. —<br />

Vilukukka Nyi. 1852, Orim. (Link.), Heinj., Iitti (Luot.). — Vilukukkain<br />

Orim. (Link.). — Viluiniokko Kärk. (Pelt.).<br />

20

---

300 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Punica granatum — Granaattiomena Mehl Kp. 1892,1897 ja 1900,<br />

Elf. 1921. — Granaattiomenapuu Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Elf.<br />

1896. — Kranaattiomena IIook.-Mela 1879.<br />

Pycnoporus cinnabarinus — Punakääpähho 1917.<br />

Pycnoporus odoratus —Raidan kääpä Liro 1917.<br />

Quercus — Tammi Sehr. 1637, Flor. 1683 ja 1708, I lei. 1838,<br />

iMelaK. 1877 ja 1884.<br />

Quercus ilex — Rautatammi Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Quercus robur — Kesätammi Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Tammi Tunt. 1668, Turku (Till. 1683), Jusl. 1745, Heinr. 1766,<br />

Hell. 1773, Palmstr. 1803, Renv.G. 1826, Vir. 1827, Knorr. 1833,<br />

Lönnr. 1847, Reinh. 1850, Tyrv. (Var. 1854), Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Hook.-Mela 1879, Gen. 1881 ja 1885, Mela K. 1895 ja 1899, Mela Kp.<br />

1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kopp. 1889, Alrnq. 1890, Ign.<br />

1890, Ikaal. (Björk.), Kirvu (Silt., Järvi), Kartt. (Suh.), Loppi<br />

(Tikka), Vihti (Wecks.).<br />

Quercus rubra — Punatammi Hiit.K.<br />

Quercus sessiliflora — Talvitammi Hiit.K.<br />

Quercus suber — Corcupuu Tunt. 1668. — Korkkipuu Hook.-<br />

Mela 1879. — Korkkitammi Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Elf.<br />

1921.<br />

Ranunculus ~ Alettumaarikukka Lönnr. 1866. — Fleini ruoho<br />

Tamp. (Reinh. 1850). — Floomukukka Kort. (Juslin). — Ilarakankucka<br />

Chyd. 1754. — Harakan-kukka Renv.G. 1823. — Harakankukka<br />

Ilaapav. (Metsäv.), Loppi (Tikka).—Harakankukkainen Vihti<br />

(Wecks.). — Harakun kukka Renv.G. 1823. — Juhanneksen kukkainen<br />

Renv.G. 1823, Loht. (Reinh. 1850). — Juhanmiskukka Renv.G.<br />

1823, Lönnr. 1866. — Keltakukka Tuusn. (Räs.), Kitt. (Must.),<br />

Vähäk., Kur. (Oland.). — Keltakukkanen Jaakk. (Salm.), Askola<br />

(Tynni). — Kleini-ruoho Tamp. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Kleiniruoho<br />

llel. 1838. — Kusinunnu Rauma (Valle). — Lehmän herutin<br />

Hei. 1838.<br />

Leinikka Pukk. (Hagf.). — Leinikki Lönnr. 1866. — Leinikkö<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, Hook.-Mela<br />

1879, Askola (Tynni). — Leiniruoho Lönnr. 1866. — Lejaheinii<br />

Sakk. (Hiit.). — Mettumaarinkukka Isoj. (Juslin). — Ploomu<br />

Kort. (Juslin). — Plomuja Laih. (Stierw. 1755). — Sappiheinä<br />

Rantas. (Pulkk.). — Sätkäkukka Tuusn. (Räs.). — Taklaheinä Räis.

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 301<br />

(Hiit.). — Taiilo-heinä Räis. (Hiit.). — Tulikukka Tyrv. (Var.<br />

1854). — Tulinunnu Luv. (Ilerm.), Köyl. (Salm.), — Voi cucainen<br />

Laih. (Stierw. 1755). — Voicuckaine Flor. 1708. — Voicuckainen<br />

Flor. 1708. — Voiheinä Lönnr. 18G6. — Voi kukka Pirkk., Teisko<br />

(Reinh. 1850). — Voikukka Et.Pohj. (Juslin, Seppä), Kur. (Paulah.).<br />

Ranunculus acer — Äholeinikkö Lönnr.K. 1860. —Bulbukkanen<br />

V.Karj. (Liro). — Bulpukka V.Karj. (Liro). — Harakanhaltu Rautal.<br />

(Pak.). — Harakan kukka Rautal. (Reinh. 1850). — Harakan-kukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —Harakankukka Kelt., Pielav. (Muusk.), Palt.<br />

(Kyyhk.), Sotk.,Tyrn., Utaj. (Metsäv.), Oul. (Parv.), Konn. (Pynn.),<br />

Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.), Rants. (Tuokk.), Kiur., Patt., Pylit.,<br />

Tyrn., Vihanti, Ylist. (Miett.L.). — Harakankukkaheinä Kartt.<br />

(Suh.). — Harakanmarja Keit., Pielav. (Huusk.). — Hepohora<br />

Lönnr. 1866. —Hepo hör äMcss. (Reinh. 1850). —H e pohörä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Herukka Renv.G. 1823, Lönnr. 1847, Turku (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Eur. 1860. — H er ulin<br />

Renv.G. 1823, Turku (Reinh. — Hylyjätijn kukka Oul. (Met-<br />

säv.). — Hvananpäivänkukka Impil. (Link.). — Juhannus Äht.<br />

(Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Juhannuskukka Perho<br />

(Suh.), Park. (Paas.), Hirn., Lapv., Sievi, Tohm. (Miett.L.). —<br />

Juolas Kitt. (Must.).<br />

Keldanen bulju Ahvenj. (Valle). — Keliahulpukka V.Karj. (Liro).<br />

—Keltainen imjrkkykukkainen Karjal. (Lind.).—Keliakukka Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866, Ikaal. (Björk.), Vuoks. (lliit.), Utaj.<br />

(Korh., Metsäv.), V.Karj. (Liro), Oul., Kemp., Sotk. (Metsäv.), Karv.<br />

(Mant.), Terv. (Miett.K.), Jämsä, (Pack.), Kuolaj., Kuus., Salmi,<br />

Sort. (Pes.), iAIaan. (Roiv.), Kauhaj. (Oland.), Rantas. (Salov.),<br />

Uukun. (Valle). — Kdtakukkii Sakk. (Hiit.). — Keltobulpukka<br />

V.Karj. (Liro). — Kelohulpukka V.Karj. (Liro). — Keltokukka Rov.<br />

(Hiit.). — Kiillokukka Tyrv. (Laur.). — Kleini-ruoho Haart. 1759.<br />

— Koiruoho Suom. (Kyyhk.). — Kupentsaheinä Rep. (Ilällstr.). —<br />

Kärpäs'enkirkko Suom. (Kyyhk.). — Kärpäsen kukka Keur. (Reinh.<br />

1850). — Kärpäsenkukka Lönnr.K. (tois.) 1800, Lönnr. 1866, Rantas.<br />

(Paas.). — Kärpäsen silmän kukka Mess. (Reinh. 1850). — Kärpäskukka<br />

Lönnr. 1866. — Käruäisen-silniä Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Karvasen kukka Loht., Rauma (Reinh. 1850). — Lehmän heruiin<br />

Palmstr. 1809, Renv.G. 1823, Turku (Reinh. 1850), Eur. I860.—Lc/imänheruiin<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.—LehmänheruttimeVahnstr. 1809.

---

302 Pentu S«/ionen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Leini heinä Antr., Pyhär. (Reinh. 1850). — Leiniheinä Uusik.<br />

(Paulah.). — Leinikukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Leininkiikkai<br />

Orim. (Parv.). — Leininkukkain Orirn. (Link.), Kärk. (Pelt.). —<br />

Lejalieinii Sakk. (Iliit.). — Lolienkiikka Ii (Metsäv.). — Luuvaloheinä<br />

Kont. (Metsäv.). — Luuvalo kukka Parikk., Saar,, Sääm.<br />

(Reinh. 1850). — Luuvalokukka Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Perho (Suh.). — Maitoheinä Salmi (Pes.). — Makkara heinä Räis.<br />

(Reinh. 1850). — Makkarakukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mesumaarkukka<br />

Verml. (Saa!.). — Mettumaarikukka Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Kauhaj. (Oland.). — Niitiuleinikki Kärk. (Pelt.). — Niiituleinikkö<br />

Lönnr.K. — Niittijleinikki Hiit.K., Sotk. (Metsäv.). —<br />

NiiUijleinikkö Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900, Kiv. IdVl. — Patakukka Jämsä (Pack.). —<br />

kelto Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pieni kellakukka Utaj. (Metsäv.). —<br />

Piimäheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Pikari heinä<br />

Holl., Van. (Reinh. 1850). — Pikariheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Pikarikukka Sääksm. (Pack.), Akaa (Suh.). — Riien' kukka Sakk.<br />

(Miit.). — Riisikukka Nyi. 1852. — Ruanheinä Sakk. (Iliit.).<br />

Sappiheinä Kont. (Metsäv.), Tolim. (Hak.), Rant. (Miett.L.). —<br />

Seikan kukka Hart. (Reinh. 1850), Eur. mO. — Setkankukka Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Sären sappi kukka Parikk., Sääm. (Reinh. 1850). —<br />

Särensappikukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sätkinkukka Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Sätkä heinä Pieks. (Reinh. 1850). — Sätkäheinä<br />

Pieks. (Borg), Rist. (Silt.), Virt. (Valle). — Sätkäkukka Lönnr.K.(tois.)<br />

1860. — Sätkänkukka Rist. (Silt.), Kartt. (Suh.), Virt. (Valle).<br />

— Taklaheinä Räis. (Hiit.). — Taola Antr., Jääski, Räis. (Reinh.<br />

1850). — Taula heinä Antr., Jääski, Räis. (Reinh. 1850). — Taulaheinä<br />

Eur. 1860, Kirvu (Cant.), Räis. (Hiit.). — Taulakukka Lönnr.<br />

K. (tois.) 1860, Rautj. (Luot.). — Tervakukka Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Tuli heinä Teisko (Reinh. 1850). — Tuliheinä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. V.Karj. (Liro), Kisko (Valle). — Tuli kukka Myn. (Reinh. 1850).<br />

— Tulikukka Lönnr.K. (tois.) 1860, Tyrv. (Laur.), Akaa, Kylm.<br />

(Suh.), Pälk. (Välim.), Lieto (Luot.), Vamp. (Miett.L.). — Tulikukkainen<br />

Lönnr. 1847. ^ Tulikukkane Rym. (Hellev.). — Tulikukkanen<br />

Kisko (Valle), Alast., Karin., Kiikala, Martt., Pöyt.,<br />

Tarv. (Luot.). — Tuli nunmi Euraj., Kokeni. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Tulinunnu Kuhm., Ylöj., Ii (Metsäv.), Sahal. (Saar.),<br />

Suon. (YK), Lappi (Luot.). — Tuli ruoho Euraj., Kokem. (Reinh.

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 303<br />

1850). — Visva heinä Lepp. (Heinh. 1850). — Visvaheinä Eur. 1860,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Voiciickaineii Jusl. 1745. — Voi heinä<br />

Ilatt., Läng., Pad. (Rcinh. 1850). — Voikiickanen Maart. 1759. —<br />

Voi kukka Palmstr. 1809, Renv.G. 1826, Matt., Läng., Pad. (Reinh.<br />

1850). — Voikukka Lönnr. 1866, Ikaal., Kust., Teisko (Luot.), Lap.,<br />

Pello, Peräs., Ylist. (Miett.L.), Kemi (Rant.), Ikaal. (Björk.), Ruov.<br />

(Hela), Pälk. (Laur.), Sabal. (Saar.), Karv. (Sarv.), Akaa, Kangl.<br />

(Suh.). — Voikukkanen Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Ranunculus arvensis—Peltoleinikki Hiit.K.<br />

Ranunculus asiaticus — Aasian leinikki Hiit.K.<br />

Ranunculus auricomus — Aroleinikkö Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Harakankukka Maan.<br />

(Roiv.), Rants. (Tuokk.). — Keltakukka Maan. (Roiv.), Uukun.<br />

(Valle), — Kevätleinikki Hiit.K. — Leininkukkain Orim. (Link.).<br />

— Tulikukka Lieto (Luot.).<br />

Ranunculus auricomus *cassul)icus — Korpileinikkö Lönnr.K.<br />

1860, Lönnr. 1866.—Lehtoleinikki Hiit.K. — Tuppileinikkö Lönnr.K.<br />

1866, Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Ranunculus bulbosus — Mukula-leinikkö Lönnr.K. 1866, And.-<br />

Salon. 1870 ja 1876, Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Mukulaleinikkö<br />

Kiv. 1912. ~ Nurmileinikkö Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866. — Sipulileinikki<br />

Hiit.K.<br />

Ranunculus ficaria — Keila ruoho Hei. 1838. — Kelta yrtti Hei.<br />

1838. — Maan päckänä Turku (Tili. 1683). — Maanpäckänä Jusl.<br />

1745. — Maan pähkinä Reinh. 1850, Eur. 1860. — Maanpähkinä<br />

Hell. 1773. — Maan pähkänä Reinh. 1850. — Maan päkkinä Eur,<br />

1860. — Maan päkkänä Palmstr. 1803, Renv.G. 1823, Hei. 1838. —<br />

Maapähkinä Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. m2. — Maapähkänä<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Mukulaleinikki Hiit.K. —<br />

Pähkinä Lönnr. 1866. — Päkkänä Lönnr. 1866. — Pääskysen ruoho<br />

Hei. 1838. — Sydämen ruoho Viro (Reinh. 1850). — Sydärnmen-ruoho<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Ranunculus flammula —Fleini ruoho Jusl. 1745. —Fleiniruoho<br />

Palmstr. 1803, Lönnr. 1866. — Keldaruoho Tunt. 1668. — Kleini<br />

heinä Kangl. (Reinh. 1850). — Kleini ruoho Haart. 1759, Reinh.<br />

1850. — Kleiniruoho Jusl. 1745. — Leinikukka Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Leiniruoho Lönnr. 1847. — Tuliheinä Akaa (Suh.). — Tulileinikki<br />

Hiit.K. — Tulileinikkö Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,

---

304 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Mela K. 1895,1899 ja 190G, Kiv. 1912. — Tuli minnu Kokein. (Reinh.<br />

1850). — Tuliniinnu Elmg. 1857, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 18G0,<br />

Löiiiir. 1866. — Vesileini Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lonnr.<br />

1866.<br />

Ranunculus flammula *reptans — Rantaleinikkö Lönnr.K. 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Renioleinikki Hiit.K. — Rihmaleinikkö Mela K. 1895<br />

ja 1899.<br />

Ranunculus glacialis — Jääleinikki Hiit.K. — Jää-leinikkö<br />

J.önnr.K. mG. — Jääleinikkö Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Sinervä<br />

leinikkö Lönnr.K. 1860.<br />

Ranunculus hyperboreus — Pohjan leinikkö Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Pohjolan leinikki<br />

Hiit.K.<br />

Ranunculus lapponicus — Lapin leinikki Hiit.K. — Lapin leinikkö<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1860, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Ranunculus lingua — Jokileinikki Hiit.K. — Jokileinikkö<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Mätäskello Lönnr, 1866. — Rokkonoriheinä Kirvu<br />

(Cant.). — Tuljkiikka Maan. (Roiv.). — Vesileinikki Akaa (Suh.).<br />

Ranunculus nivalis — Liimileinikki Hiit.K. — Lumileinikkö<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906. —<br />

Norsa Eur. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Ranunculus Pallasii — Pallaan leinikkö Mela K. 1906. —Ponoin<br />

leinikki Hiit.K. — Tarjan leinikkö Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Ranunculus polyanthemos — Aholeinikki Hiit.K. —Aholeinikkö<br />

Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Karvainen<br />

harakankukka Pait. (Kyyhk.). — Kellakukka Maan. (Roiv.). — Leininkukkain<br />

Orim. (Link.). —Niittiilcinikkö Lönnr.K. 1860. — Tulikukka<br />

Lieto (Luot.).<br />

Ranunculus pygmaeus — Pikkuleinikki Hiit.K. —Pikkuleinikkö<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, xMela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Ranunculus repens — Harakankukka Keit., Pielav. (Huusk.),<br />

Utaj. (Metsäv.), Maan. (Roiv.), Paav. (Miett.L.). — Harakanmarja<br />

Keit., Pielav. (Huusk.). — Juurilehli Salmi (Pes.). — Kelta Rautal.<br />

(Reinh. 1850). — Kellakukka Ikaal. (Björk.), Utaj. (Metsäv.), Maan.<br />

(Roiv.). —Leininkukkain Orim. (Link.). —Lejaheinii Sakk. (Hiit.).<br />

~ Lihasuonheinä Uusik. (Paulali.). — Pelloleinikki Uusik. (Miett.L.).<br />

—_Peltoleinikkö Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866. — Piimä heinä Äht.

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 305<br />

(lleinh. 1850). — Suikeroleinikki Hiit.K. — Suikcroleinikkö Lönnr.K.<br />

1866, MelaK. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Suoiilieinä Uusik.<br />

(Paulall.). — Tulikukka Vamp. (Miett.L.). — Vesiheinä Kauliaj.<br />

(Oland.). — Voikukka Ikaal. (Björk.), Kuhni. (Hag.), Sod. (Vest.),<br />

Evij. (Miett.L.).<br />

Ranunculus sceleratus — Konnanleinikki Hiit.K. —• Konnanleinikkö<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Luhtaleinikkö<br />

Lönnr.K. 1866, Lönnr. 1866. — Luhtasätkin Lönnr.K. 1860.<br />

Ranunculus testiculatus — Saruileinikki Hiit.K.<br />

Raphanus raphanistrum — Ilarakanheinä Rep. (Hällstr.). —Uarakannauris<br />

Pälk., Tamp. (Laur.), Lemp. (Sneck), Hein. (I.uot.). —•<br />

Istukas Lönnr. 1866. — Koirannauris Kuhin. (Hag.), Kärk. (Felt.).<br />

— Linmmnauris Park. (Paas.). — Narsku Pieks. (Borg), Sort.<br />

(Link.), Tohm. (IL^k.), Maan. (Hoiv.), Rist. (Silt.), Kartt. (Suh.),<br />

Virt. (Valle), Rantas. (Miett.L.). — Narskuheenä Konn. (Pynn.). —<br />

Narskuheinä Pieks. (Borg), Uukun. (Valle). — Naurisheinä Sakk.<br />

(Hiit.). — Pamppu Vuoks. (Hiit.). — Pamppuheinii Sakk. (Hiit.).<br />

— Peldosiriappi Turku (Tili. 1683), Jusl. 1745. — Peltokaali Sakk.<br />

{\Vni.). — Peltoretikka Lönnr. 1866, xMela K. 1884, 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Pitkäsenkijlvö Kust. (Luot.), — Pitkäsenpalko Rauma<br />

(Valle). — Pölkky heinä Viip. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Reikas Viro (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Retikka<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Rielikka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Rijtkä<br />

Lönnr.K. (tois.) \Sm. — Rääpäkkä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Ukkosennauris Mouh. (Laur.), Park. (Paas.). — Ukon istukas<br />

Ikaal., Piel. (Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Ukonistukas Kur. (I.aur.). — Ukonistukka Teisko (Kat.), Ruov.<br />

(Miett.L.). — Ukonkulppa Ruok. (Link.). — Ukonnakris Rais.<br />

(Hiit.). — Ukon nauris Jämsä, Nurmo, Orim., Saar. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ukonnauris Sakk., Räis. (Hiit.), Orim.<br />

(Link.), Karv. (Mant.), Kangl., Pirkk. (Sneck). — Ukon palko Viip.<br />

(Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ukonpalko Kirvu (Cant.),<br />

Lönnr. 1866. — Villikaali Jaakk. (Salm.). — Villinauris Kisko<br />

(Valle).<br />

Raphanus sativus — Retikka Lönnr. 1847, Tyrv. (Var. 1854),<br />

Lönnr. 1856, Ahlq. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Almq. 1890, Ign.<br />

1890, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Elf. 1896 ja 1921. —<br />

Rietikka Vir. 1827Ruokaretikka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.

---

306 Pentu Suhonen, Suomalaiset kasviiinimet.<br />

1912. — Rijlkä Inkni., Viro (Reinh. 1850), Lönnr. 185G. — Räticka<br />

Sehr. 1G37, Tunt. 1G68, Turku (Till. 1683), Flor. 1683 ja 1708, Jusl.<br />

1745. — Rätikka Ahlq. 1866. — Rälkä V.Karj. (Liro). — Räälikkä<br />

Lönnr. 1847, Reinh. 1850, Lönnr. 1856.<br />

Raphanus sativus f. nigra—/?e/iA:/frt Hook.-Mela 1879, !\lelaK.<br />

1877, 1884, 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900.<br />

Raphanus sativus f. radicula — Retiisi Lönnr. 1847, Ign. 1890,<br />

Elf. 1896 ja 1921, Mcla Kp. 1897 ja 1900, Mela K. 1906, Loppi (Tikka).<br />

— Retiissi Mela K. 1877, 1884, 1895 ja 1899, Mela Kp. 1877, 1884 ja<br />

1892, Hook.-Mela 1879. — Rettiissi Ii (Metsäv.), Kartt. (Suh.). —<br />

Rädisi Jusl. 1745.<br />

Rapistrum rugosum — Kurttuinen saksanretikka Hiit.K. — Saksan<br />

reiikka Mela K. 1906.<br />

Ra\ena\a — Matkustajain puu Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Reseda alba — Valkoreseda Mela K. 1906.<br />

Reseda gracilis — Hento reseda Hiit.K.<br />

Reseda lutea — Keltareseda Mela K. 1906.<br />

Reseda luteola— Värireseda Mela K. 1906.<br />

Reseda odorata—Hajukukka Utaj. (Metsäv.). — Tuoksureseda<br />

Mela K. 1906.<br />

Rhaninus cathartica — Kitsepmi Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Luumarja Almq. 1890. — Maarianpuu Renv.G. 1823,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Marianpuu Jusl. 1745. — Marjan puu<br />

Palmstr. 1807. —Mustarastaan marja-puu Palmstr. 1807. —Mustarastas<br />

marjanpuu Turku (Tili. 1683), Hell. 1773. — Mäki-paatsama<br />

Köpp. 1888. — Mäkipaatsama Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Orapaatsama<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1012. — Tirna Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Tijrnä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Rhamnus frangula — Aropaatsama LönnrJ

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 307<br />

— Kusi puu Lieto (Reinh. 1850). — Kuusain Reiiv.G. 1823. —<br />

Kuusama Renv.G. 1823.—Kuuselina Renv.G. 1823. — Käärmeenmarjapensas<br />

Akaa (Sub.). — Mijrkkijpuu Karjal. (Lind.). — Ojakka<br />

Renv.G. 1826, Lönnr.K. (tois.) 1800, Lönnr. 1866.<br />

Paahtam Jämsä (Reinh. 1850). — Paahtama Pad. (Böök). —Paalain<br />

Ikaal. (Björk.), Suon. (YI.), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Paalain<br />

cuoret Haart. 1759. — Paalama Lönnr.K. (tois.) 1860. — Paatcrma<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —Paalhain Köyl. (Salin.). —Paalma Rauma<br />

(Valle). — Paalonpmi Ylist. (xMiett.L.). — Paatsain Renv.G. 1826,<br />

Kain. (Reinh. 1850), Lönnr. 1856, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Gen. 1881 ja 1885. — Paalsam Reinh. 1850. — Paalsama Renv.G.<br />

1826, Mela K. 1877 ja 1884, Vain. 1878, Gen. 1881 ja 1885, Ign.<br />

1890, Mela Kp. 1897 ja 1900, Kosk. 1917, Elf. 1921, Uusik. (Järvi,<br />

Silt., Paulah.). — Paatsamapcnsab Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900. — Paalsamen puu Reinh. 1850. — Paatsan Nyi. 1852. —<br />

Paalsas Lönnr.K. (tois.) 1860. — Paatsas puu Kivenn. (Reinh.<br />

1850). — Paatsin Kivenn. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Paattaan puu Kärk. (Pelt.). — Paallaimia Mess., Pirkk., Pus., Tyrv.<br />

(Reinh. 1850), Kärk. (Pelt.). — Paaltain Haart. 1759, Mess.. Pirkk.,<br />

Pus., Tyrv. (Reinh. 1850), Einig. 1857, Park. (Paas.). — Paatlama<br />

Jusl. 1745, Haart. 1759, Hell. 1773, Palmstr. 1803, Läng., Pus.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Et.Pohj. (Juslin),<br />

Vihti (Wecks.), Kauhaj., Kur. (Oland.). —Prtfl//ami Et.Pohj. (Seppä),<br />

Ruov. (Miett.L.). — Paattan Sääksm. (Reinh. 1850), Ruov. (Hela),<br />

Kur. (Paulah.). — Paaltelma Karjal. (Lind.), Kisko (Valle). — Paallerma<br />

Lieto (Reinh. 1850), Eur. 18(S0. — Paalzama Jusl. 1745, Kosk.<br />

1917. — Pahjatin Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pahtana Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Pajaatti Haapav. (Metsäv.).<br />

Pajahdin Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pajahin Knorr. 1833, Savo<br />

(Reinh. 1850), Rantas. (Pu\kk.).Pajahka Kain. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Puol., Ristij., Suom. (Kyyhk.), Sotk. (Metsäv.).<br />

— Pajahkin Maan. (Roiv.). — Pajahtama Pohjanm. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pajahtimen Savo (Reinh. 1850). —<br />

Pajahlin Haart. 1759, Lepp. (Reinh. 1850), Pielav. (Huusk.), Tuusn.<br />

(Räs.), Pieks. (Borg), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.), Virt. (Valle). —<br />

Pajaisin Jääski (Reinh. 1850). — Pajakas Lönnr. 1847, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Pajake Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pajakc' Nunnij.<br />

(Reinh. \8b0). — Paj akka Lönnr. 1847, Kain. (Reinh. 1850), Lönnr.

---

308 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

1856, Lönnr.K. (tois.) 1800, Piikk., Myrsk. (Ilagf.), Rov. (Hiit.),<br />

Utaj. (Korh., Metsäv.), Pait. (Kyyhk.), Rants. (Tuokk.), Kemi<br />

(Rant.), Askola (Tynni). — Pajarta Orim. (Link.). — Pafartapmi<br />

Orim. (Link.). —Pajasin .Jääski (Reinli. 1850), Antr. (Porkka). —<br />

Pajassi Kirvu (Cant.). —Pajassin Jääski (Valle). —Paj asti Ruok.<br />

(Link.).—Paj astin Oul. (Metsäv., Parv.), Rist. (Silt.), Sääm. (Salov.).<br />

Pajati Lemi (Valle). — Pajatin .Jor., Nurmij., Saar., Tuusn.,<br />

Virol. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. 1888, Keit., Pielav.<br />

(Iluusk.), Kort. (Juslin), Oul. (Metsäv.), Konn. (Pynn.), Kartt.<br />

(Suh.), Loppi (Tikka), Rautal. (Pak.), Kiur. (xMiett.L.), Sääm.<br />

(Salov.). — Pajatsi Parikk. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Pajatsin Knorr. 1833, Lönnr. 1847, Kälds. (Reinh. 1850), Lönnr.<br />

1856, Lönnr.K. (tois.) 1860, Uukun. (Valle). — Pajatta Orim. (Link.).<br />

— Pajattapuii Orim. (Link.). — Pajatti Lauk., Mänts., Petäjäv.<br />

(Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Haapav. (Metsäv.), Orim.(Parv.).<br />

— Pajaltin Lauk., Mänts., Petäjäv. (Reinh. 1850). —Pajaizin Jusl.<br />

1745. — Paju Ahvenj. (Valle). — Pajukas Pohjanm. (Reinh. 1850).<br />

— Pakai-i V.Karj. (Liro). — Pakaöin V.Karj. (Liro). — Pakacu<br />

V.Karj. (Liro). — Pakahdin Tohm. (Hak.). — Päkäisin Lömw.K.<br />

(tois.) 1860. — Pakatsii Piei. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Axn. 1902, Kont. (.Metsäv.). — Pakazin V.Karj. (Liro). — Pakkuli<br />

V.Karj. (Liro). — Pakkiilivarvikko V.Karj. (Liro). — Paskarnarjapuu<br />

Sääm. (Salov.). — Palan Palmstr. 1803.—Patsaina llaart. 1759,<br />

Lönnr.K, (tois.) 1860.— Patzama Haart. 1759.—Poalsain Räis.,<br />

Sakk. (Hiit.). — Poalsan Sakk. (Hiit.). — Pozan? Köpp. 1888. —<br />

Prätäkkäpuii Askola (Tynni). — Selja-puu Renv.G. 1823. — Taikinapuu<br />

Kuhm. (Hag.). "<br />

Rheum Emodi —Emoduksen raparperi Hiit.K.<br />

Rheum liybridum — Liuskalehtinen raparperi Hiit.K.<br />

Rlieum rhaponticum — Pontilainen raparperi Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906. — Rapaarperi Kur. (Paulah.), Loppi (Tikka). —<br />

RapalpeV Kont. (Metsäv.). —Rapalperi Utaj. (Korh.). —Rapamper'<br />

Kartt. (Suh.). — Raparper Keit., Pielav. (Huusk.), Kartt. (Suh.).<br />

— Raparperi Lönnr. 1856, Mela Kp. 1884, 1892 ja 1897, Almq.<br />

1890, Elf. 1896 ja 1921, Kiv. 1912, Karjal. (Lind.), Utaj. (Metsäv.).<br />

— Rhabarber Bergm. 1775. — Rhabarberi Gan. 17SS. — Ruokaraparperi<br />

Almq. 1890. — Tavallinen raparperi Hiit.K.<br />

Rheum undulatum — Poimulehtinen raparperi Hiit.K.

---

Annnles Botaiiici Societalis Vanamo. Toni. 309. N:o 1. 207<br />

Rliinanthus — Djengalieinä V.Karj. (Liro). — Hammasheinä<br />

Antr. (Porkka). — Iso tasku Rist. (Silt.). — Kukkarolieinä Tuusn.<br />

(Räs.), Rautal. (Pak.), Virt. (Luot.), Palt., Ristij. (Kyyhk.), Ilaapav.,<br />

Muhos, Sotk., Tyrii. (Metsäv.), Oul. (Parv., Metsäv.), Virt. (Valle),<br />

Kartt. (Suh.). — Kynsilaukka Sotk. (Metsäv.).,— Lappulieinä Ilyr.<br />

(Kyyhk.). — Laukkaheinä Oul. (Metsäv.). — Laukku Mela K. 1877<br />

ja 1884, ]Mela Kp. 1884. — Laukkuheinä Et.Pohj. (.Juslin), Puol.,<br />

Ristij. (Kyyhk.), Alaj., Perho (Suh.). — Nappilieinä Tyrv. (Var.<br />

1854). — Rahaheinä Jääski (Valle). — Tasku Kuhni. (Mag.), Tyrv.<br />

(Luot.). — Taskulieinä Ikaal. (Rjörk.), Orini. (Unk.). — Taskurualio<br />

Kisko (Valle). — Taskuruoho Vihti (Wecks.). — Taskuruuho Askola<br />

(Tynni). — Tenkalieinä Räis., Sakk. (Iliit.). — Tervaheinä V.Karj.<br />

(Uro). — Voiheinä Rov. (Iliit.).<br />

Rliinanthus groenlandicus — Pohjoinen laukku Iliit.K.<br />

Rhinantlius major — Iso laukku Iliit.K. — Isompi laukku<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Iso tasku Rist. (Silt.). —<br />

Kanakukka Kur. (Miett.L.). — Kelloheinä Utaj. (.Aletsäv.). — Ketolaukku<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900. — Kohoheinä Kärk. (Pelt.). — Kohoruohot Kärk. (Pelt.).—<br />

Kukkaroheenä Konn. (Pynn.). — Kukkaroheinä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Keit., Pielav. (Iluusk.), Utaj. (Korh., Metsäv.), Kont. (Metsäv.),<br />

Kartt. (Suh.), Rants. (Tuokk.), Uukun. (Valle), Oul., Polv.,<br />

Pyh. (Miett.L.). — Kukkiva koiranhumala Nast. (.lärvi.).<br />

Laakkuheinä Keit., Pielav. (Iluusk.), Maan. (Roiv.). — Lapaheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Ruok. (Link.). —Laukkaheinä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Park. (Paas.). — Laukku Kauhaj. (Oland.). — Laukkuheinä<br />

Ruov. (Mela), Pielav. (Iluusk.), Utaj. (Metsäv.), Kuort., Tolun.<br />

(Miett.L.), Kartt. (Suh.). — Lutuckaheinä Kosk. 1917. — Nappiheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Peltolaukku I.önnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Pilliäinen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Piusku Miin. (Valle). — Rahaheinä<br />

Kirvu (Cant.), Utaj. (Korh.), Rants. (Tuokk.). — Rakkulaheinä<br />

Tohni. (Ilak.). — Ropoheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tascunioho<br />

.lusl. 1745. — Tasku Rauma (Laurin., Valle). — Taskuheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Kur. (Oland.), Teisko (Kat.), .Tämsä<br />

(Pack.), Kur. (Paulah.), Park., Teuva (Miett.L.), Kauhaj. (Oland.).<br />

— Tasku ruoho Turku (Tili. 1683). — Taskuruoho Lönnr. 1866,<br />

Ruov. (Laur.), Suon. (Yi.). — Tenkalieinä Nyi. 1852, Lönnr.K. (tois.)

---

310 Pentti Sn/io/ien, Suomalaiset kasvinnimel.<br />

18G0, Kirvu (Cant.), Sort. (Link.). — Voiheinä Utaj. (Metsäv.). —<br />

Ämmäntaskii Kangl. (Suli.), Pälk. (Välim.).<br />

Rhinanthus minor — AroUmkka Lönnr.K. 1860 ja 1866.—Helveheinä<br />

Salmi (Pes.). — Ilärkinlieinä Miin. (Valle). — Kelloheinä Utaj.<br />

(Metsäv.). — Kohoheinä Kärk. (Pelt,). — Kohoruohot Kärk. (Pelt.).<br />

— Kukkaro heinä Renv.G. 1823, Haapaj., Karst., Keur., Lauk.<br />

(Reinh. 1850). — Kukkaroheinä Lönnr. 1847, Lönnr. 1866, Keit.,<br />

Pielav. (Huusk.), Utaj. (Korh., Metsäv.), Kont. (Metsäv.), Kartt.<br />

(Suh.), Rants. (Tuokk.). — Kijnsilaiikka Kuolaj. (Pes.). — Laakkiiheinä<br />

Keit., Pielav. (Huusk.), Utaj. (Metsäv.), Maan. (Roiv.). —<br />

Lapa Sakk. (Reinh. 1850). — Lapa heinä Sakk. (Reinh. 1850). —<br />

Lapaheinä Lönnr. 1866. —Laukka Lauk., Loht., Reisj., Simo (Reinh.<br />

1850), Kur. (Paulah.).—Laukku Kauhaj. (Oland.). —Laukku heinä<br />

Loht., Virr. (Reinh. 1850). — Laukkuheinä Lönnr. 1866, Kartt.<br />

(Suh.). —Nappi heinä Tyrv. (Reinh. 1850), Eur. I860.—Pe/to kukka<br />

Keuru (Reinh. 1850). — Peltokukka Kur. 1860. — Pienempi laukku<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Pieni laukku Hiit.K. —<br />

Pieni tasku Rist. (Silt.). — Pilliäinen Sääksm. (Reinh. 1850).<br />

Rahaheinä Utaj. (Korh.), Rants. (Tuokk.). — Ropo heinä Säkkij.<br />

(Reinh. 1850).—i^opo/iein« Lönnr. 1847, Eur. I860.—Tas/cu Kokem.,<br />

Pyhäm., Rauma (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Tasku-heinä Renv.G.<br />

1826, Nurmij., Ruov. (Reinh. 1850). — Taskuheinä Lönnr. 1847,<br />

Kauhaj., Kur. (Oland.). — Taskui Pyhäm., Rauma (Reinh. 1850).<br />

— Taskuja Jämsä (Reinh. 1850). — Tasku-kello Kokem. (Reinh.<br />

1850). — Tasku-ruoho Palmstr. 1807. — Tenka heinä Rais. (Reinh.<br />

1850). — Tenkaheinä Sort. (Link.). — Voiheinä Utaj. (Metsäv.).<br />

Rhodaiithe Maiiglesii —Ikuinen tarhajäkkärä lliit.K.<br />

Rhodiola rosea—Kivihorma Enont. (Link.). — Möijheä ruusujuuri<br />

Hiit.K. — Ruusujuuri Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1877,<br />

1884, 1895, 1899 ja 1906.<br />

Rhododendron lapponicum — Alppiruusu Lönnr. 1866, Hook.-<br />

Mela 1879, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Lapin alppiruusu<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Lapinruusu Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Rhynchospora — Piir/o/ieinä Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 4884.<br />

Rhynchospora alba — Valkea piirloheinä Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 311<br />

Rhynchospora fusca—Ruskea piirtoheinä Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Ribes alpinum — Koiranhöystöpini R\IOV. (Miett.L.). —Pajakka<br />

Kopp. 1888. — Taikinainen Renv.G. 1826, Reiiili. 1850, Nyl.<br />

1852, Lönnr.K. (tois.) 1860, Kopp. 1888. — Taikinais Turku<br />

(Till. 1683). — Taikinaiset Sehr. 1637. — Taikina rnaria Laih.<br />

(Stierw. 1755). — Taikinamaria Kur. (Oland.). — Taikina marja<br />

Hel. 1838, Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Taikinamarja<br />

Lönnr. 1847, Eur. 1860, Ign. 1890, Vihti (Wecks.), Vähäk. (Oland.).<br />

— Taikinarnarjainen viinapensas Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Taikinamarjapensas<br />

Almq. 1890, MelaK. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp.<br />

1892,1897 ja 1900, Kiv. 1912, Karjal. (Lind.), Orim. (Link.), Et.Pohj.<br />

(Seppä), Suon. (Yl.), Kauhaj. (Oland.), Askola (Tynni). — Taikinaniarjapiiii<br />

Orim. (Link.). — Taikina-pensas Reinh. 1850, Elmg.<br />

1857, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Taikina puu Ilel. 1838. — Taikina-<br />

-puu Renv.G. 1826, Reinh. 1850, Tyrv. (Var. 1854). — Taikinapuii<br />

Jusl. 1745, Eur. 1860, Sakk. (Hiit.), Kärk. (Pelt.), Askola (Tynni). —<br />

Taikinnainen Palmstr. 1805. — Taiknaispuska Rauma (Valle). —<br />

Vasikan rnaria Palmstr. 1805. — Vasikan marja Renv.G. 1826, Reinh.<br />

1850, Eur. 1860, Lönnr. K. (tois.) 1860, Köpp. 1888.<br />

Ribes aureum — Keltaherukka Mela K. 1895, 1899 ja 1906. —<br />

Kullaherukka Lönnr. 1866.<br />

Ribes grossularia — Juolukka Lönnr. 1866. —Karva marja Inkm.,<br />

Viip. (Reinh. 1850). — Karvamarja Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Uusik. (Järvi, Silt.), Vähäk. (Oland.). — Karviainen Tyrv.<br />

(Var. 1854), Hook.-Mela 1879. — Karviaismarja Mela Kp. 1877,<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Elf. 1921. - Karviaismarja-pensas Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. m)0. — KarviaismarjapensasUdaK.<br />

1895, 1899 ja 1906, Elf. 1896, Kiv. 1912, Perho (Suh.), Kauhaj.<br />

(Oland.). — Karviais-pensas Lönnr.K. 1860 ja 1866. —Karviaispensas<br />

Lönnr. 1866, Ign. 1890. — Karvijaes marja Keit., Pielav. (Huusk.),<br />

Kartt. (Suh.). — Karvijaismarja Rautal. (Pak.). — Karvikka Lönnr.<br />

K. (tois.) 1860. — Kruusperi Lönnr. 1866. — Oivukka Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Pistonpmi Kosk. 1917. — Pistävä-marja Lönnr.K. (tois.)<br />

1860.<br />

Tikkelperi Reinh. 1850, Tyrv. (Var. 1854), Karjal. (Lind.), Räis.<br />

(Iliit.). — Tikkelperin marja Maan. (Roiv.). — Tikkelperipensas<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tikkelpäri Et.Pohj. (Juslin). — Tikkelpärin-

---

312 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

marja Kaiiliaj. (Oland.). — Tikkelpäripiiska Kur. (Oland.). — Tikkelpääripensas<br />

Laili. (Miett.L.). — Tikkernperi Orim. (Link.), Rauma<br />

(Valle). — Tikkemperinpensas Orim. (Link.). — Tikkenperi Pieks.<br />

(Borg). — Tikkenperipensas Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tikkerbeni puu<br />

Jämsä, Piel., Saar. (Reinh. 1850). — Tikkeri Haapav. (Metsäv.). —<br />

Tikkerpehkoloita Sakk. (Hiit.). — Tikkerper' Kartt. (Suli.). — Tikkerperi<br />

Ikaal. (Björk.), Haapav. (Metsäv.), Orim. (Parv.), Et.Pohj.<br />

(Seppä), Kartt. (Suh.), Kisko (Valle), Vihti (Wecks.), Suon. (YI.),<br />

Karkku (Luot.), Rautal. (Pak.). — Tikkerperimarjapensas Karv.<br />

(Mant.). — Tikkerperipensas Akaa (Suh.). — Tikkerpäri Et.Pohj.<br />

(Juslin), Luv. (Herm.).<br />

Ribes nigrum — Amrnakka Kopp. 1888. — Colli ludin marja<br />

Laih. (Stierw. 1755). — Haisuherukka Puol. (Kyyhk.). — Hepohiessana<br />

Tyrn. (Metsäv.). — Hepomarja Maapav. (Metsäv.). —<br />

Ilerucka Kosk. 1917. — Heruke Kartt. (Suh.). —Herukka Renv.G.<br />

1823, Hei. 1838, Lönnr. 1847, Oulu (Reinh. 1850), Lönnr. 1856,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Keit.,<br />

Pielav. (Huusk.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Maan. (Roiv.), Kartt.<br />

(Suh.), Sod. (Tikka). — i/ie^/flm Renv.G. 1823, Hel. 1838, Pohjanm.<br />

(Reinh. 1850). —//les/ama Lönnr.K. (tois.) 1860, Haapav. (Metsäv.),<br />

Oul. (Parv.), Pyh. (Miett.L.). —/fiesZan Renv.G. 1823, Siik. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hiestana Renv.G. 1823, Pohjanm.<br />

(Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. 1888.<br />

Kallo Et.Pohj. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Karvasmarja<br />

Tuusn. (Räs.). — Kollervopensas Laih. (Miett.L.). — Kolli<br />

Hei. 1838, Lönnr.K. (tois.) 1860, Et.Pohj. (Seppä). — Kollimarja<br />

Vähäk. (Oland.). — Kollimarjapensas Kauhaj. (Oland.). — Kollin<br />

marja Eur. 1860. — Kollinmarja Palmstr. 1804, Lönnr. 1866, Kur.<br />

(Paulah.). — Kollin marjat Kosk. 1917. — Kollipuska Kur. (Oland.).<br />

— Lehmän herutin Hei. 1838. — Ludin marja Hei. 1838. — Ludinmarja<br />

Turku (Tili. 1683), Jusl. 1745, Lönnr.K. (tois.) 1860, Kosk.<br />

1917. _ Musia herukka Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900.<br />

—. Mustaherukka Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906. — Musta herukkapehko Utaj. (Metsäv.). — Musta<br />

herukka-pensas Almq. 1890. — Musta viinamarja Palmstr. 1803,<br />

Lönnr. 1847, Lönnr. 1856, Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. 1888,<br />

Ign. 1890, Utaj. (Korh.), Rov. (Hiit.), Orim. (Link.), Rants. (Tiiokk.),<br />

Kur. (Oland.). — Mustaviinamarjapuu Kosk. 1917. — Mustaviinan

---

Annales Bolanici Socielalis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 313<br />

marja Bergm. 1775, — Musta-inina-piiii Renv.G. 1826. — Musta<br />

viinimarja Luv. (Herm.), Hiit.K.—Musta viinimarjapensas Melu K.<br />

1895, 1899 ja 1900, Mela Kp. 1884, 1892) 1897 ja 1900, Elf. 1896,<br />

Kiv. 1912, Utaj. (Metsäv.), Ikaal. (Björk.), Oul. (Parv.), Vihti<br />

(Wecks.). — Musta viinmarjapensas Perho (Suh.). — Musta vijnamarja<br />

Hell. 1773.<br />

Oivucka Jusl. 1745, Kosk. 1917. — Oivukc Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Suon. (YI.). — Oivukemarja Suon. (YI.). — Oivukka llel. 1838, Tyrv.<br />

(Var. 1854, Laur.), Lönnr. 1856, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Ojakainen Nyi. 1852, Köpp. 1888. — Ojakaispuu Sort.<br />

(Link.). — Ojukan lehti Kärk. (Pelt.). — Ojakas Knorr. 1833, Lönnr.<br />

1847, Lönnr.K. (tois.) 1860, Uukun. (Valle).—0/öÄ:e Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Ojakka Lönnr. 1856,AfSkola (Tynni). — OjakkaincnLönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Ojakoivu Lönnr. 1866. — Ojamarja Oriin. (Parv.).—<br />

Ojamarjanvarsi Orini. (Link.). — Ojanmarja Orini. (Link.). — Ojuke<br />

Loppi (Tikka). — Ojukka Ilel. 1838, Lönnr. 1847, Lönnr. 1856,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Kopp. 1888, Iliit.K., Kärk. (Pelt.), Askola<br />

(Tynni). — Ourukka Palmstr. 1804, Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Siehtarlainen Jusl. 1745, Nyi. 1852, Köpp. 1888, Räis., Vuoks.<br />

(Iliit.), Jääski (Valle). —Sielitarlaispehko Sakk. (Iliit.). — Siehtarlaispensas<br />

Sakk. (Iliit.). — Sicstain Renv.G. 1823, Mel. 1838, Kur. 1860.<br />

— Siestama Jusl. 1745, Bergm. 1775, Palmstr. 1804, Hei. 1838,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Siestanminen Jusl. 1745. — Sicstamen warret<br />

Haart. 1759. — Siestaniet Haart. 1759. — Siestan Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Siestar Lönnr. 1856, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp.<br />

1888, Ruok. (Link.). — Siestarainen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Siestarlainen<br />

Jusl. 1745, Hei. 1838, Lönnr. 1847, Eur. 18()0, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Siestarmarja Uusik. (Järvi, Silt.), Ruok. (Link.). — Siestarminen<br />

Haart. 1759. — Siestarpehko Tohm. (Hak.). — Siestar-pensas<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Siestarpensas Almq. 1890, Ign. 1890. —<br />

Siestarpuu Rusk. (Link.). — Siesteri Lönnr.K. (tois.) 1860, Kö])p.<br />

1888. — Siesteriäinen Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Siestermarjapuska<br />

Lemi (Valle). — Siesturi Hel. 1838, Eur. 1860, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Vihtmustikas Rauma (Valle). — Viiruunarjapuu<br />

Kosk. 1917. — Viinimarja Kont. (Metsäv.), Tuusn. (Räs.).— Vinamariat<br />

Lohja (Heinr. 1766). — Vitsamustikka Lönnr.K. (tois.) I860.<br />

— Ämmäkkä Rov. (Hiit.), Kemi (Rant.). — Ämmäkkö Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860.

---

314 Pentu S«/ionen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Ribes rubrum — Herukka Hyr., Palt., Puol., Ristij. (Kyyhk.),<br />

Kuolaj., Kuus. (Pes.), Maan. (Roiv.). — Kerukka Köpp. 1888. —<br />

Punaanen viinamarja Kur. (Gland.). — Punaherukka Lönnr.K.<br />

(tois.) 18C0, Lönnr. 18GG, Mela K. 1895, 1899 ja VdOß. — Punainen<br />

herukka Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Punainen<br />

herukka-pensas Almq. 1890. — Punainen viinamarja Ign. 1890,<br />

Utaj. (Korli.), Orim. (Link.), Rants. (Tuokk.). — Punainen viinamarjapuu<br />

Kosk. 1917. — Punainen viinimarja Mela Kp. 1877,<br />

Iliit.K. — Punainen viinimarjapensas Mela K. 1895, 1899 ja<br />

190G, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912, Ikaal. (Björk.),<br />

Oul. (Parv.), Vihti (Wecks.), Suon. (YI.). — Punainen viinmarjapensas<br />

Perho (Suli.). — Punaisia herukkoita Pohjanm. (Reinh.<br />

1850). — Punamarjainen viinapensas Lönnr.K. 18G0 ja 186G. — Punanen<br />

herukkapehko Utaj. (Metsäv.). — Punanen viinamarja Rov.<br />

(Iliit.). — Punanen viinamarjapensas Utaj. (Metsäv.). — Punanen<br />

viinapuu Kisko (Valle). — Punanen viinimarja Luv. (Herm.), Tuusn.<br />

(Räs,). — Punanen viinimarjapensas Elf. 1896. — Punasiestare<br />

Lönnr.K. (tois.) 18G0. Puna-viina-marja Renv.G. 182G. — Puna<br />

viinamarja Hei. 1838. — Punaviinamarja-pensas Lönnr.K. (tois.)<br />

18G0. — Puna viina puu Elmg. 1857. —^ Puna-viina-puu Renv.G.<br />

182G.—Puna-viinapuu Reinh. 1850.—Puna-vijnamarja Palmstr.<br />

1804.<br />

Vena maria Laih. (Stierw. 1755). — Viinama Oul. (Parv.). —<br />

Viina marja Reinh. 1850. — Viinamarja Lönnr. 1847, Köpp. 1888,<br />

Rais. (Hiit.), Hyr. (Kyyhk.), Uusik. (.Järvi, Silt.), Ii, Sotk. (Metsäv.),<br />

Vähäk. (Oland.), Kemi (Rant.).— ViinamarjupensasTyrv.(vat. 1854).<br />

—Viinanmarja Kur. (Paulah.). — Viinanmarjapensas Sotk. (Metsäv.).<br />

— Viinapuu Reinh. 1850. — Viinimarja Kont. (Metsäv.). — Viinmarja<br />

Keit., Pielav. (Huusk.), Kartt. (Suh.). — Viinukka Utaj.<br />

(Korh.), Ii (Metsäv.). — Vijnamarja Jusl. 1745, Hell. 1773. — Wijnamarja<br />

Turku (Tili. 1683). — Vijnamarjanpuu Jusl. 1745. — Vinamaria<br />

Lohja (Heinr. 17GG.).<br />

Ribes sanguineuin — Herukka Hook.-Mela 1879. — Veriherukka<br />

Mela K. 19ÜG.<br />

Riccardia aethiopica — Huonecalla Almq. 1890.<br />

Ricinus communis — Ihmepuu Lönnr. 18GG, Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja Vm. ~ Ricinuskasvi Elf. mG. ~ Risiini-kasvi Elf. 1921. —

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 315<br />

liisinikasvi Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Tavallinen<br />

risiinikasvi I Hit.K.<br />

Robinia pseudacacia — Ilernepensås Lönnr. 1806. — Valeakaasia<br />

Almq. 1890.<br />

Roccella tinctoria—Lakmiisjäkälä Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Roemeriahybrifla — Saksan unikko Mela K. 190ß. — Sinipunainen<br />

saksanunikko II ii t. K.<br />

Rosa — Jlukanmarja V. Karj. (Uro). — Kiulukkapuska Kyin.<br />

(Ilellev.). — Kukonmarja V. Karj. (Liro). — Kukonvarba V. Karj.<br />

(Liro), — Kukonvarpaai V. Karj. (Liro). — Kukonvarvas V. Karj.<br />

(Uro). — Orjan ruoska Ilel. 1838. — Orjanruoska Lönnr. 1817, Utaj.<br />

(Metsäv.), Kartt. (Sub.). — Orjanruusu Koni. (Metsäv.). — Orjan tappura<br />

Laih. (Stierw. 1755), Ilel. 1838. — Orjantappura Lönnr. 1817,<br />

Gen. 1881 ja 1885, Elf. 1921, Park. (Paas.), Häis., Vuoks. (1 liit.). —<br />

Orjantappuramarja Gen. 1881 ja 1885. — Orjantappurapensas ^iikk.<br />

(Iliit.). —• Orjantappurat Tiint. 1()08. ,— Pisteliälieinä V. Karj.<br />

(Liro). — Ruusu Sehr. 1637, Tunt. 1()G8, Flor. 1083 ja 1708, Jusl.<br />

1715, Lönnr. 1817, IIook.-Mela 1879, Gen. 1881 ja 1885, Mela K.<br />

1877 ja 1884, Almq. 1890, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kartt.<br />

(Suli.). — Runsinpuu Tunt. 1008.<br />

Rosa acicularis — Karjalan ruusu Lönnr.K. 1800 ja 1800, Mela K.<br />

1900, Kiv. 1912. — Koiranhörspuu Sakk. (Iliit.). —Neulapiikkinen<br />

ruusu Mela K. 1895 ja 1899. — Orjanruoska Puol. (Kyylik.), Sotk.<br />

(Metsäv.). — Jijjjmi Renv.G. 1820.<br />

Rosa blanda — Rönsijruusu Miit.K.<br />

Rosa canina — Koiranruusu Iliit.K.<br />

Rosa ciiniamoinea —llevosenmarjapensas Oul. (Parv.). — Karwliruusu<br />

Mela K. 1895, 1899 jal900, Kiv. 1912. —Nurmiruusu Lönnr.K.<br />

1800 ja 1800, Lönnr. 1800, Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Orjanruoska Pieks. (Borg), Keit.,<br />

Pielav. (lluusk.), Utaj. (Korli.), Puol. (Kyylik.), Sotk. (Metsäv.),<br />

Kuolaj. (Pes.), Oul. (Parv.), Kartl. (Suli.), Miin. (Valle), Tuusn.<br />

(Uäs.). — Orjanruusu Pieks. (Borg), Kuus. (Pes.), Askola (Tynni). —<br />

Orjantappura Kuhni. (Ilag.), Hov. (Iliit.), Orlm., Uuok. (Link.), Ii,<br />

Muh., Tyrn. (Metsäv.), Konn. (Pynn.), Kartt. (Suh.), Loppi (Tikka),<br />

Kemi (Hant.), Kauhaj. (Olaiid.). — Orjarruoska Maan. (Uoiv.). —<br />

Ulkoruusu Hantas. (Paas.). — Villiruusu Bantas. (Paas.).<br />

21

---

316 Pentu S«/ionen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Rosa damascena — Damaskon ruusu Iliit.K. — Tarharuusu<br />

Mela K. 1906.<br />

Rosa (lumetorum — Lehloruusu jNIela K. 1895. — Mäkiruusu<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lomir. 1866.<br />

Rosa eglanteria — Keltaruusu Mela K. 1906.<br />

Rosa ferruginea — Punalehtincn ruusu Mela K. 1906.<br />

Rosa gallica — Ranskan ruusu Mela K. 1906.<br />

Rosa gallica * centifolia v. muscosa — Sarnmalruusu Lönnr.K.<br />

1866.<br />

Rosa glauca — Hepohiestana Vihanti (Miett.L.). — Hevon marja<br />

Renv.G. 1823, Pohjanm. (Reinh. 1850), Kur. 1860, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Kiulakka Reinh. 1850. — Kiulakko Reinh. 1850, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. —Kokaisu Lönnr.K. (tois.) 1860. — Orjanpiiska Haapav.<br />

(Metsäv.).—Orjanruoska Artj., Savo (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Eur. 1860, Haapav. (Metsäv.).Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895,1899 ja 1906, Mela Kp. 1897 ja 1900,<br />

Kiv. m'2,.—Orjan /appuraPalmstr. 1803,Renv.G. 1826, Knorr. 1833,<br />

Reinh. 18,50, Tyrv. (Var. 1854), Elmg. 1857, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Köpp.—Orjantappura Turku (Tili. 1683), Jusl. 1745, Hell. 1773,<br />

Eur. 1860, Ikaal. (Björk.), Kirvu (Cant.), Sakk.(IIiit.). Karjal.(Lind.),<br />

iMuh., Tyrn. (Metsäv.), Orim., Oul. (Parv.), Kur. (Paulah.), Sahal.<br />

(Sain., Saar.), Akaa, Kangl. (Suh.), Rauma (Valle), Karv. (Sarv.),<br />

Virt. (Luot.). — Orjantappuramarja Jusl. 1745. — Orjantappuran<br />

känsä Turku (Tili. 1683). — Ruusu Turku (Tili. 1683). — Tappura<br />

Palmstr. 1803. — Tappuran marja Jusl. 1745. — Tappura-pehko<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tappura-pensas Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Tappuri Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Rosa glauca * coriifolia—Nahkealehtinen ruusu Mela K. 1895 j a<br />

1899.<br />

Rosa pimpinellifolia — Juhannusruusu Hiit.K. — Orjantappurapuu<br />

Verml. (Saal.). — Tarharuusu Mela K. 1895 ja 1899, Kiv. 1912. —<br />

Valkoruusu li, Utaj. (Metsäv.).<br />

Rosa rubiginosa — Viiniruusu Mela K. 1906.<br />

Rosa rugosa — Jaapanin ruusu Mela K. 1906. — Kurttulehtinen<br />

ruusu Hiit.K.<br />

Rosa spinosissima — Oriantappura Lohja (Heinr. 1766).—Piikkiruusu<br />

Mela K. 1906.<br />

Rosa tomentosa — Ahoruusu Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.

---

Annales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. :}317<br />

— Hiiopakhtinen rimsu liiit. K. — Vamikkeellinen nmsu Mela K.<br />

1895.<br />

Rosa villosa — Iharuusu Löniir.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. —<br />

Pehmeäkarvaineri ruusu Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Rosa virens — Vihreälehtinen ruusu Hiit.K.<br />

Rosmarinus officinalis — Rosmariini Gan. 1788, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Elf. 1921. — Rosmarijni Flor. 1683 ja 1708. —<br />

Rossmarijni Tunt. 1668.<br />

Rubia tinctorum — Krappi Löiinr. 1866, Elf. 1921. — Krappikasvi<br />

Elf. 1896. — Punarappi Lönnr. 1866. — Värimatara Lönnr.<br />

1866, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Rubus arcticus — F adermal Chyd. 1754. — Jlemmungainen<br />

V. Karj. (Liro). — Hepokkainen Akonl. (Valle). — Ilepukkainen<br />

V. Karj. (Liro). — Ilcuokas Lönnr.K. (tois.) 1860. — Heuongaise<br />

V. Karj. (Liro). — Ileuonkairien Lönnr.K. (tois.) I860, V. Karj. (Liro),<br />

Miin. (Valle) — Hipokkainen Lönnr. 1866. — Hippokainen Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. —Ilippokkaiset Karjala (Reinh. 1850). —Karva-mansikka<br />

Karst. (Reinli. 1850). — Karvamansikka Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866, Perho''(Suh.). — Kirpilä Hei. 1838, Ikaal. (Reinh. 1850,<br />

Björk.), Lönnr.K. (tois.) 1860, Karv. (Mant.), Park. (Paas.). —<br />

Kirvilä Ikaal. (Miett.L.). — Laiukka Hail. (Miett.L.). — Luhdial<br />

Laih. (Stierw. 1755). — Luhdicka Kosk. 1917. — Luhdikas Renv.G.<br />

1823, Pohjanm. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Luhdikka<br />

Palmstr. 1803, Renv.G. 1823, Hei. 1838, Pohjanm., Vähäk. (Reinh.<br />

1850), Elmg. 1857, Lönnr.K. (tois.) 1860, Saar. (Juslin). Kur. (Paulah.),<br />

Karv. (Sarv.), Tsoj., Jal., Töysä (Miett.L.).—Luhrikka La\h<br />

(Reinh. 1850), Karv. (Mant.), Alah., Kuort., Peräs.. Yliv. (Miett.L.),<br />

Vähäk. (Oland.). — Luhurikka Et.Pohj. (Seppä), Kauhaj., Kur.<br />

(Oland.).<br />

Maamaarain Uusim. (Reinh. 1850), Kärk. (Pelt.). — Maamaaramia<br />

Hämeeni. (Reinh. 1850). — Maamalina V. Karj. (Liro). —<br />

Maa-mansikka Renv.G. 1823. —Maamuuraimen kukka Rais. (Hiit.).<br />

—Maa-muurain Renv.G. 1823, Eura, Mess., Häme, Lemp., Loim.,<br />

Jämsä, Usk. (Reinh. 1850), Tyrv. (Reinh. 1850, Var. 1854). — Maamuurain<br />

Hei. 1838, Lönnr. 1847, Elmg. 1857, Eur. 1860, Mela Kp.<br />

1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Gen. 1881 ja 1885, Ign. 1890, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906,.Luv. (Herm.), Rais. (Hiit.), Karjal. (Lind.), Akaa

---

318 Pentu Suhonen, Suomalaiset kasviiinimet.<br />

(Suh.), Loppi (Tikka), Vihti (Wecks.),, Köyl. (Salin.), Ikaal., Vesil.<br />

(Miett.L.). — Maammirarn Lemi, Kisko, Rauma (Valle). — Maa-mimrama<br />

Hämeenk., Merik., Savit. (Reiiili. 1850).—Maainuuranm Jusl.<br />

1745, Vir. 1827, Eur. 1860. — Maa-niuuran Savit. (Reinli. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) IHm. — Maamuuran Gen. 1881 ja 1885. — Maanmaarama<br />

RenV.G. 1823, Eur. 18G0, Kosk, 1917. —Maan mansikka<br />

Kosk. 1917. —Maan muurain Hei. 1838.—MaannuiuramaPahnstr.<br />

—Maarain j\Iela K. 1895 ja 1899, Orim.(Link., Parv.), Hausj.<br />

(Luot.), Askola (Tynni), Kuhni. (Ilag.), Artj. (Rap.), Sääksm.<br />

(Suh.), Kärk. (Pelt.). — Maarami Iitti (Luot.). —- Maaran Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Maaran-vatukka Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Makia<br />

mansikka Ilel. 1838. — Makia marja Hei. 1838. — Mamuramet<br />

Lohja (Heinr. 1766). — Mandsjingainen V. Karj.(Liro). —Mansikkainen<br />

V. Karj. (Liro). —Manlsingainen Rep. (Mällstr.). —Marjankukka<br />

Salmi (Pes.).<br />

Mesikka Lönnr. 1866, Keit., Pielav. (Huusk.), Kont., Haapav.,<br />

Tyrn. (lAIetsäv.), Oul. (Metsäv., Parv.), Kartt. (Suh.), Tohm.(Hak.),<br />

Juuka (xMiett.L.). — Mesikki Sotk., Tyrn., Utaj. (Metsäv.). —<br />

Mesikko Kiur. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. —Mesi mansikka<br />

Gan. 1788. — Mesi-mansikka Jämsä, Piel., Ruov., Savo,<br />

Teisko, Virr. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mesi-<br />

-mansikka Renv.G. 1823, Hei. 1838, Eur. 1860, Mela Kp. 1877,1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Keit., Pielav. (Huusk.), Utaj. (Korh.), Rantas.<br />

(Pulkk.), Virt. (Luot.), Kuhmal. (Salm.), Tuusn. (Räs.), Haapaj.,<br />

Läng. (Miett.L.). —Mesi-An«;7a Palmstr. 1803, Renv.G. 1823, Jämsä,<br />

Loht., Piel., Savo, Siik. (Reinh. 1850), Nyi. 1852, Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. — Mesimarja Jusl. 1745, Knorr. 1833, Lönnr. 1847, Eur. 1860,<br />

(ien. 1881 ja 1885, Almq. 1890, Ign. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912, Kosk. 1917, Ikaal. (Björk.), Kirvu (Cant.), Utaj. (Korh.,<br />

Metsäv.), Puol. (Kyyhk.), Ruok. (Link.), Sotk.(Metsäv.), Artj.(Rap.),<br />

llist. (Silt.), Rants. (Tuokk.), Kang.,Uukun. (Valle), Tuusn. (Räs.),<br />

Salm. (Pes.). —Mesimarjankaan Kuolaj. (Pes.). — Mesimarjankukka<br />

Utaj. (Metsäv.). —Mesimarjanvarsi Kuolaj. (Pes.). —Meski Kartt.<br />

(Suh.). — Mesku Utaj. (Metsäv.), Rants. (Tuokk.), Oriv., Säräisn.,<br />

Vihanti (Miett.L.). — Meskun kukka Tyrn. (Miett.L.). — Mesmansikka<br />

Keit., Pielav. (Huusk.), Saar. (Juslin), Kont. (Metsäv.),<br />

Konn. (Pynn.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.). — Mes'marja Ruok.,<br />

Viip. (Reinh. 1850). — Mesmarja Pieks. (Borg), Kont. (Metsäv.),

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 333<br />

Kartt. (Suli.), Jääski, Virt. (Wa\\c). — Messel Konn. (Pynn.). — Messi<br />

Maan. (Roiv.). — Messikkn Pieks. (Borg).<br />

Moamuuroinje Alivenj. (Vallc). — Muurain Renv.G. 1823. —<br />

Muurama Renv.G. 1823.—Muuran Lönnr.K. (tois.) 1860. — Orhoiheinä<br />

Impil.(Link.). — Oriho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Orj' hen kukka<br />

Saini. (Pes.). — Orj'hikonkukka Salmi (Pes.). — Vadelma Sievi<br />

(Miett.L.). — Vaderma Gen. 1881 ja 1885. — Varamet Chyd. 1754. —<br />

Valicka Jusl. 1745. — Wattu Renv.G. 1826, Ruov., Valk. (Reinli.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Gen. 1881 ja 1885. — Valucka Jusl. 1745,<br />

Kosk. 1917. — Vaiukka Lolit., Torn. (Reinh. 1850), Rov. (Hiit.),<br />

Enont. (Link.), Ii (Metsäv.), Mail., Him., Kalaj., Pello, Raahe,<br />

Rautio, Yliv. (Miett.L.), Kemi (Rant.). — Vatut Chyd. 1754. — Vesimansikka<br />

Alaj. (Suh.), Kälv. (Miett.L.).<br />

Rubus caesius — Sini faderma Turku (Tili. 1683). — Sini-faderma<br />

Palnistr. 1805. — Sinivaierma Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. 1888. —<br />

Sinivatukka Lönnr.K. 1860 ja 1866, Köpp. 1888, Almq. 1890, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Rubus castoreus — Lapin vaiukka Lönnr.K. I860 ja 1866.<br />

Rubus chamaemorus — Hilla Jusl. 1745, Renv.G. 1823, Lönnr.<br />

1847, Pohjanm. (Reinli. 18.50), Lönnr.K. (tois.) 1860, Gen. 1881 ja<br />

1885, Rov. (Hiit.), I^iol., Suom. (Kyyhk.), Utaj. (Korh., Metsäv.),<br />

Karv. (Mant.), Haapav., Ii, Kemp. (Metsäv.), Enont. (Link.), Sod.<br />

(Tikka), Rants. (Tuokk.), Hail., Kuolaj., Raahe (Miett.L.), Kemi<br />

(Rant.). — Hillankukka Utaj. (Metsäv.). — Hillo Renv.G. 1823,<br />

V. Karj. (Liro), Alivenj., Akonl., Miin. (Valle), Kärk. (Pelt.). ~//i7/tz<br />

Oul. (Parv.), Vihanti (Miett.L.). — Hillukka Loppi (Tikka). — Höllä<br />

Uukun. (Vallc). — Kartti (=raakale) Perho (Suh.).<br />

Lakankukka Kont. (.Metsäv.). — Lakka Renv.G. 1823, Lönnr.<br />

1847, Juva, Lepp., Piel., Saar., Savo (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Gen. 1885, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Pieks.<br />

(Borg), Keit., Pielav. (Iluusk.), Saar. (Juslin), Pait. (Kyyhk.),<br />

Karv. (Mant.), Sotk., Kont. (Metsäv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Konn.<br />

(Pynn.), Maan. (Roiv.), Tohni. (llak.), Verml. (Saal.), Rist. (Silt.),<br />

Kartt. (Suh.), Kang., Virt. (Valle), Rep. (Hällstr.), Tuusn. (Räs.). —<br />

Lakkanmuraimia Pait. (Kyyhk.). — Lillikka Renv.G, 1823. — Lillukka<br />

Renv.G. 1823.—Li/?/i Hei. 1838. ~Lin/i7 Iis., Kalaj., Loht.,<br />

Reisj. (Reinh. 1850).—Li/7//e/ä Iis., Kalaj., Loht., Reisj. (Reinh. 1850).<br />

— Lintu Renv.G. 1823, Viip. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860,

---

320 Pentti Siz/ione/i, Suomalaiset kasvinniniel.<br />

Haapav. (Metsäv.), Kälv., Rautio (Miett.L.). — Luppa Kokem.,<br />

Läng. (Reinh. 1850), Löniir.K. (tois.) 1860. — Lättöjä Viip. (Reiiih.<br />

1850). — Löitö Löiinr.K. (tois.) 1860, Kirvu (Cant.).<br />

Maamaarain Orim. (Link.). — Murairnet Turku (Tili. 1683); —<br />

Murarna Palmstr. 1812. —Muramel Sehr. 1637. — Muramia Laih.<br />

(Stierw. 1755). —Muuraen Keit., Pielav.(Huusk.).—Muurain Renv.<br />

G. 1823, Lönnr. 1847, Hämeeni., Koiv., Nurmij.,Pirkk., Viip.,Rauma<br />

(Reinh. 1850), Nyl. 1852, Eur. 1860, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Kuhm.(Hag.), Kirvu (Cant.),<br />

Tohm. (Hak.), Sakk. (Hiit.), Pielav. (Huusk.), Saar. (Juslin), Sotk.<br />

(Metsäv.), Orim.(Link., Parv.), Konn. (Pynn.), Verml. (Saal.), Kartt.<br />

(Suh.), Loppi (Tikka), Kang.,Uukun. (Valle), Park. (Paas.), Kärk.<br />

(Pelt.), Tuusn. (Räs.), Kauhaj. (Oland.), Askola (Tynni). — Mmirani<br />

Jääski, Lemi (Valle). — Muurania Jusl. 1745, Renv.G. 1823, Vir.<br />

1827, Knorr. 1833, Jämsä, Lapptr., Vihti (Reinh. 1850), Eur. 1860,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Muurame Hell. 1773. — Muuramia Sakk.<br />

(Hiit.). — Muuran Knorr. 1833, Juva, Läng., Piel., Saar. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Gen. 1885, Mela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900, Vuoks. (Hiit.), Kur. (Paulah., Oland.). — Muuranj Maan.<br />

(Roiv.), Rist. (Silt.), Virt. (Valle). — Muuran-vatukka Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866. — Muuranvatukka Löiuir. 1866. — Rauma (Reinli.<br />

1850). — Muuro Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Neva-marja Renv.G. 1826. — Nevamarja Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Perho (Suh.), Sievi (Miett.L.). — Jirt«/vO Pieks. (Reinh. 1850). -Raatila<br />

Tamp. (Reinh. 1850). — Roaga hillo Ahvenj. (Valle). — Röhkä<br />

(— puolikypsä) Rauma (Reinh. 1850). — Suo-marja Uusim. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Suo-muurain Renv.G. 1823, Lemp.,<br />

Viip. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854). — Suomuurain Mela Kp. 1877,<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Ign. 1890, Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912, Ikaal. (Rjörk.), Luv. (Herm.), Karjal. (Lind.),<br />

Vihti (Wecks.), Suon. (YI.), Räis, (Hiit.). — Suamuuram Rauma<br />

(Valle). — Suomuurama Jusl. 1745, Eur. 1860. — Suomuramet Lohja<br />

(Heinr. 1766). — Suo-muuramii Lemp., Viip. (Reinh. 18.50). —Suomuuran<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Suppu (aivan nuori hedelmä)<br />

Savit. (Reinh. 1850), Saar. (Juslin), Sotk. (Metsäv.), Konn. (Pynn.),<br />

Maan. (Roiv.), Et. Pohj. (Seppä), Kartt. (Suh.). — Suppula Reinh.<br />

1850. — Valakka (aivan kypsä) Vähäk. (Reinh. 1850). — Valakko<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Valocal Laih. (Stierw. 1755.).— Valokas

---

Annnles Botaiiici Societalis Vanamo. Toni. 321. N:o 1. 207<br />

Renv.G. 1826, Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 18G0. — Valokka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Valokki Renv.G. 1823 ja 182G, Hell. 1838,<br />

Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860, Et.Pohj. (Juslin, Seppä), Kärv.<br />

(Mant.), Kur. (Paulah., Oland.), Isok., Jal., Kuort., Peräs., Töysä,<br />

Vähäk., Ylist. (iMiett.L.), Kauhaj., Vähäk. (Oland.).<br />

Rulms corylifolius — Lehtovatukka Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

K iv. 1912.<br />

Kubus fruticosus — Karhunmarja Lönnr, 1866, Mela Kp. 1884. —<br />

Karhunvatukka Lönnr. 1866. —Koiran-wapiikii Kopp. 1888.<br />

Kubus humulifolius — Siperian lillukka ]Mela K. 1906.<br />

Kubus itlaeus — Faaderma Hell. 1773,—Faadennaa Jusl. 1745,<br />

Kosk. 1917. — Faarain Et.Pohj. (Juslin), Kar jal. (Lind.), Vihti<br />

(Wecks.). — Faaran Lönnr.K. (tois.) 1860, Kisko (Valle). — Fadelma<br />

Luv. (Herm.)', Rauma (Valle). — Faderma Sehr. 1637, Palmstr. 1804,<br />

Lemp., Merik., Rauma (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp.<br />

1888.—Fadermaisia Myn. (Reinh. 1850). — Faderma pensas Tm\t.<br />

1668, Turku (Till. 1683), Reinh. 1850. — Fadermapensas Turku<br />

(Till. 1683). — Faraimet Pus. (Reinh. 1850). — Fararnoi Lohja<br />

(Heinr. 1766). — Hallaimenuarsi Orim. (Link.).—Ilallain Nurmij.<br />

(Reinh. 1850), Orim. (Reinh. 1850, Link., Parv.), Artj. (Rap.), Kärk.<br />

(Pelt.), Hausj., Porn. (Luot.), Askola (Tynni). — Hallamii Hels.,<br />

Nurmij., Pyht., Tuus., Vihti (Reinh. 1850). —Hallan Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Karvamansikka Keit. (Saast.).<br />

Maarain Renv.G. 1823, Sahal. (Saar., Sain.), Pälk. (Välim.),<br />

Läng. (Miett.L.). —Maaram{ia] Korp,, Oriv. (Reinh. 1850). —Maarama<br />

Jusl. 1745, Renv.G. 1823, Hel. 1838, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Maaran Lönnr.K. (tois.) 1860, Läng. (Miett.L.). — Malina<br />

V. Karj. (Liro). — Malinaheinä V. Karj. (Liro). — Orjantappura<br />

pensas Tunt. 1668. — Vaaderma Hel. 1838. — Vaapiicka Jusl. 1745.<br />

— Vaapukka Renv.G. 1826, Vir. 1827, Knorr. 1833, Hel. 1838,Lonnr.<br />

1847, Inkm., Katt., Jääski, Viip. (Reinh. 1850), Nyl. 1852, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Gen. 1885, Kirvu (Cant.), Sakk., Vuoks. (Hiit.), Uusik.<br />

(Järvi, Silt.), Ruok. (Link.), V. Karj. (Liro), Antr. (Porkka), Rantas.<br />

(Pulkk.), Jääski (Valle). Jaakk. (Salm.). — Vaapukkainen V. Karj.<br />

(Liro).<br />

Vaarain Renv.G. 1826, Hel. 1838, Kemi, Isok.. Pirkk., Pohjamn.,<br />

Tornio (Reinh. 1850), Köpp. 1888, Et. Pohj. (Juslin), Rov. (Hiit.),<br />

Utaj. (Korh.), Pa\t. (Kyyhk,), Kemp., Sotk. (Metsäv.), Oul. (Parv.),

---

322 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Rautio, Ylist. (Miett.L.), Kemi (Rant.). — Vaaram Pohjanin. (Reiiih.<br />

1850). — Vaarama Jusi. 1745, Palmstr. 1804, Renv.G. 1823, Hei.<br />

1838, Lönnr. 1847, Pohjanm. (Reinh. 1850), Lonnr.K. (tois.) 18G0.—<br />

Vaarame Pohjanm. (Reinh. 1850). —Vaarami Ii, Utaj. (Metsäv.),<br />

Sievi (Miett.L.). — Vaaramipehko Utaj. (Metsäv.). — Vaaran Pohjanm.<br />

(Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. 1888, Kur. (Paulah.,<br />

Oland.), Kisko (Valle), Kauhaj., Vähäk. (Oland.). — Vaaran-<br />

-vattii Pohjanm. (Reinh. 1850). — Vaaranvattii Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Vaaran-vatiikka Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Vaaranvatiikka Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906. — Vaalenna Hei. 1838, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Vadelma Tyrv. (Var, 1854), Gen. 1881 ja 1885, Ign. 1890, Kiv. 1912,<br />

Kauhaj. (Oland.). — Vaderrna Hämeenk., Karkku (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860, Gen. 1885, Almq. 1890, Mela K.<br />

1895. 1899 ja 1906. — Vadermainen Eur. 1860. — Vagarma Reinh.<br />

1850. — Vagarmo Lönnr.K. (tois.) 1860. — Wagerma Nyi. 1852.<br />

— Vagoi V. Karj. (Reinh. 1850). — Vako Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Valernia Hämeenk. (Reinh. 1850). — Vapiikka Rautal. (Reinh.<br />

1850). — Waramet Laih. (Stierw. 1755). — Varelma Lemp., Pirkk.,<br />

Sääksm., Teisko, Tyrv. (Reinh. 1850), Ikaal. (Björk.), Suon. (YI.).<br />

— Varelmii Lemp., Pirkk., Sääksm., Teisko, Tyrv. (Reinh. 1850).<br />

— Varsi-niaaramia Hämeeni. (Reinh. 1850). — Varsmaarain Kärk.<br />

(Pelt.). — Vaieri Hei. 1838. — Vaienna Kuorr. 1833, Hei. 1838,<br />

Virol. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Valerna Virol.<br />

(Reinh. 1850). — Valikka Hei. 1838.<br />

Vatlii Jusl. 1745, Hell. 1773, Renv.G. 1826, Knorr. 1833, Lönnr.<br />

1847, Heinj., Kuop., Savit., Sort., Teisko, Valk., Viitas. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Almq. 1890, Nurmij. (Stenr. 1894), Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kosk. 1917, Elf. 1921, Ikaal. (Björk.), Pieks.<br />

(Borg), Kuhm. (Hag.), Keit., Pielav.(Huusk.), Utaj.(Korh., Metsäv.),<br />

Pait., Puol. (Kyyhk.), Kur. (Laur.), Kont., Sotk. (Metsäv.), Kuolaj.<br />

(Pes.), Maan. (Roiv.), Rantas, (Pulkk.), Konn.(Pynn.), Verml. (Saal.),<br />

Jaakk. (Salm.), Rist. (Silt.), Kartt. (Suh.), Rants. (Tuokk.), Kang.,<br />

Lemi, Virt. (Valle), Tuusn. (Räs.), Kauhaj. (Oland.). — Vattiiin Jusl.<br />

1745. — Valliipensas Elf. 1896. — Valakka Palmstr. 1803, Jämsä,<br />

Pirkk. (Reinh. 1850), Elmg. 1857, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp.<br />

1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Hook.-Mela 1879, Köpp. 1888, Ign.<br />

1890, Utaj. (xMetsäv.), Uusik. (Paulah.), Kuolaj. (Pes.), Kauhaj.<br />

(Oland.). — Valiikkapeliko Utaj. (Metsäv,). — Valun varsia Jämsä,

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 337<br />

Juva, Fiel., Saar. (Reinh. 1850). — Vatunuarsi Kont. (Metsäv.),Kuolaj.<br />

(Pes.). — Vavarna Virol. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

V. Karj. (Liro). — Vavarno V. Karj. (Liro), Ahvenj., Akonl., Miin.<br />

(Valle), Rep. (Hällstr.). — Vavo Lönnr.K. (tois.) 18G0. — Voapiikka<br />

Rais., Sakk. (Hiit.). — Vuapiikka Tohm. (Hak.), Uukun. (Valle).<br />

Rubus laciniatus — Liiiskalehdykkäinen vatiikka Hiit.K.<br />

Rubus odoratus — Amerikan vadelma Ign. 1890. — Saksanvadelma<br />

Tyrv. (Var. 1854). — Tuoksuvatukka Lönnr. 1806, .Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906.<br />

Rubus plicatus — Poimuvatukka Mela K. 1906.<br />

Rubus saxatilis — Elämänlanka Sotk. (Metsäv.).— Hilla Hämeeni.,<br />

Tamp. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Hillikka Palmstr. 1807, Hämeeni., Läng., Tamp. (Reinh. 1850), Eur.<br />

1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Kuhm. (Hag.), Ruov., Ylöj.<br />

(Heia), Hämeenk. (Sneck), Kangl. (Suh.), Isok., Läng. (Miett.L.). —<br />

Hillikka Pad. (Reinh. 1850). — Hillukka Renv. G. 1823, Jämsä,<br />

Sääksm. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Kosk.<br />

1917, Oul. (Parv.). —Hillunkainen V. Karj. (Liro). — Himnmnkainen<br />

V. Karj. (Liro). —Hämmähillikka Akaa (Hellst.). — Hämmähilhikka<br />

Lönnr. 1866, Loppi (Tikka). —Hiukka Savit. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kissanlillikka Kirvu (Cant.), Antr.<br />

(Porkka). — Kissan lillukka Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kissanlillukka Jääski, Lemi (Valle). — Kissan marja Kivij. (Reinh.<br />

1850). — Kissanmarja Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kivililla Rautio<br />

(Miett.L.). — Kivi-lillukka Loht. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Kivilillukka Kort. (Juslin). — Kostenitsa V. Karj. (Liro). —•<br />

Lemminkäinen Akonl. (Valle). — Liipoinniarja Salmi (Pes.). — Liipukanvarsi<br />

Salmi (Pes.).<br />

Liisan lillukka Loim., Tyrv. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Akaa (Suh.), Karkku (Luot.), Suod. (Miett.L.). — Liisanlillukka<br />

Tyrv. (Var. 1854). — Lillikanvarsi Sort. (Link.). — Lillikka Renv.<br />

G. 1823, Jääski, Katt., Kiur., Pirkk., Som. (Reinh. 1850), Nyi. 1852,<br />

Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Kosk. 1917, Pieks. (Borg), Ruok.<br />

(Link.), Rist. (Silt.), Perho (Suh.), Suon. (YI.), Kauhaj. (Oland.). —<br />

Lillu Loim. (Reinli. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Lillukanvarsi<br />

Orim. (Link.). — Lillukka Renv.G. 1823, Knorr. 1833, Hel. 1838,<br />

Häme, Jämsä, Isok., Loht., Piel., Ruov., Savo, Viip. (Reinh. 1850),<br />

Elmg. 1857, Lönnr.K. (tois.) 1860, Almq. 1890, Mela K. 1895, 1899

---

324 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

ja 1906, Kiv. 1912, Rais., Sakk., Vuoks. (Hiit.), Keit., Pielav.<br />

(Iluusk.), Palt. (Kyyhk.), Orim. (Link., Parv.), Kont., Sotk., Utaj.<br />

(.Metsäv.), Konn. (Pynn.), INIaan. (Roiv.), Rants. (Tuokk.), Kartt.,<br />

Perho (Suh.), Uukun., Virt. (Valle), Tuusn. (Räs.), Kur. (Oland.).<br />

— Lillun marja Rautio (Reinh. 1850). — Lilluvatukka Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866. — Limpsikka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Limpiikka<br />

Park. (Paas.). — Lirnskainen Uusik. T. 1. (Miett. L.).<br />

Lindicka .lusl. 1745. — Lindikas Rauma (Valle). — Lindikka<br />

Palmstr. 1807, Rauma, Kokem., Tyrv. (Reinh. 1850). — Lindikkä<br />

Merik., Myn. (Reinh. 1850). — Lindzikkane Ahvenj. (Valle). —<br />

Linnikka Hel. 1838, Lönnr.K. (tois. )1860, Kur. (Paulah., Oland.),<br />

Et.Pohj. (Seppä), Jal. (iMiett.L.), Teuva (Oland., Riippi). —<br />

Linnucka Laih. (Stierw. 1755). — Linmikanvarsi Kuoiaj. (Pes.). —<br />

Linmikka Hel. 1838, Siik., Virol., Vähäk. (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Utaj. (Korh., Metsäv.), Puol., Suom. (Kyyhk.), Kont.<br />

(Aletsäv.), Kang. (Valle), Ylist. (Miett.L.). — Linnungainen Rep.<br />

(Hällstr,). —Linnunkainen V.KarJ. (Liro). —Linnunmarja Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Linsikas Kust. (Luot.). — Lintikka Hel. 1838,<br />

Lönnr. K. (tois.) 1860, Hail. (Miett.L.). —Lin/i7c/cä Rauma (Laurin.).<br />

— Lintikäs Luv. (Herm.). — Liniikö Rym. (Hellev.). — Lintti Loht.<br />

(Reinli. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. —Liniukanvarsi Kuoiaj. (Pes.).<br />

— Lintukka Ii, Simo, Torn. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Rov. (Hiit.), Ii (Metsäv.), Oul. (Parv., Miett.L.), Kuoiaj. (Pes.),<br />

Pello (Miett.L.), Kemi (Rant.).<br />

Luiskainen Uusik. T. 1. (Miett.L.). — Luumarja V.Karj. (Liro). —<br />

Neitseen marja Knorr. 1833, Viip. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. —Ruotukka Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Taikinapuu Tunt. 1668. — Tavallinen lillukka Hiit.K. — Tillikka<br />

Hämeenk. (Sneck). — Tuniurimarja Lönnr. 1866. — Villi piina marja<br />

Reinh. 1850. — Villivijnamarja Turku (Tili. 1683), Flor. 1683 ja<br />

1708. — Villivijnapuu Tunt. 1668. — Villunkainen V.Karj. (Liro).<br />

Ämmän hillikka Lemp. (Sneck), Sääksm. (Suh.). — Ämmän hillikkä<br />

Pad. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ämmän hillukka<br />

.lämsä, Sääksm. (Reinh. 1850), Eur. 1860.— Ämmänhillukka Sääksm.<br />

(Pack.), Vihti (Wecks.), Pälk. (Välim.). — Ämmänlillakka Artj.<br />

(Rap.), Askola (Tynni). — Ämmänlillama Lieto (Luot.). — Ämmänlilli<br />

Hausj. (Luot.). — Ämmän lillikka Lapptr., Orim., Uusim. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ämmänlillikka Lönnr.K. (tois.)

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 325<br />

1860, Lönnr. 1866, Orini. (Link.)- — ÄmmäiilillukanDarsi Orirn.<br />

(Link.)' — Ämmänlillukka Eur. 1860, Lönnr. 1866, ürim. (Link.),<br />

Tarv. (Luot.), Kärk. (Pelt.), Askola (Tynni). — Ämmänlitikka<br />

Karjal. (Lind.), Kisko (Valle). — Ämmän litukka Heinli. 1850,<br />

Lönnr.K, (tois.) 1860. — Ämmänlitukka Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Ämmän marja Raunia (Reinli. 1850), Eur.<br />

1860. — Ämmän-viinamarja Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Rubus suberectus — Piiolipijstij vatukka Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912.<br />

Rudbeckia bicolor — Kaksivärinen päivänhatlu Hiit.K.<br />

Rudbeckia hirtä — Karkeakarvainen päivänhaüii Hiit.K. — Karkeakarvainen<br />

päivänhattii Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Rudbeckia laciniata — Liuskalehtinen päivänhatlu Hiit.K.<br />

TXumey. —Ileipakka Artj. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Hepo<br />

herran lehti Pirkk. (Reinh. 1850). — Hepo hiera Mess. (Reinh. 1850).<br />

— Hepohierikka Kokem., Rauma (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Hepo<br />

kierukka Hei. 1838, Simo (Reinh. 1850). — Hepo kiirikka Hei. 1838.<br />

— Hepo marja Hei. 1838. — Hevokkierake Loim. (Reinh. 1850). —<br />

Hevonkierake Eur. 1860. — Hevon hierikkä Eur. 1860. — Hevon<br />

kiira Eur. 1860. — Hevon hiirakka Eur. 1860. — Hevon kiirikka<br />

Reinh. 1850. — Heivon-kiricka Haart. 1759. — Hevosen keinä Laih.<br />

(Stierw. 1755). — Hevosen kiericka Laili. (Stierw. 1755). — Hevosen<br />

virnas Loht. (Reinh. 1850). — Hierakka Lönnr. 1866, Almq. 1890,<br />

Gen. 1881 ja 1885, Mela K. 1877 ja 1881, Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900. — Hiira Lönnr. 1866. — Kilo ruoko Renv.G. 1823,<br />

Reinh. 1850, Eur. 1860. — Koiransuolake Lönnr. 1866. — Mali<br />

keinä Usk. (Reinh. 1850). — Muikiainen Lönnr. 1866. —Rusko<br />

ruoko Reinh. 1850. — Savikeinä Kitt. (Must.). — Savipuolen juuri<br />

Eur. 1860. — Savipuolen ruoko Reinh. 1850. — Suolakierakka<br />

Lönnr. 1866. — Suola ruoko Sehr. 1637. — Suolaruoko Lönnr. 1866.<br />

— TuiVruoko Luh. (Reinh. 1850). — TuVkeinä Sakk. (Hiit.). —'/'«/i<br />

keinä Hei. 1838, .Jääski, Ruov., Äht. (Reinh. 1850). — Tuliokdake<br />

Eur. 1860, Lönnr. ~ Tuli-okjake Tyrv. (Reinh. 1850). — Tuli<br />

ruoko Hei. 1838, .Jääski, Ruov., Äht. (Reinh. 1850). — Tuliruoko<br />

I.önnr. 1866. — Virake Lönnr. 1866. — Virakek Eura (Reinh. 1850).<br />

— Vähä kevon kiiricka Jusl. 1745.<br />

Rumex acetosa — Cuusin casivomet Haart. 1759. — Haporuako<br />

Kisko (Valle). — Haporuoko Lönnr. 18()(). — Hepokeinä Ikaal.

---

326 Pentu S«/ionen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

(Björk.)- — Ilepohiera Lönnr. 1866. — Hepohierake Lönnr. 1866. —<br />

Ilepohierakka Lönnr. 1866. — Hepohierikka Lönnr. 1866. — Hepohierikkä<br />

Lönnr. 1866. —Ilepohieriikka Lönnr. 1866. —Hepo-hiirikka<br />

Myn. (Rcinli. 1850). — Ilepohiirikkä Lönnr. 1866. — Heraheinä Oul.<br />

(Metsäv.). — Hevon hiericka Turku (Tili. 1683). — Hevon hierikka<br />

Rauma (Reinli. 1850). — Hevon hijricka Flor. 1683 ja 1708. — Hiehierakka<br />

Akaa (Suli.). — Hienakka Pukk. (Haj^f.), Orim. (Link.,<br />

Parv.), Kärk. (Pelt.). — Hieniikka Jyv. (Reinli. 1850). — Hieriikka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hiivon hiiraka Palmstr. 1803.<br />

Kiloriiaho Rym. (Ilellev.). — Kiloruoho Schart. 1834, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Konnankaali Lönnr. 1866. — Knsisiiolake<br />

(kuiva) Suon. (YI.). — Miiikiaanen Kauhaj., Kur. (Olancl.).<br />

— Muinainen Lönnr.K. (tois.) 1860, Teuva (Riippi), Kur. (Paulah.),<br />

Et.Pohj. (Seppä), Ylist. (Miett.L.). — Muikiaiset Laili. (Stierw.<br />

1755). — Muikku Ikaal. (Björk.), Park. (Paas.), Isoj., Park., Ylist.<br />

(Miett.L.), Kauhaj., Kur. (Oland.), — Miiikiiheinä Lönnr. 1866.<br />

— Niitt]]suolaheinä Mela Kp. 1884, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Elf.<br />

1896, Kiv. 1912. — Pellon sualakas Rauma (Valle). — Peliosuolake<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Punatukka Kust. (Luot.). — Ruskonioho<br />

Schart. 1834, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

Suolacka Tunt. 1668. — Suolackeel llaart. 1759. — Suolacken-<br />

-jmiret Haart. 1759. — Suolaheenä Kenn. (Pynn.). — Suolaheinii<br />

Sakk. (Iliit.). — Suolaheiniä Akonl. (Valle). — Suola-heinä Haart.<br />

1759, Jääski, Rauma (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Suolaheinä<br />

Lohja (Heinr. 1766), Schart. 1834, Lönnr. 1847, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, IIook.-Mela 1879, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Pieks. (Borg), Kirvu (Cant.), Keit., Pielav. (I luusk,), xMyrsk. (Hagf.),<br />

Sakk., Räis., Vuoks. (Iliit.), Et.Pohj. (Juslin), Nast., Kivenn., Uusik.<br />

(Järvi, Silt.), Utaj. (Korh., Metsäv.), Pait., Puol. (Kyyhk.), Ruok.<br />

(Link.), V.Karj. (Liro), Kont., Sotk., Tyrn. (Metsäv.), Oul. (Parv.),<br />

Kuolaj., Kuus., Salmi (Pes.), Uusik. (Paulah.), Kartt., Perho (Suh.),<br />

Maan. (Roiv.), Vihti (Wecks.), Tuusn. (Räs.), Rants. (Tuokk.), Rist.<br />

(Silt.), Jääski, ]Miin., Uukun., Virt. (Valle). — Suolahierakka Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866. — Suolakas Rauma (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. — Suolake Haart. 1759, Schart. 1834, Lönnr. 1847, Karjala,<br />

Som. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866, Pukk. (Hagf.), Luv. (Herm.), Suon. (Yl.), Askola (Tynni). —<br />

Suolakei Haart. 1759, Renv.G. 1826. — Suolakka Palmstr. 1804,

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 327<br />

Renv.G. 182G, Hei. 1838, Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lomir.<br />

1866, Kuhm. (Hag.), Pad. (Böök). — Suolakukka Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Suola-ruoho Palmstr. 1804, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Suolaruoho<br />

Flor. 1683 ja 1708, Jusl. 1745, Ruov., Ylöj. (Heia), Karjal.<br />

(Lind.), Loppi (Tikka). — Tsuokkoi Impil. (Link.), Salm. (Pes.). —<br />

Virnasruoho Loht. (Reinli. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Rumex acetosella — Ahohierakka Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Ahosuolaheinä Lönnr. 1866, iMela K. 1895, 1890 ja 1906,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Arosuolaheinä<br />

Mela Kp. 1892 ja 1897. — Hapankaali Karin., Martt., Pöyt.,<br />

Tarv. (Luot.). — Ilaporuaho Kisko (Valle). — Hepoheinä Ikaal.<br />

(Björk.). — Heponhera Laih. (Miett.L.). — Ilcraheinä Oul. (Metsäv.),<br />

Alali. (Miett.L.). — Ilienakka Pukk. (I lagf.), Orim. (Link.,<br />

Parv.), Kärk. (Pelt.). — Kallionsuolakas Hauma (Valle). —<br />

Kissansuolake Tyrv. (Var. 1854). — Koiransuolake Luv. (Herm.).<br />

— Konnankaan Lönnr, 1866. — Kusisuolake Lönnr. 1866, Suon.<br />

(YI.). — Maronhienakka Orim. (Link.). — Muikiaanen Kauhaj.,<br />

Kur. (Oland.). — Muikiainen Teuva (Hiippi), Karv.<br />

(Sarv.), .lal. (Miett.L.). — Muikku Ikaal. (Björk.), Karv. (Sarv.),<br />

Park. (Paas., Miett.L.), Ylist. (.Miett.L.), Kauhaj., Kur. (Oland.).<br />

— Nassunmuikiainen Et.Pohj. (Seppä). — Siansuolake Askola<br />

(Tynni).<br />

Suolaheenä Konn. (Pynn.). — Suolaheinii Räis., Sakk. (Hiit.). —<br />

Suolaheinä Lohja (Heinr. 1766), Lönnr.K. (tois.) 1860, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Kirvu (Cant.), Rov., Sakk. (Hiit.), Keit., Pielav.<br />

(Huusk.), Pieks. (Borg), xMyrsk. (Hagf.), Et.Pohj. (Juslin), Kivenn.,<br />

Uusik. (Järvi, Silt.), Utaj. (Korh., Metsäv.), Pait., Puol. (Kyyhk.),<br />

Ruok., Sort, (Link.), Kont., Sotk., Tyrn. (Metsäv.), V.Karj. (Liro),<br />

Oul. (Parv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Maan. (Roiv.), Verml. (Saal.),<br />

Vihti (Wecks.), Kartt. (Suh.), Rants. (Tuokk.), Kang., Virt. (Valle),<br />

Tuusn. (IVds.). — Suolake Karjala, Som. (Reinh. 1850), Pukk. (Hagf.),<br />

Tyrv. (Laur.), Orim. (Link.), Punkal. (Sim.), Suon. (YI.), Köyl.<br />

(Salm.). — Suolakka Lönnr.K. (tois.) I860, Kuhm. (Hag.). — Suolakukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Suolaruoho Ruov., Ylöj. (Hela),<br />

Karjal. (Lind.), Loppi (Tikka), Him. (Miett.L.). — Suolukka Nast.<br />

(Järvi). — Tsuokkoi Impil. (Link.), Salmi (Pes,). — Wähä hiericka<br />

Turku (Tili. 1683).<br />

Rumex aquaticus—licpohiera Lönnr. 1866, — Hepohierakc

---

328 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Lönnr. 1866. — Hepohierakka Lönnr. 1866. — Hepohierikka Lönnr.<br />

1866. — Hepohierikka Lönnr. 1866. — Hepohierukka Lönnr. 1866.<br />

— Hepohiirikka Lönnr. 1866. — Hepohiirikkä Lönnr. 1866. — Savipuolen<br />

juuri Palmstr. 1804. — Savipuolen]uuri Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Savipuolenruoho Jusl. 1745, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Kosk. 1917.—Tur heinä Sakk. (Hiit.). — Vesihierakka Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Vesisuolake Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Tuliheinä Utaj.<br />

(Metsäv.). — Tuljheinä Maan. (Roiv.). — Vähä hevonhiera Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Vähä-hevonhierakka Lönnr. 1866.<br />

Rumex confertus — Taajakukintoinen hierakka Iliit.K.<br />

Rumex conglomeratus — Saksan hierakka Mela K. 1906.<br />

Rumex crispus — Heohiirikka Rym. (liellev.). — Hepohienakka<br />

Oriin. (Link.). — Hepohäniä Orim. (Link.). — Hevonhienakka Orim.<br />

(Link.). — Hevosen hienakka Orim. (Link.). — Hier' hierikkä Lönnr.<br />

1866. — Poimuhierakka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Savipuolen ruoho Turku (Tili. 1683), Haart. 1759. — TuV heinä<br />

Orim. (Link.). — Tuli heinä Jusl. 1745. — Tuliheinä Lohja (Heinr.<br />

1766), Lönnr.K. (tois.) 1860, Kirvu (Cant.), Orim. (Link.). — Tulihierakka<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Tuliohjake Eur.<br />

1860. — Tuliruoho Jusl. 1745. — Virake Eur. 1860.<br />

Rumex domesticus — Bulki Ahvenj. (Valle). — Heipakka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Heohiirikka Rym. (Ilellev.). — Heoshiärikäs<br />

Rauma (Valle). — Hepohera Ikaal. (Björk.), Pälk. (Laur.), Suod.,<br />

Vilj. (Mien.L.).—Hepoherake Suon. (YI). — Hepoherra Ylöj. (Hela),<br />

Teisko (Kat.). — Hepoherranlehti Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hepohienakka<br />

Orim. (Link.), Porn. (Luot.). —Hepohiera Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Hepohierake Tyrv. (Var. 1854), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Hepohierakka Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Hepohierikka Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Hepohierikkä Lönnr. 1866. — Hepohierukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Oul. (Metsäv.), Läng.<br />

(Miett.L.). — Hepohiira Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hepohiirakka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hepohiirikka Lönnr. 1866, Karjal. (Lind.),<br />

Kisko (Valle), Vihti (Wecks.). — Hepohiirikkä Lönnr. 1866. — Hepohinake<br />

Porn. (Luot.). — Hepohäniä Orim. (Link.). — Heleluliheinä<br />

Sotk. (Metsäv.). — Hevohera Karv. (Sarv.), Jal. (Miett.L.). — Hevohierake<br />

Askola (Tynni). — Hevohierukka Oul. (Parv.). — Hevoisen-

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 329<br />

-virnas Lönnr.K. (tois.) 1860.—Hevonhera Vilj. (Berg.), Park.(Paas,),<br />

Kauhaj., Kur. (Oland.). — Hevonhienakka Orim. (Link.). — Hemmhiera<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hevonliierakka Akaa(Suh.). — Heuonhierike<br />

Kylm. (Suh.). — Hevonhiirikka liiit.K. —Hevonhörö Kangl.<br />

(Suh.). — Hevosenhera Et.Pohj. (Seppä), Peräs., Ylist. (Miett.L.). —<br />

Hevosheralehii Ikaal. (Björk.). — Hevosenhero Kur. (Paulah.). —<br />

Hevosen hienakka Orim. (Parv,, Link.). — Hevosenhörö Peräs.<br />

(Miett.L.). — Hevosen suolaheinä Oul. (Metsäv.). — Hevoshera Park.<br />

(Paas.), Kuolaj. (Oland.), Ikaal., Pihl. (Miett.L.). —Hevoshierakka<br />

Kust. (Luot.). — Hevosmuikku Vähäk. (Oland.).<br />

Koirankien V.Karj. (Liro). — Koirannänni V.Karj. (Liro). —<br />

Koiranputki V.Karj. (Liro). — Koiransuolakc Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Kotihierakka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kusiheinä<br />

Pielav. (Huusk.). — Kusjheinä Keit. (Huusk.). — Noriheinä<br />

Pieks. (Borg). — Pahakassikainen V.Karj.(Liro). — Pahaohiahainen<br />

V.Karj. (Liro). — Pajuheinä Rov. (Hiit.). — Palokukka Oul. (Parv.,<br />

Miett.L.). — Pijynkaali Tuusn, (Räs.). — Rauanheinä Kont. (Metsäv.).<br />

— Sudensuola Rants. (Tuokk,). — Suolaheinä Kont. (Metsäv.),<br />

Rantas. (Paas.). — Suolahorma Sod. (Vest.).<br />

Tuilheinä Kont. (Metsäv.). — Tulenlentoheinä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — TuV heinä Räis., Sakk. (Hiit.), Ruok., Orim. (Link.), Uusik.<br />

(Paulah.). — Tuliheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Pad. (Böök), Pieks.<br />

(Borg.), Pielav. (Huusk.), Saar. (Juslin), Pait., Puol., Ristij., Suom.<br />

(Kyyhk.), Impil. (Link.), Pälk. (Laur.), Haapav., Oul., Sotk., Tyrn.,<br />

Utaj. (Metsäv.), Asikk. (Luot.), Rautal. (Pak.), Kärk. (Pelt.), V.Karj.<br />

(Liro), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Haapaj., Pyh. (IVIiett.L.), Rist. (Silt.),<br />

Rantas. (Pulkk.), Rants. (Tuokk.), Alaj., Kartt., Perho (Suh.),<br />

Akonl., Kang., Miin., Uukun. (Valle). — Tulikukka Kuhm. (Hag.),<br />

Oul. (Parv.), Perho (Suh.), Rautal. (Pak.). — Tulilenioheinä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Tuliohdake Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tuliruoho<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Jan. (Luot.). — Tuljheenä Konn. (Pynn.).<br />

— Tuljheinä Keit., Pielav. (Huusk.), Sort. (Link.), Maan. (Roiv.),<br />

Kartt. (Suh.), Virt. (Valle). — TuV kukka Uusik. (Paulah.). —<br />

Tylheinä Verml. (Saal.). — Virake Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Rumex hydrolapathum — Hepohiera Lönnr. 1866. — Hepohierake<br />

Lönnr. 1866. — Hepohierakka Lönnr. 1866. — Hepohierikka<br />

Lönnr. 1866. — Hepohierikka Lönnr. 1866. — Hepohierukka Lönnr.<br />

1866. — Hepohiirikka Lönnr. 1866. — Hepohiirikkä Lönnr. 1866.

---

330 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

— Rantahierakka Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Rumex limosus — Liejuhierakka Mela K. 1906. — Miitahierakka<br />

Iliit.K.<br />

Rumex maritimus — Hierakas Luv. (Herm.). — Merihierakka<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Rumex mexicanus — Meksikon hierakka Ililt.K.<br />

Rumex obovatus — Vastapuikealehiinen hierakka Hiit.K.<br />

Rumex obtusifolius—• Koiranhierakka Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866. — Tijlppälehtinen hierakka Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Rumex patientia — Englantilainen pinaatti Elf. 1896, Mela K.<br />

1906. — Patsieniia Elf. 1896. — Pinaattihierakka Hiit.K. — Talvipinaatti<br />

Lönnr. 1866, Mela Kp. 1884. — Tarhahierakka Lönnr. 1866.<br />

Rumex pseudonatronatus—Suomen hierakka Mela K. 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Rumex scutatus — Hevon /lieric/ca Hell. 1773.—Hevonhiericka<br />

Jusl. 1745. — Hevon-hierikka Renv.G. 1823. — Hevon-hiirikka<br />

Renv.G. 1823. — Ileiuon hiricka Haart. 1759. — Hevon hirikka<br />

Hell. 1789. — Hävon-hijricka Haart. 1759. — Rusko-ruoho Renv.G.<br />

1826. — Suolaka Palmstr. 1804. — Siiolake Hell. 1773. — Suolakka<br />

Renv.G. 1823, Lönnr. 1866. — Tulilieinä Renv.G. 1826. — Tuliruoho<br />

Renv.G. 1823 ja 1826. — Virake Eur. 1860.<br />

Rumex stenophyllus — Kapealehtinen hierakka Hiit.K.<br />

Ruppia —Hiusheinä Lönnr. 1866. — Lima Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Ruppia maritima — Isompi lima Lönnr.K. 1860. — Merihierakka<br />

Lönnr.K. 1866. — Merilima Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

— Vinolima Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Ruppia maritima *brachypus — Lyhytperäinen lima Lönnr.K.<br />

1866, Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Ruppia maritima *rostellata—Vino lima Lönnr.K. 1866. —<br />

Vähempi lima Lönnr.K. 1860.<br />

Ruppia spiralis — Kiertolima Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912.<br />

Russula decolorans — Vaalistuva hapero Sael. 1907.<br />

Russula deliciosa — Suppilohapero Sael. 1907.<br />

Russula emetica — Kirpeä hapero Sael. 1907.<br />

Russula foetens — Löyhköhapero Sael. 1907.

---

Annnles Botaiiici Societalis Vanamo. Toni. 345. N:o 1. 207<br />

Russula integra — Yleinen Iiaperasieni Ign. 1890. — Yleinen<br />

hapero Sael. 1907.<br />

Ruta graveolens — i?w/rt Turku (Till. 1683), Flor. 1683 ja 1708.<br />

— Rutaruoho Lönnr. 1866. — Ruuta Tunt. 1668. — liuuiapensas<br />

Mela K. 1906. — Tuoksuna ruutakasvi Hiit.K. — Viiniruutu Lönnr.<br />

1866.<br />

Sabal palmetto Palmetto palmu Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Saccharomyces cerevisiae — Hiivasieni Almq. 1890, Elf. 1896,<br />

Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Oluthiiva Mela Kp. 1900. — Oluthiivasieni<br />

Elf. 1896.<br />

Saccharomyces ellipsoideus—Viinihiivasieni Elf. 1896.<br />

Saccharum officinarum — Sokeri Jusl. 1745, Renv.G. 1826. —<br />

Sokeriruoko Almq. 1890, Elf. 1896 ja 1921, Mela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900. — Sokuri Renv.G. 1826. — Sokuriruoko Hook.-Mela 1879.<br />

Sagina — Haarikka Mela K. 1884.<br />

Sagina intermedia — Lumihaarikko Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

— Vaivaishaarikko Hiit.K.<br />

Sagina Linnaei — Kalliohaarikko Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

— Lapin haarikka Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Tunlurihaarikko Iliit.K.<br />

Sagina maritima —Merihaarikko Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Sagina nodosa —Nijijlähaarikko Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Ranlahaarikko Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Sagina procumbens — Pihahaarikko Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866. — Renlohaarikko Iliit.K. — Terälön haarikko Alela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Villakanervii Sakk. (Hiit.).<br />

Sagittaria sagittifolia — Ahvenheinä Antr. (Porkka).—Ahvenenruoho<br />

Myrsk. (Ilagf.). — Ahvenruoho Oul. (Parv.). — Keiholehti<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp.<br />

1884,1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912.—A'ei7m/i Ze/j/i Turku (Tili. 1683).<br />

— Keihänlehti Jusl. 1745. — Keihäslehti Muol. (Merik. 1929). — Keihään<br />

lehti Renv.G. 1823, Schart. 1834, Reinh. 1850. — Keihäänlehti<br />

Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Koirankieli<br />

Lönnr. 1866. — Lima Schart. 1834, Eur. 1860. — Limo Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Valkolehti Akaa (Suh.). — Yleinen keiholehti Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906.<br />

Sagittaria sagittifolia *natans — Kelluva keiholehti Hiit.K. —<br />

Koerankielheinä Maan. (Roiv.). — Koerankiellimo Maan. (Roiv.).<br />

— Uistihheinä Kiur. (Roiv.).<br />

22

---

332 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Sagus Rumphii — Saa

---

Annales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. :}347<br />

Salix aurita—Harmaa paju Raunia (Valle). — Koivapajii<br />

Mela K. 1895 ja 1899. — Paja Orim. (Link.). — Vesipaju Rist.<br />

(Silt.). — Ves' paju Kont. (Metsäv.). — Virpapaju Lönnr.K. 18G0<br />

ja 18G6, IMela K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Salix caprea—Hajava Lönnr.K. (tois.) 1860. — Halaja Kopp.<br />

1889. — Haiava Renv.G. 1826, Kopp. 1889. — Lernpipaju Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Kopp. 1889. — Le7njD/puu Reinh. 1850.—/iaa/aLönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Keit. (Iluiisk.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suli.).<br />

— Raetapaju Keit. (Iliiusk.), Maan. (Roiv.). —Haida Alivenj.(Valle).<br />

— Raila Lohja (Heinr. 1766), Knorr. 1833, Schart. 1834, Lönnr.<br />

1847, Reinh. 1850, Tyrv. (Var. 1854), Eur. 1860, Ign. 1890, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912, Kosk.<br />

1917, Ikaal. (Björk.), Pad. (Book), Rov. (Hiit.), Pielav. (lluusk.),<br />

Ruok. (Link.), Karjal. (Lind.), V.Karj. (Liro), Kont. (Metsäv.),<br />

Orim. (Link., Parv.), Kuolaj., Kuus. (Pes,), Konn. (Pynn.), Loppi<br />

(Tikka), Kartt. (Suh.), Kisko, Kang., Uukun., Virt. (Valle), Rants.<br />

(Tuokk.), Vihti (Wecks.), Park. (Paas.), Kärk. (Pelt.), Tuusn. (Räs.),<br />

Suon. (YI.), Tohm. (llak.), Askola (Tynni). — Raila-paju Reinh.<br />

1850, Almq. 1890. ~ Raitapaju Eur. 1860,1.önnr.K. 1860 ja 1866,<br />

And.-Salon. 1870 ja 1876, Köpp. 1889, Iliit.K., Orim. (Link.), Utaj.<br />

(Metsäv.), Kärk. (Pelt.). — Raitaspaju Ruok. (Link.). — Roaja<br />

Saar. (Reinh. 1850). — Salaja Köpp. 1889. — Salava Palmstr. 1803,<br />

Renv.G. 1826. — Vahva paju Kisko (Reinh. 1850), Köpi). 1889. —<br />

Vahvapaju Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Salix cinerea — Harmaa paju Mela K. 1895 ja 1899, Iliit.K. —<br />

Harmaapaju Oul. (Parv.). — Koripaju Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Nahka paju »sen kuori kehutaan olevan tanakkaamjii, voimakkaampi<br />

ja sitkeämpi kuin muun pajun» Räis. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var.<br />

1854), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. - Nahka-paju Köpp. 1889.<br />

— Paju Pielav. (Iluusk.), Orim. (Link.), V.Karj. (Liro). — Parkkipaju<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Racla Keit., Pielav. (Iluusk.), Maan.<br />

(Roiv.). —Raelapaju Keit. (Iluusk.), ]Maan. (Roiv.). —Raila V.Karj.<br />

(Liro). — Wesi-paju Köpp. 1889. — Vesipaju Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912,<br />

Et.Pohj. (Seppä), Rants. (Tuokk.), Suon. (YI.). — Viniapaju<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Virnaspaju Ruok. (Link.). — Virpapaju<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vilsapaju Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Vilsaspaju Eur. 1860.

---

334 Pentu S«/ionen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Salix claphnoides —//äm?äpa/u Mela K. 1895, 1899 ja 1906. —<br />

Virnapaju Nyi. 1852, Lönnr.K. 1860. — Wirnapajii Kopp. 1889.<br />

Salix depressa —Ahopaju Hiit.K. — Lantlopaja Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Mela K. 1906, Kiv. 1912. — Lijijynkanminen paju Mela K.<br />

1895 ja 1899.<br />

Salix fragilis —//a/a/a Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Eur. 1860. — Halapaiju Jusl. 1745. — Ilalapaju Palmstr. 1809,<br />

Renv.G. 1823, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — H alava Palmstr.<br />

1809, Renv.G. 1823 ja 1826, Pohjanm. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Haleim Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Halopaju<br />

Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Jalaja Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Jalava Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kiiltopajii Loppi (Tikka).<br />

— Piilipajii Askola (Tynni). — Piilipuu Hei. 1838, Almq. 1890,<br />

Mela K. 1906, Kiv. 1912, Ikaal. (Björk.), Karjal. (Lind.), Orim.<br />

(Parv.), Rauma (Valle), Vihti (Wecks.), Suon. (YI.). — Piilpaju Keit.<br />

(Huusk.), Kartt. (Suh.). — Raila Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Oul. (Parv.). — Ranlapaju Lönnr.K. (tois.) 1860. — Salahva<br />

Knorr. 1833. — Salava Jusl. 1745, Palmstr. 1809, Renv.G. 1823 ja<br />

1826, Lönnr. 1847, Almq. 1890, Ign. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Sa/aiüa Turku (Tili. mS).—Salava-paju Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866. — Vironpaju Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Salix glauca — Sinertävä paju Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Sirka Eur. 1860. — Virna Savit. (Reinh.<br />

1850). — Virnaja Savit. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Virna-paju Jääski, Rais., Savit. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Virnapaju Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tunturipaju<br />

Lönnr.K. 1860.<br />

Salix glauca v. stipulata — Korvakepaju Hiit.K.<br />

Salix hastata — Kemin paju Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Nuolipaju<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Salix lierbacea —Kiron lastakukka Lapinm. (Reinh. 1850). —<br />

Vaivaispaju Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Salix laestadiana — Tuhkapaju Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Salix lanata — Villapaju Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906.<br />

Salix lanata v. glandulosa — Nijstypaju Hiit.K.<br />

Salix lapponum — Harmaapaju Oul. (Parv.). — Lapin paju

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 335<br />

Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895 ja 1899, Iliit.K. — Leväpaju Lönnr.K.<br />

1860, Mela K. 1906, Kiv. 1912. — Paju Rov. (Hiit.). — Raeia Keit.<br />

(Huusk.). — Raetapajii Keit. (Hiiiisk.). — Raila Pielav, (Huusk.).<br />

— Rantaraita Pielav, (Huusk.). — Vaivaispajii (Jul. (Parv.). —•<br />

Vesipaju V.Karj. (Liro), Utaj. (Metsäv.).<br />

Salix laurina — Laakeripaju Hiit.K.<br />

Salix myrsinites — Mustikka paju Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Muslikkapaju Kiv. 1912, Hiit.K. —<br />

Mijrltipaju Iliit.K.<br />

Salix myrtilloides — Juolukka-paju Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Köpp. md. — Juolukkapaju Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Salix nigricans — Korpipaju Lönnr.K. 1860. — Musteneva paju<br />

Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Mustuva<br />

paju Hiit.K. — Nahkapaju Ruok. (Link.). — Paju Almq. 1890,<br />

Orim. (Link.). — Virnapaju Maan. (Roiv.).<br />

Salix pentandra —Halal Köpp. 1889. —Halana Ikaal. (Björk.).<br />

— Hala paju Hei. 1838. — Hala-paju Köpp. 1889. — Halapaju<br />

Teisko (Reinh. 1850), Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Pad. (Böök), Loppi (Tikka). — Halava Sehr. 1637, Hel. 1838, Pohjanm.<br />

(Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Mela K. 1895 ja 1899,<br />

Mela Kp. 1897 ja 1900, Kiv. 1912, Hiit.K., Rov. (Hiit.), Karjal.<br />

(Lind.), Vihti (Wecks.), Suon. (YI.). — Halava paju Mela K. 1906.<br />

— Haleva Kuolaj. (Pes.). — Halo-paju Hei. 1838. — Hanhen paju<br />

Eur. 1860. — Hanhenpaju Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kiillopaju<br />

Orirn. (Link.). — Kiiltävä paju Raunia (Valle). — Kukkapiäpaju<br />

Keit. (Huusk.). — Oja-halaiva Köpp. 1889. — Ojahalava Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Piilipaju Orini. (Link.). — Piilpaju Orim. (Link.).<br />

— Raita Palmstr. 1807, Hei. 1838, Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. 1889.<br />

— Vahvapaju Lönnr.K. (tois.) 1860. — Virrnapaju Konn. (Pynn.).<br />

— Virnapaju Kont. (Metsäv.), Maan. (Roiv.), Tausn. (Räs.). — Virnas<br />

paju Kont. (Metsäv.). — Virvapaju Eur. 1860.<br />

Salix phylicifolia — Hyötöpaju Utaj. (Metsäv.). — Kiiltolehtinen<br />

paju Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kiiltupaju Orim.<br />

(Link.), Alaj., Perho (Suh.). — Metsäpaju Lönnr.K. I860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Nahkapaju Ruok.<br />

(Link.). — Paju Rov. (Hiit.). — Tavallinen paju Tuusn. (Räs.).<br />

— Vesipaju Oul. (Parv.), Kuolaj. (Pes.). — Virnapaju Maan.<br />

(Roiv.), RisL (Silt.).

---

336 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Salix pirolifolia — Talvikinlehtinen paju Miit.K.<br />

Salix i^olaris — Napamaitten paju Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Mela K. 1900. — Rahkapaju Löiinr.K. 1860 ja 1866.<br />

Salix purpurea — Punapaju Iliit.K. — Purppurapaju Iliit.K.<br />

— Purpurapajii Mela K. 1906. — Yksiheleinen paju Mela K. 1899.<br />

Salix repens — Hanhen paju Hei. 1838. — Hanhenpaju Tyrv.<br />

(Var. 1854), Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Et.Pohj. (Seppä),<br />

Karjal. (Lind.), Rauma (Valle). —Pikku paju Ii (Metsäv.). —Raatepaju<br />

Oul. (Parv.). — Räme-paju Lönm\K. 1860 ja 1866, Köpp. 1889.<br />

— Suikeiiava paju Iliit.K. — Vaivaaspaju Kur. (Oland.). — Vaivaisenpaju<br />

Askola (Tynni). — Vaiuaispaju Askola (Tynni). — Vesipaju<br />

Park. (Paas.).<br />

Salix repens * rosmarinifolia — Hanhen-paju Köpp. 1889. —<br />

Hanhenpaju Renv.G. 1823, Eur. 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Orim.<br />

(Link.), Vihti (Wecks.). — Kapealehtinen paju Iliit.K. — Paju<br />

Turku (Tili. 1683).<br />

Salix reticulata — Silmupaju Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Verkkolehtinen<br />

paju Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Salix rotundifolia Pijöreälehtinen paju I\Iela K. 1906.<br />

Salix serotina — Grnelinin paju Iliit.K.<br />

Salix triandra — Kolmeheleinen paju Mela K. 1895. —Kolmihcleinen<br />

paju Mela K. 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Pohjan paju Mela K.<br />

1895 ja 1899, Lönnr.K. 1866.<br />

Salix versifolia [S. lapponum X myrtilloides] — Suo-paju<br />

Lönnr.K. 1860. — Tunturi-paju l.önnr.K. 1866.<br />

Salix viminalis — Hanhen-paju Renv.G. 1823. — Hanhenpaju<br />

Eur. 1860. - Kori-paju Palmstr. 1804, Renv.G. 1823, Reinh. 1850.<br />

— Koripaju Eur. 1860, Mela K. 1906. — Paju Sehr. 1637. — Vesi-<br />

-paju Reinh. 1850. — Vesipaju Eur. 1860. — Virpo vitsan puu Reinh.<br />

1850.<br />

Salix xerophila — Kangaspaju Iliit.K.<br />

Salpiglossis — Torvenkieli Lönnr. 1866.<br />

Salpiglossis sinuata—Vaihteleva torvikukka Iliit.K.<br />

Salsola kali — Kaalisuolaijrtti Mela K. 1895, 1899 ja 1906. —<br />

Kilokki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1877. — Merenranta-<br />

-otakilokki Iliit.K. Otakilokki Mela K. 1884, 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Suolayrlti Lönnr. 1866, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 337<br />

Salvia — Salvia Sehr. 1637, Tunt. 1G68, Turku (Till. 1683), Flor.<br />

1683 ja 1708.<br />

Salvia argentea — Hopeasaluia lliit.K.<br />

Salvia coccinea — Tulipunainen salvia lliit.K.<br />

Salvia nemorosa — Lehtosalvia lliit.K.<br />

Salvia pratensis — Niitlijsalvia Mela K. 1895, 1891) ja 1906.<br />

Salvia splendens — Heloittava salvia lliit. K.<br />

Salvia verticillata — Kielikuraissalvia Älela K. 1906. —Kiehkurasalvia<br />

lliit.K.<br />

Salvia viridis — Kirjava salvia lliit.K.<br />

Sambucus —Heisi juuri Mel. 1838. — Saksanlieisi Mela K. 1877<br />

ja 1884, Elf. 1921. — Saksanheisipuu Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900. — Selja Elf. 1921. — Seljapmi Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900.<br />

Sambucus canadensis — Kanadan selja lliit.K.<br />

Sambucus ebulus — Paju Tunt. 1668. — Wesi taudin ijrii Turku<br />

(Tili. 1683). — Vesilaudin yrtti Jusl. 1745, Palmstr. 1805.<br />

Sambucus nigra —Heisi Jusl. 1745. —Heisi-puu Renv.G. 1823.<br />

— Heisipuu Bergm. 1775. — Heisipuun kukkanen Kosk. 1917. —<br />

Hejsipuu Palmstr. 1803. — Kastanja Tyrv. (Var. 1854). — Kuusamo<br />

Pohjanni. (Reinli. 1850). — Mustaheisi Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Mustaselja Hiit.K. — Ruusin-taudinpuu Palmstr.<br />

1803. — Ruusun taudin cuckainen Turku (Tili. 1683). — Ruusuntaudincuckainen<br />

Jusl. 1745. — Rmisu-taudin-kukka Gan. 1788 ja<br />

1829. — Selja Renv.G. 1826, llel. 1838, Eur. 1860. — Selja puu<br />

Jusl. 1745. — Seljapmi Palmstr. 1803. — Seljapuun cuoret Haart.<br />

1759.<br />

Sambucus racemosa — Harmaaheis' Kartt. (Suh.). — Kertukka<br />

Kauhaj. (Oland.). — Mijrkkymarjapensas Ruov. (Suh.). — Paskapau<br />

Räis., (lliit.). — Saarnipuu Sakk. (lliit.). — Saksan heisi Ign.<br />

1890, Nurmij. (Stenr. 1894). — Saksanheisi Orim. (Parv.). - Saksanpihlaja<br />

Ii (Metsäv.), Akaa (Suh.). — Samniaspuu Akaa (Suh.). —<br />

Sampukk' Sakk. (lliit.). — Sumpukka Sakk. (liiit.). — Seljakukka<br />

Lönnr. 1856^ — Seljapuu Räis. (lliit.). — Terttuheisi Mela K. 1895,<br />

1899 ja 19067Kiv. 1912. — Terttuselja lliit.K.<br />

Samolus Valerandi — Lonnr.K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1877 ja 1884. — Suolapunka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912,<br />

Sanguisorba minor — Pieni punaluppu lliit.K.

---

338 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Sanguisorba officinalis — Pohjan liippio Lönnr.K. 1860. —Piinaliippii<br />

Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Kiv. 1912.<br />

— Rohtopiinahippii Hiit.K. — Yleinen punaliippii Mela K, 1895,<br />

1899 ja 1906.<br />

Sanguisorba officinalis v. polygama —Lapin liippio hönnr.K.<br />

1860.<br />

Sanicula europaea — Eurooppalainen haavayrtti Hiit.K, —•<br />

Eurooppalainen sanikula Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Sanikiila<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Kiv. 1912. — Sankiila Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866.<br />

Santolina chamaecyparissus — Kypressimäinen pyhimystenkiikka<br />

Hiit.K. —Kypressiruoho Lönnr. 1866.<br />

Saponaria officinalis—Laestiisheinä Lönnr. 1866. — Keisarin<br />

haiitakiikkain Orim. (Link.). — Oikea suopayrtti Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906. — Suopayrtti Lönnr. 1866, Kiv. 1912. — Syyssireeni Kust.<br />

(Luot.). — Toukokukkain Orim. (Link.).<br />

Sargassum bacciferum — Marjalevä Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Satureja hortensis — Kyndeli Elf. 1896. — Kyneli Sehr. 1637,<br />

Tunt. 1668, Turku (Till. 1683), Flor. 1683 ja 1708. — Kynteli Lönnr.<br />

1866, Elf. 1921. — Tarhakynteli Mela K. 1906.<br />

Saussurea alpina—Alppilääte Mela K. 1895 ja 1899, Kiv. 1912.<br />

— Lääle Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja<br />

1884. — Tunturilääte Mela K. 1906.<br />

Saxifraga — Kivenpakko Lönnr. 1866. — Kivirikko Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884. — Papelojmiri Lönnr. 1866.<br />

— Rikko Lönnr. 1866.<br />

Saxifraga adscendens — Kalliorikko Hiit.K. — Kohennus-rikko<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Kohennusrikko Lönnr. 1866, Mela K. 1895<br />

ja 1899.<br />

Saxifraga aizoides — Kultarikko Hiit.K. — Tunturi-rikko<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Tunturirikko<br />

Lönnr. 1866.<br />

Saxifraga caespitosa — Mätäsrikko Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Tupasrikko Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Saxifraga cernua — Nuokkorikko Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja mQ. — Nuokkurikko Hiit.K.<br />

Saxifraga cotyledon — Tunturirikko Hiit.K.<br />

Saxifraga granulata —Mantelikukka Almq. 1890. — Mukula-

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 339<br />

rikko Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Mukularikko<br />

Kiv. m2.—Nijstyrä-rikko Lönnr.K. mo. —Papela Renv.G. 1826.<br />

— Papelo Renv.G. 1826. — Papelo juuri Palmstr. 1803, Haart.<br />

1759, Renv.G. 1826, Hei. 1838, Reinh. 1850. — Papelo-juuri Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. —Papelojuuri Eur. 1860, Jusl. 1745, Hell. 1773.<br />

Saxifraga hieraciifolia — Kuolan rikko Mela K. 1906,<br />

Saxifraga hirculus — Keltarikko Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Leltorikko Hiit.K.<br />

Saxifraga hypnoides — Sainmalrikko Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Saxifraga nivalis — Lumirikko Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Saxifraga oppositifolia — Sinirikko Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Saxifraga rivularis — Purorikko Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Saxifraga sarmentosa — Aaronin parta Almq. 1890, Oul.(Parv.),<br />

Kartt. (Suh.). — Auringonlumrne Kartt. (Suh.).<br />

Saxifraga steMaris — Tählirikko Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Saxifraga tridactylites — Mäkirikko Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Scabiosa columbaria — Tähtiruusujuuri Mela K. 1906. — Tähtiruusuruoho<br />

Hiit.K.<br />

Scabiosa maritima — Tarharuusujuuri Mela K. 1906. — Tarharuusuruoho<br />

Hiit.K.<br />

Scandix paeten — Pilkähedelmäinen sarjaputki Hiit.K. — Sarjaputki<br />

Mela K. 1906.<br />

Scheuchzeria palustris — Leväkkö Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1877 ja 1884. — Suoleväkkö Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912.<br />

Schistostega — Rotkosamnial Lönnr.K. 1860.<br />

Schizantbus — Liuskakukka Hiit.K.<br />

Schizonotus discolor — Viljelty viuhkaspirea Hiit.K. — yiuhkaspirea<br />

Mela K. 1906.<br />

Scboenus ferrugineus — Mustalatva Lönnr. 1866, Mela K. 1884.<br />

— Mustapääheinä V.Karj. (Liro). — Huosteheinä Mela K. 1906. —<br />

Ruskeatähkäinen ruosteheinä Hiit.K.

---

310 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Scilla sibirica — Siperialainen sinililja lliit.K. — Siperian sinililja<br />

Mela K. 190G.<br />

Scirpus — C«/u7« Flor. 1G83 ja 1708. — Cahilas Sehr. 1G37. —<br />

Caihila Kosk. 1917. — Caisila Flor. 1683 ja 1708, Laih. (Stierw.<br />

1755). — Järvi kaisla Juva, Piel. (Reinh. 1850). — Kaakon ruoho<br />

Ruov. (Reinh. 1850). — Kahila Rauma (Reinh. 1850), Eur. 1860,<br />

Kosk. 1917. — Kahila heinä Reinh. 1850. — Kahilainen Loht.<br />

(Reinh. 1850). — Kaihilainen Loht. (Reinh. 1850). — Kaisila Hei.<br />

1838, Jääski (Reinh. 1850). — Kaisla Myn. (Reinh. 1850), iVIela K.<br />

1877 ja 1884. — Kasila Myn. (Reinh. 1850). — Keppikahila Kosk.<br />

1917. —Luikka Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892,1897 ja<br />

Vm. — Merikahilas Reinh. 1850. — Pmru Hei. 1838. — i?z//i kahilas<br />

Reinh. 1850. — Sarpa Renv.(i. 1826, Haapaj. (Reinh. 1850). —<br />

Sarpa heinä Lolit. (Reinh. 1850). — Sorva Laih. (Stierw. 1755). —<br />

Suovilla Lönnr. 1866. — Suorsan ruoho Tyrv. (Reinh. 1850).<br />

Scirpvis acicularis — Hapsihiikka Lönnr.K. 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Jouhiluikka Lönnr.K.<br />

1860, Lönnr. 1866.<br />

Scirpus caespitosus—Harjas Puol. (Kyyhk.). — Harjasheinä<br />

Pait., Ristij. (Kyyhk.), Perho (Suh.). — Kitu Park. (Paas.). — Luikka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pilliheinä Kuolaj. (Pes.). — Suoruoko<br />

Lönnr. 1866. — Tnpaslava luikka Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Tupaslava suovilla Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Scirpus compressus — Litteäkaisla Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Sarakaisla Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Scirpus lacustris — Caisila .Jusl 1745, — Caisilas Turku (Tili.<br />

1683). — Järvikaila Kang. (Valle). — Järvikaisla Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Lönnr. 1866, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kaakonruoho Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Kaesla Keit., Pielav. (Huusk.), Maan. (Roiv.),<br />

Kartt. (Suh.). — Kahila Renv.G. 1823, Lönnr. 1847, Elmg. 1857,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Ikaal. (Björk.), Luv. (Herm.),<br />

Rov. (Hiit.), Ii (Metsäv.), Kuolaj. (Pes.), Enont. (Link.), Karv.<br />

(Sarv.), Loppi (Tikka), Rants. (Tuokk.), Kisko (Valle), Kemi (Rant.).<br />

— Kahilas Renv.Ci. 1823, Knorr. 1833, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kahla Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kaihila Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kaihia Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860, Puol. (Kyyhk.), Haapav.<br />

(Metsäv.), Rist. (Sill.), Perho (Suh.), Lemi (Valle). — Kaila Ikaal.

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 311<br />

(Biörk.).—Kaisila Lönnr.K. (tois.) 1800, Rais. (Hiit.), Antr. (Porkka).<br />

— Kaisla Knorr. 1833, Lomir. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860, Gen. 1885,<br />

Almq. 1890, Pielav. (Hunsk.), Ruok. (Link.), V.Karj. (Liro), Sotk.<br />

(Metsäv.), Kur. (Paulah.), Konn. (Pynn.), Kartt. (Suh.), Uukun.,<br />

Virt. (Valle), Vihti (Wecks.), Tuusn. (Ras.). — Kaizla Ahvenj. (Valle).<br />

— Kasila Lönnr.K. (tois.) 18G0. —• Kasia V.Karj. (Liro). — Kazla<br />

V.Karj. (Liro). — Keppikahila Lönnr.K. (tois.) 1800. — Kiila<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Merikaisila Rym. (Ilellev.).<br />

Piurii Lönnr.K. (tois.) 1860. —Rantakaisla Lönnr.K, (tois.) 1860.<br />

^Ronka Park. (Paas.). — Ronki Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

— Ruoko Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ryti Lönnr.K. (tois.) 1860, Sotk.<br />

(Metsäv.). — Sarpa Ilaapav. (Metsäv.), Oul. (Parv.). — Sarvaanen<br />

Vähäk. (Oland.). — Silkkilaino Salial. (Sain.). — Siwrsake Lönnr.K.<br />

(tois.) I860. — Siiorsanruohü Tyrv. (Var. 1854). — Siiorsanruoka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vallankeänic Kont. (Metsäv.). — Äijänsauva<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

Scirpus maritirnus — Kahila Hail. (.Miett.L.). — Mcri-kahila<br />

Palmstr. 1805, Renv.G. 1823. — Merikahila Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Merikaisla Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

MeJa K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —/^/y/i Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Sarpa Renv.G. 1826, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sarpio Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Sarva l.önnr.K. (tois.) 1860. — Savvu Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860.<br />

Scirpus paluster — Arpalicinü Orim. (Link.). — Arpanwho Orim.<br />

(Link.). — Ilanhenruoho Lönnr. 1866. — Käpijheinä Oul. (Parv.). —<br />

Luikka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Piirtoheinä Kur. 1860. — Sarpio<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sarua Kur. (Oland.). — Suoluikka Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Sälli Kuhm. (Reinh. 1850), Kur. 1860, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — SälWieinä Kang. (Valle). — Sältinki Utaj.<br />

(Metsäv.).<br />

Scirpus pahistcr * unigluuiis — Rutaluikka Lönnr.K. I860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866. — Yksisuonniinen luikka Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Scirpus parvulus — iW-«A(u'.s7a Mela K. 1906, Kiv. 1912. —Pi/ckuluikka<br />

lliit.K.<br />

Scirpus pauciflorus — Ilarvakukkainen kaisla Mela K. 1906,<br />

Kiv. 1912. — Harvakukkainen luikka -Mela K. 1895 ja 1899, lliit.K.<br />

— Korpikaisla I.önnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.

---

342 Pentti Siz/?o;ie7i, Suomalaiset kasviimimet.<br />

Scirpus radicans — Juurehliva kaisla Mela K. 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912.<br />

Scirpus rufus — Ruskokaisla Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. —Riisoknisla Lönnr.K. 1860 ja 1866, Löniir. 1866.<br />

Scirpus silvaticus — Arokaisla Lönnr.K. 1860 ja 1866.—Karhunvihvilä<br />

Keit. (Muusk.). — Metsäkaisla Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Ojakastikkainen Sakk. (Hiit.). — Sorsaheinä Nyl. 1852.<br />

Scirpus Tabernaemontani — Sinikaisla Mela K. 1895 ja 1899. —;<br />

Sinivihreä kaisla I Hit.K.<br />

Scleranthus — Jäsenheinä Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Scleranthus annuus — Ahmaloheinä Sakk. (Iliit.). — Arosammal<br />

Orim. (Link.). — Hammasheinä Eiir. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Hurrikkaheinä Pieks. (Borg). — Jäsenheinä Lönnr.<br />

1866, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. — Jäsenrusiheinä<br />

Kirvu (Cant.). — Riisheinä Orini. (Link.). — Suolicullin<br />

ruoho Turku (Till. 1683). — Sijdänriiski Orim. (Link.). — Syvän<br />

riisheinä Orim. (Link.). — Sijväriis'heinii Sakk. (Miit.). — Vehreä<br />

jäsenheinä Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Vihreä jäsenheinä Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906. — Vihreä jäsenriwho Hiit.K.<br />

Scleranthus perennis—Hammas heinä Häme (Reinli. 1850). —<br />

Jäsen heinä Sakk. (Reinh. 1850). — Riis heinä Sakk. (Heinli. 1850).<br />

— Riisiheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Vaalea jäsenheinä<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Vaalea<br />

jäsenriwho Hiit.K.<br />

Scleropoa rigida — Jäykkä soulo Hiit.K.<br />

Scorzonera hispanica — Espanjan sikojuiiri Mela K. 1895 ja 1899.<br />

— Miislajmiri Lönnr. 1866, Elf. 1896 ja 1921, Mela K. 1906. —<br />

Skortsonera Mela K. 1906.<br />

Scorzonera humilis — Alaiala sikojimri Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Sian juuri Renv.G. 1826. — Sianjuuri Palmstr.<br />

1804, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Sijanjuuri Tyrv. (Var.<br />

1854). — Sikojuuri Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1877 ja 1884.<br />

Scrophularia nodosa — JIammasruoho Keit. (Huusk.). — Leika-<br />

-ruoho Palmstr. 1807, Lönnr.K. (tois.) 1860. —Leikkaruoho Lönnr .K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Leuka-ruoho Haart. 1759, Renv.G.<br />

1823, Hei. 1838, Lönnr. 1866. — Leukaruoho Eur. 1860, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. —Maapähkänä Lönnr. 1866. — Nivelikäs

---

Annnles Botaiiici Societalis Vanamo. Toni. 357. N:o 1. 207<br />

sijyläjiiuri Mcla K. 1895, 1899 ja 1906, K i v . — Niuel-sfjijläjiiiiri<br />

Lönnr.K. 1866. — Sianleuan-lelili Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sian<br />

leuka Renv.G. 1826. — Sianleiika Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. I860.<br />

— Sianleuka-ruoho Ilaart. 1759. — Sijan kukka Heinh. 1850. —<br />

Sijylen-juun Palmstr. 1807, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sijijlenjuuri<br />

Hell. 1773. — Syylinjuuri Lönnr.K. (tois.) 1860. — Syylä-juuri<br />

Renv.G. 1826, Eur. 1860. — Syyläjuuri Lönnr. K. 1860, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1884, .Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Syylänjuren-lehti<br />

Haart. 1759. — Syylän juuri Turku (Tili. 1683), Reinh.<br />

1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Syylänjuuri .Jusl. 1745.<br />

Scrophularia vernalis — Keväinen syyläjuuri K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Kevät syyläjuuri Lönnr. K. 1866.<br />

Scutellaria — Vuohennokka Mela K. 1877 ja 1884, Mela K]). 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900.<br />

Scutellaria galericulata — Isompi vuohennokka Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866. — Hylätynkukka Kont, (Metsäv.). — Kalaheinä Utaj. (Korli.,<br />

Metsäv.), Rist, (Silt.). — Koirasta kuismanheinä Reinh. 1850. —<br />

Kuisrnanheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Linnunruoho<br />

Utaj. (Metsäv.). — Miespuolen kuisrnan heinä Eur. 1860. — Miespuolen<br />

kuismanheinä Reinh. 1850, Lönnr. 1866. — Sinikukka Utaj.<br />

(Metsäv.). — Sininen voiheinä Kauhaj. (Oland.). — Vesiminttu Suon.<br />

(YI.). — Vuohennokka Lönnr. 1866. — Yleinen vuohennokka Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Scutellaria hastifolia — Keihäskantainen vuohennokka Mela K,<br />

1895,1899 ja 190Q. — Keihäslehtinen vuohennokka Kiv. 1912, Hiit.K,<br />

— Vähempi vuohennokka Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Secale cereale — Juhannusruis Suon. (YI.). — Juurehinen Ruov.,<br />

Savo (Reinh. 1850). — Juureinen »kasvaa typpäitä, se on: kasvaa yhdestä<br />

juuresta hyvin leviäisti monta sataki olkea», Pirkk. (Reinh.<br />

1850). — Juurus Reinh. 1850. — Korpelainen »kasvaa pienempää<br />

mustempaa jyvää, kylvetään kytöön korvessa», Reinh. 1850.—Mettolainen<br />

Ruov. (Reinh. 1850). — Mettähinen Ruov. (Reinh. 1850). —<br />

Mettäjyvä Ruov. (Reinh. 1850). — Meitäläinen Ruov. (Reinh. 1850).<br />

— Peltolainen Virr. (Reinh. 1850). — Ruis Agr. 1551, Sehr. 1637,<br />

Turku (Till. 1683), Jusl. 1745, Renv.G. 1826, Vir. 1827, Gan. 1829,<br />

Lönnr. 1847, Reinh. 1850, Hook.-Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Gen. 1885, Almq. 1890, Ign. 1890,<br />

Elf. 1896 ja 1921, Kiv. 1912, Keit., Pielav. (Huusk.), Räis., Sakk.

---

314 Pentti Suhonen, Suomalaiset kasviniiiniel.<br />

(Iliit.), Utaj. (Korli., Metsäv.), Puol. (Kyyhk.), Kont. (Metsäv.),<br />

Kuolaj., Kuus. (Pes.), Maan. (Roiv.), Rist. (Silt.), Kartt., Perho<br />

(Suh.), Ahvenj. (Valle), Loppi (Tikka), Suon. (YI.). — Ruis (talviruis)<br />

Kivenn. (Järvi, Silt.). — Rukiita Sakk. (Iliit.). —Rukis Laili.<br />

(Stierw. 1755). — Ruvis Tunt. 1G68, Jusl. 1745. — Suvikas<br />

(kevätruis) Ruov. (Reinh. 1850), Kivenn. (Järvi, Silt.). — Suviruis<br />

(yksivuot.) Puol. (Kyyhk.). — Tavallinen ruis Mela K. 1895, 1899<br />

ia 1906.<br />

Sedum —Jääpuu Oul. (Parv.). —Maksaruoho Hook.-Mela 1879,<br />

Mela K. 1877 ja 1884. — Maxa ruoho Hei. 1838. — Posliinikukka<br />

Kartt. (Suh.). — Posliinipuu Kartt. (Suh.). — Saviheinä Oul. (Parv.).<br />

— Tontunparla Lönnr. 186G.<br />

Sedum acre — Ahmalo heinä Jääski (Reinh. 1850). — Ahmalo-<br />

-heinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ahmaloheinä Sakk. (Iliit.). — Cuconmarja<br />

.Jusl. 1745, Ilaart. 1759. — Eltlaruoho Oul. (Parv.), Pyh.<br />

(Miett.L.). — Kallionkirnala Pukk. (Tikka). — Kalliourpa Orim.<br />

(Link.). — Kalnmnkukka Pälk. (Laur.). — Katinkiniala Akaa (Suh.).<br />

— Katkera maksaruoho Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kctunsilmä<br />

Isok. (Miett.L.). — Kuckoin marjat Turku (Tili. 1683). — Kukon<br />

lehti Paimstr. 1804, Renv.G. 1823, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kukon<br />

marja Paimstr. 1804, Renv.G. 1823, Reinh. 1850, Tyrv. (Var. 1854),<br />

Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kukonmarja Lönnr. 1866. —<br />

Kukon-ijrtti Lönnr. 1866. — Kukonijrtti Lönnr. 1856. — Laukankukka<br />

li (Metsäv.). — Lucku ruoho Jusl. 1745. — Lukon marja Jusl.<br />

1745, Eur. 1860. —Lukonmarja Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866,—<br />

Luiro Maar. (Tallgr.). —Luiru Maar. (Tallgr.).<br />

Maahinen Kangl. (Suh.). — Maahitti Kangl. (Sneck). — Maista<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Maistoruoiio Vihti (Wecks.). — Maksa-<br />

-ruoho Renv.G. 1823. —Maksaruoho Kuhm. (Ilag.). —Maxa-ruoho<br />

I laart. 1759. —Murre ruoho Rauma (Reinh. 1850). — Murreruoho<br />

Kur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Pask' ahmaloheinä<br />

Sakk. (Hiit,). — Plankkikukka Vähäk. (Oland.). — Sitt' ahmaloheinä<br />

Sakk. (Iliit.). — Vesiahmaloheinä Nyi. 1852. — Vilu ruoho Jusl.<br />

1745, Ilaart. 1759, Paimstr. 1804, Renv.G. 1826, Reinh. 1850. —<br />

Viluruoho Hell. 1773, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

—• Vuorensammal Lönnr.K. (tois.) 1860.

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 345<br />

Sedum acre *sexangulare — Kuusikulmainen maksaruoho Lönnr.<br />

K. 1866, Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Sedum aizoon — Siperian maksaruoho Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Sedum album — Kalliomarja Lönnr. 1866. —Kukonlehii Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Kukon marja Palmstr. 1809, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kukonmarja Lönnr. 1866. — Valkea maksaruoho Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Valkokukkainen<br />

maksaruoho Iliit. K.<br />

Sedum annuum — Vähä maksaruoho Lönnr.K. 1860 ja 1866. —<br />

Yksivuotinen maksaruoho Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Sedum Ewersii — Turkestanian maksaruoho lliit.K.<br />

Sedum hybridum — Uralilainen maksaruoho Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906. — Uralin maksaruoho lliit.K.<br />

Sedum rupestre — Kalliomaksaruoho Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Sedum spurium — Kaukasian maksaruoho lliit.K.<br />

Sedum telephium — Ahmalo heinä Reinh. 1850. —Ahm aio ruoho<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ahmena Ileinj. (Reinh. 1850), Eur. I860,<br />

Lönnr. 1866. —• Ahmena-ruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ahmenaruoho<br />

Lönnr. 1866. —Akankaali Lönnr. 1866. — Ilimarre Kur. 1860.<br />

—Jäneksen kaali Eur. 1860. — Jäneksen-kaali Lönnr.K. (tois.) I860.<br />

— Jäneksenkaali Vihti (Wecks.). — Jänexen kaali Palmstr. 1812.—<br />

Jäniksenkään Lönnr. 1866. — Kallio-maksa Heinj., Kirvu (Reinh.<br />

1850). — /Mioma^sa Elmg. 1857, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866,<br />

Eur. 1860, Rist. (Silt.), Rais. (llül.). ~Kalliomaksoi Unis. (llnl.). —<br />

Kallionlupakki Rauma (Valle). —Kallion yrtti Eur. 1860. —Karhunkaali<br />

Lönnr. 1866. — Kukonkaali Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kärmcenkaali<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kärmeenkukka Lönnr. 1866. —• Leveälehtinen<br />

maksaruoho Lönnr.K. 1860 ja 1866, IIook.-^NIela 1879, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. —<br />

Madonkaan Kust. (Luot.). — Maksa heinä Jääski, Lapptr., Orini.,<br />

Sääm., Teisko, Viip., Virol. (Reinh. 1850). — Maksa-heinä Knorr.<br />

1833. — Maksaheinä Eur. 1860, Lönnr. 1860, Rantas. (Pulkk.), Rist.<br />

(Silt.), Väliäk. (Oland.). — Maksa ruoho Jääski, Lapptr., Orini.,<br />

Sääm., Teisko, Viip., Virol. (Reinh. 1850). — Maksaruoho Lönnr.'<br />

1866, Mela Kp. 1892 ja 1897. — Maksaruuho Askola (Tynni). — Maxa<br />

ruoho Ilaart. 1759, Palmstr. 1812.<br />

Posliinikukka Kuhm. (Ilag.). — Pukinfläski Askola (Tynni). —•

---

346 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Saviruoho Kosk. 1917. —Siankaali Karjal. (Lind.), Vihti (Wecks.).<br />

— Sianleuka Lönnr.K. (tois.) 18G0. — Sianleuvanlehti Jusl. 1745,<br />

Lönnr. 18G6. — Sian leiman lehti Turku (Tili. 1683). — Sianmaksaheinii<br />

Sakk. (liiit.). — Sianmaksa heinä Nyi. 1852, Sakk. (Hiit.). —<br />

Sianvehka Vihti (Wecks.). — Sijanleuuan lehti Palmstr. 1812. — Tondunparta<br />

Jusl. 1745, Palmstr. 1812. — Tontun parta Renv.G. 1826,<br />

Jcääski, Sääm. (Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr. K. (tois.) 1860. —<br />

Tdndun parta Turku (Tili. 1683). — Villuruoho Palmstr. 1812. —<br />

Viluruoho Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Sedum telephium *fabaria—Vaormja/rsaruo/io Mela K. 1899.<br />

Sedum telephium * maximum — Lankkikukkain Orim. (Link,). —<br />

Maksaheinä Orim. (Link.). — Maksalehti Orim. (Link.). — Maksaruoho<br />

Orim. (Link.). — Sianmaksalehti Orim. (Link.). — Sianrnaksankukkain<br />

Orim. (Link.),<br />

Sedum telephium * purpureum — Punakukkainen maksaruoho<br />

Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Sedum villosum — Karvainen maksaruoho Hiit. K.<br />

Selaginella selaginoides — Griisiheinä V.Karj. (Liro). —Kronöeheinä<br />

V.Karj, (Uro). — Mähkä Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1877<br />

ja 1884, xMela Kp. 1892, 1897 ja mo. ~Piikkimähkä Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Riisiheinä Kain. (Kyyhk,).<br />

Seligeria —Kalkkisammal Lönnr.K. 1860.<br />

Selinum carvifolia — Metsäkumina Mela K. 1877, 1884, 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv, 1912. — Pieniliuskainen melsäkumina Hiit.K. —<br />

Suomen metsäkumina Lönnr.K. 1860 ja 1866.<br />

Sempervivum soboliferum — Aunuksen tähtisipuli Méla K. 1906.<br />

Sempervivumtectorum — Aina-viheriäinen Renv.G. 1823, Lönnr.<br />

1866. — Ainauiherjäinen Jusl. 1745. — Katto laukka Hei. 1838. —<br />

Katiolaukka Renv.G. 1823, Eur, 1860, Lönnr. 1866. — Kattoruoho<br />

Lönnr. 1866. — Laukka Lönnr. 1866. — Tarha-tähtisipuli Hiit.K.<br />

— Tontun parta Hei. 1838. — Tähtisipuli Mela K. 1906.<br />

Senebiera coronopus — Kalju vareksenkrassi Mela K. 1895.<br />

— Kalju variksenkrassi Mela K. 1906,<br />

Senebiera didyma — Kalju vareksenkrassi Mela K. 1899. — Karvainen<br />

variksenkrassi Mela K. 1906.<br />

Senecio — Keltakukka Lönnr. 1866. — Koiransilmä Lönnr. 1866.<br />

— PeUovilla Lönnr, 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900. — Yillakko Lönnr, 1866. — Tuliko Lönnr. 1866,

---

Annales Botanici Societatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. ;M7<br />

Senecio barbareaefolius — Kosteikon peltovilla JVIela K. 1895 ja<br />

1891).<br />

Senecio campester — Elujllelüinen pelloinlla Iliit.K. — Lapin<br />

tuhka Mela K. 1900. — Tuhka Lönnr.K. 1800. — Tiihkanioho Iliit.K.<br />

— Tuhka Lönnr.K. 18G6.<br />

Senecio cineraria — Merituhko Lönnr. 186(). — Tarhatuhkaruoho<br />

lliil.K.<br />

Senecio cruentus — Sinipunainen tuhkaruoho Hiit.K.<br />

Senecio erucifolius — Kapealiuskainen peltovilla Hiit.K.<br />

Senecio jacobaea —Jaakon peltovilla Mela K. 1895, 1899 ja 1900,<br />

Kiv. 1912. — Jaakon villakko Lönnr.K. 1800 ja 1800. — Jaakonvillakko<br />

Lönnr. 1800.<br />

Senecio nemorensis — Lehtojen peltovilla Mela K. 1900. — Lehtovillakko<br />

Lönnr.K. 1800 ja 1800, Lönnr. 1800.<br />

Senecio rupester — Kallioiden peltovilla Iliit.K.<br />

Senecio silvaticus — Ahovillakko Lönnr.K. 1800jal800. — Metsän<br />

peltovilla Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Senecio vernalis — Keväinen peltovilla Hiit.K.<br />

Senecio viscosus — Tahmavillakko Lönnr.K. 1800. — Tahmea<br />

peltovilla Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Senecio vulgaris — Keltakukkanen Lönnr.K. (tois.) 1800. — Kivakko<br />

Hein h. 1850, Eiir. 1800, Lönnr.K. (tois.) 1800, Lönnr. 1800. —<br />

Maitoheinii Sakk. (Iliit.). — Naisenruusuheinä Kirvu (Cant.). —<br />

Jhiska heinä Viip. (Heinh. 1850). — Peldo ivilla Turku (Tili. 1083). —<br />

J^eldovilla .Jusl. 1745. — Pelto-villa Renv.(i. 1820. — Peltovilla Mela<br />

Kp. 1881. — Pihavillakko Lönnr.K. 1800 ja 1800, Lönnr. 1800. —<br />

Veriheinä Lönnr. 1800. — Viltaheinä Sakk. (Miit.). — Yleinen peltovilla<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Sesamum indicum — ^'e.sa/n Elf. 1890.<br />

Sesleria coerulea — Lupikka Lönnr. K. 1800 ja 1800, Lönnr. 1800,<br />

Mela K. 1877 ja 1881. — Sinilupikka Mela K. 1895, 1899 ja 1900,<br />

Kiv. 1912.<br />

Sequoia gigantea — Mamnuit-petäjä Almq. 1890. — Mammutpetäjä<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Elf. \d2\. — Mammutpuu<br />

Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Seiaria glauca — Sinertävä pantaheinä Miit. K.<br />

Setaria verticillata — Kiehkura-pantaheinä Iliit.K.<br />

Setaria viridis — Pantaheinä Lönnr.K. 1800 ja 1800, Lönnr.<br />

23

---

348 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

1866, Mela K. 1877 ja 1884. — Vihreä paiitaheinä Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Sherardia arvensis — Pellon sinimatara Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Sinimaiara Lönnr. 1866.<br />

Sibbaldia procumbens — Matala närvänä Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906. — Närvänä Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1884.<br />

Sideritis montana — Vuoriraudakki Hiit.K.<br />

Sigillaria ~ Sinettipuu Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Silene — Kohoheinä Hei. \^?>^.—Kohokki Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1877 ja 1884, Hook.-Mela 1879, Mela Kp. UM. — Kohormho Tyrv.<br />

(Var. 1854), Lönnr. 1866.<br />

Silene acaulis — Lapin kohokki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906. — Tiinturikohokki Hiit.K.<br />

Silene armeria — Tarhakohokki Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Silene dichotoma — Hankahaarakohokki Mela K. 1906.<br />

Silene gallica — Hanskan kohokki Mela K. 1906.<br />

Silene inflata — Bulschkaheinä V.Karj. (Liro). — Hammas heinä<br />

Heinj. (Reinh. 1850). —Hammasheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Uusik.<br />

(Paulah.). — Hammaskukkain Nast. (Järvi). — Hattuheinä Kont.<br />

(Metsäv.). — Harma Lönnr.K. (tois.) 1860. — Juoponkukka Akaa<br />

(Hellst.), Punkal. (Jaakk.). — Kaiuokukka Akaa (Suh.). — Kanttura<br />

Oul. (Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860.-Kanltura-<br />

/lei/iä Lönnr. 1866. — Kelloheinä Sääksni. (Pack.).—Kellokiikka Utaj.<br />

(xMetsäv.), Virt. (Valle). — Kellokukkainen Karjal. (Lind.), Vihti<br />

(Wecks.). — Kissankello Pait. (Kyyhk.).<br />

Kohoheinä Orim. (Link.). — Kohokiikka Loppi (Tikka). — Kohokukkai<br />

Orim. (Parv.). — Kohokukkain Orim. (Link.). — Koho ruoho<br />

Hauho, Holl. (Reinh. 1850). — Kohoruoho Eur. 1860. — Koiranmulkki<br />

Pieks. (Borg). — Kukkaro Sod. (Vest.), Kitt. (Miett.L.,<br />

Hust.). — Kukkaro heinä Renv.G. 1823, Reinh. 1850. — Kukkaro-<br />

-heinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kukkaroheinä Lönnr. 1866, Tohm.<br />

(Hak.), Utaj. (Korh.), Suom. (Kyyhk.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Jämsä<br />

(Pack.). — Kukkarokukka Haapav. (Metsäv.), Kuolaj. (Miett.L.). —<br />

Käenkukka Tamp. (Laht.). — Kärpäsen ruuti Rantas. (Miett.L.). —<br />

Laukkuheinä Puol. (Kyyhk.). — Litvana Keit. (Huusk.).<br />

Morsiamenhame Sääksm. (Suh.). — Nurmikohokki Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895,1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897

---

Annales Botanici Societatis Vananio. Toni. 7. N:o 1. 349<br />

ja 1900, Kiv. 1912. —Paakkiiheenä Konn. (Pynn.). —Papu nor' heinä<br />

Heinj. (Reinli, 1850). — Patskajaisheinä Miin. (Valle). — Paukkiainen<br />

Rov. (Hiit.), Karin., Martt.,Pöyt.,Tarv. (Luot.). —Paukku Rov.<br />

(Hiit,). — Plackalieinä V.Karj. (Liro). — Plaöku V.Karj. (Liro).<br />

— Plaökutiaja V.Karj. (Liro). — Plakkuheinä V.Karj. (Liro). —<br />

Platskulieinä Fiep. (I lällstr.). —Pulloheinä Pielav. (Huusk.). — Pussikukka<br />

Tamp. (Lallt.), Ii (Metsäv.).<br />

Rakko-heinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Rakkoheinä Eur. 1860,<br />

Lönnr. 1866, Uusik. (Paulali.), Uukun. (Valle), Iitti (Luot.). -Rakkokukkain<br />

Orim. (Link.). — Rakkonorf heinä Muol. (Hiit.). — Rakkoruoho<br />

Suon. (YI.). — Rakkoruusuheinä Uusik. (Paulali.). — Rokkoruusheinii<br />

Sakk. (Hiit.). —Rokkormis' heinä Sakk., Vuoks. (Miit.). —<br />

Smaökoheinä V.Karj. (Liro). — Solm'-nor' heinä Jääski (Reinh. 1850).<br />

— Solmukulppa Kirvu (Cant.). — Solmunori-heinä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Solmunoriheinä Kirvu (Cant.). — Säkkikukka Lieto (Luot.).<br />

— TuuV ahmalo Heinj. (Reinh. 1850). — Tuuli-ahmalo Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Tuuliahmalo Eur. 1860. — Yönkukka Kartt. (Suh.).<br />

Silene inflata * maritima — Merikohokki Lönnr.K. 1866, —Rantakohokki<br />

Lönnr.K. 1860.<br />

Silene muscipula — Hyönieispijijtäjä-kohokki Hiit.K.<br />

Silene noctiflora — Kohoheinä Renv.G. 1823, Eur. 1860, Lönnr.<br />

1866. — Koho ruoho Reinh. 1850. — Yö-kohokki Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866. — Yökohokki Lönnr. 1866, Mela K. 1805, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Silene nutans — Ketokohokki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Mäkikohokki Hiit.K. —<br />

Raudanhaavan-ruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tervakukkii Sakk.<br />

(Hiit.).<br />

Silene otites — Arokohokki Mela K. 1906.<br />

Silene pendula — Renlokohokki Mela K. 1906.<br />

Silene rupestris — Kallio-kohokki Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Kalliokohokki<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Papunori-heinä Lönnr.K. (tois.) 1860.—Papunoriheinä Eur, 1860.<br />

Silene tatarica — Tatarin kohokki Lönnr. K. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Silene viscosa — Tahmakohokki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Tahmea kohokki Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.

---

350 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Silphium — Kompassikiikka Iliit.K.<br />

Silybum marianum — Kirjava maarianohdake Iliit.K. — Maa-)<br />

riankarhiainen Lönnr. 1866. — Maarian ohdake Mela K. 1906. —<br />

Pislonpmi Turku (TIU. 1683).<br />

Sinapis— Sinapi Sehr. 1637. — Sinappi Tunt. 1668, [look.-lVIeia<br />

1879.<br />

Sinapis alba — Sinappi Turku (Tili. 1683), Wein. 1930. — Valkeasiemen-narskii<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Valkea sinappi xMela K.<br />

1884, 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900. —<br />

Valkonen sinappi Klf. 1896.<br />

Sinapis arvensis — Koirannauris Lönnr. 1866, Xast. (Järvi). —<br />

Koiran palko Rauma (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Narska<br />

Jyv. (Reinh. 1850). — Narski Kont, (Metsäv.). — Narsku Lönnr.<br />

1847, Lauk. (Reinh. 1850). — Palko heinä Lepp., Rautal. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois^.) 1860. — Pamppu Antr., Räis. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Peldosinappi Turku (Tili. 1683). — Pelto-<br />

-narsku Lönnr.K. 1860 ja ISm. — Pellonarsku Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Peliosinappi Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866, Elf. 1896. — Uconnauris .lusl. 1745. — Ukon kaali<br />

Ilel. 1838. — Ukon-kaali Renv.G. 1826. — Ukonkaali Lönnr. 1847,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ukon nauris Renv.G. 1826, Hei. 1838,<br />

Kangl., Tamp. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Elmg. 1857, Eur.<br />

1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ukonnauris Lönnr. 1847. — Ukonpalko<br />

Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ukon palkoi Jääski,<br />

Ruok. (Reinh. 1850). — Ukon palkoloi Jääski, Ruok. (Reinh. 1850).<br />

Siphonia brasiliensis—Brasilialainen kautsupuu Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900. — Kaulsupuu Mela Kj). 1877.<br />

Siphonia elastica — Kautsupuu Lönnr. 1866, Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900.<br />

Sisymbrium — Pernaruoho Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja VM). — Saukrassi Tyrv. (War. 1854).<br />

— Ukonkrassi Reinh. 1850, Tyrv. (Var. 1854), Lönnr. 1866.<br />

Sisymbrium austriacum — Itävallan pernaruoho Mela K. 1906.<br />

Sisymbrium Loeselii — Karvainen pernaruoho Iliit.K. — Loeselin<br />

pernaruoho Mela K. 1906. —Löselin pernaruoho Mela K. 1899.<br />

Sisymbrium officinale — Orapalkoinen pernaruoho Lönnr.K. 1860.<br />

— Perna Jusl. 1745. — Perna-ruoho Renv.G. 1826. — Pernaruoho<br />

Jusl. 1745, Ilaart. 1759, Hell. 1773, Palmstr. 1804, Eur. 1860, Lönnr.

---

Annales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. :}51<br />

1866. — Rolüupernaruohü .Mela K. 181)5, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Sinappi Turku (Till. 1683), Jusl. 1745. — Aimäliskoinen pernanioho<br />

i.önnr.K. 1866.<br />

Sisymbrium Orientale Idän pernanioho lliit.K.<br />

vSisymbriuni sinapistrum — Pannonialainen pernanioho Mela K.<br />

1906. — Unkarilainen pernanioho lliit.K.<br />

Sisymbrium sopliia — Hienolehlinen liliililli Hiit.K. — IHcnolehlinen<br />

pernanioho Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. -Neiilaliskoinen<br />

pernanioho Lönnr.K. 1866. — Neiilapalkoinen pernaruoho<br />

Lönnr.K. 1860. — Palkoheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

San Palmstr. 1801, Loht., Viip. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Saii-<br />

-riioho Turku (Till. Um). — Sauruoho Jusl. 1745, Hell. 1773.— Sauiriioho<br />

1745, J.önnr. 1866. —Savn ruo/jo Uel. 1838. — Sawu ruoho<br />

Knorr. 1833. — Savu-ruoho Henv.G. 1826. — Savunioho Jusl. 1745,<br />

l\alnistr. 1803, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Ukonkrassi<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Sisyrinchium angustifolium — Kapealehtinen silniiö lliit.K.<br />

Sium latifolium — Leveälehtinen sorsanputki IMela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Sorsanputki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1877 ja 1884.<br />

Sium sisarum — Jlimoruanjuuri Jusl. 1745,- Uimoruoca-jiuiri<br />

Turku (Till. 1683). —Ilimonioka //7/ni Heinh. 1850. — Sokerijuuri<br />

Alniq. 1890, Elf. 1896 ja 1921. — Sokurijuuri Mela K. 1906.<br />

Solanum — Coiso Jusl. 1745. — Koiska Jusl. 1745.<br />

Solanum dulcamara — Coin-wilhat Ilaart. 1759. — Coinwitlat<br />

Ilaart. 1759. — Coison-juren-warret Ilaart. 1759. — Coisonpuu Jusl.<br />

1745. — Coison-puun-warret Haart. 1759. — Coisonpuu warret<br />

Ilaart. 1759. — Coison-ivarret Haart. 1759. — Coison-witlat Haart.<br />

1759. — Coison witzoista Haart. 1759. — Fleinipuii Lönnr. 1866. —<br />

Harakan rnarjanpuu Hell. 1773. — Keiso flook".-Mela \S79. — Kihtiheinü<br />

Orim, (Link.). — Kihtipuu Orim. (Link.). — Koinpuu Eur.<br />

1860. — Koiruoho Henv. G. 1823. — Koiso Lönnr. 1856, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Koison<br />

puu Vilj. (Berg.). - Koisonpuu Turku (Tili. 1683), Jusl. 1745, Hell.<br />

1773, Palmstr. 1803, Henv.G. 1823, Rauma (Reinh. 1850), Tyrv<br />

(Var. 1854), Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Eur. 1860, Köpp,<br />

1888. ~7vo/ionm7.sYi Lönnr.K. (tois.) 1860. —Koisso Renv.tL 1823. —<br />

Kuisa Lönnr. 1856. — Kuisa heinä Viip. (Reinh. 1850).

---

352 Pentu S«/ionen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Leininpmi Kärk. (Pelt.). — Leinipuu Löniir.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 18GG, Tyrväntö (Link.), Loppi (Tikka). — Leiniviisa Lönnr.<br />

K. (tois.) 18G0. — Miespuolen veri-nof /leZnä Antr. (Reinli. 1850).—<br />

Nuorikiioni Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. 1888. — Nälkäriijenheinä<br />

Impil. (Link.). — Punakoiso Lönnr.K. 1860 ja 1860, Lönnr. 1866,<br />

Köpp. 1888, Mela Kp. 1881, 1892, 1897 ja 1900, iMeia K. 189;"), 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Verinorivarpa (miesten) Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Köpp. 1888.<br />

Solanum lycopersicum — Lemmen-omenu Lönnr. 1866. — Lemmeno/ne/?«<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Mela K. 1906,Kiv. 1912.<br />

— Tomaati .Alela K. 1906. — romöa//i Elf. 1896 ja 1921, Kiv. 1912.<br />

— Tommaatti Keit., Pielav. (Iluusk,), Kartt. (Suh.).<br />

Solanum nigrum — Koisonheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Koison puu Reinh. 1850. — Koisonpmi Lönnr. 1866. --<br />

Kuisaheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. —Madonmarja Tyrv. (Var. 1854).<br />

— Mustakoiso Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Solanum triflorum — Kolmikukkainen koiso liiit. K.<br />

Solanum tuberosum — Kartolweli Ahlq. 1866. — Kartohweli Vir.<br />

1827. — Maa muna Virol. (Reinli. 1850). — Maan omena Hei. 1838,<br />

Eiir. 1860. —Maan-omena Renv.G, 1823.—Maanomena Vir. 1827. —<br />

Maan peruna Ilel. 1838. — Maan-peruna Renv.G. 1823. — Maanperuna<br />

Vir. 1854. — Maa omena Ileinj., Katt. (Reinh. 1850). —Maaomena<br />

Lönnr. 1847, Vuoks. (Iliit.), Jaakk. (Salin.). — Maaperuna<br />

Ikaal. (Björk.). — Muna Uusik. (Reinh. 1850). — Omena Rais.<br />

(Reinh. 1850, Hiit.), Sakk. (Hiit.), Jaakk. (Salm.).<br />

Peeruna Renv.G. 1826. — Perna Keski-Iläme (Tunk. 1913),<br />

Kurik. (Paulah.), Kärk. (Pelt.). — Pernu Laih., Vähäk. (Reinh.<br />

1850). — Peru Karst.(Reinh. 1850), Perho (Suh.). Peruna Renv. G.<br />

1826, Hei. 1838, Lönnr. 1847, Jämsä, Hämeeni., Loht., Loim., Merik.,<br />

Rauma, Turku, Usk. (Reinh. 1850), Tyrv. (Reinh. 1850, Var. 1854),<br />

Ahlq. 1866, Almq. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900, Elf. 1896 ja 1921, Kiv. 1912, Ikaal. (Björk.),<br />

Sakk., Vuoks. (Hiit.), Kemp., Muh., Sotk., Tyrn. (Metsäv.), Oul.<br />

(Parv.), Kur. (Paulah.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Kartt., Perho (Suh.),<br />

Loppi (Tikka), Suon. (YI.), Kärk. (Pelt.). — Pomina Alah., Kauh.<br />

(Tunk. 1913). —Po/nmo Keski-Häme (Tunk. 1913).<br />

Potaakka Karjala, Savo (Reinh. 1850). — Poiaali Mela K. 1906,

---

Annales Botanici Socictatis Vananio. Toni. 7, N:o 1. 353<br />

Loppi (Tikka). — Potaatti Renv.G. 1826, Artj., Oulu, Virol., Savo,<br />

Siik. (Reinh. 1850), Ahlq. 1866, Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900, Hook.-Mela 1879, Gen. 1881, Almq. 1890, Mela K. 1884,1895 ja<br />

1899, Elf. 1896, Kiv. 1912, V.Karj. (Liro), Rist. (Silt.), Jaakk.(Salni.),<br />

Kärk. (Pelt.). — Potakankiikka Kont. (Metsäv.). — Potakka Lönnr,<br />

1847, Simo, Torn. (Reinh. 1850), Lönnr. 1856. — Po/öfc/ci V. Karj.<br />

(Liro).—Po^a/csia Vähäk. (Reinh. 1850).—Po/as Vähäk. (Reinh. 1850).<br />

— Potatti Kartt. (Suh.).—Po/eri Mäntyh. (Reinh. 1850).—Po/re//i<br />

Renv.G. 1826. — Pottu Lönnr. 1847, Ii, Kuop., Oulu, Siik. (Reinh.<br />

1850), Keit., Pielav. (Huusk.), Utaj. (Korh., Metsäv.), Pait., Puol.,<br />

Sotk. (Kyyhk.), Ilaapav., Ii, Kemp., Muhos, Tyrn. (Metsäv.), Oul.<br />

(Parv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Kartt. (Suh.), Sod. (Tikka).-Po/unkukka<br />

Utaj. (Metsäv.). — Polunmukiila Utaj. (Metsäv.). — Pulkka<br />

Inkm. (Reinh. 1850). — Pärinä Isoj. (Reinh. 1850), Isok., Kauhaj.,<br />

Lappaj. (Tunk. 1913), Alaj. (Suh.). — Pärnä Lappaj. (Tunk. 1913).<br />

— Pääly Perho (Suh.). — Varret: kartolikaheinä Inipil. (Link,).<br />

Soldanella montana —Vuorten alppikello Hiit. K.<br />

Solidago canadensis — Kanadan piisku Hiit. K.<br />

Solidago virgaurea — Emännän maetoheinä Kont. (Metsäv.). —<br />

Ispunlehti Lönnr. 1866. — Keltahorma Eur. 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Keltahorsmu Ilaapav. (Metsäv.), Oul. (Parv.). — Keltainen kukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Keltakukka Lönnr. 1866, Pait. (Kyyhk.),<br />

Utaj. (Metsäv.). — Koirankukka Kitt. (Hust.). — Kuisma Kont.<br />

(Metsäv.). — Kuismaheinä (naisten) Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Kultalatva Lönnr.K. (tois.) 1860, Reinh. 1850, Tyrv. (Var.<br />

1854). — Kultapiisku xMela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Kulta ruoska Reinh. 1850. — Kultaruoska Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Käärmeenkukka Alat. (Miett.L.). — Lehtiheinä Kuolaj. (Pes.). —<br />

Maitoheinä Uusik. (Järvi, Silt.), Rist. (Silt.). — Naispuolen kuisma<br />

heinä Heinj. (Reinh. 1850). — Naistenkuismaheinä Lönnr. 1866. —<br />

Nofheinä Kont. (Metsäv.).<br />

Paimenen sauva Turku (Tili. 1683), Ilaapaj. (Reinh. 1850), Eur.<br />

1860. — Paimenensauva Jusl. 1745. —Paimensauva Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Piikku Holl., Van. (Reinh. 1850). — Piimäheenä Konn.<br />

(Pynn.). —Piimäheinä Kartt. (Suh,). — Piisku Eur. 1860, Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900, Loppi (Tikka). — Piiskun lehti Moll., Van. (Reinh.<br />

1850). — Piiskunlehti Lönnr.K. (tois.) 1860. — Piiskuruoho Lönnr.

---

So t Pentti Suhonen, Suoinalaisel kasvinniincl.<br />

1866. — Pujoheinä Kartt. (Suh.). — Pijijnkaali Sod. (Vest.). — Pyyn<br />

lehti Hcirih. 1850. — Pijijnlehti Lönnr.K. (tois.) 1860. — Roiiskulehti f<br />

Löimr. — Rouskanlehti Eur. \m). — Roiiskulehti Kur. 1860. —<br />

Sisaliscon varsi .Jusl. 1745. — Sätkäheinä Oul. (Parv.). — Tarttuneen<br />

ruoho Mess. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Taritiineennioho Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — riitiheinä Sotk. (Kyylik.). — Viina kukka Keur.<br />

(Reinh. 1850). — Viinakukka Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Voikukka Kuort. (Miett.L.). — Vähä kleini ruoho<br />

Jusl. 1745, Hell. 1773, Haapaj. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Vähä-<br />

-kleiniriioho Lönnr. 1866. — Vähä-leiniriioho Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Vähäpaimensauva Lönnr. 1866.<br />

Sonc\\\i%—T Maito-ohdake Tyrv. (Var. 1854). —Roiisku-lein heinä<br />

Antr. (Reinh. 1850). — Valvate Lönnr. 1866. — Valvatenlehli Jusl.<br />

1745. — Vaivata Mela K. 1877 ja 1884, Almq. 1890, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900.<br />

Sonchus arvensis — Kurholainen Lönnr.K (tois.) 1860.— Maeto-<br />

-ohake Keit., Plelav. (Muusk.). — Maitiruoho Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Maitoheinä Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Maitokarrikas<br />

Luv. (Herm.). — Mait'ohtajaisii Rais. (Uiit.). — Maito-ohdake<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Vuoks. (Hiit.), Sort. (Pes.), Kylm. (Suh.),<br />

Karin., Martt., Pöyt., Tarv. (Luot.). — Maito-ohtajainen Sakk.<br />

(Hiit.). — Maitoputki Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ohran<br />

kukkanen Rauma (Valle). — Ohtahainen V.Karj. (Liro). — Pahaohtahainen<br />

V.Karj. (Liro). — Peltovalvatti Lönnr.K. 1860 ja 18()6,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — JHstiäinen<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Saksanohjake Tarv. (Luot.). - Wallwaten<br />

lehti Turku (Tili. 1683). — Valvaten-lehli Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Valvatli Gen. 1885. -- Voeohake Pielav. (Huusk.).<br />

Sonchus asper — Karhea valvatli Hiit.K. — Karkea vaivutti Mela<br />

K. 1895, Kiv. 1912. — Korkea valvatli Mela K. 1899 ja 1906. —<br />

Pistiäis-valvalti Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Pistiäisvalvatti Lönnr.<br />

1866. — Walhvaten lehti Turku (Tili. 1683).<br />

Sonchus oleraceus — Häkkivillapää Lönnr. 1866. — Kaalivalvatti<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kurholainen Jusl. 1745,<br />

Reinh. 1850, Lönnr. 1866. —Maitiainen Lönnr. 1866.— Maito heinä<br />

Antr., Räis. (Reinh. 1850). — Maito-ohdake 1745, Reinh. 1850.<br />

— iMaito putki Reinh. 1850. —Maitovalvatti Lönnr. K. 1860 ja 1866.<br />

— Walhvaten lehti Turku (Tili. 1683). — Valvatenlehti Jusl. 1745.

---

Annalcs Holanici Societatis Vanamo. Tom. 7. X:o 1. IJ^f)<br />

Sorharia sorbifolia — Mutola pihlaja Ylist. (Miett.L.). — Oraänkervä<br />

Orim. (Link.). — Pihlaja Lap. (Miett.L.). — Pihlaja-angervo<br />

I^Jii. 1890. — Pihlajalehtinen angervo Mela K. 1895 ja 1899, Kiv.<br />

1912. Pihlajalehtinen spirea Mela K. 190G. — Saksanpihlaja Huov.<br />

(Laur.), .Jämsä (Pack.), Kauhaj. (Oland.). — ViljeUij pihlajaspirea<br />

lliit. K.<br />

Sorbus aria — Ilärkänn Palmslr. 1803. — llärkä-puii Reiiv.d.<br />

1823. — Jlärkäpuu Uenv.(.. 1823. — Ola-koivu Henv.G. 1823 ja<br />

182G, — Saksan pihlaja IUMIV.CI. 1820. — Saksanpihlaja Tyrv. (Var.<br />

1854). — Saxanpihkava .Jusl. 1745. — Saxanpihlava .Jusl. 1745. —<br />

Valkopihlaja Mela K. 19()().<br />

Sorbus aucuparia — Kotipihlaja Lönnr.K. 18(K) ja 18()ß, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 190G, Kiv. 15)12. — Pihijala Koiit. (Metsäv.). — Pihilaja<br />

Huov. (Hela), Utaj. (Metsäv.). — Pihjala Lönnr.K. (lois.) 18()0,<br />

Räis., Sakk., Vuoks. (lliiL.), Keit., Pielav. (Iluusk.), Kirvu (Caut.),<br />

Antr. (Porkka), Kartt. (Suh.), .lääski, Kang. (Valle), Askola (Tynni).<br />

— Pihlaja Laih. (Stierw. 1755), Lohja (lleinr. 1760), Palmstr. 1804,<br />

Henv.d. 1820, Knorr. 1833, Jan., Loht., Nurmij., Orim., Piel., Huov.,<br />

Saar., Savo, Ask., Jääski, liom., Sakk. (Heinh. 1850), Jal. (Bäckm.<br />

1851), Kur. 1800, Hook.-Mela 1879, (ien. 1881 ja 1885, Mela K. 1884,<br />

Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kopp. 1888, Almq. 1890, Ign. 1890,<br />

Elf. 1921, Keit., Pielav. (Huusk.), Ikaal. (Björk.), Häis., Sakk.,<br />

Vuoks. (Hiit.), Et.Pohj. (Juslin), Utaj. (Korh.),Puol.,Histij.(Kyyhk.),<br />

Orim. (Link., Parv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Kur. (Paulah.), Konn.<br />

(Pynn.), Maan. (Hoiv.), Kartt. (Suh.), J.oppi, Sod. (Tikka), Vihti<br />

(Weeks.), Ahvenj., Kisko, Miin., Uukun., Virt. (Valle), Suon. (YI.),<br />

Kärk. (Pelt.), Tuusn. (Häs.), V.Karj. (Liro), Kemi (Hant.). — Pihlajainen<br />

Loht. (Heinh. 1850). — Pihlapiiii Inkm. (Heinh. 1850),<br />

Eur. 1860. — Pihlas Konn. (Pynn.), Verml. (Saal.), Hist. (Silt.), Virt.<br />

(Valle). — Pihlava Sehr. 1037, Flor. 1083 ja 1708, Jusl. 1745, Ilaart.<br />

1759, Hell. 1773, Palmstr. 1804, Henv.(;. 1820, Ilel. 1838, Eura,<br />

Iläme, Hauma (Heinh. 18.50), Lönnr.K. (tois.) 1800, Luv. (Herrn.),<br />

Karjal. (Lind.), Hauma (Valle), Askola (Tynni). — Pihlawa Turku<br />

(Till. 1083), Kopp. 1888. — Pihluv Hauma (Valle). — Pihval Hauma<br />

(Heinh. 1850). — Pirunpiui Sakk. (Heinh. 1850). — Hebiina V.Karj.<br />

(Uro). — Marjat: Pihlaanmarjat Virt. (Valle).<br />

Sorbus fennica — Ilärjänpihlaja Kust. (Luot.). — Jlärkäpuu<br />

Heinh. 1850, l^ur. 1800. — Saksan pihlaja Henv.G. 1820, Knorr.

---

356 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

1833. — Saxan pihlava Palinstr. 1805. — Suomen pihlaja Lönnr.K.^<br />

1866, Ign. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Viron<br />

pihlaja Lönnr.K. 1860.<br />

Sorbus suecica — Jlärkäpuu Hei. 1838, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Ola Lönnr.K. (tois.) 1860. — Olakoivu Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Ruotsin pihlaja Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Saksan pihlaja Lönnr.K. 1860. — Saxan pihlaja Hei. 1838. —<br />

Saxan pihlawa Turku (Till. 1683).<br />

Sparassis crispa — Kurttusieni Liro 1917.<br />

Sparganium —Hiusheinä Hiit. K. —Lima Keit., Pielav. (Huusk.),<br />

Kartt. (Suh.). —Limaheinä Sotk. (Metsäv.), Maan. (Hoiv.). —Limarikka<br />

Sod. (Vest.). — Limaska Keit., Pielav. (Iluusk.). — Limoja<br />

Puol. (Kyyhk.). — Luhta Askola (Tynni). — Mustapääluhtaruoho<br />

Jusl, 1745. — Palpakko Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884. —<br />

Tukkaheinä Hiit.K. — Uislinheinä Lönnr. 1866. — Veinlima Keit.,<br />

Pielav. (Huusk.). — Vikaieheinä Lönnr. 1866. — Kasvusto: Limakko<br />

Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.).<br />

Sparganium affine — Heimo pal pakko Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906. — Siimavita J^nont. (Link.).<br />

'Sparganium glomeratum — Palleropalpakko Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906.<br />

Sparganium minimum — Pikkupalpakko Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Vähäpalpakko Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866.<br />

Sparganium natans — Akanhaivenet Virt. (Valle). — Akan hapset<br />

Häme (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Akanhapset Kont. (Metsäv.),<br />

Kartt. (Suh.), Uukun. (Valle). — Akanhapsi Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866, Sort. (Pes.). — Akanhapsiheinä Tuusn. (Räs.). —Hapsi<br />

heinä Hei. 1838. — Hiuksheinä Antr. (Porkka). — Hiusheinä Räis.<br />

(Hiit.), Muol. (Merik. 1929), Lemi (Valle). — Hivusheinä Orim.<br />

(Link.), Rist. (Silt.). — Hytelmä Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Kellupalpakko<br />

Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Kelluspalpakko Hiit.K. — Konnanhytelmä Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Konnan hytelmät Kurk. (Reinh. 1850), Eur. 1860.<br />

Lima Pielav. (Huusk.). — Lima heinä Antr. (Reinh. 1850). —<br />

Limaheinä Antr. (Porkka). — Lima-ruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Limaska Pielav. (Huusk.), Kartt. (Suh.). — Luhta-ruoho Lönnr.K.<br />

(tpifS.) 1860. — Mustapää-ruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. —Naukuheinä

---

Annales Botanici Societalis Vananio. Tom. 7, N:o 1. .'^57<br />

Iinpil. (Link.). — Njauku V.Karj. (Liro). Njaiikiilieinä V.Karj.<br />

(Liro). — Njängu Rep. (llällstr.). — Näkin hapset Eur, 1860. —<br />

Näkin heinä Jor., Ruov, (Reinh. 1850), Lönur.K. (tois.) 1860. —<br />

Näkin hiukset Eur. 1860. — Näkinhius Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Näkinhivukset Keur. (Juslin). — Näkinpalpakko Lönnr.K. 1860,<br />

Lönnr. 1866. —Näkähiiiksen-lehti Lönnr.K. (tois.) 1860. — Näkähiuksen<br />

lehtiä Reinh. 1850. — Silkkiheinä V.Karj. (Liro). — Silkkiruoho<br />

Karjal. (Lind.). — Solkiheinä V.Karj. (Liro). — Sulkuheinjä<br />

Ahvenj. (Valle). — Sulkuheinä V.Karj. (Liro), — Suoniruoho Kiv.<br />

1912. — Uistin heinä Lolit. (Reinh, 1850). — Uistinheinä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Eur. 1860. — Vihelmänioho Lönnr. 1866. — Viitijläin<br />

Oriin. (Link.). — Viitijläisheinä Orim. (Link.). — Vita Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Kasvusto: Litmikko Virt. (Valle).<br />

Sparganium ramosum — Haarapalpakko Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Jokitakkiainen Lönnr.<br />

1866. — Miekaéin V.Karj. (Liro). — Miekkasara Oul. (Parv.). ~<br />

Mustapää luhtaruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sara heinä Sääksm.<br />

(Reinh. 1850). — Sirppiheinä Orim. (Link.). — Vikate heinä Raunia<br />

(Reinh. 1850). — Vikateheinä Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Vita heinä Reinh. 1850.<br />

Sparganium simplex — Jieäsara V.Karj. (Liro). — Lima Pielav.<br />

(Huusk.). —Limaska Pielav. (1 luusk.). —Luhtaheinä Lönnr. 1866. —<br />

Mustapää luhtaruoho Turku (Tili. 1683). — Mustapääluhtaruoho<br />

Turku (Tili. 1683). — Sirppiheinä Orim. (Link.). — Suorapalpakko<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Sparganium speirocephalum — Ilajanujkeröpalpakko Mela K.<br />

1899 ja 1906.<br />

Sparganium submuticum — Pohjan palpakko Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906. — Pohjolan palpakko Iliit.K.<br />

Specularia speculum — Emännänpeili Lönnr, 1866, — Venuksen<br />

peili Hiit,K,<br />

Spergula—//«/iA-Aa Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja IHM. — JIatikko<br />

Lönnr. 1866. — Härkin heinä Eur. 1860. — Ilärkinheinä Lönnr.<br />

1866. — Ilärkinsolnni Lönnr. 1866. — Tähtiruoho .Jusl. 1745.<br />

Spergula arvensis — Auringonheinä Kuolaj. (Pes.). — Haarakukkainen<br />

Karjal. (Lind.). — Haararuoho Vihti (Wecks.). —Haaru<br />

Rauma (Reinh. 1850, Laurin.), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hata

---

358 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Iliit.K. — Hali Iliit.K. — Hatikas Kangl. (Heinh. 1850), Kur.<br />

1860, Lönnr.K. (tois.) 18()0. — Ilärkiheinä Häis., Sakk., Vuoks,<br />

(Miit.). —Härkin Heinj., Juva, Lepp., Loht., Fiel., Tarup. (Heiuli.<br />

1850). — Härkin heinä lleiuj., Juva, Lcpp., Lolit., Piel., Tainp.<br />

(Reinh. 1850). — Härkinlieinä Nyi. 1852, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Kirvu (Cant.), Keit., Pielav. (lluusk.)» Inipil., Orim. (Link.), Kont.<br />

(Metsäv.), Hist. (Silt.), Kartt. (Suli.). - Härkiäinen Pad. (Höök). —<br />

Härkiäislieinä Kärk. (Pelt.). — Härkki lleiuj., Juva, Lepp., Lolit.,<br />

Piel., Tamp. (Heinli. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Härkälieinä<br />

Keit., Pielav. (liuusk.), Kärk. (PqIL). ~ Hörkkäheinä Ves. (Miett.L.).<br />

Kierikäs Karv. (Sarv.). —Kieriilieinä Teuva (Hiippi), hU.I^ohj.<br />

(Seppä), Teuva (Oland.). — Kieräheinä Saar. (Juslin), Park.<br />

(Miett.L., Paas.), Ki\u\\i\\. (Ohmd.). — Käkkärälieinä Pihl. (MietLL.).<br />

— Malttakiikka Oul. (Metsäv.). — Nätsjä Salmi (Pes.). — Pellaixisheinä<br />

Viip. (Heinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Pellohulikka Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela Kp. 1802,<br />

1897 ja 1900, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Polviheinä<br />

Teisko (Kat.), Huov. (Laur., Miett.L.), Suon. (YI.), Park. (Miett.L.).<br />

— Polviäijä Kust. (Luot.).<br />

Salapolui Lönnr.K. (tois.) 1860, Luv.(1 lerni.), Kauhaj. (Oland.). —<br />

Salupuheen heinä llaapaj. (Heinh. 1850). — Satapiiheenkiikka<br />

ILiapaj. (Heinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. Solmu heinä Loht.<br />

(Heinh. 1850). — Solmuheinä Hur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 18()0,<br />

Lönnr. 1866, — Sijyhelmäheinä Iitti (Luot.). — Terixiheinä Utaj.<br />

(Korh., Metsäv.), Pyh. (Miett.L.). — Tenmmalllo Utaj. (Metsäv.). —<br />

Tählin ruoho Turku (Tili. 1683). — Tähti ruoho Ilel. 1838. — Tähti-<br />

-ruoho l^almstr. 1807, Henv.G. 182(). — Tähliruoho Kur. 1860, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — IJkonpellain Askola (Tynni). — Vesiheinä<br />

Oul. (Metsäv.), Ylist. (Miett.L.). — Virna Äht. (Heinh. 1850),<br />

Kt.Pohj. (Seppä), Peräs., Ylist. (Miett.L.), Kauhaj., Kur. (Oland.).<br />

Spergula vernalis — Keväthatikka Mela K. 1895, 1899 ja 190(),<br />

Kiv. 1912. — Vuorihatikka Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Spergularia — Solmuheinä Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Spergularia cainpestris — Maarian makkooheinä Uusik. (Paulah.).<br />

— Nurmeinen solmuheinä Lönnr.K. 1860. — Punainen solmuheinä<br />

Lönnr.K. 1866, Mela Kp. 1877, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912. — Punainen solmuruoho Iliit.K. — Punamairi Nast. (Järvi). —

---

Aiinales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 359. N:o 1. .'567<br />

PijlVheinii Sakk. (Miit.). — Solmiilieinä ISIela Kp. 1884, 1802,<br />

1897 ja 1900.<br />

Spergularia canina — iMcri-solmiihcinä Lönnr.K. 186(), — Merisolimilieinä<br />

Mola K. 1895, 1899 ja 1906. — Ranlainen solmiiheinä<br />

Lönnr.K. 18G0. — Siiolasolmiiriioho Ililt.K.<br />

Spergularia media — Aroinen solnuilieinä Lönnr.K. 1860. —<br />

Keski solmuheinä Lönnr.K. 18G6. — Meri-solmiiniolw Miit.K.<br />

Sphaerotheca mors uvae — Ameriklailainen karviaismarjahome<br />

Liro 1917.<br />

Sphagnum — Karvascnnmal Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. —Kuohu Lönnr.K. (tois.) 1860. —Knohusammal Eur. 1860,<br />

J.önnr.K. 1860, Lönnr. 1866. — Nenasamnuil Park, (Faas.). —<br />

Nällä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Nätä Schart. 1834. — Nätäsammal<br />

l^env.G. 1826, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Powmsammal Kitt. (Ilust.).<br />

— Rahka Schart. 1834, Tyrv. (Var. 1854). - Rahka-sammal Henv.G.<br />

1826. — Rahkasammal Schart. 1834, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kur. (Oland.),<br />

V.Karj. (I.iro). — Rahkasammalii Rais., Sakk. (lliit.). —• Ruskiasammal<br />

Schart. 1834. — Suorahka Utaj. (Metsäv.). — Suosammal<br />

Schart. 1834, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, V.Karj. (Liro),<br />

Sakk. (Iliit.). — Suuensammal V.Karj. (Liro). — Tun>e Ii (Mctsäv.).<br />

— Valkea sammal Tuusn. (Has.). — Valkia sammali Haart. 1759. —<br />

Valkia sanunal Henv.G. 1826. — Valkiasammal Schart. 183L —<br />

Valkosammal Alniq. 1890. — Vesirahka Utaj. (Metsäv.). — Vesisammal<br />

Utaj. (Metsäv.). — Ves'sammal Kont. (Metsäv.). — Vessammalta<br />

Kärk. (Pelt.).<br />

Sphagmim acutifolium — Jlosammal i^ark. (Paas.). — Rahkasammal<br />

Ign. 1890. — Valkosanunal Ign. 1890.<br />

Sphagmim latifolium —Karua sammal Loht. (Heinh. 1850). —<br />

Karuasanunal Eur. 1860. — Kuohu Ilyr. (Heinh. 1850). — Näläsanmial<br />

i^einh. 1850. — Rahka sanmial Heinh. 1850, Eur. 1860. —<br />

Ruskiasamrnal Heinh. 1850. — Suosammal Eur. \HlyO. — Suosammal<br />

Heinh. 1850.<br />

Sphagnum obtusifolium — Luomasammal Lönnr. 1866.<br />

Spinacia oleracea - Penaalli Tyrv. (Var. 1854). — Pinaali Vir.<br />

1827. — Pinaalli Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1877, 1884, 1892,<br />

1897 ja 1900, Almq. 1890, Elf. 1896 ja 1921, Kiv. 1912. — Pinalli

---

360 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Lönnr. 1847, Reinh. 1850. — Riiokapinaatli Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906. — Sallaiin lehti Turku (Tili. 1683).<br />

Spiraea — Angeruo Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1892, 1897<br />

ja 1900.<br />

Spiraea callosa — Kamara-angervo Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Spiraea cana—Harmaa spirea Mela K. 1906.<br />

Spiraea chamaeclryfolia — Jalavalehtinen angervo Mela K. 1895<br />

ja 1899. — Jalavalehtinen spirea Mela K. 1906. — Jalavanlehtinen<br />

spirea Iliit. K. — Tädijkelehtinen angervo Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Spiraea hypericifolia — Kuismalehtinen spirea ]Mela K. 1906.<br />

Spiraea japonica — Japanilainen spirea Mela K. 1906.<br />

Spiraea media — Karpaatlien spirea Hiit.K. — Tädijkelehtinen<br />

spirea Mela K. 1906.<br />

Spiraea opulifolia —Heisilehtinen angervo Mela K. 1895 ja 1899.<br />

— Heisilehtinen spirea ]Mela K. 1906. — Viljelty koiranheisispirea<br />

Hiit.K.<br />

Spiraea salicifolia — Ankeriapensas Tyrv. (Var. 1854). —Nijriäispiiska<br />

Rauma (Valle). — Paju-angervo Ign. 1890. — Pajiilehtinen<br />

angervo Mela K. 1895 ja 1899, Kiv. 1912. — Pajulehtinen spirea<br />

Mela K. 1906. — Pireeni Sahal. (Saar.), Akaa, Kartt. (Suli,), Läug.<br />

(Miett.L.). — Pirejä Kartt. (Suh.). — Piriamipmi Yliv. (Miett.L.).<br />

— Piriinipuu Et.Pohj. (Seppä). — Pirjanter Orini. (Link.). —<br />

Pirreen Kartt. (Suh.). — Piimpulapiiu Lönnr. 1866. — Sireenipaju<br />

Kur. (Paulah.). —Turkin pihlaja Ylist. (Miett.L.). — Ulkomaan paju<br />

Alah. (Miett.L.).<br />

Spirogyra — Kierteisrihma Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Splachnum — Kukkasammal Lönnr.K. 1860. — Ruunusammal<br />

Lönnr.K. 1860.<br />

Stachys — Pähkämö Mela K. 1877 ja 1884. —Riidenkopra Lönnr.<br />

1866. — Sianpäkkänä Lönnr. 1866.<br />

Stachys annuus •—Keltapähkämö Mela K. 1906.<br />

Stachys arvensis — Peltopähkämö Mela K. 1906.<br />

Stachys lanatus — Nukkapähkäniö Hiit.K. — Villapähkäniö<br />

Lönnr. 1866.<br />

Stachys paluster —Häränhäntä Orim. (Link.). —Kuisman heinä<br />

lleinj. (Reinh. 1850). — Maanhamppu Orim. (Link.). — Maanpäkkänä<br />

Reinh. 1850. — Maapähkänä Lönnr. 1866. — Nukluvainen<br />

(Miett.L.). — Riien koprat Heinj. (Reinh. 1850). — Sianpäkkänä

---

Annales Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. ;i6i><br />

Palmstr. 1809. — Suopähkämö Lönnr.K. 18G0 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Verikoiskalieinä Orim.<br />

(Link.). — Verikoiskaruoho Orim. (Link.).<br />

Stachys Sieboldii — Mukulapälikämö Hiit.K.<br />

Stachys silvaticus — Kuisman heinä Heinj. (Reinli. 1850). —<br />

Maanpäkkänä Reinli. 1850. — Metsäpähkäniö Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Melsätähkämö<br />

Mela K. 1895. — Meüänokkonen Luv. (Herrn.). — Pollikkainen<br />

Vuoks. (Hiit.). — Riien koprat Heinj. (Ueinh. 1850). — Sianmokkoinen<br />

Vihti (Wecks.). — Siannokkonen Orim. (Link.). '—<br />

Sianpoltikkainen Sakk. (Hiit,). — Sianpoltikkaisii Sakk. (Hiit.). —<br />

Sianpäkkänä Palmstr. 1809. — Sijanviholainen Sort. (Link.).<br />

Stapelia — Raatokasin Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Staphylea pinnata —Pimperipensas Lönnr. 1866.<br />

Stellaria — Arho Lönnr. 1866. — Hatikas Lönnr. 1866. — Tähtimö<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Hook.-Mela 1879, Mela Kp.<br />

1884. — Vata ruoho Lönnr. 1866.<br />

Stellaria alpestris—Pohjan tähtimö Lönnr. K. I860 ja 1866,"<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Stellaria aquatica —Kosteikkovata Hiit. K. — Vata Lönnr. K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

— Valaruoho Lönnr. 1866.<br />

Stellaria crassifolia — Paksulehtinen tähtimö Mela K. 1895,1899 ja<br />

1906, Kiv. m2. — Rantatähtimö Lönnr. K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Stellaria friesiana—Friesin tähtimö Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Stellaria graminea —Asmalo Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Asmalon<br />

kukka Virr. (Reinli. 1850). — Asmalonkukka Lönnr. K. (tois.)<br />

1860. — Hammas heinä Rais. (Reinli. 1850). — Hammasheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Heinätähtimö Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Ilissanheinä<br />

Utaj. (Metsäv.). —Juolasnurmi Kuns. (Pes.).<br />

Jäsc' heinä Heinj., Häme (Reinh. 1850). — Jäsen heinä Heinj.,<br />

Häme (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) ISCiO. — Jäsenheinä Rist. (Silt.),<br />

Mäntyh. (Luot.). — Kanan silmä Heinj. (Reinh. 1850), Eur. 1860. —<br />

Kanansilmä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kangaskumina<br />

Oul. (Parv.). — Niitun hatikas Mess. (Reinh. 1850), Elmg. 1857, Eur.<br />

1 Hm.—Niitunhatikas Lönnr. K. (tois.) 1860. — Pellonhatikas Lönnr.K.<br />

(tois.) \8Q)0. — Peltojäsenheinä Rist. (S\U.). — Pienitähti Nast. (Järvi).

---

362 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

— Pikku Ellin kukka Kont. (Metsäv.). — Revennijlheinä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — RevenV heinä Jääski (Reinh. 1850). — Sirkan silmä<br />

Olli. (Miett.L.). — Sirkansilmä Oul. (Parv.). — Suonilieinä Kirvu<br />

(Cant.). — Tervaheinä Keit. (Huusk.). — TähC heinä Kuhm. (Mag.).<br />

— Tähti Rantas. (Paas.). — Tähliheinä Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866, Orim. (Link.). — Tählikukka Ii (Metsäv.). - Tähtikukkain<br />

Orini. (Link.). — Tähtijri Eur. 1860. — Ves' heinä Keur.<br />

(Reinh. 1850). — Vesi heinä Hämeeni. (Reinh. 1850). — Vesiheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, V.Karj. (Liro), Utaj.(Metsäv.).— Virumaheinä<br />

Sakk. (Hiit.). — Voiheinä Ii (Metsäv.).<br />

Stellaria holostea — Isokukkainen tähtimö I liit.K. — Kiimaheinä<br />

Unsik. (PauLah.). — Lehtitähtiinö Mela K. 1899. — Lehiotähtimö<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

— Tähdikäs Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tähtiä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Tähtijri Lönnr. 1866.<br />

Stellaria huinifusa — Jäämeren tähtimö Hiit.K. — Lapin tähtimö<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Ruijan tähtimö Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906.<br />

Stellaria longifoVia — Metsätähtimö Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Pitkälehtinen tähtimö Mela K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Stellaria media — Arho Lönnr. 1847, Heinj., Jääski, Sakk.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Kirvu (Canl.), Sakk.,<br />

Vuoks. (Hiit.), Ruok. (Link.), Jääski (Valle), Rautj. (Luot.). — Arhoi<br />

Sakk. (Hiit.). — Arhoja Heinj., Jääski, Sakk. (Reinh. 1850).—<br />

Arholoi Heinj., Jääski (Reinh. 1850), Sakk. (Reinh. 1850, Hiit.). —<br />

Arholot Heinj., Jääski, Sakk. (Reinh. 1850). — Canan nockirnisen<br />

ruoho Jusl. 1715. —Kanan noekimisen ruoho Turku (Tili. 1683). —<br />

Kanannokkima Lönnr. 1866. — Kanan nokkimisen ruoho Eur. 1860.<br />

— Kanannokkimo Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kitkuheinä<br />

Virt. (Valle). — Linnunruoho Lönnr. 1866.<br />

Maalaa Vihti (Wecks.). — Mallas ruoho Pirkk., Rauma (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mallasruoho Eur. 1860, Rauma<br />

(Laurin.), Lappi T. 1. (Luot.), Maar. (Tallgr.). — Ma/sa Schart. 1834.<br />

— Alalssa Karjal. (Lind.), Kisko (Valle), Kiikala, Pyhäj. (Luot.). —<br />

Malta Oul. (Metsäv.), Karin., Martt., Pöyt., Tarv. (Luot.). — Malto<br />

Ikaal. (Rjörk.). — Maltruaho Rauma (Valle). — Maltsa Renv.G.<br />

1823, Huitt. (Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

18()6. —Maltsat Tyrv. (Var. 1854). — Maltsatähtimö Lönnr.K 1860

---

Annales Botanici Societatis Vanamo. 'I'oni. 7. N:o 1. 377<br />

ja mij.—Maitta Henv.G. 1823, Tyrv. (Heinh. 1850), Eur. 1860,<br />

Vilj. (Berg.), Akaa (Hellst., Suh.), Teisko (Kat., Sir.), Tamp. (Laht.),<br />

Kemp. (Metsäv.), Tyrväntö (Link,), Punkal. (Sim.), Sahal. (Sain.),<br />

Kangl., Kylm., Sääksm. (Suli.), Hants. (Tuokk.), Suon. (Yl.),<br />

Karkku, Pori, Tyrv. (Luot.), Köyl. (Salm.), Iluitt., Fatt., Vihanti<br />

(Miett.L.). — Mailta-ruoho Ilaart. 1759. — Maltlariiolio Kuru,<br />

Paatt., Tarv. (Luot.), Hym. (Ilellev.). — Mailto Haapav. (Metsäv.),<br />

Ikaal., Vamp. (IVliett.L.). — Mallin Pirkk. (Heinli. 1850). — Manila<br />

Kust. (Luot.). — Manllo lltaj. (Korh.).<br />

Muro Lönnr. 1847, Lap. (Heinh. 1850), Jal. (Bäckm. 1851, Miett.L.),<br />

I.önnr.K. (tois.) 1800, Lönnr. 1866, Kur. (Oland., Paulah.), Karv.<br />

(Sarv.), Et.Pohj. (Seppä), Lappi, Vähäk., Ylist. (Miett.L.), Kauha].<br />

(Oland.). — Muru Kort. (Juslin), Teuva (Hiippi). — Mätäruoho<br />

Karin., Martt., Pöyt., Tarv. (Luot.). — Nata Askola (Tynni). —<br />

Nalaruoho Porn. (Luot.). — Nää' ä Impil. (Link.). —Niilsä Lönnr.<br />

I86G. —Nätä ruoho Hauma (Heinh. 1850). —Nätäruoho Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Eur. 1860. — Pihalähti Oul. (Metsäv.). — Pihatähtimö<br />

.MelaK. 1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. —<br />

Riusinki Kuus. (Pes.). - - Saui ruoho Kangl. (Heinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Sianheinä Vähäk. (Oland.). — Sian mallsa Henv.(i.<br />

1826. — Sianmallsa Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Sian-<br />

-maltza Ilaart. 1759. — Sianruoho Kauhaj. (Oland.). — Sijan mallsa<br />

Kisko (Heinh. 1850). — Sonlauesirikko Hov. (Miit.). — Tählikukka<br />

Vesil. (Luot.).<br />

Vala ruoho Loht. (Heinh. 1850). — Vataruoho Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Eur. 1860. — Ves' arho Huok. (Link.). — Ves' arhoi Jääski<br />

(Heinh. 1850). — Vesheenä Konn. (Pynn.). — Ves' heinä Tuusn.<br />

(Häs.), Häis. (Miit.). — Vesi-arho Lönnr. 1866. — Vesiarho Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Vesi heinä Henv.G. 1826, Ileinj., Jyv., Läng. (Heinh.<br />

1850). — \Vesi-heinä Jusl. 1745, Ilaart. 1759, Henv.G. 1826. — Vesiheinä<br />

Jusl. 1745, Lönnr. 1847, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866, Tohni. (llak.), Akaa (Hellst.), Pielav. (Huusk.), Kort.<br />

(Juslin), Teisko (Kat.), Palt., Puol. (Kyylik.), Kur. (Laur.), Orim.<br />

(Link., Parv.), Sotk., Utaj. (Metsäv.), Mult. (Miett.K.), Sääksm.<br />

(Pack.), Teuva (Hiippi), Sahal. (Sain.), Hist. (Silt.), Perho, Huov.,<br />

Kartt, (Suh.), Pälk. (Välim.), Asikk., Iitti, Jan., Kuru, Vehk. (Luot.),<br />

Kärk. (Pelt.), Jaakk. (Salm.), Akonl., Miin. (Valle), Hautal. (Pak.),<br />

Kiur., Lepp., Patt., Vihanti (.Miett.L.). — Vesimaltta Muhos, Tyrn.<br />

24

---

Ht) 1 Peniii Suhonen, Suomalaiset kasvinniinel.<br />

(Metsäv.), Oul. (Parv.), Hants. (Tiiokk.), Pulkk. (Miett.L.). — Vesimalllo<br />

IJtaj. (Korli., Metsäv.). — Vesirikko Kitt. (Must.), Rov.(IIiit.).<br />

— Vcsiriioho Lönnr.K. (tois.) 1800, Pud. (Pes.), Eräj. (Miett.L.). —^<br />

Vesisirkka Kuolaj., Kuus. (Pes,). — Vesjheinä Pieks. (Borg), Kuhin.<br />

(Ilag.), Kcit., Pielav. (I luusk.), Impil., Sort. (Link.), Kont, (Metsäv.),<br />

Maan. (Hoiv,), Vcrml. (Saal.), Kartt. (Suli.), Virt. (Valle). — Virna<br />

Askola (Tynni). — Väsi-heinä Maart. 1709.<br />

Stellaria nemorum — Laaksolähtimö Lönnr. 18GG, Mela K, 1895,<br />

1899 ja 190(), Kiv, 1912, — Laksotähtimö Lönnr.K. 1800 ja 18()(). —<br />

Lehtoiählimö Miit.K.<br />

Stellaria palustris — Siio-tähtimö Lönnr.K. 1800 ja 1800. —<br />

Siiolähtiniö Lönnr. 1800, Mela K. 1895, 1899 ja 1900, Kiv. 1912. —<br />

Tähtilieinä Orim. (Link.), — Tählikukkain Orim. (Link.).<br />

Stellaria ponojensis — Ponojn tählimö Mela K. 1900.<br />

Stellaria uliginosa — Arholoi Sakk. (Iliit.). — IleMählimö<br />

Lönnr.K. 1800 ja 1800, Lönnr. 1800. — Lähdetähiimö Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1900, Kiv. 1912.<br />

Stenophragma thalianum - /7f/j/o liiunioho Miit.K. — Hento<br />

palkoheinä Mela K. 1900. Hento pitkäpalko Mela K. 1895 ja 1899,<br />

Kiv. 1912. — Mäkehinen pitkäpalko Lönnr.K. 1800 ja 1800.<br />

Witzan ruoho Turku (Tili. 1()83).<br />

Sticta — Kiiiisenlehti V.Karj. (Liro).<br />

Sticta pulmonaria — Keuhko Kur. 1800. — Keuhkojäkälä Lönnr.<br />

1800. — Kuusenkeuhkot Orim. (Link.). — Maan keuhko[ja\ .lämsä<br />

(Heinh. 1850), Kur. 1800.—Rairanhapenia Orim. (Link.). — Rairar}keuhkot<br />

Orim. (Link.). — Sammal Orim. (Link.).<br />

Stipa pennata — Stiippaheinä Mela K. 1900. — Sulkalieinä<br />

Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Unkarilainen höijhenheinä Hiit.K.<br />

Stipa tenacissima — Esparto-ruoho Elf. 1890. — Halfaheinä<br />

Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Stratiotes aloides — Aaloemaincn sahalehti Hiit.K. — Aina<br />

viheriäinen yrtti Hsinli. 1850. — Aina-viheriäinen Lönnr.K. (tois,)<br />

1800, Lönnr. 1800. — Aina ivihjerjäinen ijrti Turku (Tili. 1083). —<br />

Kievana Lönnr.K. (tois.) 1800, Lönnr. 1800. — Miekkaheinä Kemi<br />

(Hant.). — Sahalehti Lönnr.K. 1800 ja 1800, Lönnr. 1800, .Mela K..<br />

1877 ja 1881, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Vesisaha Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1900, Kiv. 1912.

---

Annales Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. ;i6i><br />

Strychnos nux vomica —Ketunleipä Almq. 1890. — Variksensilmäpiiii<br />

Lönnr. 1866.<br />

Suaeda maritima — Kilokki Alela K. 1884, Kiv. 1912. — Merenranlakilokki<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Subularia aquatica —" Vesiäimäriioho Iliit.K. — Äimänioho<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Succisa pratensis — Kärmeen pislen jiniri Reuv.G. 1823, Heinli.<br />

1850. — Kärmeenpisto-jmiri Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kärmeen pislon<br />

juuri P^ur. 1860. — Kärmcn piston juuri Turku (Tili. 1683). —<br />

Kärnienpiston juuri .lusl. 1745. —Nappikukka Läng. (Mielt.L.). —<br />

Niitijn purlojuuri Mela K. 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Nuijakielo<br />

Kauhaj. (Oland.). — Pielarinharja Lönnr. 1866. — Piisku Orim.<br />

(Link.). — Piiskui Orini. (Parv.). — Piiskuin Orini. (Link.). — IHiskulainen<br />

Orim. (Link.). — IHiskusellelili (lehdet) Artj. (Hap.). — Piiskusenkukkain<br />

Orim. (Link.). — Pirun-emäntä Lönnr. 1866.— Pirun<br />

purema Turku (Till. 1683), Palmstr. 1809, Heinli. 1850, Kur. I860.—<br />

Pirun purema Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —Piskulehti Lönnr.<br />

1866. — Purlojuuri Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K.<br />

1895. — Pijijlehti Hist. (Silt.). — Rossankorua Vihti (Wecks.). —<br />

Tervükukkanen Tyrväntö (Link.).<br />

Swieteuia mahagony — Mahonki Almq. 1890, Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900.<br />

Symphoriearpus racemosxis — Lumimarja-pensas Ign. 1890. —<br />

Lumimarjapensas Kiv. 1912. — Tertluinen lumimarja Hiit.K. —<br />

Teiiullinen lumimarjapensas Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Symphytum — Raunion-ijrlii Lönnr. 1866. — liaunionijrtti Mela<br />

K. 1877 ja 1884.<br />

Symphytum officinale — Karjan-yrtti l.önnr. 1866. — Musta<br />

juuri ICur. 1860. — Mustajuuri Lönnr. K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866,<br />

— Paimensauva Lönnr.K. (tois.) 1860. — Punertava raunio-yrtti<br />

Lönnr. 186(5. — Punerva karjanyrtti Lönnr.K. 1860. — Punerva raunionyrtti<br />

Lönnr.K. 1860. — Rohtoraunionyrlti Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906. — Rohtoraunioyrtti Kiv. 1912, Iliit.K. —Räkä juuri ilel. 1838.<br />

- Räkäjuuri .lusi. 1745, Hcnv.G. 1826, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Räkän juuri Turku (Tili. 1683).<br />

Symphytum Orientale — Uäinen raunionyrtti Mela K. 1895, 1899

---

366 Pentu Sii/io/if/j, Suoinalaiset kasviniiiinet.<br />

ja 1906. — Itäinen raunioyrtti Kiv. 1912. — Karhea karjunijrtti<br />

Löniir.K. 1860. — Karhea raiiniomjrtti Löniir.K. 1866, Iliit.K. ^<br />

Symphytum peregrinum — Välittävä raunioyrtti Hiit.K. ^<br />

Syringa — Sijreni Hook.-Mela 1879, Mela K 1877 ja 1884.<br />

Syringa chinensis — Kiinan sireeni Mela K. 1906. — Kiinan<br />

syreeni Hiit.K,<br />

Syringa josikaea —Josikan sireeni Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Josikan syreeni Iliit.K.<br />

Syringa persica — Persian syreeni Iliit.K.<br />

Syringa vulgaris — S/reeni Almq. 1890, Ign. 1890, Mela Kp. 1892,<br />

1897 ja 1900, Elf. 1921, Pieks. (Borg). — Sireenipuu Mela Kp. 1897 ja<br />

1900. — Sireinipmi Tyrv. (Var. 1854). — Sireni Lönnr. 1847. —<br />

Sirenipuu Mela Kp. 1884 ja 1892. — Sirreen Keit., Pielav. (I luusk.),<br />

Kartt. (Suli.). — Sirreeni Suon. (YI.). — Syreeni Kuhm. (Ilag.), Luv.<br />

(lierin.), Tyrn. (Metsäv.), Oul. (Parv.), Askola (Tynni). — Syren<br />

Haart. 1759. — Syreni Mela Kp. 1877. — Yleinen sireeni Kiv. 1912.<br />

— Yleinen sireenipuu Mela K. 1895, 1899 ja 1906.— Yleinen syreeni<br />

Hiit.K.<br />

Tabernaemontana utilis — Maitopuu ^lela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Tagetes erecta— PysllJ samettikukka Hiit.K.<br />

Tagetes patula — Avonainen saniellikukka Hiit.K. — Samettikukka<br />

Mela K. 1906. — Samettiruusu Oul. (Parv.).<br />

Tagetes signata — Siro samettikukka Hiit.K.<br />

Tamarindus indiea — Tamarindi .Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900,<br />

Elf. 1921.<br />

Tanacetum vulgare — Antinkukka I lail. (JNIiett.L.). — Iso knappiruoho<br />

Kauhaj. (Oland.). — Johannexen ruohot Kahx], {Ksdm. 1754).—<br />

Juhanneksen kukkainen Renv.G. 1823. — Juhanneksen ruoho Rjnv.G.<br />

1823, Reinli. 1850. — Juhanneksenruoho Lönnr. 1866. — Juhannes-<br />

-kukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Juhannexen ruoho Hei. 1838.<br />

— Juhannuksen kukka Kemi (Hant.). — Juhannuskukka H.nv.G.<br />

1823, Haapav. (Metsäv.), Oul. (Parv.), Turt. (Miett.L.). — A>/jr«pätvänkakkara<br />

Hiit.K. — Keltamali Säräisn. (Miett.L.). — Keltanorjheinä<br />

Sort. (Pes.). — Kiroraan heinä Uäis. (Reinh. 1850). — Kiroraanheinä<br />

I^^ur. 1860. — Kiroraani Ii^ur. 1860. — Kiroraani-heinä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Knappikukka Lönnr. 1866, Utaj. (Metsäv.), T uva<br />

(Riippi), Alah., Lappi (Miett.L.), Kur., Vähäk. (Olana.). — Kynsilisen<br />

ruoho Turku (Tili. 1683). — Kynsillinen Lönnr.K. (tois.) 1860. —

---

Aiinales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. .'567<br />

Kijnsillisen ruoho Hell. 1773, Henv.G. 1823, llel. 1838, Heinh. 1850,<br />

Eur. 1860. — Kijnsillisenriioho Jusl. 1745. — Kijnsinioho Lönnr.<br />

1847.<br />

Madonsiernen Lönnr. 1860. -Madon siemen kukka Euraj. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. - Madon siemenkukka Eur. 1860. —<br />

Malina llyr., Puol., RisLij. (Kyyhk.). — Maliruolio Ii (Metsäv.). —<br />

Manila Puol. (Kyyhk.). — Manilla Ilyr. (Kyyhk.). — Maloryyni<br />

Kont. (Metsäv.). — Alatonjijlli Saar. (Juslin). — Nappikukka Reinh.<br />

1850, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Kuhni. (Hag.), Ii (Metsäv.),<br />

Karv. (Sarv.), Asikk., .Jal., Kalaj., Kauhaj., Oulu, Paav., Pyh.,Peräs.,<br />

Ruov., Sein., Terv., Vihanti, Ylist. (Miett.L.), Heinj. (Luot.). —<br />

Nappikukkain Orim. (Link,). — Nori-heinä Knorr. 1833.— Noqlieinä<br />

Impil. (Link.). — Nuppikukka Oul, (Metsäv.). — Nurkkafaari<br />

Kort. (Juslin). — Nurkkajumala Kort. (.Juslin). — Papinkukka Ii<br />

(Metsäv.). — Pellon ruoho Eur. 1860.<br />

Piatarruoho Rym. (Hellev.). —Pietarin kukka Gan. 1829, Nurmij.<br />

(Reinh. 1850). ~ Pieiarinkukka Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866, Askola (Tynni). — Pietarinkukkancn Myrsk., Pukk.<br />

(Haj^f.). — Pietarin ruoho Hei. 1838, Reinli. 1850. - - Pietarinijrtli<br />

Karjal. (Lind.). — Pietar-ruoho Renv.G. 1826. — Pietarruoho Palmstr.<br />

1803, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Kust. (Luot.). — Pietarijrtti<br />

I.onnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1877 ja 1884,Mela Kp. 1884,1892,<br />

1897 ja 1900, Lop])i (Tikka). — Pietaijrtti Pielav., Pyhäj. (Huusk.). —<br />

Pihlajaruusu Säräisn. (Miett.L.). — I^ujo Konn. (Pynn.). — Jhisko<br />

ruoho Hei. Ihiskuruoho Renv.(i. 1826, Lönnr. 1847, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Pijörtäno ruoho (ian. 1788 ja 1829.<br />

Reennmli Konn. (Pynn.). — Uefaani Läng. (Mieti.L.), Luv.<br />

(Herm.). —Rehvaana Park. (Paas.). —Rehvaani Lönnr. 1866, Teisko<br />

(Kat.), Kur. (Laur.), Kälv., Pihl., Tyrv. (Miett.L.). — Rehvain Oul.<br />

(Parv.). — Rehvana Keit., Pielav., Pyhäj,, Viitas. (Huusk.), Orim.<br />

(Parv.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suli.). — Reifarui Tyrv. (Var. 1854).<br />

Reimali Kartt. (Suli.). — Renfana Gan. 1788, Hei. 1838. —<br />

Reivaani Kartt. (Snh.). - Relvana Keit., Pielav., Pyhäj,, Viitas.<br />

(Huusk.). — Retvani Kartt. (Suli.). - Rijllike Verml. (Saal.). —<br />

Ihjllijkkä Verml. (Saal.). — Seffertinsiemen Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Seffertin siemeniä Rauma (Reinh. 1850). — Seffredin sienwn Eura<br />

(Reinh. 1850). — Setueria Saar. (.luslin). — Sijvämmenheinä Virt.<br />

(Valle). — Sähvertinsiemen Lönnr. 18()6. — Säkfärd Raunia (Valle).

---

368 Pentti Suhonen, SuoinalaiseL kasvinniniet.<br />

— SäkfärUnsiemen Lomir.K. (tois.) 1860. — Säkfärtiii siemeniä<br />

Rauma (Ueinli. 1850). — Tief aan Loppi (Tikka). — Treff aani Ylöj.<br />

(Hela). — Trenkfaana Maar. (Tallgr,). — Tiinkiofaari Kort. (Juslin).<br />

- Yleinen pielarijiiti Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Taraxacum — Ilärjänkakka Hov. (Hiit.). — Jäniksen mailoheinä<br />

Sakk. (liiit.). — Kellakukka Kitt. (Ilust.). — Mailoheinii<br />

Sakk. (Iliit.). —Mailoheinä Sakk. (Hiit.). — Voiheinä Sakk. (Iliit.).<br />

— Voikukka Häis., Sakk. (Iliit.). — Woi-kukka Knorr. 1833. —<br />

Ämmänkaali Kitt. (Ilust.). — Ämmänkiikka Kitt. (Ilust.).<br />

Taraxacum officinale — Akkaen kellakukka Kont. (Metsäv.). —<br />

Ampiaiskukka Raahe (Miett.L.). — Ampiskukka Ii (Metsäv.). —<br />

Appakaija Köyl. (Salm.). — Ilijljälijnkukka Pieks. (Borg). —<br />

Ilijläliinkukka Uukun. (Valle). — Häeki willapää Turku (Tili. 1683).<br />

— Häkki villa pää Hei. 1838. — Häkki-villa-pää Renv.G. 1823. —<br />

Häkkiinllapää .lusl. 1745, Keinli. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. —Iläränkukka Kalaj. (Miett.L.). —Jläränsilmä Ikaal. (Björk.).<br />

— JJökkörä (^jälkeen kukoistusta») Reinli. 1850, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. —Höiijpää Lönnr. 1866. —Höijhen heinä Heinj. (Reinh. 1850).<br />

— Höijhenheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Ilöijlijpää<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Isänkukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Julmu<br />

(»jälkeen kukoistusta») Lank. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Keltainen harakankukka Oul. (Parv.). — Kelta kukka Keur.,<br />

Nurmij. (Reinh. 1850). — Kellakukka Lönnr.K. (tois.) I860, Lönnr.<br />

1866, Keit., Pielav. (Huusk.), Pieks. (Borg), Kt.Pohj. (.Juslin),<br />

Puol. (Kyyhk.), Karv. (Mant.), Kont., Sotk., Utaj. (Metsäv.), Oul.<br />

(Metsäv., Parv.), Kur. (Oland., Paulah.), Kuolaj., Kuus. (Pes.),<br />

Maan. (Roiv.), Kartt. (Suh.), Jaakk. (Salm.), Mäntyh., Per. (I.uot.),<br />

Rautal. (Pak.), Lap. (Miett.L.), Kauhaj. {i)h\m\.). — Keltakukkain<br />

Kärk. (Pelt.). — Keltalältänä Ii (Metsäv.). — Keonkukka Perho<br />

(Suh.). — Kevä-voikukka Tyrv. (Var. 1854). — Koerankiellieinä<br />

Kartt. (Suh.). — Koiraheinjä Ahvenj. (Valle). — Koirankielilieinä<br />

V.Karj. (Liro). — Kontinmalli Lönnr. 186(). — Konttimatli Knont.<br />

(Metsäv.). — Kukkapää Kuus. (Pes.). Kullakukka Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kijlmkukka Park. (Miett.L.). — Lahnankukka<br />

Tuusn. (Räs.). — Lehmäheinä Miin. (Valle). — Likakukka<br />

Uukun. (Valle).<br />

Maidokki Lönnr. 1866. — Mailiainen .lusl. 1745, Haart. 1759,<br />

I lell. 1773, Palmstr. 1803, Renv.Cr. 1823, Schart. 1834, Lönnr. 1847,

---

Aiinales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 383. N:o 1. .'567<br />

Heinli. 1850, Nyi. 1852, Lönnr. 1850, Lönnr.K. 18()() ja 18(iü, Lönnr.K.<br />

(lois.) 18()0, Lönnr. 18()(), Ikaal. (Iijörk.). — Mailiaiskiikka i^alt.<br />

(Kyyhk.). — Maito heinä Jor., .Jyv., Lauk. (Heinh. 18.50). — Mailoheinä<br />

I.önnr.K. (tois.) 18(30, Risl. (SUt.). — Maitokukkn ITlaj. (Korh.,<br />

Motsäv.), Sort. (Pes.). — Mailolakki Artj. (Kap.). — Matokukka<br />

Komp. (Metsäv.), Oul., Oulu (.Miett.L.). - Mukula-matara Tamj).<br />

(Hoinh. 1850). — Mijrkkijkukka Kemp. (Motsäv.). - Ohrankukka<br />

Ikaal. (Björk.), l^auma (Laurin.), Akaa (Suh.), Kust. (Luot.). —<br />

Piimäkukka Kuol. (Miett.L.). — PoUijkiikka Kantas. (Faas.). — Pörhäpä<br />

Maart. 1759. — Pörliäpää Lönnr.K. (tois.) 18G0. — Pörhöpää<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pörriiikäinen Loht. (Heinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(Lois.) 18()0. — Pörröpää Lönnr.K. (tois.) 1860. — Rätoäne Lönnr.<br />

18()(). — liätnänä Lönnr. 180().<br />

Siankukka Lönnr.K. (lois.) 18()(). — Siansilmä Lönnr.K. (tois.)<br />

18()(), Kulini. (lla^J.), lUiov., Ylöj. (Hela), Kui. (Laur.), Teisko<br />

(Kai., l.uot., Miett.l.., Sir.), Sahal. (Sain.), Akaa, Kangl., Ruov.,<br />

Sääksni. (Suh.), Terv. (Miett.K.), Suon. (YI.), Kuru, Vesil. (I.uot.),<br />

Sääni. (Paas.), P>äj., Evij., Läng. (Miett.L.). — Sijan kukka Huov.<br />

(Heinh. 1850). -- Sijan silmä Pad., Teisko (Heinh. 1850). — Tavallinen<br />

voikukka Mela K. 1895, 1899 ja 190(), Kiv. 1912. Toukokukkanen<br />

Ikaal. (Luot.). — Tuulenpuntari Tuusn. (Uäs.). — Ukonheinä<br />

l.Uaj. (Metsäv.). — Valakeaselekä-lehli lltaj. (.Metsäv.). — Villapää<br />

l.önnr.K. (tois.) 18()0.<br />

Voi h einä .lååski (Heinh. 18;)0). — Voilicinä Lönnr.K. (tois.)<br />

18()0, Virt. (Valle). — Voi kukka Henv.G. 182(), .Jämsä, Loht., I.äng.,<br />

Mänts., Hauma, Savit., Viij). (Heinh. 1850). Voikukka Lönnr.<br />

1817, Lönnr. 185(), Lönnr.K. (tois.) 18()0, Kur. 18()0, Lönnr. 18()(),<br />

Mela K. 1877 ja 188-1, Ilook.-Mela 1879, Mela Kp. 1877, 1881, 1892,<br />

1897 ja 1900, Elf. 189(), Kirvu (Cant.), Uusik. (.lärvi). Pait., Puol.<br />

(Kyyhk.), Karjal. (Lind.), Huok. (Link.), Utaj. (Metsäv.), Orim.<br />

(l^arv.), Konn. (Pynn.), Artj. (Hap.), llusik. (Silt.), Kartt., Perho<br />

(Suli.), Loppi (Tikka),Tuusn.(Häs.), Suo(l.(Miett.L.), Kuort.(01and.),<br />

Askola (Tynni). — Voikukkain Orim. (Link.), Kärk. (Pelt.). — Voikukkanen<br />

Myrsk., Pukk. (l lagf.), Kisko (Valle). — Voi nunnu Hauma,<br />

Tyrv. (Heinh. 1850). — Voinunnu Tyrv. (Var. 1854), Eur. 18()0,<br />

Lönnr.K. (tois.) 18()0, Luv. (Herm.), Sahal. (Saar.), Köyl. (Salm.).<br />

— Voipaija Lönnr. 18()(). — Voisilmä Saar. (.Juslin). — .Juuri:

---

1^70 Pentti Sn/jont/i, Suomalaiset kasviiiniinet.<br />

Maitiaisen juret Haart, 1759. — Pörhäpä jiiret Haart. 1759. — Pörhäpän-jiiuret<br />

Haart. 1759. ^^<br />

Taxus baccata — Marjakuusi Lönnr.K. 18()() ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Kopp. 1889, Almq. 1890, Ign. 1890, Kiv. 1912, Elf. 1921. — Neulainen<br />

Palmstr. 1805, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Neula-<br />

-niini Hcinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860.—iVii/iipnu Palmstr. 1805.<br />

— Puna kataja Rcinh. 1850, Lönnr.K, (tois.) 1860. — Punakalaja<br />

Eur, 1860, Köpp, 1889, — Se puu Tunt. 1668. — Tavallinen marjakuusi<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Tectonia grandis Teakpuu Mela Kp, 1892, 1897 ja 1900,<br />

Elf. 1921.<br />

Testudinaria elephantipes— Ilolleniotin leipä Elf. 1921.<br />

Tetragonia expansa — Uuden-Seelannin pinaatti Elf, 1896 ja<br />

1921, Hiit,K. — Uusseelantilainen pinaatti .Alela K, 1906.<br />

Tetragonolobus purpureas — Punainen parsalierne ]Meia K. 1906,<br />

— Punakukkainen parsaherne Hiit.K.<br />

Thalictrum — Virurna-nori Lönnr. 1866. — Ängelmä Mela K.<br />

1877 ja 1895.<br />

Thalictrum alpinum — Tunturi-ängelmä Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1906, — Tunturiängelmä Lönnr, 1866, Mela K. 1895 ja 1899,<br />

Thalictrum angustifolium — Kapealehtinen ängelmä Mela K. 1906.<br />

— Soukka ängelmä Lönnr.K. 1860,<br />

Thalictrum aquilegiifolium — Akileia-ängelmä Lönnr.K. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906. - ~ Akileiaängelrnä Kiv. 1912. — Akleijaängelmä<br />

Hiit.K.<br />

Thalictrum flavum — Angerva Tyrv. (Var. 1854), Lapptr,, Lauk.,<br />

Piel. (Heinh, 1850), Eur. 1860. — Fleini ruoho Reinh. 1850. —<br />

Fleiniruoho Turku (Tili. 1683). — Johanneksen ruoho Lapptr., Lauk.,<br />

Piel. (Heinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854). — Keltaängelmä Mela K. 1906,<br />

Kiv. 1912, — Kuisma-heinä Knorr, 1833, — Kuisman heinä Viip.<br />

(Heinh, 1850). - Kuivaruus' heinii Sakk. (Hiit.). - Niittu-ängelmä<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Niittijängelmä Mela K, 1895 ja 1899. —<br />

Noriheinä Eur. 1860.—Pusku-ruoho Heinh. 1850. — Virnm-nor' heinä<br />

.Jääski (Reinh. 1850). — Virnuiruoho Lönnr. 1866. — Virunuinoriheinä<br />

Eur. 1860. — Ängelmä Palmstr. 1807, Heinh. 1850, .lal. (Bäckm.<br />

1851), Lönnr. 1866. — Änkelmä Jusl. 1745.

---

Aiinales Botaiiici Societatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. 385<br />

Thalictrum minus — Pienilelulijkkäinen ängelmä li'iit.K.—Pikkiiümjelmä<br />

Mola K. 190G, Kiv. 1912.<br />

Thalictrum minus *kemense — Kemin änyelrnä Lönnr.K. 1860.<br />

— Lapin änyelmä Lönnr.K. ISGG, Mela K. 1895 ja 1899.<br />

Thalictrum simplex —Hoikka änyelrnä Lönnr.K. 1866, Mola K.<br />

1890, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Thalictrum simplex f. boreale — Pohjan änyelniä Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Mcla K. 1895 ja 1899.<br />

Theobroma cacao—Kaakao-puii Alniq. 1890. — Kaakaopini<br />

Mela Kp. 1900, Elf. 1896 ja 1921. Kakaonpmi Lönnr. 1847. —<br />

Kakao-puu .Mela Kp. 1877 ja 1881. — Kakaopuii INlela Kp. 1892 ja<br />

18t)7.<br />

Tlilaspi — Taskiiheinä Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1877 ja<br />

1884.<br />

Thlaspi alliaceum — Lüukkalaskuniolw lliit.K.<br />

Thlaspi alpestre — Alppilaskuheinä Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Alppitaskuruoho lliit.K.<br />

Thlaspi arvense Hiirenleipä Et.Polij. (Seppä). — Iso taskuheinä<br />

Orim. (Link.). — Kirpunkukka Jan. (Luot.). — Kukkaro heinä<br />

Kenv.Ci. 1823, Lank. (Heinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Einig. 1857.<br />

— Kukkaroheinä Lönnr. 1847, I.önnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860,<br />

Lönnr. 1866, Picks. (Borg), Keit. (lluiisk.), Keur., Kort. (Juslin),<br />

Kont., Utaj. (Metsäv.). — Kijnsilaukka Palt. (Kyyhk.), Sotk., Utaj.<br />

(Metsäv.). — Kijnsilaukku Kuus. (Pes.). — Lapa heinä Huok. (Heinh.<br />

1850). ~ Lapaheinä Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866,<br />

lUiok. (Link.). - Lalukka heinä Renv.G. 182:i, Heinh. 1850, l

---

'M2 Pentti .Sn/io/if-zj, Suomalaiset kasviiininiet.<br />

ruoho Hell. 1789, Palmstr. 1804. — Nappi heinä Kem. (lleinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 18B0. — Niiüijtaskuruoho Suon. (YI.). — Oravankuusi<br />

Lönnr. 1806. Pellot askur uoho Suon. (YI.). — Penningheinä<br />

Kust. (Luot.). — Penninki heinä Savit., Viip. (Heinli. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Piiraat V.Karj. (Liro). — Raha heinä Sakk. (Heinh.<br />

1850). — Rahaheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Rantas. (Miett.L.). —<br />

Rakkulaheinä Tohm. (Ilak.). — Rokkoheinä Sakk. (Hiit.).<br />

Tasku Antr.,,Juva,Lapptr.(Rcinli. 1850), Köyl. (Salm.). — Tasku<br />

heinä Hell. 1773. — Tasku-heinä Palnistr. 1804, Hcnv.Ci. 1826.<br />

— Taskuheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mook.-<br />

Mcla 1879, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Orim. (Link.), Kuhni,<br />

(llag.), Antr. (Porkka), .\Laan. (Roiv.). — Taskuruuho Askola (Tynni).<br />

— Tenka heinä Inkm., Jääski, Sakk. (Reinh. 1850), Kur. 1860.<br />

Tenkaheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Rais. (Miit.). — Tuhkapää Pukk.<br />

(llagf.). - Tulusheinä Haapav. (.Metsäv.). — Virna Ylist. (Miett.l..),<br />

Kemi (Rant.). — Yleinen taskuheinä Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Yleinen taskuruoho Miit.K.<br />

Thuja gigantea — Jätliläis-elämänpuu Iliit.K.<br />

Thuja occidentalis — Amerikalainen elämänpuu INIela K. 1906.<br />

— Elämänpuu Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Kanadalainen<br />

elämänpuu Iliit.K.<br />

Thujopsis dolabrata — Jaappanilainen elämänpuu Mela K. 1906.<br />

— Japanilainen hibatuija Hiit.K.<br />

Thymus serpyllum — Aju ruoho Turku (Tili. 1683), Hell. 1773,<br />

Renv.C;. 1823, Reinh. 1850. ~ Ajuruoho Jusl. 1745, Lönnr. 1847,<br />

luir. 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912, Kosk. 1917. Bohorodilsaheinä<br />

Impil. (Link.). — Bohrotsanheinä V.Karj, (Uro). —<br />

Borzuheinä V.Karj. (Liro). — Cajnheinä V.Karj, (Liro). — Harakan<br />

varpaat Sääksin. (Reinh, 1850),—Harakan-varvas Lönnr.K. (toin.)<br />

1860, - - Kangasajuruoho Mela K. 1895, 1899 ja 1906. - Kangaskanerva<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kuiva ahmalo Hei. 1838.<br />

Maarianheinä Nyi. 1852. —Maarianmakkooheinä Sakk. (Hiit.). —<br />

Muiston ruoho Turku (Tili. 1683), Reinh. 1850. — Muisto ruoho<br />

Hei. 1838. - Muisto-ruoho Haart. 1759, Palmstr. 1805. — Mia'.s/oruoho<br />

Jusl. 1745, Hell. 1773, Renv.Ci. 1823, Lönnr. 1847, Kur. I860,<br />

Lönnr.K, (tois.) 1860, Kosk. 1917. — Nummen kukoistus Lait.<br />

(Reinh, 1850), Eur. 1860. — iV/mj/n^-ziA-i/Aio.s/zz.s-Lönnr.K. (tois.) 1860.

---

Amiales Bolanici Societalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. ."n.'i<br />

— Nummilee Vihti (Wecks.), — Pyhän bogoridzanlieinä V.Karj. (Liro).<br />

- Pi}hän borzanheinä V.Karj. (Liro). — Pijir heinä Sakk. (Miit.). —<br />

J^ijllijheinä Sakk. (Miit.). —Sajuheinä Lönnr.K. (tois.) 1800, Vuoks.<br />

(Iliit.). — Sijdänriisi-heinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 18()(). —<br />

Sijuän-riis-hcinä Antr. (Reinh. 18.50). — Tschaijii Impil. (Heinli.<br />

1850). — Yeri nor' heinä Meinj. (Hoinh. 1850). — Verinori-heinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 18()0.<br />

Thymus serpyllum *chamaedrys — Mäkiajuriioho Mohi K. 1895<br />

ja 181)9.<br />

Thymus vulgaris — Ajuruoho Klf. 1921. — Tarhaajuruoho<br />

yichx K. 190(). — Timian Tunt. 1()G8. — Timinni Tnrku (Tili. lüHH),<br />

(lan. 1829.<br />

Tilia — Lehmus Flor. 1()83 ja 1708, Laih. (Stierw. 1755), llel.<br />

1838, Kur. 1860, I look.-.Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1881, Almq. 1890,<br />

Klf. 1921. ~ Löhnujs Mel. 1838. - Niinipuu llel. 1838, Klf. 1896.<br />

— Nijnipuü Klor. 1683 ja 1708, .hisl. 1745. — Nini Laih. (Stierw.<br />

1755). — Se puu Sehr. 1637.<br />

Tilia americana — Amerikkalainen lehmus Iliit.K. — Alusta<br />

lehmus iliit.K.<br />

Tilia cordata — .lusl. 1715, Hell. 1773, Henv.Cl. 1823,<br />

Knorr. 1833, Lönnr. 1847, Inkni., Parikk., Sääni., Viij)., Virol.(Heinh.<br />

1850), Nyi. 1852, Köpp. 1888, Ijrn. 1890, Mela K. 1895 ja 1899,<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912, Kirvu (Cant.), Rais.<br />

(Iliit.), Ruok. (Link.), Uusik. (Järvi, Silt.), Lemi (Valle). — Lesmus<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Lohnuis Palmstr. 1803. - Metsälehmus<br />

Lönnr.K. 1860, Mela K. 1906. — Metsäniinipuu Mela K. 1906.<br />

Jämsä, Juva, Kangl., Karjala, Karkku, Piel., Rauma,Mänts.,<br />

Sääksm., Virol. (Reinh. 1850), Vain. 1878. — Niini-lehmus Lönnr.K.<br />

1866. - Niini-puu Renv.G. 1826, Gan. 1829, Köpp. 1888. - Niinipuu<br />

Jusl. 1745, Knorr. 1833, Lönnr. 1847, Juva, Jämsä, Kangl., Karjala,<br />

Karkku, Mänts., Fiel., Raunia, Sääksm., Virol. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Ign. 1890, Mela K. 1895 ja 1899, Kiv.<br />

1912, Myrsk., Pukk. (Magf.), Luv. (Herm.), Pielav. (Huusk.), Karjal.<br />

(Lind.), Orim. (Link., Parv.), Kur. (Paulah.), Loppi (Tikka), Askola<br />

(Tynni), Pus., Pyhäj., Vihti (Wecks.). — Niinpuu Räis. (Hiit.),<br />

Keit., Pielav. (Ihuisk.), Konn. (Pynn.), ALaan. (Roiv.), Rist. (Silt.),<br />

Kartt. (Suh.). — Nijnipuu Turku (Tili. 1683), Meli. 1773. — Ninen<br />

lehti llaart. 1759. — Niniipuu Jusl. 1745, Palmstr. 1803. — Nini-

---

I Pentu Sii/jo/if/i, Suomalaiset kasvinniinet.<br />

puu Ilaart. 1759, — Nurmilehmus Lönnr.K, 1860. — Rokoskapuu<br />

Impil. (Link.). — Venna Vcrml. (wSaal.). — Vennonniini Husk, (Link.).<br />

— Vennäenniinj Keit,, Pielav. (Muusk.). — Vennäniin Konii. (Pynii,),<br />

Maan, (Hoiv,), Kartt. (Suli,), — Vennäniini Tuusn, (Häs,). — Vennä<br />

puu Savit, (Heinh, 1850), — Vennäpuu Lönnr,K. (tois.) 1860. —<br />

Vennäänniini Pielav. (Muusk.)<br />

Tiliä lAatyphyWos ~ Jsolehlinen lehmus Mela K. 1899 ja 190(5.<br />

Tilletia caricis - Ilaisunoki Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900,<br />

Tilletia foetens— Vehnän sileäpinlainen haisunoki Liro 1917.<br />

Tilletia tritici — Vehnän verkkopintainen haisunoki Liro 1917.<br />

Timinia Tiinosammal I-önnr.K. 1860.<br />

Tofieldia borealis — Karhunheinä Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K, 1881, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912. —<br />

Pohjan karhunheinä Mela K. 1895, 1899 ja 1906, — Soiden karhunruoho<br />

IliiLK,<br />

Torilis antliriscus —Punapulki Mela K, 1899. — Punertava<br />

saksankatko lliit.K."— Saksan katko Mela K. 1906.<br />

Tortula — Kierusanunal Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Tradescantia — lisakinparta Kartt. (Suli.). —Juoru Oul. (Parv.),<br />

Kartt. (Suli.), —Leoporkka Kartt. (Suli.). — Vesiheinä Kartt. (Suh.).<br />

— Viltekrööna Oul, (Parv.). — Anunänjuoru Oul. (Parv.).<br />

Tradescantia virginiana—Virginialainen kolmiokukka lliit.K,<br />

Tragopogoii — Pukinparta Mela K, 1877 ja 1881, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900.<br />

Tragopogoii porrifolius — Kaurajuuri l.önnr. 1866, l^if. 1896<br />

ja 1921, Mela K. 1906.<br />

Tragopogoii pratensis — Mijrckin ijrti Turku (Tili, 1()83). —<br />

Myrkijnijrtti .Jusl. 1745. — Mijskin-ijrtti Palrnstr. 1804, Lönnr.K,<br />

(tois.) 1860. — Niittijjen pukinparta lliit.K. — Niityn pukinparta<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Pukinparta Lönnr.K. I860<br />

ja 1866, I.önnr. 1866, Ilook.-Mela 1879.<br />

Trametes pini — Männynkääpä Liro 1917,<br />

Trapa nutans— Vesipähkinä Lönnr. 1866, Mela K. 1906, IClf.<br />

1921.<br />

Treniatodon — Kaulasammal Lönnr.K. 1860.<br />

Treinella juniperina—Katajapilin Heinh. 1850, l^ur, 18()0, —<br />

Pilwi Ilaart, 1759,<br />

Triclioloina albobrunneuni — Ruskea nahmiska Sael. 1907.

---

Aniiales Botanici Soc-ietatis Vanamo. Tom. 7. X:o 1. 'M7)<br />

Tricholoma equestre — Kellavalmiiska Sael. 1907.<br />

Triclioloma portentosum — Sinii>almuska Ign. 1890, Srel. 1907.<br />

Tricholoma ulmarium—Pyöreä uulmusku Ign. 1890.<br />

Trichostomum —Ilapsisammal Lönnr.K. 18G0, l.önnr. 18(M).<br />

Trientalis europaea — Aannilähli Saha). (Saar.). — Auringonkukka<br />

Pirkk. (Sneck). — Eurooppalainen metsätähti Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. - llarakan-marja Lönnr.K. (tois.) 18Ü0. —<br />

Hirsollinkukka Kuhm. (Mag.). — Iltatähti Saha). (Saar.). — Jäniksen<br />

kukka Mini. (Miett.L.). — Jäniksensilimä Konn. (Pynn.). — Ketunleipä<br />

Perho (Suli.). — Koiskaheinä Orim. (Link.). — Koiskaruoho<br />

Oriin. (Link.). — Kuolinmarja V.Karj. (Liro). —• Käärnieenkukka<br />

Tanip. (Laur.), Yiist. (Miett.L.). — Lehmänkieli Lönnr.K. (tois.)<br />

1860.<br />

Metsäntäh i Vihti (Wecks.). — Metsätähti Lönnr.K. 1860 ja 1860,<br />

Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892,1897 ja 1900, Utaj.(Korh),<br />

Pait. (Kyyhk.), Saha). (Saar.), Loppi (Tikka), Kauhaj. (Oland.),<br />

Askola (Tynni). — Mettäntähti Kur. (Oland.). — Mirttikukkanen<br />

Lieto (Luot.).—Mäkikukka Lönnr. 1860, — Nappikukka Loppi<br />

(Tikka). — Paimenen tähtikukka Pielav. (Muusk.). — Pieni koiskanmarja<br />

Orim. (Parv.). — Päivänkämmen Kuolaj. (Pes,). — Rihmanori<br />

Rist. (Silt.). — Routavuokko Ikaal. (Björk.). — Sanunalkukka Suon.<br />

(YI.). — Sammaltähti Pälk. (Laur.). — Satteenvarjokukka Kartt.<br />

(Suh.). — Sokerikukka Sahal. (Saar.). — Sijdänniarjakukka Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Sydänmarjan kukka Einig. 1857. — Sydännmrjankukka<br />

Tyrv. (Var. 1854). — TähV heinä Uusik. (Paulah.). — Tähtikukka<br />

Keit., Pielav. (Muusk.), Ii, Kemp., Oul. (Metsäv.), Kylm.<br />

(Suh.), Rant. (Paas.), Tuusn. (Räs.), Kalaj., Peräs., Sein. (Miett.L.).<br />

— Tähtikukkanen Kisko (Valle). — Ukonrusu Oul. (Parv.). — Valkea<br />

mäkikukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Valkovuokko Tuusn. (Räs.),<br />

Trifolium -- Ahmalo Lönnr, 1866. — Akelma Mel. 1838, Renv.G,<br />

1823, — Akelma ruoho .lusl. 1745, Kosk. 1917, — Apeli Loht,, Vihti<br />

(Reinh. 1850). — Apelia Loht. (Reinh. 1850), Vihti (Wecks.), —<br />

Apelian kukka Loht. (Reinh. 1850). — Apelias Tunt. 1668, Jusl.<br />

1745. — Apelista Kokem. (Reinh. 1850). — Apeljas Flor. 1683 ja<br />

1708, Mel, 1838, —Api/a Jusl, 1745, Renv,G, 1823, Mel, 1838, Antr,,<br />

Keur., Pirkk., Rauma (Reinh. 1850), Lönnr. 1866, Mela K, 1877 ja<br />

1884, Mela Kp. 1884, Mook.-Mela 1879, Almq, 1890, Kosk. 1917,—<br />

Apilaankukka Kuhm. (Mag.). — Apilahia Artj. (Reinh, 1850). —

---

;i76 Pentu Suhonen, Suomalaisel kasviiininiet.<br />

Apilaisia Sakk. {\Int.). — Apilan heinä Pirkk. (Heinh. 1850). —<br />

Apilankukka (kelta-, valko-, puna-, ryönis-) Tuusn. (Has.). — Apilas<br />

Chyd. 1754, Hel. 1838, Keur., Rauma (Rcinh. 1850), (ien. 1881,<br />

Kosk. 1917, Et.Pohj. (Juslin), Ii (Metsäv.). — Apilo Hei. 1838. -<br />

Apiloita Loim. (Reinh. 1850). — Iläränpuu Lönnr. 180G<br />

Imiäinen Reinh. 1850, Jal. (Bäck.ii. 1851), Ylist. (Juslin), Kur.<br />

(Paulah.). — Imu Reinh. 1850. — Imu heinä R?inh. 1850. — Inuikka<br />

Lönnr. 1800. — Kolmilehti Lönnr. 1866. — Kukka-apilas Vuoks.<br />

(Iliit.). — Lijkkij heinä Lauk., Lepp., Loim. (Reinh. 1850). — Maito<br />

kukka Hei. 1838. — Mesi heinä Hei. 1838. — Nälkin Sehr. 1637.<br />

— Onni heinä Lauk., Lepp., Loim. (Reinh. 1850). — Paolankukka<br />

Lepp., Pohjanm., Simo (Reinh. 1850). — Paulanioho Eur. 1860. —<br />

Tupsu kukka Lauk. (Rcinh. 1850). — Tupsukukka Eur. 1860. —<br />

Punaiset: Ämmänpää Et.Pohj. (Seppä).<br />

Trifolium agrarium — Ahnialoheinä Antr. (Porkka). — Humalaheinä<br />

Uukun. (Valle). — Kella-apelva Askola (Tynni). — Kelta-apila<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912, Kärk. (Pelt.), Kur. (Oland.). — Kelta-apilas Tyrv. (Var.<br />

1854), Karjal. (Lind.), Rist. (Silt.). — Keltaist apilat Kärk. (Pelt.).<br />

— Kuiva ahmalo Elmg. 1857, Eur. 1860. — Kuiua-ahnialo Antr.,<br />

Ruok. (Reinh. 1850), l.önnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Käldä<br />

apelias Lohja (Ileinr. 1766). — Lmivaloheinii Sakk. (Hiit.). —<br />

Lmivaloheinä Kirvu (Cant.). — Meisähumala Lönnr. 1866.<br />

Trifolium arvense — Ahnialoheinä Sakk. (Hiit.). — Apilas Muol.<br />

(Hiit.). —Iliekka-apilas Rist. (Silt.). — Jäneksen käpälä Reinh. 1850.<br />

— Jänexen käpälä Tarku (Tili. 1683), — Jänexenkäpälä Jusi. 1745.<br />

— Jäniksenkäpälä Lönnr. 1866. — Jänön apila Kiv, 1912. — Jänönapila<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906. — Jänönkäpälä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kirppu heinä Sakk.<br />

(Reiuh. 1850), Eur. 1860. — Kirppuheinä Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. —Luuvaloheinii Sakk. (Hiit.). —Lmivaloheinä (naisten)<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Räis. (Hiit.). —Luuvalon heinä Eur. 1860.<br />

Naispuolen luuvalo heinä Antr. (Reinh. 1850). — Paulanioho Lönnr,<br />

1866. — Pellon apilas Hell. 1789. — Pelto-apila Lönnr. 1866. —<br />

PeUo-apilas Renv.Cr. 1826, Schart. 1834, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Peltoapilas I-Iur. 1860. —Peltopanla Lönnr. 1866.<br />

Trifolium fragiferum —Ranta-apila Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, .Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.

---

Annales Botanici Socielatis Vananio. Tom. 7. X:o 1. 'Ml<br />

Trifüliuni hybridum — Alasiket-apila Kur. (Oland.). — Alsikas<br />

Sakk. (Iliit.). Alsike Luv. (Herrn.), Häis. (Hiit.), Orim. (Link.),<br />

Kartt. (Suli.), Askula (Tynni). — Alsike-apila Lönnr.K. 1866, Ign.<br />

1890, Mela K. 1895, 1899 ja \m). — Alsikeapila Elf. 1896, Kiv. 1912.<br />

— Alsikenapila Maan. (Roiv.). — Alsikka Orim. (Link.). — Alssika<br />

Orim. (Link.). — Apila Suon. (Yl.). — Jänön-apila Lönnr. 1866. —<br />

Kirjaua-apilas Tyrv. (Var. 18r)4). — Kijlijvöapilas Utaj. (Metsäv.).<br />

— Mcilisapila Oul. (Parv.). — Punerua-apilas Maan. (Roiv.). —<br />

Punervo-apila Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866. — Saksan-apila Lönnr.<br />

1866. — Saksan apilas Eur. 1860. — Valkia apilas Uukun. (Valle).<br />

— Valkoapelias Kisko (Valle). — Valkoapila Ikaal. (Rjörk.), Rist.<br />

(Silt.). — Valkoapilas Ikaal. (Björk.), Jääski, Kisko, Virt. (Valle).<br />

Trifolium incarnatum — Veriapila Mela K. 1906.<br />

Trifolium medium — Metsä-apila Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Melsäapila Kiv. 1912. —<br />

Mäkiapila Tyrväntö (Link.). —Paulakukka Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Paulan kukka Pait. (Reinh. \8d0). — Paulan tupsu Sotk. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Paula ruoho Kain. (Reinh. 1850).<br />

— Paularuoho Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860. — Peltopaula Eur.<br />

1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. —Puna-apilas Jääski, Raunia (Valle). —<br />

Tupsukukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Villiapeljä Lieto (Luot.). —<br />

Villiapelva Askola (Tynni).<br />

Trifolium minus — Pikkuapila Mela K. 1906.<br />

Trifolium montanum — JIumala-apilja Rym. (I lellev.). — Mäkiapila<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Mäki-apilas Lönnr,<br />

1866. — Vuoriapila Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Trifolium pratense — Aakclma Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ahmalo<br />

Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860. —Akelnia Lönnr. 1847, Lönnr.<br />

K. (tois.) 1860. — Apeli Lönnr.K. (tois.) 1860. — Apeliais Laih.<br />

(Stierw. 1755). — Apelias Lönnr.K. (tois.) 1860. — Apelinen Lönnr.<br />

K. (tois.) 1860. — Apelisla Lönnr.K, (tois.) 1860.—Apila Lönnr.<br />

K. (tois.) 1860, V.Karj. (Liro). — Apilas Haart. 1759, Palmstr.<br />

1805, Renv.G. 1823, Knorr. 1833, Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Sakk. (Iliit.), Pait. (Kyyhk.). — Jliirenkukka Lönnr. 1866.<br />

— Jlärkyli Katt. (Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Imiäinen Palmstr. 1805, Renv.(i. 1823, Lönnr.<br />

K. (tois.) 1860. -- Imiäis-heinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Imu ruoho<br />

Haapaj, (Reinh, 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —

---

78 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniIviet.<br />

Klööverkiikka Vernil. (Saal.). — Leeveri Uiisik. (.Järvi, Silt.). —<br />

Lijkkijlieinä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Maa-apila Orini. (Link.). — Maijan kukka Kälv. (Miett.L.). —<br />

Maitokukka Renv,(i. 1823, Lönnr.K. (tois.) 18G0. — Masmalo Jyv.<br />

(I^einh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Mesi heinä<br />

Karjala, Lolit. (Heinh. 1850). — Mesiheinä Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Kur. 1860. — Malinovoiheinä V.Karj. (Liro). — Möijkkijpääheinä<br />

V.Karj. (Liro).—Nurmi-apila Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

— Niirmiapila Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Niirmi-<br />

-apilas Lönnr. 1866.—Näkin Lönnr.K. (tois.) 1860.—NätinLönnr.<br />

K. (tois.) 1860. —ATö/Mmä Lönnr.K. (tois.) 1860. —Nätkin Renv.G.<br />

1823, Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Oikea apila Uusik.<br />

(Järvi, Silt.). — Onniheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

Paiilankukka Ii (Mctsäv.). — Paulantupsu Kang. (Valle). —<br />

Pelto-apilas Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pello-paula Renv.G. 1826.<br />

— Pellopaula Mel. 1838, —Puna-ape/ia.s Pukk. (Hagf.), Kisko (Valle).<br />

-Puna-apila Ilel. 1838, Eur. 1860, Lönnr. 1866, Ign. 1890, Mela Kp.<br />

1892, 1897 ja 1900, Ikaal. (Björk.), Kirvu (Cant.), Myrsk., Pukk.<br />

(Ilagf.), Rov. (Hiit.), Orim. (Link., Parv.), Utaj. (Korh., Metsäv.),<br />

Kont., Kemp., Muhos, Tyrv. (Metsäv.), Puol. (Kyyhk.), Kur. (Oland.),<br />

Park. (Paas.), Akaa, Kartt. (Suli.), Kisko (Valle), Suon. (YI.), Kärk.<br />

(Pelt.), Askola (Tynni). — Punaapila Kaiihaj. (Oland.), Elf. 1896.<br />

— Puna-apilas Reny.G. 1823, Schart. 1834, Katt. (Reinh. 1850),<br />

Tyrv. (Var. 1854), Lönnr.K. (tois.) 1860, Ikaal. (Björk.), Räis., Vuoks.<br />

(Hiit.), Keit., Pielav. (Iluusk.), Karjal. (Lind.), Maan. (Roiv.), Rist.<br />

(Silt.), Kartt. (Suh.), Jääski, Kang., Virt. (Valle). — Puna-imiäinen<br />

Ylist. (Miett.L.). — Punainen apila Oul. (Parv.). — Punainen apilas<br />

Eur. 1860. — Punainen imijäinen Lap. (Miett.L.).—Punaiset-apilat<br />

Ilaart. 1759. — Punanen apila Luv. (Herm.). — Punanen apilas<br />

Utaj. (Metsäv,), Konn. (Pynn.), Uukun. (Valle). —Punapuola Kiur.<br />

(Roiv.). — Punapaula Utaj. (Korh., Metsäv.), Haapav., Sotk. (Metsäv.),<br />

Kuolaj. (Pes), Rants. (Tuokk.), Kang. (Valle), Ilail., Kalaj.,<br />

Oulu, Paav., Patt., Tyrn. (Miett.L.). — Punapää Lönnr. 1866. —<br />

Punapää-apilas Ileinj., Jääski, Loim., Tyrv, (Reinh. 1850), Eur,<br />

1860, Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Ristilehti Renv.G. 1826. — Seppeli Lönnr.K. (tois.) 1860. — Siniapila<br />

Karv. (Mant.). — Sulhasheinä V.Karj. (Liro). — Teekukka<br />

Rautio (Miett.L.). — Tummunkukka Perho (Suh.). — Valkea apeljas

---

Amiales Hotaiüci Socictalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. M\)<br />

Lohja (Ileinr. 1766), ^ Valkia apila Haart. 1759. — Äijänpää Lapv.<br />

(iMiett.L.). — Ämmänpää Isoj. (.Iiislin), Teuva (Hiippi), Karv.<br />

(wSarv.).<br />

Trifolium procumbens — Rento-apila Lönnr.K. 1866, — Rentoupila<br />

MelaK. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912,<br />

Trifolium repens — Ahmalo Jyv. (Reinh. 1850). — Akelma Läuk.,<br />

Alants, (Reinh, 1850). — Apilas Turku (Till. 168.3), Kuolaj. (Pes.).<br />

— Jlaiskan apila Lapptr., Orim. (Reinh. 1850, Link.), Kur. 1860.<br />

— Imiäinen Lönnr. 1866, Vähäk., Ylist. (Miett.L,). — Imu kukka<br />

Jyv. (Reinh. 1850). — Kaijan kukka Kälv, (Miett.L.).—Kukkapeä<br />

Kont. (Metsäv.). —Lykkij heinä Reinh. 1850. —Lijkkyheinä Kalaj.<br />

(Miett.L.). — Maa-apila Orim. (Link.). — Maa-apilas Sakk. (Hiit.).<br />

— Maijankukka Rautio (Miett.L.). — Maitokukka Lönnr. 1866.<br />

— Masmalo Lönnr. 1866. — Mielienpää Et.Pohj. (Seppä). —<br />

Onniheinä Eur. 1860, Lönnr. 1866. Oraheinä Sotk. (Metsäv.).<br />

— Paulanlupsu Lönnr. 1866, Kang. (Valle). — Seppeli Lönnr. 1866.<br />

— Teekukka Oul. (Metsäv.), Rants. (Tuokk.). — Tceruoho Oul.<br />

(Parv.).<br />

Valakia apila Utaj. (Metsäv.). — Valako-apilas Keit., Pielav.<br />

(lluusk.), Maan. (Roiv.), Kartt. (Suli.). — Valakoapila Kont., Utaj.<br />

(Metsäv.). — Valakonen apilas Konn. (Pynn.), Kartt. (Suh.). — Valakoonen<br />

apila Kur. (üland.). — Valakopaula Utaj. (Metsäv.). — Valkea<br />

apelias Gan. 1829. — Valkea apila Uusik. (Järvi, Silt.), Oul.<br />

(Parv.). — Walkea apila Haart. 1759. — Valkea-apila Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895 ja 1899. — Valkea apilas \h\art.<br />

1759, Palmstr. 1807. — Valkea-apilas Kang. (Valle). — Valkea paula<br />

Kang. (Valle). — Valkea paulankukka Ii (Metsäv.). — Valkeei apilat<br />

Kärk. (Pelt.). — Valkia ahmalo Schart. 1834. — Valkia akelma<br />

Sehr. 1637. — Valkia apila Hei. 1838, Kärk. (Pelt.). — Valkia apilas<br />

Hell. 1773, Renv.G. 1823, Schart. 1834. — Valkia-apilas Uukun.<br />

(Valle). — Walkia apilas Haart. 1759, Knorr. 1833, Eur. 1860. —<br />

Valkoapelias Kisko (Valle). — Va//fo-a/)i7« Ign. 1890, Mela K. 1 06,<br />

Rov. (Hiit.). — Valkoapila Elf. 1896, Kiv. 1912, Ikaal. (Rjörk.),<br />

Kirvu (Cant.), Orim. (Link., Parv.), Jääski, Rauma (Valle), Rist.<br />

(Silt.), Suon. (Yl.), Park. (Paas.), Kauhaj. (Oland.), Askula (Tynni).<br />

— Valko-apilas Tyrv. (Var. 1854), Pielav. (Huusk,). — Valkoapilas<br />

Ikaal. (Björk.), Räis., Vuoks., Sakk. (Hiit.), Karjal. (Lind.), Kisko.<br />

Virt. (Valle). — Valkoimiäinen Alah. (Miett.L.). — Valkoinen apilas<br />

25

---

:i80 Pentu «Sfi/io/ien, Suomalaiset kasviniiiniel.<br />

Eur. 1860, Sakk. (Hiit.). — Valkonen apila Luv. (Herm.). — Valkopaula<br />

riaapav., Kemp., Muhos, Tyrn. (Metsäv.), Kalaj., Paav., Oulu,<br />

Patt., Raahe, Tyrn. (Miett.L.). — Valkopää apila Eur. 1860, Lönnr.<br />

1866. — Valkopää apilas Hcinj., Jämsä, Jääski, Nurmij., Saar.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860. — Villiapila Perho (Suh.). — Ämmänpää<br />

Lapv., (Miett.L.), Kauhaj. (Oland., Miett.L.).<br />

. .Trifolium spadiceum — Ahe-apila Oul. (Parv.). — Apilas Vuoks.<br />

(Hiit.), Utaj. (Metsäv.), Vähäk. (Oland.). — Alulaisen kukka Keur.<br />

(Reinh. 1850). — Atulais-kukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hiirenapilas<br />

Pielav. (Huusk.). — Kelta-apila Kauhaj. (Oland.). — Kuiva-<br />

-alimalo Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kuiva-apila Uusik.<br />

(Paulah.). — Käpijapila Kauhaj. (Oland.). — Luuvalo heinä Jääski<br />

(Reinh. 1850). — Luuvalo-heinä Lönnr.K. (tois.) 1860. —Luuvaloheinä<br />

Kirvu (Cant.), Sakk. (liiit.). — Lijkkijheinä Lönnr. 1866. —<br />

Metiäisen kukka Peräs. (Miett.L.).<br />

Musia-apila Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912, Kur. (Oland.). — Musta-apilas Heinj.<br />

(Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866, Kont. (Metsäv.). — Muslakukka Sahal. (Saar.). —<br />

Mustapää apila Lönnr, 1866. — Mustapää apilas Tamp. (Reinh.<br />

1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Märän maan keltanen<br />

apila Utaj. (Metsäv.). — Nummi apelias Lohja (Meinr. 1766). —<br />

Onniheinä Lönnr. 1866. — Punlarinpää Teisko (Sir.). — Punlarpää<br />

Tamp. (Laht.). — Ruostekukka Sahal. (Saar.). — Ruskea apila<br />

Kartt. (Suh.). — Ruskoapila liiit.K. — Seppeli Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Silkkikukka Akaa (Hellst.). — Sitta heinä Jääski (Reinh.<br />

1850). — Viinakukkai Orim. (Parv.).<br />

Trifolium striatum — Juovikas apila Mela K. 1906.<br />

Triglochin — Jussin parta Renv.G. 1823, Reinh. 1850. — Selttinki<br />

Lönnr. 1866. — Suolake Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela Kp.<br />

1884, 1892 ja 1897. — Suolakka Rauma (Reinh. 1850), Lönnr. 1866.<br />

— Suor heinä Rauma (Reinh. 1850).<br />

Triglochin maritima — Jussinparta Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Merisuolake Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Rantasuolake<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mehi Kp. 1892, 1897 ja 1900. —<br />

Suolaheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Suolakka Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Vihviläinen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vihviläs Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860.

---

Aiinales Botaiiici Societatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. 381<br />

Triglochin palustris — y^Kaisilas» Sakk, (Iliit.). — Kusisuolake<br />

Löimr. 1866. — Suolariioho Akaa (Suli.). — Siio-suolake Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866. — Siiosiiolake Lönm-. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

K iv. 1912.<br />

Trigonella — Kreikanheinä Lönnr. 1866, — Pukin sanvi Turku<br />

(Tili. 1683). — Pukinvarsi Lönnr. 1866. — Putinsarvi Lönnr. 1866.<br />

Trigonella coerulea — Sinihärkijlä Mela K. 1906. — Sininen<br />

sarviapila Miit.K.<br />

Trigonella hamosa—Keltahärkijlä Mela K. 1906. — Keltainen<br />

sarviapila Hiit.K.<br />

Triodia tlecumbens — liina Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1877 ja 188-1, Kiv. 1912. — Nata Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Rento liina Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Trisetum agrostideum—Lapinkaura Lönnr. 1866, Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Trisetum üavescens ~ Keltakaura ^Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Trisetum sibiricum — Siperian kaura Hiit.K.<br />

Trisetum subspicatum — Pohjankaura Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906. — Tähkäkaura Hiit.K.<br />

Triticum aestivum — Kevätvehnä Hiit.K.<br />

Triticum caninum — Kattara Sakk. (Hiit.). — Koiran vehnä<br />

Kiv. 1912. — Koiranvehnä Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906.<br />

Triticum hibernum — Syysvehnä Hiit.K.<br />

Triticum polonicum — Puolan vehnä rnf 1896.<br />

Triticum repens — Coiranruoho Turku (Tili. 1683), .lusl. 1745.<br />

— Juola Renv.G. 1823, Hei. 1838, Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Maan. (Roiv.), Askola (Tynni). — Juolahcinä Maan. (Roiv.),<br />

Kartt. (Suh.). — Juolain Lönnr.K. (tois.) 1860. — Juolake Yliv.<br />

(Miett.L.). —Juolas Renv.G. 1823, Hei. 1838, Kokk. (Reinh. 1850),<br />

Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Utaj. (Metsäv.),<br />

Kalaj. (Miett.L.). — Juotasheinä ULaj. (Metsäv.), Pud. (Pes.), Perho<br />

(Suh.), Kuolaj. (Miett.L.). — Juolasvehnä Eur. 1860, Sievi (Miett.L.).<br />

— Juolavehma Lönnr.K. (tois.) 1860. — Juolavehnä Schart. 1834,<br />

Reinh. 1850, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, Alniq. 1890, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Räis. (Hiit.), Puol. (Kyyhk.), Utaj.

---

382 Pentti Suhonen, SuoinalaiseL kasvinniniet.<br />

(Metsäv.), Virt. (Valle). — Juolijaenen Kont. (Metsäv.). — Juuri<br />

Palmstr. 1803. — Juuriruoho Eur. 1860, Lönnr. 1866, Luv. (Herm.).<br />

Kastikkainen Sakk. (Hiit.). — Kaiiara Ileinj. (Heinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Sakk. (Hiit.). — Kauraheinä Kartt. (Suh.).<br />

— Koiran kakra Sakk. (Reinh. 1850). — Koirankaura Eur. 1860,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Sakk. (Hiit.). — Koiranruoho Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. —Lunitikastikain Orim. (Link.). —Luste Rauma (Reinh. 1850),<br />

Et.Pohj. (Seppä). — Lusieheinä Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Orim. (Link.), Rauma (Valle), Kärk. (Pelt.). — Lust'Iieinä Reinh.<br />

1850. — Nurmikas Kont. (Metsäv.). — Ohraheinä Utaj. (Korh.,<br />

Metsäv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.). — Ohrasruoho Lönnr. 1866. —<br />

Orasheinä Sakk. (Hiit.). — Peliojuola Oul. (Parv.). — Pääheinä<br />

Utaj. (Metsäv.). — Ruis heinä Renv.G. 1826, Schart. 1834, Reinh.<br />

1850, Lönnr.K (tois.) 1860. — Ruisheinä Hei. 1838, V.Karj. (Liro),<br />

Ii (Metsäv.), Oul. (Parv.). — Ruiskastikas Sakk. (Hiit.). — Ruisruoho<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Saialatva Renv.G. 1823, Schart. 1834,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Säkinside Paav. (Miett.L.). — Takkuheinä<br />

Kur. (Oland.). — Uoluheinä Kauhaj. (Oland.). — Vikruuiti Lieto,<br />

Tarv. (Luot.).<br />

Valkea juuri Lönnr. 1866. — Valkea-juuri Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Valkia juuri Palmstr. 1803, Renv.G. 1826, Hei. 1838, Reinh.<br />

1850. Eur. 1860. — Valkiat juuret Jusl. 1745, Hell. 1789. — Valkiatjuurel<br />

Hell. 1773. — Valkojuuri Heinj. (Luot.), Kärk. (Pelt.), Teuva<br />

(Oland.), Askola (Tynni), Töysä (Miett.L.). — Viile heinä Rauma<br />

(Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Villiheinä Peräs., Yliv.<br />

(Miett.L.), Kauhaj. (Oland.). — Villikaura Ilm. (Oland.).<br />

Tritieum spalta — S peitti Elf. 1896 ja 1921.<br />

Triticum tenerum — Hoikkauehnä Hiit.K.<br />

Tritieum triticeum — Vaivaisvehnä Hiit.K.<br />

Triticum violaceura —Lapinvehnä Lönnr.K. 1866, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906. — Tunturivehnä Hiit.K.<br />

Triticum vulgare — A^isi Tunt. 1668. — Nisu Sehr. 1637, Turku<br />

(Tili. 1683), Laih. (Stierw. 1755), Ronv.G. 1826, Hei. 1838, Lönnr.<br />

1847, Karkku, Merik., Myn., Ruov. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var.<br />

1854), Ahlq. 1866, Hook.-Mela 1879, Gen. 1881, Akaa (Suh.), Loppi<br />

(Tikka). — Talvi- ja suviheinä Utaj. (Metsäv.). — Tavallinen<br />

vehnä Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Vehnä Jusl. 1745,<br />

Hei. 1838. — Wehna Renv.G. 1826. — Vehnä Renv.G. 1826, Vir.

---

Aniialcs Botanici Societatis Vanamo. Tom. 7. X:o 1. 383<br />

1827, Mel. 1838, Lönnr. 1847, Häme, Karjala, Savo, Vlip. (Heinh.<br />

1850), IIook.-Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1884, Gen. 1881, Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Elf. 1896 ja 1921, Häis., Sakk.<br />

(Miit.), Hist. (Silt.), Kartt. (Suli.). — Vehnäotra (pitkävihneinen<br />

kevätvehnä) Räis,, Sakk. (Hiit.). — Viljelijsvehnä Iliit.K.<br />

Triticum vulgare v. compactuni — Pölkkyvehnä Elf 1896,<br />

Trollius asiaticus — Aasialainen kullero Iliit.K.<br />

Trollius europaeus — Aabraminkukka Asikk. (Luot.). — Aapraliaminkiikka<br />

Lönnr. 1866, Iitti (Luot.). — Aatarninkiikka Hein.<br />

(Luot.). — Abrahamin kukkain Nast. (Järvi). — Auringonkukka<br />

Asikk. (Luot.). — Eurooppalainen kullero Iliit.K. — Hepoheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Humala kukka Kain. (Reinh. 1850), Lönnr.<br />

K. (tois.) 1860. — Ilumalavaltikka Lönnr. 1866. —Juhanneksen kukka<br />

Hämeenk., Nurmij. (Reinh. 1850), Orim. (Link., Rcinh. 1850). -Juhaneksenkukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Juhannuksen<br />

bloomu Tarv. (Luot.). — Juhannuksen kukka Rov. (Hiit.). — Juhannuskukka<br />

Lammi (.lääsk.E.), Ii, Kemp,, Muhos, Tyrn. (Metsäv.),<br />

Utaj. (Korh., Metsäv.), Oul. (Parv.), Maan. (Roiv.), Rants. (Tuokk.),<br />

Holl., Koij., Pyhäj. U.l. (Luot.), Haapaj., Kalaj., Kiur., Kemij., Kitt.,<br />

Kuolaj., Paav., Raahe, Tyrn. (Miett.L.), Kitt. (Hust.). —Juhannuskukkain<br />

Kärk. (Pelt.). — Juhannuspumpula Orim. (Link., Luot.).<br />

— Juhannusruusu Jan. (Luot.).<br />

Kellokaslarinkukkain Orim. (Link.), — Keliakakkara Lönnr. 1866.<br />

— Kelta kukka Reinh. 1850. — Keltakukka Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866, Kuolaj., Kuus. (Pes.). —Kellaulpukka Seisk. (Luot.).<br />

- Keorkki Jaakk. (Salm.). — Kirkkokukka Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Klupukukka Kemi (Rant.). — KlupupeäkukkaEnont.<br />

(Link.). — Kuismapaiseheinä Räis. (Hiit.). —Kuivaruusheinä Sakk.<br />

(Hiit.). — Kulkuskukka Enont., Haapav. (Metsäv.), Pukk. (Tuokk.).<br />

— Kullero Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K, 1877, 1884,<br />

1895, 1899 ja 1906, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Kiv. 1912,<br />

Askola (Tynni)'. — Kullerokupu Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kullervo<br />

Ii (Metsäv.). — Kullervonkukka Ii (Metsäv.). — Loka heinä Sort.<br />

(Reinh. 1850). — Lokaheinä Lönnr.K. (tois.) I860, Eur, 1860. —<br />

Luppukukka Lönnr. 1866. — Lupunkukka Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Maan pulpukka Van. (Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Molla Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mollonen Hausj. (Luot.).<br />

— Mäki ulpukka Elmg. 1857. — Mäki-ulpukka Hatt. (Reiiih. 1850),

---

398 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniIviet.<br />

Lönnr.K. (tois.) I860. — Mäkiiilpukka Läng. (Miett.L.). — Niitijnulpukka<br />

Kiveiiii. (Järvi, Silt.). — Noidanvallikka Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lonnr.\8m.—Ojarentukka Lieto (Luot.). — Pallokukka Ihikk.<br />

(Ilagf,). — Pluppen kukka Reinli. 1850. — Pullokukkain Orini.<br />

(Link.). — Piilmiikukka Piikk. (Hagf.), Mult. (Miett.K.). — Pnlmukukkain<br />

Kärk. (Pelt.). —Piilpiikka Sakk. (Hiit.). — Pidpukkainen<br />

Sakk. (Hiit.). — Pulpukkaisii Sakk. (Hiit.). — Pumppu Nast.<br />

(Järvi).— Pumpulakukka Myrsk. (Hagf.), .Jaakk. (Salm.). — Pumpulakukkai<br />

Artj. (Rap.), Orim. (Parv.). - Pumpulakukkain Orini.<br />

(Link.), Kärk. (Pelt.). — Saminako n kukka Hein. (Luot,). — Ukonkukka<br />

Hart. (Luot.). — Ulpukka Kivenn. (Järvi, Silt.), Vuoks.<br />

(Hiit.). — Viluruoho Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Yökukka<br />

Yliv. (Miett.L.).<br />

Tropaeolum majus — Elämänlanka Keit., Pielav. (Huusk.). —<br />

Intialainen krassi Elf. 1921. — Intian krassi Almq. 1890, Kiv. 1912,<br />

— Intiankrassi Lönnr, 1866, Mela K, 1906, — Iso iniiaanikrassi<br />

Hiit.K, — Kapusiinikrassi Hiit,K. — Kapusinkrassi Mela K, 1906.<br />

— Krassi Rauma (Valle). — Rassi Akaa, Kartt. (Siih.).<br />

Tsuga canadensis — Kanadan kuusi Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Tuber cibarium — J«/o muUasieni Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

— MuUasieni höimv. 1866.<br />

Tuber cularia—Punakääpä Lönnr. 1866.<br />

Tulipa — Tulpaani Hook.-Mela 1879, Almq, 1890, Elf. 1921,<br />

Tulipa gesneriana — Gesnerin tulpaani Mela K, 1895, 1899 ja<br />

1906, — Tarhatulpaani Hiit.K. — Tulipaan Turku (Tili. 1683). —<br />

Tulpaani Mela Kp. 1897 ja 1900.<br />

Tulipa silvestris — Meisätulpaani Lönnr. 1866. — Metzä tulpani<br />

Palmstr. 1804. — Tulpaani Mela Kp. 1884 ja 1892.<br />

Turritis glabra — Häränhänlä Orim. (Link.). — Kalju pölkkyruoho<br />

Hiit.K. — Metsä-kaali Renv,G. 1823, — Metsäkaali Jus!<br />

1745, Lönnr,K, (tois.) 1860, Lönnr. 1866, - Metsän kaali Reinli.<br />

1850, Eur. 1860, — Pellavasheinä Kartt. (Suh.), — Pitkäisen palko<br />

Rauma (Reinh. 1850), Elmg. 1857, Eur. 1860, — Pitkäisenpalko<br />

Lönnr. 1866, — Pitkäsen-palko Lönnr.K, (tois,) 1860, —Pölkkyheinä<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr, 1866, Mela K. 1877, 1884, 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Ruus' heinä Sakk. (Hiit.). — Sappi heinä<br />

Heinj. (Reinh. 1850). — Sappi/ietViä Lönnr ..K, (tois,) 1860, — Sinappi<br />

Kirvu (Cant.), — Sullaani Lönnr.K. (tois.) 1860. — Suitani Mess,

---

Annales Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. ;i6i><br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860. — Veittilieinä Pukk. (Hagf.). — Vitsa<br />

ruoho Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Vitsanioho<br />

Eur. 1860. — Witzan ruoho Turku (Tili, 1683), — Vitzanruoho<br />

Jusl. 1715,<br />

Tussilago farfara — Heiwisen cauia Jusl. 1745, —Heuoisen kasvio<br />

Turku (Tili. 1683), — Ilevoisen kavio Reinh, 1850, Lönnr.K. (lois.)<br />

1860, — Hevosen kavio Eur. 1860. — Karhunkärnnienheenä Konn.<br />

(Pynn,), — Kaviolehti Lönnr. 1866. — Kirsi kukka Lepp. (Reinh.<br />

1850). — Kirsikukka Lönnr.K. (tois.) 1860, Loppi (Tikka), Karin.,<br />

Kiikala, Martt., Pöyt., Sahal., Tarv. (Luot.), — Kijlmä kukka Lepp.<br />

(Reinh. 1850). — Kijlmäkukka Lönnr.K, (tois.) 1860. — Kijlmänlehli<br />

Orirn. (Link.). —Lahnan kukka Rantal. (Reinh. 1850).—Lahnankukka<br />

Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Lastenlasli<br />

Lönnr. 1866. — Lesken lehti Haart. 1759, Palmstr. 1803, RenV.(i.<br />

1823, Ilel. 1838, .Jämsä (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Eur,<br />

1860, — Leskenlehti Jusl, 1745, Lönnr. 1847, Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, .Aleia K. 1877 ja 1884, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900, Myrsk. (Hagf.), Räis. (Hiit.), Keit. (Huusk.), Karjal. (Lind.),<br />

(Jrim. (Link.), Rist. (Silt.), Kartt. (Suh.), Lopjii (Tikka), Kärk.<br />

(P.'lt.), .Maar. (Tallgr.). — Lcskikukka Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Lummeenlehtilöitä Sakk. (1 Uit.). — Lumpukan lehtilöitä Sakk. (Hiit,).<br />

Nukkaheinä Iinj)il. (Link.). — Piimäkukka Aitoi. (Nym,), —<br />

Ruus' heinälehlii Sakk. (HiiL.), —Ruus' lehtii Räis, (Hiit,). —Ruusulehtilöitä<br />

Sakk. (Hiit.). — Sanunakonlehli Sääksm., Virr. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (lois.) 1860. — Siansilmä Tamp. (Mieti.L.). — Tavallinen<br />

leskenlehti Mela K, 1895, 1899 ja 190(), Kiv. 1912. — Tul'ruus' heinä<br />

Sakk. (Hiit.). - Tul'ruus'lehii Sakk. (Hill.). - Ukonlehti Nyi. 1852.<br />

— Ukonlunune Lönnr. 1866. — Unipeenlehti Antr, (Porkka). —<br />

Varsan jalka Reinh, 1850, — Varsanjalka Lönnr,K, (tois,) 1860,<br />

Lönnr, 1866, — Varsan kavio Haart. 1759, Hell. 1773, Palmstr. 1803,<br />

Renv.(i. 1826, Hei. 1838, Reinh. 1850, Eur. 1860. — Varsankavio<br />

Gan. 1829, Lönnr. 1847, Lönnr.K, (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Vieru<br />

lehti Hei. 1838, — Vieru-lehli Renv,(,, 1826. — Viera/e/j/i Reinh,<br />

1850, Eur, 1860, Lönnr,K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Voikukka<br />

llausj., Iitti (Luot.). — Yskänruoho .Jusl. 1745. — Yskä ruoho<br />

Renv.G. 1826, Reinh. 1850, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — Äitipuolenkukka Askola (Tynni).<br />

Typha — Näkinvaltikka Lönnr, 1866, — Osman käämi Mela K.

---

386 Pentti Sii/jo/ie/i, Suomalaiset kasvinniiiiel.<br />

1877 ja 1884, Mela Kp. 1892, 1897 ja Vm. — Palpa Lönnr. 1886. —<br />

Tijnijksen pätkä Räis. (Hiit.). — Tijnijksenpää Häis. (Hiit.). — Tijnijs-<br />

Iieiriä Räis. (Hiit.). — Ärnmänkulla Lönnr. 1866. ^<br />

Typha angustifolia — Kaavcliuuna Vihti (Wecks.). — Kapealehtinen<br />

osmankäämi Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kerlionpää<br />

Lönnr. 1866. — Kissanhäntä Lönnr. 1866. — Laakoheinä Kartt.<br />

(Suh.). — Lima Lönnr.K. (tois.) 1860. — Limo Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Litteä kaihia Rist. (Silt.). — Näkin valdikka Hei. 1838. —<br />

Näkinvaldikka Palmstr. 1805. —Näkin valtikka Renv.G. 1826, Eur.<br />

1860. — Näkinvaltikka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Osman käämi Viip.<br />

(Reinh. 1850), Eur. 1860. — Osmankäämi Lönnr. 1866. — Palpaheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Palpanpää Rist. (Silt.). —Pätkäheinä<br />

Muol. (Merik. 1929). — Samettikulli Lönnr. 1866. — Soukka osmankäämi<br />

Lönnr.K. 1866, Lönnr. 1866. — Sikarkasin Kartt. (Suh.). —<br />

Sudenkiirikka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Siidenmiekka Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Vallinkiäm Kartt. (Suh.). — Vähä osmankäämi<br />

Lönnr.K. 1860. — Väinäntaimi Lönnr.K. (tois.) 1860. — Äijän kulli<br />

Rauma (Reinh. 1850). — Ämmänkulta Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Typha latifolia — Iso osmankäämi Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Kaavellmma Vihti (Wecks.). — Kerkonpää Kust. (Luot.).<br />

— Kerkonpäät Caj. 1902. — Leueälehtinen osmankäämi Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Merisikaari Askola (Tynni). — Näckin<br />

waldicka Turku (Tili. 1683). — Näkinwaldicka Jusl. 1745. — Näkin<br />

valdikka Palmstr. 1812. — Osman käämi Reinh. 1850. — Osmonkääpä<br />

Ylöj. (Hela). — Palpa heinä Reinh. 1850. — Palpaheinä<br />

Eur. 1860. — Pamppu Orim. (Link.). — Pampun kukkain Orim.<br />

(Link.). — Silkkitaina Sääksm., Tyrväntö (Link.). — Suokaisla Orim.<br />

(Link.). — Ukon käämi ICur. 1860. — Väinän taimi Reinh. 1850,<br />

Eur. 1860. — Väinäntaimi Lönnr. 1866. — Väinön taimi Eur. 1860.<br />

Ulex europaeus — Eurooppalainen piikkiherne Hiit.K. — Piikkiherne<br />

Mela K. 1906.<br />

Uimaria filipendula — Angeriankukka Hausj. (Luot.). —Formu<br />

Reinh. 1850, Pori (Luot.), Askola (Tynni). — Formuruoho Jusl.<br />

1745, Haart. 1759, Hell. 1773, Palmstr. 1804. —Hormw Lönnr. 1866.<br />

— Hormuheinä Lönnr. 1866. —Humalaheinä Lönnr. 1866. — Juhannusruoho<br />

Iitti (Luot.). — Karjaruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kiven<br />

kimalainen Van. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Kivenkimalainen<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —Leiniruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Maitta

---

Annales Botaniei Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. 387<br />

Roinh. 1850. — Mijntiivornm Lönnr.K. (tois.) 1860. — Mäki vormu<br />

Tyrv. (Var. 1854). — Sianmallas Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sianmallsa<br />

Palmstr. 1804, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Sian<br />

maltza Turku (Tili. 1683). —Sianmaltza Jusl. 1745. — Sijan maltsa<br />

Henv.G. 1826, Rcinh. 1850. — Siko-angervo Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866. — Sikoangervo Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

— Teekukka Kust, (Luot.). — Vormu Lönnr.K. (tois.) 1860, Alast.,<br />

Karkku, Teisko, Tyrv. (Luot.). — Ängelmä Jan. (Luot.). — Änkelmä<br />

Vihti (Wecks.). — Änkeriäs Lönnr.K. (tois.) 1860. — Änkerväi Arlj.<br />

(Rap.). — Änkärvä Orim. (Link.).<br />

Ulmaria pentapetala —Angelian kukka Vihti (Reinh. 1850). —<br />

Angelma Hei. 1838, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Angeri Pieks. (Bot^).<br />

— Angerian heinä Hell. 1773. — Angcriankukka Kemi (Rant.). —<br />

Angerias Rautal. (Pak.), Pello (Miett.L.). — Angerias ruoho Hel.<br />

1838. — Angerija Konn. (Pynn.). —Angerjankukka Järnsä (Pack.).<br />

— Angerjas-heinä Haart. 1759. — Angersheinä Uusik. (Järvi, Silt.).<br />

— Angersma Kirvu (Cant.). — Angerva Bergm. 1775, Hel. 1838, Ii,<br />

Loht., Mäntyh., Silk. (Reinh. 1850), Nyl. 1852, Lönnr. 1866, Gen.<br />

1881, Kosk. 1917, Pieks. (Borg), Rov. (Hiit.), Keit., Pielav. (Huusk.),<br />

Palt., Puol. (Kyyhk.), Haapav., Oul., Utaj. (^letsäv.), Maan. (Roiv.),<br />

Kartt., Perho (Sah.), Kang., Uukun., Virt. (Valle), Sod. (Vest.). —<br />

Angervainen Saar. (Juslin), Lönnr.K. (tois.) 1860. —Angervain heinä<br />

Heinj. (Reinh. 1850). — Angervan ruoho Bergm. 1775, Kosk. 1917.<br />

— Angervo Utaj. (Korh., Metsäv.), Kont., Sotk., Tyrn. (Metsäv.),<br />

Oul. (Parv.), Kuolaj., Kuus. (Pes.), Rants. (Tuokk.). — Angervoheinä<br />

Jaakk. (Salm.). — Angervoinen Utaj. (Korh.). — Angervoisen<br />

kukka Loht. (Reinh. 1850). — Angervon kukka Karjala (Reinh. 1850).<br />

Ankalehti Kisko (Valle). — Ankanlehti Karjal. (Lind.). — Ankeliaan-kukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ankelma Eur. 1860. — Ankerasheinä<br />

Uusik. (Paulah.). — Ankereenhorsma Antr. (Porkka). — Ankeria<br />

Simo, Tornio (Reinh. 1850), Elmg. 1857. — Ankeriaan-heinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ankeriaankukka Kuhm. (Hag.). — Ankeriaan-raisma<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ankeriaan-rihmus Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Ankeria heinä Jääski (Reinh. 1850). — Ankeriainen<br />

.Jyv. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Ruov. (Miett.L., Laur.).<br />

— Ankeriais heinä Keur., Äht. (Reinh. 1850). — Ankcriais kukka<br />

Keur., Äht. (Reinh. 1850)! — Ankeriaisruoho Renv.G. 1823. —<br />

Ankeriaksenheinä Sakk. (Hiit.). — Ankeriaksen lehtiheinä Sakk.

---

388 Pentti Sa/ione/i, Suomalaiset kasviuniiuet.<br />

(I Hit.). — Ankeriaksia Sakk, (Hiit.). —Ankerian kukka Jämsä (Reinh.<br />

1850). — Ankerian raismoi Aiitr. (Reinh. 1850). — Ankerian rihmiis<br />

Jääski, Räis. (Reinh. 1850). — Ankerias Ruov. (Hela), Sakk.,<br />

Vuoks. (lliit.), Rist. (Silt.), Rautal. (Pak.), Kemi (Miett.L.). —<br />

Ankerias-ruoho Reiiv.G. 1823. — Ankeriasruoho Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Ankernia Sakk. (Miit.). — Ankerva .Jusl. 1745. — Ankeruaheinä<br />

Ruok. (Unk.).<br />

Engelskan putki Räis. (Iliit.). — Fleiniruoho Palmstr. 1804. —<br />

Formu Palmstr. 1804, Euraj., Mess., Tyrv. (Reinh. 1850), I.uv.<br />

(Herm.), Rauma (Laurin., Valle), Köyl. (Salm.). — Formulehli<br />

Sauvo (Miett.L.). — Hangalehti Kisko (Valle). — Harma Loini.<br />

(Reinh. 1850), Jal. (Bäckm. 1851), Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Ilorrmi Pälk. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. -- -<br />

Horsma Jok. (Miett.L.). — Horsman kukkainen Kärk. (Pelt.). —<br />

Horsnui Pad. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —<br />

Humala heinä Turku (Tili. 1683), Jusl. 1745. — Humalaheinä Palmstr.<br />

1804, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

Johanneksenkukka Teuva (Riippi), Park. (Paas.). —Johanneksenruoho<br />

Lönnr. 1866. — Johannexen ruoho Laih. (Stierw. 1755). —<br />

Juhanneksen kukkainen Renv.G. 1823. —Juhannuksen kukka Karv.<br />

(.Mant.), Kur. (Paulah.). — Juhannus-kukka Renv.G. 1823. —Juhannuskukka<br />

Oul. (Metsäv.), Karv. (Sarv.), Alah., Ikaal., Isok., Ilm.,<br />

Jal., Kuort., Lap., Park., Rautio, Töysä, Ylist., Yliv. (Miett.L.).<br />

Kauhaj., Kur. (Oland.). — Koirannokkonen Pad. (Book). — Kolnuiruoho<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kukka-angervo Oul.<br />

(Parv.).—Leiniruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. —Mesi-angervo Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866. — Mesiangervo Mela Kp. 1884, 1892, 1897<br />

ja 1900, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Minlluhormu<br />

Lönnr. 1866. —Myndiformu Palmstr. 1804. —Mijnltihormu Lönnr.<br />

1866. — Naisenruoho Lönnr. 1866.<br />

Oja-formu Rauma (Reinh. 1850). — Ojaformu Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Rauma (Laurin.). - Ojahormu Lönnr. 1866. — Ojavormu<br />

Tyrv. (Var. 1854). —Rokoviina V.Karj. (Liro). — Teeren kukka Läng.<br />

(Miett.L.). — Tulivormu Suod., Vesil. (Miett.L.). — Valkia horma<br />

Tornio, Simo (Reinh. 1850). — Vormu Loim., Tyrv. (Reinh. 1850),<br />

Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Akaa (Hellst., Suh.), Sääksm.(Pack.,<br />

Suh.), ]\Iaij. (Miett.L.), Sahal. (Saar., Sain.), Kur. (Laur.), Kangl.,<br />

Kylm. (Suh.), Pälk. (Välim.). — Vormukukka Vilj. (Berg.), Teisko

---

Amiales Bolanici Societalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. ."n.'i<br />

(Kat.). — Vornumkukka Akaa (Hellst., Suh.), Sääksm. (Pack.), Salial.<br />

(Saar.), Pälk. (Väliin.). — Vormuriioho Ikaal. (Björk.). — Angelina<br />

Sääksm. (Reinli. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ängerheinä Sort.<br />

(Link.). - Ångervä Lönnr.K. (tois.) 1860, Grim. (Parv.). — Änkeriäs<br />

Lönnr.Iv. (tois.) 1860, Gen. 1885. — Änkermä Kärk. (Pelt.).<br />

— Änkeruäi Artj. (Hap.).<br />

Ulmus —Jfl/mm IIcl. 1838, Mela K. 1877 ja 1884, Ilook.-Mela<br />

1879, Almq. 1890, Kosk. 1917. — Kijnneppä Ilel. 1838. — Se puu<br />

Sehr. 1637. — Viminpim Tiint. 1668.<br />

Ulmus campestris — Jalain Heinj., Pyliäj., Valkj. (Ueinh. 1850).<br />

— Jalaja Kenv.G. 1823, Säkkij., Viip. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var.<br />

1854), Eur. 1860. — Jalava Jusl. 1745, Haart. 1759, Hell. 1773,<br />

Palmstr. 1803, Uenv.G. 1823, Heinh. 1850, Km. 1860, Elf. 1921. —<br />

Jalva Viip. (Reinh. 1850). — Kujajalava Mela K. 1906. — Kgnehpää<br />

Vihti (Reinh. 1850). — puu Sääksm. (Reinh. 1850). —/v///i/?cppäinen<br />

Holl., Häme, Sakk., Van. (Reinh. 1850). — Kijnneppää Holl.,<br />

Häme, Sakk., Van. (Reinh. 1850). — Valiter Lohja (Heinr. 1766).<br />

Ulmus effusa — Jalava Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Loppi<br />

(Tikka). - Kijnnepuu Kiv. 1912, Sääksm., Tyrväntö (Link.). —<br />

Kijnneppää Sääksm., Tyrväntö (Link.), Sakk. (Hiit.). — Kijnnäppää<br />

Sääksm., Tyrväntö (Link.). — Kgnäjalava Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Köpp. 1889, Ign. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Paju Köpp. 1889. — Pärnä Sakk. (Hiit.). — Pärnäpuu Sakk. (Hiit.).<br />

Ulmus fulva — Punajalava Hiit.K.<br />

Ulmus moiitaiia — Alaja Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. 1889.<br />

— Ilmeenpuu Salmi (Link.). — Jalain Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp.<br />

im).—Jalaja Gadd 1759, Lönnr. 1847, Nyi. 1852, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Köpp. imd.—Jalava Lönnr. 1847, .Mela Kp. 1884, 1892, 1897<br />

ja 1900, Kosk. 1917. —Jalaiva Knorr. 1833. — Kijneppää Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Köpp. 1889. — Kijnneppmi Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Kijnneppää Lönnr.K. (tois.) 1860.—Kijnnepää Piis., Pyhäj. (Wecks.).<br />

— Kijnnipää Vihti (Wecks.). — Nurmijalava I.önnr.K. 1860 ja 1866,<br />

1890. — Vuorijalava Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Ulmus pumila — Vaivaisjalava Mela K. 1906.<br />

Ulothrix zonata ~ Rihmalevä iVIela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Urocystis occulta —Rukiin korsinoki Liro 1917.<br />

Urtica — Ciilahainen V.Karj. (Liro). — Öiilahanen V.Karj.<br />

(Liro). — Ciilaheinä V.Karj. (Liro). — Ciilajainen V.Karj. (Liro). —

---

390 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Haiseva niiciilainen Jusl. 1745.—Hikiäispoltikkainen Uusik.(Paulali.).<br />

— Kropiina V.Karj. (Liro). — Miikulaineii Kiikka, Soin. (Ucinh.<br />

1850). —A/ziA^i//aisii Kiikka, Som. (Reinh. 1850). —Nockeinen Jusl.<br />

1745. ~ Nockoinen Sehr. 1637, Flor. HSS'i. — Nockolvas Laih.<br />

(Stierw. 1755). —Noickoinen Flor. 1708. —Nokkainen Lönm\ 1850,<br />

Kur. (Paulah.). —Nokkonen Lönnr. 1847, .Jämsä, Loim., Savo, Tyrv.,<br />

Vähäk. (Reinh. 1850), Jal. (Räckm. 1851), Eur. 1860, Ilook.-Mela<br />

1879, Mela K. 1877 ja 1884, (ien. 1885, Almq. 1890, Et.Pohj. (Juslin),<br />

Akaa, Kartt. (Suh.). —Nolkonen Ruov. (Suh.). —Niiciilainen Tunt.<br />

ms. — Nuculjainen Flor. 1683 ja \70S. — Nukulainen Lönnr. 1847,<br />

Usk. (Reinh. 1850). — Nukuliainen Usk. (Reinh. 1850).<br />

Poliittinen Lönnr. 1847, Perho (Suh.). — Polttainen Perlio (Suh.).<br />

— Polllarainen Loht., Siik. (Reinh. 1850). — Polllaraiset Maapav.<br />

(Metsäv.). — Poltlavainen Perho (Suh.). — Poltliainen Loht., Torn.<br />

(Reinh. 1850), Lönnr. 1856, Kartt. (Suh.). — Raula nockolivais<br />

Laih. (Stierw. 1755). — Raiiiapoltikkainen Uusik. (Paulah.). —<br />

Rikolais-viholainen Eur. 1860. — Téiiloi Impil. (Link.). — Vihainen<br />

Verml. (Saal.). — Viholainen Lönnr. 1847, Sotk. (Metsäv.), Kartt.<br />

(Suh.), Kang. (Valle), Köyl. (Salm.). — Viholaisheinä I.önnr. 1856.<br />

— Ärnmänkieli Lönnr. 1866.<br />

Urtica dioeca — Hikiäisnokulainen Sakk. (liiit.). — Isompi<br />

vihalainen Gan, 1829. — Iso nokkonen Kauhaj. (Oiand.). — Isonokkonen<br />

Tyrv. (Var. 1854). —Mokkoinen Vihti (Wecks.). — Mukkoinen<br />

Uusik. (Reinh. 1850). —Mukkonen Lönnr.K. (tois.) 1860, Karjal.<br />

(Lind.). — Mnkiilainen Karjal. (Lind.). — Nockonen llaart. 1759,<br />

Hell. 1773. — Nokkeincn Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Nokkoi Orim. (Parv., Link.). —Nokkoin Orini. (Link.), Kärk. (Pelt.).<br />

— Nokkoinen Renv.G. 1826, Schart. 1834. — Nokkonen Palnistr.<br />

1803, Eura, Jämsä, Läng., Nurmij., Rauma, Savit., Tyrv. (Reinli.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Mela Kp. 1884, Elf. 1921, Ikaal. (Björk.),<br />

Pieks. (Borg), Pad. (Böök), Kulun. (Ilag.), Konn. (Pynn.), Loppi<br />

(Tikka), Rauma (Valle), Ylist. (Miett.L.), Orim. (Link.), Askola<br />

(Tynni). — Nokkoonen Kur. (Oland.). — Nokolvainen Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. —Nokiilainen Jääski, Käkis., Savit., Savo, Viip. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Kirvu (Cant.), Sakk., Räis. (Iliit.),<br />

Ruok. (Link.), Antr. (Porkka), Rist. (Silt.), Jääski (Valle).—iVo/:»/vainen<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —'Nolkonen Ruov. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. ~ Niiculainen Jusl. 1745, Haarl. 1759, Lohja

---

Annales Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. ;i6i><br />

(Meinr. 17GG). — Nuciiliainen Turku (Till. 1683). — Nukalainen<br />

Palmstr. 1803. — Niikiilainen Kisko (Valle), Sauvo (Miett.L.). —<br />

NukulUiinen Kiikka, Kust., Liet. (Luot.). — Niikiiljaine Rym.<br />

(I lellev.). ~ Nukul]ainen Heinli. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860, Kisko<br />

(Valle). — Nukuluainen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Nupulainen<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Nupulkainen Palmstr. 1803,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Nurkkanokkonen Suon. (Yl.). — Pehmeä<br />

nokkonen Myrsk., Pukk. (Ilagf.).<br />

Pollikkainen Sakk. (Hiit.), Uusik. (Järvi, Silt.). — Poltlainen<br />

Utaj. ßletsäv.). — Politajainen Hei. — Polttarainen Hei. 1838,<br />

I laapaj. (Reinh. 1850), Eur. 1860,Lönnr.K.(tois.) 1860, Oul.(Metsäv.,<br />

Parv.), Patt. (Miett.L.). — Polttava Palmstr. 1803. — Polttiainen<br />

Schart. 1834, Hel. 1838, Oulu, Uusik. (Reinh. 1850), Eur. 1860,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Rov. (Hiit.), Pielav. (Huusk.), Kivenn. (Järvi,<br />

Silt.), Utaj. (Korh.), Kemp. (Metsäv.), Rants. (Tuokk.), Kemi<br />

(Rant.). — Polttiais-nokkonen Lönnr.K. 1860 ja IHm. — Polttiaisnokkonen<br />

Elf. mß. — Polttorainen Loht. (Reinh. 1850). — Raonijoviholainen<br />

Kont. (Metsäv.). —Rautanockoinen Jusl. 1745. —Rauta nokkoinen<br />

Hei. 1838. — Rauta nokkonen Hei. 1838. — Rautanokkonen Mela<br />

Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Riikolais-viholainen Pieks. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sianpoltikkainen Sakk. (Hiit.). — Siila<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Suuri pollikkainen Sakk. (Hiit.). — Tavallinen<br />

nokkonen Hiit. K. — Tsiila Lönnr.K. (tois.) 1860. — T§iilahainen<br />

Akonl., Miin. (Valle), Rep. (Hällstr.). — Tåiiloi Salm. (Pes.).<br />

Vihalainen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vilianruoho Kuolaj. (Pes.).—<br />

Viholaenen Keit., Pielav. (Huusk.), Kont. (Metsäv.), Kartt.(Suh.).—<br />

Viholainen Schart. 1834, Karjala, Rautal., Savo (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Pielav.<br />

(Huusk.), Puol., Ristij. (Kyyhk.), Utaj. (Korh.), Sort. (Pes.), Sotk.<br />

(Metsäv.), Konn. (Pynn.), Maan. (Roiv.), Rist. (Silt.), Kartt. (Suh.),<br />

Virt. (Valle), Tuusn. (Räs.). — Viholjainen Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Vihulainen Karjala (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ammänkieli<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Urtica urens — Kusiaisnokkonen Jämsä (Reinh. 1850), Eur. 1860,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Nokiaisviholainen Virt. (Valle). — Nokkainen<br />

Hei. 1838. — Nokkonen Mela Kj). 1884, l.uv. (Herm.). — Nokkovainen<br />

He). 1838. — Nokolvainen Hei. 1838. — Nokulainen Lohja<br />

(Heinr. 1766), Hei. 1838, Nyi. 1852, Ruok. (Link.). — Nokulais-

---

392 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniIviet.<br />

-viholainen Picks., Rautal. (Heirili. 1850). — Niikiilainen Hei. 1838,<br />

Rantas. (Miett.L.). —Nukuliainen Lieto (Luot.).—Niikiiluainen Ilaapaj.<br />

(Reinh. 1850). — Pihaviholaenen Kont. (Metsäv.). — Polllainen<br />

Utaj. (INIetsäv.). —PoUtajainen Renv.G. 1826. — Polttiaanen Kauhaj.<br />

(Olanci.). — Polttiainen Gan. 1829, Renv.G. 1826, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912, Rants. (Tuokk.), Utaj. (Korli., Metsäv.). —<br />

Polttiaisnokkonen Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — Poltti]ainen Gan.<br />

1829.<br />

Raatanokkonen Konn. (Pynn.). — Haunioviholainen Oul. (Parv.).<br />

— Rautamokkoinen Vihti (Wecks.). — Rautamiikkonen Karjal.<br />

(Lind.). — Rautanockoincn Turku (Till. 1683), Jusl. 1715. — Rauta-<br />

-nockonen Ilaart. 1759. — Rautanokkoi Orim. (Parv.). — Raiitanokkoin<br />

Kärk. (Pelt.). — Raiita-nokkoinen Renv.G. 1826. — Rauia-<br />

-nokkonen Jäinsä, Karkku, Nurmij., Orim., Saar., Sääksm. (Reinh.<br />

1850), Tyrv. (Reinh. 1850, Var. 1854). — Rautanokkonen Palmstr.<br />

1804, Eur. 1860, Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mcla K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912, Ikaal. (Björk.), Pad. (Book), Orim. (Link.), Loppi (Tikka),<br />

Luv. (Herm.), Et. Pohj. (Seppä), Myrsk. (ILagf.), Suon. (YI.), Ileinj.,<br />

Karkku (Luot.), Pyh., Ylist. (Mictt.L.), Kauhaj. (Oland.), Askola<br />

(Tynni). — Raiitanokkoonen Ihn. (Oland.). — Rauta-nokiilainen<br />

Jääski (Reinh. 1850). —Raiitanokiilainen Räis., Sakk. (lliit.), Antr.<br />

(Porkka), Rist. (Silt.), Jääski {W£i\\c). — Rautanotkonen Ruov. (Reinh.<br />

1850). — Raiilanuculiainen Turku (Tili. 1683). — Rautaniikulainen<br />

Sauvo (Miett.L.).—Raulanuknl]aine Rym. (HelleV.).—Raiitapoltikkainen<br />

Sakk., Vuoks. (lliit.). — Rautaviholainen Sort. (Link., Pes.),<br />

Rist. (Silt.). — Raiililainen Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.—<br />

Raiitilkainen Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Rautnokkonen<br />

Rauma (Valle). — Raiitnokiilaincn Kisko (Valle).<br />

Saksan nokkoinen RenV.G. 1826. — Saksannokkonen Lönnr.<br />

1866. — Saxan nockoinen Turku (Till. 1683). — Saxannockoinen Jusl.<br />

1745. — Siera-nokkonen Läng, (Reinh. 1850). —Sieranokkonen Eur.<br />

1860, Lönnr.K.(tois,) 1860. — Tiihka-polttorainen Loht. (Reinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) ISGO. — Tuljvihollinen Keit., Pielav.(Muusk.).<br />

— Viholainen Eur. 1860. — Viholaenen Keit., Pielav. (Muusk.),<br />

Kartt. (Suh.). — Viholainen Jusl. 1745, Ilaart. 1759, Palmstr.<br />

1804, Piel., Viip. (Reinh. 1850), Pieks. (Borg), Kuhm. (Hag.),<br />

Utaj. (Korh., Metsäv.), Sotk. (Metsäv.), Sahal. (Saar.). — Wiliolainen<br />

Knorr. 1833.

---

Aiinalcs Hotanici SocietaLis Vanamo. Toni. 7. N:o 1.<br />

Usnea — Karpeita Sakk. (Iliit.). — Kinisenparta Orim. (Link.). —<br />

Naava Kur. (Oland.), Karit (Suli.). — Njaava V.Karj. (Liro). —<br />

Pmiii hapenia Kärk. (Pelt.). — Äijän partaa Kärk. (Pelt.).<br />

Usnea barbata — Hakana Eur. 18Ü0. — Luppo Eur. 1800. —<br />

Naavajäkälä Mela Kp. 1900. — Partajäkälä Almq. 1890, Mela Kj).<br />

1892 ja 1897.<br />

Usnea hirtä — Hakana Viip. (Heinli. 1850), Eur. 1800. —Hapena<br />

Viip. (Reinh. 1850). — Keuhkoja Nurmij. (Reinli. 1850). —Luppa<br />

Heinli. 1850.—Luppo llämeenk. (Ueinli. 1850), Eur. 1860.—Luppu<br />

Reinh. 1850. — Naava Mess., Ruov. (Reinh. 1850). — Paria hapen<br />

Viip. (Reinh. 1850). — Raidan keuhko Puol. (Reinh. 1850). — Hippu<br />

hapen Viip. (Reinh. 1850). — Rämmele Eur. 18G0. — Rämrnelet<br />

Sääksin. (Reinh. 1850). - Rämmene Eur. 18G0. — Tävij Eur. 18G0. —<br />

Tävijjä Nurmij. (Reinh. 1850).<br />

Ustilago — Nokipää Reinh. 1850. — Poltto jijvä Reinh. 1850. —<br />

Ruoste ruis Reinh. 1850. — Tuhkapää Pirkk. (Reinh. 1850). — Tuhniopää<br />

Lepp. (Reinh. 1850). — Tähkänoki Mela Kp. 1892, 1897 ja<br />

1900.<br />

Ustilago avenae — Tavallinen kaurannoki Liro 1917.<br />

Ustilago bromivora — Kattaran noki Liro 1917.<br />

Ustilago hordei — Ohran kätkönoki Liro 1917. — Ohranoki Mela<br />

Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Ustilago levis — Kauran kätkönoki Liro 1917,<br />

Ustilago longissima — Sorsimon noki Liro 1917.<br />

Ustilago nuda — Ohran lentonoki Liro 1917.<br />

Ustilago tritici — Vehnän lentonoki Liro 1917.<br />

Utriculuria — Kelli Lönnr. 18GG. — Sorsaheinä Keit., Pielav.<br />

(Muusk.). — Vesiherne llook.-Mela 1879, Mela K. 1877 ja 1884, Mela<br />

Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. — Vesihernet Ilm. (Oland.).<br />

Utricularia intermedia — Keski vesiherne Lönnr.K. 18G0 ja 18GG.<br />

— Litteäliuskainen vesiherneUc]a K. 1895, 1899 ja 190G, Kiv. 1912. —<br />

Rackopilli Jusl. 1745.<br />

Utricularia minor - JHeni vesiherne Mela K. 1895, 1899 ja 190G,<br />

Kiv. 1912. — Vähä vesiherne Lönnr.K. 18G0 ja 18G6.<br />

Utricularia ochroleuca —Ruskeankeltainen vesiherne Mola K. 1895<br />

ja 1899.<br />

Utricularia vulgaris — Iso vesiherne Lönnr.K. 18G0 ja 18GG.—<br />

Virrnaheinä Lönnr.K. (tois.) 18G0. — Virumaheinä Lönnr.K. (tois.)

---

394 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniIviet.<br />

1860, Lönnr. 1866. — Yleinen vesiherne Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912.<br />

Vaccaria segetalis — Lehmän siiopayriti Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906.<br />

Vaccinium myrtillus — Koiran marja Simo (Heinh. 1850). —<br />

Miissikka V.Karj. (Liro). — Mussikkane Kisko (Valle). — Mussikkainen<br />

V.Karj. (Liro), AkonL (Valle), Rep. (Hällstr.).—Miisiicanivarsi<br />

Turku (Tili. IßS'd). — Musticka Jusl. 1745, Laih. (Stierw. 1755),<br />

Maart. 1759, Hell.. 1773, Palmstr. 1804. — Mustikankukka Kont.,<br />

Utaj. (Metsäv.). — Mustikanvarpu Sotk. (Metsäv.), Kuolaj., Kuus.<br />

(Pes.). — Mustikanvarsi Park. (Paas.). — Musiikas Luv. (Herm,),<br />

Rauma (Valle). — Mustikka Renv.G. 1823, Vir. 1827, Knorr. 1833,<br />

Hel. 1838, Lönnr. 1847, Alat., Rauma, Ruov. (Reinh. 1850), Tyrv.<br />

(Var. 1854), Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Hook.-Mela<br />

1879, Gen. 1885, Kopp. 1888, Almq. 1890, Ign. 1890, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912, Elf. 1921, Kirvu (Cant.), Rov., Rais., Sakk.,<br />

Vuoks. (Hiit.), Keit., Pielav. (Huusk.), Et. Pohj. (Juslin), Uusik.<br />

(Järvi, Silt.), Utaj. (Korh., Metsäv.), Puol., Ristij. (Kyyhk.), Karjal.<br />

(Lind.), Haapav., Kemp., Kont., Muh., Sotk., Tyrn. (Metsäv.),<br />

Oul. (Parv.), Kur. (Oland., Paulah.), Konn. (Pynn.), Maan. (Roiv.),<br />

Artj. (Rap.), Rist. (Silt.), Kartt., Perho (Suh.), Sod. (Tikka), Jääski,<br />

Kang., Kisko, Lemi, Uukun., Virt. (Valle), Suon. (Yl.), Tuusn. (Räs.),<br />

Kärk. (Pelt.), Orim. (Link., Parv.), Verml. (Saal.), Maar. (Tallgr.),<br />

Vihti (Wecks.), Kauhaj. (Oland.), Kemi (Rant.), Askola (Tynni). —<br />

Musiikkainen V.Karj. (Liro). — Mustikkavarsi Ikaal. (Björk.). —<br />

Muslikoit Lohja (Héinr. 1766). — Tavallinen mustikka Lönnr.K. 1860<br />

ja 1866, And.-Salon. 1870 ja 1876. — Tsoare Luttoj. (Roiv.). — Voemustikka<br />

Kont. (Metsäv.).<br />

Vaccinium myrtillus f. epruinosa — Kiilumustikka Kur. (Oland.).<br />

— Papinmustikka Kauhaj. (Oland.).<br />

Vaccinium oxycoccus — Carpala Turku (Tili. 1683). — Carpaleei<br />

Haart. 1759. — Carpalo Jusl. 1745. — Carpaloit Laih. (Stierw. 1755).<br />

— Carpalol Sehr. 1637. — Carppi Jusl. 1745. — Garbalo V.Karj.<br />

(Liro), Ahvenj. (Valle). — Härkijlä Hei. 1838. — Härkijläinen Hei.<br />

1838. — Kalaparo Et.Pohj. (Seppä). — Kalpara Kur. (Paulah.). —<br />

Kalparo Teuva(Riippi).—Karbalo V.Karj. (Liro).—Karpala Palmstr.<br />

1803, Lönnr.K. (t)is.) 1860, Lönnr. 1866, Verml. (Saal.). — Karpale<br />

Renv.G. 1823, Hel. 1838, Euraj., Jämsä, Läng., Nurmij. (Reinh.

---

Aiinales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 395. N:o 1. .'567<br />

1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Picks. (Borg). Kuhm. (Hag.),<br />

Karjal. (Lind.), Loppi (Tikka), Kärk. (Pelt.), Askola (Tynni). —<br />

Karpalo Cliyd. 1754, Lohja (Heinr. 1766), Gan. 1788, Renv.G. 1823,<br />

Knorr. 1833, Hel. 1838, Lönnr. 1847, Ikaal., Juva, Karjala, Pus.,<br />

Rauma, Saar. (Reinli. 1850), Tyrv. (Var. 1854), Eur. 18G0, Lönnr.<br />

1866, Hook.-Mela 1879, Gen. 1881 ja 1885, Almq. 1890, Ign. 1890,<br />

Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Mela K. 1884, 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912, Elf. 1921, Kirvu (Cant.), Ikaal. (Björk.), Räis.,Sakk.<br />

(Hiit.), Keit., Pielav. (Huusk.), Puol., Ristij. (Kyyhk.), Orim., Ruok.<br />

(Link.), Kont., Sotk., Tyrn., Utaj. (Metsäv.), Orim., Oul. (Parv.),<br />

Konn. (Pynn.), Teuva (Riippi), Maan. (Roiv.), Rist. (Silt.), Kartt.<br />

(Suh.), Jääski, Kang., Lem., Miin., Uukun., Virt. (Valle), Kauhaj.<br />

(Oland.), Suon. (YI.), — Karpaloita Sakk. (Hiit.). — Karpalonvarsi<br />

Orim. (Link.). — Karpla Rauma (Valle).<br />

Kirsimarja Ikaal. (Björk.). — Kurenkarpala Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Kiirenkarpale Perho (Suh.). — Kiirenkarpalo Utaj. (Metsäv.).<br />

— Kurenmarja Lönnr.K. (tois.) 1860, Kuolaj. (Pes.), Maan. (Roiv.).<br />

— Kiirjenkarpale Kopp. 1888, Rov. (Hiit.). — Kurjen karpalehia<br />

Loht., Oulu (Reinh. 1850). —Kiirjenkarpalo Utaj. (Korh.), Kuolaj.<br />

(Pes.), Kemi (Rant.). — Kurjen marja Hei. 1838. — Kurjenmarja<br />

Lönnr. 1847, Köpp. 1888, Kuolaj. (Pes., Miett.L.), Sod. (Tikka),<br />

Kitt. (Must.). — Kurrenmarja V.Karj. (Liro). — Narinruoho Park.<br />

(Paas.). — Paalanen Luv. (Herm.). — Suo-karpalo Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866. — Suokarpalo Lönnr. 1866.<br />

Vaccinium oxycoccus *microcarpum —Narinruoho Park. (Paas.).<br />

— Pienimarjainen karpalo Hiit.K. — Vähäkarpalo Lönnr.K. 1860 ja<br />

1866, Lönnr. 1866.<br />

Vaccinium uliginosum — Djuopukkainen V.Karj. (Liro). —<br />

Golubnitsa V.Karj. (Liro). — Etornosh Luttoj. (Roiv.). — Hevoisen-<br />

-juopuka Lönnr.K. (tois.) 1860. —Hevoisen-nuistikka Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Hevonjuolukka Tuusn. (Räs.). — Hevosen juopukka Alat.<br />

(Reinh. 1850). —Hevosen mustikka Tornio (Reinh. 1850). —Hevosenmustikka<br />

Lönnr. 1866.—Huolukka Jämsä (Reinh. 1850), Eur. 1860,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. —Jaluka Köpp. 1888. — Joviköit<br />

Lohja (Heinr. 1766). — Juavukas Rauma (Valle). — Juobunkainen<br />

V.Karj. (Liro). —Juola Haapav. (Metsäv.). —Juolas Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Juolikka Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Juolukanleliti<br />

Kuolaj. (Pes.). — Juolukanvarsi Kuolaj. (Pes.). — Juolu-<br />

26

---

396 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniIviet.<br />

kas Hei. 1838. — Juolukka Renv.G. 1823, Hei. 1838, Lönnr. 1847,<br />

Jämsä, Oulu, Siik. (Reinh. 1850), Lönnr.K. 1860 ja 1866, Eur. 1860,<br />

Lönnr. 1866, Kopp. 1888, Almq. 1890, Ign. 1890, Mela Kp. 1877,<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Mela K. 1884, 1895,1899 ja 1906, Kiv. 1912,<br />

Elf. 1921, Tamp. (Lalit.), Sotk. (Metsäv.), Konn. (Pynn.), Kartt.<br />

(Suh.), Sod. (Tikka).<br />

JuomikkaReny/.G. 1823, Hei. 1838, Kisko (Reinh. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Orim. (Parv.), Kisko (Valle), Vihti (Wecks.). —Juominkainen<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Juomkainen Kust.<br />

(Luot.). — Juonmcit Laih. (Stierw. 1755). — Juomucka Jusl. 1745,<br />

Palmstr. 1807. — Juomuke Loppi (Tikka). — Juonmkka Hei. 1838,<br />

Antr., Hämeenk., Hämeeni., Mess., Usk., Viip. (Reinh. 1850), Tyrv.<br />

(Var. 1854), Lönnr.K. (tois.) 1866, Ikaal. (Björk.), Räis. (Hiit.),<br />

Uusik. (Järvi, Silt.), Orim. (Link.), Karv. (Mant.), Kur. (Paulah.,<br />

Oland.), Teuva (Riippi), Park. (Paas.), Kärk. (Pelt.), Ylist. (Miett.L.),<br />

Kauhaj., Vähäk. (Oland.). — Juomukkainen Viip. (Reinh. 1850). —<br />

Juomukkane Ahvenj. (Valle). — Juomumja V.Karj. (Liro).—Juomungainen<br />

Rep. (Hällstr.). — Juomunkainen V.Karj. (Liro).<br />

Juopikka Lohja (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Karjal.<br />

(Lind.). — Juopukka Loht., Läng., Sääksm., Tornio, Viip. (Reinh.<br />

1850), Köpp. 1888, Rov. (Hiit.), Teisko (Sir.), Pello (Miett.L.). —<br />

Juopukkainen V.Karj. (Liro), Akonl., Miin. (Valle). — Juotikka<br />

Savit. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) mO.—Juovicka Kosk. 1917.—<br />

Juovikas Luv. (Herm.). — Juovikka Renv.G. 1823, Reinh. 1850,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Kuhm. (Hag.), Per., Pori (Luot.), Maar.<br />

(Tallgr.), Askola (Tynni). — Juovikka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Juovucka<br />

Jusl. 1745. — Juovuke Suon. (YI.). — Juovukka Palmstr. 1807,<br />

Renv.G. 1823, Hei. 1838, Lönnr. 1847, Karkku, Myn., Nurmij.,<br />

Rauma, Savit., Tyrn. (Reinh. 1850), Elmg. 1857, Eur. 1860, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Gen. 1881. — Juovukkainen Eur. 1860. — Juuricka<br />

Turku (Tili. 1683).<br />

Koeranjuolukka Keit., Pielav. (Huusk.), Kont. (Metsäv.), Maan.<br />

(Roiv.), Kartt. (Suh.). — Koeranmarja Keit., Pielav. (Huusk.). —<br />

Koiranjolkkero Haapav. (Metsäv.), Vihanti (Miett.L.).—Koiran juolukka<br />

Ii, Keur., Rautio, Rautal., Savo, Sievi, Simo (Reinh. 1850),<br />

Eur. 1860. — Koiran]uolukka Knorr. 1833, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Pielav. (Huusk.), Keur. (Juslin), Pieks. (Borg), Pait., Puol. (Kyyhk.),<br />

Utaj. (Korh., Metsäv.), Ii, Sotk. (Metsäv.), Verml. (Saal.), Kuolaj.

---

Annales Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. ;i6i><br />

(Pes.), Kartt. (Suh.), Kang., Virt. (Valle), Raiital. (Pak.), Keit.<br />

(Saast,), Kemi (Rant.). — Koiranjiiomukka Kirvu (Cant.), Antr.<br />

(Porkka), Jääski, Uukiin. (Valle). — Koiran juopukkaRoy. (Hiit.).—<br />

Koiraniiiopukka Ruok. (Link.), Perho (Suh.). — Koiran]uotikka Lemi<br />

(Valle). — Koiran juovukka Pirkk. (Reinh. 1850), I^ur. 1860. — KoiranjuovLikka<br />

Pieks. (Borg), Kuolaj. (Pes.), Perho (Suh.). — Koiran<br />

marja Hei. 1838.— Koiranrnarja Lönnr.K. (tois.) I860, Kuus. (Pes.).<br />

—"Koiran nmslikka Saar, (Reinh. 1850).—'Koiranmiistikka höimr.<br />

K. (tois.) 1860, Ruok. (Link.), Rist. (Silt.), Rantas. (Paas.), Tuusn.<br />

(Räs.). — Koiran puolukka Eur. 1860. — Oiinikka Satak. (Räinh.<br />

1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Raulapuolikka Savo<br />

(Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sinijuolu Oul. (Parv.). —<br />

Sinijuolukka Kalaj. (Miett.L.). — Sinikka Per. (Luot.).<br />

Vaccinium vitis iclaea — Buola Ahvenj. (Valle), V.Karj. (Liro). —<br />

BuoUwarpa Impil. (Link.). — ßuolukka V.Karj. (Liro). —Joango<br />

Luttoj. (Roiv,). — Poloi Lohja (Heinr. 1766). — Puala Rauma<br />

(Valle). — Punapuola Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Puola Jusl. 1745,<br />

Renv.G. 1826, Vir. 1827, Knorr. 1833, Lönnr. 1847, Hämeenk.,lläme.<br />

Loht., Pohjanm., Rauma, Savit., Teisko, Tornio (Reinh. 1850), Tyrv.<br />

(Var. 1854), Eur. 1860, IIook.-Mela 1879, Gen. 1881 ja 1885, Kopp.<br />

1888, Ign. 1890, .Alela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Kirvu (Cant.), Sakk.,<br />

Rov., Räis.(Iiiit.), Suom.(Kyyhk.), Kemp.,Muhos, Tyrn.,Utaj.(Metsäv.),<br />

Sod. (Tikka), Rist. (Silt.), Akonl., Jääski, Lemi, Miin., Uukun.<br />

(Valle), Suon. (Yl.), Rep. (I lällstr.), Kur. (Oland.), Kemi (Rant.). —<br />

Puolain Palmstr. 1803, Renv.G. 1826, Hel. 1838, Ask., Loht., Mänts.,<br />

Nurmij., Pus., Vähäk. (Reinh. 1850), Köpp. 1888, Karjal. (Lind.),<br />

Sotk. (Metsäv.), Oul. (Parv.), Vihti (Weeks.), Askola (Tynni). — Piiolakka<br />

Karjala (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. 1888, Orim.<br />

(Link., Parv.). — PHo/fl/TJfl Haart. 1759, Palmstr. 1803, Renv.G. 1826,<br />

Hel. 1838, Lap. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Him. (Miett.L.),<br />

Tamm. (Vih.). —Puolan Lönnr.K. (tois.) 1860, Kur. (Paulah., Oland.),<br />

Kauhaj., Vähäk. (Oland.). — Puolanen Loppi (Tikka). — Puolanmarja<br />

Kemp., Muhos, Tyrn. (Metsäv.), Oul. (Parv.). — Puolaniuarsi<br />

Turku (Tili. 1683). — Puolat Sehr. 1637, Laih. (Stiervv. 1755).<br />

Puolukka Hei. 1838, Lönnr. 1847, Jyv., Lauk., Piel., Saar., Savo,<br />

Siik. (Reinh. 1850), Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Mela K. 1877 ja<br />

1884, Mela Kp. 1877, 1884,1892,1897 ja 1900, Almq. 1890, Ign. 1890,<br />

Kiv. 1912, Elf. 1921, Kirvu (Cant.), Keit., Pielav. (Huusk.), Sakk.,

---

398 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniIviet.<br />

Rov., Räis. (Hiit.), Ruok. (Link.), Verml. (Saal.), Kärk. (Pelt.),<br />

Tuusn. (Räs.), Kauhaj., Kur. (Oland.), Et.Pohj. (Juslin), Utaj.<br />

(Korli., Metsäv.), Puol., Ristij. (Kyyhk.), Kemp., Kont,, Muh.,<br />

Sotk., Tyrn. (Metsäv.), Oul. (Parv.), Konn. (Pynn.), Rist. (Silt.), Maan.<br />

(Roiv.), Perho, Kartt. (Suh.), Loppi (Tikka), Kang., Kisko, Virt.<br />

(Valle). — Piiolukanvarpii Kuolaj., Kuus. (Pes.). — Puolukanvarsi<br />

Park. (Paas.). —Puolukkainen Eur. 18G0. — Tavallinen puo/a Mela K.<br />

1895, 1899 ja 190G. — Tavallinen puolukka Hiit.K.<br />

Valeriana — Karja ruoho Hei. 1838. — Ruton juuri Gan. 1788. —<br />

Valerian Tunt. 1668! — Virmajuuri Lönnr. 1866, Hook.-Mela 1879,<br />

Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Valeriana capitata — Kuollan virmajuuri Hiit. K. — Lapin<br />

virmajuuri Lönnr.K. 1860 ja 1866, :Mela K. 1906.<br />

Valeriana excelsa — Komea virmajuuri Hiit. K.<br />

Valeriana officinalis — Carian ruoho Laili. (Stierw. 1755). — Carjan<br />

ruoho Jusl. 1745. — Carjan-ruoho Haart. 1759. — Carja-ruoho<br />

Haart. 1759. — CAujaruohon-juri Haart. 1759. — Hammasjuuri<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Karjanruoho Hell. 1773, Palmstr. 1803,<br />

Lönnr. 1847, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Karja-ruoho Haapaj. (Reinh.<br />

1850), TyrV. (Var. 1854). — Karjaruoho Renv.G. 1823, Elmg. 1857,<br />

Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Kesänihana Oul. (Miett.L., Parv.). —<br />

Kiroruoho Karv. (Mani.). — Koiranputki Teuva (Riippi). — Koiran<br />

ruoho Reinh. 1850. — Koiranruoho Lönnr.K, (tois.) 1860, — Luhtakukka<br />

Kauhaj, (Oland.). — Niiltijangervo Oul, (Parv,). — Putki<br />

Parikk., Sääm. (Reinh. 1850). — Raakunvarvas Ii (Metsäv.). —<br />

Rohtovirmajuuri Hiit.K. — Ruton juuri Gan. 1829.—Rutonjuuri<br />

Lönnr,K. (tois.) 1860, — Rutto-juri Haart. 1759. — Rutto juuri<br />

Haart. 1759, Palmstr. 1803, Renv.G. 1826, Hei. 1838, Reinh. 1850.<br />

— Rutto-juuri Turku (Tili. 1683). — Ruttojuuri Jusl. 1745, Hell.<br />

1773, Lönnr. 1847, Lönnr,K. (tois.) 1860, Eur. \8m. — Salatikukka<br />

Jal. (Miett.L.). — Suorassi Orim. (Link.). — Tavallinen virmajuuri<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Ukonkukka Utaj. (Metsäv.). — Valerijaana<br />

Ii (Metsäv.). — Virmajuuri Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja<br />

1900. — Yleinen virmajuuri Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Äkkiheinä Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866.<br />

Valerianella carinata — T aikainen vuonankaali Hiit. K.<br />

Valerianella Morisonii — Morisonin vuonankaali Mela K. 1906. —<br />

Pelto-vuonankaali Hiit.K.

---

Amiales Bolanici Societalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. ."n.'i<br />

Valerianella olitoria — Peltokaali Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1877 ja 1884. — Syötävä vuonankaali Hiit.K. — Yleinen<br />

peltokaali Mela K. 1895, Kiv. 1912. — Yleinen vuonankaali MelaK,<br />

1899 ja 1906.<br />

Valerianella rimosa — Uurteinen vuonankaali Hiit.K.<br />

Vanilla planifolia — Vanilja Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. —<br />

Vaniljakasvi Almq. 1890, Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900. —<br />

Vanilji Elf. 1896 ja 1921.— Vanilli Mela Kp. 1884, 1892 ja 1897.<br />

Vaucheria sessilis — Putkilevä Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Weissia — Louhisammal Lönnr.K. 1860.<br />

Veratrum album — Aivastus juuri Jusl. 1745. — Aivasiusjuuri<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pohjoinen pärskäjuuri Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906. — Pärskijjmiri Lönnr.K. (tois.) 1860. — Pärskäjuuri Lönnr.<br />

K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884. — Siankärsän-<br />

-ruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sipatti Reinh. 1850, Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866.<br />

Verbascum — Hammasruoho Piis,, Ruov. (Reinh. 1850), Tyrv.<br />

(Var. 1854). — Hökäheinä Lönnr. 1866. — Kissankijnttilä Lönnr.<br />

1866. — Metsän-ämmänkenkä Lönnr. 1866. — Metsänämrnänkengä<br />

Jusl. 1745. — Peitsin ruoho Reinh. 1850. — Peitsiruoho Lönnr. 1866.<br />

— Peiziruoho Ilel. 1838. — Röhkä ruoho Reinh. 1850. — Röhkäruoho<br />

Lönnr. 1866. — Tulikukka Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, Mela<br />

Kp. 1884, Almq. 1890. — Tupakkaheinä Lönnr. 1866.<br />

Verbascum lychnitis — Käen tulikukka Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912.<br />

Verbascum nigrum — Hammasheinä Heinj. (Reinh. 1850), Lönnr.<br />

1866. — Humala heinä Räis. (Reinh. 1850). — Ilökä heinä lleinj.<br />

(Reinh. 1850). — Hökäheinä Eur. 1860, Sakk. (Iliit.). — Kissan-<br />

-juusto Renv.G. 1823. — Kissan-kello Renv.G. 1823. —Kissan kijntilä<br />

Haart. 1759. — Kissan kynttilä Renv.Cx. 1823, Reinh. 1850. —<br />

Kissankynttilä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kissan-käpälä Renv.G.<br />

1823. — Kissan tulikukka Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Köhkäruoho<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.— Köhäheinä Eur. 1860. — Köhä ruoho Tamm.<br />

(Reinh. 1850). — Köhäruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Metsän ämmän<br />

kukka Reinh. 1850. — Metzän ämän kengä Turku (Tili. 1683). —<br />

Musta tulikukka UeÅa K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Peitsin<br />

ruoho Reinh. 1850. — Peitsiruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Peizin<br />

ruoho Turku (Tili. 1683). — Peizinruoho Jusl. 1745. — Röhkäruoho

---

400 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniIviet.<br />

Eur. 18()0. — Ukon lehti Heinj. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Ukonlehli<br />

Lönnr. 186G. — Ukontupakka Rais. (Iliit.).<br />

Verbascum phoeniceum — Sinipunainen liilikiikka Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1900, K iv. 1912.<br />

Verbascum thapsus — Hammas heinä Antr. (Reinh. 1850). —<br />

Hammasheinä Lönnr. 1866. — Ilammasriioho Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Hepo-hiera Tamp. (Reinh. 1850). — Ilepohiera Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Härkä heinä Loht. (Reinh. 1850). — Härkäheinä Lönnr.<br />

K. (tois.) mO. — Härkäkiikka Eur. 1860, Lönnr. 1866. —//öA-«<br />

heinä Antr., Heinj. (Reinh. 1850), Nyi. 1852. — Hökäheinä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Muol. (Luot.). — Karhuntupakka Karjal.<br />

(Lind.). — Kiroruoho Akaa (Suh.). — Kissan kynttilä Hei. 1838,<br />

Häme (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Kynttilä heinä Lolit. (Reinh.<br />

1850). — Kynttiläheinä Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Käpykukkain<br />

Orim. (Link.). — Köhkäheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Köhkä<br />

ruoho Jus). 1745, Haart. 1759, Hell. 1789, Palmstr. 1803, Renv.G.<br />

1823, Hel. 1838, Häme (Reinh. 1850). — Köhkäruoho Eur. 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Köhäheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Köhäruoho<br />

Eur. 1860. — Köyhen tupakka Haart. 1759. — Köyhän tupakka<br />

Häme (Reinh. 1850). — Köyhänlupakki Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Löylykukka Sahal. (Sain.). — Löyly lehti Mess., Tamp. (Reinh. 1850).<br />

— Löylylehti Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Madonlupakka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Madon tupakki Rauma (Reinh. 1850). —<br />

Metsän-ämmänkenkä Lönnr.K. (tois.) 1860. —Metsätupakka Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Mctsätupakki Lönnr. 1866. — Mäkitupakka Ruov.,<br />

Ylöj. (Hela), Sääksm. (Suh.).<br />

Peitsi-ruoho Renv.G. 1826. — Peitsiruoho Lönnr. K. (tois.) 1860,<br />

Eur. 1860. — Peitzin ruoho Hell. 1789. — Peitzinruoho .Jusl. 1745.<br />

— Röhkä ruoho Renv.G. 1826, Hei. 1838, Reinh. 1850. — Röhkäruoho<br />

Eur. 1860. — Röhköruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Röhä ruoho<br />

Hei. 1838. — Siantupakki Rauma (Valle). — Sika-ruoho Jämsä, Saar.<br />

(Reinh. 1850). — Sikaruoho Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tulikukka<br />

Loppi (Tikka). — Tupakkikukka Jan. (Luot.). — Ukon tulikukka<br />

Lönn.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Ukon tupakka Räis.<br />

(Reinh. 1850). — Ukontupakka Lönnr.K. (tois.) 1860, Räis. (Hiit.),<br />

Kylm. (Suh.). — Valkenlehti Lönnr.K. (tois.) 1860. — Vanhanpiian<br />

tupakka Suon. (Yi.). — Villitupakka Luv. (Herm.). — Yhdeksän-

---

Aiinales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 401. N:o 1. .'567<br />

väkinen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Yskälieinä Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Yskäruoho Lönnr. 1866.<br />

Verbena officinalis — Rauta ruoho Tunt. 1668. — Rauta yrtti<br />

Hel. 1838. — Rohtorautaijrtti Mela K. 1906.<br />

Veronica — Saiju heinä Jääski (Reinh. 1850). — Tätij ruoho<br />

Hei. 1838. — Tähjruoho Hook.-JMela 1879, Mela K. 1877 ja 1881,<br />

Mela Kp. 1884. — Viinakukat Tyrv. (Var. 1851).<br />

Veronica agrestis — Peltotädijke Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Veronica alpina — Alppitädijke Mela K. 1895, 1899 ja 1906. —<br />

Lapin tädijke Löunr.K. 1860 ja 1866. — Tunturitädijkc Hiit.K.<br />

Veronica anagallis — Konnan tädijke Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Mela K. 1899 ja 1906, Kiv. m2. —Konnan tätijruoho xMela K. 1895.<br />

Veronica anagallis *aquatica — Vesitädijke Mela K. 1899, Hiit.K.<br />

Veronica arvensis — Kenttätädijke Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Kiv. 1912. — Kuivanorj'heinä Muol. (I liit.). — Käen tädijke Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866.<br />

Veronica austriaca — Itävallan tädijke Hiit.K.<br />

Veronica beccabunga — Ampiaisen kukka Reinii. 1850, Eur.<br />

1860. — Ampiaiskiikka Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Koiransalatti<br />

Lönnr. 1866. — Nisellysriioho Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Ojatädijke Lönnr.K. 1860 ja 1866, I.önnr. 1866, Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Siankaali Lönnr.K. (tois.) 1860. — Siankapusta<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —• Sijan kaali Reinh. 1850. — Sijan<br />

kapusta Reinh. 1850. — Upalehti Lönnr. 1866.<br />

Veronica chamaedrys — Kalaheinä Sotk. (Metsäv.), Kartt. (Suh.).<br />

— Kiroheinä Sakk. (Hiit.). — Kissansilniä Punkal. (Jaakk.), Rautal.<br />

(Pak.). — Koiramminttu Artj. (Rap.). — Kuisniaheinä (miesten)<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Kuivan maan nori heinä<br />

Jääski, Räis. (Reinh. 1850). — Kuivan maan noriheinä Lönnr. 1866.<br />

— Kukkapoltikkainen Unsik. (Järvi, Silt.). — Laukkapillike Lönnr.<br />

1866. — Lehtominttn Konn. (Pynn.). — Lemmen kukka Suod.<br />

(Miett.L.). — Linnunsilmä Pirkk. (Sneck), Akaa, Kylm., Sääksm.<br />

(Suh.), Eräj. (Miett.L.).<br />

Maa-minttu Lap. (Reinh. 1850). — Maaminttu Elmg. 1857, Eur.<br />

1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Orim. (Link.). — Maan-<br />

-noriheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Metsäminttu Kulim. (Hag.). —<br />

Miespuolen kuisma heinä Jääski (Reinh. 1850). — Minttu Pukk.

---

402 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniIviet.<br />

(Magf.), Asikk. (Luot.). — Muista maa Ylist. (Miett.L.). — Mijnttiheinä<br />

Picks. (Borg). — Napa-riis heinä Lapptr. (Reinh. 1850).—<br />

Napariisiheinä LÖnnr.K. (tois.) 1860. — Nurmitädijke Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, And.-Salon. 1870 ja 1876, Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Orvonkiikka Iitti (Luot.). — Peltominttu<br />

Tuusn. (Räs.). — Rampanioho Lönnr. 1847. — Rantaminttu Orim.<br />

(Link,). — Roan'heinä Sakk. (Hiit.). — Romuskaheinä Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Rosmukka heinä Antr. (Reinh. 1850), Eur. 1860.<br />

— Rosmukkaheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. —Sianminttu Kärk. (Pelt.).<br />

— Sianpoltikka Uusik. (Paulah.). — Sinicaiset Haart. 1759. —<br />

Sinikaiset Lönnr. 1847. — Sinikukka Kont. (Metsäv.). — Sinikukkai<br />

Oriin. (Parv.). — Sinisilmä Asikk. (Luot.). — Sinivuokko Pieks.<br />

(Borg). — Sinjmijntti Pielav. (Huusk.). — Suo-minttu Rauma<br />

(Reinh. 1850). — Sijväriis' heinä Sakk. (Hiit.). — Tuhcurin ruoho<br />

Turku (Tili. 1683). — Tuhcurinruoho Jusl. 1745. — Tuhkurin-ruoho<br />

Haart. 1759, Lönnr.K. (tois.) I860. — Tuhkurinruoho Lönnr. 1866.<br />

— Tätijruoho Lönnr. 1847, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900. — ^/«männaama<br />

Sahal. (Saarn.), Pälk. (Välim.).<br />

Veronica gentianoides — Katkerotädyke Hiit.K.<br />

Veronica liederifolia — Maatädijkc Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. — Murattilehtinen tädijke Mela K. 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Murattilehtinen tätijruoho Mela K. 1895.<br />

Veronica humifusa — Pohjolan tädijke Hiit.K.<br />

Veronica longifolia — Enkelin kukka Kalaj. (Miett.L.). —Hammasheinä<br />

Kuolaj. (Pes.). — Ilattuheinä Ii (Metsäv.). — Ilauenkukka<br />

Rautal. (Pak.). — Helteenruusu Oul. (Parv.). — Keltahorma Sod.<br />

(Vest.). — Koiran häntä Loim. (Reinh. 1850). — Koiranhäntä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Miehenkuismapaiseheinä<br />

Kirvu (Cant.). •— Palohorma Sod. (Vest.). — Pitkälehtinen tädijke<br />

Mela K. 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Pitkälehtinen tätijruoho Mela K.<br />

1895. — Pitkälehti-tädijke Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. —<br />

Siannokulainen Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sijan nokulainen Räis.<br />

(Reinh. 1850). — Sinihorsma Kemij. (Miett.L.). — Tähkäpää-yrtti<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ähkyheinä Orim. (Link.).<br />

Veronica inultifida — Moniliiiskatädyke iNIela K. 1906.<br />

Veronica officinalis — Annansilmä Sahal. (Saar.). — Ikävän<br />

kukka Eur. 1860. — Kleini ruoho Mess. (Reinh. 1850). — Kuiva<br />

nor'heinä Jääski (Reinh. 1850). — Kuiva noriheinä Elmg. 1857. —

---

Aiinales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 403. N:o 1. .'567<br />

Kiiivanori-heinä Lönnr. 1860. — Kuivanorilieinä Eur. 1860, Lünni.K.<br />

(tois.) 1860. — Kuivanoif heinä Miiol. (I liit.). — Leiniriioho Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Jal. (Miett.L.). — Maaliappo Orim. (Link.). - Mäkivehka<br />

Eur. 1860. — Norj'heinä Sakk. (Iliit.). — Ramhanioho Hell.<br />

1773. — Rampaheinä Rantad. (Pulkk.). — liampariienheinä Enonk.<br />

(Salov.). — Rampa ruoho Reinh. 1850. — Rarnpariioho Lünnr.K.<br />

(tois.) 1860, Orim. (Link.). — Rohlotädijke Lönnr.K. 1860 ja 1866,<br />

Lönnr. 1866, MeLi Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Sajiiheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sinicaiset<br />

Haart. 1759. — Sinikainen Jusl. 1715, Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr.<br />

1866. — SiJimriis' heinä Sakk. (Iliit.). — Tuhkurin-riioho Haart.<br />

1759. — Tädijn ruoho Turku (Till. 1683), Palmstr. 1804, Reinh. 1850.<br />

— Tädynruoho .Tusl. 1745, Hell. 1773, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Tätij<br />

ruoho Renv.G. 1826, Reinh. 1850. — Tätyruoho Eur. 1860. — Täunjn<br />

ruoho Haart. 1759. — Yenijmäheinä Kont. (Metsäv.).<br />

Veronica opaea — Himmeä tädijke Hiit.K. — Kiilloton lädyke<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Veronica polita — Kiiltävä lädyke Mela K. 1899 ja 1906.<br />

Veronica saxatilis — Kalliolädyke Mela K. 1895, 1899 ja 1906. —<br />

Tunlurilädyke Lönnr.K. 1866.<br />

Veronica scutellata — Annansilmä Sahal. (Sain.). — Luhtalädyke<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Kiv. 1912. — Suoarholoita Sakk. (Hiit.).<br />

Veronica serpyllifolia — Ikävän kukka Rautal. (Reinh. 1850),<br />

Lünnr.K. (tois.) 1860. — Kuivanoriheinä Kirvu (Cant.). — Liejutädyke<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Nor'heinä Jääski<br />

(Reinh. 1850). — Noriheinä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Orpolapsen<br />

kukka Tamp. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Orpolapsen-kukka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Orvon lädyke Lönnr.K. 1860 ja 1866. ~<br />

Sinnur heinä Jääski (Reinh. 1850). — Sinuri Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866.<br />

Veronica spicata — Nariruoho Lönnr. 1866. — Tädynruoho Jusl.<br />

1745. — Tähkimys-tädyke Lönnr.K. 1860. — Tähkimyslädyke Lönnr.<br />

1866. — Tähkä-lädyke Lönnr.K. 1866, — Tähkälädyke Mela K. 1895,<br />

1899 j a 1906. — Tähkälädyke K iv. 1912.<br />

Veronica teucrium — Leveälehlinen lädyke .Mela K. 1899 ja 1906.<br />

— Leveälehlinen lälyruoho Mela K. 1895.

---

404 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Veronica Tournefortii — Persian tädijke Hiit.K. — Tournefortin<br />

tädijke Mela K. 1906.<br />

Veronica verna — Kevättädijke Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899<br />

ja 1906, Kiv. 1912. — Kevälädijke Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Sinikukka<br />

Tuusn. (Räs.).<br />

Verrucaria tartarea — Nyyläjäkälä Lönnr. 1866.<br />

Viburnum — Coiran höyspuu Kosk. 1917. — Hanlienpajii Jusl.<br />

1745. — Heisi Mela K. 1877 ja 1884. — Heisipuu Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900.<br />

Viburnum lantana — Villainen heisi Hiit.K. — Villainen heisipuu<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Viburnum lentago — Amerikan heisi Hiit.K.<br />

Viburnum opulus — Coiran höyspuu Jusl. 1745. — Coiran-<br />

-höysipu Haart. 1759. — Fleinipuu Pus. (Reinh. 1850). — Heesi<br />

Köpp. 1888. — Heisi Lönnr.K. 1860 ja 1866, Hook.-Mela 1879,<br />

Köpp. 1888, Ign. 1890. — Heisipensas Vain. 1878. — Heisipuu<br />

Lönnr. 1847, Eur. 1860, Pait. (Kyyhk.), Kang. (Valle), Askola (Tynni).<br />

— Heispmi Kartt. (Suh.). — Helispuu Heinj. (Reinh. 1850). —<br />

Hers'puu Heinj. (Reinh. 1850). —Höydy Suoj. (Link.). — Höysi puu<br />

Hei. mS.—Höysipuu Renv.G. 1823, Eur. 1860, Gen. 1885. — Höyspuu<br />

Loppi (Tikka), Vihti (Wecks.), Lieto (Luot.), Kärk. (Pelt.). —<br />

Kalina V.Karj. (Liro).<br />

Koeranheis Maan. (Roiv.). — Koirahössipuu Ikaal. (Björk.). —<br />

Koiranheespuu Konn. (Pynn.). — Koiran heisi Hiit.K. — Koiranheisi<br />

Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Nast. (Järvi), Pait. (Kyyhk.). —<br />

Koiran heisipuu Kiv. 1912, Verml. (Saal.).—Koiranheisipuu Lönnr.<br />

K. (tois.) 1860, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900, Mela K. 1895, 1899 ja<br />

1906, Pieks. (Borg), Myrsk. (Hagf.), Utaj. (Metsäv.). — Koiran<br />

heispmi Lapptr., Lepp., Piel. (Reinh. 1850). —KoiranheispuuPie\av.<br />

(Huusk.), Orirn., Ruok. (Link.), Oul. (Parv.), Rist. (Silt.), Kartt.<br />

(Suh.), Lemi (Valle), Tuusn. (Pak.). — Koiranhelispuu Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Koiranheisipuu Lönnr.K. (tois.) 1860. — Koiran<br />

helspuu Heinj. (Reinh. 1850). — Koiranhersipuu Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Koiranherspuu Kirvu (Cant.), Räi., Sakk. (Hiit.), Antr.<br />

(Porkka).—Koiranhöisipuu Lönnr.K. (tois.) 1860.—Koiranhöispuu<br />

Uukun. (Valle). — Koiranhöislöpuu Lönnr.K. (tois.) 1860. —Koiran<br />

höjsipuu Palmstr. 1807. — Koiran höjstopuu Palmstr. 1807. —Koiranhörspuu<br />

Sakk., Muol. (Hiit.). — Koiran höysipuu Nyi. 1852,

---

Aiinales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 419. N:o 1. .'567<br />

Elmg. 1857, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860, Köpp. mS. — Koiran<br />

högs' puu Pus., Ruov., Räis. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1851). —<br />

Koiranhöijspuu Pad. (Böök), Kulun. (Mag.), Uukun. (Valle), Vihti<br />

(Wecks.). — Koiran höystö puu Eura (Reinh. 1850). —Koiranhöijstöpuu<br />

Suon. (YI.). — Koiranhöijsypmi Sahal. (Saar.). — Koiranhöijtijpuu<br />

Teisko (Luot.). — Koiran höytöpuu Ruov. (Laur.). —<br />

Koiran-kuusan Köpp. 1888. — Koiranköysipuu Lönnr. 1847. —<br />

Koiranvaahlera Askola (Tynni).<br />

Kuusain Karkku, Pus. (Reinh. 1850), Suom. (Kyyhk.), Oul.<br />

(Parv.). — Kuusainpensas Oul. (Parv.). — Kuusamo Puol., Ristij.<br />

(Kyyhk.), Oul. (Parv.). — Kuusan Lönnr.K. (tois.) 1860. — Ojakoivu'Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866, Karjal. (Lind.), Kisko<br />

(Valle). — Päähtenpuu Knorr. 1833, Lönnr.K. (tois.) 1860. — Taikinamarjapensas<br />

Perho (Suh.). — Taikina-puu Sakk. (Iliit.). — Taikinapmi<br />

Peräs. (Miett.L.). — Vanhapiika Sahal. (Saar.). — Villivaahtera<br />

Kust. (Luot.). — Ärnmänpuu Lönnr. 1847, Eur. 1860,<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Vicia —Hiiren herne Mcl. 1838. — Hiirenherne Vuoks. (Iliit.).<br />

— Hiiren-herneet Knorr. 1833. —Hiiren näkä Eur. 1860. — Hijrcn<br />

herne Tunt. 1668. — Kurjen papu Eur. 1860. — Kurjen riista Eur.<br />

1860. — Virna Eur. 1860, Lönnr. 1866, Mela K. 1877 ja 1884, llook.-<br />

Mela 1879, Elf. 1896. — Virnas Tunt. 1668, Eur. 1860. — Virvel<br />

Inkm., Raunia (Reinh. 1850). — Virveli Eur. 1860. — Virvilä Lönnr.<br />

1866, Raunia (Valle).<br />

Vicia articulata — Yksikukkainen virvilä Iliit.K.<br />

Vicia cracca — Hiirehernes Artj. (Rap.). — Hiirenheinä V.Karj.<br />

(Liro), Salmi (Pes.), Miin., Virt. (Valle), Park. (Paas.). —Hiiren herne<br />

Palmstr. 1804, Ilaapaj., Ileinj., Jääski, Keur., Lepp. (Reinh. 1850),<br />

Jal. (Bäckni. 1851), Eur. 1860. — Hiirenherne Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866, Almq. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Pieks. (Borg),<br />

Kuhni. (Ilag.), Myrsk., Pukk. (Hagf.), Räis., Sakk., Vuoks. (Iliit.),<br />

Keit., Pielav. (Iluusk.), Et.Pohj. (Juslin), Nast., Uusik. (Järvi,<br />

Silt.), Palt., Puol., Ristij. (Kyyhk.), Utaj. (Korh., Metsäv.), Orini.,<br />

Ruok. (Link.), Ilaapav., Kont., Muhos, Sotk., Tyrn. (Metsäv.), Karjal.<br />

(Lind.), Orim., Oul. (Parv.), Kur. (Paulah.), Kärk. (Pelt.), Salm.,<br />

Sort. (Pes.), Kemi (Rant.), Rist. (Silt.), Kartt., Perho (Suh.), Tuusn.<br />

(Räs.), Rants. (Tuokk.), Jääski, Kang., Uukun., Virt. (Valle), Vihti<br />

(Wecks.), Askola {Tynni).—Hiiren hernet Renv.G. 1823, Schart. 1834.

---

;i76 Pentu Suhonen, SuomalaiseL kasviiininiet.<br />

Hiiren kaura Renv.G. 1823, Reinh. 1850, Eur. mO. — IIiirenkaura<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hiirennjäkki Salm. (Pes.). —Hiirennäkki<br />

Tohm. (Hak.), Sort. (Link.), Säräisn. (Miett.L.), Maan. (Roiv.). —<br />

Iliirenn' ärteheinä Impil. (Link.). — Iliirennälkin Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Hiirennätkij Kuhin. (Hag.). — Hiiren nätkä Sakk. (Reinh.<br />

1850), Nyi. 1852. — Hiirennälkä Lönnr.K. (tois.) 1860, Uusik. (Paulah.),<br />

Sakk. (Hiit.). — Hiirenpalko Rant. (Paas.). — Hiiren papu<br />

Renv.G. 1823, Myn., Tamm., Tamp. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var. 1854).<br />

— Hiirenpapu Lönnr.K. (tois.) 1860, Rym. (Hellev.), Tamp. (Laht.),<br />

Akaa, Kangl. (Suli.), Kisko (Valle), Kuhmal. (Salm.). — Hiirenpiirainen<br />

V. K ar j. (Liro). —//iirenn's/a Tamp. (Laht.), Karv.(Mant.), Ruov.<br />

(^liett.L.). — Hiiren rokka Rautal. (Reinh. 1850). — Hiirenrokka<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860, Keit., Pielav. (Huusk.), Maan. (Roiv.), Kartt.<br />

(Suh.). — Hiirenrokkaheinä Kartt. (Suh.). — Hiirenuerkko Keit.,<br />

Pielav. (Huusk.). — Hiirenvirna Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Luv. (Herm.). — Hiren hemes Laih.<br />

(Stierw. 1755). — Härkyli Katt. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Lönnr. 1866. — Jäniksennätkin Ikaal. (Björk.).<br />

Kuren papu Renv.G. 1823, Schart. 1834. —Kurenpapu Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Kurenriista Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kurenvirvilä<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. —Kurenvärppä Lönnr.K. (tois.) 1860. —Kurjen<br />

herne Eur. 1860. — Kurjen marja Renv.G. 1823. — Kurjen papu<br />

Renv.G. 1823, Juva, Kokem., Myn., Rauma, Tamp., Tyrv. (Reinh.<br />

1850). — Kurjen rista Teisko (Reinh. 1850). — Kurjenrista Teisko<br />

(Kat.), Ruov. (Laur.). — Linnun herne Reinh. 1850, Eur. 1860.<br />

— Linnunherne Lönnr.K. (tois.) 1860. — Linnun hernel Renv.G.<br />

1823. — Linnun papu Renv.G. 1826. — Linnunpapu J.önnr.K.<br />

(tois.) 1860.<br />

Näkin heinä Lepp. (Reinh. 1850), Eur. 1860. — Näkinheinä Lönnr.<br />

K.(tois.) 1860. —Näkkiheinä Maan.(Roiv.).—Nätkelmä Sqhart. 1834,<br />

Loim. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860. — Nä/A-ime/ Hell. 1789. —<br />

Nätkimä Kokem. (Reinh. 1850). — Nätkin Jusl. 1745, Schart. 1834,<br />

Karkku, Viip. (Reinh. 1850), Jal. (Bäckm. 1851), Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. — Nätkij Pad. (Höök). — Nätkijniä Kokem. (Reinh. 1850). —<br />

Nätkijuä Sahal. (Saar.). — Piiraisheinä V.Karj. (Liro). — Siniin<br />

hiirenheinä Kärk. (Pelt.). — Sininen hiirenherne Kirvu (Cant.),<br />

Konn. (Pynn.). — Sininen hiirenhernet Kur. (Oland.). — Sininen<br />

hiirenrista Kauhaj. (Oland.). — Sini-näikijmiä Tyrv. (Reinh. 1850).

---

Aiinales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. .'567<br />

— Sinikäikijmä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Sinvirvlä Rauma (Valle).<br />

— Sirkanrista Tamp. (Labt.). — Teruaheinä Kuolaj, (Pes,), Akonl.<br />

(Valle). — Vareksenherne Lönnr. 1866. — Vareksen Iiernet Renv.G.<br />

1826. — Varexen herneh Ilel. 1838. — Variksen-Iierne Lönnr.K, (tois.)<br />

1860. — Variksenpiiraat V.Karj. (Liro). — Virna Karkku, Rauma<br />

(Rcinh. 1800). — Virne Hämeenk. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Virnaja Kartt. (Sub.). — Virveli Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Virvilä Kokem. (Reinb. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Luv.<br />

(Herrn.).<br />

Vicia faba — Hevospapii Elf. 1921. —Härki-papii Karkku, Ruov.<br />

(Reinb. 1850). — Härkipapu Tyrv. (Var. 1854). — Härkälierne<br />

Karjal. (Lind.). — Härkä papu Hei. 1838. — Härkä-papii Eura, Kärk.,<br />

Rauma (Reinb. 1850), Renv.G. 1823 ja 1826. — Härkäpapu Turku<br />

(Tili. 1683), Jusl. 1745, Eur. 1860, Lönnr. 1866, Mela K. 1884, 1895,<br />

1899 ja 1906, IMela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Elf. 1896<br />

ja 1921, Almq. 1890, Caj. 1902, Kiv. 1912. — Pappuii Räis. (Hiit.).<br />

— Papu Tunt. 1668, Scbr. 1637, Artj., Häme, Saar., Viip. (Reinb.<br />

1850), Tyrv. (Var. 1854), Orim. (Parv.), Räis., Sakk. (Hiit.), Antr.<br />

(Porkka), Rist. (Silt.), Kartt. (Sub.). — Rokas Valk. (Reinb. 1850).<br />

— Roksia Valk, (Reinb, 1850),<br />

Vicia hirsuta — Hiiren heinä Antr,, Tamp,, Räis. (Reinb. 1850).<br />

— Hiirenherne Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866, Orim. (Link.),<br />

Rist. (Silt.). — Hiiren näkä Antr., Räis. (Reinb. 1850), Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Hiirenpalko Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Hiiren papu Van. (Reinh. 1850), — Hiirenpapu Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Hiiren riista Teisko (Reinb. 1850), — Hiirenriista Lönnr,<br />

K, (tois,) 1860. — Kurjen virvilä Loim., Rauma, Som. (Reinb.<br />

1850). — Peltovirvilä Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela<br />

K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Vaivaisen-herne Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Vaivaisen hiiren herne Lobt. (Reinb. 1850). —<br />

Virna Rauma (Reinb. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, — Virvilä Loim,,<br />

Rauma, Som, (Reinb, 1850), Eur. 1860,<br />

Vicia lathyroides — Nätkelmävirna Mela K. 1899 ja 1906, Kiv.<br />

1912,<br />

Vicia \ens — Kijlvövirvilä Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Elf, 1921.<br />

— Syötävä kijlvövirvilä Hiit.K. — Virvilä Mela K. 1884, Elf. 1896.<br />

— Virviläherne Lönnr. 1866.<br />

Vicia melanops—Mustaläpläinen virna Hiit.K.

---

108 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Vicia narbonensis — Purppuravirna Hiit.K. — Purpuravirna<br />

Mela K. 1906.<br />

Vicia pannonica— Unkarilainen virna Mela K. 1906.<br />

Vicia sativa — Elo-herne Reinh. 1850. — Eloherne Eur. 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Elovirna Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Almq.<br />

1890, Mela K. 1884, 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912, Elf. 1921. — Hiirennäkä<br />

Kirvu (Cant,). — Kurenherne Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kurjen<br />

herne Ileinj. (Reinh. 1850). — Peltovirna Hiit.K. — Vikkeli<br />

Askola (Tynni). — Vikker Kartt. (Suh,). — Vikker' heinä Keit.<br />

(Iluusk.). — Vikkeri Axn. 1902, Ruov., Ylöj. (Hela), Teisko (Kat.),<br />

Ii (Metsäv.), Orim. (Parv.), Rist. (Silt.), Ruov. (Suli.), Rants.<br />

(Tuokk.). — Vikkerä Muurla (Renv.K. 1897), Caj. 1902, Karjal.<br />

(Lind.). — Virna Elf. 1896. — Virveli Palmstr. 1805.<br />

Vicia sativa *angustifolia — Hiirenherne Räis., Sakk., Vuoks.<br />

(lliit.). — Jliirennäikä Sakk. (Hiit.). — Kaitaisvirna Lönnr.K.<br />

1866. — Kapealehdijkkäinen virna Hiit.K. — Kapealehtinen virna<br />

Mela K. 1895 ja 1899. — Mustavirna Lönnr.K. 1860, Lönnr. 1866.<br />

Vicia sepium — Aitovirna Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Curjenpapu Jusl. 1715. —<br />

Eloherne Lönnr.K. (tois.) 1860. — Hiirenherne Lönnr.K. (tois.)<br />

1860, Sakk. (Hiit.). — Hiiren hernel Renv.G. 1823. — Hiiren näkä<br />

Jääski (Reinh. 1850). — Hiirennälkä Sakk. (Hiit.). — Hiirenpalko<br />

Rantas. (Paas.). — Hiirenpapu Kisko (Valle). — Hiirenvitla Kisko<br />

(Valle). — Karpalo Renv.G. 1823. — Kurenpapu Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. — Kurjen marja Renv.G. 1823. — Kurjen-papu Palmstr. 1807,<br />

Renv.(i. 1823, Juva, Kokem., Uusik. (Reinh. 1850), Tyrv. (Var.<br />

1854). — Kurjenpapu Lönnr. 1866. — Nalkin Lönnr.K. (tois.)<br />

I860. — Vikkeri Rants. (Tuokk.). — Virveli Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Virvelä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Virvilä Lapinm. (Reinh. 1850),<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Värvlä Rauma (Reinh. 1850).<br />

Vicia silvatica — Kivivirna Nast. (Järvi). —Kurenvirna Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866. — Metsävirna Hiit.K. — Metsävirvilä Mela K. 1895,<br />

1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Vareksenherne Lönnr. 1866. — Warexen<br />

herne Turku (Tili. 1683). — Varexen hernet Jusl. 1745. — Variksen-<br />

-herne Lönnr.K. (tois.) 1860. — Värviä Lönnr. 1866.<br />

Vicia tetrasperma — Mäkivirvilä Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.

---

Aiinales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 409. N:o 1. .'567<br />

Vicia villosa — Karvainen virna Hiit.K. — Riiisvirna Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Vinca minor — Pieni talvivihreä Hiit.K. — Ruumiimnadon-yriti<br />

Lönnr. 1866. — Talvivihreä Mela K. 1906.<br />

Viola — Kissannuama Rautal. (Pak.). — Lemmenkukka Eur.<br />

1860. — Lesken heinä Eur. 1860. — Linnunkukka Lönnr. 1866. —<br />

Liniiikukka Mäntyh. (Luot.). — Orvokki Mela K. 1877 ja 1884,<br />

IIook.-Mela 1879, Pad. (Böök), Tuusn. (Räs.), Askola (Tynni). —<br />

Orvokkikukkanen Suon. (YI.). — Orvonkukka Lönnr. 1866. — Orvonkukkainen<br />

Karjal. (Lind.), Vihti (Wecks.). — Äitipuolen kukkanen<br />

Luv. (Herm.).<br />

Viola^ biflora — Lapin orvokki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906. — Orvokki Lönnr. 1866.<br />

Viola canina — Aho-orvokki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866,<br />

Mela K. 1895,1899 ja 1906, Mela Kp. 1892,1897 ja 1900, Kiv. 1912. —<br />

Hiirenkorva Kont. (Metsäv.). — Kangasorvokki Kont. (Metsäv.). —<br />

Kiroroanheinä Sakk. (Hiit.). — Kuivanori-heinä Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Lemmensilmä Pieks. (Borg). — Linnunsilmä Tyrv.<br />

(Var. 1854). — Luuvaloheinä Pielav. (Huusk.). — Mehtätnpakka<br />

Pielav. (Huusk.). — Miespuolen eläimen kuiva nor' heinä Rais.<br />

(Reinh. 1850). — Miespuolen eläimen kuiva noriheinä Eur. 1860. —<br />

Mumiaisriisheinii Sakk. (Hiit.). —Noriheinä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

— Orvokki Pukk. (Hagf.), Orim. (Link.). — Pap'norj'heinii Sakk.<br />

(Hiit.). — Savikukka Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Sinjkukka<br />

Keit., Pielav. (Huusk.). — Siniorvokki Kauhaj. (Oland.). —<br />

Syväriisheinä Muol«. (Hiit.). — Syväriis'heinii Sakk. (Hiit.). —<br />

Vareksen leipä Eling. 1857, Eur. 1860. — Vareksenleipä Lönnr. 1866.<br />

— Variksen leipä Reinh. 1850. — Variksenleipä Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Varsancaviacaali Jusl. 1745. — Varsankaali Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Varsan kaaviokaali Palmstr. 1807. — Varsankavio<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Varsan kavio kaali Renv.G. 1826, Reinh.<br />

1850. — Varsankaviokaali Lönnr. 1866. — Warsankawion kali Turku<br />

(Tili. 1683). — Äienkukka Kuhm. (Hag.), — Äitipuolen kukka Kala'].<br />

(Miett.L.).<br />

Viola collina — Mäki-orvokki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895 ja 1899. — Mäkiorvokki Hiit. K.<br />

Viola cornuta — Sarviorvokki Mela K. 1906. — Savi-orvokki<br />

Lönnr. 1866.

---

410 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Viola epipsila — Korpioruokki Mela K. 190G, Kiv. 1912. — Liete<br />

-orvokki Lönnr.K. 18G0 ja 1866, Lönnr. ISQQ. — Lieteorvokki Mela<br />

K. 1895 ja 1899.<br />

Viola hirtä — Karvainen orvokki Iliit. K. — Mäkiorvokki Mela K.<br />

1906, Kiv. 1912.<br />

Viola lutea — Kellaorvokki Hiit, K.<br />

Viola mirabilis — Lehto-orvokki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Viola odorata — Tuoksu-orvokki Lönnr. 1866, Mela K, 1906.<br />

Viola palustris — Ilanunasruus'heinii Sakk. (Hiit.). — Kilpukka<br />

Sod. (Vest.). — Kissinkello Kur. (Paulah.). — Lampaankorva Kont.<br />

(Metsäv.). — Orvokki Kont. (Metsäv.). — Orvonkukka Pälk. (Laur.).<br />

— Siniorvokki Ii (Metsäv.). — Sivuokko Histij. (Kyyhk.), llaapav.,<br />

Kemp. (Metsäv.), Kalaj., Peräs. (Miett.L.). —Suo-orvokki Lönnr.K.<br />

1860 ja 1866, Lönnr. 1866, :Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

— Varsankavio Oul. (Metsäv.). — Vetikko Pälk. (Laur.),<br />

Viola riviniana — Lampaankorva Kont. (Metsäv.). — Metsä-<br />

-orvokki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866. —Metsäorvokki Mela K.<br />

1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Sinivuokka Tuusn. (Räs.). —<br />

Syväriis'heinä Muol. (Hiit.).<br />

Viola rupestris — Fiolin cuckainen Flor. 1683 ja 1708. — IJieiaorvokki<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Nainmi-orvokki<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Viola stagnina — Ranta-orvokki Lönnr.K. 1866. —Rantaorvokki<br />

Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Viola tricolor — Colmi cuckainen Turku (Till. 1683). — Colmicuckainen<br />

Jusl. 1715. — Emintimen-kukka Lönnr.K. (tois.) 1860. —<br />

Emintirnä Lönnr.K. (tois.) 1860. — Emintimän kukka Juva (Reinli.<br />

1850), Eur. 1860. — Emintimänkukka Lönnr. 1866. — Harakan<br />

hattu Karj. (Reinh. 1850), Lönnr.K. (tois.) 1860, Eur. 1860, Lönnr.<br />

1866. — Hospi-heinä Reinh. 1850, Eur. 1860, Lönnr.K. (tois.) 1860,<br />

Lönnr. 1866. — Huora-heinä Kokem. (Reinh. 1850), Lönnr.K!<br />

(tois.) 1860. — Jamakka nor heinä Antr. (Reinli. 1850). — Jarnakkanori-heinå<br />

Lönnr.K. (tois.) 1860. — Kanan silmä Sakk. (Reinh.<br />

1850). — Kanansilmä Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Keto-orvokki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866, Mela Kp. 1884,<br />

1892, 1897 ja 1900, Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. — Kolmikukka<br />

Renv.G. 1823, Ilel. 1838, Lönnr. 1847, Lönnr. 1856, Lönnr.K.

---

Aiinales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 425. N:o 1. .'567<br />

(tois.) 1860, Eur. 1860, Lönnr. 186G. — Kolmi-kiikkainen Palmstr.<br />

1803, Reinli. 1850. - Lemmekkä Lönnr. 1856. — Lempi kukka<br />

lAeinli. 1850. — Lempikukka Lönnr. 1847, Lönnr. 1856, Lönnr.K.<br />

(Lois.) 1860, Lönnr. 1866. — Lesken heinä Kirvu (Keinli. 1850). —<br />

Leskenheinä Lönnr. K. (tois.) 1860. — Linnunkukka Tyrv. (Var.<br />

1854). — Linhikukka wSääksm. (Pack.). —Matara Lönnr. 1866. —<br />

Orvokki Sakk. (Hiit.), Kisko (Valle). — Orvokkiheinä Uukun. (Valle).<br />

- Orvonkukka Kuhm. (Ilag.). —Pellavasheinä .l^äski (Reinli. 1850),<br />

i.önnr.K. (tois.) 1860. — Pistos heinä Jääski (Reinh. 1850). —<br />

Pistosheinä Lönnr.K. (tois.) 1860, Lönnr. 1866. — Pistoskukka<br />

l":ur. 1860. — Piäskinkukka Tolini. (Link.). — Päivän kakkara<br />

.Jääski (Reinli. 1850). — Päivänkakkara Lönnr.K. (tois.) 1860.<br />

Sirkkuheinä Sääksm. (Pack.). — Sirkkukukka Uusik. (Järvi, Silt,).<br />

— Tervaheinä Lönnr. K. (tois.) 1860. — Varsancaviacaali Jusl. 1745.<br />

— Varsankaviokaali Lönnr. 1866. — Varsanpolvi Lönnr.K. (tois.)<br />

1860. — Äidinsilmä Teisko (Kat.). — Äienkukka Kuhm. (Hag,).<br />

— Äitipuolen kukka Rautal., Tamm., Tamp., Äht. (Reinh. 1850),<br />

— Äitipuolen-kukka Lönnr.K. (tois.) 1860. — Äitipuolenkukka Tanip.<br />

(Laht.), Et.Pohj. (Seppä), Akaa (Suh.), Pälk. (Välim.), Kuhmal.<br />

(Salm.). — Äitipuolen kukkanen Alyrsk. (llagf.), Raunia (Valle). —<br />

Äitipuoli Rauta!., Tamm., Tamp., Äht. (Reinh. 1850), Eur. 1860,<br />

I.önnr.K. (tois.) 1860, Ylist. (Miett.L.).<br />

Viola tricolor *arvensis — Lasiheinä V.Karj. (Liro).—Linnunsilmä<br />

Pukk. (llagf.). — Mätäkoiskaheinä Orim. (Link.). — Niinikorte<br />

Orim. (Link.). — Ohrankukka Pait. (Kyyhk.). — Peltokukka<br />

Park. (Paas.). — Pelto-orvokki Mela Kp. 1900, Kont. (Metsäv.),<br />

Loppi (Tikka), Kauhaj. (Oland.). — Peltoorvokki Sakk. (Iliit.). —<br />

Sijränruoho Orim. (Link.). — Äitipuolen kukka Läng., Paav. (JMiett.<br />

L.). — Äitipuolen orvokki Ii (Metsäv.). — Äitipuoli Ii (Metsäv.).<br />

Viola tricolor hortensis — Samettikukka Utaj. (Metsäv.). — Silklehti<br />

Utaj. (Metsäv.). — Tarhaorvokki IVnt.K.<br />

Viola uliginosa - Luhta-orvokki Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866. Luhtaorvokki Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Viola umbrosa — Kaihe-orvokki I.önnr.K. 1860 ja 1866, l.önnr.<br />

1866. — Kaiheorvokki Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912. —<br />

Laakso-orvokki 11 i i 1. K.<br />

Viscum album — Misteli IIook.-Mela 1879, Almq. 1890, Elf.<br />

1921.<br />

27

---

412 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Vitis alLa — Coiran marial Tunt. 1668. — Viiniköynnös llook.-<br />

Mela 1879. — Vijnapmi Flor. 1683 ja 1708.<br />

Vitis vinifera — Oikca ininikpynnös Hiit.K. Viiniköynnös<br />

Mela Kp. 1877, 1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Elf. 1896,<br />

Mela K. 1906. — Viinirypäle Ign. 1890. — Vijna marja Sehr. 1637.<br />

— Vijnapuu Tunt. 1668, Jusl. 1745.<br />

Woodsia alpina — Tunturien kiviyrlti Iliit.K.<br />

Woodsia ilvensis — Kallioyrtti Maan. (Roiv.). — Kivi-yrlli<br />

Lönnr.K. 1860 ja 1866, Mela K. 1877 ja 1884. — Kiviyrlti Gan.<br />

1829. — Tavallinen kiviyrlti Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Woodsia glabella — Kalju kiviyrlti Hiit.K.<br />

Vulpia myuros — Hiirenhänlänala Hiit.K.<br />

Xanthium spinosum — Piikkinen sappiruoho Mela K. 1906. —<br />

Viha ruoho Hei. 1838. — Viharuoho Jus). 1745.<br />

Xanthium strumarium — Piikitön sappiruoho Mela K. 1906. —<br />

Viharuoho Renv.G. 1826.<br />

Xanthoria lychnea — Seinäsammal Orim. (Link.).<br />

Xanthoria parietina — »Kasnaa» Utaj. (Metsäv.). — Seinäjäkälä<br />

Almq. 1890, Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Xeranthemum annuum — Paperikukka Lönnr. 1866. - Yksivuotinen<br />

paperikukka Hiit.K.<br />

Xylobalsamum — Balsamipuu Kosk. 1917.<br />

Yucca — Jukkapuut Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Zaluzianskya — Yön oikku Hiit.K.<br />

Zannichellia — Haura Mela K. 1877 ja 1884.<br />

Zannichellia palustris — Iso haura Mela K. 1906, Kiv. 1912.<br />

Merihaura Hiit.K.<br />

Zannichellia palustris *pedicellata — Kanlahaura j\lela K. 1895<br />

ja 1899. — Merihaura Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr. 1866.<br />

Zannichellia palustris *polycarpa — Monipähkyläinen haura<br />

Mela K. 1895 ja 1899. — Rantahaura Lönnr.K. 1860 ja 1866, Lönnr.<br />

1866.<br />

Zea mays — Jlelmimaissi Klf. 1896. — Hepohammasmaissi Klf.<br />

ISdQ.-Mais-ohra Lönnr. 1847. —il/ais-sil look.-Mela 1879, Mela Kp.<br />

1884, 1892, 1897 ja 1900, Almq. 1890, Mela K. 1895, 1899 ja 1906,<br />

Elf. 1896 ja 1921. ^^ Sokerimaissi Elf. 1896. — Taivaan ruoho Ueinh.<br />

1850, Eur. 1860. — Taivan ohra Tunt. 1668. — Viljamaissi Hiit.K,<br />

Zingiber officinalis — Jngfäri Tunt. 1668. — Inkevääri Lönnr.

---

Aiinales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 413. N:o 1. .'567<br />

1847. — Inkifääri Gan. 1829. — Inkivääri AlnKj. 1890, Elf.<br />

1921. ~ Inkiväärikasvi Mela Kp. 1884, 1892, 1897 ja 1900, Elf.<br />

1896.<br />

Zinnia elegans — Kornea uppineidenkukku lliil.K.<br />

Zizania aquatica — Vesiiiisi Iliit.K.<br />

Zizania palustris — Suokaura Lünnr. 1866.<br />

Zostera - Ajokas Mela Kp. 1892, 1897 ja 1900.<br />

Zostera marina — Ajokas Mela K. 1877 ja-1884, Alniq. 1890. -<br />

Iso-ajokas Lönnr.K. 1860 ja 1866. — Kokalmus Ueinh. 1850, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860, Eur. 1860, Lönnr. 1866. — Kokamiis Eur. 1860, Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Meren ajokas Rcinh. 1850. —Merenajokas Lönnr.K.<br />

(tois.) 1860. — Meriajokas Mela K. 1895, 1899 ja 1906, Kiv. 1912.<br />

Zostera marina f. angustifolia Vähä-ajokas Lönnr. K. 1860 ja<br />

1866. — Vähäajokas Lönnr. 1866.<br />

Zygodon — Tupassammal Lönnr.K. 1860.

---

PAINOVIRHE ITÄ .TA LISÄYKSIÄ.<br />

Siv. 30. Alchemilla: kaiimisrulio — p. o. kanniisnioho<br />

» 78. Caltlia palustris: kelta tukka — » kelta kukka<br />

» 128. Daphne mezeroum: riienmarjapensas Rant. (Paas.) —<br />

p. o. riienmarjapensas (Rantas.) Paas.<br />

» 207. Loiseleuria procuTuheus: .setA'/ci/ö— p. o. siekkilö<br />

»> 231. Myosotis: nuistiaiskukat — » muistiniskukat<br />

» 293. Potentilla torinentilla:/a'i7/oA7x7/— » kiiltokukka<br />

» 300. Ranunculus: alettuniaarikukka — » mettumaarikukka<br />

» 301. Ranunculus acer: bulpukka — » bulbukka<br />

Lisäykseksi kirjallisuusluetteloon mainittakoon:<br />

Viime vuosisadan lopulla ilmestyneet KiLJANDEiiin yni. kirjoittamat (tai<br />

suomentamat) luonnontiedon oppikirjat, joissa oa jonkin verran suomalaisia<br />

kasvinnimiä, on jätetty huomioonottamatta, koska niissä toistuvat MELAU<br />

kasviopissa mainitut nimet. Sen sijaan ovat epähuomiossa jääneet läpikaymättä<br />

seuraavat teokset ja kirjoitukset:<br />

CAJANDER, A. K., 1917, Metsänlioidon perusteet. II. Porvoo.<br />

KUJALA, VILJO, 1926, Untersuchungen über die Waldvegetatioii in Süd- und<br />

Alittelfinnland. I. B. Laubmoose. Suomenkielinen selostus. Metsät.<br />

Koel. Julk. 10, n:o 11.<br />

LINKOLA, K., 1914, Raja-Karjalaisia kasvinnimiä keräämässä. Luonn. Yst.,<br />

18, s. 191—197.<br />

PAASIO, ILMARI, 1935, Suomiehen sammalkirja. Helsinki.<br />

PAULAHARJU, S.\MULI, 1933, Härmän aukeilta. Porvoo.<br />

Suuri P u u t a r 11 a t i e t O k i r j a. I—11. 1933—34. Porvoo.

---

HAKEMISTO.<br />

Hakemistoa laadittaessa oii ollut periaatteena suppeus ja käytännöllisyys.<br />

Tätä silmällä pitäen ja liiallisten toistojen välttämiseksi on yhdistettyjen<br />

sanojen ensimmäinen yhdysosa mahdollisimman usein korvattu tavuviivalla<br />

ja jälkimmäiset yhdysosat seuraavat toisiaan alekkain. Poikkeuksen<br />

tästä tekevät sellaiset yhdistetyt sanat, joiden jälKimmäisenä yhdysosana on<br />

jokin sanoista heinä, juuri, kasvi, kukka, lehti, marja, puu, varsi, ruoho tai<br />

yrtti, jotka seuraavat toisiaan peräkkäin (ei alekkain) joko sulkeissa, jos edessä<br />

on yksinkertainen sana tai ilman sulkeita, jos edessä on yhdistetty sana,<br />

[esim. kaura (-heinä, -juuri, -kukka, -ruoho), mutta järviheinä, -kukka,<br />

-ruohoj. Jos jälkimmäiset yhdysosat jo itsessään ovat yhdistettyjä sanoja<br />

(esim. verikoiskaheinä, verimaksaheinä) on nämä kolmiosaiset nimet liitetty<br />

kaksiosaisten jälkeen. Suppeuden saavuttamiseksi ei hakemistossa ole mainittu<br />

eri nimistä kaikkia eri nimimuotoja, vaan on läheisesti toisiaan muistuttavista<br />

osa jätetty pois.<br />

Aai)raminkukka 1)83<br />

Aakelma 377<br />

Aalanninjuuri 184<br />

Aaloe (-puu) 2«, 35<br />

Aamutähti 81, 375<br />

Aapraharninkukka 383<br />

A(a)protti 51, 52<br />

Aarni 03<br />

Aaronin parta 141, 23»'), 339<br />

-kukkanen 45<br />

Aatamin ja Eevan koura 246<br />

-kukka 245, 246<br />

-kämmen 246<br />

-käs' 246<br />

Aatamin koura 246<br />

-kukka 383<br />

-kämmen 246, 274<br />

-yrtti 57<br />

Abrahamin kukka 383<br />

Abro(tti) 51, 250<br />

Adonis 25<br />

Agave 28<br />

Agurcuri 124<br />

Agurkki 124<br />

Ah(a)ven(en)heinä,-kukka,-ruoho 60<br />

61, 207, 233, 278, 288—290, 331<br />

-lima 290<br />

Ahenurmi 26<br />

Ahkeraliisa 183<br />

Ah mena (-ruoho) 345<br />

Alimalo (-heinä, -ruoho) 30<br />

131, 157, 163, 174, 182, 211,228,229<br />

295. 342, 344, 345, 349, 372, 375—<br />

377, 379, 380<br />

Ahvenanruoho 60, 288—290<br />

Aihki 267<br />

Ai lakki 210, 211<br />

Ailasheinä 130, 167<br />

Aina-viheriäinen (-yrtti) 268, 346, 364<br />

Ainaviherjäinen 35, 346<br />

Aina wihjerjäinen yrti 364<br />

Aitapehko 122<br />

Aivastusjuiiri,-ruoho,-yrtti .. 19<br />

23, 173, 399<br />

Ajannäyttäjäknkka 175<br />

Ajokas 413<br />

Ajosheinä 182<br />

Ajuruoho 372, 373<br />

Akaasia 18, 315

---

I:U) Pentti Suhonen, SuoNUILaiset kasviiiniMeT.<br />

Akaave , 28<br />

Akajupuu 38<br />

Akanhaivenet 856<br />

-liarnmas 47, 209<br />

-hapset ()!, 35(1<br />

-hi(v)ukset 60, 61, 233<br />

-tuhim 212<br />

Akelrna 375, 377, 379<br />

Akilei{j)a 48<br />

Akkain persepvlikin . . 56, 284, 297<br />

Aklee 48<br />

Akleija 48<br />

Akluti 48<br />

Akurkka 124<br />

Akurkki 124<br />

Akuuf)a 58<br />

Alaja 389<br />

Alapekyyrys 36<br />

AlConsinkukka 35<br />

Alipakvyrheinä '36<br />

Alkujyvä 274<br />

Alopee 35, 36<br />

Alopelieinä 36<br />

Alopekuiiri 36<br />

Alpekuurus 36<br />

Alpi (-heinä, -ruoho) 38<br />

39, 216, 217<br />

Alppikäpälä 44<br />

Alppivioli 125<br />

Alsikas 377<br />

Alsike 377<br />

AIsikka 377<br />

AIssika 377<br />

Alvejuuri 284—286<br />

Alvekuuri 36<br />

Ainarantti 171<br />

Aminakka 312<br />

Ampiaisen kukka 168, 295, 401<br />

Ampiaisk\ikka, -vrtti 133<br />

295, 368, 401<br />

-kellu 168<br />

Aiiipijaesenkukka 168<br />

Anipiskukka 368<br />

Amur 226<br />

Ananas 39<br />

Aneksi 264<br />

Angelian kukka 387<br />

Angelika 42, 43<br />

Angel ma 387<br />

Angerian heinä, -kukka .. 386, 387<br />

Angerias (-ruoho) 387<br />

Angeri(ja) 387<br />

Angerjankukka 387<br />

Angerjas-heinä 387<br />

Angersheinä 387<br />

Angersma 387<br />

Angerva 370, 387<br />

Angervo 54, 56, 355, 360, 387,388,<br />

Aniisi<br />

Anis (-heinä, -putki, -ruoho) ..<br />

Anka(n)lehti<br />

Ankeliaan-kukka<br />

Ankel ikka<br />

Ankel ma<br />

Ankerasheinä<br />

Ankeria(inen) 360,<br />

Ankeriaan-heinä, -kukka<br />

-raisma 387,<br />

-rihmus<br />

Ankeriais heinä, -kukka, -ruoho<br />

Ankeriaksenlieinä, -kukka 171,<br />

Ankeriaksia<br />

Ankeriankukka<br />

-raismoi<br />

-rihmus ......<br />

Ankeriaskukka 246,<br />

Anker ma<br />

Ankerva<br />

Annansilmä 61, 151, 402,<br />

Anlinkukka<br />

Apelia(s) 228, 296, 375-<br />

Apeli(nen; 375,<br />

Apelista 375,<br />

Apeljas 375,<br />

Apeljä<br />

A|)elssi<br />

Apelva 228, 229, 376,<br />

Apila(s) 117, 126,<br />

249, 259. 291, 295, 296, 375-<br />

Apilanheinä, -kukka<br />

Apilavieras<br />

A pii ja<br />

Apilo<br />

Apinakukka<br />

Apina(n)leipäpuu<br />

Appakaija<br />

Appelsiini<br />

Aprikka<br />

Aprikoosi<br />

A pro<br />

Apteekkiheinä<br />

Aralia<br />

Arau(;aria<br />

Arbuusi<br />

Arho 38, 51, 361-<br />

Arholoi 230, 362, 364,<br />

Arkinlintu<br />

Armoruoho<br />

Arnik(k)a<br />

Aromustapää<br />

Arpaheinä, -kukka, -ruoho . ..,<br />

186, 187,<br />

Arf>u(u)si 112,<br />

Arrow(i)juuri<br />

398<br />

264<br />

264<br />

387<br />

387<br />

43<br />

387<br />

387<br />

387<br />

387<br />

388<br />

387<br />

387<br />

387<br />

388<br />

388<br />

388<br />

388<br />

388<br />

388<br />

388<br />

403<br />

366<br />

-380<br />

377<br />

377<br />

378<br />

377<br />

113<br />

377<br />

228<br />

•381<br />

376<br />

124<br />

377<br />

376<br />

229<br />

25<br />

368<br />

113<br />

296<br />

296<br />

250<br />

221<br />

49<br />

49<br />

112<br />

-363<br />

403<br />

24<br />

171<br />

51<br />

142<br />

104<br />

341<br />

113<br />

220

---

Annales Hotanici Societatis Vanamo. 'Ioni. 7. X:o l. 417<br />

Artisokka 125, 173<br />

Arvenruolio 288<br />

Asinalo 361<br />

Asparki<br />

Aspiraaku.s 51<br />

Asteri 55, 56, 61, 76<br />

Astrantia •. . 56<br />

Atulaisen kukka 380<br />

Augurcka 124<br />

Augurcuri 124<br />

Aulio 18<br />

Aurankukka 28, 104<br />

Aurikkeli 294<br />

Auringonlieinä, -kukka .... 104, 123<br />

173,175,220, 223, 241, 357,375, 383<br />

-koe 173<br />

-paija 173<br />

-silmä 293<br />

-tähti 73<br />

nalsaiii(i) (-i)uu) 59, 183, 412<br />

Bambu 59<br />

nana(a)ni 231<br />

Baniani 153<br />

Banianpuu 153<br />

Banyanpuu 153<br />

Baobab 25<br />

Hataatti 59<br />

Beetcaali 62<br />

Beetteli 51<br />

Belladonna 57<br />

Bertrami 106<br />

Betonian yrt(t)i 62, 183<br />

Betoonika 62<br />

Blinok 238<br />

Bloomu 383<br />

Blåmol 45<br />

Bogoridzanheinä 373 '<br />

Bolioroditsaheinä 372<br />

Bolirotsanhoinä 372<br />

Borzanheinä 373<br />

Borzuheinä 372<br />

Boljukka 238<br />

Bopolieinä 189<br />

Borssuheinä 166<br />

Borstihyyliky 174<br />

Bresiljapuu 74<br />

Bretkoi 144<br />

B ry tvä 69<br />

Buffalolieinä 73<br />

Buola 397<br />

Buolukka 397<br />

Bulbukka 78, 238, 242, 301<br />

Bulju 243, 301<br />

Bulschkaheiuä 348<br />

Bunja 49<br />

Bulki 'i3, 46, 328<br />

Bässincullin nunia 168<br />

Böki (-puu) 152<br />

Caackosen ruolio<br />

Caacosen cucka<br />

Caali 68, 70, 71, 122, 409,<br />

Caliila(s) 260,<br />

Cahla<br />

Gaihila 260,<br />

Gaisila(s) 186, 260,<br />

Gaisilo<br />

Cajuheinä 181, 225,<br />

Cakkaheinä<br />

Callio-yrti<br />

Galmus(i)<br />

Gamanpä<br />

Gamfertti<br />

G am ill i kukka<br />

Ganan nockimisen ruoho . . 278,<br />

Gane(e)li<br />

Ganerva (-ruoho)<br />

115, 144, 197, 284, 285,<br />

Gannus ruoho<br />

Gardobenediti<br />

Garhun cali<br />

-kämmen<br />

-putki 42,<br />

Garia(n)ruoho<br />

Garpala<br />

Garpaleet<br />

Gar{)alo<br />

Garppi<br />

Garvvacelhicka<br />

Garvaruoho 25,<br />

Gastanea<br />

Gastelieinä 48,<br />

Gastica<br />

Gat(t)aja<br />

Gatava<br />

Gaura<br />

Gedrinpuu<br />

Ciilaha(i)nen<br />

C.iilaheinä<br />

Ciilajainen<br />

Ghristoferinruoho<br />

Goca-kasvi<br />

Goijsiö<br />

Goinruoho<br />

Goin-withat<br />

Goinwittat<br />

Coirankioli 117,<br />

-mariat 73,<br />

-putki 'f6,<br />

-päänyrti<br />

-ruoho 26,<br />

-silmä<br />

C-oirancusicuckainen 45,<br />

181<br />

181<br />

411<br />

340<br />

260<br />

340<br />

340<br />

186<br />

372<br />

133<br />

283<br />

24<br />

145<br />

197<br />

220<br />

362<br />

108<br />

77<br />

297<br />

30<br />

115<br />

180<br />

174<br />

43<br />

398<br />

394<br />

394<br />

394<br />

394<br />

168<br />

158<br />

96<br />

258<br />

29<br />

188<br />

188<br />

58<br />

96<br />

389<br />

389<br />

389<br />

25<br />

150<br />

254<br />

52<br />

351<br />

351<br />

125<br />

412<br />

47<br />

203<br />

381<br />

145<br />

52

---

118 Penlli Suhonen, Siiomalaiscl kasvinnimel.<br />

Coirancusipuu 122,<br />

Coini<br />

Coiruoho<br />

Coiso 254,<br />

Coisonpim 125,<br />

-warret<br />

-wittat<br />

Goivu<br />

Colli ludiii marja<br />

Golinicuckainen<br />

Gorcupuu<br />

Coriand-er<br />

Goriandri<br />

Gorte(s) 140,<br />

Gortet 101, 140, 143,<br />

Cotkansiipl<br />

Cotolaucka<br />

Couru-leliti 30,<br />

Couru ruoho<br />

Cowa yrti<br />

Craacu<br />

Cracuinvarsi<br />

Crobruolio<br />

Cropnioho<br />

Cuckainen<br />

Gucoin cuusi<br />

Giiconrnarja<br />

Cumina 95,<br />

Guoleman koprat<br />

Cupucka<br />

Gurbitza<br />

Curjennocka 148,<br />

Ciirjenpapu<br />

Cusain<br />

Cuuleinattomus ruoho<br />

Cuusa(i)n<br />

Cuusama<br />

Cuusi 178, 254, 261,<br />

Guusin-caswomet 208,<br />

Cyprossin puu<br />

306<br />

52<br />

52<br />

351<br />

351<br />

351<br />

351<br />

62<br />

312<br />

410<br />

300<br />

iiy<br />

119<br />

141<br />

178<br />

285<br />

141<br />

272<br />

271<br />

98<br />

136<br />

136<br />

53<br />

53<br />

202<br />

141<br />

344<br />

264<br />

297<br />

240<br />

124<br />

166<br />

408<br />

208<br />

227<br />

208<br />

208<br />

262<br />

325<br />

124<br />

Daalia 127<br />

Diili 42<br />

Djengaheinä 309<br />

Djuopukkaineu 395<br />

Dainaskonneilo 238<br />

Dorogalehti 272<br />

Doro{?apäppäriiue 272<br />

Draseenapiui 133<br />

Durra 40<br />

Däsinän ruoho 226<br />

Kksytysiuarja 252<br />

Ellinkukka ' 362<br />

Elokukka 45, 97, 98, 223<br />

Elltaruolio 344<br />

Eläinienkieli 32<br />

Eläiiuleii myrcky 107<br />

Eläintenmyrkky 107<br />

Eläinänheinä,-puu 119, 372<br />

-lanka 57<br />

114, 119, 172, 279, 323, 384<br />

Elänkuolenkukka . . 45, 104,220, 223<br />

Einatus 157<br />

Emintinien kukka 410<br />

Emintimä {-kukka, -loiiti) 101, 410<br />

Emmankukka 151<br />

Emäkki 157, 158<br />

Einäkkö 157<br />

Emännänpeili . 357<br />

Emäntäheinä, -k\ikka 164<br />

E mä putki 43<br />

Emäruolio 157<br />

Endiivia 107<br />

Engelskan putki 388<br />

Enkelinkukka 402<br />

-siipi 61<br />

Enkerlummi 75<br />

Ennustuskukka 104<br />

Erokukka 200<br />

Esikko 78. 294, 295<br />

Esikko 294, 295<br />

Espartoruolio •. 364<br />

Esparsetti 244<br />

Etornosh 395<br />

Fa(a)dernui 317, 319, 321<br />

Faara(i)n 321<br />

Fadelma 321<br />

Faraimet 321<br />

Faramoi 321<br />

Fenicoli 154<br />

Fenikeli 154<br />

Fenikuli 154<br />

Fenkoli ..! 154<br />

Fiikunapuu 112<br />

Fiila ruolio 233<br />

Fijcunai)uu 153<br />

Fikuna 153<br />

Fi(i)kus 61, 153<br />

Fingerperinkukka 83<br />

Fiolin cuckainen 410<br />

Fleinimarja,-}>uu,-ruoho .. 101, 184<br />

252, 300, 303, 351, 370, 388, 404<br />

Floomukukka 300<br />

Formastill 30<br />

Formu (-kukka, -lehti, -ruoho) 137<br />

139, 16'., 386, 388<br />

Forsma 137<br />

Forsmu 137, 139<br />

Fuksia 156<br />

Fänkooli 154<br />

Fär(v)iruoho 150

---

Aiinales Botaiiici Societatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. 433<br />

üarbalo<br />

Georgiini 127<br />

)/• Ginkkopuu 169<br />

Gladiolus 170<br />

Gloksiinia 170<br />

Golubnitsa 395<br />

Gorma 137<br />

Gramitiaheinä<br />

Griba 67<br />

Griisiheinä 213, 346<br />

Gulba 95<br />

Gurkku 124<br />

Guimiba 95<br />

Haalien heinä 116<br />

Haanskanpletti 53<br />

Haapa 37, 287, 288<br />

Ifaarajimri,-kukka,-ruoho .... 75<br />

119, 357<br />

Haarakas 114<br />

Haarikko 114, 331<br />

naaru(kka) 11'j, 357<br />

ilaasikka 136<br />

JJaavalieinä, -lehti, -yrtti .... 30<br />

40, 41, 74, 93, 338<br />

Haavanlehti 30, 272<br />

Ilaavinkukka 240<br />

Habro 250<br />

llafva lehti 41<br />

Haila 121<br />

Haiseva ruoho 46<br />

Haisuheinii,-ruoho .. 46, 177, 229<br />

Haisukka 226<br />

Haisunoki 374<br />

H ajava 333<br />

Hajuheinä,-kukka,-ruoho .... 4(')<br />

108, H)4, 177,207,208,221,229, ;{06<br />

Hakana 393<br />

Hakkurin muna . 212<br />

Halaja 154, 333, 334<br />

Halai 335<br />

Halana 335<br />

Halapaiju 334<br />

H alava' 154, 332 335<br />

Haleva 334, 335<br />

llalfaheinä 3G'.<br />

Halikka 229<br />

Halla(i)n 321<br />

Hallamii 321<br />

Hamnuisiieinä, -juuri, -kukka,<br />

-lehti, -ruoho, -yrtti 24<br />

86,129,140,151, 180, 203, 309, 342<br />

348, 361, 398—400, 402<br />

Hammastaudin-yrti 180<br />

Hammastautivrtti 180<br />

Hamp(p)u ..'.... 84, 205, 231, 360<br />

Hanga (-leliti) 265,388<br />

Hanhen formui 164<br />

-heinä 116<br />

-jalka 102, 291—293<br />

-kukka,-ruoho 241,291, 341<br />

-{)lumi)pii 241<br />

-polvi 254, 278, 281<br />

-vormu 164<br />

Hanhenjalkapensas 292<br />

Hanliikki 291—29'i<br />

IIapa 288<br />

Hapen(e) 31<br />

32, 197, 202, 237, 253, 256, 364, 393<br />

Hapero 330, 331<br />

Haporuoho 325, 327<br />

Happomarja 61, 218<br />

Hapro 250<br />

Ilaprotti 52<br />

Ilapsenkakkiainen 288<br />

Ilapsilieinä 125, 356<br />

Haracan-cuckaiset H)6<br />

-ruoho 175<br />

-silmä 104<br />

Haracauvarpan tomu .... 213, 214<br />

Harajuuri 119<br />

Ilarakallion-heinä 277<br />

Harakan liame 30<br />

-hattu 81—83, 104, 223, 301, 410<br />

-heinä, -kukka(in), -marja, -ruoho<br />

41, 45, 77, 82,' 104, 105, 116, 136<br />

157, 165, 166, 175—177, 199, 220<br />

—223, 252, 287, 300, 301, :{():{—<br />

305, 351, 368, 375<br />

-liousut 213, 214<br />

-jalka 277<br />

-kaara 225<br />

-kanrm lO'i<br />

-kauna 104<br />

-kauno 104<br />

-kilpi 241<br />

-krekah^ 45, 104<br />

-lakki 82<br />

-leipä 249<br />

-nunnu 104, 105<br />

-pelto 287<br />

-rista 195<br />

-raakkii 136<br />

-silmä 223<br />

-varpasel 213<br />

-varvas 105, 136<br />

213, 214, 216, 257, 258, 277, 372<br />

Harakankukkaheinä 301<br />

Ilarakkaheinä 167<br />

Harakun kukka 30(»

---

120 Pentti S/i//onc/i, Suomalaiset kasvinniiviet.<br />

Ilarjaheinä,-kukka, -ruolio 98<br />

110, i:}(), 168<br />

llarjapää 177<br />

Harjas (-heinä,-ruoho) .... 340<br />

Harmia 61<br />

Harrikas 111<br />

llarsokukka 172<br />

Harsuheinä 76, 163<br />

liata 357<br />

Ilati(kas) 54, 162, 358, 361<br />

Ilatikka(inen) .. 162,233,357, 358<br />

Ilatikko 357<br />

llatti 162<br />

llattuheinä 30, 167. 348, 402<br />

Ilaudankukka 23<br />

llauenkukka 78, 240, 402<br />

Haukansilmä 105<br />

Haukkaset 240<br />

Haura 156,288,289, 412<br />

Hauru 156, 289<br />

Hautajaiskukka<br />

Hautakukka<br />

Hautera<br />

Hava-lehti<br />

Haven :<br />

Havupuu<br />

Heesi<br />

Heespuu •••<br />

Heijakko<br />

Heijakon pökkiä<br />

Hein{ä) 29, 87,<br />

Heinäputki<br />

Heipakka :{25,<br />

11 eis 337,<br />

Heisi (-juuri) 337,<br />

Heis(i)puu,-pensas .. 306, 337,<br />

Hejsipuu • • •<br />

Heliotrooppi<br />

Helispuu<br />

Helluntaikukka<br />

Ilelmikkä 225,<br />

H el m i puu<br />

Helokka<br />

llelokki<br />

Helpi 58, 59, 116,<br />

Helpeluhta<br />

[|els(i)puu<br />

Hers(i)puu<br />

Helve(n)heinä 59,<br />

Helyheinä<br />

IlemmunRainen<br />

Heohiirikka<br />

Heosliiärikäs<br />

Hepoluirakka<br />

-heinä, -kvikka, -marja<br />

120, 137, 312, 325, 327<br />

77<br />

338<br />

156<br />

40<br />

32<br />

265<br />

404<br />

404<br />

237<br />

237<br />

171<br />

43<br />

328<br />

404<br />

404<br />

404<br />

337<br />

173<br />

404<br />

78<br />

226<br />

84<br />

238<br />

244<br />

257<br />

75<br />

404<br />

404<br />

310<br />

171<br />

317<br />

328<br />

328<br />

230<br />

50<br />

383<br />

Hepoher(r)a(nlehti) . . 325, 327, 328<br />

-hier(ikk)a 325—329, 400<br />

-h(i)erake 137,326—329<br />

-hiessana 312<br />

-hiestana 316<br />

-hiira(kka) 328<br />

-hiirikka 325, 326, 328, 329<br />

-hiirikkä 326, 328, 329<br />

-hinake 328<br />

-hora 301<br />

-häntä 53, 137, 178, 328<br />

-hörä 301<br />

Hepokkainen 317<br />

llepukkainen 317<br />

Ileraheinä 326, 327<br />

Ilerijuhannes . 145, 147<br />

Herne(t) 56<br />

59, 86, 88, 107, 157, 159, 165, 184<br />

195—197, 199, 209, 229,271, 278<br />

370, 386, 393, 394, 405—408<br />

Herneh 407<br />

Hernes 271, 405<br />

Herneheinä, -pensas, -(p)j)uu .. 86<br />

195, 282, 315<br />

-vasu 125<br />

Herraskukka 240<br />

Hers' puu 404<br />

Ilerucka 312<br />

Heru(k)e, -heinä .... 221,282, 312<br />

Herukka 42<br />

78, 230, 231, 301, 311, 312, 314<br />

Herumaheinä 224<br />

Ilerutin 301, 312<br />

Hetetuliheinä 328<br />

Hevoliera 328<br />

^Ilevolihierake 325<br />

Ilevoisencavia 385<br />

-ka(f)vio 385<br />

-kukka 181<br />

-kusiainen 282<br />

-virnas 329<br />

Ilevokas 317<br />

llevokukka 168<br />

Hevongaise 317<br />

-hera 329<br />

-hiericka 326, 330<br />

-hierike 329<br />

-hier(ikk)a .... 325, 326, 328—330<br />

-hierikkä 325<br />

-hiirakka 325<br />

-hi(i)rikka 325, 329, 330<br />

-hijricka 326<br />

-häntä 53, 137, 178<br />

-hörö .'t 329<br />

-kusiainen ...';'.... 279<br />

-marja 25, 120, 316<br />

Hewon hiricka 325, 330

---

Aiinales Hotanici Societatis Vanamo. Toin. 7. X:o 1.<br />

llevonkainen ;U7<br />

FIevos(en)liera<br />

-heinä, -kukka, -marja IfiH, 315, 325<br />

-hero 320<br />

-hiericka 325<br />

-häntä 178<br />

-hörö 329<br />

-kavio 268, 385<br />

-kusiainen 279, 282<br />

-muikku 329<br />

-sääri 255<br />

Uevosenkavionkukka 269<br />

IIevo(i)senkengänkukka 253<br />

ilibatuija 372<br />

Ilickorypuu 175<br />

llienoheinä 5'i<br />

liienakka 102, 326—329<br />

ilienukka 326<br />

Ilierakka 325—330<br />

(lierikkä 325, 326, 328, 329<br />

Hierukka 325, 326, 328, 329<br />

lliestain 312<br />

Hiostama 312<br />

Hiestan(a) 312, 316<br />

llietaheinä, -marja .... 50, 135, 282<br />

Ilihtikukka, -ruoho 130, 257<br />

lliira 325, 328<br />

Hiirencorva 175, 176<br />

-hame 30<br />

-hammeeliita 30<br />

-hamonen 30<br />

-heinä, -juuri, -kukka, -marja<br />

36. 81, 87, 149, 184, 196,218, 377<br />

/,05—407<br />

-häntä .. 33,36,69.233,258, 272<br />

• -jäkki 406<br />

-korva (-heinä, -kukka, -lehti) 85<br />

175, 176, 218, 269, 274, 408<br />

-leipä 371<br />

-nokka 166, 167<br />

-näkki 406<br />

-näkä 195, 405, 407, 408<br />

-nätkä 195, 406, 408<br />

-palko 406-408<br />

-piirainen 406<br />

-porras .... 55—57, 285, 286, 297<br />

-ri(i)sta 195, 196, 406, 407<br />

-rokka 406<br />

-verkko 406<br />

-vitta 408<br />

lliirenmarjankukka 218<br />

Hiiva 179, 331<br />

lliivon liiiraka 326<br />

llikiheinä,-lehti ..46,177,229, 272<br />

Hikinen 64<br />

llikiäinen 62,64, 65<br />

Hillankukka 319<br />

121<br />

Hill(ikk)a 319, 323. 324<br />

Ilillikkä 323, 324<br />

Hillikkö 204<br />

Hillo 319, 320<br />

Hillukka 319. 323, 324<br />

Hiipi 116, 258<br />

Hilpukka 238<br />

Hillunkainen 323<br />

Hilsepensas 135<br />

Hilve (-heinä) 274, 275<br />

Hilviheinä 275<br />

Himarre 283, 345<br />

Himart(t)e(t) 283<br />

Himmartti 283<br />

Himmunkainen 323<br />

Himoheinä 133, 134<br />

Himoruanjuuri 62. 351<br />

Himoruoca juuri 351<br />

Ilimoruoka juuri 351<br />

Hina 135, 381<br />

Hinkuheinä, -ruoho 157. 234<br />

Hipispuu 175<br />

Hipokkainen 317<br />

Hippokainen 317<br />

Hirrenjuuri 184<br />

Hirsinjvvä 251<br />

Hirssi 251, 256<br />

Hirsollinkukka 375<br />

Hiruenjuuri 184<br />

Hirvenjuuri 184,185, 201<br />

-nurmi 27, 153, 184, 234<br />

-sarvi 215<br />

-takku 234, 184<br />

Hirvonkukka 86<br />

Hissanheinä 361<br />

Hiuksheinä 356<br />

lliukuruolio 234<br />

Hiusheinä 60, 288, 330, 356<br />

Hivelheinä 204<br />

Hivellysheinä 204<br />

Hoaaba 288<br />

Hoapa 288<br />

Hohdekukka 173<br />

Hoisruoho 143<br />

Hollanti 193<br />

Home 230, 359<br />

Honga 265<br />

Honka (-heinä) 91, 265—267<br />

Holanki 184<br />

Honkakoro 265<br />

Hoortessi 180<br />

Hopcalieinä. -lehti, pensas, -puu 30<br />

61, 122, 135, 209, 224, 291<br />

llopiaheinä 291<br />

Horoka-heinä 165<br />

Horkkaheinä 85, 165, 253<br />

ilormukka 138

---

122<br />

Pentti Suhonen, Siioiiialaisel kasvinniinel.<br />

llor(s)nia (-heinä, -kukka) .... 87<br />

no, 1:^—140, 156, 177,216, .'HO<br />

329, 348, 353, 387, 388, 402<br />

II orsin i 138<br />

llor.snio 138<br />

i loris) mu (-heinä, -kukka) 137—139<br />

217, 225, 253, 255, 386, 388<br />

llorssoini 138<br />

Ilor.su 138<br />

H or tens (i) a 180<br />

Hose' 143<br />

llos(i) 143<br />

llosiainen 143<br />

Hoshiis-ruolio 143<br />

llospiheinä 410<br />

Hossi 143<br />

Hottentotin leipä 370<br />

H outer 156<br />

Hovok\ikka 168<br />

Huapa 288<br />

Hnhtaharakka 230<br />

Huilupuii 43<br />

llucka 58<br />

Hukankyyhkj' 43<br />

-marja 315<br />

-putki 27<br />

-villa 145<br />

Hullulieinä, -ruoho 128, 180<br />

Humala (-heinä, -kasvi, -kukka) 20<br />

21, 57, 85, 124, 125, 179, 233, 237<br />

244, 278—280, 295, 296, 309, 376<br />

383, 386, 388, 399<br />

ilinnala(n)vieras 124<br />

Humenkukka 179<br />

Hunajakukka 257<br />

Huntu 82<br />

lluolukka 395<br />

Huonecalla 314<br />

Huora{n)hanie 30, 410<br />

-luimehet 30<br />

-kukka 130<br />

-körUi 30<br />

-ryppy 30<br />

Huosia 143<br />

Huosiksii 143<br />

H (u)osio 143<br />

Huosja 143<br />

Huozftheinä 143<br />

Huppu 253<br />

Huranvarvas 214<br />

Hurrikkaheinä 144, 342<br />

Hurstinkukka 19<br />

Huulilieiuä 30<br />

Hyasintti 180<br />

Hyl(j)älvnkukka 200,301,343, 368<br />

Hvmv 150<br />

Hyyiiky 100, 174<br />

Hvtelmä 356<br />

Hyöty 197, 207<br />

Häcki villajiää 368<br />

Häkkivillapää 354, 368<br />

Hämäpää 179<br />

Häpiänkannus 184<br />

Häpjän kaninis 184<br />

Iläpykannus 183, 184<br />

Hären porras 285<br />

Härjän Iiäntä 138<br />

-kieli 39, 67<br />

-kukka 19, 123, 368<br />

-silmä 45,105, 183, 223<br />

Härkilä 55<br />

Härkin 162, 358<br />

Härki(/i)heinä 32, 73, 99<br />

140, Tl 1, 144,157, 164,310,357,358<br />

-liäntä 141<br />

-solmu 357<br />

llärkiäinen 358<br />

Härkiäislieiiiä 358<br />

Härkki 99, 178, 358<br />

Härkyli 377, 406<br />

Härkvlä(inen) 55<br />

56^ [283—285, 297, 298, 381, 394<br />

Härkälieinä, -kukka 157<br />

281, 358, 400<br />

Härkänn 355<br />

Härkäpuu 270, 355, 356<br />

Härmä 137, 231<br />

Härne 271<br />

iiärtsykkäkiikka 73<br />

Häräiihäntä 19, 53, 138, 360, 384<br />

-kieli 39, 45, 154<br />

-kukka 19, 368<br />

-puu 376<br />

-silmä 45, 105,168,183,223,253,368<br />

lläräänkämike 138<br />

Hävon-hijricka 330<br />

Hökkörä 368<br />

Höis(i)])uu 404<br />

Höistöpuu 404<br />

Höjstopuu 404<br />

Hökäheinä 81<br />

1 10, 157, 189,226, 399, 400<br />

ilöllö 319<br />

Hörkkäheinä . 358<br />

I lörköläiiieii 56, 284<br />

llorsmy 138, 144<br />

Hörsmä 138<br />

Hörsj)uu 315, 404<br />

Hörsiäisenkukka 168<br />

Hössipuu 404<br />

Hötypää 368<br />

Hötö 207

---

Annales Botanici Socielatis Vananio. Tom. 7. X:o 1. 'Ml<br />

Ilöydy 404<br />

Ilöylienheinä, -kukka 147, 364, 368<br />

IIöys(i)puu .. 179, 208, 306, 404, 405<br />

[Iöys(s)yi)uu 306, 405<br />

IIöy{s)töpuu 311, 405<br />

llöytypvni 405<br />

-pää 368<br />

Ignaini 132<br />

Ihmekukka, -piiu 229, 314<br />

Ihmisen askel 272<br />

-pulppu 241<br />

-pulpiikka 241<br />

-pumpula 241<br />

-putki 26,27,43,157, 174<br />

iisakinparta 374<br />

Iisoppi 183<br />

Ijäisyy(d)enkukka 25, 38<br />

Ikikukka 25<br />

Ikävänkukka 231, 232, 244, 402, 403<br />

Illakankukka 183<br />

Illakko 174, 175<br />

Illukka 323<br />

Iltatähti 375<br />

Ilmeeni)uu 389<br />

Ilvanaruoho 204<br />

Ilvesheinä 148<br />

Imake 283<br />

Imara 283<br />

Imara lacrijs 170<br />

Imarre 56, 257, 258, 283, 284, 286<br />

Imarte 283<br />

Imart(t)i 283<br />

Imeke 159, 161, 191<br />

Imekäs 299<br />

Imeliäiskukka 295<br />

Imeläjuuri 283<br />

Imikkä 299<br />

Imi(j)äinen .... 191, 192, 376—379<br />

Imiäis-heinä 377<br />

Immartti 283<br />

Immenkukka 114<br />

Imm' kukka 168<br />

Imu {-heinä,-kukka,-ruoho) .. 376<br />

377, 379<br />

Innikka 376<br />

Indigo (-kasvi) 184<br />

Ingeferi 257<br />

Ingenbloomu 75<br />

Ingerlummi 75<br />

Ingerhuimi 75<br />

Ing(i)färi 257, 412<br />

Inkeferi 257<br />

Inkevääri 412<br />

Inkifääri 413<br />

Inkivä(ä)ri 257, 413<br />

Intoiieinä 134<br />

Irsokki 103<br />

Iso-cumpani 254<br />

Iso(i)yrt(t)i 107, 117<br />

Isojuuri,-ruoho,-yrtti ....107, 117<br />

I(i)soppi • 183<br />

Is|)unlehti 353<br />

Issikka 54<br />

Istukaslieinä 258, 305<br />

Istukka 305<br />

Istiittama heinä 258<br />

Isänkukka 368<br />

Itkulehti 134<br />

Itkun kynelen leliti 133<br />

Itseni)utki 43<br />

.1 aakofjin tikapuut 276<br />

Jalain 389<br />

Jala ja 334, 389<br />

Jalava 334, 389<br />

Jalo juuri, -yrt(t)i 107, 117<br />

Jalopeurankita 47, 48<br />

Jaluka 395<br />

Jalva 389<br />

Jamakas 189<br />

Jamakka 151<br />

Janis (-juuri, -kasvi) 132<br />

Janlius 262, 265<br />

Jasmiini 258<br />

Jenttiina 165<br />

Jeesuksenkukka 138, 246<br />

-kämmen 171, 274<br />

-kämmenen kukka 172<br />

-käsi 274<br />

-käs'paija 240<br />

-silmä 30<br />

-veripisara 130<br />

Jieäsara 357<br />

Jiht'hoenä 49<br />

Jesuxen-kukka 138<br />

Joango 397<br />

Johanneksen kukka, -ruoho .... 23<br />

220,221,370, 388<br />

-myntti 182<br />

Johaiineskukka . 182, 223<br />

Johannexen cuckainen 220<br />

-kukka, -ruoho 181,220,366, 388<br />

Johannusruoho 182<br />

Johotus 298<br />

Jokatalonjussi 54<br />

Jok(i)kukka(in) . . 78, 238, 24(i, 243<br />

-possu 238<br />

-sika 238<br />

Jok'puluppu 238

---

12 t)<br />

Peniii Suhonen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Joki)uiiippu 2''i3<br />

»Jokuhattu» 83<br />

Jooseppikiikka 159<br />

Joriini 127<br />

.Toiiliipuu 200<br />

Jouhuri 90<br />

Jovi koi t :}95<br />

Juavukas 395<br />

Jucopuu 120<br />

Juhaninkukka 20, 23, 221<br />

Juhanneksenkukka 23, 181<br />

199, 221, 223, 300, 383, 388<br />

-niyntti 182<br />

-nunnu 221, 223<br />

-ruolio IU)6<br />

Juhanneskdkka 181,221, 36C)<br />

Juhannexen kukka,-ruolio 221, 360<br />

Juhanninkukka 221, 223<br />

Juhannuksen kukka<br />

221, 223,300,366, 383, 388<br />

-nunnu 221<br />

Juhannus (-heinä, -kukka, -ruoho) 20<br />

23, 167, 181, 182, 199, 203, 221<br />

—223, 277, 291, 300, 301, 366<br />

383, 386, 388<br />

-kynttilä 203<br />

-nunnu 221, 222<br />

-pumpuhi 383<br />

Jukkapuu 412<br />

Jul mu 368<br />

Juiiiikas 189<br />

Jundikka 69<br />

Junt(t)i 69, 70<br />

Juobunkainen 395<br />

Juolain 381<br />

Juolake 141, 381<br />

Juola(s) (-heinä) 96<br />

301, 381, 382, 395<br />

Juolasnurmi 361<br />

Juoliainen 74<br />

Juolijaenen 126, 382<br />

Juolikka 395<br />

Juolu(kas) 395, 397<br />

Juolukka 311, 395—397<br />

Juomakuppi 30<br />

Juomarinpikari 113<br />

Juomikka 396<br />

Juominkainen 396<br />

Juomucit 396<br />

Juomucka 396<br />

Juomuke 390<br />

Juomukka(inen) 396, 397<br />

J uoinunKa(inen) 390<br />

Juomunkainen 396<br />

Juopikka 390<br />

Juoponkukka 348<br />

Juopuk(k)a 395 -397<br />

Juoru 230. 279, 374<br />

Juotikka 396, 397<br />

Juovicka 396<br />

Juovikas 396<br />

Juovikka 259, 260, 396<br />

Juovikko 396<br />

Juovucka 396<br />

Juovuke 396<br />

Juovukka 390, 397<br />

Jurtti 70<br />

Jussi (-heinä) 234<br />

Jussikko (-heinä) 88, 234, 235<br />

Jussikoinen 235<br />

Jussin lieinä 235<br />

-parta 147, 148. 235, 380<br />

-takku 235<br />

-tukka 235<br />

J uu ja ei 105<br />

Juure(h)inen 343<br />

Juurenkukka 293<br />

Juuri (-lehti, -ruolio) 30'», 382<br />

Juuricka 396<br />

Juurikas 02, 69, 70<br />

Juurikka 62, 69, 70<br />

Juuriska 09, 70<br />

Juurus 343<br />

Juutaanjtuu 100<br />

Juutti 119<br />

Jyväkukka ' 97<br />

Jäkinparta 235<br />

Jäkki (-heinä) 91, 235<br />

Jäk(k)ärä 25<br />

44,100, 114,153,170,171,176, 310<br />

Jäkkö 235<br />

.Jäkälä 31<br />

44,100,113,114,116,132,151, 152<br />

171, 170, 197, 202, 214, 215, 253<br />

255, 250, 315, 304, 393,404, 412<br />

Jäneksen kännö 249<br />

-käpälä 196, 249, 376<br />

-leipä 249<br />

Jänesruoho 71<br />

Jänexen kakku 249<br />

-käpälä 47, 249, 376<br />

-leipä 249<br />

-ruoho 71<br />

.läniksenheinä 44<br />

-juoksutin 136, 144, 213<br />

-kakku 249<br />

• -kukka 375<br />

-käpälä 44, 47, 145, 370<br />

-leipä 249<br />

-pöytä 30<br />

-silmä 375

---

Annales Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. ;i6i><br />

.lanisJieinä,-niolio 71<br />

.länkäraake 227<br />

.länönjäkärä 15:5<br />

-käpälä - 376<br />

-putki 73<br />

.lärvenkukka,-ruoho .... 2'i(), 260<br />

Järviheiiiä,-kukka,-ruoho .... 240<br />

2-^3, 260, 288<br />

-luhta 89, 94<br />

-pilli 260<br />

Järvänäiijuuri 293<br />

Jäsenemarja 127<br />

Jäsenheiiiä, -ruoho 54<br />

103, 163, 204, 278, 291, 342. 361<br />

Jäsenrusilieinä 342<br />

Jäähytysheinä 272<br />

Jääkasvi,-kukka,-ruoho .. 61, 229<br />

Jääpuu 344<br />

Jäätelö 61<br />

Jörkiin 127<br />

Ka(a)kaopuu 371<br />

Kaakkosenkakku 181<br />

-ruoho 181<br />

Ka(a)koisenkukka,-ruoho .... 181<br />

Kaakonruoho 340<br />

Kaali 29, 30, 38<br />

59, 68—71, 79, 86, 87, 98,109—112<br />

122, 149, 180, 181, 190, 192, 213—<br />

215, 230, 248—250, 256, 287<br />

305, 326, 327, 329, 345, 346, 350<br />

354, 368, 384, 398, 399, 401,409<br />

Kaalin k\ipu 70<br />

-päitä 70<br />

Kaaliraj)i 71<br />

Kaara 225<br />

Kaarnahus 136<br />

Kaarnikka 136<br />

Kaaveltuuna 386<br />

Kadaja 188<br />

Kaffet[)iru 66<br />

Kaffikukka 66<br />

Käen marja 49<br />

Kaesla 340<br />

Kagra 58<br />

Kahvi (-kukka, -i)ini) 107<br />

116,209, 257<br />

Ka(i)h(i)la(s) (-heinä) 59<br />

74, 92, 187, 260, 261, 340,341, 386<br />

Ka(i)hilainon 260, :UiO<br />

Ka(i)jakka 241, 242<br />

Kaija(ka)nkukka 240, 243, 379<br />

Kais(i)la(s) 94,185, 187<br />

188, 207, 260, 340—342, 381, 386<br />

Kaiska 244, 257<br />

Kaiskanlehti 55<br />

Kaivokukka 151, 348<br />

Kai(z)la 340, 341<br />

Kakkara 38, 41, 104<br />

106, 164, 238, 240, 249, 272, 383<br />

Kakkaraislehti 272<br />

Kakkurin muna 212<br />

Kako(n)lehti 219<br />

Käkösen juuri, -ruolio .... 85, 181<br />

Kakra 58<br />

Kaksikko 206<br />

Kakso(i)sruoho 157<br />

Kaktus 73, 134, 140, 245<br />

Kalaheinä, -ruoho 61<br />

182, 216, 217, 226, 233,246, 278<br />

290, 295, 343, 401<br />

Kalamanlehti 257<br />

Kal(a)paro 394<br />

Kalepassipuu 25<br />

Kalina 404<br />

Kaijanen 20<br />

Kaljas 20<br />

Kaljurllima 236<br />

Kallijoyrtti 283<br />

Kallioinen 55, 145<br />

Kal]iojuuri,-marja,-yrlli 283, 345,412<br />

-karsku 113<br />

-kimala 283. 344<br />

-makkiljaine 283<br />

-maksa 345<br />

Kallionmakeinen 283<br />

-makiainen 283<br />

-makkee 283<br />

-vaate 113<br />

-yrtti 283, 345<br />

Kailiourpa 344<br />

Kallo 312<br />

Kalmankukka, -ruoho 41<br />

203. 291, 344<br />

Kalmojuuri 24<br />

Kalmus (-ruoho) 24, 25<br />

Kamelheinä 222<br />

Kamelikukka 221—223<br />

Kamel'saju 222<br />

Kaniellia 81<br />

Kamel'tie 221<br />

Kamfertti (-puu) 197<br />

Kamillin ktikka 221. 222<br />

Kanjpaheinä, -lehti 85<br />

Kam{)palulla 81<br />

Kamverttipini 108<br />

Kanaheinä, -kukka, -ruolio 278, 309<br />

Kanahka 48<br />

Kananjalka 77, 285, 298<br />

-(k)lotti 120<br />

-marja,-ruoho 120, 278<br />

-nokkima 362<br />

-riska 285

---

12 t) Peniii Suhonen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Kaimnsilmä 41, 361, 41ö<br />

-varvas 116, 214, 298<br />

Kanan nockimisen ruolio 362<br />

Kanan nokkitnisen ruoho 362<br />

Kanarian heinä 257<br />

Kanarva .. 39, 77, 78, 197, 198, 285<br />

Kanarvi 77<br />

Kanarvo 39, 77, 198<br />

Kanavrikko 77<br />

Kanelavarsi 298<br />

Ivanelheenä 222<br />

Kaneli (-kukka,-puu) 108<br />

157, 221, 222<br />

Kaneljavars 298<br />

Kaneltee 222<br />

-varsi 77<br />

Kanej)[)i 84<br />

Kanerva (-heinä) 39<br />

40, 77, 78, 115, 137, 144, 145, 151<br />

197, 198, 233, 244, 261,279, 283<br />

285, 298, 331, 372<br />

Kanervainen 197<br />

Kanervaninai'ja 136<br />

Kanervas 77<br />

Kanervo 40, 77, 198<br />

Kangaskukka, -lehti 255, 299<br />

-j)arkki 50<br />

Kanirikka 197<br />

Kanirikko 197<br />

Kannabro 78<br />

Kannanvarvas 294<br />

Kannarv 78<br />

Kan(n)ukka 120<br />

Kannuskukka, -heinä, -ruoho . . 30<br />

99, 202—204<br />

Kanttura 348<br />

Kanverttipuu 108<br />

Kaora (-heinä) 58, 72, 207, 225<br />

Kaorripuu 150<br />

Kaprifolio 208<br />

Kaprissi{)ensas 85<br />

Karaheinä 85<br />

Ivarahka 262<br />

Kara{)orri 159<br />

Karhalo 394<br />

Karhakka 262<br />

Kar(h)iaiiien . . 66, 87, 108—112, 350<br />

Karkiainen 61, 109<br />

Karlninlieinä, -kukka, -marja, -ruoho<br />

-yrtti 20, 25, 42, 43, 120, 136<br />

174,252,254,268,270,277,321,374<br />

-kämnion 116,174, 385<br />

-köynnös 119<br />

-putki 42, 43, 174<br />

Karliuninarjaheinä 252<br />

Karila . . . 235<br />

Karilanparta 140, 141, 14 4<br />

Karjaruoho 386, 398<br />

Karjanyrtti 365, 366<br />

Karjunhaninias 114<br />

Karkiainen 61<br />

Karmu 202<br />

Karpale 394, 395<br />

Kari)alo 395, 408<br />

Karp(a)la 394, 395<br />

Karpuriainen 111<br />

Karpeita 32, 73, 100<br />

113, 114, 183, 202, 229, 255, 393<br />

Karra 109, 110, 112<br />

Karraborri 193<br />

Karra{)orri 160<br />

Karriainen 66, 87, 109, 110, 192<br />

Karrikas 108,109,111,141,143, 354<br />

Karri(ke) 87,109, 111, 112<br />

Karsia 113<br />

Karsti 262<br />

Kartanolieinä, -kukka,-ruoho 222,278<br />

-vahti 203<br />

-äijä 203<br />

Kartemumma 135<br />

Kartiinkukka 164<br />

Kartsi 262<br />

Kartolikaheinä 353<br />

Kartohweli 352<br />

Kartti 262, 266, 319<br />

Karttuunikukka .... 227,246, 254<br />

Kariipää 187<br />

Karvaheinä,-lehti, -marja,-ruolio 25<br />

26, 100,121, 144, 157J58,189,31I<br />

-kellotin 169<br />

-kellu 168<br />

-korre 178<br />

-pallukka 157<br />

-putki 174<br />

-pää 148<br />

Karvaskukka, -marja, -ruoho . . 86<br />

194,281, 312<br />

-putki 194<br />

Karve(t) 32, 100, 114, 202<br />

Karvi(ainen) 87, 95, 311<br />

Karvijaesmarja 311<br />

Karvi(i)ais(marja) (-pensas) .... 311<br />

Karvilias 190<br />

Karvikka 311<br />

Kasakan ruolio 272<br />

Kasakkaheinä 109, 111<br />

-I)olvi 281<br />

Kas(i)la 340, 341<br />

Kaskes 188<br />

Kasnaa 412<br />

Kasper (-heinä) 72<br />

Kassikkainen 26, 74

---

Annales Botanici Societatis Vananto. I'on». 7. N:o 1. 127<br />

Kastanja 27, 'J5, •)(), '.VM<br />

Kaste (-heinä, -lehti, -rnoho) . . 2r)<br />

27, 29, 30, 48, 96, 229, 258, 275, 281<br />

Kastari (-kukka) 72, :{8;<<br />

Kastehelmi 30<br />

-korre 2f\, 27, 141<br />

-korsi 26, 27, 177<br />

-latva 26, 29, 153<br />

-nurmi 36, 48<br />

Kastet-heinä 26, 141<br />

-korret 141<br />

Kastlieinä 26<br />

48, 152, 229, 260, 274, 275<br />

Kastiainen 48<br />

Kastijaenen 171<br />

Kastikain(en) .... 26, 27, 29, 48, 74<br />

88, 96,126,141, 153, 170, 171, 177<br />

187, 225, 226, 259, 274, 275, 382<br />

Ivastikaisl 74<br />

Kastikas (-heinä) 26, 46<br />

74, 75, 126, 152, 153, 259, 275, 382<br />

Kastike 26, 48<br />

Kastikka(inen) 26<br />

27, 29, 46, 48, 74, 75, 89, 92, 96<br />

170, 171, 274, 275, 342, 382<br />

Kastikkaisii 29, 171, 274, 275<br />

Kastilja 96<br />

Kat 96<br />

Kataja (-heinä, -pensas) 28, 32, 52<br />

177, 189, 194, 215,254,255, 370<br />

Katas 189<br />

Katava 189<br />

Katinjuusto 219, 220<br />

-kimala 344<br />

-käpälä 44<br />

-näre 236<br />

-tassu 44<br />

Katka 189<br />

Katkeraheinä, -ruoho .... 165, 253<br />

Katkero 165, 274<br />

Katko 107, 117, 374<br />

Katra 58<br />

Kat(t)aa 188, 189<br />

Kattaen 189<br />

Kattai 189<br />

Kattara 4 7<br />

71, 72, 126, 152, 223, 264, 381, 382<br />

Kattilakukka 254<br />

Kattoruoho 346<br />

Katvekukka 270<br />

Kaulapää 165<br />

Kaunikki 98<br />

Kaunokainen 61<br />

Kaunokki .. 23,51,97—99,231, 233<br />

Kaunokukka 122<br />

-silkki 269<br />

28<br />

Kaunosilmä 119<br />

Kaura (-heinä, -juuri, -kukka,<br />

-ruoho) 29<br />

58, 60, 71—73, 85, 130, 135, 158<br />

189, 207, 208, 225, 280, 286, 287<br />

289, 297, 374, 381, 382, 406, 413<br />

Kautsu puu 350<br />

Kava 268<br />

Kaviolehti 385<br />

Kavionkukka 268, 269<br />

Kazla 341<br />

Kehäkukka :. 76<br />

Keiholehti 331<br />

Keihäslehti 331<br />

Keihä(ä)nlehti 331<br />

Keiruoho 162<br />

Keisa(n)[)utki 107, 108, 117<br />

Keisari(n)(k)ruunu .. 156,202,203<br />

-kukka, -vrtti 20, 184<br />

-kynttilä 129, 203<br />

-[)ortaat 203<br />

Keisarinrintakukka 202<br />

Keiso 107, 108, 167, 351<br />

Kelda (-cucka, -kukka, -ruoho) 45<br />

75, 78, 101, 213, 215, 216, 303<br />

Keltataudin warsi 215<br />

Kelhä 235<br />

Kelli 393<br />

Kello ("heinä, -kasvi, -kukka) .. 20<br />

25, 81—84, 112, 119, 135, 158, 159<br />

162, 165—167, 169, 189, 201, 204<br />

205,214,215,218,232,274,277,280<br />

299, 304,309,310,348,353,399,410<br />

Kelloloi 81, 82<br />

Kellotin 168, 169<br />

Kelluk(k)a 159, 165, 168, 169<br />

Kelo 266, 267<br />

Kelta (-juuri,-kukka,-ruoho,-varsi) 75<br />

78, ioi, 123, 129, 164, 175, 177<br />

182, 184, 200, 215, 216, 291<br />

300—304, 346, 347, 353, 368, 383<br />

Keltainen kukka 353<br />

Keltamo 101<br />

Keltanen 45<br />

Keltano 101, 175—177<br />

Keltakaarne 215<br />

-läHänä 368<br />

-nunnu 175<br />

-nuppu 222<br />

-torvi 184<br />

-tuikku 106<br />

Keltapää heinä 175<br />

Keltataudinvarsi :... 101, 213, 215<br />

-vrtti 101<br />

Keito(i) (-kukka) .... 213, 215, 301<br />

Keitto 123, 213<br />

Ken}i[inkukka 276

---

12 t) Peniii Suhonen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Keriguiikukku<br />

-nauha<br />

-rilima i;U)<br />

Kenttätuirini 'i»)<br />

Keonkukka :}r.K<br />

Keorkki :{8:{<br />

Kerlionpää .'{8r)<br />

Keri pää 17'J<br />

Kerkonjtää :{8r><br />

Kerniakukka 225<br />

Kennesmarja 20)<br />

Kersperiiitnarja 29()<br />

Ker(t)ukka :n4, XM<br />

Keräpää 187<br />

Kessu 237<br />

Kesäju\iri 2'j8<br />

Kesäniliaiia :}y8<br />

Ketri 90, 18'.), 280<br />

Kettunhändä 1'»1<br />

Kelunhändä 141<br />

-hänlä 'M, 141<br />

-juusfo 2'i*.><br />

-kakku 24'.»<br />

-leipä 24'.), 365, 375<br />

-ruoho 24<br />

-silmä 344<br />

-sormikas 132<br />

-varvas 214<br />

-vilulas 284, 2'J8<br />

-viit(t)a 285, 298<br />

Kolunhändäruoiio 30<br />

Keuhko (-lieinä. -kukka, -leliti) 30<br />

41, 255, 364, 3'J3<br />

Keuliokkainen 29'.)<br />

Keulankärki 250<br />

Keväänlompl 167, 295<br />

Keärmeenkiel 246<br />

-kukka 246<br />

Kidakki 203<br />

Kiedoiruolio 207<br />

Kiekukukka 172<br />

Kiel(i)heinä, -kukka 32<br />

1 17, 218, 247, 24 8, 331, 368<br />

Kiel i kko 117<br />

Kielo (-heinä,-puu) 55, 114<br />

117, 11 8, 21 8, 219, 269, 274, 277, 365<br />

Kieloloi 118<br />

Kielonen 118<br />

Kierana 163<br />

Kieraruoho 124, 162<br />

Kiereheinä, -ruolio .. 54, 162, 279<br />

Kierikäs 358<br />

Kierrohelnä 162, 279<br />

Kierruolu) 279<br />

Kiorteisriluna 360<br />

Kiertiäinen 163<br />

Kier(t)o (-hoiiiä, -ruoiio) 59<br />

118, 119, 162, 185, 279<br />

-liirsi 251<br />

Kiertolaisheiiiä 116, 168<br />

Kiertyjäinen 290<br />

Kieriiheinä,-niolio 5'i<br />

118, 119, 162. 163, 358<br />

-riuiho 164<br />

Kieräiieinii . . 1 19, 124, 157, 162, 358<br />

Kiesuksen-kukka i;{8<br />

Kievana 364<br />

Kihoheinä, -ruoho 133, 134<br />

Kihtiheinä, -ptui,-ruoho .. 164, 351<br />

Ki(i)hokki 133, 143<br />

Kiiltokukka 301<br />

Ki(i)maheinä, -lehti, -ruoho .... 133<br />

134, 191, 192, 204, 246, 269, 362<br />

Kiinanruoho 6(')<br />

Kiinapuu 108<br />

Kiispuu 127<br />

Kiitä 341<br />

Kjucku-ruoho 181<br />

Kilkkaruoho 203<br />

Kilokki 336, 365<br />

Kiloruoho 325, 326<br />

Kilpi (-kukka, -leliti, -ruoho) . . 37<br />

238—243, 256<br />

Kilpiö 240<br />

Kilpipensas 135<br />

Kilpiö 240, 242<br />

Kilpukka .. 180, 239, 242, 289, 410<br />

Kilsepensas 135<br />

Kiluheinä 134<br />

Kilukka 240, 242<br />

Kilve 239, 240, 242<br />

Kilvenjuurenvarsi 143<br />

Kilvenkukka, -Icliti 239, 240, 242,243<br />

Kimalais(en)kukka 295<br />

Kirf f el 46<br />

Kir(k)i (-heinä, -ruolio) 134<br />

171, 172, 204<br />

Kirkkokukka 240, 383<br />

-mies 240<br />

-tyttö 240<br />

Kirnunmäntäheinä,-kukka 130, 167<br />

Kirolieinä, -kukka,-ruoho .... 20<br />

30, 163, 164, 166—168, 182, 204<br />

291, 398, 400, 401<br />

Kirokonkuj»u 97<br />

Kiroleinheinä 291<br />

-raanlieinä 366<br />

-roanheinä 133, 220, 409<br />

Kirousheiiiä,-ruoho 81<br />

98, 168, 189, 2'.)4<br />

Kirpilä 317<br />

Kirppa 48

---

Annales Jiolanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. T'2 9<br />

Kirppuheinii 152, 191, l'.»2, 27C., ;i7r)<br />

Kirpunknkka, -niolio 27r), 282, :{71<br />

Ivirrciikukkii 'il, 7H<br />

Kirseperpuii 2'.H)<br />

Kirsikankukka 78<br />

Kirsikka (-pun) .. 57, 78, 2f)!, 29r)<br />

Kirsikko 2

---

Peniii Siihoni-n, Siioiiialaisel kasviiiniinel.<br />

K oi ra nj oi k kero<br />

-kakra<br />

-kieli<br />

Gfi, 117, 118, 125, riC), 218,<br />

227, 272, 278, 281, 289, :i29,<br />

-korva<br />

-kulli<br />

-kuono<br />

-kusi<br />

-kiipiiliv<br />

-köysi<br />

-nnilkki<br />

-nänni<br />

-palko<br />

-persilja 27,<br />

-pulukka<br />

-putki 2r),<br />

47, 100, 17'i. 254, 25(j,2G4,;]29<br />

-salatti<br />

-silmä 55, 145, 151,<br />

-suikku<br />

Koirankien heinä<br />

118, 218, 278, 281, 289,<br />

-kielirikka<br />

-kiisikukka, -i)\iu, -ruoho ....<br />

120, 122, 157, 282,<br />

-köysipuu<br />

-pään-yrtti •<br />

-riis heinä loi,<br />

Koiraruoho<br />

Koisanuiarja<br />

Koiska (-heinä, -ruoho)<br />

81,252,269,270,292,351,361,<br />

Koiskanmarja 252,<br />

Koisonheinä, -|)uu 351,<br />

-vitsa<br />

K'ois(s)o 52, 25G, :{51,<br />

Koju<br />

Kojunpoika<br />

Koka(l)nius 188, 199,<br />

Kokanlikukka<br />

Kokatsu<br />

Koliseva<br />

Kollervopensas<br />

Kolli<br />

Kollininarja<br />

Kolmi(o)kukka, -lehti :{74, 376,<br />

Kohni-kukkainen<br />

Kohnuruoho<br />

Kolokvintti<br />

Koivikko<br />

Koinpassikukka<br />

Kompruuli<br />

Kondienvilla<br />

Konkanheinä<br />

Konkk>^'^inä<br />

Konn.'inhuosia<br />

369<br />

382<br />

32<br />

2 19<br />

331<br />

218<br />

85<br />

154<br />

45<br />

44<br />

306<br />

348<br />

329<br />

350<br />

117<br />

240<br />

4:{<br />

398<br />

401<br />

346<br />

225<br />

32<br />

368<br />

289<br />

45<br />

306<br />

405<br />

2 O S<br />

257<br />

126<br />

252<br />

25<br />

375<br />

375<br />

352<br />

351<br />

352<br />

—65<br />

64<br />

413<br />

159<br />

316<br />

210<br />

312<br />

312<br />

312<br />

410<br />

411<br />

388<br />

112<br />

267<br />

350<br />

235<br />

178<br />

178<br />

143<br />

Konnankoprat 285<br />

-korva 78<br />

-koura 285<br />

-kukka, -marja 25, 78<br />

Kontiokvyhky 43<br />

Konttimatti 368<br />

Ko[)eekkalehdet 63<br />

-varba 6;}<br />

-varvikko 63<br />

Korallijuuri H'-'<br />

Koriander 119<br />

Koriandri<br />

Korianteri 119<br />

Korkkipuu 300<br />

Korpelainen 343<br />

Korpiheinä, -marja .. 91,-136. 257<br />

Kor|)iomarjat ''»9<br />

Korrapörri 160<br />

Korre 96, 141 143, 178<br />

Korri(kas) 109<br />

Korrikka 112<br />

Korsi 143<br />

Korte(i) (-heinä, -kukka, -puu) 30<br />

75, 96, 140-144, 411<br />

Korteeka 142<br />

Korva(riis)lieinä 30, 255<br />

Korva})utki 73<br />

Koskikukka 49<br />

Koskos l«9<br />

Kostenitsa 323<br />

Kotkankukka 49<br />

-siipi 244, 285<br />

Koturi 53<br />

Koukkela 212<br />

Koukkukukkainen 24<br />

Kour(a)lehti 239, 272<br />

Kourankukka 246<br />

Kouru (-lehti) 272<br />

Kovayrtti 98<br />

Kraak(k)u 136<br />

K raaku n marja 136<br />

-varsi 136<br />

Krappi 317<br />

Krassi 28<br />

59, 86, 87, 132, 157, 163, 179, 200<br />

201, 236, 291, 346, 350, 351, 384<br />

Kreikanheinä 381<br />

Krekkoolikukka 276<br />

Kriikona-i)uu 297<br />

Kriikuna 297<br />

Kronöeheinä 346<br />

Krontseheinä 293<br />

Kronpuntti 52<br />

Krookruoho 53<br />

Kroossi 162<br />

Kro{)iina 390<br />

Kruoppiruoho 53

---

ANNNLCS HOTANICI SOCIELATIS VANAMO. TOIU. 7. N'-.O 1.<br />

Krusrnynla Tl'<br />

Kriiusinynlty 227<br />

Kruusperi 1<br />

KniuUikukkane 2'.t<br />

Kryyni kukka 2(1, 11H<br />

K11 ai j 70<br />

Kuckoiniiiariat .'iVi<br />

Kuiriino 115, IIT)<br />

Kuiriruolio 115<br />

Kiiis(im)a (-heinä) .. 2:}2, 351, 352<br />

Kuisina(ii)-(-heinä, -kukka, -ruolio)<br />

81, 149, 1G5 —167, 181, 182, 210<br />

217, 227, 232, 3V3, 351 -353,360<br />

361,370, 'lOl<br />

Kiiisnianpaiseheinä,-ruoho .... 182<br />

217, 227, 205, 383, 402<br />

-puasenheinä 217<br />

Ktiisnio 181, 182<br />

Kililleni 125<br />

Kuivakukka 25<br />

Kuivan maan lieinä 20<br />

Kukkainen 'i5, 185<br />

Kiikkapeä 37'J<br />

Kukkapää 368<br />

Kukkaro (-heinä, -kukka) .... 116<br />

255. 309, 3 K». 348, 371<br />

K\ikkusyyra 249<br />

Kiikonharja 96<br />

-heinä, -lehti, -marja, -yrtti . . 120<br />

225, 315, 3'I4, 345<br />

-heltta 96<br />

-häntä 217<br />

-kannus 129, 213<br />

-karahka 254<br />

-nuora 59<br />

-silmä 41<br />

-varba 315<br />

-varvas 315<br />

K uikkuja 206<br />

Kulkuskukka 383<br />

Kul]er(v)o 239, 383<br />

Kulppa 29<br />

Kulppu 29<br />

Kiiltakukka, -puu 58, 368<br />

-käpälä 173<br />

-latva 353<br />

-ruoska :{53<br />

-sade 126<br />

Kultasenlehti 102<br />

Kumina (-heinä,-kukka,-ruoho) 20<br />

22, 26, 43, 47, 85, 95, 96, 101, 115<br />

117, 154, 174, 222, 227.264, 295<br />

346, 361<br />

Kiimipiiu 150, 153<br />

Kuninf,'an valdikka 255<br />

Kuninkaanj)utki 95<br />

-kynlleUi) 203<br />

l.-il<br />

Kuninkaankäpälä 1 9(><br />

Kuninkahankynttilä 203<br />

lvuoarna(li)us 136<br />

Kuohu 359<br />

Kuoleenkiikka 258<br />

Kuoleman koprat 298<br />

-koura 56<br />

244, 257, 258, 283, 285, 286, 298<br />

-kukka, -marja, -puu, -ruoho . . 25<br />

78, 252, 253, 285, 306<br />

Kuolemattomiis ruolio 227<br />

Kuoliainen<br />

50<br />

Kuolinmarja<br />

375<br />

Kiiolleenkopra<br />

56<br />

126, 244, 257, 258, 283, 285,286, 298<br />

-koura .... 56, 257.283—286, 298<br />

-kämmen<br />

298<br />

-ruoho<br />

285<br />

-vuode 56, 2'i4, 258, 283--286<br />

-vuoje 244, 285<br />

Kuolliinvuoje<br />

244<br />

Kuore(h) (-heinä)<br />

100<br />

Ku OS<br />

262<br />

Kuovinkuono<br />

148<br />

Ku{)entsaheinä<br />

301<br />

Ivuj)crkeikka (-heinä; .. 19,20, 105<br />

Ku[)pa heinä,-puu 169, 171<br />

Kupparinkruunu<br />

203<br />

Kupukan lellii 239, 240<br />

Kurenhaltu<br />

82<br />

-jalka<br />

I 16<br />

-kattilainen<br />

167<br />

-kukka, -lohti, -marja 30, 277, 395<br />

-miekka<br />

185<br />

-nokka<br />

148<br />

-pilli<br />

62<br />

-polvi 116, 166, 167, 254<br />

-riista<br />

406<br />

-untuva<br />

147<br />

-värpftä<br />

406<br />

Kurho(lainen) 95, 354<br />

K'lirjen hattu<br />

82<br />

-heinä, -kukka, - marja 97<br />

167, 196, 277, 395, 406, 408<br />

-jalka 116, 117<br />

-kannus<br />

129<br />

-käpy<br />

295<br />

-käpälä<br />

116<br />

-miekka 185, 186<br />

-mätkin<br />

20',<br />

-nokka 148, 149, 165, 166, 255<br />

-pilli<br />

62<br />

-polvi 116, 117, 165—167, 254, 281<br />

-ri(i)sta '.05, 406<br />

Kiirkka<br />

124<br />

KurT

---

I .TI Peiilti Suhonen, SUONUILNISEL KNSVIIININICL<br />

Kiirpitsy I'i^., 100<br />

Kurroiimarja li'K')<br />

Kurrikas 109, 111<br />

Kurrinkauha 82<br />

Kiirsukukka 78<br />

ivusan 20«<br />

Kiisilieinä, -ruoho, -puu 222<br />

278, 282, :}0f), :

---

Aiiiiak's liolanici Societatis Vanamo. I'oin. 7. Nto 1.<br />

Käriiii 252<br />

Käri)ä(i)sloukkii Kri,<br />

Kiirpiisenkirkko liOI<br />

-knkka<br />

-riiufi -21:}, 21'i,<br />

Kärpäsen silmän kukka<br />

Kär|)äslioinii,-kukka . . l7o,2l'i, HOI<br />

Kärriko lOH, U)9, lit, 112<br />

Kärriäinen 109<br />

Kärräj)orri 1ß(i<br />

Kärsiheinä 20<br />

Kärsimyskukka 251!<br />

Ivärsälipinä, -kukka,-ruDlio .... 20<br />

2;j, 2:{

---

;i76<br />

Pentu Suhonen, SUOMALAISEL KASVIiiNiNIET.<br />

Lavorkiikka 222<br />

Leeveri •"578<br />

Lehdokki 274<br />

Lelidonnoito 2:58<br />

Lehmus :{7:5, :J7'i<br />

Lehinälieinä, -pnii 15',), :}r>8<br />

i^ehrnänheniko<br />

-herutin MOI<br />

-heriittiine<br />

-liiinlii 138<br />

-kieli 32<br />

76, 118, 15'., 218, 27'., 277, 282<br />

295, 375<br />

-miekka 185<br />

-nisä 295<br />

-f)utki 26, ',3<br />

-tissi 295<br />

l.ohmänkieloii fiicka 118<br />

-kiel(en)heinä . . 218,227,269, 274<br />

-niinnän kukka 274<br />

I.ehtiheinä4

---

Aiinales liolanici Socielalis Vanamo. I'oii). 7. N:() 1.<br />

i;ma(t) 206<br />

Lindioka :{2'i<br />

rändikas :m<br />

I.indikka<br />

Lindikkii 'i2'i<br />

Ijindtinvrii 177<br />

I.inea " 20'1<br />

Lindzikkane<br />

Lingebloniina 75<br />

Lingerhmmia 7()<br />

Linja (-kukka) 185. 202, 20'j<br />

[Jnnauxen cucka 20'j<br />

Linnous (-hoinä) 20',, 22'.<br />

IJnnikka ; 325<br />

l.innunheinä, -kukka, -marja, -ruoho<br />

276, 277, 302,' '.09, 'tii<br />

-jalka 248<br />

-leipä 249<br />

-lerne 157<br />

-lippi 151<br />

-maito 24«<br />

-oras 7;{<br />

-pesä 2:{f><br />

-pöytä 167<br />

-silmä JOf), 130, 151, 401. 409, 411<br />

-tähti 270<br />

Unnukka 324<br />

Linnungainen 324<br />

Linnunkainon 324<br />

Linnäuxen heinäsienieni 224<br />

Linsikas 324<br />

Linti(kka) 319, 324<br />

Lintikkä 324<br />

Lintikäs 324<br />

Lintikii 324<br />

Lintti 319, 324<br />

l/mtuheinä,-kukka 24,276,409. 411<br />

Lintukka 324<br />

Liperi 201, 202<br />

Lip(cri)stikka 201<br />

Liperistikku 201<br />

Lipestvkki 201<br />

Lipistikku 201<br />

iJpistykki 201<br />

IJppi' 240, 242, 243, 289<br />

Lisseri 270<br />

Lita 289<br />

Litma 180. 278<br />

1 .itikka 325<br />

Ijitmikko 357<br />

Litteri 199<br />

Litukka 71, 199, 240, 242, 325, 371<br />

Lituruoho 364<br />

Litvana 348<br />

Liusikukka 97<br />

Ijiuskakukka 339<br />

Liuskio 181<br />

1:5.')<br />

Li\ver(i)stikku 201<br />

Livstökki 201<br />

Livuli 244<br />

Liäte 110<br />

Ijjurkku 124<br />

Lobbesk 238<br />

Lohe(e)lia 207<br />

Lohen kukka,-ruoho 23<br />

53. 79, 255, 291, 302<br />

l.oliikukka 79. 255<br />

Lohikärmenruofio 5;{<br />

Loh kama 147<br />

Lolinuis 373<br />

l.oikko 126, 285<br />

Loi ma 55<br />

Lokaheinä 383<br />

Lokkaheinä, -r\u)ho 24, 81<br />

Loksi 170<br />

Lommakko (-kukka) . . 79. 239, 242<br />

Lonka 219<br />

Ijoolan kukka 173<br />

Looniu '16<br />

Loomun kukka '16<br />

Loonankukka 79<br />

liOuneenkukka 79<br />

Luciita 88<br />

Luckuruoho 67, 34'j<br />

Ludinmarja 312<br />

Lulidiat 317<br />

Luhdicka 317<br />

Luhdikas 317<br />

Lulidikka 317<br />

Luilta (-heinä, -kukka, -ruoho) '16<br />

88, 89, 93, 9'i. 1 70, 235, 356, 357. 398<br />

l.uh(u)rikka 317<br />

I.uike (-heinä) 145, r.7, 148<br />

Luikero 204, 28(t<br />

Luikka (-heinä) 145 148<br />

260, 340, 34 1<br />

Luikki I'i5, 26o<br />

Luikko 147<br />

Luikku (-heinä) .... 145, !'i7. 148<br />

Luipi)a 145, l'i7, 260<br />

Luippu (-heinä) 147<br />

Luiro 344<br />

Luiru 344<br />

Luiskainen ;{24<br />

Lukkoheinä, -ruoho 67<br />

l.ukkuruoho 67<br />

Lukonnuirja 344<br />

Lulla (-heinä) I'i5. 147<br />

Lullinkukka 79, 106<br />

Lumenlehti 268<br />

-mittari 112<br />

liumiainen .146. ri7<br />

Lumicuckainen 201

---

i:U) Pentti Suhonen, SUONUILAISET KASVIIINIMET.<br />

l.nrnikukka ^il<br />

7»), IOC), i;{2, 2r,'.l, 27(1, 290<br />

-marja (-pensas)<br />

-pallero 25f)<br />

Lviikki 32, 33<br />

Lädäke 109. 15^<br />

Lälulckukka lOO<br />

Lähetvssaariiaajankukkn 184<br />

Lähteensilmä .' 232<br />

Lähmen kilheinä UH<br />

Läläke I H»<br />

Läppä<br />

Lärvenä (-juuri) 291, 293<br />

Ijiräke ' 11"<br />

Lärvänä 293<br />

Läräkes H)9<br />

l.ätteenlehti HO<br />

I.ätlänä<br />

Lättö :i20<br />

Lätä- 289<br />

Lätäkkä heinä 371<br />

Lääde 109<br />

Lääkeheinä 84<br />

I.iiate 108—110, 338<br />

Läätikkä 109<br />

Lääväko MO<br />

Löhmvs<br />

f.öttö" :^20<br />

r.överi<br />

[.öylvkukka, -lehti 400<br />

Löök>)i<br />

Maahappo '«03<br />

-heinä, -ruoho, -vrtti 27<br />

153, 1()4, 171. 27r,<br />

Maahinen -{-«^i<br />

Maahisen moukku 212<br />

-mulkku 212<br />

Maahitti<br />

Maalarin suli ''O<br />

Maali (ai)nftn<br />

Maalsa<br />

Maa (n) keuhko 202<br />

-malina -517<br />

-maukku 212<br />

-moukku 212<br />

-mulkku 212<br />

-muna f,8, 212, 213, 352'<br />

-nousema (-heinä, -ruoho) . . 85<br />

200, 201. 371<br />

-nousemisen ruoho 85<br />

200,201, 371<br />

-iu)usu<br />

-palko 173<br />

-|)äckäiu'i 303<br />

-päkkinii 303<br />

-sappi 157, 171'<br />

-suutuntainen<br />

-viharuoho 8.)<br />

Maara(i)n .... 317, 318. 320—322<br />

Maaram(a) 318. 321. 32'i<br />

Maarami • 318

---

Aiiiuilos liolanici Sociolalis Vanamo. 'I'oin. 7. N:

---

Pt'iüli Suhonen, SIIOMIILAISOL KASVINNIMEL.<br />

Maruna 52 -Ti'j<br />

Masinalo .. :{7H, 37

---

Amiales hotanici Societatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1. 139<br />

Aluista inua 402<br />

Muistiainen 232<br />

Muistiaiskukal 231<br />

Muistokiikka, -niolio .... 232, 372<br />

Miikko(i)nen 390, 392<br />

Mukluvaiiien 159, Kil<br />

Mukula (inen) 293, 353, 390<br />

Mukula-juuri 293<br />

Mukulvainen IG!, 191<br />

Mulkkulieinä, -juuri H5, 247<br />

Mulperi (-puu)' 230<br />

Mullinsilmä 223<br />

Multrvini 172<br />

Aluna"^ 352<br />

Munkki 2fil<br />

\ruorinturkki 31<br />

Muötkas 227<br />

Mura(i)inet 320<br />

Murania 320<br />

Muratti 115. 172<br />

Muretteri 129<br />

Muro 37. C,G, 103, 3C.3<br />

Murreruolio 200, 344<br />

Muru 3G3<br />

Muruot(t)i 129, 254<br />

Muruutti 129<br />

Maskotti (-puu) 234<br />

Mussikka(inen) 394<br />

.Mustajuuri, -kukka 173<br />

342, 365, 380<br />

Mustalatva 339<br />

•Mustalaisen Iteina, -kukka . . 85, 112<br />

Musta neito 238<br />

Muslaj)eä 145, 147<br />

Mustapiiä (-lieinii, -ruoho) 145—148<br />

258, 339, 350<br />

Mustaj)ääiu'u0h0 224<br />

.Musticka 394<br />

Mustikas 394<br />

.\rustikka 49<br />

130, 252, 253, 313, 394, 395, 397<br />

Mustikan kukka, -varj)u, -varsi 394<br />

Mutayrtti 202<br />

Muurain 317 -320<br />

Muurain(a) (-puu) .. 230,318—320<br />

Muurame 320<br />

Muuran 318 -320<br />

Muuretti 129<br />

Miuirgrööna 172<br />

Muurin ii 320<br />

Muuro 320<br />

Muurutti 129<br />

Muuröti 254<br />

Mynta 227<br />

Mvnt(t)i (-lioinä, -ruoho) 220<br />

227, '.02<br />

Mynt(t)v 220, 227<br />

Myn

---

I 10 Peilin Suhonen, Suomalaiset kasviiiniiuet.<br />

Nahkulappulaiiien '256<br />

Naisenruolio<br />

Nak(k)ijaeneii<br />

Nak(k)iainen 192-104<br />

Nakrol fi'J<br />

Nakris ''>9, :{()5<br />

Naoris f>9<br />

Napaheinä, -ruoho .. 180, •2

---

Aiinales Botanici Socielalis Vanamo. Tom. 455. N:o 1. .'567<br />

i\okaiiLahriaiiieii 202<br />

Noki (-heinä) 147, 389, ',m<br />

Nokinenä 147<br />

Nokkeinen 300<br />

Nokkoi(n) 390, 392<br />

Nokko(i)neii 39<br />

59, 117, 125, 3r,l, 388, 390— 392<br />

Nokkovainen 391<br />

Nokolvainen 390, 391<br />

Nokiil(v)ainen 390—392, 402<br />

Nor'heinä 109<br />

182,252, 277, 292,370,402,403, 410<br />

Norilieinä, -kukka, -ruoho .. 81, 83<br />

85, 118,131,151,162,163,1 OG, 167<br />

169, 182, 212, 216, 217, 219, 222<br />

232, 24 7, 252, 255, 269, 274, 277<br />

292, 296, 304, 329, 349, 352, 353<br />

367, 370,<br />

-HKirja 252<br />

Norin ruolio 252<br />

Norjheinä 81, 98, 158<br />

169, 189, 210—212, 222, 232, 252<br />

296, 349, 366, 367, 401, 403, 'i()9<br />

Norsa 304<br />

Notkonen 390, 392<br />

Nonsuruoho 200, 201<br />

Nuculiainen 161, 391, 392<br />

Nucul(j)ainen 390<br />

Nukalainen 391<br />

Nukenlehti 271, 272<br />

Nukka (-heinä, -lehti) .... 145 - 147<br />

153, 235, 272, 385<br />

Nukki 40<br />

Nukkumatti 250<br />

Nuklukka 160<br />

Nnklu(l)ainen 159-161, 192<br />

Nukluva(inen) 159- 161, 360<br />

Nukula 160, 200<br />

Nukul(a)vaineu . . 125,159-161, 191<br />

391, 392<br />

Nukul(i)aincn 125<br />

191, 192, 200, 390—392<br />

Nukuljainen 391, 392<br />

Nummen-cucoistus 152<br />

-juurikas 129<br />

-kukka 83, 152<br />

-kuko(i)stus 151, 152, 372<br />

-nuppu 293<br />

-tuhnio 212<br />

-varsi 78<br />

Nuinuiitee 373<br />

Nunna 238, 275, 276<br />

Nunnu 104<br />

Nuolijuuri 220<br />

Nuoliko 164<br />

Nuoriktioru 352<br />

Nuottaruoho 207<br />

N'uplu(k)ainen 160, 191<br />

Nuppiheinä, -kukka .... 259, 367<br />

Nui)ponon 239, 2'il<br />

Nuf)puheinä, -kukka, -ruoho .. 81<br />

110, 146, 169, 189<br />

Nupukka 239--243<br />

Nupula 159, 191<br />

\upul(k)ainen 391<br />

Nurkantakainen 237<br />

-takuinen 237<br />

Xurkkal'aari 367<br />

-jumala 367<br />

-vieru 237<br />

Nurmonnotku 169<br />

Nurmi (-heinä) 26, 27<br />

36, 59, 75, 153, 171, 275, 276, 279<br />

Nurmi-ailas 131<br />

Nurmikas 26, 27, 29, 74<br />

126, 153, 171, 222, 275, 276, 382<br />

Nurmikka 275, 276<br />

Nurmineilikkä 51<br />

-puu 266<br />

-villa 146, 147<br />

Nutterva 175, 17<br />

Nuuskukukka 21<br />

Nyriäi-spuska 360<br />

Nyysuke 46<br />

Näckin wahlieka 386<br />

Nädä 363<br />

Näkin 378<br />

Näkin hapsel 357<br />

-heinä 357, 406<br />

-hius 357<br />

-kenkä 24 1, 242, 256<br />

-kilpi 242<br />

-lehti, -ruoho 234, 241, 242<br />

-lei})ä 250<br />

-parta 101<br />

-valdikka 386<br />

-vvaldicka 386<br />

Näkkimii 196<br />

Näkkiheinä 406<br />

Näkähiuksen-loliti 357<br />

Nälicka cuckainen 130<br />

Näliekä juuri 169<br />

Nälike-juuri 169<br />

Näliken cuc,kaiset 62<br />

Nälikkä (-jum-i) 96, 169<br />

Nälikke-juuri 169<br />

Nälkäinen 248<br />

Näitä 359<br />

Näro (-heinä) 19'i<br />

236, 255, 262, 263, 266<br />

När te 198<br />

Närähäinon 263<br />

Närvänä 293, 348

---

12 t)<br />

Peniii Suhonen, SUOMALAISET KASVInniMEt.<br />

Näsekkä 242<br />

Xäseneninarja ,-pensas,-])uu .. 127<br />

\äseri(i) (-marja, -f)uu) 127<br />

\äsettl 127<br />

Näsianinarja 127<br />

Xäsinen marjo 127<br />

\'äsin(ä) 127<br />

\äsi(n)äiiniarja, -pensas, -puu, -ruolio<br />

127, 128<br />

-varpa 128<br />

-vitsa 128<br />

\äsiä(i)n(en) 127, 128<br />

\äsiä(is) 127, 128<br />

-(marja) pensas 127<br />

-puu 127<br />

-niinipuu 127<br />

Xiisiämenmarjat 127<br />

-nini 128<br />

Väsi (ii) niini 127, 128<br />

\äs{j)äniini 127, 128<br />

-pensas 127<br />

Nässiänmarja 128<br />

Xäsäjä 12«<br />

Näsäke 242<br />

i\äsäm marja 128<br />

Xäsäkkä .'. 241, 248<br />

Xäsäköyte 242<br />

Xäsänen-marjat 128<br />

\äsänii(n)enmarja 128<br />

Näsäniin(in)marja, -puu 127<br />

Näsäsiä 128<br />

Xäsätln 128<br />

Nätin (-ruoho) 196. 378<br />

Nätkelmä 195, 196, :^78. 4(16, 407<br />

Nätkimet 406<br />

Xätkimä 195, 196, 406<br />

Nätkin 172<br />

195, 196, 376, 378. 406, 408<br />

Xätkv(mii) 195, 196, 406<br />

\ätkym(i)ä 195,196,406,407<br />

Nätkä(in) 196<br />

Näts(j)ä 358, 363<br />

Nättiiikka 276<br />

Nätä (-ruoho) 37, 359, 363<br />

Nökkönen 238<br />

Ochrat 178<br />

Odota vähä 18<br />

Oguritsa 124<br />

Ogurtsi 124<br />

Oliannol 100<br />

Olianto 100, 202<br />

()h(d)akas 109, 111<br />

()(Ii)da(c)ke(t) 87, 95<br />

107—112, 115, 132, 13'i, 149, 192<br />

193, 207, 245, 325, 329, 350, 354<br />

(>h(d)ak(k)p .. 87, 98, 108—112. 35^.<br />

(.)hjakas 87. 109, 111<br />

Ohjake 87<br />

109, 111, 169, 325, 328, 354<br />

Ohjakkainen 109<br />

Ohjakkehia 111<br />

Ohjaskesi 109<br />

Ohlake 109, 111<br />

()ho(ja)ke 87, 109, 111<br />

()h(o)ra (-heinä,-kukka) 29, 59<br />

74, 75, 97, 135. 178, 179, 230, 237<br />

286, 287, 354. 369. 382, 411, 412<br />

-cuckainen 29<br />

Ohrako 109, 111, 112<br />

Ohrankuckanen 29<br />

Ohrasruoho 382<br />

Ohta(ha)in 109—111, 35'.<br />

Ohtajainen 87, 109, 110, 112, 354<br />

Ohtake 109, 111<br />

O h toi 109<br />

Oikea putki 108<br />

Oivucka 313<br />

Oivuke 313<br />

Oivukka 311, 313, 397<br />

Ojak(k)a(inen) 209. 313<br />

Ojakas 313<br />

Ojake 313<br />

Ojamarja 313<br />

-rassi 232<br />

-sualakas 281<br />

Ojuke 313<br />

Ojukka 313<br />

Okkula 67<br />

Oksaali 250<br />

Ola 356<br />

Olandinjuuri 184<br />

Olannin juuri 184<br />

Olanti 184<br />

Oleanteri (-l)uu) 237<br />

Olevinruoho 97<br />

Oljanteri 237<br />

Oljenakukka 76<br />

Ol'iwa 244<br />

Olivipuu 244<br />

Olki kukka 173<br />

Omen(a) (-i)uu) 125<br />

128, 173. 270, 271, 300, 352<br />

()niena[)u 270<br />

Omenuspuu 271<br />

Ondakke 111<br />

Onihalieinä 163<br />

Onniheinä 376, 378—380<br />

Ontervio 231<br />

()(o)tra (-kukka) .. 29, 178, 179, 383<br />

Opiumi 252<br />

Oppincidenkukka 413<br />

Opuntia 245<br />

Oraheinä 379

---

Annales Bolanici Socictatis Vaiuuno. Toni. 7. N:o 1.<br />

(.)rakas 18(i<br />

Orakko 244, 245<br />

Oranssi 113<br />

Orasheinä .. 90, 258, 382<br />

Oravanheinä, -inarja 50<br />

119, 141, 144, 200, 218, 219, 245<br />

-sapa 142<br />

Oravanhäntiiheinä . . . . Sfi, 142, 144<br />

Oravoinen 07<br />

Orelikipuu 121<br />

Orhi(i)ripää 295<br />

Orhinpään juuri, -kukka, -ruoho 295<br />

()rhipä(ä) ' 295<br />

Orhukka 101<br />

ür(i)ho 101, 245, 319<br />

Oriinpää 295<br />

Orinuis 247<br />

Orjan piiska 316<br />

-ruoska ..87, 110, i;j8, 315, 310<br />

-tappura Ill, 315, 310<br />

Orjantappurarnarja, -pensas, -puu<br />

315, 316, 321<br />

Orj'hen kukka 319<br />

Orj'hikonkukka 319<br />

Orniio 264<br />

Orrniruoho 25<br />

Orpolapsenkukka 130, 231, 232, 403<br />

Orvokki 41,125,211,409—411<br />

Orvonkukka 402,409—411<br />

-tyttö 130<br />

Osrnankäänu 385, 380<br />

Osooka -^'t<br />

Otoavaheinjä 31<br />

Oulannin juuri,-kukka 184<br />

Ourukka 313<br />

O/ra 1/8<br />

Paahtam(a) 307<br />

Paakkuheenä 349<br />

Paat(h)ain 307<br />

I^aatonpuu 307<br />

Paat(s)am(a) 152, 306, 307<br />

Paats(a)(i)n 307<br />

Paatsas 307<br />

Paatsenia 306<br />

Paat(ta)nui 307<br />

Paat(t)an 307<br />

Paattarni 307<br />

Paattelma 307<br />

Paal(t)erma 307<br />

Paatzania 307<br />

Packula 00, 212<br />

Paliakassikaitien 329<br />

-kukkanen 354<br />

-ohtakainen 329<br />

Pahan suopa lieinä 98, 221<br />

29<br />

Pahaputki 244<br />

Paharuoho 207, 208<br />

Pahatsuheinjä 50, 285<br />

Pahjatin 307<br />

Paholaisen heinä 111<br />

Pähkinäpuu 121<br />

Pahtana 307<br />

Paimea(en)neula 148<br />

-sauva 353, 354, 365<br />

Paisu(nia)ruolio 288<br />

Paivan kakkara 41<br />

Pajaatti 307<br />

l>ajah(d)in 183, 307<br />

Pajahka 307<br />

Pajahkin 307<br />

Pajalitama 307<br />

Pajahtin 307<br />

Pajaisin 307<br />

Pajakas 307<br />

Pajake 307<br />

Paj akka 307, 311<br />

Pajarta (-puu) 308<br />

Pajas(s)in 308<br />

Pajasti(n) 308<br />

Pajat(s)i(n) 209, 308<br />

Pajatti(n) 308<br />

Pajatzin 308<br />

Paju (-heinä) 39, 64, 98, 116<br />

'308, 329, 332—337, 360, 389, 404<br />

Pakaöi(n) 308<br />

Pakaluiin 308<br />

Pakanaheinä 130, 133, 134<br />

Pakatsin 308<br />

Pakatsu 308<br />

Pakkakukkanen 222<br />

Pakkuli 67, 154, 308<br />

Pakuri 154<br />

Palava rakkaus 211<br />

Palduri 237<br />

Paljaspaitaineu 116<br />

Palkolieinä, -i)ensas, -puu .... 38<br />

86, 170, 350, 351, 364<br />

-niekkoi<br />

I\iliokukka 384<br />

l>almu (-puu) 51,68, 75,101, 116, 119<br />

122, 125, 133, 135, 169, 207, 224<br />

248, 250, 251, 260, 261, 331, 332<br />

Palo heinä, -kukka, -ruoho, -yrtti 139<br />

259, 277, 329<br />

Palf)a(kko) (-lieinä) . . 350, 357, 386<br />

Palpan|)ää 380<br />

Pals(s)ani(i) (-kasvi,-kukka,-puu) 28<br />

59,116,184,216<br />

Palster(i)(n)akka 254<br />

Paltu(u)ri 237<br />

la

---

;i76<br />

Pentu Suhonen, SuomalaiseL kasviiininiet.<br />

l'ainp])ii(lieiiiii) 49<br />

68, 141, 149, :}()5, ;}5(), .386<br />

Painpunkukka ;}86<br />

Pantaheinä .'{47, :}48<br />

Paolankukka 376<br />

Papaija 239<br />

Paparyrtii 115<br />

Papela 339<br />

Papelo (-juuri) 189, 338, 339<br />

Paperikfisvi, -kukka 49, 412<br />

1'apinkauluri 105<br />

-kaulus 45, 105, 221, 223<br />

-krai 61, 105<br />

-kukka . . 45, 103, 105,223,276, 367<br />

-raji 105<br />

Pappi-lukkari 105<br />

Pappi n krai 105<br />

l'appuu 407<br />

T^apu (-heinä, -i)uu) 86<br />

107, 126, 149, 196, 209, 224, 225<br />

252, 257, 271, 272,^05—408<br />

Papyruskaisla, -kasvi 126<br />

Paranmaito 150, 151<br />

-oksennus 156<br />

-paska 156<br />

-voi 157<br />

Paratiisinkyylikyläinen ...... 24<br />

Parisjuuri 54<br />

Parkisi 54<br />

Parsa 54<br />

Partaheinä, -ruolio 142, 235<br />

-pensseli 110<br />

Partsiheinä 170<br />

Paska heinä,-ruoho .. 103,279, 347<br />

-(marja)puu 308, 337<br />

Paskanvahli 237<br />

Pasperi 62<br />

Pastinakka 254<br />

Patakukka 302<br />

1'atan 308<br />

Patsama 308<br />

Patsienlia 330<br />

Patskajaisheinä 349<br />

Pa(t)sternakka 254<br />

Patukka 183<br />

Patzama 308<br />

Paukkiainon 349<br />

Paukku (-heinä) 211, 349<br />

Paula (-kukka, -ruoho) . . 376—380<br />

Paulantupsu . . . 377—379<br />

Paunikko 73<br />

Pawudli 257<br />

Pe(e)runa (-puu) 38, 270, 3.52<br />

Pehko 66, 67<br />

Peijo(o)na 250<br />

Peijuin 159, 160, 192<br />

l*eip(i))i(äi)(nen) 59<br />

116, 159—161, 191, 192<br />

Peip(p)o(i)nen .. 159-161, 191, 192<br />

Peippuusheinä 159<br />

Peipuset 160, 161<br />

Peitsiruolio 399, 400<br />

Peitzin ruoho 399, 400<br />

l^ejpol 191<br />

Pelakuuni ! 255<br />

Pelargoni 255<br />

Peldoniynia 28<br />

-ruoho 19, 21<br />

-villa 145, 347<br />

Pellaitti 206<br />

I^ellava(s) (-heinä) 59<br />

80, 84, 85, 87, 110, 151, 200, 203—<br />

207, 232, 245, 260, 358, 384, 411<br />

-pää 139, 260<br />

-vieras 124<br />

Pellavainen 161, 206<br />

Pel(l)iisi 61<br />

Pellinen 61<br />

Pellis.; 61<br />

Pellonneito 238<br />

-pyökäri 21<br />

-pöhkärä 21<br />

-pöykärä 21<br />

-ruolio i 367<br />

-vanane 21<br />

-vanha 21. 53<br />

Pellovas 206<br />

Peltoheinä, -kukka, -ruoho .... 21<br />

102, 119, 159, 189, 310. 411<br />

-karelva 244<br />

-kaunikki 98<br />

-kelto 302<br />

-lainen 343<br />

-inynjä 28<br />

-paula 376- 378<br />

-rassi 157<br />

-villa 56, 145, 346, 347<br />

Peluski 271<br />

Peni()akukka 105<br />

Penaatti 359<br />

Pennin{i;heinä .372<br />

Penninki heinä 372<br />

Pensseli (-lieinä, -kukka) 98<br />

109—111<br />

-horne 256<br />

Peoni 250<br />

Peonia ruoho 250<br />

Pei)arruoti 115<br />

Perhokukka 125<br />

Perhon-r.u(;ka, -kukka 125, 157, 167<br />

Perna (-r\ioho) 32, 350—352<br />

Per(n)u 352<br />

Perseheinä 247

---

Aimalos iiolanici Sof.iolatis Vanamo. Tom. 7. N:o 1.<br />

l^ersepylikin 28'i<br />

i^erssenpvvlikiii '2H5<br />

I\>rsikka'<br />

Persilja 256<br />

Perusruoho 101<br />

I'eseinarja 252<br />

Pesäke 2:{r)<br />

Petaja<br />

Petejä 2f.f.<br />

Pe{te)rsilia 250<br />

Petkel (-heinä) 1^2. 1 Vi<br />

Petonja t>2<br />

Pe tenia «2<br />

Petpuset 101<br />

Petmmi 250<br />

Petäjä(s) 2(')5—2G8, :J47<br />

Pettäjäinen 200<br />

Petää 200<br />

Penran heinä, -juuri, -ruoho .... 114<br />

201, 202, 228<br />

-karskn 114<br />

-sanial 114<br />

-saniel 114<br />

-sarvi 272<br />

Peäskiniiattii 107<br />

-kukka I'.iO<br />

-tiuku i:{0<br />

Pialarruolio :{07<br />

Pienitähti :{01<br />

Piennarkukka 21<br />

-|)oIlö 21<br />

Piotarin])arja .'105<br />

-lieinä, -kukka, -ruolio, -yrtti 21<br />

'I4, 104, 224, 204, 'MM<br />

-putki 47<br />

-ryyni 21<br />

Pietarr\u)ho, -yrlli :}07, :{08<br />

Pietarsilja 250<br />

Pihaheiiiä, -kukka, -ruoho 222, 279<br />

Pihainen 159, 101<br />

Pihainoaheinä 222, 279<br />

Pihan(n)urnii 255, 279, 282<br />

-pöllö 222<br />

-tattu 279<br />

-tähti :J03<br />

Pih(i)jala ;155<br />

-noriheinä 204<br />

Pihkava :155<br />

IMh(i)laja (-lohli) .'{8<br />

122, 12:$, 291, Xii, ;i55, ;}50,;}0(», :JO7<br />

Pihlapuu :J55<br />

Pihlas :$55<br />

IMhlava :}55, ;{50<br />

Pihluv 355<br />

FMhval ;155<br />

Piika})urn|)pn(i)neii 239, 242<br />

F»iiki(kk)äinen .... 87, 109, 159, 101<br />

Piikki (-heinä, -kukkai<br />

112; 159, 101,<br />

Piikkijäinen<br />

Piikkipajahdin<br />

-putki<br />

-tattarainen<br />

Piikkiäinen<br />

98, 109-112, 159-101, 191,<br />

Piikki(äi)sheinä 159-<br />

Piikku<br />

Piilipuu<br />

Piiniäheinä,-kukka,-ruoho . .21,<br />

204, 205, 302, 304, 353, 309,<br />

Piippa (-heinä) 88,<br />

Piipi)iäijänkukka<br />

Piippo 88, 180, 209,<br />

Piippuruoho<br />

Piiputirassi<br />

Piiraat<br />

Piiraisheinä<br />

Piirtolieinä 148, 180, ;{10, 311,<br />

Piiska<br />

i'iiskoheinä 191,<br />

Piisku (-ruoho)<br />

110, 118, 241, 242, 353,<br />

Piiskui(n)<br />

Piiskulainen<br />

Piiskunlehti 1 H», 118,<br />

Piispan yrtti<br />

Piitinlieinä<br />

Piitislieinä<br />

Piitiäinen 100, 101, 191,<br />

Piit'oi<br />

I^iitskulieinä<br />

Piitsoi<br />

Pijjuun(i)<br />

Pikari lieinä, -kukka 159,<br />

Pikiheinä, -kukka 101,<br />

Pikkukaza 90,<br />

Pilkkukukka<br />

Pille(s) 100, 191, 192,<br />

Piiriieinä<br />

Pilli (-heinä, -kukka)<br />

59, 100, 101, 191, 200,<br />

Pillicis<br />

Pillicka<br />

l^illike 159—101, 191, 192, 290,<br />

Pillikka 191,<br />

l'illikäinen<br />

Pilli(kä)s 100, 101, 191,<br />

Pillipiipari . . . .<br />

145<br />

111<br />

192<br />

183<br />

149<br />

109<br />

39<br />

192<br />

101<br />

:{53<br />

334<br />

224<br />

385<br />

180<br />

152<br />

210<br />

51<br />

250<br />

372<br />

400<br />

341<br />

110<br />

272<br />

98<br />

305<br />

365<br />

365<br />

353<br />

132<br />

101<br />

192<br />

192<br />

160<br />

160<br />

101<br />

250<br />

302<br />

211<br />

264<br />

253<br />

260<br />

160<br />

27<br />

340<br />

08<br />

101<br />

401<br />

192<br />

100<br />

192<br />

101<br />

Pilliäinen 109<br />

100, 101,191,192,309, , 310<br />

Pilliäänen 160, 101<br />

Pilste<br />

182<br />

Pilslettiheinä, -kukka<br />

182<br />

Pilteel<br />

182

---

l(i Pentu Siihonen, VSUOINALAISEL KASVINIIINIEL.<br />

l>il\vi<br />

IMniperipensas HGl<br />

F'ina(a)t.(t)i 'M, 5'.), I(K{<br />

114, 172, -ifii, :\r)9, lifio, :}7(i<br />

IMnja 265<br />

l'i()(o)ni 250<br />

Pi[)ari,juuri 115<br />

Piparrooti 115<br />

1'iparruoti 115<br />

IMpar(r)u(u)t(t)i 115<br />

IMppura (-juuri) 115, 2G8<br />

Pippuri (-.juuri) . . 86, 115, 264, 268<br />

-köynnös 268<br />

1'ireoni<br />

IMreja<br />

Piriauiipuu ^^6(1<br />

Piriini[)uu .'160<br />

I^irjauter<br />

Pirroen •'^60<br />

Pirttinäisen kukka 21<br />

Pirtti heinä, -kukka, -riujho 130, 257<br />

Pirun-emäntä .'^65<br />

-.juuri 109<br />

-kukka, -marja, -puu i;, 252, ;{55<br />

-kämmen 247<br />

-kämmä 247<br />

-paska 194<br />

-piikki ....: 109— 112<br />

-piiska 110, 112, 254<br />

-[)urema 365<br />

-rieska 150, 151<br />

Pirun perseen karvoja 109<br />

Pirunäitinrieska 150, 151<br />

Pisanki 231<br />

Pisara (-kukka) 130, 156<br />

IMskulehti 365<br />

Pisteliälieinä 315<br />

Pisteljäinen 87, 112<br />

FMstikkäinen 87, 109<br />

IMstiljäinen 112<br />

IMstilkäinen 87, 112<br />

Pistinlieinä 161<br />

Pi(s)tiäinen .. 160,161,191,224, 354<br />

Pistonpuu 245, 311, 350<br />

Pisto(s)heinä, -kukka, -marja, -ruoho<br />

148, 165—167, 169, 253, 411<br />

Pistävä-marja 311<br />

Pitike(t) 161<br />

Pitkäisen{)alko 384<br />

Pitkäjuuri 165<br />

-palko 49, 364<br />

Pitkäsen-kylvö 68, 305'<br />

-palko 69, 305, 384<br />

Piuru 154, 187, 340, 341<br />

Piusku 309<br />

Pjetsh 266<br />

Piu(u)ni 250<br />

1'iäsinkukka 105<br />

Piäskinhattu .. 81, 83, 130, 167<br />

-kukka 82, 411<br />

inaastarilehti 30, 31, 271<br />

Plaökaheinä 349<br />

Plaöku 349<br />

Plakkuiieiuä 349<br />

Plankkikukka , 344<br />

Plastar-leliti 31<br />

Plataani 274<br />

Platskuheinä 349<br />

Plitskukukka 167<br />

Ploksiini 170<br />

Plommu 75, 76, 79<br />

Plo nonapuu 297<br />

Plo{o)inu (-|)uu) 46,79,297, 300<br />

FMoosteri ruoho 272<br />

iMoso[)uu 73<br />

Plumniu (-puu) 242, 297<br />

IMuinp(p)u .... 238, 239, 241, 242<br />

Plumpunen 241—243<br />

Plum(p)usen-lehti 241, 242<br />

Pluinpusia 239, 242<br />

Pluppen kukka 384<br />

l>oatsa(i)n 308<br />

Poajje 332<br />

Pohjallisruoko 260<br />

Poimulehti 30, 31<br />

Pollykukka 369<br />

Polöi 397<br />

PoUi(kk)ainen .. 361, 390—392, 401<br />

Poltta(ja)ineu 390-392<br />

Polttarainen 390, 391<br />

Polttava(inen) 390, 391<br />

Poltti(j)ainen 390—392<br />

Poltto jyvä 393<br />

Polttorainon 391, 392<br />

Polviheinä, -kukka 116<br />

1 17, 125, 162, 280, 281, 358<br />

-äijä 99, 358<br />

Pomeranssi (-puu) 113<br />

Pomina 352<br />

Pommo 352<br />

Pompelmusi)uu 113<br />

Popaheinä<br />

Poppeli 288<br />

Porokana 129, 254<br />

Porkkaheinä 167<br />

Porkkana 38, 129, 201<br />

Porri(nk)ainen 191—193<br />

Porro 160, 191<br />

Port(u)la(a)kka 288<br />

Posliinikukka,-puu 344, 345<br />

Posta (-heinä) 110, 112<br />

Pota(a)kka 352, 353<br />

Pota(a)t(t)i 352, 353<br />

Potakki 353

---

ANNNIES BOTANIOI SOC-II'LALIS VANAMO. TOM. 7. X:() 1.<br />

Potus<br />

Poteri :»53<br />

Pottu<br />

Potretti 3.5S<br />

I^otsirilieinä<br />

Potunlieiiiä 157<br />

J'outaheinä, -kukka 105<br />

Pozan 308<br />

I»rätäkkäpuu 308<br />

Pri(i)tankukka 211<br />

Priitoffheinä '293<br />

Puala(nen) 50, 395, 397<br />

Puliveliheinä 73<br />

Puikkolehti 225<br />

l'uisma (-heinä, -ruoho) 217<br />

Puismanlieiiiä 182<br />

P\ijo (-heinä, -juuri, -ruolio) . . 53<br />

139, 171, 354, 367<br />

Pujola/inen) 53<br />

Pukinliäski 345<br />

-juuri 264<br />

-parta 139, 142, 217, 235, 374<br />

-sarvi 381<br />

-silmä 103, 105, 223<br />

-varsi 381<br />

Puksi 73<br />

Pulkka 353<br />

I>ulkki 239, 240<br />

Pulloheinä, -kukka 349, 384<br />

Pulniukukka 384<br />

I'uli)uk(k)ainen 79, 239<br />

Pulpukat 239, 242<br />

Pulpukka 79<br />

169,239,241—243,383,384<br />

Pul(u)ppu 239, 241, 242<br />

Pumeranssi 113<br />

Pump(p)u(la) (-iieinä, -kukka) .. 113<br />

124, 169, 192, 239—243, 360, 384<br />

Purnmuli 14()<br />

J^unipuli (-heinä, -kasvi, -kukka)<br />

147, 171<br />

1'unaharja 111<br />

-juuri, -kukka, -ruoho, -yrtti 61<br />

62,206,217,251, 293<br />

-juiirenkukka 293<br />

-juuriheinä 206<br />

-kilpi 239, 240<br />

-kauno 98<br />

-larva 153<br />

-la(t)va . . 27, 29, 48, 1.50, 153, 211<br />

-luppu 337, 338<br />

-mairi 358<br />

-marja 66<br />

-noriheinä 81<br />

-paula 378<br />

-pensseli Ml<br />

-putki 374<br />

I 17<br />

Punapää 378<br />

-raj)pi 317<br />

-siestaro 314<br />

-takku 235<br />

-tautheinä 117, 169<br />

-tukka 326<br />

-yrtinjuuri 293<br />

Punakko 59<br />

Punaiainen 29<br />

Punka 99, 337<br />

Puntar(i)heinä 36, 233<br />

-peä 258, 259<br />

Puntar(i)pää (-heinä,-ruoho) .. 19<br />

22, 29, 36, 37, 258", 259, 296, 380<br />

Punulainen 29<br />

]^iola(in) 50, 51, 78, 120, 136, 397, 398<br />

Puolakka .50, 397<br />

Puolama 397<br />

Puolan (en) 397<br />

Puolanvarsi 50, 397<br />

Puolikka 397<br />

Puolukka 50, 136, 397, 398<br />

Puolukanvarsi 397<br />

-varpu 397<br />

l*urasruoho 67<br />

Purho 96<br />

1'urjo 33<br />

Purju 33, 34<br />

l>ur'su(la) 40, 98, 198, 233<br />

-marja 136<br />

-rahka 233<br />

Purtojuuri 365<br />

Pusko ruolio 367<br />

Puskuruoho 367, 370<br />

Pussikukka 349<br />

Putinsarvi 381<br />

Putken juuri, -kukka 42, 47<br />

-neste 43<br />

Putki (-heinä) 38, 42<br />

43, 47, 73, 95, 96, 100, 101, 107<br />

108, 117, 149, 157, 172, 174, 244<br />

254, 264, 329, 339, 374, 388, 398<br />

Putschka 47<br />

Puuhkaheinä 146<br />

Puukona muna 212<br />

Puunhatua 253<br />

-takku 32<br />

Puuperna 270<br />

Puutarhakukka 276<br />

Punvillapensas 171<br />

Puuöljypuu 132<br />

Pyhinjystenkukka 3:i8<br />

Pykäläheinä 142<br />

Pytt(y)heinä 359, 373<br />

Pytkälä 124<br />

Pyyn knalls 98, 111<br />

' -lehti, -marja 111,183, 219, 354, 365

---

1 18 /V/j/// Siüwnen, Suomalaiset kasviiinimet.<br />

Pvyn piuilii 2 Tl<br />

Pyökki 95, 152<br />

Pyöriäruoiio 119<br />

Pyörrynpöllö 22<br />

Pyörränrnoho 22<br />

]\yörtenö-ruoho 22<br />

Pyörtynäpüllö 22<br />

Pyörtän(e)pöllö 22<br />

Pvörtiinä (-ruoho) 22<br />

-hullu 22<br />

-pöllö 22<br />

-lollakka 22<br />

-tollo 22<br />

Pvörtiinö (-lieinä, -kukka, -ruoho)<br />

22, :{(•):<br />

-pöllö 22<br />

Pvöräruolio 22, 119, 23.'?, 28(»<br />

Päeviiukakkara 45, 105, 22'3<br />

Pähkenä 121<br />

P;ihkin(ä) (-peusus, -jjuu, -yrtti) VJ<br />

5'i, Gl, n G, 121, 122, 18fi, 303, 37<br />

l>ähkynä (-puu) 121, 122<br />

Pähkiiuui 121<br />

Pälikämö r.2, 3r,0, 361<br />

Pähkä(n)iuiu 121, 122<br />

Pälikänä 101, 122,303,342, 360<br />

Pälikärä 121<br />

l^äistärsäkki 147<br />

Päivä kukka 242<br />

]Mivänauipunia 169, 291— 293<br />

-liattu 325<br />

-kaakko 105<br />

-kakaro 46<br />

-kakku 105<br />

-ka(la)kkara .... 41,45,46, 98<br />

103—106, 221—223, 242, 367, 411<br />

-kainiue 253<br />

-kuokkara 221<br />

-kuitas 223<br />

-kukka 46,97, 103—106<br />

173, 223, 22äkkinä 303<br />

Päkkänä 303, 360, 361<br />

Päkynäpuu 122<br />

Päklirä 02<br />

Pälvenet.sikkö 61<br />

Päntäheinä 259<br />

Päppäräne 239<br />

Päppäräset 239<br />

Pär(i)nä (-puu) 353, 389<br />

(*ärskylieinä, -ju\iri. -ruoho 23, 399<br />

Pärskäjuuri :{99<br />

Päskyisen ruoho 10!<br />

l^ässincullinmuiia 169<br />

Pässinmulukut 169<br />

-muna 169<br />

Pätkäheinä 36, 259, 386<br />

Pääheinä 89, 96, 382<br />

Päähkiäinen 122<br />

Päähk'puu 122<br />

Päähkämpuu 122<br />

1'äähtenpuu 405<br />

Pääly 353<br />

Päärenpuu 122<br />

Pä(ä)rynä (-puu) . 270<br />

Pääskvisenruoho 101<br />

Pääsky(se)nhattu . . 81—83,130, 131<br />

-kukka, -ruoho 101<br />

102,131,167,211. 303<br />

-nunnu 131<br />

-silmä 131<br />

Pääväampuma 291<br />

r'öhöheinä 53, 255, 258<br />

Pölikörä 121<br />

Pökkövarsi 144<br />

Pököli 169<br />

Pölkkvheinä, -ruoho 305, 384<br />

Pölkkypää 222<br />

Pöpi)öheinä, -marja ...... 231, 253<br />

Pöpönputki 231<br />

Pörhäpä(ä) (-juuri) 369, 370<br />

Pörhöpää 369<br />

Pörjä 119<br />

Pörrinkäinen 369<br />

Pörröftää 369<br />

Pöök(k)i (-puu) 152<br />

Pöönä 257<br />

Quinoa 103<br />

Raade 228<br />

Ilaa(h)ke 227, 228<br />

Raaja 333<br />

Raakaiieinä 59<br />

Raako 320<br />

Raaku n marja 136<br />

-varsi 136<br />

-varvas 398<br />

Raanheinä 184, 264<br />

Raani (-heinä, -kukka, -lehti) . . 31<br />

60, 199, 207, 271, 272, 278, 366<br />

Raataheinä, -lehti 88, 272<br />

Raatan 228<br />

Raate(t) 32<br />

76, 117, 216, 227—229,255, 290<br />

Raatila 320<br />

Raatokasvi 361<br />

Raalta(ma) 199, 228

---

Annales liolanici Sociolntis Vanamo. 'Poni. 7. X:o 1.<br />

Haattelios ;{2<br />

Raatteenkapy 7(i<br />

Haavaiileliti 272<br />

Rackopilli '^m<br />

Ra(la(c)ke 228<br />

lladeke 228<br />

llaenlieinii 105<br />

Haeta<br />

llalia heinä :J()9, :n(), 372<br />

Halika 156, t')8, 288, 859<br />

Rahvaanleliti 272<br />

Raida<br />

Raidan keuliku<br />

-känsä . . 7<br />

-kääpä '">7<br />

Raiheinä, -ruoiio 207, 208<br />

Raijan känsä •>7<br />

-pakkula 67<br />

Rairanliapenia 3(Vi<br />

Raila 121, XV2—:m<br />

Raiakka 228<br />

Rajake 117, 228<br />

Raiake 228<br />

Rakkaus f.l, 211<br />

Rakkaudenkiikka 82<br />

Rakkoheinä, -kukka, -ruoho 272, 349<br />

-norjlieinä 210<br />

-pensas 110<br />

Rakokiwen-n\arjat 261<br />

Rakkulalieinä M09, 372<br />

Ramharuoho 204, 403<br />

Rainaska (-heinä) 222<br />

Ram ie 66<br />

Rainpaheinä, -ruolio .. 20'., 'i02, 403<br />

Raniperi 193<br />

Ramjiiniaruoho 204<br />

Rämpine 204<br />

Ramponruoho 204<br />

Ranankukka 272<br />

Randa heinä,-yrtti 135, 216<br />

-sappi 149<br />

Rannanteet 233<br />

Rannikki 170<br />

Ranskani>uu 171<br />

Rantaheinä, -kukka, -yrtti 59, 79<br />

89, 108, 135, 216, 217, 255, 295<br />

-puna 217<br />

-putki 43, 172<br />

-saj)pi rt9, 150<br />

Rantuiieinä 59<br />

Ra])alper 308<br />

Rapalperi 308<br />

Rapamper 308<br />

Raparper(i) 308<br />

Rapsi 69<br />

Rarake(s) 76, 228<br />

i^assi .. 86, 157, 201, 203, 38'i, 398<br />

l.")!)<br />

Rasti 39<br />

Ratakko 228<br />

Ratakukka 139<br />

Ratami 228<br />

Ratamo 271, 272, 274<br />

Ratasteriöinen 67<br />

Rauanlieinä, -leliti 22, 273, 329<br />

Rauanlioavanlehti 273<br />

Rauas (-lehti) 273<br />

Raudan(liaavan)lehti 272, 273<br />

-ruoho 349<br />

Raudasleliti 273<br />

Rauniainen 55<br />

Rannikki 172<br />

Raunioinen 55<br />

Raunio(n)vrtti 365, 366<br />

Rau nukka 200, 201<br />

Rautaharkku 211<br />

Rautaharkun kukka 211<br />

Rautalujinä, -kukka, -lehti, -ruoho,<br />

-yrtti 22, 34, 74, 88, 98<br />

143, 217, 235,255,272—274, 401<br />

-juiska 273<br />

-puna 217<br />

-pursu 98, 198<br />

Rautahoavalehti 273<br />

Raut(a)]ieinänleliti 273<br />

Rauteinen 65<br />

Rauthaavanlehti 273<br />

Rautiainen 35, 63, 65<br />

Rautil(k)ainen 392<br />

Rautuheinä 91<br />

Rau'uslchti 273<br />

Rauvanen 63<br />

Rauvan(hoavan)lehti 273<br />

Rauvuskukka, -lehti 273<br />

Raveheinä 102<br />

Rehiina 355<br />

Refaani 367<br />

Redliininkukka 167<br />

Rehukukka 29<br />

Reliva(a)na 367<br />

Relivaani 367<br />

Reifana 367<br />

Reikas 115, 305<br />

Reikon häntä 214<br />

Rekko 239, 243<br />

Renfana 367<br />

Rentukas : 79<br />

Rentukka 79, 8Ü<br />

Repetta 62<br />

Rojjetteri 62<br />

Reseda 306<br />

Retiis(s)i 306<br />

Retikka 305, 306<br />

Retva(a)ni 367<br />

Retvana 293, 367

---

Ht) 1 Peniii Suhonen, Suomalaiset kasvinniinel.<br />

llemiiatisin lieinä 270<br />

Reveniieenlieinä 157<br />

Uevennytlieinä 362<br />

Ileväisiiiheinä 157<br />

Revont' lieinä 205, 362<br />

Revonhäntä 37, 38, 142<br />

-leipä 248, 250<br />

-marja 250<br />

-suola 250<br />

Revonliäiitälieinä 142<br />

-liörtsö 58<br />

Rhabarber(i) 308<br />

Ricinuskasvi 314<br />

Riddarin cauuus 129<br />

Riekoidiänfä (-heinä) 214<br />

-marja 49, 50<br />

Uiena 115<br />

Rieska-heinä, -kukka, -r\ioho<br />

139,162,163, 295<br />

Rieti(kka) 143, 305<br />

Rietinhäntä 142<br />

Rihinanori 375<br />

Riidenheinä, -marja 128, 216<br />

Rii(li)en lieinä, -kukka, -marja, -puu<br />

67, 128, 213, 216, 257, 286, 302, 403<br />

-koprat 360, 361<br />

[liilikinmarja 128<br />

Riihkipuu 128<br />

Riijenheenä, -marja 128, 213, 216, 352<br />

Riis(i) (-heinä, -kiikka, -marja, -pensas,<br />

-puu, -ruolio) 53, 128, 136, 152<br />

157, 158, 164, 170, 178, 198, 213—<br />

216, 232, 244, 248, 252,255, 257, 285<br />

291, 293, 296, 302, 342, 346,409, 413<br />

Riiskimarja, -puu .... 128,136,216<br />

Riissi 248<br />

Riista 271<br />

Riitamuija 58<br />

Rijenmarja 128<br />

Rijsi (-marjot.) 128, 248<br />

Rikkaruoho 99<br />

Rikko 100, 135, 338, 339, 363, 364<br />

Rilpiö 171<br />

Rimmenpää 260<br />

Rimmistö 26(»<br />

Rimmeklummi 76<br />

Rimp(p)i 39, 73, 260<br />

Ringanluuuna 76<br />

Ringe(l)l)lomu 76, 79<br />

Ringellumma 76<br />

Ringenploouui 76<br />

Rinponi 76<br />

Rinkelplumma 76<br />

Itinkikukka 76<br />

-plommu 76<br />

Rinkiruusuioita 76<br />

Ri[)f)u hapen 393<br />

Risi(i)ni-kasvi 31'i, 315<br />

Risimarjat i 128<br />

Risin nuirjot 128<br />

-ruoho 21'», 216<br />

Rismariat 128<br />

Rista 271<br />

Ristiheinä, -lehti, -ruoho 41<br />

131, 158, 220, 293, 378<br />

Ristinkukka 131<br />

Risto 271<br />

Ristonruoho 25<br />

Ritari 276<br />

Ritarinkatuuis 129<br />

Ritaspura 276<br />

-puu 276<br />

Riusinki 363<br />

Ritvana 163<br />

Roaja 333<br />

Roanheinä 291, 302, 402<br />

Roate(k) 28<br />

Rohtoja 238<br />

Rokas 407<br />

Rokka 271<br />

Rokkoheinä 372<br />

Rokkoruusheinä 349<br />

Rokoskapuu 374<br />

Rokoviina 386<br />

Romuskaheinä 402<br />

Rondukka 79<br />

Ronka 341<br />

Ronki 260, 341<br />

Ronsuheinä 139<br />

Rontukka 79<br />

Roopuntti 53<br />

Rooruoho 53<br />

Rootheinä 213<br />

Ropoheinä 309, 310<br />

Roppaheinä 222<br />

Rosmariini 317<br />

Rosmarijni 317<br />

Rossankorva 365<br />

Rosmukkaheinä 210, 402<br />

Rotanmarja 120<br />

-häntä '. 171<br />

Rotanpaskalieinä 206<br />

Rottinki 75<br />

Rouheita 238<br />

Rouskalehti 110, 115, 354<br />

Rousku-lehti 111, 120, 190, 354<br />

Routa kukka 253<br />

-petku 142<br />

Rua(a)te 32, 228<br />

Rucko . 260<br />

Ruiscukkanen 97<br />

Ruiskukkai(n) 97<br />

Ruisikko 190<br />

Ruiskuheinä 47

---

Annales Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1. ;i6i><br />

Riiisiniimni<br />

-nunnu 131<br />

Riiislinio 228<br />

Rujiskukka 97<br />

Ilukhinkukka ., 97<br />

Ruki(h)inkukkiv 97<br />

Rukis<br />

Rukkiin huorpoeka 72<br />

Ruko 59<br />

Rumentsaheina<br />

Rumihin cucka 137<br />

-kukka 131, 139<br />

Runsiiipuu 315<br />

Ruoco 260<br />

Ruogo 260<br />

Ruoho (-heinä) 260, 275<br />

Ruohonkukka 159<br />

-miekka 185<br />

Ruohtumaheinä 291<br />

Ruok(k)o (-heinä) 59<br />

73, 75, 260, 261, 331, 340, 341<br />

-huosio 143<br />

Ruo'önpää : 261<br />

Ruoppiruoho 53<br />

Ruoskainen 273<br />

Ruosnikka 279<br />

Ruossakko 112, 189<br />

Ruostakko 110, 112<br />

Ruoste(t) (-heinä, -kukka) 88<br />

102, 106, 224, 299, 339, 380<br />

Ruote 228<br />

Ruotsakko 87<br />

Ruotsalainen 112<br />

Ruotukka 324<br />

Rupaheinä 153<br />

Rupsukka 31<br />

Rupukanlehti 31<br />

Ruj)uli(n)ruoh(> 49<br />

Ruscoruoho 281, 282<br />

Rusinakukka 81<br />

Ruskankukka 81<br />

Ruskaruoho 281, 282<br />

Ruskeaneito 25<br />

Ruskeeheinä 133<br />

Ruskoheinä, -juuri, -ruolio .... 206<br />

278, 281, 282, 325, 326, 330<br />

Rusokki 65, 66<br />

Thisojuuri 206<br />

-hitva 26<br />

Rustokas 220<br />

Ruta (-ruoho) 331<br />

Rutas 146—148<br />

Rutonjiiuri 398<br />

Ruttaheinä 146, 147<br />

Rutlain 147<br />

Ruttojuuri, -lieinä .. 178, 256, 398<br />

Ruuniihin ko\ira 55<br />

ituumiinheinä 56,164,257,285, 286<br />

-koura 55<br />

-kukka 131, 139, 211<br />

-inujuna 285<br />

-ruoho 56, 257<br />

Ruumiinniudonyrtti 268—270, 409<br />

Ruunakukka 79<br />

Ruu'onpää 261<br />

Ruus'heinä, -kukka, -lehti ., 31, 8(»<br />

81, 158, 212, 370, 383—385, 410<br />

Ruusin taudinpuu 337<br />

Ruusu(n) (-lieinä, -juuri, -lehti,<br />

-ruoho) 24<br />

30, 31, 37, 39, 61, 75, 80—82, 117<br />

129, 130, 157, 166, 167, 173, 175<br />

189, 197, 211, 217, 219, 240, 243<br />

255, 276, 291, 310, 315—317, 339<br />

347, 349, 366, 367, 383, 385, 402<br />

Ruusuntaudincuckainen 337<br />

R\nisu-taudin k\ikka 337<br />

Ruuta (-pensas) 331<br />

Ru(v)is (-heinä, -kucka, -kukka, -ruoho)<br />

36, 48, 59, 72—74, 97—99<br />

106, 133, 135, 145, 149, 158, 187<br />

207, 208, 211, 213, 231, 232, 259<br />

278, 286, 287, 343, 344, 382, 393<br />

Rvlunyliäinen 40<br />

Ryllike 367<br />

Ryllykkä 367<br />

Ryppylefiti 31<br />

Ryti (-putki) 42, 43, 74, 75, 261, 341<br />

Rytkä 305, 306<br />

Rytvnen 261<br />

Ryyniheinii, -knkka 22, 102<br />

[{yytipensas 80<br />

-putki 96<br />

Ryöliyntäisheinä 140, 145, 153, 170<br />

livöuliäincn 292<br />

Ryönäkköä 60, 233<br />

Ryöntäishoinä 44<br />

R(y)(ippl(i 62<br />

Rädäke 111<br />

Rädisi 306<br />

Rädvänä 293<br />

Räkäjunri, -ruolio 99, 365<br />

Räläke 228<br />

Ränimele 32, 393<br />

Ränimäh^ 32, 202<br />

Räin mene 393<br />

Rämpirnäkiikka, -ruoho .. 205, 213<br />

Räpelö 71<br />

Räreko 111<br />

Räräke 111<br />

Räräkkeenlehti,-kukkain .... 111<br />

Räticka 306<br />

Rätkä ,... 306<br />

Rätteri 70

---

Ht) 1<br />

Peniii Suhonen, Suomalaiset kasvinniinel.<br />

liättiuiä 164<br />

llätväne(n) (-juuri) 291, 29S<br />

Rätvänä (-heinä, - juuri, -kukka)<br />

291—•2'.)'i. :{r)9<br />

Kääpäkkä :U)5<br />

Räätickä 69<br />

Uäätikkä 69, 70, 306<br />

Häätikäs 70<br />

Uäätkä 189<br />

Röli(k)ii (-ruoho) 320, 399, 400<br />

Röhköruoho 400<br />

Röijyheinä 30, 31<br />

Rölii 29, 48<br />

Rönsy 81<br />

Röntvs 81<br />

Rötkä 70<br />

Rööutupsu 261<br />

Rö(ö)peta 62<br />

Rööpuu 53<br />

Saanaheonä, -kukka 222, 223<br />

-tee 222<br />

Saararnenkukka 45<br />

Saari (-puu) 156<br />

Saarna 156<br />

Saar(n)en (-puu) 156<br />

Saarni (-puu, -ruolio, -vrtli) .. 122<br />

131, 152, 156, 337<br />

Saarniaisf)uu 156<br />

Saaroninkukka 45, 46<br />

Safframi 95, 123<br />

Saffrani 123<br />

Safiori 95<br />

Salialehti 364<br />

Salirami (-kukka) 46, 123<br />

Saiju lieinä r 401<br />

Sailio 75<br />

Saippoheinä, -ruoho 85, 183<br />

Saivarheinä 275<br />

Sajuheinä,-lehti .. 98, 182,373, 403<br />

Saksan kierelieinä 54<br />

-kieru 54<br />

Sala{h)va 333, 334<br />

Salaja 333<br />

Salakka 190<br />

Sal(l)a(a)t(t)i 86, 87, 107, 190, 360, 398<br />

Saltenki 186<br />

Salvia 337<br />

Sambahan laki 256<br />

Sanioltiheinä, -kukka 117<br />

21 1, 232, 366, 411<br />

-kulli 386<br />

Sainmacancucka 45, 79<br />

Sanun akan porras 258<br />

Samniakonkukka, -lehti, -marja, -ruoho,<br />

-yrtti 22, 25, 79, 106<br />

209, "^247, 255.272—274,384, 385<br />

Sanimakonporras 56<br />

57,213,258,285,286, 298<br />

Sammal (e) 39<br />

43. 58, 59, 73, 76, 96, 100, 108<br />

113, 1 14, 117, 129, 131, 132, 137<br />

154, 158, 171, 172, 178, 183, 201<br />

214, 220, 224, 228, 229, 236, 248<br />

250, 253, 255, 257, 261, 286, 287<br />

294, 339, 342, 344, 346, 359, 360<br />

364, 374, 375, 399, 412, 413<br />

Sammalkukka 375<br />

-tähti 375<br />

Sammas (-])uu, -ruoho) 216, 287, 337<br />

-kuppi 100<br />

Sampa(h) an lakki 256<br />

Sampukka 337<br />

Sana(n)jalka 56, 57, 258, 283—286<br />

298<br />

Sananjalka 298<br />

Saniainen 25, 55, 66, 248, 261, 298<br />

Sanikka 286, 298<br />

San(i)kula 338<br />

Santelipuu 298<br />

Santerilieinä 105<br />

Sappiheinä, -ruoho 23<br />

25, 83, 97, 149, 300, 302, 384,412<br />

Sara (-heinä) .... 26, 74, 75, 88—95<br />

135, 147, 156, 178, 186, 188, 357<br />

Sarake 189<br />

Saranurmi 74<br />

-puu 122, 156<br />

Sarjaputki 339<br />

Sarkaheinä 88<br />

Sarkinurnmi 79<br />

Sarpa (-heinä, -kukka) 73<br />

142, 186, 210, 260, 261, 340, 341<br />

Sarpio 32, 261, 341<br />

Sarra 88<br />

Sarva 210, 261, 341<br />

Sarviruoste 298<br />

Sarvu 341<br />

Satahinen 22<br />

Satahi.sen lehti 22<br />

Satakauno 61<br />

-latva 22<br />

23, 26, 74, 88, 89, 146, 209, 229, 382<br />

-latvikas 74, 75<br />

-lehti 22<br />

-polvi 162,281, 358<br />

Satapuheen kukka 358<br />

Sateenvarjo (-kukka) 31, 375<br />

Sau (-ruolio) 351<br />

Sauna kuckanen 221<br />

-kukka 220—223<br />

-maija 222<br />

Saunio 221-223<br />

Saurarnci(n kukka) 'i6

---

Annales Hotanici SociotaLis Vanamo. 'I'oin. 7. Nro 1.<br />

Sauraineiikukkti 45, 40, 131<br />

Saiiraino 45, 40<br />

Saurikki 101<br />

Sav'heinä 102, 103<br />

Raviainen 102<br />

Savicka 103<br />

8aviheinii, -kukka, -riiolio .... 57<br />

06, 78, 80, 102, 103, 232, 325, 344<br />

340, 351, 303, 40'.)<br />

Savika.s 102<br />

Saviko 57, 78, 102, 103<br />

Savikka 102, 103, 235<br />

Savikko 102<br />

Savipuolen-hoiiiä, -jiiuri, -luolio 103<br />

150, 325, 328<br />

Savipuoli 102<br />

Savipää 102<br />

Saviruuslieinä 184<br />

Sav\n'iiolio 117, 351<br />

Seera (-lieinä) 22<br />

Seeteri '»O, 189, 205<br />

Soffrodiii siemen 307<br />

Seffertinsienieu 307<br />

Seinäkukka, -rnolio 11'.), 252<br />

Selja (-kukka, -puu) .... 308, 337<br />

Sblleri TTT! fT"<br />

Seiti (-heinii) 105, 187<br />

Selttinki 380<br />

Senikkalieinä 148<br />

Sennakukka 222<br />

Seppele 43<br />

Sepjteli 378-380<br />

Seppelknkka 97<br />

Se pun :i70, 387<br />

Serradella 248<br />

Sösani<br />

Setkaii kukka 302<br />

Setri 90, 189<br />

Setveria 307<br />

Seärnurinikas 27, 74<br />

Siancarva 235<br />

-hauHuas 204<br />

-liarja(s) 235<br />

-heinä, -juuri, -kukka, -marja, -ruoho,-varsi<br />

. . 49—51,88,95,120, 130<br />

241, 242, 253, 279,282, 342, 303, 309<br />

-kamara 235<br />

-kap\ista 401<br />

-karila 235<br />

-karva 88, 95, 235<br />

-korva 70<br />

-kulku 281<br />

-kärnä 235, 253<br />

-kärsä 22, 23, 123, 239, 282<br />

-leuka 191, 343, 340<br />

-mokkonen 301<br />

-luolloneu 23'.)<br />

Siannurmi 281<br />

-|tamp[)ula 241<br />

-poltikka 402<br />

-pul|)ukka 242<br />

-pumpula 240. 242<br />

-ras.si 80, 157<br />

-rousi 120<br />

-rousku 120<br />

-siera 23<br />

-silmä .. 123, 175, 170, 309, 385<br />

-tiitukka 130<br />

-tissukka 50<br />

-villa 8«<br />

Siauhammasheinä 204<br />

-karvalieinä 235<br />

-kulkuheinä 281<br />

-kärsäheinä 22, 230, 282<br />

-kärsä-ruoho 23<br />

-leu(v)anlehti 343, 340<br />

Siani u t 191<br />

Siano 158<br />

Sielitarlaiiien 313<br />

Siekki{lö) 78, 207<br />

Sielikkö 207<br />

Siemen lieinä 259<br />

Siemen vakka 257<br />

Siena 28, 00, 174, 230<br />

Sieni 27<br />

28, 37, 51, 00, 07, 84, 113—<br />

115, 119, 121, 123, 132, 149, 158<br />

172, 174, 180, 189, 190, 201, 209<br />

220, 229, 230, 254, 250, 257, 200<br />

201, 274, 284, 297, 330, 350, 384<br />

Sieralieinä 23<br />

Sieranruolio 23<br />

Siesta(i)n 313<br />

Siestama(inen) IM 3<br />

Siestar(e) 313, 314<br />

Siestar(l)aineii 313<br />

Siestarminen IM<br />

Siostar-pehko, -]»onsas 313<br />

Siester(iäinpn) 313<br />

Siesturi 313<br />

Sie vei i 237<br />

Sihvilä heinä 214<br />

Siila<br />

Siiv(i)lä heinä, -ruoho 213—215<br />

-jouhi 214<br />

Sijan harja 235<br />

-heinä, -juuri, -kukka, -marja 50<br />

'.)5, 253, 342, 343, 309<br />

-kamara 235<br />

-kapusta 401<br />

-karila 235<br />

-karva 05<br />

-kärsä 23. 123<br />

-leuka 191, 340

---

12 t) Peniii Suhonen, Suomalaiset kasvinnimet.<br />

Sijanpaiupiiula 240<br />

-rousit 120<br />

-siera 23<br />

-silmä 123, 175, ;}69<br />

-takku 235<br />

Sijanliainmas lieinii 204<br />

-kärsäheinä 23<br />

-tiitukan varsi 13G<br />

Sika (-heinä, -ruoho) 66<br />

182, 204, 241, 281, 400<br />

Sikaniatar 182<br />

Sika(n)marja 51, 253<br />

Sikarkasvi 386<br />

Sikavilla 146<br />

Sikkain r\ioho 181<br />

Sikojuuri 342<br />

Sikuri (-ju\iri) 107, 136<br />

Silalainen 200<br />

Silja 256<br />

Silklehti 411<br />

Silkkiheinä, -kukka, -ruolio .... 27<br />

131, 21 1, 250,357, 380<br />

-taino 341, 386<br />

Siikkiäiskukka, -puu .... 211, 230<br />

Silleri 48<br />

Silmiö 351<br />

Silmäheinä, -puu, -ruolio 151,152, 365<br />

Silmänkukka 169<br />

Silmänvahvislusnioho 152<br />

Simake 46<br />

Sinap(p)i (-lieinä) 69<br />

74, 132, 149, 183, 225, 279, 305<br />

350, 351, 384<br />

Sinettipuu 348<br />

Sinicka 69<br />

Sinicuckainen 97, 98<br />

Siniheinä, - juuri, -kukka, -puu .. 24<br />

82, 84, 98, 167, 168, 172, 229, 231<br />

232, 343, 402, 409<br />

-helekko 84<br />

-kainen 402, 403<br />

-kauno 98<br />

-kukkaro 84<br />

-kunlteri 135<br />

-latva 24, 276, 277<br />

-liina 24<br />

-myntti 402<br />

-nunnu 98<br />

-paja 276<br />

-poika 24, 276<br />

-ritari 276<br />

-ruskonen 41<br />

-serkku 232<br />

-silmä 237, 402<br />

-Sirkku 232<br />

-tähtönen 28<br />

Sinikka 70, 397<br />

Sin'kukka 98<br />

Siniä 84<br />

Sinningia 170<br />

Sin{n)uri (-heinä) 403<br />

Sipatti 399<br />

Sipuli ..." 32—34, 346<br />

Sirahvinkukka 99<br />

Sirckuisen kellot 205<br />

Sirka 334<br />

Sirkanrista 196, 407<br />

-silmä 236, 362<br />

Sirkk(u)heinä, -kukka 232, 411<br />

Sirkkusen hattu 166, 168<br />

Sirkunhattu 165, 168<br />

-jyvä 134<br />

Sirppiheinä 357<br />

Sir(r)een(i) (-puu) 338, 366<br />

Sisaliskon varsi 173, 354<br />

Sisiliskonkukka, -varsi 139, 173, 177<br />

Sitronipuu 113<br />

Sitru(u)na (-puu) 113<br />

Sittaheinä 281, 380<br />

Sittijuuri 124<br />

Siveri 276<br />

Sivinjouhi 214<br />

Skarra 87<br />

Skerr 63<br />

Skortsonera 342<br />

Smaökoheinä 349<br />

Soajuheinä 1H2<br />

Soaramen kukka 46<br />

Soija 170<br />

Soi kko pää<br />

Soittu|)utki 'i3<br />

Sokeri (-juuri, -kukka) 62<br />

219, 331, 351, 375<br />

Sokerimarja (-kukka) .... 205, 219<br />

Sokuri (-heinä,-juuri) 219, 331, 351<br />

Sokurinmarjakukka 219<br />

Soljo 117<br />

Solkiheinä 357<br />

Solnuiheinä, -ruoho 142<br />

292, 358, 359<br />

Solmukulj)pa 349<br />

Sonninsilmä 169<br />

Sorkkalieinä 281<br />

Sormentup))i 84<br />

Sornms(tin)kukka 76<br />

132, 231, 232<br />

Sorsaheinä ". 278, 342<br />

-kukkii 24<br />

Sorsanheinä 57, :{93<br />

-jalka 258<br />

-kukka(in) .... 79, 228, 238, 241<br />

-leipä 199<br />

-putki 351<br />

Sorsanpolvheinä 278

---

Annales Botanici Societatis Vanamo. Toni. 7. N:o 1.<br />

Sorsinio 4'J, 57, 'Jfi, 170, 258<br />

Sorva 340<br />

Sotilas 81<br />

Soulo 342<br />

Souramaaa kukkanen 46<br />

Sparjsi-juuri 54<br />

Speltti 382<br />

Spirea 339, 355, 360<br />

Stananjalka 298<br />

Stiippahein.ä 364<br />

St i pitsa 161<br />

Sualakas 326<br />

Sn((l)enkukka 169<br />

-kurikka 386<br />

-marja 252, 253<br />

-miekka 386<br />

-petkel 286, 287<br />

-putki 174<br />

-silmä 253<br />

-suola 329<br />

-vyö -14<br />

Suein «8, 171<br />

Suhaheinä 31<br />

Suikertava ruoho 157<br />

Sukaheinä 284<br />

Sukapää 126<br />

Sulhasheiaä 378<br />

Sulkaheinä 364<br />

-venhonen 265<br />

Sulkuheinjä 357<br />

Sulkuheinä, -ruoho 99, 357<br />

Sulta(a)ni 384<br />

Sulukapcää 178<br />

Suojussi 76<br />

-kursu 198<br />

-nuppu 147<br />

-passu 198<br />

-pekka 76<br />

-pursto 233<br />

-[)usu 233<br />

-putki 174<br />

-rassi 398<br />

-rahka 233<br />

-turnu 117<br />

-varpa 39, 63, 198<br />

-varpu 39, 40<br />

-villa 146, 147, 340<br />

Suokj 64<br />

Suokko 64<br />

Suokulainen 253<br />

Suokurpan-nokka 148<br />

Suolacka 326<br />

Suo(la)iieinä, -juuri, -kukka, -marja,<br />

-ruoho, -vrtti 29, 39<br />

40, 61, 89, 91, 93, 146, 202, 249<br />

250, 255, 257, 279, 281, 305, 320<br />

325—327, 329, 332, 336, 380, 381<br />

;i6i><br />

Suolakas 326, 327<br />

Suolako .. 325—330, 332, 380, 381<br />

Suolakka 326, 327, 330, 332, 380<br />

Suolicullinruoho 174, 278, 342<br />

Suolitinilkun-ruoho 174<br />

Suolisto 117<br />

Suolukka 327<br />

Suomukka 195<br />

Suomujiuu 201<br />

Suon(i)heinä, -ruoho 205<br />

291, 304, 305, 357, 362<br />

Suopayrtti 338, 394<br />

Suorama(n kukka) 45, 46<br />

Suorsake 144, 341<br />

Suorsan kukka, -ruoho 228, 340, 341<br />

-leipä 199<br />

-ruoka 341<br />

Suppu (la) 320<br />

Surmanmarja 25<br />

Suurikaza 174<br />

Suurimaheinä 264, 281<br />

Suutarheinä 67<br />

Suuteloheinä 67<br />

Suutelos 151<br />

Suutelusheinä 196<br />

Suvenihana 41, 42, 250<br />

-marja 253<br />

-vyö 213<br />

Suvihoinä ' 382<br />

Suvikas 344<br />

Sv(läni(m)enkukka, -ruoho, -yrtti 182<br />

200,253, 303<br />

Sv(läm(m)en-vahvistus (-yrtti) .. 200<br />

226, 248<br />

Sydän (-heinä) 131, 264<br />

Svdänmarjankukka 375<br />

'-riisiheinä .. 164, 232, 264, 373<br />

-riiski 342<br />

Sylkyjä : 206<br />

Syre (e) n (i) 366<br />

Syränruoho 411<br />

Systeri nkukka 44<br />

Syvämmenheinä 367<br />

Syvän heinä 264<br />

Svvä(n)riisheinä .... 214,232, 247<br />

' 264, 342, 373, 402, 403, 409, 410<br />

-riismarja 253<br />

Sv(v)heimä(n)pensas, -ruoho . . 102<br />

189, 233, 280, 281, 358<br />

Syyhelmö 189<br />

Syylenjuuri 343<br />

Syylinjuuri 343<br />

Syylä(n)juuri 343<br />

Syötänputki 108<br />

Sädekukka 159<br />

Sähvertinsiomen 367<br />

Säkfärd 367

---

Ht) 1 Peniii Suhonen, Suomalaiset kasvinniinel.<br />

Säkfärtinsienien 368<br />

Säkinside 382<br />

Säkkikukka 349<br />

Sälliheinä 186, 187, 341<br />

Sältinki (-lieinä) .... 187, 188, 341<br />

Sänkikukka 243, 244<br />

Sänkiö 244<br />

Sänj^ynoljet 163<br />

-olki 164<br />

-pahnat 164<br />

-ruoho 164<br />

-vaate 174<br />

Sänkyheinä, -ruoho 46<br />

118, 162, 164, 177<br />

-olki 164<br />

Sänä(n)jalka .... 56, 285, 286, 298<br />

Särenheinä 61, 278<br />

-kukka 80<br />

-sappikukka 302<br />

Särkheinä 278<br />

Sär ky ruoho 291<br />

Sätkin (-kukka) 60, 61, 302, 305<br />

Sätkyheiiiä 294<br />

Sätkäheinä, -kukka 86<br />

282, 300, 302, 354<br />

Sätkähäntä 179<br />

Sävi 261<br />

Säynäs-cucka 295<br />

Säyaäskukka 295<br />

Säynäänkukka 295<br />

Sääri heinä 26<br />

-nurmi 27, 96, 153, 276<br />

Säärikäs 276<br />

Ta(a)rna 51, 74, 88, 90, 92, 94,188,261<br />

Taartti(ai)nen 194<br />

Tackiainon 110, 126, 193, 194<br />

Tahmikki 116<br />

Tahkiainen 66, 192, 193, 194<br />

Taikinais 311<br />

Taikinaniarja, -pen.sas, -puu .. 128<br />

308, 311, 324, 405<br />

Taikinaniarjapensas 311, 405<br />

Taikin(n)ainen 311<br />

Taiknaispuska 311<br />

'rairnenkuristaja 256<br />

Taivaanavain 211<br />

-kukka, -ruoho 28, 412<br />

-sininen 237<br />

Takjane 194<br />

Tak(k)iaine(n) 65, 66, 110<br />

125, 126, 193, 194, 357<br />

Tak(k)ia(i)sheinä, -pensas 87,193, 194<br />

Takku (-lieinä, -ruoho) 86, 235, 382<br />

Takia (-heinä) 284, 300, 302<br />

Taklatsin 154<br />

Takruusi 197<br />

Tallintakanen 237<br />

Talventähti 144<br />

Tal(a)viheinä, -kukka 42<br />

44, 93, 268. 382<br />

Talvikki 268—270<br />

Talvivihreä 409<br />

Tamarind i 366<br />

Tammi 152, 300<br />

Taola 302<br />

Tapon lehti 54, 179<br />

Tappura (-marja, -pensas) .... 316<br />

Tappuri 316<br />

-silkki 125<br />

-silkko 125<br />

Tarhagilia 169<br />

-kakkara 106<br />

-neito 238<br />

-putki 46<br />

Tarri 144, 193, 235<br />

Tar(r)o 116<br />

Tart(t)iainen 193, 194<br />

Tarttuneenruoho 354<br />

Tasku (-heinä, -ruoho) 85<br />

86, 309, 310, 371, 372<br />

Tat(t)ar 189,278-282<br />

Tattari (-heinä) 157<br />

158, 251, 280, 282<br />

Tattarnisut 250<br />

Tatti 37, 66, 67, 158, 28'i<br />

Taudinjuuri 250<br />

Taula (-heinä,-kukka) 154,28'», 302<br />

Tauloheinä 301<br />

Teak-puu 370<br />

Teeheinä, -lehti, -kasvi, -kukka, -pensas,<br />

-ruoho 23<br />

31, 45, 46, 81, 96, 152, 183, 196<br />

219, 222, 291, 294, 378, 379.. 387<br />

Teerenkukka 388<br />

Tenkaheinä 309, 310, 372<br />

Terhi 54<br />

Terho 162<br />

Terhu(s) 54, 162, 164, 289, 290<br />

Tervacuokainen 212<br />

Tervaheinä, -kukka, -ruoho .... 54<br />

131, 158, 162—164, 169,206, 211<br />

212, 231, 302, 309, 349, 358. 362<br />

365, 407, 41 1<br />

-lillike 212<br />

-neva 24'i<br />

-pensseli 111<br />

-rososieni 123<br />

-ruusheinä 212<br />

-(s)nunnu 139. 212<br />

-suti 111<br />

Ter vak ka 212<br />

Tervakko 210—212<br />

Tesma (-ruoho,-vrtti) .. 25,226. 229

---

Annales Botanici Societatis Vanamo. 'I'oni. 7. N:o 1.<br />

Tesniä 229<br />

Tesmänruolio 226<br />

Tielehti 274<br />

Tiera 202, 213<br />

Tiira 202, 218<br />

T i is tele H< ><br />

Tiisteli 110, 112<br />

Tiistelin luioripoika 110<br />

Tiister(i) HO, 112<br />

Tikankontti 126<br />

-pyrstikkü 146<br />

-palko 197<br />

Tikkarxioho 148<br />

Tikkelperi(ri niarja,-pensas) 311, 312<br />

Tikkelpäri(n marja) 311<br />

Tikkeinperi 312<br />

Tikkenperi 312<br />

Tikkerbem puu 312<br />

Tikkerpohkoloita 312<br />

Tikker(per)i 312<br />

Tikkerpäri 311<br />

Tilli{kka) 42, 324, 351<br />

Tillistornii 294<br />

Tillukka 241, 242<br />

Timian(i) 373<br />

Timo (-heinä) 36, 258, 259<br />

Timoteo (-lieinä) 258, 259<br />

Timotei (-lieinä) 36, 258, 259<br />

Timotcus 259<br />

Timotti 259<br />

T i pe 146<br />

Tirna 306<br />

Tirrukka 211<br />

Tobacki 23"<br />

Tobeca 237<br />

Tolivelikukka 75<br />

Tomi 297<br />

Tom(m)aat(t)i 352<br />

Tondunparta 346<br />

Toatunkukka(in) 82<br />

-parta 123, 345. 346<br />

Toorliattu 24<br />

Torahammas 114<br />

-jyvä 114<br />

Toranneula 139<br />

Torniahattu 204<br />

Tormastilia 294<br />

Tormastilli 294<br />

Tormentilla 294<br />

Tormestilla 294<br />

Tormokki 137<br />

Torpan tyttö 24<br />

Torvenkiel i 336<br />

Torvikukka 336<br />

Tossu 24<br />

Toucomettisen vaunu 24<br />

-rawindo 197<br />

Toukka<br />

Toukokukka, -ruoho<br />

160, 161, 191, 338,<br />

Touko-meltisen ravinto<br />

Traakkii)uu<br />

Tre(l')faan(i)<br />

Trenklaana<br />

Troppikukkanen<br />

Tryy()erii)uu<br />

TsV(i) julleina<br />

Tsc-haiju<br />

Tscliaiuheinä<br />

Tshymiösli<br />

Tsiguri<br />

Tsiila(liainen) 390,<br />

Tsiiloi 390,<br />

Tsiliouri<br />

Tsoare<br />

Tsoarjv<br />

Tsulloi 240,<br />

Tsuokkoi<br />

Tuami<br />

Tiibaki<br />

Tuhatihana<br />

-kauno<br />

-kyynel<br />

-latva<br />

-tähti<br />

19,<br />

Tuhka (-nu)iio, -pensas, -puu) 122,<br />

-pää 372,<br />

Tuhk(el)o 212,213,346,<br />

Tuhkiainen<br />

Tulikuainen<br />

Tullkula<br />

Tuhkuri(nruolio) 212, 402,<br />

Tuli nio (pää) 154,212,<br />

Tuholatva<br />

Tuillieinä, -ruolio 325,<br />

Tuija<br />

Tukkalieinä<br />

Tulenlento (-lieinä) 153, 171, 292,<br />

Tnl(i)heinä, -kukka, -ruoho ....<br />

157<br />

148<br />

152<br />

369<br />

197<br />

133<br />

368<br />

368<br />

270<br />

38<br />

183<br />

373<br />

248<br />

136<br />

51<br />

391<br />

391<br />

107<br />

394<br />

267<br />

241<br />

327<br />

297<br />

237<br />

23<br />

23<br />

24<br />

23<br />

204<br />

347<br />

393<br />

347<br />

212<br />

212<br />

212<br />

403<br />

393<br />

96<br />

329<br />

54<br />

356<br />

145<br />

329<br />

54<br />

131, 139, 175, 278, 279, 281, 282<br />

291, 294, 301—305, 325, 328--330<br />

354, 399, 400<br />

-nor mu<br />

139<br />

-nunnii 301, 302, 304<br />

-{)allo<br />

259<br />

-vormu 139, 388<br />

Tulilentoheinä<br />

329<br />

Tuljheinä 328, 329<br />

-vihollinen<br />

392<br />

Ti)lpa(a)ni<br />

384<br />

Tulusheinä<br />

372<br />

Tulvankukka<br />

80<br />

Tunimunkiikka<br />

378

---

158 Pentti Suhonen, SuoinalaiseL kasvinniniet.<br />

Tunkiofaari 368<br />

Tuntokasvi 229<br />

Tiinturihilpi 258<br />

-käpälä 44<br />

-marja 324<br />

Tuoksuheinä 46<br />

Tuoksukki 38<br />

Tiiorn(i) 122, 296. 297, 306<br />

Tuomikka 297<br />

Tupakka (-lieinä, -kukka) .... 23<br />

82, 98, 181,193,237,238.284, 399<br />

400, 409<br />

Tupakki (-kukka) 19<br />

181, 193, 237, 281, 284, 345, 400<br />

Tupasvilla 146<br />

Tupecuckainen 132<br />

Tupenkukka , 132<br />

-nukkanen 132<br />

'i'u[)sulieinä, -kukka 261<br />

295, 376, 377<br />

-pää 189<br />

Turajyvä 114<br />

Turnipsi 69, 70<br />

Turnukukkanen 117, 251<br />

Turranjyvä 114<br />

Turve 359<br />

Tussu 286<br />

Tuulenhattu 24<br />

-kopra 286<br />

-koura 286<br />

-lento 153<br />

-puntari 369<br />

-.sääri 139<br />

Tuiilenlennätös heinä 292<br />

Tuunhattu 129<br />

Tuura 149<br />

Tyija 54<br />

Tylheinä 329<br />

Tynnyripää 179<br />

Tvnvksen pätkä 386<br />

'-pää 386<br />

Tynyslieinä 386<br />

Tyrni (-pensas) 177<br />

Tyrnä (-pensas) 202, 306<br />

Tvrälieinä, -ruoho 174, 205<br />

Tyräkki 150, 151<br />

Tyränneste 150<br />

Tvvnvlieinä 147<br />

-villa 147<br />

Tvvnvnpäällinen 146<br />

Tyynys 146<br />

Tädyke 401— 404<br />

Tädvnruoho 277, 403<br />

Tahdikas 362<br />

Tähkiö 258, 259<br />

Tähkä (-heinä) 36, 258, 259<br />

Tähkäniö :{61<br />

Tähkäpääheinä, -yrtti .... 36, 402<br />

Tähtiheinä, -kukka, -ruoho .. 81<br />

159, 357, 358, 362—364, 375<br />

Tähti(mö) 361—364<br />

Tähtiputki 56<br />

Tälityri 362<br />

Täiheinä, -ruoho . . 24, 254, 275, 279<br />

Tätyruoho 401— 40:{<br />

Täsniän ruoho 226<br />

Tävy 393<br />

Täwyn-ruoho 403<br />

Top py pää 147<br />

Töppölieinä 146<br />

Törmästilli 294<br />

Törnepuska 123<br />

Törökki 61<br />

IJarheinä 172<br />

Uash 142<br />

Uatamin ja levan lieinä .. 172, 247<br />

Uisma{nheinä) .. 183,216,217, 226<br />

Uistinheinä 290, 331, 356, 357<br />

Ukkosen heinä 87, 255<br />

-kukkanen 69<br />

{Ikonduupa 212<br />

-hattu 24, 212<br />

-heinä, -kukka, -lehti, -marja, -puu,<br />

-yrtti 80, 120,193,194, 196<br />

219, 296, 369, 384, 385, 398, 400<br />

-istukas 149, 305<br />

-koira 163<br />

-kulppa 305<br />

-käämi 386<br />

-leipä 256<br />

-palko 73, 149, 305, 350<br />

-parta 142, 235, 236<br />

-pellain 358<br />

-punkka 149<br />

-putki 174<br />

-rusu 375<br />

-rutu 120<br />

-torvi 43, 174<br />

-tuhnio 212, 213<br />

-tuhnu 213<br />

-tussu 213<br />

Ukuritsa 124<br />

Ulkomaan kyyhky 24<br />

Ulpakka 241<br />

Ulpakko 242<br />

U(l)pukka . . 238-243, 265, 383, 384<br />

Ul(u)ppu 240, 242<br />

Um me 243<br />

Umpe(enlehti) 241, 243, 385<br />

Unelma 54<br />

Unikko 150<br />

170, 238, 243, 251, 252, 315<br />

Unikukka,-ruoho .. 248,251,252

---

Annales liolanici Sociolntis Vanamo. 'Poni. 7. X:o 1.<br />

Uodinruoho 150<br />

aoluheinä 382<br />

Upalehti 401<br />

Upaspini 47<br />

Uranium 165<br />

Urpi 233<br />

Urpuruoho 296<br />

Usman ruclio 226<br />

Qtarheinä 247<br />

Utiainen 158<br />

Utu heinä, -ruoho 158, 233<br />

Uuvana (-kukka, -ruoho) .. 131, 205<br />

Uwana 205<br />

Uvarosheinä 247<br />

Va{a)3, 64<br />

-varpu 63, 64<br />

-villa 146, 147<br />

Vaivaislenkukka 151, 152<br />

Vaiveri • 40, 64<br />

Vaivero :.. 39<br />

Vajvajseiivilla 147<br />

Vako 322<br />

Valakeaseh'kä lehti 369<br />

Valakka 320<br />

Valakko 320<br />

Valama 10<br />

Vai (a) mu 251. 252<br />

Valelehti 274<br />

Val(l)eriaana 276, 398<br />

Valerma 322<br />

Valgie kukkaiu' 106<br />

Valkeapuolenlehti MO, 111<br />

Valkeapää 146, 147<br />

3(1 •<br />

l.")!)<br />

Valkeaselän heillä 111<br />

-lehti<br />

Valkeekukka<br />

Valkeenpuolus<br />

111<br />

44<br />

111<br />

Valkeepää (-heinä) 96, 146<br />

Valkenlehti 40(i<br />

Valkia kukka 106<br />

Valkian puolen lehti 110<br />

Valkiaselän lehti '... . 111 " '<br />

Valk(k)iapää 146, 147<br />

Vaikku 99, 118, 219<br />

Valkojuuri, -kukka, -lehti .... 106<br />

331, 382<br />

-p;<br />

146<br />

-rekko 243<br />

Valkoselänlehli 112<br />

Vallankeäme 341<br />

Vallinkiäm 386<br />

Wallitzemus cruunu I5G<br />

Valmakukka 205<br />

Valimo 251<br />

Valniuska 374, 375<br />

Valocat 320<br />

Valokas 320<br />

Valokka 321<br />

Valokki 321<br />

Valtikka 255, 383—386<br />

Valukukka<br />

205<br />

Valvate(nlehti) 110, 354<br />

Valvatti 230, 231, 354<br />

Vana(mo) 204, 205<br />

Vanhapoika 73, 193<br />

Vanhain piikain jiellat 131<br />

Vanhapiika 180, 184, 276. 4u5<br />

Vanhanpiian kukka, -lehti .... 31<br />

168, 189, 204<br />

Vanhanpojan kukka<br />

Vanilja<br />

123<br />

399<br />

Vanilji<br />

Vanilli<br />

Vankooli<br />

Vanhurskaus<br />

Vanne(n)ruoho<br />

399<br />

399<br />

154<br />

169<br />

26't<br />

Vanne puu<br />

Vapsahaisenkukka<br />

Vapsaiskukka<br />

Vapuku<br />

Varamet<br />

Vareksenhattu<br />

-laiho<br />

-lapa<br />

-leipä<br />

-marja<br />

-varpaat<br />

-varppal<br />

123<br />

169<br />

169<br />

321<br />

319, :522<br />

165, 168<br />

279, 287<br />

40, 213, 214<br />

409<br />

106, 136, 137<br />

215, 220<br />

213<br />

-varva<br />

-varsi<br />

214<br />

137

---

160 Pentti S/i//onc/i, SUOMALAISET KASVINNIIviET.<br />

Vareliua 322<br />

Varenvarvas 215<br />

Vareruoho 23<br />

Varesraakku 137<br />

Varexen marja 137<br />

-Yarpa(a)t 213-215<br />

Varexen-warpan-tomu 215<br />

Var' lieinä 247<br />

Variksen-hattu 81, 82, 84, 168<br />

-hattiiloi 16(), 1G8<br />

-heinä, -kukka, -marja 51<br />

llfi, I3f), 137, 168, 215, 253<br />

-jyvä 225<br />

-iapa M), 213— 216<br />

-lappu 215<br />

-loinä 287, 4()

---

AIIIIALFS HOLANICI SOCICLATIS VAIIAIIIO. 'I'OIII. 7. N:() 1. KU<br />

Vesi mal 1(0<br />

-puiki lOH<br />

-rikko 135<br />

-rutto 173<br />

-saha 364<br />

-silkki 117<br />

-sirkka 279, 36'!<br />

-tsulla 2'i()<br />

-tähti .. 77<br />

V^osiruusunlohli 31, 2'ii<br />

-taudin yrt (t)i 337<br />

\'eskuna 297<br />

Ves'yrtti 108<br />

Vetikko VK)<br />

Moras 25'i<br />

Vieruleiili 385<br />

Viha(la)iiieii 390—392<br />

Viliaruolio 193, 391, 'il2<br />

\ ihava-ruoho 281<br />

\'ihava varsan jiolvi 281<br />

Vilielniiiruolio 357<br />

\ilieltiijä 225<br />

Nihiläineii 27<br />

\'ihilä(s) 27<br />

Viholainen 200, 3C)1, 390 -392<br />

Viholaisheinä 390<br />

Vihtinustikas 313<br />

Vihta 63<br />

Vihulainen 391<br />

Vihvelikk(i 88<br />

Viliveli(non) (-heinä) .. 9'i,l'i6, 188<br />

N ihviläinen 275, 380<br />

\'ihvilä{s) (-hoinä) . . 88- 91, 94, 95<br />

146, 147, 186-188, 275, 342, 380<br />

Viikuna (-puu) 153, 245<br />

Viikiis 153<br />

A'iilaheinä, -ruolio 210, 233<br />

Viil(l)eheinä 88, 382<br />

iinaheii\ä, -kukka, -lohfi 181<br />

183, 276, 354, 380, 401<br />

Viinaina 314<br />

Viina(n)nuirja, -})onsas,-jtuu 311-314<br />

324, 325, 412<br />

Viinaniarjai)ensas,-pun .. 312 - 31')<br />

\'iinikukka 183<br />

-köynnös 38, 'il2<br />

-niarja(-pensas) 313, 314<br />

-runtn 331<br />

-rypäle 412<br />

Viinukka 314<br />

Viisilehti(nen) 291, 292, 294<br />

Viityläin 357<br />

Viityläishoinä 357<br />

\'iissinäpuii 296<br />

Vikateheinä 356, 357<br />

Vikkeli 408<br />

Vikker(i) 'lOR<br />

Vikkerä 408<br />

Vikruulti 382<br />

Vilakaarne 286<br />

Viljukanvaljukan h'hli 118<br />

Viljukka 118<br />

Viljuvalju(kka) 118<br />

Vilkka (-heinä) 118, 171<br />

Vilkku 118<br />

Vilkunvalkku 118<br />

Villa heinä,-kukka 2'i<br />

146. 147, 189, 347<br />

Villako 146, 147<br />

Villakko 346, 34 7<br />

Villapoä 146<br />

Vill(a)pä(it)ä 14 6—148, 369<br />

N illiheinä, -nioiio 126, 181. 382<br />

-putki 108<br />

-viini 38<br />

Mllnnkainen 32'i<br />

\'illuruoho 346<br />

\ ilotentra 258<br />

Vilukka 'il. 80, 21 o, 253, 299<br />

Vilukko 'ii, 253. 299<br />

Vilukukka, -heinä, -ruuho . . 40—42<br />

80, 86, 89, 159, 207, 228, 232<br />

254, 299, 344, 346, 384<br />

-kukka(i)nen 41, 42, 168<br />

Viluruusheinä 31<br />

-taudinrnoho, -vi'tti I'i9<br />

150, 165, 171<br />

Viininpuu 1589<br />

Vinaniaria(l) 313, 31'!<br />

Vinkerporinknkka 8'i<br />

Vinkeriäinen 280<br />

Viuohnuli 271<br />

-lehti 61<br />

Virake(h) 325, 328-330<br />

Virakkana 28'i<br />

Virankojuin-i 286<br />

Virankanto 286<br />

Virma (-heinä, -juuri, -ruoho) 200<br />

205, 250, 370, 393, 398<br />

Virna (-heinä) 100, 107, 119—<br />

121, 158, 1G2, 163, 195, 209, 212<br />

257, 334, 358, 364, 372, 405 - 409<br />

VirnaiiuMi K>3<br />

V^rnaja :{34, 407<br />

Virnaputki 4 7<br />

Virnas (-ruoho) 164,238,325,327, 405<br />

Virne 195, 196, 4(t7<br />

Virnoi H)'i<br />

Virokaarne 286<br />

Viron|»un 156<br />

Virpilo Ii6<br />

Virpo vitsan ]»uu 336<br />

Virpilä 146<br />

Virsinki 71

---

U)2 Pentu Sitlwiu'ii, SIIONIALAISCL KASVIIININU'L.<br />

Viruma (-heinä) 163<br />

164, 166, 168, 205, ;^62, 393<br />

Virurna-nori 370<br />

Virunta heinä 205<br />

Virveli 195<br />

196, 209, 213, 214, 405, 407, 408<br />

Virvelä (-heinä) .. 78, 146, 196, 408<br />

Virvelö 148<br />

Virv(i)l(öit)ä 78<br />

88—91, 146, 195, 196, 405-408<br />

Visa(kaR) 63, 199<br />

-puu 63<br />

Vismaheinä 280<br />

Visna marja 147<br />

Vispiläineii 270<br />

Visvaheinä 303<br />

N ila (-lipinä) 60<br />

89, 186, 288—291, 356, 357<br />

Vitas 63<br />

Vitsa (-ruoho, -puu) 60, 123, 364, 385<br />

Vl^itzanruoho 49, 364, 385<br />

X'ittekrööna 374<br />

Vinhkolieinä 256<br />

V(o)apukka . . . . : 322, 323<br />

Voeheinä 224, 225<br />

Voicuckaiuen 301, 303<br />

-heinä, -kukka, -ruoho .... 195<br />

196, 200, 204, 224. 225, 258, 291<br />

294, 301, 303, 305, 309,310, 3'.3<br />

354, 362, 368, 369, H78, 385<br />

-nunnu 3G9<br />

-paija 369<br />

-silmä 369<br />

Voiteroinen 190<br />

Vormu (-ruoho) 139, 387—389<br />

Vosikka 55<br />

Vuahter(us) 19 389<br />

V(u)apukka . . 322, 323<br />

Vuo(de)heinii 59, 60<br />

Vuohenjuuri 132<br />

-kukka 42, 185<br />

-uiiecka 169, 185<br />

-miekka 25, 185, 186<br />

-nokka 343<br />

-putki 26<br />

-silmuinen 41<br />

-silmukka 42, 106<br />

-silmä 42, 46, 61, 106, 221, 223, 231<br />

Vuokka 410<br />

Vuokko 40—42, 78, 97<br />

134, 232, 250, 299, 375,402, UO<br />

Vuorenkilpi 61<br />

-kukka 197<br />

-vaate 202<br />

Vuoriharmio 153<br />

-raudakki 348<br />

Wähäkarvaruoho 25, 26<br />

Väinänlaiml 386<br />

Väinönputki 43<br />

Väinön taimi 386<br />

Värilieinä, -ruoho .... 46, 150, 215<br />

Värisemisen-ruoho 71<br />

Värvenäjuuri 294<br />

Värviä .'. 408<br />

Värviä 408<br />

Värvänä 294<br />

Väsi-heinä 364<br />

Väänno (-jn\iri, -ruolio) .. 291, 294<br />

Väskynä 297<br />

Vääniruoiio 280<br />

Vääräpntki 117<br />

Yams(si)juuri 132<br />

Yhdeksänväkinen 400<br />

Yks(i)lehtinen 254<br />

Ylimmäinenyrt(t)i 184<br />

Ylioppila.skukka 24, 131<br />

Yrtti 32, 37,61, 108<br />

Yskäheiiiä 401<br />

Yskä (n) ruoho 268, 385, 401<br />

Yökynttilä 171<br />

Yökö(i)nlehti 264, 265<br />

Vönkukka .'(49, 384<br />

-oikku 412<br />

Yövilkka 171<br />

Yövinlu 27<br />

Zeröbaheinä 183<br />

Ziguna 137<br />

Äh ro 250<br />

Ähkyheinä 402<br />

Äidinkukka 100<br />

-silmä 411<br />

Äienkukka 'i09, 411<br />

Äijänkulli 386<br />

-[»arta 32. 36, 1 1 —144, 393<br />

-pää 168, 379<br />

-sauva 341<br />

.pkäjuuri 115<br />

Äimäruoho 365<br />

Äitipuolenkukka 106<br />

204, 294, 385,409, 411<br />

Äitipuoli 276, 411<br />

Äkkilieinä 398<br />

Älä unohda 231, 232<br />

Ämmen kengä 193<br />

Ämmäkkö 313<br />

Ämmän hambat 'i7, 209<br />

-hammas 47, 209, 277<br />

-hilkko 120<br />

-kannus 277<br />

-kengä 193, 194<br />

-kenkä 8o<br />

193, 194, 256, 399, 400

---

AMIIILES MOLAIIICI SOCICTIILIS N'NIUUNO. TOM. 7. NIO 1. 1(33<br />

;\ii\iuankieli 391<br />

-knkka, -lehli, -murju, -puu .. 19<br />

104, 325, 368, 399, 'LOO<br />

-kultu 38C.<br />

-käimnen 194<br />

-kärige 193<br />

-uaarnu 'i02<br />

-plunttu 49<br />

-pää 376, 379, 380<br />

-suurus 29, 30, 272<br />

-tasku 310<br />

_ -lussu 286<br />

Äiuuiün perssou ]>vyhkin .. 57, 283<br />

Äugelmä 370, 371, 387, 389<br />

Angerheinii 389<br />

Viigervä 389<br />

\nkelinä 370, 387<br />

\nkeriäs 387, 389<br />

\nkerniä 389<br />

Vukorväi 355, 387, 389<br />

\ukärvä 387<br />

Vpvlä (-puu) 270, 271<br />

\rripurri 110, 112<br />

Vrtelieinä 406<br />

\rviä(ineu) 78, 233, 23V<br />

Alira 179<br />

Aliranouckaiiieii 29<br />

Öljymarja, -j)uu 244

---

DKUTSCl IKS Hia^^EHAT.<br />

F INN ISCl i K PFIANXI^NNAMKN.<br />

Die (M'sleii, ohzwar uni' kiiapptMi Angaben iil)er finniselle iMlanzennatnen<br />

gehen zurück auf das Hi. Jahi'liundert. lm Vorwort seines »Davidin Psaltari»<br />

(1551) gibt nätnlicii Mi KAKI, AUIUCOLA für einige Kiiltiirpflanzen aucli die<br />

finnischen Menennungon an. Das in\ Anfang des folgeinU^n Jahrh\inderts<br />

erschienene kleine »Lexicon lalino-scandicmn» von Eivic, SCHUODEUI S (I()37)<br />

sowie das später (HiriH) erscliienene »\'ariaruin rerntn vocabula» unbekannten<br />

Autors entliallftn el)enfal]s eine Anzalil finnische Pflanzennanien. Ilinen an<br />

\Vert und Bedeutung weit voran stellt jedoch HI.IAS TIM.AN'DZ' »Catalogus<br />

plantaruin» (Uw.'J, zweite Aufl. lOBä), in welcliein l)ei '3G5 von den 5(H) erwähnten<br />

Pflanzenarten auch die finnische l^enennung angeführt wird.<br />

Im )A'ocal)ularium» von I'^LOHIMIS (1708) und sjiäter in .hisi.KNius' »Suomalaisen<br />

Sana-Lugun (loetus» (I7'i5) wiederholen sich die im Verzeichnis<br />

TilUindz' aufgenommenen Namen. Die gegen das lOnde desselben Jahrhunderls<br />

erschienenen /ahlreichen Kirchspielbeschreibungen obensowie die Arzneit)üch('r<br />

enthalten Pflanzennainen in recht reichlicher Menge.<br />

Die erstf! Hälfte des 19. Jahrhunderts l)ringt uns schon eine J'"ülle von<br />

Beiträgen zum finnisctu'n Pflanzennamenschatz. An erster Stelle ist hierbei<br />

das wertvolle Verzeichnis »Suomalaisia Kasvu-Ninu'jä» von 11. A. HKINMOI.M<br />

(1850) zu nennen, bis heute das einzige zusammenfassende Pflanzennamenverzeichnis<br />

bei uns. In kurzer Folge erscheinen dann auch andere Arl)eiten.<br />

in denen von verschiedenen Orten eingesammelte Pflanzennamen zur \'cröffentlichung<br />

gelangen: HACKM.VNS Schilderung der Kapelle Jalasjärvi (1H51),<br />

Xvi.ANnKus »l'lora Karelica» (1852) und \iir.i.n s' Iteschi-eibung des Ivirchspiels<br />

Tyrvää (185U).<br />

J^iese Einsammlungen gelangten LD.NM-.OT zum grossen N'utzenbeim<br />

Verfassen des ersten floristischen Handl)U("hs in finnischer Spraclu*, »Suomen<br />

Kasvisto» (18()()). In den späteren I'Mot'enwcrken und Lehrliüchern der Potanik<br />

wiederholen sich in der Hauptsache die; in der l'Moia Lönnrots enthaltenen<br />

Pflanzennamen. Zwar setzte auch gegen das Ende des Jahrhunderts die Ein-<br />

•sammlung von l^flunzcnnamen fort, sie geschah aber fast ausschlie.sslich zu<br />

|)hilologischen Zwecken und ihre Itesultale sind ziisammen mit anderen Einsammlungen<br />

volkstümlicher Worten' mit dem Woi'tzettelschatz der l>'imiischen

---

ANIIALES HOTANICI SOCIOTALIS N'AIIAMO. TOM. 7. X:() 1. KK")<br />

Ijiteraturgesellsclial'l oinverlnihl wovdtMi, um erst in kiinfti^'cii Wru'tei'hiiciH'i'ii<br />

wioder an den Tag gcvfördeii zu \\(M(IOII.<br />

Das vom Standpunkt der botanischen Wissenschaft aus wertvollste und<br />

brauchbarste Pflanzennamenmaterial ist jedoch in unserem Jahrhundert durch<br />

---

C--<br />

4 > l i '<br />

•»'yr<br />

"f "<br />

v.'f'^<br />

v' i-- .if-'-<br />