Jänkäviesti 2007.pdf - MTK

JOUNI INGALSUO<br />

Ajankohtaista asiaa<br />

s. 5<br />

Mistä Turussa Keskusteltiin?<br />

s. 10–11<br />

Kattoa navetan päälle<br />

s. 14<br />

Tuottajilta löytyy edelleen maauskoa<br />

Maataloustuottajien jaksaminen<br />

ja terveydenhuolto<br />

ovat pinnalla kaiken aikaa.<br />

Viimeaikaiset tutkimukset<br />

ovat osoittaneet, että<br />

viljelijöiden työ on keskimääräistä<br />

raskaampaa<br />

niin fyysisesti kuin henkisesti.<br />

Siitä huolimatta<br />

yrittäjien vahva maausko<br />

auttaa heitä luottamaan<br />

tulevaisuuteen.<br />

Työssä ja ylipäätään<br />

elämässä jaksamiseen<br />

pystyy itsekin vaikuttamaan<br />

monin eri tavoin.<br />

Työuupumuksen läpi käynyt<br />

maatilan emäntä esimerkiksi<br />

kehottaa puhumaan<br />

vaikeistakin asioista<br />

muiden kanssa sekä hakemaan<br />

apua ajoissa.<br />

Henkiseen jaksamiseen<br />

on kiinnitetty huomiota<br />

järjestämällä myös hanketoimintana<br />

muun muassa<br />

työnohjausta.<br />

Fyysiseen jaksamiseensa<br />

taas pystyy panostamaan<br />

osallistumalla<br />

työterveyshuoltoon. Lappilaistuottajat<br />

ovat ylipäätään<br />

melko tai erittäin tyytyväisiä<br />

työterveyshuollon<br />

palveluihin. Tämä käy ilmi<br />

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa<br />

tehdystä<br />

opinnäytetyönsä maatalousyrittäjien<br />

työterveyshuollon<br />

toimivuudesta Lapin<br />

läänissä.<br />

Lisää aiheesta<br />

sivulla 12.<br />

Metsää internetissä s. 17

---

2<br />

P Ä Ä K I R J O I T U S<br />

Tavoitteet<br />

Tämän pääkirjoituksen aion kirjoittaa tavoitteista.<br />

Tavoitteiden asettaminen alkaa nykyisin<br />

jo peruskoulusta. Ensimmäisellä luokalla<br />

opitaan lukemaan. Joillekin helppo tavoite,<br />

toisille paikallaan pysyminen koko tunnin<br />

tuntuu ylivoimaiselta. Vuodet vierivät,<br />

tavoitteet ja vaatimukset lisääntyvät. Yläasteella<br />

moni opettaja toivoo kasvattavansa<br />

kaikista oppilaista kunnon kansalaisia,<br />

vanhemmat haluaisivat nähdä lapsensa<br />

pokkaavan mahdollisemman monta stipendiä<br />

peruskoulun loputtua. Aika monen<br />

koululaisen tavoite vain päästä koulusta<br />

pois. Lukio ja ammatilliset oppilaitokset<br />

panevat opiskelijansa jo miettimään varasuunnitelman,<br />

jos ykkönen ei onnistu.<br />

Viljelijöille tarkoitetun johtamistaidon<br />

kurssilla opetetaan suunnitelmallisuutta<br />

ja tavoitteiden asettamista. Maatilan kehittäminen<br />

edellyttää suunnitelmaa. Tuotantosuunnan<br />

muuttaminen, sukupolvenvaihdokset,<br />

tuotannon laajentaminen ja<br />

hallittu lopettaminen vaativat hyvää suunnitelmaa.<br />

Ilman tavoitteita ja päämäärää<br />

maatila ajelehtii. Koska muuttuvia asioita<br />

on paljon, eikä viljelijä voi kaikkeen vaikuttaa,<br />

on viisasta tehdä varasuunnitelma,<br />

mieluummin kaksi. Veikkaamalla ei aina<br />

voita.<br />

Aikuisten maailmasta esimerkkinä on kuluneen<br />

kesän neuvottelut141-tavoitteista<br />

ministeriön ja tuottajajärjestön välillä.<br />

Tiukkaa vääntöä ja keskustelua käytiin<br />

osapuolten välillä. Kompromissien ja<br />

äänestyksen jälkeen Suomi vie oman esityksensä<br />

komissiolle, ja vain yhden esityksen.<br />

Komission päätöksestä sitten riippuu<br />

toteutuuko asetetut tavoitteet vai ei.<br />

Tämä menettely ei välttämättä ole kouluesimerkki<br />

tavoitteen asettelusta. Neuvottelutaktisista<br />

syistä varasuunnitelmaa tai<br />

tavoite kakkosta ei ole tehty tai ainakaan<br />

paljastettu. Mitä sen jälkeen tehdään, jos<br />

tavoitteeseen ei päästä? Onko tuottajajärjestö<br />

epäonnistunut?<br />

Nyt syksyllä tuottajaliitoissa mietitään<br />

jo tulevan vuoden toimintasuunnitelmaa<br />

ja tarkastellaan samalla kuluvan vuoden<br />

tavoitteita; onko ne saavutettu ja mitä<br />

on vielä tekemättä. Etujärjestötyössä tavoitteiden<br />

saavuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä,<br />

yksittäiset erävoitot tai tappiot<br />

eivät ole koko totuus. <strong>MTK</strong>:n päätavoite<br />

on aina ollut viljelijäväestön tulotason<br />

turvaaminen. Siinä ei ole onnistuttu viime<br />

vuosina. Mutta lopputulos ilman etujärjestöä<br />

olisi ollut vielä huonompi. Positiivisia<br />

esimerkkejä löytyy viljelijöiden sosiaaliturvan<br />

puolelta, kun muistaa mistä on<br />

lähdetty. Viimeisten kymmenen vuoden<br />

aikana <strong>MTK</strong>:n rooli tuloneuvotteluissa<br />

on totaalisesti muuttunut. Siitä huolimatta<br />

järjestömme on säilyttänyt neuvotteluaseman<br />

maaseutuväestön puolestapuhujana.<br />

Järjestömme kautta viljelijää kuunnellaan<br />

ja arvostetaan.<br />

Tavoitteellista syksyä!<br />

Juhani Lampela<br />

Puheenjohtaja<br />

<strong>MTK</strong>-Lappi<br />

Toiminnanjohtajan pöydän takaa<br />

Viljelijöiden keskustelujen<br />

kestosuosikit tuotteiden<br />

ja tuotantokustannusten<br />

hinnat ovat tänä syksynä<br />

puhuttaneet tavallistakin<br />

enemmän. Erityisesti rehujen<br />

ja energian hinnat<br />

ovat ponnahtaneet pilviin.<br />

Kun samanaikaisesti<br />

olemme kuulleet viestiä,<br />

että muualla Euroopassa<br />

tuottajahintoja on korotettu,<br />

alkaa suomalaisen<br />

viljelijän mitta täyttyä.<br />

Turvallisista tuotteista on<br />

saatava oikeudenmukainen<br />

hinta!<br />

<strong>MTK</strong> etujärjestönä on<br />

viime vuosina painottanut<br />

Painosmäärä 2500 kpl<br />

Julkaisija<br />

Maataloustuottajain Lapin Liitto<br />

<strong>MTK</strong>-Lappi r.y.<br />

Ukkoherrantie 15 a 2<br />

96100 Rovaniemi<br />

erityisesti markkinaedunvalvontaa.<br />

Työtä tuottajahintojen<br />

korottamisen<br />

eteen on tehty monella rintamalla<br />

ja hyvä niin. Mutta<br />

todelliset vaikuttajat tässä<br />

asiassa istuvat omien<br />

osuustoiminnallisten yritystemme<br />

hallinnossa. C-<br />

tukialueen tuottajaliitot lähettivätkin<br />

elokuun lopulla<br />

kirjeen Atrian, HKScanin<br />

ja Valion hallituksille. Tässä<br />

kirjeessä vaadimme<br />

tuottajahintoihin kustannusten<br />

nousua vastaavaa<br />

korotusta. Nähtäväksi jää,<br />

kuinka teollisuus vaateisiimme<br />

vastaa.<br />

Päätoimittaja<br />

Kaija Kinnunen<br />

puh. 0400 397 336<br />

lappi@mtk.fi<br />

Toimittaja<br />

Auni Vääräniemi<br />

puh. 040 577 9186<br />

Edunvalvonnan<br />

monet muodot<br />

Vaikka Lappi on kaukana<br />

Euroopan sykkivästä sydämestä,<br />

olemme erikoispiirteinemme<br />

kuitenkin<br />

kiinnostava paikka. Tästä<br />

osoituksena saimme esitellä<br />

Euroopan parlamentin<br />

maatalousvaliokunnan<br />

jäsenille Inarilaista maataloutta.<br />

Vieraille ei varmasti<br />

jäänyt epäselväksi<br />

se, että luonto asettaa<br />

täällä omat rajoitteensa<br />

tuotannolle: juhannuksen<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin järjestölehti<br />

Sivunvalmistus<br />

Oy Sevenprint Ltd, Rovaniemi<br />

Painopaikka<br />

Kaleva Kustannus Oy, Oulu<br />

jälkeisellä viikolla ilmassa<br />

vihmoi hyytävän kylmä<br />

pohjoistuulen riepottelema<br />

vesisade!<br />

Vaikka maatalouspolitiikka<br />

on Euroopassa yhteistä,<br />

ei oman eduskuntammekaan<br />

merkitystä<br />

sektorimme asioihin pidä<br />

vähätellä. On tärkeää,<br />

että lappilaiset kansanedustajat<br />

tuntevat alueemme<br />

maa- ja metsätalouden<br />

erityispiirteet, vain<br />

näin he voivat puolustaa<br />

elinkeinojamme kovassa<br />

kansallisessa kilpailussa.<br />

<strong>MTK</strong>-Lappi haluaa alkaneella<br />

eduskuntakaudella<br />

syventää omien edustajiemme<br />

kanssa tehtävää<br />

yhteistyötä. Avaus tehtiin<br />

tutustumisretkellä maatilalle<br />

ja työtä jatketaan<br />

yhdessä edustajien omien<br />

kummitilojen kanssa.<br />

Tavoitteena on, että tämän<br />

myötä viljelijöiden<br />

on helpompaa saada asiansa<br />

kuulluksi ja toisaalta<br />

edustajien kynnys kysyä<br />

lappilaisen viljelijän näkemyksiä<br />

madaltuu.<br />

Millaisen maaseudun<br />

haluamme Lappiin?<br />

Kaiken edunvalvonnan<br />

takana täytyy olla tieto<br />

siitä, mitä jäsenistö haluaa.<br />

Reilu vuosi takaperin<br />

valmistui Maa Ponteva<br />

Lapin maaseutuohjelma,<br />

joka tähyää lappilaista<br />

maaseutua vuoteen<br />

2013 asti. Tänä syksynä<br />

olemme jo istuneet koolle<br />

miettimään, ovatko tavoitteemme<br />

edelleen samat<br />

vai pitääkö suuntaa muuttaa.<br />

Jokaisella jäsenellä<br />

on mahdollisuus vaikuttaa<br />

tähän tavoitteiden asetteluun.<br />

Vaikuttamisen kanava<br />

on oma tuottajayhdistys.<br />

Olkaa aktiivisia ja<br />

osallistukaa oman yhdistyksenne<br />

toimintaan!<br />

Edunvalvontaterveisin<br />

Kaija Kinnunen<br />

toiminnanjohtaja<br />

<strong>MTK</strong>-Lappi

---

Maatalouden tuottajahintoihin saatava<br />

kunnon korotuksia<br />

Maailmantalouden<br />

vahva veto ja bioenergiabuumi<br />

ovat<br />

kääntäneet maataloustuotteiden<br />

hinnat<br />

jyrkkään nousuun<br />

maailmalla. Tämä<br />

koskee sekä viljaa<br />

että kotieläintuotteita.<br />

Erityisesti Aasian<br />

markkinoiden veto on<br />

vahvaa. Maataloudesta<br />

ja elintarviketeollisuudesta<br />

on tullut<br />

kasvuala. Toivottavasti<br />

kasvu ei jää lyhyeksi<br />

suhdannepiikiksi,<br />

vaan jatkuu<br />

vielä pitkään.<br />

Samaan aikaan myös<br />

metsäteollisuuden tuotteiden<br />

hinnat ovat nousseet,<br />

mikä on heijastunut<br />

positiivisesti puun hintaan.<br />

Metsänomistajat ovat vastanneet<br />

kysyntään hakkuita<br />

lisäten. Kotimaisesta<br />

puusta ei ole eikä tule<br />

pulaa. Sen on tämä vuosi<br />

osoittanut. Järkevällä hinnalla<br />

puu saadaan liikkeelle.<br />

Tosin kuitupuun kotimaan<br />

hinnoitteluun emme<br />

voi vielä olla lähestulkoonkaan<br />

tyytyväisiä. Metsänyhtiöiden<br />

Suomenlahden<br />

eteläpuolella maksamat<br />

hinnat ovat meikäläisiä<br />

tuntuvasti korkeammat.<br />

Markkinoiden rajut<br />

muutokset ovat aina haasteellisia.<br />

Nyt on pidettävä<br />

huoli siitä, että hintoihin<br />

saadaan korotuksia koko<br />

tuotantoketjussa. Rehukustannus<br />

nousee tänä<br />

ja ensi vuonna reippaasti.<br />

Kannattavuus säilytetään<br />

vain, jos korotus saadaan<br />

myös kotieläintuotteiden<br />

hintoihin. Samalla teollisuuden<br />

on kyettävä viemään<br />

vastaava läpi myös<br />

lopputuotteissaan.<br />

Kaupan on nähtävä nyt<br />

hieman pidemmälle kuin<br />

tavallisesti. Halpaa ruokaa<br />

ei kohta enää löydy maailmalta.<br />

Jos kuluttaja löytää<br />

poikkeuksellisen halpoja<br />

tarjouksia tuontielintarvikkeista,<br />

hänen on hyvä kysellä<br />

tuotteen alkuperästä.<br />

Muualle kelpaamattomia<br />

ylijäämäeriä me emme<br />

tänne kaipaa.<br />

Suomalainen maatalousyrittäjä<br />

tarvitsee hinnankorotukset<br />

elääkseen.<br />

Loppulaskun maksaa<br />

suurelta osin suomalainen<br />

kuluttaja. Valtion on nyt<br />

hyvä tasata ruoan hinnan<br />

nousupainetta arvonlisäverokannan<br />

alentamisella<br />

vuoden 2009 alusta.<br />

Maatalouspolitiikassa<br />

loppuvuosi tulee olemaan<br />

haastava. Etelä-Suomen<br />

kansallisen tuen jatkolle<br />

on neuvoteltava ratkaisu<br />

EU:n komission kanssa.<br />

Pohjoisen tuen kohdalla<br />

uskon, että voimme jatkaa<br />

nykyisin muodoin ja<br />

tasoin ainakin maidon,<br />

naudanlihan ja lampaan<br />

osalta. EU:n maatalouspolitiikasta<br />

tulemme saamaan<br />

uudistusesityksen.<br />

Se sisältänee Lapin maataloudelle<br />

vaikeita esityksiä,<br />

kuten maitokiintiöistä<br />

luopuminen. Töitä on tiedossa<br />

hyvien ratkaisujen<br />

löytämiseksi. Myös investointitukijärjestelmän<br />

uudistus<br />

on mittava haaste<br />

tuottajajärjestölle.<br />

Lapin maaseudun elinvoimaisuuden<br />

säilyttäminen<br />

tarvitsee jatkossakin<br />

panostuksia omaan koulutukseen,<br />

tutkimukseen<br />

ja neuvontaan. Erityisesti<br />

tutkimuskenttä on viime<br />

vuosina ollut kovan myllerryksen<br />

kohteena. Tähän<br />

on jouduttu, kun valtio<br />

on leikannut jyrkästi alalle<br />

kohdennettuja määrärahoja.<br />

Vaikutukset tuntuvat<br />

myös Lapissa, Apukan toimipisteessä.<br />

3<br />

Maakuntamme eri toimijat<br />

ovat kantaneet huolta<br />

tutkimuksen tulevaisuudesta.<br />

Nyt onkin hyvä<br />

paikka turvata toiminta ja<br />

samalla kehittää sitä tulevaisuuden<br />

haasteiden<br />

mukaisesti. Varteenotettava<br />

vaihtoehto on luoda<br />

Lappiin osaamiskeskus,<br />

jossa yhdistetään tutkimus,<br />

koulutus ja neuvonta.<br />

Organisaatioiden rajat<br />

on tehty rikottaviksi.<br />

TE-keskuksesta on tullut<br />

merkittävä ja arvostettu<br />

toimija maaseudun kehittämisessä.<br />

Huolestuttavia<br />

viestejä on kuulunut siitä,<br />

että valtio suunnittelee<br />

tukivalvonnan siirtämistä<br />

pois TE-keskusten maaseutuosastoilta.<br />

Näin ei<br />

tule toimia. Viljelijöiden oikeusturvan<br />

kannalta olisi<br />

kohtuutonta sotkea tukipolitiikan<br />

vyyhtiin vielä uusia<br />

toimijoita.<br />

Juha Marttila<br />

<strong>MTK</strong>:n 2. puheenjohtaja

---

4<br />

Y M P Ä R I S T Ö T U K I<br />

Ympäristötuen muutokset<br />

vaikeuttivat hakua<br />

Ympäristötuki laitettiin<br />

EU:n maatalouspolitikassa<br />

uuteen<br />

uskoon keväällä.<br />

Suomessa viljelijät<br />

joutuivat tekemään<br />

ympäristötukihakemuksensa<br />

osin<br />

mutu-tuntumalta,<br />

kun komissio ei ollut<br />

tehnyt lopullista esitystä<br />

hakuajan loppuun<br />

mennessä.<br />

Lopullisesta esityksestä<br />

pois jäänyt lisätoimenpide<br />

peltojen kasvukunnon<br />

parantamisesta aiheutti<br />

Lapissakin pientä hämminkiä,<br />

vaikka maa- ja<br />

metsätalousministeriö antoikin<br />

lisäaikaa vaihtaa<br />

sen johonkin toiseen lisätoimenpiteeseen.<br />

Viljelyagrologi Pekka<br />

Kummala ProAgria Lapista<br />

vahvistaa, että kysymyksiä<br />

todella tuli toukokuun<br />

aikana. Komission<br />

lopullisen päätöksen muutokset<br />

aiheuttivat ylimääräistä<br />

työtä sekä viljelijöille<br />

että maaseutuelinkeinoviranomaisille.<br />

– Maaseututoimistoille tuli<br />

varmasti paljon soittoja,<br />

Kummala arvelee ja<br />

sanoo, ettei moni viljelijä<br />

tiennyt, pitääkö koko ympäristötukihakemus<br />

täyttää<br />

uudelleen.<br />

Kasvukausi ei ehtinyt<br />

täällä alkaa, joten onneksi<br />

turhia toimenpiteitä ei<br />

ehditty tehdä. Mutta harmikseen<br />

viljelijät joutuivat<br />

kesäkuussa kesken kylvötöiden<br />

käymään maaseututoimistoissa<br />

muuttamassa<br />

ympäristötukihakemustaan.<br />

Kummala sanoo, että<br />

esimerkiksi lannan vastaanottamisen<br />

jääminen<br />

pois ympäristötuen erityistuen<br />

piiristä saattaa<br />

aiheuttaa ongelmia lantaa<br />

toimittaville suuremmille<br />

lappilaisille kotieläintiloille<br />

sekä sitä vastaanottaville<br />

kasvinviljelytiloille.<br />

Kotieläintila ja kasvinviljelytila<br />

voivat edelleen<br />

tehdä sopimuksia lannan<br />

toimittamisesta, mutta siirtämiseen<br />

kohdistetun tuen<br />

puuttuminen ei kannusta<br />

siihen.<br />

Suurilla kotieläintiloilla<br />

voi tulla ongelmia karjanlannan<br />

kanssa, kun sitä ei<br />

kannata kuljettaa kilometrien<br />

päässä sijaitsevan<br />

kasvinviljelytilan pelloille.<br />

Siirtäminen olisi kuitenkin<br />

ympäristön ravinnetaseiden<br />

kannalta järkevää.<br />

Uudessa ympäristötuessa<br />

fosforin ja typen osuuksia<br />

pellon ravinnetasapainossa<br />

tiukennettiin, jolloin<br />

hyväravinteiselle pellolle<br />

ei saa tämän vuoksi enää<br />

levittää lantaa yhtä suuria<br />

määriä kuin ennen.

---

A J A N K O H T A I S T A<br />

5<br />

Mitä kuuluu, mitä näkyy?<br />

Uutuudet tulevat, mutta tökkivät Lapissa<br />

Kuvittele mielessäsi<br />

seuraavat ärsyttävät<br />

tilanteet: Kännykällä<br />

ei saa yhteyttä pellolla<br />

olevaan naapurin<br />

isäntään. Internet<br />

hidastelee taas You-<br />

Tuben videota ladattaessa.<br />

Televisiosta<br />

ei tule MITÄÄN kivaa<br />

katseltavaa.<br />

Lisää näihin tuntemuksiin<br />

pari lisäfaktaa: Itä-<br />

Lapissa kännykkä kuuluu,<br />

kun seisoo keskellä keittiötä<br />

tietyssä kohdassa.<br />

Keminmaasta ja Simosta<br />

lähtee puhelinlinjojen lisäksi<br />

internetin modeemiliittymät.<br />

Utsjoella katsellaan<br />

lumisadetta tai pelkästään<br />

Norjan television ykköskanavaa,<br />

kun Suomessa on<br />

siirrytty kokonaan digiaikaan.<br />

Miltä nyt tuntuu? Vieläkö<br />

ärsyttää? Esimerkit<br />

ovat ehkä hieman liioittelevia.<br />

Kyllä se naapurin<br />

isäntä vastaa pelloltakin,<br />

jos kenttiä riittää.<br />

Mutta tosiasia on, että<br />

siinä kun Etelä-Suomessa<br />

ja kasvukeskuksissa<br />

televisiokanavien, kännykkäliittymien<br />

ja internetin<br />

nopeudet kasvavat, kärsitään<br />

osassa Lappia edelleen<br />

katvealueisiin kuulumisesta.<br />

Digi tuli, entä sitten?<br />

Vielä elokuun viimeisellä<br />

viikolla Utsjoella jännitettiin,<br />

miten digitaaliset televisiolähetykset<br />

tulevat<br />

näkymään kunnan alueel-<br />

Kaksikymmentä vuotta vanhan television loppusijoituspaikka varmistui analogisten lähetysten päätyttyä.<br />

la. Ennusteiden mukaan<br />

peräti 30 prosenttia kotitalouksista<br />

oli jäämässä<br />

televisionäkyvyyden ulkopuolelle.<br />

Ratkaisuksi tarjottiin<br />

pitkin kesää niin satelliittiantennia<br />

kuin täytelähettimiä.<br />

Utsjokelainen viljelijä<br />

Urho Guttorm sanoo,<br />

ettei Nuorgamin eikä Nuvvuksen<br />

alueella televisio<br />

näy neljään kuukauteen,<br />

ennen kuin sinne laitetaan<br />

alilähettimet.<br />

– Vuodenvaihteessa ne<br />

on luvattu laittaa. Aika nolonoloista<br />

tämä on Digitan<br />

ja Ylen puolelta, kun ovat<br />

olleet tietoisia katvealueista,<br />

Guttorm toteaa.<br />

Moni utsjokelaisista on<br />

irtisanonut televisiolupansa<br />

digipyörityksen vuoksi.<br />

Kaikki eivät ole valmiita<br />

jatkossakaan maksamaan<br />

208,15 euron arvoisen luvan<br />

lisäksi 25 euroa kuussa<br />

lautasantennista, jotta<br />

saa katsella peruskanavien<br />

ohjelmia.<br />

Nettitasa-arvoa<br />

odotellaan<br />

Niin kuin on kesän aikana<br />

porua riittänyt digilähetyksistä,<br />

on keskustelu<br />

KOMMENTTI<br />

ARI HELLSTEDT<br />

vellonut kiivaana myös<br />

Lapin laajakaista- ja ylipäätään<br />

internetpalvelujen<br />

ympärillä.<br />

Modeemiliittyvät alkavat<br />

kadota ennen kuin<br />

huomaakaan, aivan kuten<br />

analogiset tv-lähetykset<br />

jo tekivät. Tilalle tarjotaan<br />

laajakaistaa, minkä toimivuudesta<br />

kaikkialla Lapissa<br />

ei ole vielä takeita.<br />

Esimerkiksi Digitan<br />

tarjoaman langattoman<br />

@450-laajakaistan luvataan<br />

kyllä toimivan Pohjois-Suomessa,<br />

mutta toimivuus<br />

tarkoittaa ylempänä<br />

Lappia lähinnä matkailukeskuksia.<br />

Koko maan<br />

kattavaksi tämän verkon<br />

luvataan laajentuvan vasta<br />

vuoden 2009 loppuun<br />

mennessä.<br />

Tätä odotellessa monen<br />

tilan isännän hiukset ehtivät<br />

harveta muutoinkin<br />

kuin luonnollisen poistuman<br />

kautta.<br />

Kännykkäkentistä<br />

riittää riesaa<br />

Heikkojen kännykkäkenttien<br />

lomasta juuri ja juuri<br />

tavoitettu sallalainen Raija<br />

Ämmälä kertoo, millaisessa<br />

puhelutodellisuudessa<br />

heillä Varvikonkylän Koivuaavassa<br />

eletään.<br />

– Hyvänä päivänä isännän<br />

sängyn päädyssä tyynyn<br />

päällä istuen ja puolella<br />

keuhkolla hengittäen<br />

saattaa kuuluvuus pelata,<br />

mutta useasti tällöinkin<br />

puhelu katkeaa koko ajan,<br />

Ämmälä toteaa.<br />

Kännykän kuulumattomuus<br />

haittaa arkielämää,<br />

sillä vuositasolla puheluihin<br />

käytettävä aika vähintäänkin<br />

tuplaantuu.<br />

– Kun puhelu katkeaa,<br />

pitää varsinkin huonolla<br />

ilmalla etsiä parempaa<br />

paikkaa keittiön kaappien<br />

vierestä tai muualta. Ja sitten<br />

pitää soittaa takaisin,<br />

ja lopulta hoitaa asia viidennen<br />

pätkäisyn jälkeen<br />

lankaliittymästä, mikä käy<br />

kalliiksi, Ämmälä sanoo.<br />

Häntä suututtaa ja kyllästyttää<br />

se, ettei asioita<br />

saa hoidettua puhelimitse.<br />

Ilman lankaliittymää ei tilalla<br />

pärjättäisi. Kännykän<br />

varaan ei voi heittäytyä,<br />

jos vaikka pitää saada äkkiä<br />

eläinlääkäri kiinni.<br />

Parannusta asiaan ei<br />

näytä olevan tulossa, sillä<br />

Soneralle pätkittäin soitetut<br />

puhelut ovat vetäneet<br />

vesiperää. Laskutus Itä-<br />

Lapinkin suuntaan sen<br />

sijaan toimii moitteettomasti.<br />

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin…<br />

Aidosti Lapista.<br />

Auni Vääräniemi<br />

Laaja kaistapää<br />

Langaton laajakaistapalikka.<br />

M a a i l m a n k a i k k e u d e n<br />

ohuimpiin opuksiin taitaa<br />

kuulua blondin käsikirja<br />

kodin elektroniikan<br />

asennuksiin. Siinä on<br />

kaksi sanaa; soita isille!<br />

Kodin elektroniikan suhteen<br />

yhtä huono tuuri, kuin<br />

mitä on syntyä blondiksi,<br />

on syntyä Lappiin johonkin<br />

katvealueeseen. Internetin<br />

laajakaistan, television<br />

digi-lähetysten sekä kännykän<br />

kuuluvuuden katveita<br />

riittää enempi, kuin<br />

laki sallii. Edellä mainittuja<br />

katvealueita voi vain<br />

ihmetellä, sillä suomalaisen<br />

talouselämän sekä<br />

politiikan johto viettää ainakin<br />

ruska- sekä hiihtolomansa<br />

juuri näillä alueilla.<br />

Vai ovatko he onnellisia,<br />

kun kerrankin kännykkä<br />

tai sähköposti ei tavoita<br />

heitä, mene ja tiedä?<br />

Tavalliselle lappilaiselle<br />

nämä jokapäiväiset ongelmat<br />

ovat melkoinen riesa.<br />

Laajakaistaa varten tarjoaa<br />

Digita langatonta vaihtoehtoa.<br />

Siinä käytetään<br />

vanhaa nmt-puhelinten taajuutta.<br />

Länsirajalla Digita<br />

ei saa lähettää signaalia,<br />

ettei se suomalaisten ja<br />

ruotsalaisten kahdenkeskisen<br />

sopimuksen mukaisesti<br />

karkaisi rajan yli.<br />

Ja sisämaassakin, rajan<br />

läheisyydessä signaalia<br />

lähetetään puoliteholla.<br />

Syynä siihen on se, että<br />

muutamalla nuukalla pohjois-ruotsalaisella<br />

on<br />

vielä käytössään vanha<br />

nmt-puhelin. Ruotsalaisen<br />

kansankodin sosiaalidemokratian<br />

mukaisesti ei<br />

nmt-taajuutta lopeteta<br />

väkipakolla, vaan ns. luonnollisen<br />

poistuman kautta.<br />

Pajalan Korbilompolossa<br />

asuva porotilallinen Håkan<br />

Niemisel, 70-v, aikoo<br />

kantaa 18 kiloista nmtpuhelintaan<br />

ainakin niin<br />

kauan, kuin selkä kestää.<br />

Rajanaapureiden kahdenkeskinen<br />

sopimus<br />

muuttui elokuussa yksipuoliseksi,<br />

koska Ruotsi<br />

alkoi lähettää omaa taajuuttansa<br />

täydellä teholla<br />

Suomen rajan yli.<br />

Viestintäviraston selvityspyyntöön<br />

asiasta ei vieläkään<br />

ole tullut vastausta.<br />

Hätäisimmät hankkivat<br />

ruotsalaiselta palvelun tarjoajalta<br />

laajakaista-yhteyden,<br />

mutta menettävät<br />

suomalaisen palvelun<br />

tarjoajan edun, eli liikkuvuuden.<br />

Ruotsalainen net-<br />

tiyhteys ei toimi kuin noin 60<br />

kilometrin säteellä rajasta.<br />

Suomalaisessa versiossa<br />

tarvitsee liittää päätelaite<br />

läppäriin ja netti pelaa,<br />

kunhan suuntaat etelään.<br />

Noin satatuhatta suomalaista<br />

ei ole ollut aikeissa<br />

hankkia digiboksia, vaikka<br />

analogiset lähetykset<br />

ovat loppuneet. Muutama<br />

tuhat taloutta pysyy lähetysten<br />

ulkopuolella, vaikka<br />

boksin hankkisivatkin. Tvruudulla<br />

on tarjottavanaan<br />

samaa, kuin mitä näkyy<br />

lappilaisen tuvan marraskuisesta<br />

ikkunasta.<br />

Lumisadetta.<br />

Veli-Matti Sunnari

---

6<br />

P O L I T I I K K A A<br />

Hallitusohjelma lupaa paljon maataloudelle<br />

Lappi on ministerin mukaan samalla viivalla kuin muut alueet<br />

Suomi sai uuden eduskunnan<br />

maaliskuussa ja<br />

sitä myötä rakennettiin<br />

myös uusi hallitusohjelma.<br />

Hallitusohjelmaan kirjataan<br />

aina ne tavoitteet<br />

ja suunnat, millä tavalla<br />

maatamme seuraavat<br />

neljä vuotta luotsataan.<br />

Hallitusohjelmassa maatalouden<br />

kannalta erityisen<br />

myönteistä on kirjaus siitä,<br />

että harjoitettava maatalouspolitiikka<br />

turvaa aktiivitilojen<br />

toiminnan kannattavuuden<br />

ja mahdollistaa<br />

viljelijälle nousevan tulokehityksen.<br />

Ohjelman mukaan maataloutta<br />

kehitetään perheviljelmäpohjaisena<br />

tavoitteena<br />

tuottavuuden nostaminen<br />

ja elinkeinon kilpailukyvyn<br />

parantaminen.<br />

Lappi hyötyy<br />

hallituksen päätöksistä<br />

Maa- ja metsätalousministeri<br />

Sirkka-Liisa Anttilan<br />

mukaan lappilainen maatalous<br />

hyötyy hallituksen<br />

päätöksistä samalla tavalla<br />

kuin muutkin alueet.<br />

Keskeisenä tekijänä Lapin<br />

maataloudessa on ministerin<br />

mielestä maito.<br />

– Alan tilityskyky on parantunut<br />

ja pohjoisilla C-<br />

alueilla yhteiskunnan tuki<br />

on korkein juuri maidon<br />

tuotantoon, Anttila sanoo<br />

ja muistuttaa, ettei 142-<br />

tukeen ole odotettavissa<br />

heikennyksiä, vaan se on<br />

luonteeltaan säilyttävä.<br />

– Suuria tulevaisuuden<br />

kysymyksiä ovat maitokiintiöt<br />

vuoden 2015 jälkeen.<br />

Ministeriö on jo asettanut<br />

maitostrategiatyöryhmän<br />

pohtimaan asiaa.<br />

Toiseksi tärkeäksi kysymykseksi<br />

Anttila mainitsee<br />

kiintiöiden saatavuuden,<br />

johon on valmisteilla ”pieniä<br />

justeerauksia”.<br />

Ministerin mukaan hallitusohjelmassa<br />

on sitouduttu<br />

myös selvittämään, millä<br />

tavalla tuen hakemisen<br />

byrokratiaa ja valvomista<br />

voidaan keventää sekä<br />

miten viljelijöiden tulotasoa<br />

parannetaan.<br />

Enimmäkseen<br />

positiivista<br />

Lappilainen maatalous näyttäisi olevan mukana hallitusohjelmassa.<br />

Maanviljelijä Ari Ruotsalainen<br />

Rovaniemeltä arvioi<br />

hallitusohjelmaa ruohonjuuritasolta<br />

ja löytää sieltä<br />

muutamia todella positiivisia<br />

asioita.<br />

– Näitä ovat lupaus siitä,<br />

että harjoitettava maatalouspolitiikka<br />

turvaa aktiivitilojen<br />

toiminnan kannattavuuden,<br />

viljelijöiden<br />

nousevan tulokehityksen<br />

ja mahdollistaa kotimaisten<br />

elintarvikkeiden tuotantomäärän<br />

säilyttämisen<br />

nykytasolla, Ruotsalainen<br />

luettelee.<br />

Huolissaan hän sen sijaan<br />

on hallitusohjelman<br />

kirjauksesta byrokratian<br />

karsimisesta. Edelliset<br />

tukijärjestelmän yksinkertaistamiset<br />

ovat tilatasolla<br />

merkinneet ainakin<br />

nelinkertaista monimutkaistumista.<br />

<strong>MTK</strong>-Lappi kysyi myös<br />

Lapin kansanedustajilta,<br />

millä tavalla hallitusohjel-<br />

man kautta Lapin maatalouden<br />

toimintaedellytyksiä<br />

voidaan kehittää. Vastaus<br />

saatiin kuudelta kansanedustajalta<br />

seitsemästä.<br />

Vastanneet olivat hurskaan<br />

yksimielisiä siitä,<br />

että maataloutta on voitava<br />

harjoittaa koko maassa,<br />

siis myös Lapissa.<br />

Paavo Väyrynen, Hannes<br />

Manninen ja Ulla Karvo<br />

korostavat, että EU-tukijärjestelmää<br />

tulee kehittää<br />

ottamaan entistä paremmin<br />

huomioon pohjoisista<br />

olosuhteista aiheutuvat<br />

korkeat tuotantokustannukset.<br />

Markus Mustajärvi näkee<br />

maatalouden, kuten<br />

myös muiden maaseudun<br />

toimialojen menestymisen<br />

ehtona sen, että infrastruktuuri<br />

on kunnossa.<br />

Siksi liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien<br />

kehittämiseen<br />

täytyy luoda painetta<br />

koko ajan.<br />

Johanna Ojala-Niemelän<br />

mielestä maatalouden<br />

kannalta keskeistä on,<br />

miten hyvin koko elintarvikeketju<br />

maatilalta elintarviketeollisuuden<br />

kautta<br />

kauppaan pystyy vastaamaan<br />

kuluttajien muuttuviin<br />

vaatimuksiin. Tässä<br />

valossa hallituksen valmistelema<br />

suomalaisen ruuan<br />

edistämisohjelma on hyvä.<br />

Janne Seurujärvi korostaa<br />

maatalouden kehittämistä<br />

edelleen perheviljelmäpohjaisena,<br />

johon<br />

liittyy toimia muun muassa<br />

sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi.<br />

Rehunteko Hannu ja Minni Kemoffin tilalla Varejoella elokuussa 2007. Kuvassa Hannu<br />

Kemoff, Raimo Koli, Martti Pesola ja Veli-Matti Sunnari kalustoineen. Rehua tehtiin<br />

n. 90 ha. Auman pituus 90 metriä ja leveys 8 metriä. Korkeutta 3,5 metriä. Aumassa<br />

on rehua 1100 tonnia.<br />

Rovaniemen alueella mela-asiamiehenä<br />

osa-aikaisena<br />

toiminut Jarno Ronkainen<br />

siirtyi elokuun alusta<br />

lähtien kokoaikaiseksi.<br />

Hänen toimistonsa<br />

löytyy tätä nykyä Rovaniemellä<br />

Ukkoherrantie<br />

15:stä B-rapusta samois-<br />

Melan asiamies<br />

kokoaikaiseksi<br />

ta tiloista Lapin 4H-piirin<br />

kanssa. Toiminta-alueena<br />

on Ranua, Rovaniemi, Sodankylä<br />

sekä tällä hetkellä<br />

väliaikaisesti Kemijärvi,<br />

Salla, Savukoski ja Pelkosenniemi.<br />

Asiamiehelle varataan<br />

edelleen aika, mutta Ronkaisen<br />

tavoitettavuus on<br />

parantunut työajan lisääntymisen<br />

myötä.<br />

Jarno Ronkaisen yhteystiedot:<br />

p. (09) 435 1662 (soi asiamiehen<br />

kännykässä),<br />

jarno.ronkainen@mela.fi.

---

K U M M I T I L A T<br />

7<br />

Kummitilat Lapin kansanedustajille<br />

Lapin seitsemälle<br />

kansanedustajalle<br />

osoitettiin elokuussa<br />

omat kummimaatilat,<br />

joiden<br />

kautta he pystyvät<br />

paremmin pysymään<br />

mukana<br />

tuottajien arjessa<br />

ja maatalouden eri<br />

kysymyksissä.<br />

Kummitilat julkistettiin<br />

kansanedustajille<br />

järjestetyn<br />

maatilapäivän yhteydessä<br />

Jaatilassa<br />

Ari ja Kaija Ruotsalaisen<br />

tilalla.<br />

vo Väyrysen kummitila<br />

on Veli-Matti Sunnarin tila<br />

Keminmaassa.<br />

Kaksituntiseen rentoon<br />

tapaamiseen osallistuivat<br />

Esko-Juhani Tennilä, Ulla<br />

Karvo, Johanna Ojala-<br />

Niemelä ja Hannes Manninen.<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin puheenjohtajan<br />

Juhani Lampelan<br />

mukaan idea maatilavierailusta<br />

tuli koululaisille<br />

järjestettävästä päivästä<br />

maatilalla, jota voidaan<br />

soveltaa myös kansanedustajille.<br />

– Tällä tavalla saadaan<br />

tuottajille kasvot, ja meidänkin<br />

on helpompi lähestyä<br />

tuttuja kansanedustajia<br />

kuin täysin tuntemattomia,<br />

Lampela sanoi.<br />

Kummitilojen julkistamisessa<br />

mukana olleet kansanedustajat<br />

ottivat idean<br />

lämpimästi vastaan ja viettivät<br />

kaksituntisensa maatilalla<br />

kysellen aktiivisesti<br />

maatalousasioita.<br />

Ruotsalainen toi tilakäynnillä<br />

esille huolen niin<br />

sanotusta neljäkymmentä<br />

ja plus –ikäluokasta, jolla<br />

on tuottajana vielä lähemmäs<br />

parikymmentä vuotta<br />

tehokasta työaikaa. Ruotsalaisen<br />

mielestä kaikki<br />

eivät halua alkaa laajentaa<br />

toimintaansa, ja heidänkin<br />

toimintaedellytyksensä tulisi<br />

turvata.<br />

Valitut kummitilat ovat<br />

lappilaisten <strong>MTK</strong>-aktiivien<br />

maatiloja. Ulla Karvon<br />

kummitila on Katariina ja<br />

Juhani Lampelan tila Tervolassa,<br />

Hannes Mannisen<br />

Ari-Pekka Juuson ja<br />

Sanna Barckin tila Torniossa<br />

ja Markus Mustajärven<br />

Raija ja Jukka Ämmälän<br />

tila Sallassa. Johanna<br />

Ojala-Niemen kummitila<br />

on Karoliina ja Markku<br />

Rannan tila Tervolassa,<br />

Janne Seurujärven Anna-<br />

Maija ja Kosti Kokkoniemen<br />

tila Sodankylässä,<br />

Esko-Juhani Tennilän Kaija<br />

ja Ari Ruotsalaisen tila<br />

Rovaniemellä sekä Paa-<br />

Kansanedustajat tutustumassa Ari ja Kaija Ruotsalaisen tilaan.<br />

Maaseutuohjelma ryhmäpuinnissa<br />

Elokuussa kokoontui <strong>MTK</strong>-Lapin epävirallinen maaseuturyhmä strategiapalaveriin<br />

tarkoituksena asettaa tavoitteet Maa Ponteva Lapin maaseutuohjelman toteuttamiseksi<br />

tuottajanäkökulmasta.<br />

Ryhmä koottiin <strong>MTK</strong>:n rivijäsenistä, jotta saataisiin erilaisia näkemyksiä siitä,<br />

ovatko tavoitteet edelleen samat vai pitääkö suuntaa muuttaa.<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin puheenjohtajan Juhani Lampelan mukaan maaseutuohjelman pohtiminen<br />

antaa suuntaviivat sille, millaisia hankkeita esimerkiksi tulevaisuudessa<br />

toteutetaan.<br />

Tuottajaliitto haluaa, että hankkeet ovat sellaisia, mitä viljelijät ja tilat tahtovat<br />

niiden olevan.

---

8 A J A N K O H T A I S T A<br />

Maatalouspolitiikka muuttui<br />

lämmityspolitiikkaan<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin toiminnanjohtajan<br />

paikalta vuoden<br />

2001 alussa eläkkeelle<br />

jääneen Juhani Möllärin<br />

aika on kulunut hyvin vapaalla<br />

ollessakin. Tässä<br />

ajassa eläkeläisen pitävät<br />

omakotitalon sekä mökin<br />

lämmityspolitiikka. Mökki<br />

lämpiää kokonaan puulla<br />

ja talossakin puu palaa,<br />

joten halkoja on tehtävä<br />

joka talvi.<br />

– Mielelläni minä halkoja<br />

teen, kertoo elokuun<br />

alussa 70 vuotta täyttänyt<br />

Mölläri. Oman osansa vapaa-ajasta<br />

vie kevyt liikunta.<br />

Kahdeksan vuotta sitten<br />

tehty ohitusleikkaus ja sydämen<br />

läppien korjaaminen<br />

vaativat säännöllistä<br />

ja rauhallista elämää.<br />

– Siksikin jätin eläkkeelle<br />

päästessäni myös kaikki<br />

luottamustehtävät pois.<br />

Olen myös pidättäytynyt<br />

ottamasta julkisesti kantaa<br />

maaseudun asioihin,<br />

sillä niitä asioita hoitavat<br />

nyt uudet ihmiset, Mölläri<br />

sanoo.<br />

Vanhoja tuttuja entinen<br />

toiminnanjohtaja näkee<br />

vielä esimerkiksi <strong>MTK</strong>:n<br />

liittokokouksissa, viimeksi<br />

kesäkuun lopussa Turussa,<br />

jossa juhlittiin 90-vuotiasta<br />

tuottajajärjestöä.<br />

Työelämästään hän sanookin<br />

kaipaavansa juuri<br />

näitä tuttavuuksia, joita<br />

ehti viidentoista vuoden<br />

<strong>MTK</strong>-uralla syntyä tuntuva<br />

määrä. Lisänä ovat vielä<br />

ennen tuottajajärjestöä<br />

Hankkijalla vietettyjen työvuosien<br />

ihmiset.<br />

Viidentoista vuoden<br />

toiminnanjohtajakauden<br />

suurin asia oli Möllärin<br />

mielestä luonnollisesti<br />

Suomen liittyminen Euroopan<br />

Unioniin. Hän sanoo<br />

<strong>MTK</strong>:n vastustaneen liittymistä<br />

ja toiminnanjohtajat<br />

olivat samoilla linjoilla.<br />

– Mutta sen jälkeen,<br />

kun liittyminen oli tapahtunut,<br />

ei enää taisteltu, vaan<br />

aloitettiin sopeutuminen<br />

muutokseen, Mölläri korostaa.<br />

Työmäärä lisääntyi<br />

<strong>MTK</strong>:ssa huomattavasti.<br />

Tuottajapuolellakin tilakoot<br />

alkoivat kasvaa, Möllärin<br />

mielestä vieläpä suuremmiksi<br />

kuin niiden uskottiin<br />

kasvavan. Hänestä tuntuu<br />

siltä, että nuoret ovat<br />

omaksuneet nämä uudet<br />

tuulet paremmin kuin vanhemmat<br />

konkarit.<br />

– Jos nyt taas erkaannuttaisiin<br />

EU:sta, toisi se<br />

jälleen niin valtavat muutokset,<br />

että tilojen ja viljelijöiden<br />

lukumäärä silti<br />

laskisivat.<br />

Eläkepäivistään nauttiva<br />

emeritustoiminnanjohtaja<br />

toivoo, että Lapin<br />

edustajat säilyvät yksimielisenä<br />

viljelyasioissa.<br />

Kaikkien tuottajajärjestöön<br />

kuuluvien yhteinen etu on,<br />

että asioita yritetään yhdessä<br />

viedä eteenpäin ja<br />

että nuoret jaksaisivat tulla<br />

järjestökuvioihin mukaan.<br />

– Aikoinaan Mauri Hurtig<br />

sanoi, että kun maailmalla<br />

kulkee, niin aina sieltä jotain<br />

ryysyihin tarttuu, Mölläri<br />

naurahtaa.<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin pitkäaikainen<br />

toiminnanjohtaja<br />

Juhani Mölläri viihtyy<br />

kotona ja mökillä.<br />

Suomessa poljettiin<br />

lähiruuan puolesta<br />

Elokuun viimeisellä viikolla<br />

tempaistiin lähiruuan puolesta<br />

polkemalla valtakunnallista<br />

polkupyöräviestiä<br />

Rovaniemeltä Helsinkiin<br />

saakka.<br />

Ensimmäinen viestipätkä<br />

Rovaniemeltä Lapin<br />

läänin rajalle Simoon taittui<br />

maanantaina aurinkoisissa<br />

merkeissä. Vaihtoja tehtiin<br />

Muurolassa, Louella, Tervolassa,<br />

Keminmaassa,<br />

Kemissä ja Maksniemessä.<br />

Vetovuoro vaihtui noin<br />

viidentoista kilometrin välein,<br />

välillä poljettiin enemmänkin<br />

putkeen. Lapin<br />

osallistujat olivat tyytyväisiä<br />

tempaukseen eikä matka<br />

rasittanut ketään.<br />

<strong>MTK</strong>-Pohjois-Pohjanmaan<br />

kanssa viestikapulat<br />

vaihdettiin lääninrajalla Merihelmessä,<br />

jossa myös<br />

ruokailtiin tyytyväisissä<br />

merkeissä.<br />

<strong>MTK</strong>:n viestijoukkueeseen<br />

osallistui viisi innokasta<br />

viljelijää sekä kaksi<br />

vielä reippaampaa maaseutunuorta.<br />

Osallistujat<br />

olivat lähinnä niistä yhdistyksistä,<br />

joiden alueen läpi<br />

reitti kulki.<br />

Viestin järjesti maa- ja<br />

metsätalousministeriö yhteistyökumppaneiden<br />

kera.<br />

METALLIT KIERTOON!<br />

Vastaanotamme palvelupisteessämme<br />

yritysten ja kuluttajien metallit..<br />

Kierrätämme kaikki metallit • maatalouskoneet • henkilöautot ja<br />

renkaat • polkupyörät • akut • kiukaat • tikkaat • pesukoneet<br />

• tiskipöydät, kattopellit, rännit ja muun peltitavaran • kattilat<br />

• pannut • ym. ym.<br />

Vastaanotamme tai noudamme metallit päivän hintaan.<br />

Kuusakoski Oy, Oulun palvelupiste<br />

Ruskonniityntie 4, 90630 OULU<br />

p. 020 781 7640<br />

avoinna ma-pe 7.30 -16<br />

www.kuusakoski.fi

---

Y H D I S T Y S T O I M I N T A<br />

9<br />

<strong>MTK</strong>-Lappi liittyi nettiaikaan<br />

Yhdistykset voivat seurata perässä, kunhan tekijät löytyvät<br />

<strong>MTK</strong> pesi kasvonsa internetissä viime<br />

joulukuun alussa julkaisemalla järjestön<br />

uudet nettisivut. Samalla sai myös<br />

<strong>MTK</strong>-Lappi muiden liittojen lailla niiden<br />

alle omat sivunsa, joita on hiljalleen rakennettu<br />

osaksi toimivaa ja käytännöllistä<br />

järjestöviestintää.<br />

Tällä hetkellä <strong>MTK</strong>-Lapin<br />

internetsivuilla ilmoitetaan<br />

tulevista tapahtumista<br />

sekä tärkeistä, nimenomaan<br />

lappilaisia jäseniä<br />

koskevista ajankohtaisista<br />

asioista.<br />

Myös liiton johtokunnan,<br />

toimihenkilöiden sekä yhdistysten<br />

puheenjohtajien<br />

ja sihteerien yhteystiedot<br />

ovat vain parin klikkauksen<br />

päässä.<br />

Yhdistyksille omat sivut<br />

Yhdistyksiäkään ei ole<br />

unohdettu järjestön sivuuudistuksessa.<br />

Kaikilla<br />

<strong>MTK</strong>-yhdistyksillä ympäri<br />

maan ovat mahdollisuudet<br />

luoda <strong>MTK</strong>-liittojen sivujen<br />

alle omat kotisivunsa.<br />

<strong>MTK</strong>-verkkopalvelujen<br />

sisällön koordinaattorin<br />

Tarja Sandvikin mukaan<br />

yksi neljäsosa yhdistyksistä<br />

on jo ottanut nettihaasteen<br />

vastaan. Työ uudenlaisen<br />

ja yhteisen viestinnän<br />

parissa on Sandvikin<br />

mielestä silti vielä alussa.<br />

– Viestintä kuten verkkoviestintäkin<br />

ovat erottamaton<br />

osa yhdistysten<br />

toiminnassa, Sandvik kertoo.<br />

Sivujen teossa käytettävä<br />

järjestelmä on maksuton<br />

ja kohtuullisen helposti<br />

omaksuttavissa. Jollei ole<br />

aiemmin tutustunut sivujen<br />

tekemiseen käytettävään<br />

Navigo -järjestelmään,<br />

olisi ensin hyvä käydä läpi<br />

sen käyttöön opastava<br />

koulutus.<br />

Osa tuottajaliitoista on<br />

jo järjestänyt kyseistä koulutusta<br />

alueellaan. Kouluttajana<br />

toimiva Sandvik lupaakin,<br />

että myös Lappiin<br />

koulutus on mahdollista<br />

saada, kunhan vain innokkaita<br />

alkaa kertyä tarpeeksi<br />

ryhmää varten.<br />

Koulutus tuottaa tulosta<br />

Yhden päivän kestävän<br />

koulutuksen aikana tutus-<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin kotisivujen etusivulta näkyy vasemmalla palikat, joita klikkaamalla pääsee<br />

syvemmälle verkkoon. Oikealla odottavat yhdistysten sivuille ohjaavat palikat.<br />

tutaan Navigo -sivuntekojärjestelmään<br />

ja laitetaan<br />

yhdistysten sivuille perusasiat<br />

kuntoon. Järjestelmässä<br />

on mallikansiot valmiina,<br />

joten rakenteita ei<br />

tarvitse itse enää värkätä.<br />

Sandvikin mukaan yhdistysten<br />

sivuille laitetaan<br />

vähintään yhteystiedot,<br />

jäseneksi liittymislomake,<br />

palautelomake sekä<br />

jäsenedut. Sivuille voi lisäksi<br />

alkaa tehdä uutisia<br />

sekä tiedotuksia tulevista<br />

tapahtumista.<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin Internetsivut<br />

löytyvät osoitteesta www.<br />

mtk.fi/lappi. Lisätietoja sivujen<br />

teosta saa myös kyseisten<br />

sivujen päivittäjältä<br />

Auni Vääräniemeltä.<br />

Uudessa yhdistyksessä<br />

vasta tutustutaan<br />

<strong>MTK</strong>-Tunturi-Lappi<br />

-yhdistys perustettiin<br />

noin vuosi sitten,<br />

kun Enontekiön ja<br />

Muonion maataloustuottajayhdistykset<br />

yhdistyivät. Yhdistymisen<br />

taustalla oli<br />

kummallakin yhdistyksellä<br />

jäsenmäärän<br />

pieneneminen.<br />

Uuden yhdistyksen<br />

jäsenet ovat tutustuneet<br />

toisiinsa virkistyspäivien<br />

kautta.<br />

Huhtikuussa, aurinkoisena<br />

kevätpäivänä,<br />

järjestettiin Muoniojoella<br />

mukava pilkkitapahtuma.<br />

Tapahtuman ansiokkaana<br />

isäntäparina toimivat Eija<br />

ja Esko Nilimaa. Paikalla<br />

oli paljon yhdistyksen<br />

jäseniä. Leikkimielisessä<br />

pilkkikisassa melkein jokainen<br />

pilkkijä sai kalaa.<br />

Pilkkimisen lisäksi kisailtiin<br />

pallon tarkkuusheitossa<br />

ja matkan arvioinnissa.<br />

Tarjoilu pelasi, kun<br />

Esko keitti kahvia suurella<br />

nokipannulla. Lisäksi paistettiin<br />

makkaraa, nautittiin<br />

virvokkeita ja karamelleja.<br />

Koko tilaisuuden tarjotta-<br />

Uusimman <strong>MTK</strong>-yhdistyksen porukka vietti viime syksynä virkistyspäivää<br />

muun muassa lentopallon parissa.<br />

vineen ja palkintoineen<br />

sponsoroi K-Rauta Lakkapää<br />

Oy edustajanaan<br />

Juha Lakkapää.<br />

Elokuussa pilvisenä<br />

sunnuntaipäivänä järjestimme<br />

toisen virkistyspäivän<br />

Vuontisjärven uimarannalla.<br />

Tällä kertaa<br />

tilaisuutta emännöivät<br />

Kati Peltovuoma ja Sari<br />

Keskitalo.<br />

Kilpailuissa arvioitiin perunoiden<br />

lukumäärää, lehmäpaidan<br />

ja pylvään välimatkaa,<br />

rupateltiin kyläkodassa<br />

kahvia nautiskellen<br />

ja pelattiin lentopallo-ottelu<br />

kylän väkeä vastaan. Tasaväkistä<br />

ottelua kannusti<br />

Eija Nilimaa huumoripitoisella<br />

selostuksellaan. Siitä<br />

huolimatta tuli niukka tappio,<br />

mutta se ei harmittanut<br />

sen enempää.<br />

Myös rantasauna oli<br />

kuumana koko päivän.<br />

Kati Peltovuoma paistoi<br />

lättyjä koko porukalle ja<br />

makkaraa paistettiin urakalla,<br />

kun Veljekset Rönkä,<br />

edustajanaan Hannu<br />

Lonnakko tarjosi niitä<br />

koko porukalle.<br />

Sari Keskitalo<br />

<strong>MTK</strong>-Tunturi-Lappi<br />

Ulla Harjulle mitali<br />

Ivalolainen emäntä Ulla<br />

Harju vastaanotti <strong>MTK</strong>-<br />

Lapin kevätkokouksen<br />

yhteydessä toukokuussa<br />

arvokkaan tunnustuksen.<br />

Harju sai rintapieleensä<br />

Tasavallan presidentin<br />

Tarja Halosen 6. joulukuuta<br />

2006 myöntämän<br />

Suomen valkoisen ruusun<br />

ritarikunnan I luokan mitalin<br />

kultaristein.<br />

Mitalin luovuttivat kevätkokouksessa<br />

<strong>MTK</strong>:n<br />

puheenjohtaja Michael<br />

Hornborg sekä <strong>MTK</strong>-Lapin<br />

puheenjohtaja Juhani<br />

Lampela.<br />

Ulla Harju on ollut maitotilan<br />

emäntänä yli kolmekymmentä<br />

vuotta ja toiminut<br />

yli kaksikymmentä<br />

vuotta myös Inarin tuottajayhdistyksen<br />

puheenjohtajana.

---

10 L I I T T O K O K O U S<br />

<strong>MTK</strong>:n liittokokous<br />

Turussa<br />

Turussa vietettiin 29.–30. kesäkuuta 2007 <strong>MTK</strong>:n<br />

90-vuotisjuhlaa sekä metsänhoitoyhdistystoiminnan<br />

satavuotisjuhlaa virallisen liittokokouksen merkeissä.<br />

Juhlahumun yhteydessä mietittiin, mitä<br />

ihmettä mtk-laisuus voisi merkitä lappilaisille<br />

tuottajayhdistystoimijoille? Asiasta otettiin selvää kuvien<br />

kera, kun tuottajayhdistysaktiivit edustivat perjantaisessa<br />

liittokokouksessa sekä lauantaina <strong>MTK</strong>:n syntymäpäivillä.<br />

Maalaiset Tulivat Kaupunkiin<br />

Lapista lähdetään edustamaan suurella<br />

joukolla, vaikka kohteet ovat<br />

yleensä kaukana.<br />

Minä Tiedän Kaiken<br />

Tuottajaliiton puheenjohtajalta vaaditaan tietotaitoa<br />

lähes alalta kuin alalta. Puheenjohtaja Juhani Lampelalta<br />

löytyi jämäkkä ote liittokokousaiheisiin.<br />

Me Tehdään Kaikki<br />

Tuottajayhdistysaktiiveilla on monta<br />

rautaa tulessa. Liittokokouksessa<br />

kannettiin porukalla yhdistysten<br />

lippuja.<br />

Minä Tahtoisin Keskustella<br />

Tuottajayhdistysten vähenevä jäsenmäärä<br />

voi tulevaisuudessa pakottaa yhdistyksiä<br />

sulautumaan toisiinsa. Aktiivien<br />

täytyy pitää hyvät yhteydet toisiinsa.<br />

Ylitornion edustaja Hannu Korpi<br />

tarinoi niitä näitä Juhani<br />

Lampelan kanssa.<br />

Me Taidetaan Karata<br />

Tuottajayhdistyksen edustaminen ei ole aina helppoa<br />

ja joskus tekee mieli siirtyä takavasemmalle.<br />

Liittokokouksessa tavallista tallaajaa ihmetyttivät <strong>MTK</strong>:n<br />

periaate- ja tavoiteohjelman välitavoitteiden toteutumisen<br />

sekä tulevaisuusasiakirjan käsitteleminen.

---

L I I T T O K O K O U S<br />

11<br />

Me Tykättiin Kuunnella<br />

Edustaminen ottaa paljon, mutta antaa<br />

sitäkin enemmän. Maailmalta<br />

tarttuu vaatteisiin aina jotain<br />

mukavaa. Werner Bros -yhtye<br />

esiintyi liittokokouksen<br />

iltajuhlassa perjantaina.<br />

Miehet Tummassa Koodissa<br />

Juhani Lampela ja Matti Voutilainen noudattivat<br />

liittokokouksen lauantaijuhlassa tarkkaa pukukoodia.<br />

Pikkutakki ja solmio tulevat väkisinkin tutuiksi<br />

tuottaja-aktiiveille.<br />

Mun Turkulainen Kaveri<br />

Junassa vallitsi kansainvälinen tunnelma, kuten joskus<br />

tuottajayhdistystoiminnassa käy. Ari-Pekka Juuso ja<br />

Marko Repo tutustuivat paluumatkalla turkulaistuneeseen<br />

gambialaiseen ”kaveriin”.<br />

Tekstit: Reissutoimittaja Veli-Matti Sunnari<br />

Kuvat: Veli-Matti Sunnari ja Outi Kilpi<br />

Minä Teen Kuolemaa<br />

Pitkät matkat ja nopeasti nukutut<br />

yöt vaativat lopulta veronsa<br />

aktiivilta kuin aktiivilta,<br />

kuten kuvasta näkyy. Kuvassa<br />

allekirjoittanut.

---

12 H E N K I L Ö T J A T Y Ö<br />

Huonoistakin asioista pitää pystyä puhumaan<br />

Maatilan emäntä kehottaa avoimuuteen vastoinkäymisissä<br />

Torniolainen emäntä Paula<br />

Ahokas vie vieraansa<br />

heti ensitöikseen olohuoneeseen,<br />

istuttaa ikkunan<br />

edessä olevalle nahkasohvalle<br />

ja pyytää kuuntelemaan.<br />

Avonaisen tuuletusikkunan<br />

kautta kuuluu<br />

hiljaista veden liplatusta,<br />

jonka alkuperäksi paljastuu<br />

pienoinen ikkunan alle<br />

rakennettu suihkulähde.<br />

– Se on minulle todellinen<br />

voimanlähde, Paula<br />

kertoo iloisena. – Päivittäin<br />

kun oikaisee tähän sohvalle<br />

pitkälleen ja kuuntelee<br />

kymmenen minuutin<br />

ajan tuota solinaa, jaksaa<br />

jo kummasti.<br />

Jaksamista Paula<br />

Ahokas ja koko hänen<br />

nelihenkinen perheensä<br />

onkin saanut etsiä pienistä<br />

asioista, niin paljon on<br />

vastoinkäymisiä alle kymmenessä<br />

vuodessa käyty<br />

läpi.<br />

Koettelemukset alkoivat<br />

Pauliina-tyttären leikkauksen<br />

jälkeisistä traumoista<br />

ja jatkuivat miehen sairastuessa<br />

nivelsairauteen.<br />

– Nyt seitsemänvuotias<br />

tytär heräili puolitoistavuotiaana<br />

leikkauksen jälkeen<br />

viisi kertaa yössä, kahden<br />

tunnin välein, ja huusi hysteerisenä.<br />

Koko perhe valvoi<br />

silloin, Paula kertaa.<br />

Tällöin hän lähti mukaan<br />

Ammuu-hankkeen<br />

työnohjausryhmään, jossa<br />

reagoitiin heti ylikierroksilla<br />

käyneeseen emäntään.<br />

– Oli kyllä onni, että satuin<br />

lähtemään mukaan tähän<br />

ryhmään. Siellä patistettiin<br />

heti hakemaan apua<br />

perheelle, kun kuultiin,<br />

ettei kukaan ole kunnolla<br />

saanut vuoteen nukuttua<br />

tyttären yöhuudon vuoksi,<br />

Paula sanoo.<br />

Työnohjausryhmäläiset<br />

kokivat säännöllisen<br />

kokoontumisen niin hyväksi<br />

ja tärkeäksi, että ovat<br />

jatkaneet kokoontumista<br />

ilman hankettakin näihin<br />

päiviin saakka.<br />

Ryhmäläiset olivat Paulalle<br />

tärkeitä myös silloin,<br />

kun mies joutui sairautensa<br />

vuoksi sairaslomalle,<br />

sisko ja isä kuolivat hoitovirheisiin<br />

ja lähipiirissä sairastuttiin<br />

vakavasti. Ryhmäläiset<br />

patistivat hänet<br />

hakemaan sairauslomaa<br />

ja sitä kertyikin yhteensä<br />

yhdeksän kuukautta.<br />

Paula miettiikin nyt, kuinka<br />

hyvä asia avoimuus lopulta<br />

on. Hänen mielestään<br />

huonoistakin asioista pitäisi<br />

pystyä puhumaan.<br />

– Monet kysyvät, että<br />

miten olen pystynyt selviytymään<br />

kaikesta näinkin<br />

hyvin. Olen sanonut heille,<br />

että mitä pienemmistä raoista<br />

joutuu ahtautumaan,<br />

sitä pienemmistä asioista<br />

osaa iloita, Paula sanoo.<br />

– Tämä on tietysti asennekysymys<br />

ja avoin keskusteleminen<br />

antaa mahdollisuuden<br />

saada tukea<br />

muilta.<br />

Jaksamista edesauttaa<br />

myös itsestä huolen pitäminen.<br />

Paula sanoo oppineensa<br />

vaikeuksien kautta<br />

sen, ettei kaikkea tarvitse<br />

tehdä yksin. Kotona käykin<br />

nykyisin siivooja.<br />

Emäntä on kokenut<br />

unen niin tärkeäksi, että<br />

menee aamunavetan jälkeen<br />

tunniksi takaisin peiton<br />

alle nukkumaan.<br />

– Olen muutenkin tehnyt<br />

pikkuhiljaa kodista sellaisen<br />

paikan, että täällä<br />

viihtyy, hän sanoo ympärilleen<br />

viitaten.<br />

Paula Ahonen kuuntelee kesällä päivittäin itse rakentamansa suihkulähteen solinaa.<br />

Selvitys maatalousyrittäjien<br />

työterveyshuollosta<br />

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta<br />

terveydenhoitajiksi<br />

valmistuneet Anu<br />

Saarela ja Maria Väntänen<br />

tekivät opinnäytetyönsä<br />

maatalousyrittäjien<br />

työterveyshuollon toimivuudesta<br />

Lapin läänissä.<br />

Työssä selvitettiin myös<br />

maatalousalan yleisempien<br />

ammattitautien esiintyvyyttä.<br />

Opinnäytetyössä tehtiin<br />

kysely <strong>MTK</strong>-Lapin yhdistysten<br />

alueella. Tulosten<br />

mukaan maatalousyrittäjät<br />

ovat melko tai erittäin tyytyväisiä<br />

työterveyshuollon<br />

palveluihin. Pääosalle vastaajista<br />

oli tehty tilakäynti<br />

ja terveystarkastus hyvän<br />

työterveyshuoltokäytännön<br />

mukaisesti.<br />

Maatalousyrittäjät haluavat<br />

työterveyshuoltopalvelut<br />

mieluiten kunnan<br />

järjestäminä ja niistä ollaan<br />

valmiita maksamaan<br />

alle sata euroa vuodessa<br />

tilalla. Kyselyn mukaan<br />

19 prosenttia vastaajista<br />

ei ollut liittynyt työterveyshuoltoon.<br />

Syiksi mainittiin,<br />

ettei palveluille ole tarvetta,<br />

eikä kaikilla ollut aikaa<br />

tai varoja liittymiseen.<br />

Yrittäjät toivovat pääsevänsä<br />

työterveyslääkärille<br />

sekä saavansa enemmän<br />

lääkäripalveluita ja työkykyä<br />

ylläpitävää toimintaa.<br />

Opinnäytetyö toteutettiin<br />

osana ProAgria-Lappi<br />

ry/Telma-hanketta vuosina<br />

2006–2007. Tutkimuksen<br />

tuloksia tullaan esittelemään<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin eri tilaisuuksissa.

---

J Ä S E N E T J A T O I M I N T A<br />

13<br />

Maatalousmepit piipahtivat Lapissa<br />

Ryhmä Euroopan<br />

Unionin maatalousvaliokunnan<br />

jäseniä vieraili<br />

juhannuksen jälkeen<br />

Lapissa. Ivaloon<br />

suuntautunut vierailu<br />

oli osa ryhmän nelipäiväistä<br />

käytännön<br />

kurssia Suomen<br />

maatalouteen.<br />

Ryhmään kuului maatalousvaliokunnan<br />

englantilainen<br />

puheenjohtaja<br />

Neil Parish sekä jäseniä<br />

Saksasta, Hollannista,<br />

Itävallasta, Ranskasta,<br />

Bulgariasta ja Kreikasta.<br />

Mukana oli myös heidän<br />

avustajiaan sekä tulkkeja.<br />

Lapin maatalousasioita<br />

ehdittiin keskustella vierailun<br />

aikana peräti puolentoista<br />

tunnin verran. Ensin<br />

maatalousmepit kuuntelivat<br />

Ritva ja Jani Palokankaan<br />

tilalla käytännön<br />

tekijöiden arkea.<br />

pohjoistuulen hiveltävinä.<br />

Vierailun jälkeen mepit<br />

vietiin lämpimään kunnanvaltuuston<br />

saliin keskustelutilaisuuteen.<br />

Eurooppalaisia kiinnostivat<br />

Lapin maataloudessa<br />

kuljetusmatkat, maitolitrasta<br />

tuottajalle maksettavat<br />

sentit sekä ylipäätään<br />

pärjääminen tiloilla. Emäntä<br />

Ritva Palokankaan mielestä<br />

yllättäviä kysymyksiä<br />

ei tullut, mutta suomalais-<br />

ta eläkesysteemiä vieraat<br />

eivät tuntuneet ymmärtävän.<br />

– He kyselivät kovasti<br />

siitä, miten tiloilla eletään<br />

sen jälkeen, jos maataloustyöt<br />

lopetetaan. Koetimme<br />

selittää, että eläkettähän<br />

sitä sitten saadaan,<br />

Palokangas kertoi.<br />

Euroopan Unionin<br />

maatalousvaliokunta ei<br />

suoraan päätä unionin<br />

maatalousasioista, mutta<br />

sen on tärkeää tietää<br />

kuvioista, perusteli puheenjohtaja<br />

Parish eurooppalaisten<br />

opinhaluja.<br />

EU-parlamentissa istuva<br />

Kyösti Virrankoski myös<br />

vakuutteli, että ääriolosuhteiden<br />

tunteminen on<br />

maatalousvaliokunnalle<br />

tärkeää.<br />

Vierailun isäntänä toimi<br />

ivalolainen kansanedustaja<br />

Janne Seurujärvi. Hänen<br />

mielestään vierailu<br />

onnistui erinomaisesti.<br />

– Pois lähtiessään lappilaista<br />

maaseutuyrittämistä<br />

ja vaihtelevaa säätä nähneet<br />

valiokunnan jäsenet<br />

kertoivat ymmärtävänsä<br />

nyt eri tavalla maatalouden<br />

tilanteen EU:n pohjoisilla<br />

alueilla.<br />

Ivalosta ryhmä lennätettiin<br />

vielä Helsinkiin lisäoppia<br />

saamaan.<br />

Epäsuotuisista olosuhteista<br />

vierailijat saivat<br />

maistiaisia hytistessään<br />

pihalla kesäkuun viimeisellä<br />

viikolla kahdeksan<br />

lämpöasteen, sateen ja<br />

EU:n maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Neil Parish (edessä) johti meppiryhmäänsä<br />

Ivalossa hyytävässä vesisateessa.<br />

Sähköä ilmassa!<br />

Melan asiointipalvelut uudistuivat<br />

Nyt voit verkkopankkitunnuksillasi<br />

• tarkistaa, onko vakuutusturvasi ajan tasalla<br />

• laskea, miten MYEL-työtulo vaikuttaa<br />

korvauksiin<br />

• seurata hakemustesi käsittelyvaiheita<br />

• tulostaa erilaisia todistuksia<br />

• muuttaa tietojasi.<br />

Asiakaspalvelua kellon ympäri.<br />

Juuri silloin, kun sinulle parhaiten sopii.<br />

Helppoa, turvallista ja kätevää.<br />

Tervetuloa! www.mela.fi

---

14<br />

I N V E S T O I N T I<br />

Sadekesän haastava rutistus<br />

Jokainen maatalousalalla oleva tietää, mitä kesä merkitsee viljelijälle:<br />

töitä töiden perään sekä kiirettäkin.<br />

Mutta miten sitten, kun päätetään rakentaa uusi navetta, jonka päätyöt ajoittuvat<br />

myös kesälle? Jänkäviesti seurasi läpi kesän ylitorniolaisen Olli ja Sari Alapurasen<br />

pihattonavetan rakennusurakkaa Aavasaksalla.<br />

Rakentaja: Olli Alapuranen<br />

Navetan pituus 60,06 metriä,<br />

leveys 20,09 metriä<br />

Tulevat eläinpaikat: 140,<br />

joista noin puolet lypsäville<br />

20.6.2007<br />

Navetan rakentaminen aloitettiin huhtikuun viimeisellä viikolla. Nyt on jo pohjat sekä maansiirtohommat<br />

tehtynä ja seinät ovat pystyssä. Kattorakenteita on jo osaksi laitettu, muttei<br />

vesikattoa. Valuja on myös tehty. Yksi kirvesmies tekee hommia ja pari apulaista on ollut<br />

töissä mukana.<br />

Isännän tunnelmat rakennuksen edistymisestä:<br />

– Aika hyvin navetan teko on edistynyt. Monesti tämän kokoisen tekeminen vie puolitoista<br />

vuotta, mutta tässä tavoitteena on saada työt tehtyä kahdeksassa kuukaudessa. Kylvö<br />

on tällä hetkellä jo ohitse ja rehunteko alkaa pian, eli tekemistä riittää.<br />

26.7.2007<br />

Maitohuone on jo lattianvalua vaille valmis. Myös lantakäytävät ovat valmiit. Kattoa tehdään<br />

nyt urakalla silloin, kun ei vain sada.<br />

Isännän tunnelmat:<br />

– Tämä on ollut huono kesä rakentaa, kun vettä tulee vähän väliä. Aikataulussa varmaan<br />

silti pysytään ja kun katto on saatu tehtyä, päästään kunnolla tekemään valuja sisälle.<br />

21.8.2007<br />

Katto on tehty ja harjakaiset vietetty. Toinen laita navetasta on valmis makuuparsineen, vain<br />

parrenerottajat puuttuvat. Toista laitaa aletaan valaa. Väliseiniäkin valetaan. Maitohuoneen<br />

lattia on lähes valettu. Ikkunat ja valoharja pitäisivät kohta laittaa. Rehunteko katkaisee<br />

taas työt.<br />

Tunnelmat:<br />

– Nyt ovat taas hommat lähteneet etenemään, kun päästiin katon alle. Onneksi tehtiin<br />

tällainen katto, jossa on välikatto, vesikatto ja eristeet samassa paketissa, niin pysyttiin<br />

sateen iskiessä aina keskeyttämään. Ikkunoiden ja valoharjan toimitus on kolme viikkoa<br />

myöhässä, mikä hieman rassaa. Muutoin tekemistä ei ole mahdottomasti.

---

M A I D O N T U O T A N T O<br />

15<br />

Lapin Maidon ja Pohjolan Maidon<br />

sulautuminen sujui hyvin<br />

Maidon maailmanmarkkinahinta herättää toiveita tuottajahintojen nostamisesta<br />

Osuuskunta Lapin Maidon<br />

sulauttaminen Pohjolan<br />

Maitoon on tehnyt pohjoisimmasta<br />

valiolaisesta<br />

osuuskunnasta myös suurimman<br />

valiolaisen maitoosuuskunnan.<br />

Mukana on<br />

myös kolmas osapuoli,<br />

Keski-Pohjan Juustokunta.<br />

Pohjolan Maidossa on<br />

nyt noin 2600 tuottajaa ja<br />

sen arvioidaan tänä vuonna<br />

vastaanottavan maitoa<br />

460 miljoonaa litraa.<br />

Toiminnot yhdistettiin tämän<br />

vuoden alusta lukien<br />

ja sulauttaminen saatettiin<br />

päätökseen huhtikuun<br />

aikana. Pohjolan Maidon<br />

hallituksessa istuva simolainen<br />

Juha Parpala<br />

sanoo sulautumisen sujuneen<br />

hyvin.<br />

Koska aikaa sulautumisesta<br />

on kulunut vielä niin<br />

vähän, ei kunnon vertailutietoa<br />

toimintojen muuttumisesta<br />

ole vielä saatavissa.<br />

– Se kuitenkin tiedetään,<br />

että hallinnon kuluja<br />

sulautumisella on pystytty<br />

supistamaan, Parpala<br />

mainitsee.<br />

Kulut kasvoivat fuusiota<br />

valmistellessa ja väheneminen<br />

selittyy pitkälti sillä,<br />

että kolmen hallinnon sijasta<br />

on enää yksi yhteinen<br />

hallinto pystyssä.<br />

Maito-osuuskuntien sulautuminen<br />

ei ole Parpalan<br />

mukaan tuonut suuria<br />

muutoksia tuottajien<br />

arkeen. Yksi havaittava<br />

muutos on se, ettei uusia<br />

tilasäiliösopimuksia enää<br />

tehdä. Voimassaolevat<br />

sopimukset luonnollisesti<br />

pysyvät.<br />

– Muilla osuuskunnilla<br />

ei ollut kyseistä toimintaa,<br />

joten ne olisi pitänyt ulot-<br />

taa koko uuden Pohjolan<br />

Maidon alueelle, ellei tilasäiliösopimuksia<br />

olisi lopetettu,<br />

Parpala sanoo.<br />

Lapin maidontuotanto<br />

KUNTA<br />

Uusimman maitotilaston<br />

mukaan Lapin maidontuotanto<br />

laski viime vuonna<br />

noin 2 miljoonalla litralla<br />

vuodesta 2005. Maidontoimittajien<br />

väheneminen<br />

jatkuu edelleen rajuna.<br />

Parpalan mielestä paljon<br />

puhuttujen suurten ikäluokkien<br />

eläköityminen<br />

näkyy tässäkin.<br />

Toisaalta simolaista<br />

maidontuottajaa huolettaa<br />

se, että myös nelikymppisiä,<br />

hyvässä työiässä<br />

olevia tuottajia lopettaa<br />

maidontuotannon Lapissa.<br />

Tilastoa siitä, kuinka<br />

moni maidontuotannon<br />

lopettava lakkauttaa koko<br />

tilan toiminnan ei ole.<br />

– Maidontuotannolla on<br />

kuitenkin suuri merkitys<br />

täällä, Parpala miettii. –<br />

Onhan tämä sellaista uu-<br />

ENONTEKIÖ<br />

INARI<br />

KEMIJÄRVI<br />

KEMINMAA<br />

KITTILÄ<br />

KOLARI<br />

MUONIO<br />

PELKOSENNIEMI<br />

PELLO<br />

POSIO<br />

RANUA<br />

ROVANIEMI<br />

SALLA<br />

SAVUKOSKI<br />

SIMO<br />

SODANKYLÄ<br />

TERVOLA<br />

TORNIO<br />

UTSJOKI<br />

YLITORNIO<br />

YHT. JA KESKIM.<br />

den luomista, luonnosta<br />

uutta elämää ammentavaa<br />

ja säilyttävää työtä.<br />

Niin pitkään, kun Lapin<br />

läänin maidontuotanto pysyy<br />

90–100 miljoonassa<br />

vuosilitrassa, on tilanne<br />

kuitenkin vielä Parpalan<br />

mielestä hyvä.<br />

Markkinahinta<br />

on nyt hyvä<br />

Positiivisia uutisia löytyy<br />

tällä hetkellä maidon<br />

markkinatilanteesta, joka<br />

on jatkunut erittäin hyvänä<br />

EU:ssa. Hinnat ovat olleet<br />

nousussa ja tästä johtuen<br />

vientitukienkin maksaminen<br />

on toistaiseksi lopetettu.<br />

Suotuisa kehitys on<br />

seurausta siitä, että suuret<br />

tuottajamaat, kuten Australia,<br />

ei pysty tuottamaan<br />

maitoa tarpeeksi kasvavaan<br />

kysyntään.<br />

Esimerkiksi juuri Australiasta<br />

tuodaan yleensä<br />

paljon hyvin säilyvää maitojauhetta,<br />

mutta nyt sitä<br />

Meijereihin toimitetut maitomäärät sekä<br />

maidonlähettäjien lukumäärät Lapissa 2006<br />

MAITOA<br />

2006<br />

ltr<br />

711 275<br />

1 158 140<br />

3 065 890<br />

2 693 610<br />

2 410 226<br />

2 800 259<br />

911 511<br />

528 222<br />

3 212 863<br />

11 786 756<br />

9 300 638<br />

9 413 801<br />

3 622 418<br />

731 159<br />

5 813 308<br />

5 899 466<br />

7 129 790<br />

15 840 625<br />

504 600<br />

Muutos<br />

vsta 2005<br />

%<br />

-1,47<br />

4,04<br />

0,69<br />

-3,77<br />

-14,63<br />

-5,17<br />

-4,73<br />

-8,49<br />

-1,12<br />

-5,77<br />

-3,16<br />

-1,92<br />

-3,12<br />

2,38<br />

-3,85<br />

0,32<br />

3,63<br />

0,44<br />

8,99<br />

MAIDONLÄHETTÄJÄT<br />

Muutos<br />

2006 vsta 2005<br />

lkm lkm<br />

9 166 553 -2,11 54 -2 169 751<br />

metsäverkko 125 x 87.FH11 Thu Aug 10 15:48:30 2006 Page 1<br />

96 701 110 -2,13 623 -59 155 218<br />

7<br />

7<br />

20<br />

16<br />

22<br />

24<br />

6<br />

5<br />

21<br />

84<br />

60<br />

64<br />

30<br />

8<br />

31<br />

44<br />

38<br />

76<br />

6<br />

-2<br />

-1<br />

-4<br />

0<br />

-5<br />

-3<br />

-2<br />

0<br />

0<br />

-9<br />

-9<br />

-7<br />

-3<br />

0<br />

-3<br />

-1<br />

-3<br />

-5<br />

0<br />

101 610<br />

165 449<br />

153 295<br />

168 351<br />

109 556<br />

116 677<br />

151 919<br />

105 644<br />

152 993<br />

140 319<br />

155 011<br />

147 091<br />

120 747<br />

91 395<br />

187 526<br />

134 079<br />

187 626<br />

208 429<br />

84 100<br />

ei ole voitu kuivuuden takia<br />

tuottaa maassa tavalliseen<br />

tahtiin.<br />

Maitojauheen hinta onkin<br />

noussut rajusti, mikä<br />

näkyy myös tuottajien elämässä,<br />

kun juottorehun<br />

hinta on kivunnut ylöspäin.<br />

MAITOA / LÄHETTÄJÄ<br />

Muutos<br />

2006 vsta 2005<br />

ltr<br />

ltr<br />

21 400<br />

26 308<br />

26 423<br />

-6 592<br />

4 996<br />

7 308<br />

32 328<br />

-9 806<br />

-1 738<br />

5 813<br />

15 826<br />

11 909<br />

7 445<br />

2 121<br />

9 701<br />

3 396<br />

19 826<br />

13 722<br />

6 936<br />

2 529<br />

10 339

---

16 L I H A N T U O T A N T O<br />

Tuotannon laajennus osui emolehmiin<br />

Kuten jokainen viljelijä sen tietää, jossakin<br />

vaiheessa työuraa saattavat ajatukset tuotannon<br />

muuttamisesta alkaa piinata mieltä.<br />

Osa ratkaisee asian lopettamalla toimintansa<br />

tyystin tai hivuttamalla tuotannon<br />

kohti loppuaan.<br />

Osa asiaa miettivistä taas päättää, että<br />

tuotantoa on laajennettava. Mutta miten<br />

kannattaisi laajentaa?<br />

Posion Jaksamolla<br />

viidentoista lehmän lypsykarjatilaa<br />

luotsannut<br />

Heikki Lehtiniemi ratkaisi<br />

haasteen hankkimalla<br />

tilalle lypsylehmien rinnalle<br />

viitisenkymmentä<br />

Aberdeen Angus –rotuista<br />

emolehmää.<br />

– Tilan maidontuotannon<br />

laajentamisen ryvettivät<br />

työvoimaresurssit sekä<br />

kustannukset, Lehtiniemi<br />

sanoo.<br />

– Emolehmät yksinkertaisesti<br />

todettiin vähätöisemmiksi,<br />

vähemmän<br />

työvoimaa sitoviksi sekä<br />

kustannuksiltaan paremmiksi<br />

kuin lypsylehmien<br />

lisääminen olisi ollut.<br />

Apuja laajennusprojektin<br />

suunnitteluun, emolehmäkarjan<br />

hankintaan<br />

sekä rakennuksen suunnitteluun<br />

saatiin Atrialta<br />

ja MTT:n emolehmähankkeelta.<br />

Lehtiniemen mielestä<br />

meijeriosuuskunnil-<br />

Itikka osuuskunnan ja Lihakunnan tehtävä<br />

Atrialaisessa yritysperheessä on hoitaa jäsenistönsä<br />

etuja hallinnoimalla osaltaan Atriaa,<br />

A-Tuottajia sekä A-Rehua. Se tarkoittaa<br />

täsmällistä, pitkäjänteistä sekä maatalouden<br />

että elintarviketalouden muutokset etuajassa<br />

huomioivaa toimintatapaa.<br />

Lisäksi osuuskuntien on huolehdittava<br />

jäsensuhteiden hoidosta ja ylläpidettävä<br />

hyviä yhteistyösuhteita alalla toimiviin eri<br />

organisaatioihin. Osuuskunnat ovat omistajina<br />

maa-alueissa, joissa sijaitsevat Atrian<br />

tuotantolaitokset Kauhajoella, Nurmossa<br />

ja Kuopiossa. Kauhajoella myös kiinteistöt<br />

ovat Itikka osuuskunnan nimissä. A-Rehun<br />

teollinen rehunvalmistus tapahtuu Ilmajoen<br />

Koskenkorvalla ja Varkaudessa. Nämä tontit<br />

kiinteistöineen ovat osuuskuntien omistuksessa<br />

ja hallinnassa. Osuuskuntien hallinnoimat<br />

kiinteistöyhtiöt ovat vuokranneet tilat<br />

A-Rehun käyttöön.<br />

Lihantuottajajäsenten määrä on osuuskunnissa<br />

laskenut samaan tahtiin kuin<br />

yleensäkin viljelijöiden määrä, mutta samalla<br />

yksittäisen tilan tuottama lihamäärä<br />

tai välityseläinmäärä on nopeasti kasvanut.<br />

lakin olisi vielä tehtävää<br />

tällä saralla.<br />

Emolehmätuotannossa<br />

tavoitteena on pitkä<br />

laidunkausi sekä rehuomavaraisuus.<br />

Lehtiniemi<br />

harmittelee, ettei kumpikaan<br />

vielä toteudu omalla<br />

tilalla.<br />

Laidunpinta-alaa ei ole<br />

tarpeeksi, jolloin tarhoissa<br />

olevia emoja täytyy erikseen<br />

ruokkia rehulla.<br />

– Tavoitteena on, että<br />

emot laiduntaisivat puolen<br />

vuotta hankkien itse ravintonsa<br />

ja samalla imettäen<br />

ruokkisivat vasikkansa,<br />

Lehtiniemi sanoo.<br />

Laajentavien kotieläintilojen<br />

ongelmana on yleisemminkin<br />

se, ettei omien<br />

peltojen tuotanto riitä täyteen<br />

nurmiomavaraisuuteen.<br />

Ostorehu on kallista,<br />

eikä sen laatu aina vastaa<br />

tehokkaan kotieläintuotannon<br />

tarpeita.<br />

Vaikka vuokrapeltoja<br />

saisikin, ne ovat usein<br />

pieniä, kasvukunnoltaan<br />

heikompia sekä tilakeskuksesta<br />

kaukana.<br />

Tehokkuus on myös<br />

kova sana myös emolehmätuotannossa.<br />

Kun<br />

Vuoden 2006 lopussa oli Lihakunnan jäsenmäärä<br />

5 554 (5725), missä vähennystä<br />

–171.<br />

Lihakunta maksoi vuoden 2005 osuuspääomalle<br />

korkoa 20 %. Vuoden 2006 koroksi<br />

hallintoneuvosto esitti edelleen 20<br />

%. Se on toimialan ylivoimaisesti korkein<br />

korkotaso. Lihakunta maksaa vuodelta<br />

2006 korkoa 6,4 miljoonan euron osuuspääomalle.<br />

Myös muut toimialat huomioiden<br />

korkotaso lienee Suomen ennätystasolla. Se<br />

tekee tuottajalla lisätiliä jo useita senttejä<br />

kiloa kohden, mikäli osuuspääoma on maksettu<br />

täyteen.<br />

Viime vuosien tuloksesta ovat osuuskunnat<br />

maksaneet ulos reilun kolmanneksen.<br />

Korkea korkotaso on kuitenkin houkutellut<br />

jäseniä maksamaan osuuspääomiaan täyteen.<br />

Osuuskunnat saivatkin 2006 vuoden lopulla<br />

yhteensä lähes 5 miljoonaa euroa lisää osuuspääomaa.<br />

Joten jatkossa tuloksesta menee<br />

yhä suurempi osuus korkomenoihin. Loput<br />

tuloksesta on jätetty vahvistamaan tasetta,<br />

koska omistajat uskovat että Atrian kasvu<br />

ja tulevaisuuden haasteet vaativat myös<br />

pääomiltaan ”terveitä” pääomistajia.<br />

Heikki Lehtiniemi seurustelemassa tilansa emolehmäkarjan edustajien kanssa.<br />

tunteja on vuorokaudessa<br />

rajallinen määrä, täytyy<br />

keskittyä niihin töihin,<br />

joista tiliä tulee, ja jättää<br />

kannattamattomat puuhat<br />

pois.<br />

– Ostopalvelua haluaisin<br />

käyttää enemmänkin,<br />

mutta tällä alueella sen<br />

Lihakunnan osuuksien nettovarallisuus<br />

tuottajalle vuoden 2006 verotukseen oli 4,4<br />

kertainen verrattuna nimellisarvoon. Huomattavasta<br />

nettovarallisuudesta on monille<br />

tiloille merkittävä hyöty verotuksessa.<br />

Osuuskuntien säännöissä osuuspääoman<br />

tilakohtainen katto muodostuu tilan<br />

liikevaihdosta. Lihakunnalla yhden osuuden<br />

arvo on 10 euroa ja se kertyy 60 euron liikevaihdosta.<br />

Lertomusvuonna Itikka osuuskunnan<br />

ja Lihakunnan hallinnot tekivät päätöksen<br />

myydä A-Tuottajien osakekanta lähes<br />

kokonaisuudessaan Atrialle. Muutoksen<br />

myötä molempien osuuskuntien omistusosuus<br />

A-Tuottajista tipahti yhteen prosenttiin.<br />

Tämän myötä osuuskunnat saivat A-<br />

Tuottajien osakepääomassa ”maanneen” yli<br />

17 miljoonan euron osuuden korolliseksi<br />

rahaksi. Se parantaa molempien osuuskuntien<br />

taloudellista tulosta vajaalla 300.000<br />

eurolla vuosittain. Muutoksella ei ole muita<br />

vaikutuksia. Kertomusvuoden lopulla osuuskuntien<br />

omistama Varkauden rehutehdas<br />

oli lähes valmis ja avajaiset pidettiin helmikuun<br />

alussa. A-Rehun tavoitteena on saada<br />

saatavuus on heikkoa,<br />

Lehtiniemi toteaa.<br />

Lehtiniemen mielestä<br />

jatkuvan suunnittelun ja<br />

seurannan ansiosta myös<br />

yhdistetyllä lypsy- ja emolehmätilalla<br />

pärjätään<br />

kummasti. Kustannuslaskentaa<br />

siitä, mitä kannattaa<br />

tehdä ja mitä ei, pitää<br />

tehdä lähes päivittäin.<br />

Atrialaisen ketjun kuulumiset vuodelta 2006<br />

merkittävä markkina-asema Itä-Suomen<br />

nautakarjan rehumarkkinasta. Lisäksi toimella<br />

pyritään alentamaan tilojen rehustuskustannuksia.<br />

Atrian liikevaihto kasvoi edelleen<br />

vuonna 2006 voimakkaasti. Yrityksen<br />

markkinaosuuden lasketaan olevan lähes 30<br />

prosenttia. Atrian hallitus teki päätöksen logistiikkakeskuksen<br />

ja lihanvalmistetehtaan<br />

rakentamisesta Pietarin keskustan tuntumaan.<br />

Hankkeen kustannusarvio on noin 70<br />

miljoonaa euroa.<br />

Itikka osuuskunta ja Lihakunta sekä<br />

muut A-ketjun yritykset haluavat tehdä hyvää<br />

yhteistyötä tuottajien kanssa kotimaisen<br />

liharaaka-aineen turvaamiseksi, tuotannon<br />

kehittämiseksi ja tilojen hyvinvoinnin edistämiseksi.<br />

Reijo Flink<br />

toimitusjohtaja

---

M E T S Ä<br />

Metsäkauppaa netissä ja maastossa<br />

Lapin Metsämarkkinoiden välityspalvelu tavoittaa läheltä ja kaukaa<br />

17<br />

Lapin metsämarkkinoiden<br />

leivissä<br />

metsäpalstojen ja<br />

-tilojen sekä eräpaikkojen<br />

välitystyötä<br />

tekevä Ulla<br />

Käkelä on saanut<br />

uuden toimeksiannon<br />

ja ryhtyy<br />

valmistelemaan<br />

välitysurakkaa.<br />

Ensimmäisenä varsinaisena<br />

tehtävänä on ottaa<br />

Internetiin laitettavat kuvat<br />

palstasta, joten metsätalousinsinööri<br />

Ulla painuu<br />

metsään.<br />

Tällä kertaa kohde on<br />

Rovaniemellä Hirvaan<br />

perukoilla. Metsäautotieltä<br />

palstalle vievä puro<br />

on harvinaisen vaikeasti<br />

löydettävissä, sillä kuiva<br />

kesäkuun alku ehti kuivattaa<br />

ne mitättömiksi ojiksi.<br />

Puron löydyttyä puskeudutaan<br />

pajukkoon, jota<br />

hirvet olivat verottaneet<br />

talven aikana.<br />

Kuvattavalle palstalle<br />

on vasta tehty metsäsuunnitelma<br />

sekä tila-arvio,<br />

mutta kauppaan kuuluu<br />

varmistaminen, että kohde<br />

on sitä mitä sanotaan.<br />

– Rovaniemen lähistöllä<br />

olevat kohteet käyn<br />

aina katsomassa, mutta<br />

kauempana olevista vain<br />

tontit ja rakennukset, Käkelä<br />

kertoo palstalle päästyään.<br />

– Kaukaa tuleville tiloille,<br />

joita en itse käy katsomassa,<br />

on arvion ja maastokäynnin<br />

tehnyt paikallisen<br />

metsänhoitoyhdistyksen<br />

toimihenkilö.<br />

Lapin metsämarkkinat<br />

on toiminut lappilaisten<br />

metsätilojen välittäjänä<br />

vuodesta 2002 saakka.<br />

Palvelu on löydetty hyvin<br />

ja uusi nettisivusto lappaa<br />

lisää tuulta purjeisiin. Netin<br />

kautta palstoihin ja tontteihin<br />

on helppo tutustua.<br />

Kun sopiva metsätila on<br />

löytynyt, voidaan kauppa<br />

tehdä myyjän ja ostajan<br />

välillä Lapin Metsämarkkinoiden<br />

toimistossa Rovaniemellä.<br />

Muitakin keinoja<br />

löytyy.<br />

– Välitys toimii niinkin,<br />

että ostaja tai myyjä antaa<br />

meille valtakirjan,<br />

ja me hoidamme sitten<br />

kaupan läpi, Käkelä sanoo.<br />

Monesti ostaja on<br />

Etelä-Suomesta, joten<br />

valtakirjamenettely on<br />

ihan käytännön sanelema<br />

ratkaisu.<br />

Metsätalousinsinööri<br />

Ulla Käkelä mittailee<br />

katseellaan ja<br />

kamerallaan juuri<br />

myyntiin tullutta<br />

kohdetta.<br />

Hirvaan palsta vaihtoi omistajaa<br />

Ulla Käkelän kesäkuussa<br />

kuvaama metsäpalsta Rovaniemen<br />

Hirvaalla vaihtoi<br />

omistajaa elokuun lopulla.<br />

Palstan ostaja, rovaniemeläinen<br />

Tom Kylmäluoma,<br />

törmäsi myynnissä<br />

olevaan palstaan Lapin<br />

Metsämarkkinoiden nettisivustolla.<br />

Kylmäluoma kävi katsomassa<br />

palstan heinäkuulla,<br />

jolloin tarkempi tutkiminen<br />

jäi kaatosateiden<br />

vuoksi vähemmälle.<br />

– Pitää nyt syksymmällä<br />

katsoa, mitä palstalla pitää<br />

tehdä, hän tuumii.<br />

– Harvennusta ehkä,<br />

jolloin saadaan polttopuuta<br />

omaan käyttöön.<br />

Ostoprosessi meni Kylmäluoman<br />

mielestä hyvin.<br />

Suuremmat yhteydet<br />

Lapin Metsämarkkinoihin<br />

hoiti siskonmies kysellen<br />

ne ”oikeat ja viisaat kysymykset”.<br />

Hintaneuvotteluja pidettiin<br />

joitakin ja kauppakirjat<br />

allekirjoitettiin Metsämarkkinoiden<br />

toimistolla Rovaniemellä.<br />

– Välityspalvelua ei voi<br />

moittia. Nettisivustokin oli<br />

kätevä siitä, että siellä oli<br />

kuvat valmiina palstasta.<br />

Siten ostoprosessiin pääsi<br />

paneutumaan kunnolla,<br />

Kylmäluoma kertoo tyytyväisenä.

---

18 K A L E N T E R I<br />

Tulevia tapahtumia ja koulutuksia<br />

Tuottajayhdistysten kehittämispäivien jatkokoulutus ja tapaaminen<br />

Koulutus syventää keväällä opittuja asioita yhdistystoiminnan kehittämisestä sekä jakaa hyviä<br />

käytäntöjä ja toimintoja yhdistysten kesken.<br />

Ranua, Posio, Rovaniemi,<br />

Itä-Lappi ja Koilliskaira 24.– 25.9. Rovaniemi, Hotelli Oppipoika<br />

Ylitornio, Tornio, Alakemijoki,<br />

Simo 9.–10.10. Keminmaa, Pohjanranta<br />

Pello, Kolari, Kittilä, Sodankylä,<br />

Ivalo, Tunturi-Lappi, Utsjoki 13.–14.11. Levi, Hotelli Levitunturi<br />

TELMA-KOULUTUKSET<br />

Ajankohtaista asiaa työturvallisuudesta<br />

ja Mela-tietoudesta. 10.9. Ranua, Hotelli Ilveslinna<br />

14.9. Ivalo, Hotelli Ivalo<br />

16.10. Tervola, Tervola-talo<br />

24.10. Pello, Lassilan tila<br />

Viljelijän ensiapukurssi<br />

Kouluttajana EA-kouluttaja Anneli Oinas, SPR-Lappi<br />

Kurssi on maksuton Telma-hankkeeseen kuuluville.<br />

Kurssihinta muille<br />

osallistujille 40 e. 11.– 12.9. Pello, Lassilan tila<br />

13.–14.9. Tornio, Peräpohjolan Opisto<br />

18.–19.9. Ylitornio, Kristillinen Opisto<br />

20.–21.9. Sodankylä, Hotelli Karhu<br />

27.–28.9. Tervola, Tervola-talo<br />

8.–9.10. Rovaniemi, Hotelli Oppipoika<br />

Tupakoulutus, aiheena tunteet<br />

Alustajana psykoterapeutti<br />

Elisa Lehtonen 20.9. Tornio<br />

Lisätiedot ja Ilmoittautumiset Ritva Lampelalle puh/tekstiviesti 0400-535908.<br />

Huom! Muutokset mahdollista.<br />

Meijereiden kanssa yhteistyössä tehtävä laatukoulutus, joka tähtää maitotilojen opastekylttiin.<br />

Jokaisesta tiedostetaan tarkemmin kirjeitse lähempänä kutakin koulutusta.<br />

Eläinten terveydestä 27.9. Simo, Simojoen Eräkeskus<br />

Onnistunut lypsy parressa<br />

ja pihatossa 1.10. Kittilä<br />

2.10. Pelkosenniemi<br />

3.10. Tervola<br />

Talousteemapäivä 23.10. Keminmaa<br />

24.10. Posio<br />

25.10. Sodankylä<br />

Yhteenvetopäivä ”Positiivinen mielikuvaa<br />

maidolle – opastekyltti tilalle” 1.11. Ranua<br />

2.11. Kemijärvi<br />

6.11. Kittilä<br />

7.11. Pello<br />

8.11. Keminmaa<br />

JUMPAT<br />

Tervolan kuntosalissa tiistaisin klo 10.30-12 alkaen 11.9,<br />

ohjaajana fysioterapeutti Maarit Kuure.<br />

Kemijärven Kuntokeskuksessa keskiviikkoisin klo 11.–12.30 alkaen 12.9.,<br />

ohjaajana fysioterapeutti Riitta Palojärvi.<br />

Tornion Fysikaalisessa Hoitolaitoksessa torstaisin klo 11.–12.30 alkaen 13.9.,<br />

ohjaajana fysioterapeutti Ainikki Roininen.<br />

Sodankylässä perjantaisin klo 10.30-12, paikkana Polar Gym alkaen 14.9.,<br />

ohjaajana fysioterapeutti Marja-Leena Karjalainen.<br />

MUUT<br />

<strong>MTK</strong>-Alakemijoki Tervolan Messuilla elokuussa kahvilan pidossa.<br />

Lomituksen ajankohtaispäivä<br />

lomahallinnolle ja tuottajayhdistysten<br />

lomitusvastaaville 5.10. Rovaniemi, Hotelli Oppipoika<br />

Viljelijöiden työterveyshuollon<br />

koulutuspäivä 11.10. Rovaniemi, Hotelli Oppipoika<br />

Tuottajien elojuhla. Lisätietoa myöhemmin<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin nettisivuilla! 13.10. Keminmaa, Tähtiranta<br />

Tuottajayhdistysten puheenjohtajien ja sihteerien<br />

koulutuspäivä 17.10. Rovaniemi<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin syyskokous 5.12. Rovaniemi, Lapin Ammatti-opisto<br />

(ent. Lapin luonto-opisto)<br />

Tuottajayhdistysten syyskokouskierros 29.10. - 3.12. Tarkempaa tietoa ajankohdista ja paikoista<br />

löytyy myöhemmin syksyllä tuottajaliiton kotisivuilta osoitteesta www.mtk.fi/liitot/lappi/<br />

Uutta !<br />

• Tulospalvelu netissä<br />

• Uudistunut karttatulostus NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI!<br />

• Karjalannan levityssuositus Lanta 2 -paketin tilanneille veloituksetta<br />

Onko peltojen hivenravinnetilat kunnossa - tutkituttamalla tiedät<br />

<strong>MTK</strong>:N JÄSENALENNUKSET<br />

• Maatalouden tutkimukset - 4 %<br />

• Hivenravinnepaketit (maa) - 8 %<br />

• Metsän neulasanalyysit - 8 %<br />

POSTITUS 5,50 (+ alv 22%)<br />

Sopimuspalvelumme<br />

osoitekortilla tai<br />

asiakaspalautuksena<br />

Lomakkeet ym. tiedot: www.suomenymparistopalvelu.fi<br />

L A B O R A T O R I O<br />

Kiilakiventie 1, 90250 OULU P. (08) 514 5600, F. (08) 311 3029

---

Y H T E Y S T I E D O T<br />

19<br />

Maataloustuottajain yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit v. 2007<br />

Yhdistys<br />

<strong>MTK</strong>-Inari<br />

<strong>MTK</strong>-Itä-Lappi<br />

<strong>MTK</strong>-Kittilä<br />

Puheenjohtaja<br />

Ulla Harju<br />

040-773 83 46<br />

ulla.harju@ivalo.inet.fi<br />

Raija Ämmälä<br />

040-84 33 537<br />

raija.ammala@luukku.com<br />

Mikko Ylitalo<br />

0400-398 830<br />

irma.ylitalo@pp.inet.fi<br />

<strong>MTK</strong>-Koilliskaira Terho Tennilä<br />

0400-308 679<br />

terho.tennila@pp.inet.fi<br />

Kolarin Maaseutuyhdistys<br />

Oiva Rundgren<br />

0400-241924<br />

oiva.rundgren@luukku.com<br />

Pellon Maaseutuyhdistys<br />

Markku Matti<br />

0400 -127 831<br />

markku.matti@pp.inet.fi<br />

<strong>MTK</strong>-Posio<br />

Heikki Rinne<br />

040-732 5043<br />

rfn@suomi24.fi<br />

Maataloustuottajain Ranuan Yhdistys<br />

Jani Sääskilahti<br />

040-516 94 60<br />

<strong>MTK</strong>-Rovaniemi<br />

Sakari Mölläri<br />

0400-138 192<br />

sakari.mollari@pp.inet.fi<br />

<strong>MTK</strong>-Sodankylä<br />

Pentti Rytisalo<br />

0400-204 811<br />

pentti.rytisalo@plappi.fi<br />

<strong>MTK</strong>-Alakemijoki Veli-Matti Sunnari<br />

0400-880 487<br />

veli-matti.sunnari@reppu.net<br />

<strong>MTK</strong>-Tornio<br />

Ari-Pekka Juuso<br />

040-528 4772<br />

a-p.juuso@reppu.net<br />

<strong>MTK</strong>-Tunturi-Lappi<br />

Esko Nilimaa<br />

040-477 3120<br />

eija.nilimaa@pp.inet.fi<br />

<strong>MTK</strong>-Utsjoki<br />

<strong>MTK</strong>-Ylitornio<br />

Yhdistys<br />

<strong>MTK</strong>-Inari<br />

<strong>MTK</strong>-Itä-Lappi<br />

<strong>MTK</strong>-Kittilä<br />

Urho Guttorm<br />

040-739 1961<br />

urho.guttorm@pp.inet.fi<br />

Mikko Koivisto<br />

0400-290 703,<br />

mikkokoivisto@reppu.net<br />

Sihteeri<br />

Hanna-Mari Kasurinen<br />

040-5625 816<br />

hkasurinen@hotmail.com<br />

Marjatta Törmänen<br />

040-7226435<br />

marjatta.tormanen@pp.inet.fi<br />

Pirjo Ylitepsa<br />

040-86 10 334<br />

pirjo.ylitepsa@pp.inet.fi<br />

Kolarin Maaseutuyhdistys<br />

Päivi Peuraniemi<br />

040-593 7912<br />

paivi.peuraniemi@vaattojarvi.fi<br />

Pellon Maaseutuyhdistys<br />

Timo Ohinmaa<br />

0400-164 817<br />

timo.ohinmaa@proagria.fi<br />

<strong>MTK</strong>-Posio<br />

Leila Iisakka<br />

040-821 7363<br />

l.iisakka@luukku.com<br />

Maataloustuottajain Ranuan Yhdistys<br />

Eija Saukko<br />

040-574 6732<br />

eija.saukko@pp2.inet.fi<br />

<strong>MTK</strong>-Rovaniemi<br />

<strong>MTK</strong>-Simo<br />

<strong>MTK</strong>-Sodankylä<br />

Outi Kilpi<br />

050-599 4592<br />

outi.kilpi@gmail.com<br />

Marika Ylikärppä<br />

040-534 4078<br />

marikaylik@suomi24.fi<br />

Helena Mustonen<br />

040-57 00 483<br />

tapaninen.mustonen@ pp.inet.fi<br />

<strong>MTK</strong>-Alakemijoki Vesa Joutsenvaara<br />

0400-872871<br />

vesa.joutsenvaara@luukku.com<br />

<strong>MTK</strong>-Tornio<br />

Matti Lankila<br />

040-511 2748<br />

matti.lankila@tornio.fi<br />

<strong>MTK</strong>-Simo<br />

Anelma Leinonen<br />

040-548 7346<br />

anelma.leinonen@ukumpu.inet.fi<br />

<strong>MTK</strong>-Koilliskaira Reima Alaluusua<br />

0400-398 846<br />

reima.alaluusua@pp.nic.fi<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin johtokunta 2006<br />

Tornio, Alakemijoki, Simo<br />

Juhani Lampela<br />

0400-181457<br />

juhani.lampela@mtk.fi<br />

Tornio, Alakemijoki, Simo<br />

Marko Repo<br />

0400-603 128<br />

marko.repo@reppu.net<br />

Ranua, Rovaniemi, Posio<br />

Heikki Rinne<br />

040-732 5043<br />

rfn@suomi24.fi<br />

Ranua, Rovaniemi, Posio<br />

Urpo Sarajärvi<br />

040-709 4571<br />

urpo.sarajarvi@reppu.net<br />

Kittilä, Sodankylä, Itä-Lappi,<br />

Koilliskaira<br />

Markku Hannula<br />

0400-891 986<br />

markku.hannula@pp2.inet.fi<br />

Kittilä, Sodankylä, Itä-Lappi,<br />

Koilliskaira<br />

Mauri Hautala<br />

0400-254 134<br />

mauri.hautala@pp1.inet.fi<br />

Kolari, Pello, Ylitornio<br />

Jaakko Korva<br />

fax 016-588 171<br />

040-595 0451<br />

jaakko.korva@pp.inet.fi<br />

Inari, Utsjoki, Enontekiö, Muonio<br />

Ulla Harju<br />

040-773 8346<br />

ulla.harju@ivalo.inet.fi<br />

Maaseutunuorten edustaja<br />

Karoliina Ranta<br />

040-4186 855<br />

karoliinaranta@suomi24.fi<br />

Asiantuntijajäsenet:<br />

Matti Ylimommo<br />

ProAgria Lappi<br />

020 747 2702<br />

matti.ylimommo@proagria.fi<br />

Jukka Aula<br />

Pohjois-Suomen metsänomistajien<br />

liitto<br />

016-314 446, 0400-394 593<br />

jukka.aula@mhy.fi<br />

Toimihenkilöt:<br />

Toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen<br />

Ukkoherrantie 15 a 2<br />

96100 Rovaniemi<br />

0400 397 336, 020 413 3441<br />

fax. 020 413 3449<br />

kaija.kinnunen@mtk.fi<br />

Hyvinvointivastaava Ritva Lampela<br />

Rantatie 39<br />

94400 Keminmaa<br />

0400 535 908<br />

fax. 016-288 310<br />

ritva.lampela@proagria.fi<br />

Nettisivujen päivittäjä Auni<br />

Vääräniemi<br />

040 577 9186<br />

auni.vaaraniemi@elisanet.fi<br />

Edustajat keskusliitossa:<br />

<strong>MTK</strong>:n 2. puheenjohtaja<br />

Juha Marttila<br />

050-341 3167<br />

juha.marttila@mtk.fi<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin edustaja<br />

lammasjaostossa:<br />

Tuula Ruokojärvi<br />

0400-851 744<br />

willa@kurtakko.fi<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin edustaja<br />

verovaliokunnassa:<br />

Ari Ruotsalainen<br />

0400-292 180<br />

ari.ruotsalainen@pp7.inet.fi

---

20<br />

VAHVOILTA<br />

JUURILTA<br />

HUOMISTA RAKENTAEN<br />

Itikka osuuskunta ja Lihakunta ovat kehittyneet vuosien saatossa<br />

jäsentemme tärkeimmiksi kumppaneiksi lihantuotannossa.<br />

Omistajuudet Atriassa, A-Tuottajissa ja A-Rehussa<br />

antavat varmuuden markkinakanavasta<br />

ja entistäkin kilpailukykyisemmät tuotantopanosten hinnat.<br />

Jäsenemme nauttivat myös menestyksen hedelmistä.<br />

Viime vuodelta maksoimme osuuspääomalle 20 %:n koron!<br />

Itikka osuuskunta ja Lihakunta tekevät työtä<br />

huomista rakentaen jäsentemme parhaaksi.<br />

Kysy kumppanuudesta:<br />

AtriaNauta & AtriaSika, puh. 020 472 7111<br />

A-Rehu Oy, puh. 020 472 7700<br />

Itikka ja Lihakunta - tuottajan kumppanina alkaen vuodesta 1903.