Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Jätteenkäsittelykeskuksen<br />
ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong><br />
8.8.2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy
19362<br />
MUSTANKORKEA OY<br />
JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS<br />
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS<br />
8.8.2006<br />
SISÄLTÖ<br />
1 JOHDANTO ..................................................................3<br />
1.1 Taustaa ........................................................................... 3<br />
1.2 Hankkeen määrittely ..................................................... 4<br />
2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA<br />
SEN AIKATAULU ...............................................................5<br />
2.1 Arviointimenettelyn aikataulu ......................................... 5<br />
2.2 Arviointiohjelma .............................................................. 5<br />
2.3 Arviointiohjelman nähtävillä olo ...................................... 5<br />
2.4 Ympäristövaikutusten arviointi ja <strong>arviointiselostus</strong> ........ 6<br />
2.5 Arviointiselostuksen nähtävillä olo ................................. 6<br />
3 HANKKEEN PERUSTELUT, TAVOITTEET JA<br />
SUUNNITTELUTILANNE ...................................................7<br />
3.1 Hankkeesta vastaava Mustankorkea Oy ....................... 7<br />
3.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet ........................................ 8<br />
3.2.1 Jätteiden käsittelyn vaatimustaso edellyttää<br />
lisälajittelua, – käsittelyä ja uusia toimintamuotoja .......8<br />
3.2.2 Jätehuollon toimintojen keskittyminen .........................<br />
Mustankorkealle ja kehityssuunta .................................9<br />
3.3 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu ........... 10<br />
4 HANKKEEN KUVAUS JA TOTEUTUS ERI<br />
VAIHTOEHDOISSA ...........................................................11<br />
4.1 Toiminnot ja käsiteltävät jätemäärät ............................... 11<br />
4.1.1 Toiminnot ja vastaanotettavat jätemäärät ......................11<br />
4.1.2 Jätteen loppusijoitus ......................................................12<br />
4.2 Tilantarve ........................................................................ 12<br />
4.3 Arvioitavat vaihtoehdot ja toimintojen sijoittaminen niissä<br />
13<br />
4.4 Jätteenkäsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus ............. 18<br />
4.4.1 Jätteen vastaanotto .......................................................18<br />
4.4.2 Jätteen pienerien vastaanotto .......................................18<br />
4.4.3 Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi ...........19<br />
4.4.4 Kuivajätteen käsittelylaitos ja siirtokuormaus ................19<br />
4.4.5 Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely .....................19<br />
4.4.6 Rakennus- ja hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely .......20<br />
4.4.7 Jätteen loppusijoitus ......................................................20<br />
4.4.8 Ylijäämämaiden sijoitus .................................................21<br />
4.4.9 Öljyonnettomuuksissa pilaantuneiden maa-ainesten ja<br />
öljynerotuskaivolietteiden vastaanotto ..........................21<br />
4.4.10 Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely ..........................21<br />
4.5 Käsittelykeskuksen tukitoiminnot ................................... 21<br />
4.5.1 Vesien keräily ja käsittely ...............................................21<br />
4.5.2 Kaasun keräily ja käsittely ..............................................23<br />
4.5.3 Muut toiminnot ja rakenteet ...........................................23<br />
4.5.4 Seuranta .........................................................................24<br />
4.6 Tutkimus- ja kehitystoiminta ........................................... 24<br />
4.7 Liikenne .......................................................................... 24<br />
4.8 Liittyminen muihin hankkeisiin ....................................... 27<br />
5 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI ..28<br />
5.1 Arvioitavat vaikutukset .................................................... 28<br />
5.2 Vaikutusten arviointi ........................................................ 28<br />
5.2.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään ...................................28<br />
5.2.2 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin ...................................28<br />
5.2.3 Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset .............................29<br />
5.2.4 Melu ................................................................................30<br />
5.2.5 Luontovaikutukset ..........................................................31<br />
5.2.6 Haittaeläimet ja roskaantuminen ...................................31<br />
5.2.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen,<br />
maankäyttöön ja maisemaan ........................................32<br />
5.2.8 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja .............<br />
viihtyvyyteen ...................................................................32<br />
5.2.9 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ..............32<br />
5.2.10 Riskit ja häiriötilanteet ....................................................32<br />
5.3 Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi ............................. 32<br />
5.4 Käytettävissä oleva aineisto ja tarvittavat lisäselvitykset 34<br />
5.5 Epävarmuustekijät ja oletukset ...................................... 34<br />
5.6 Vaihtoehtojen vertailu ..................................................... 34<br />
5.7 Haitallisten vaikutusten vähentäminen .......................... 34<br />
5.8 Vaikutusten seuranta ...................................................... 34<br />
6 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA HAITALLISTEN<br />
VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN ....................................35<br />
6.1 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen ........................ 35<br />
6.1.1 Mörkökorpi .....................................................................35<br />
6.1.2 Vahtivuori ........................................................................35<br />
6.1.3 Seivässuo .......................................................................36<br />
6.1.4 Mustankorkea ................................................................36<br />
6.2 Vaikutukset pintavesiin ................................................... 36<br />
6.2.1 Mörkökorpi .....................................................................36<br />
6.2.2 Vahtivuori ........................................................................38<br />
6.2.3 Seivässuo .......................................................................40<br />
6.2.4 Pintavesivaikutukset Mustankorkea –vaihtoehdossa ...42<br />
6.3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ...... 43<br />
6.3.1 Mörkökorpi .....................................................................43<br />
6.3.2 Vahtivuori ........................................................................43<br />
6.3.3 Seivässuo .......................................................................43<br />
6.3.4 Mustankorkea ................................................................44<br />
6.4 Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta ja liikenteestä .<br />
aiheutuvat päästöt ilmaan ............................................. 44<br />
6.4.1 Haju ................................................................................44<br />
6.4.2 Kaatopaikkakaasut ja kasvihuonekaasupäästöt ..........45<br />
6.4.3 Pölyäminen ....................................................................45<br />
6.4.4 Liikenteen pakokaasupäästöt .......................................46<br />
6.4.5 Pilaantuneiden maiden käsittelyssä<br />
syntyvät kaasumaiset päästöt .......................................46<br />
6.4.6 Rakentamisen aikaiset päästöt ilmaan .........................46<br />
6.4.7 Ilmanlaadun nykytila ja ilmapäästöjen vaikutukset .......47<br />
6.5 Meluvaikutukset .............................................................. 47<br />
6.5.1 Yleistä .............................................................................47<br />
6.5.2 Mörkökorpi .....................................................................47<br />
6.5.3 Vahtivuori ........................................................................48<br />
6.5.4 Seivässuo .......................................................................48<br />
6.5.5 Mustankorkea ................................................................48<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
1
6.6 Vaikutukset ihmisten terveyteen ..................................... 48<br />
6.7 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja ...................<br />
suojelukohteisiin ............................................................. 53<br />
6.7.1 Suunnittelualueiden luonnon yleispiirteet ......................53<br />
6.7.2 Suojelualueet .................................................................53<br />
6.7.3 Suunnittelualueiden luonnonolosuhteet ........................53<br />
6.8 Vaikutukset luonnonarvoihin ja Iilijärven Natura-alueeseen ..57<br />
6.8.1 Natura-arvion lainsäädännöllinen tausta .......................57<br />
6.8.2 Natura-alueen suhde muihin luonnonsuojeluohjelmiin ja<br />
-strategioihin ...............................................................................57<br />
6.8.3 Natura-alueen direktiivin luontotyypit ja lajit ..................58<br />
6.8.4 Seivässuon aluevaihtoehtojen ja niiden lähiympäristön<br />
luonnontila ..................................................................................58<br />
6.8.5 Luontotyppien edustavuus ja luonnontilaisuus ............59<br />
6.8.6 Hulevesien johtaminen Natura-alueelle ........................61<br />
6.8.7 Hankkeen vaikutukset luontotyyppeihin ja uhanalaisiin<br />
lajeihin ........................................................................................61<br />
6.9 Vaikutukset maankäyttöön,<br />
yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinoelämään ............. 61<br />
6.9.1 Rakennettu ympäristö, asutus<br />
ja muut häiriintyvät kohteet .................................................. 61<br />
6.9.2 Kaavoitustilanne .............................................................65<br />
6.10 Maisemalliset vaikutukset .............................................. 66<br />
6.10.5 Mustankorkea ................................................................67<br />
6.11 Haittaeläimet ja roskaantuminen ................................... 67<br />
6.12 Sosiaaliset vaikutukset ................................................... 68<br />
6.12.1 Välittömät ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen<br />
kohdistuvat vaikutukset .................................................68<br />
6.12.2 Suhtautuminen hankkeeseen ........................................68<br />
6.13 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ............... 69<br />
6.14 Toimintaan liittyvät riskit ja onnettomuudet .................... 69<br />
Biojätteen ja lietteen kompostointi .............................................71<br />
6.14.1 Kuivajätteen käsittelylaitos .............................................71<br />
6.14.2 Pilaantuneiden maiden, pohjakuonan<br />
ja tuhkien kuljetus ja käsittely ........................................72<br />
6.14.3 Ongelmajätteiden varastointi .........................................73<br />
6.14.4 Vesienkäsittely ................................................................73<br />
6.14.5 Polttoaineiden varastointi ...............................................73<br />
8 YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA<br />
VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ...........................................77<br />
8.1 Maaperä, pohja- ja pintavedet ...................................... 77<br />
8.2 Liikenteelliset vaikutukset ............................................... 77<br />
8.3 Päästöt ilmaan ................................................................ 77<br />
8.4 Melu ................................................................................ 78<br />
8.5 Vaikutukset ihmisen terveyteen ...................................... 78<br />
8.6 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön ..................... 78<br />
8.7 Maankäytölliset vaikutukset ........................................... 79<br />
8.8 Vaikutukset maisemaan ................................................. 79<br />
8.9 Häiriö- ja onnettomuustilanteet ...................................... 79<br />
8.10 Sosiaaliset vaikutukset ................................................... 79<br />
8.11 Yhteenveto vertailusta .................................................... 79<br />
8.12 Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointi ................ 80<br />
8.12.1 Yhteiskunnallinen soveltuvuus .......................................80<br />
8.12.2 Tekninen soveltuvuus .....................................................82<br />
8.12.3 Ympäristöllinen soveltuvuus ..........................................82<br />
8.12.4 Sosiaalinen soveltuvuus ................................................82<br />
8.13 Epävarmuudet ja niiden vaikutukset tehtyihin<br />
johtopäätöksiin ........................................................................ 83<br />
9 ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN<br />
JÄRJESTÄMINEN .............................................................84<br />
10 TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA<br />
PÄÄTÖKSET ...................................................................85<br />
11 SEURANTAOHJELMA ..................................................86<br />
12 LÄHTEET ......................................................................87<br />
LIITTEET<br />
Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta<br />
7 HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJELUA<br />
KOSKEVIIN SÄÄDÖKSIIN, SUUNNITELMIIN JA<br />
OHJELMIIN ........................................................................74<br />
7.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ....................... 74<br />
7.2 Jätehuoltoa koskevat vaatimukset ................................ 74<br />
7.2.1 Valtakunnallinen ja Keski-Suomen jätesuunnitelma .....74<br />
7.2.2 Biojätestrategiaehdotus .................................................75<br />
7.3 Suojeluohjelmat .............................................................. 75<br />
7.4 Paras käyttökelpoinen tekniikka ..................................... 75<br />
2 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
19362<br />
MUSTANKORKEA OY<br />
JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS<br />
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS<br />
1 JOHDANTO<br />
1.1 Taustaa<br />
Jyvässeudun kunnat ovat siirtäneet jätelain mukaiset jätteiden<br />
käsittelyyn liittyvät tehtävät Mustankorkea Oy:lle vuodesta<br />
1998. Yhtiön tehtävä on huolehtia osakaskuntien alueelta syntyvien<br />
bio-, kuiva- ja kaatopaikkajätteiden vastaanotosta, jalostamisesta,<br />
jalostuksessa syntyvien tuotteiden markkinoinnista,<br />
kaatopaikkojen ylläpidosta ja hoidosta sekä osaltaan<br />
edistää jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä osakaskuntien<br />
alueella. Yhtiö voi ottaa käsiteltäväksi jätteitä myös muiden<br />
kuin osakaskuntien alueelta.<br />
Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyn keskittäminen yhteen<br />
käsittelykeskukseen on useissa selvityksissä osoittautunut<br />
niin taloudellisesti kuin ympäristönsuojelullisesti parhaaksi<br />
vaihtoehdoksi Jyvässeudun kuntien ja niiden jätteiden<br />
tuottajien kannalta. Keskittämällä jätteiden käsittely voidaan<br />
kustannukset käsiteltävää yksikköä kohti pitää kohtuullisella<br />
tasolla. Samalla muodostuvat ympäristöhaitat voidaan hallita<br />
paremmin ja näin voidaan toteuttaa asianmukainen jätteiden<br />
käsittely ennen jätteen toimittamista hyötykäyttöön ja jätteen<br />
loppusijoitukseen.<br />
Jyväskylän seudun jätteenkäsittely on seutukaavassa varauduttu<br />
keskittämään nykyiselle, vuonna 1963 perustetulle<br />
Mustankorkealle. Mustankorkea Oy:lle on 10.6.2005 myönnetty<br />
ympäristölupa, joka on voimassa toistaiseksi. Luvan mukaan<br />
toiminnanharjoittajan tulee tehdä 31.12.2015 mennessä<br />
uusi hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi, mikäli toiminnassa<br />
ei sitä ennen tapahdu olennaista muutosta.<br />
Mustankorkean käsittelykeskusta ympäröivien maankäyttötarpeiden<br />
kehittämiseen ja käyttöönottoon on suuria paineita.<br />
Jollain aikajänteellä Mustankorkean alueella tapahtuvat<br />
jätteiden käsittelyyn liittyvät toiminnot on siirrettävä toisaalle.<br />
Viimeistään tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun Mustankorkean<br />
täyttöalueiden kapasiteetti loppuu. Uusien alueiden käyttöönotto<br />
on pitkä prosessi, minkä vuoksi uusia aluevarauksia on<br />
syytä valmistella pidemmän aikavälin tarpeisiin hyvissä ajoin.<br />
Uuden alueen varaamista jätteiden käsittelyn tulevaisuuden<br />
tarpeisiin kutsutaan hankkeeksi.<br />
Hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arvioinnista<br />
(YVA) annetun asetuksen 6 §:n hankeluettelon kohtaa 11) jätehuolto:<br />
muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset<br />
tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on<br />
enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa sekä biologiset<br />
käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin<br />
vuotuiselle jätemäärälle. Hankkeen vaikutukset arvioidaan<br />
siten YVA-lain ja –asetuksen edellyttämässä laajuudessa.<br />
Tämä ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong> on ympäristövaikutusten<br />
arvioinnista annetun lain mukainen kuvaus jätteenkäsittelykeskuksen<br />
aiheuttamista ympäristövaikutuksista, arvioinnin<br />
toteutuksesta ja arviointimenettelyn järjestämisestä.<br />
Arviointi tehtiin YVA-asetuksen mukaisen suunnitelman, ympäristövaikutusten<br />
arviointiohjelman, siitä annettujen lausuntojen,<br />
mielipiteiden sekä yhteysviranomaisen niiden perusteella<br />
antaman lausunnon mukaisesti. Yhteysviranomaisen lausunto<br />
arviointiohjelmasta on selostuksen liitteenä.<br />
Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteysviranomaisena toimii<br />
Keski-Suomen ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten<br />
arvioinnin suoritti hankkeesta vastaavan Mustankorkea<br />
Oy:n toimeksiannosta Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy.<br />
Projektipäällikkönä toimi dosentti Joonas Hokkanen ja projektisihteerinä<br />
FM Tarja Ojala. Projektiryhmään kuuluivat FM<br />
Ari Hanski, TkL Petri Juhola, ins. Ari Rinkinen, ins. Janne<br />
Ristolainen, MMM Antti Lepola, RA Matti Kautto ja tekninen<br />
avustaja Kirsi Kuusela. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä<br />
tehdyn kyselyn tulokset analysoi FM Asta Korppinen<br />
Keski-Suomen ympäristökeskuksesta. Mustankorkea Oy:n<br />
puolesta YVA-työtä koordinoivat toimitusjohtaja Veikko Tissari<br />
ja käyttöpäällikkö Timo Nissinen.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
3
1.2 Hankkeen määrittely<br />
Ympäristövaikutusten arvioinnin kohteena on jätteenkäsittelykeskushanke.<br />
Jätteenkäsittelykeskus koostuu seuraavista<br />
toiminnoista:<br />
Jätteen käsittely ja hyödyntäminen<br />
• Tavanomaisen jätteen loppusijoitus<br />
• Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelylaitos<br />
• Kuivajätteen käsittelylaitos<br />
• Jätteen siirtokuormaustoiminta<br />
• Pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto, välivarastointi,<br />
käsittely ja hyötykäyttö<br />
• Erityis- ja ongelmajätteiden käsittely ja loppusijoitus<br />
• Ongelmajätteen (käsitellyn ongelmajätteeksi luokitellun<br />
maa-aineksen) loppusijoitus<br />
• Hyötykäyttökelpoisten ongelmajätteiden vastaanotto, käsittely<br />
ja mahdollinen hyötykäyttö (mm. tuhka)<br />
• Rakennus- ja hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely<br />
• Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi<br />
• Jätteen pienerien vastaanotto<br />
• Puhtaan maa- ja kiviaineksen sijoitus<br />
Jätteen käsittelystä syntyvien päästöjen hallinta<br />
• Ilmapäästöjen käsittely<br />
• Jätteiden käsittelystä muodostuvien vesien käsittely<br />
Jätteen käsittelyn edellyttämät tukitoiminnat<br />
• Vastaanottotoiminnot: vaaka, jätemäärien rekisteröinti,<br />
valvonta<br />
• Seuranta: vesimäärät, kaatopaikkakaasut, melu ja hajut<br />
• Tarvittava yhdyskuntatekniikka ja tiestö<br />
• Ympäristöteknologian koelaitos<br />
Kuva 1-1 Mustankorkean jätteen käsittelykeskus.<br />
4 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA SEN AIKATAULU<br />
2.1 Arviointimenettelyn aikataulu<br />
YVA-laissa ja –asetuksessa on säädetty ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelyn vaiheet. Arviointimenettelyn kulku tässä<br />
hankkeessa on esitetty kuvassa 2-1.<br />
2.2 Arviointiohjelma<br />
Arviointimenettely alkoi, kun hankkeesta vastaava toimitti YVAasetuksen<br />
mukaisesti laaditun ympäristövaikutusten arviointiohjelman<br />
yhteysviranomaiselle. Arviointiohjelma oli suunnitelma<br />
siitä, miten hankkeesta vastaava on aikonut toteuttaa varsinaisen<br />
ympäristövaikutusten arvioinnin. Hankkeesta vastaava<br />
Mustankorkea Oy toimitti jätteenkäsittelykeskusta koskevan<br />
ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteysviranomaisena<br />
toimivalle Keski-Suomen ympäristökeskukselle 13.10.2005.<br />
2.3 Arviointiohjelman nähtävillä olo<br />
Arviointiohjelman saatuaan yhteysviranomainen ilmoitti arviointimenettelyn<br />
vireilläolosta ja asetti ohjelman julkisesti nähtäville<br />
ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen<br />
mukaisesti<br />
Arviointiohjelma on kuulutettu lausunnon antamista varten<br />
1.11.-30.12.2005 Jyväskylän kaupungintalon, Jyväskylän<br />
maalaiskunnan, Laukaan ja Petäjäveden kanslian virallisilla<br />
ilmoitustauluilla ja lisäksi se on ollut nähtävillä Vapo Oy:<br />
ssä, Jyväskylän kaupungintalolla, Jyväskylän maalaiskunnan<br />
kunnanvirastolla, Laukaan, Petäjäveden ja Toivakan kunnanvirastoissa<br />
sekä Keski-Suomen ympäristökeskuksessa,<br />
Keltinmäen, Lievestuoreen, Petäjäveden, Vaajakosken ja<br />
Toivakan kirjastoissa. Ohjelma on ollut esillä myös verkkoosoitteessa<br />
www.mustankorkea.fi ja kuulutus on julkaistu alueella<br />
ilmestyvässä sanomalehdessä Keskisuomalainen.<br />
Lausuntojen ja muistutusten perusteella yhteysviranomainen<br />
antoi arviointiohjelmasta oman lausuntonsa. Lausunnossaan<br />
24.1.2006 Keski-Suomen ympäristökeskus kertoi, mihin selvityksiin<br />
hankkeesta vastaavan on erityisesti keskityttävä ympäristövaikutusten<br />
arviota tehdessään ja miltä osin YVA-ohjelmassa<br />
esitettyä suunnitelmaa on täydennettävä.<br />
Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antama lausunto on<br />
arviointiselostuksen liitteenä. Yhteysviranomaisen lausunnossa<br />
on esitetty myös yhteenveto muista arviointiohjelmasta an-<br />
<br />
Kuva 2-1 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kulku.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
5
netuista lausunnoista ja mielipiteistä. Yhteysviranomaisen lausunnon<br />
mukaan arviointiohjelma täytti pääosin YVA-asetuksen<br />
11 § mukaiset sisällölliset vaatimukset. Yhteysviranomainen<br />
nosti esille mm. seuraavia asioita arviointia varten:<br />
• Jätemääriä tulee tarkentaa; hankkeesta vastaava on tarkentanut<br />
jätemääriä selostukseen.<br />
• Biojätteen käsittelyvaatimusten tehostamisen merkityksen<br />
huomioiminen; loppusijoitettavan biojätteen määrän vähentyminen<br />
on otettu huomioon käsittelyvaatimuksissa ja<br />
muodostuvissa vaikutuksissa.<br />
• Arvioinnissa tulee määritellä tutkimusalueen maalaji(t);<br />
tutkimusalueen maalajit määriteltiin olemassa olevaan tietoon<br />
perustuen.<br />
• Arvioinnissa tulee tarvittaessa määritellä kallioperän ruhjeet<br />
tutkimusalueella; ruhjeet määritellään tarkemmin ympäristöluvan<br />
yhteydessä.<br />
• Tarkempaa huomiota tulee kiinnittää valuma-alueeseen,<br />
maaperän laatuun sekä mahdollisiin pohjavesiin ja kallioperään;<br />
valuma-alue, maaperän laatu ja pohjavedet ovat<br />
olleet jo esiselvitysten aikana tarkan huomion kohteena ja<br />
näin myös tässä arvioinnissa.<br />
• Arviointia varten tulee ottaa pohjavesinäytteitä tutkimusalueen<br />
eri osista: pohjavesinäytteet otetaan nykytilaselvityksen<br />
yhteydessä.<br />
• Meluvaikutuksissa on huomioitava myös uudet suunnitellut<br />
alueet; meluvaikutuksissa otetaan huomioon kaikki<br />
tiedossa olevat suunnitellut kohteet.<br />
• Liikenteellisten vaikutusten tarkastelua tulee laajentaa kattamaan<br />
myös tärinä ja liikenneturvallisuus; liikenneturvallisuus<br />
tarkasteltiin erikseen jokaisen vaihtoehdon osalta.<br />
• Jätteenkäsittelykeskuksen liikenteen ympäristövaikutuksiin<br />
liittyen on tärkeää arvioida myös rautatiekuljetusten<br />
merkitys ja käyttömahdollisuus sijoitusvaihtoehtojen yhteydessä;<br />
raideliikenteen mahdollisuudet on huomioitu<br />
suunnittelussa.<br />
• Suunnitelma-alueiden ympäristön nykytilan kuvaus tulee<br />
päivittää; ympäristön nykytilan kuvaus päivitettiin kaikkien<br />
alueiden osalta.<br />
• Jätteenkäsittelykeskuksen näkyvyyttä kaukomaisemassa<br />
Leppävedeltä, Kintauden järviltä ja Lievestuoreenjärveltä<br />
tulee tarkastella: kaukomaisema on osana arviointia.<br />
2.5 Arviointiselostuksen nähtävillä olo<br />
Yhteysviranomainen tiedottaa YVA-selostuksen valmistumisesta<br />
kuulutuksella noudattaen samaa periaatetta kuin YVAohjelmassa.<br />
Mielipiteen selostuksesta ja tehtyjen selvitysten<br />
riittävyydestä saavat antaa kaikki ne, joihin hanke saattaa<br />
vaikuttaa. Lausunnot pyydetään kunnilta ja keskeisiltä viranomaistahoilta<br />
kuten ohjelmavaiheessa.<br />
Käsittelyalueen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong> kuulutetaan<br />
ja asetetaan nähtäville samaan tapaan kuten arviointiohjelma.<br />
Arviointiselostukseen voi tutustua seuraavissa toimipaikoissa<br />
niiden aukioloaikoina:<br />
• Keltinmäen kirjasto<br />
• Kypärämäen kirjasto<br />
• Jyväskylän kaupungin pääkirjasto<br />
• Petäjäveden kirjasto<br />
• Petäjäveden kunnan virasto<br />
• Kintauden koulu<br />
• Laukaan kirjasto<br />
• Lievestuoreen kansalaisopisto/kylätalo<br />
• Lievestuoreen kirjasto<br />
• Laukaan kunta Lievestuoreen sivutoimipiste<br />
• Toivakan kirjasto<br />
• Savion ala-asteen koulu<br />
• Jyväskylän maalaiskunta, Vaajakosken kirjasto<br />
• Keski-Suomen ympäristökeskus<br />
• Jyväskylän kaupunki, katu- ja puisto-osasto<br />
• Jyväskylän kaupunki, ympäristöosasto<br />
• Mustankorkea Oy<br />
• Osakaskunnat; kuntien virastotalot<br />
• www.mustankorkea.fi<br />
• muu mahdollinen tarvittaessa<br />
2.4 Ympäristövaikutusten arviointi ja<br />
<strong>arviointiselostus</strong><br />
Hankkeesta vastaava arvioi ympäristövaikutukset arviointiohjelmassa<br />
esitetyn suunnitelman mukaisesti yhteysviranomaisen<br />
lausunnossaan esittämät täydennykset ja tarkennukset<br />
huomioiden. Arvioinnista laadittiin tämä ympäristövaikutusten<br />
arviointiselostukseksi kutsuttu raportti, joka luovutetaan yhteysviranomaiselle.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointi<br />
tehtiin kesän-syksyn 2005 ja alkukesän 2006 aikana.<br />
Arviointiselostusluonnos valmistui maaliskuussa 2006 ja<br />
Mustankorkea Oy toimittaa sen kesän 2006 aikana Keski-<br />
Suomen ympäristökeskukselle.<br />
6 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
3 HANKKEEN PERUSTELUT, TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE<br />
3.1 Hankkeesta vastaava Mustankorkea Oy<br />
Hankkeesta vastaavana on Mustankorkea Oy. Mustankorkea<br />
Oy on palveluyritys, jonka keskeisenä tehtävänä on huolehtia<br />
alueellisen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti seutukunnan<br />
jätteiden käsittelystä. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti<br />
myös Keski-Suomessa on suljettu pieniä kaatopaikkoja ja<br />
jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty suurempiin yksiköihin,<br />
joissa jätteiden käsittely voidaan hoitaa kannattavasti ympäristövelvoitteita<br />
noudattaen.<br />
Mustankorkea on seutukunnan suurin jätteenkäsittelykeskus,<br />
joten se pystyy tarjoamaan monipuolisia jätteenkäsittelypalveluja<br />
keskeisen sijaintinsa vuoksi laajalle alueelle Keski-<br />
Suomessa. Yritys pitää palveluiden tarjoamista myös velvoitteenaan.<br />
Mustankorkea Oy:n osakaskunnat ovat Jyväskylän kaupunki<br />
ja Jyväskylän maalaiskunta sekä Laukaan ja Muuramen kunnat.<br />
Lisäksi osakkaana yhtiössä on Vapo Oy. Osakaskuntien<br />
lisäksi Mustankorkea Oy:n asiakkaina ovat Keuruun kaupunki<br />
sekä Kangasniemen ja Multian kunnat (biojäte), Hartolan,<br />
Joutsan ja Leivonmäen kunnat (kuivajäte) sekä Hankasalmen,<br />
Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat ja<br />
Suolahden kaupunki (biojäte ja kuivajäte). Mustankorkealle<br />
toimitetaan lisäksi puhdistamolietteitä Jyväskylän Seudun<br />
Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen puhdistamolta, Jämsä-<br />
Jämsänkoski yhteispuhdistamolta, Lievestuoreen puhdistamolta<br />
sekä Korpilahden, Petäjäveden ja Toivakan kuntien<br />
puhdistamoilta. Mustankorkean potentiaalinen toiminta-alue<br />
kattaa useimmat Keski-Suomen alueen kunnat noin 70-100<br />
kilometrin säteellä Jyväskylästä.<br />
Mustankorkea Oy:lle on myönnetty 30.12.2002 SFS-EN ISO<br />
9001:2000 ja 14001:1996 laatu- ja ympäristösertifikaatit.<br />
Sertifikaatit on myönnetty jätteenkäsittelyyn ja sen kehittämiseen,<br />
jätteen hyötykäytön lisäämiseen ja jätteen loppusijoittamiseen<br />
Jyväskylän seudulla. Sertifikaatit on myöntänyt SFS-<br />
Sertifiointi Oy.<br />
Suomen ympäristökeskus on 22.11.2004 myöntänyt<br />
Mustankorkea Oy:lle EMAS-sertifikaatin, jonka mukaan yritys<br />
täyttää EU-asetuksen 761/2001 mukaisen ympäristöasioiden<br />
hallinta- ja auditointijärjestelmän EMAS-vaatimukset ympäristönsuojelun<br />
tason jatkuvaksi parantamiseksi<br />
<br />
Kuva 3-1 Mustankorkea Oy:n omistajakunnat ja toiminta-alue.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
7
3.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet<br />
3.2.1 Jätteiden käsittelyn vaatimustaso edellyttää<br />
lisälajittelua, –käsittelyä ja uusia toimintamuotoja<br />
Kiristyvät hyötykäyttövaatimukset yhdessä jäteveron, kaatopaikkamaksujen<br />
ja kohoavien poltto- ja raaka-ainehintojen<br />
kanssa ovat muuttaneet jätteen statuksen halutuksi materiaalivirraksi.<br />
Suurelle osalle jätteistä ohjaaminen hyötykäyttöön<br />
materiaalina tai energiana on todellinen vaihtoehto. Tämä<br />
edellyttää kuitenkin teollisten vastaanotto- ja käsittelykeskusten<br />
perustamista. Niissä tulee kyetä käsittelemään jäte muotoon,<br />
mikä mahdollistaa hyötykäytön eri muodoissaan. Tämä<br />
on johtanut huomattavaan jäteteknologian liiketoiminnan kasvuun.<br />
Valtakunnallisena jätteen hyötykäyttötavoitteena on, että<br />
vuonna 2005 yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuustoiminnassa<br />
muodostuvasta jätteestä 70 %:a ohjautuisi hyötykäyttöön.<br />
Lisäksi EY:n neuvoston kaatopaikkadirektiivin (1999/31/EY)<br />
mukaan kaatopaikalle sijoitetavan biohajoavan jätteen yhdyskuntajätteen<br />
määrää on vähennettävä vuoden 1994 tilanteeseen<br />
verrattuna 75 %:iin vuonna 2006, 50 %:iin vuonna 2009<br />
ja 35 %:iin vuonna 2016 laskettuna vuonna 1994 syntyneistä.<br />
Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka voi hajota aerobisesti<br />
tai anaerobisesti, kuten elintarvike-, puutarha- paperi<br />
ja kartonkijätettä. Asia tulkitaan valtioneuvoston asetuksessa<br />
(202 / 2006) kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen<br />
muuttamisesta siten, että kaatopaikalle ei saisi sijoittaa<br />
yhdyskuntajätettä, jonka biohajoavasta aineksesta suurinta<br />
osaa ei ole eroteltu muusta jätteestä tai toimitettu muulla tavoin<br />
hyödynnettäväksi tai muuhun käsittelyyn.<br />
Nämä tavoitteet tarkoittavat sitä, että yhdyskuntajätteen joukosta<br />
on pyrittävä poistamaan mahdollisimman tarkasti kaikki<br />
sellainen jäte, joka voidaan sellaisenaan tai jatkokäsittelyn<br />
kautta ohjata hyötykäyttöön materiaalina tai energiana. Tämä<br />
taas edellyttää edellä kuvatun kaltaisten käsittelykeskusten<br />
perustamista.<br />
Jätteen hyötykäyttövaatimusten mukaisesti Mustankorkean<br />
Oy:n nykyisessä käsittelykeskuksessa on otettu käyttöön biojätteen<br />
ja puhdistamolietteen kompostointilaitos. Erillislajitellun<br />
biojätteen määrän voimakkaan kasvun takia kompostointilaitoksen<br />
kapasiteettia on sen käyttöönoton jälkeen lisätty vuonna<br />
2002.<br />
Huolimatta siitä, että jätevirroista on tulossa liiketaloudellisesti<br />
haluttavia, ei loppusijoituksen tarve tule kuitenkaan päättymään<br />
lähivuosikymmeninä. Tulevaisuuden visio onkin, että<br />
hyötykäyttö kehittyy ja loppusijoitusalueille sijoitetaan ainoastaan<br />
materiaali- ja energiahyötykäyttöön vaikeasti soveltuvia<br />
materiaaleja. Lisäksi loppusijoitettavan jätteen koostumus<br />
muuttuu energiahyötykäytön tuhkien ja kuonien määrällisen<br />
osuuden kasvaessa. Siten hyötykäytön kehittyminen vaatii tulevaisuudessa<br />
myös loppusijoituksen hallinnan ja teknologian<br />
kehittymistä, joihin liittyvää tutkimus ja kehitystoimintaa syntyy<br />
myös näiden käsittelykeskusten läheisyyteen.<br />
Nykyisten täyttöalueiden mittavat jälkihoitotyöt ja alueelle<br />
rakennettavat kentät edellyttävät suuria maa-ainesmääriä.<br />
Tämän vuoksi jo nykyisellä alueella on hyödynnetty puhdistettuja<br />
maa-aineksia erilaisissa rakenteissa kuten kaasunkeräilyja<br />
kuivatusrakenteissa. Vuonna 2001 rakennettiin tällä periaatteella<br />
ensimmäinen osa kompostointikenttää. Vuodesta 2003<br />
lähtien alueella on harjoitettu myös koneellista pilaantuneiden<br />
maa-ainesten käsittelyä. Nämä kaikki tulevat olemaan myös<br />
osa tulevaisuuden käsittelykeskusta.<br />
Vesienkäsittely<br />
Loppusijoitusalue<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin<br />
tukeutuvaa teollisuutta<br />
Maa-ainesten käsittely<br />
Puhtaat hulevedet<br />
Lajiteltujen jakeiden käsittely<br />
Mekaaninen käsittely<br />
Vastaanotto<br />
Biologinen käsittely<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin<br />
tukeutuvaa teollisuutta<br />
Jätevedenpuhdistamolle<br />
Kuva 3-2 Hahmotelma nykyaikaisesta jätteiden käsittelykeskuksesta.<br />
8 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
3.2.2 Jätehuollon toimintojen keskittyminen<br />
Mustankorkealle ja kehityssuunta<br />
Jätteiden käsittelyn järjestämistä Jyväskylän seudulla on<br />
suunniteltu ja selvitetty jo 1980-luvulta lähtien. Jyväskylän kaupunkiseudulta<br />
on vaihtoehtoisina jätteiden käsittelyn sijoituspaikkoina<br />
tutkittu ja arvioitu jo tällöin 29 kohdetta (kuva 3-3).<br />
Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on arvioitu kustannusten ja<br />
ympäristövaikutusten perusteella. Suoritettujen vertailujen<br />
perusteella keskitetty ratkaisu Mustankorkean alueelle osoittautui<br />
edullisimmaksi niin taloudellisten kuin ympäristötekijöidenkin<br />
perusteella. Jätteiden käsittelyn keskittäminen<br />
Mustankorkealle on näin Keski-Suomen ympäristökeskuksen<br />
laatiman alueellisen jätesuunnitelman ja myös maankäyttösuunnitelmien<br />
mukaista.<br />
Mustankorkea sijoituspaikkana ja käsittelykeskuksena oli mukana<br />
jo seutukaavan 2. vaihekaavassa. Kolmannessa (3.) vaihekaavassa<br />
mukaan tulivat lisä- tai vara-alueina Tontunvuori ja<br />
Peräsuo. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja korkeimman<br />
hallinto-oikeuden päätöksellä se sai lainvoiman 24.1.1991.<br />
Viidennessä vaihekaavassa Tontunvuoren ja Peräsuon varauksista<br />
luovuttiin.<br />
Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman mukaan Keski-<br />
Suomen alueelle jää kolme jätteiden käsittelykeskusta. Yksi<br />
pohjoiseen Keski-Suomeen (Sammakkokangas Saarijärvellä),<br />
yksi Jyväskylän seudulle ja yksi Jämsän seudulle (Metsäkivelä<br />
Jämsässä). Valmisteilla olevassa maakuntakaavassa on myös<br />
esitetty kolmea aluevarausta ja uuden alueen osoittamista<br />
Jyväskylän seudulle.<br />
Mustankorkea Oy:llä on tällä hetkellä hallinnassaan<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ja lisäksi Mörkökorven<br />
suljetun kaatopaikan yhteydessä toimiva aumakompostointialue.<br />
Laukaan kunnan ympäristölautakunnan myöntämä aumakompostointilupa<br />
Mörkökorvessa Mustankorkean kompostointilaitoksen<br />
varajärjestelmänä on seutukaavan mukainen.<br />
Loppusijoitustoiminta ja muut jätteenkäsittelypalvelut on tällä<br />
hetkellä keskitetty Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen.<br />
Nykyisen loppusijoitusalueen käyttö Mustankorkealla loppuu lokakuun<br />
lopussa 2007. Silloin loppusijoitus siirtyy Mustankorkean<br />
laajennusalueelle, joka sijaitsee viereisellä louhosalueella.<br />
Uutta sijoituspaikkaa valittaessa tarkastelussa olivat mukana<br />
seuraavat 43 kohdetta:<br />
• Aiemmissa selvityksissä mukana olleet 29 sijoituskohdetta<br />
(ks. kuva 3-3)<br />
• Vapo Oy:n Jyväskylän kaupunkiseudulla sijaitsevat neljä<br />
turvetuotantoaluetta<br />
• Uusille soveltuville aluille sijoitetut 10 uutta kohdetta (vrt.<br />
Keski-Suomen liitto 2005: Selvitys uudesta Jyväskylän<br />
seudun jätteidenkäsittelyalueesta). Tästä selvityksestä<br />
parhaiten soveltuvat alueet on otettu tähän YVA-tarkasteluun<br />
mukaan.<br />
Kuva 3-3 Vaihtoehtoisina jätteiden käsittelyn sijoituspaikkoina aiemmin tarkastellut kohteet.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
9
3.3 Hankkeen suunnittelutilanne ja<br />
toteutusaikataulu<br />
Kuva 3-4 Kaatopaikka ja jätehuoltoyhteistyö Keski-<br />
Suomessa vuonna 2007.<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukselle on myönnetty<br />
10.6.2005 toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa (Dnro<br />
KSU-2003-Y-243/121). Toiminnanharjoittajan tulee tehdä<br />
31.12.2015 mennessä uusi hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi,<br />
mikäli toiminnassa ei sitä ennen tapahdu olennaista<br />
muutosta. Lupahakemukseen tulee liittää selvitys parhaan<br />
käyttökelpoisen tekniikan käytöstä jätteenkäsittelykeskuksen<br />
eri toiminnoissa (YSL 55 §).<br />
Viimeisin jätteenkäsittelykeskusta koskeva yleissuunnitelma on<br />
valmistunut vuonna 2001. Suunnitelmaa tarkistettiin YVA:n ja<br />
ympäristölupahakemuksen yhteydessä vuonna 2003. Näissä<br />
suunnitelmissa tarkasteltiin myös louhosalueen käyttöönottoa<br />
jätteen loppusijoitustoimintojen kannalta. Tähän tarkoitukseen<br />
louhosalue on osin käyttövalmiina viimeistään vuonna 2007.<br />
Vuonna 2004 tarkistetun maa-ainesten ottosuunnitelman mukaan<br />
louhosalueella riittää kiviainesta vuoteen 2015 asti.<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella on tehty<br />
useita yleissuunnitelman mukaisia rakennushankkeita, jotka<br />
palvelevat jätteen käsittely- ja hyödyntämistavoitteita. Vuonna<br />
2001 otettiin käyttöön kaatopaikkakaasun keräys- ja käsittelyjärjestelmän<br />
ensimmäinen vaihe. Järjestelmää on laajennettu<br />
nykyiselle täyttöalueelle. Vuonna 2002 otettiin käyttöön uusi<br />
vaaka-asema, joka mahdollistaa paremman palvelun ja seurannan.<br />
Kompostointilaitoksen laajennustyöt toteutettiin vuonna<br />
2002. Kuivajätteen käsittelylaitoksen suunnittelu on myös<br />
aloitettu. Laitoksen käyttöönotto riippuu toteutettavasta polttotekniikasta<br />
ja paikasta.<br />
Vuoden 2002 aikana otettiin käyttöön pienerien ja ongelmajätteen<br />
tuojia palveleva lajittelupiha. Lajittelupihalla otetaan<br />
nykyisin vastaan myös sähkö- ja elektroniikkaromua.<br />
Ratkaisuehdotus uudesta sijoituspaikasta tehdään YVA-menettelyn<br />
päätyttyä vuonna 2006. Uuden alueen suunnittelu<br />
ja lupahakemusmenettely aloitetaan sen jälkeen, kun päätös<br />
sijoituspaikasta on tehty. Uuden alueen käyttöönoton aikataulu<br />
riippuu monista eri tekijöistä ja on mahdollista, että<br />
toiminta Mustankorkealla jatkuu vielä useita vuosia. Joka tapauksessa<br />
on tarkoituksenmukaista käyttää Mustankorkealle<br />
tehdyt investoinnit täysimääräisesti käyttöikänsä loppuun asti.<br />
Siirtyminen uudelle alueelle tullee tapahtumaan eri toimintojen<br />
mukaisesti vaiheittain.<br />
10 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
4 HANKKEEN KUVAUS JA TOTEUTUS ERI VAIHTOEHDOISSA<br />
4.1 Toiminnot ja käsiteltävät jätemäärät<br />
4.1.1 Toiminnot ja vastaanotettavat jätemäärät<br />
Toiminnot, joille uutta sijoituspaikkaa haetaan, vastaavat merkittäviltä<br />
osin niitä toimintoja, joita Mustankorkea Oy tänä päivänä<br />
harjoittaa. Nykyisin jätteenkäsittelykeskus toimii noin 48<br />
hehtaarin suuruisella alueella.<br />
Tässä hankkeessa jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutukset<br />
arvioidaan kohdassa 1.2 määritellylle hankkeelle.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksessa varaudutaan ottamaan vastaan<br />
ja käsittelemään niitä jätelaatuja, joille nyt ja lähitulevaisuudessa<br />
voidaan ennustaa olevan tarvetta. Käsittelykeskuksen<br />
alueella tullaan käsittelemään kotitalousjätettä ja ominaisuuksiltaan<br />
siihen rinnastettavaa jätettä (= yhdyskuntajätettä) sekä<br />
kaupan ja teollisuuden jätteitä ja em. toiminnoista lajiteltuja<br />
jätejakeita. Alueella varaudutaan myös ottamaan vastaan ja<br />
loppusijoittamaan energiantuotannossa muodostuvaa tuhkaa.<br />
Tämän lisäksi alueella otetaan vastaan ja käsitellään rakennus-<br />
ja purkujätettä, lietteitä, ylijäämämaita, öljyvahinkojätteitä<br />
sekä muilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ja<br />
erilliskerättävää hyötyjätettä, kuten paperia, pahvia, metallia,<br />
lasia ja puuta. Alueella otetaan keskitetysti vastaan kotitalouksien<br />
ja muita ongelmajätteitä, sähkö- ja elektroniikkaromua<br />
sekä painekyllästettyä puuta, jotka toimitetaan suuremmissa<br />
erissä edelleen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan ko. toimintaan<br />
saaneelle laitokselle.<br />
Taulukko 4-1 Nykytilanteessa vastaanotetut jätemäärät ja ennustevuonna 2015 ja pitkäntähtäimen (pt) ennuste vastaanotettavista<br />
jätemääristä (määrät pyöristetty lähimpään 100 tonniin).<br />
Nykytilanne t/a Ennuste v. 2015 t/a Pt-ennuste t/a<br />
Loppusijoitukseen tai muuhun käsittelyyn<br />
menevät jätteet 59 700 136 400 158 000<br />
Lajittelematon kuivajäte 38 400 40 900 50 000<br />
Lajittelematon rakennusjäte 10 300 12 800 15 000<br />
Lajittelematon teollisuusjäte 8 300 8 700 13 000<br />
Eritysjäte (tuhkat) 300 70 000 70 000<br />
Erityisjäte (muut) 2 400 4 000 10 000<br />
Hyödynnettävät jätteet 54 800 78 700 100 000<br />
Biojäte 12 500 14 000 19 000<br />
Puhdistamoliete 15 800 18 500 25 000<br />
Betoni- ja tiilijäte 18 000 18 000 20 000<br />
Valimohiekka 1 800 2 400 3 200<br />
Puujäte 3 700 4 000 5 000<br />
Risujäte 900 1 200 1 500<br />
Puutarhajäte 550 600 700<br />
Metalli 500 600 1 000<br />
Lasi 550 600 600<br />
Sähkö- ja elektroniikkaromu 400 800 1 000<br />
Pahvi ja pakkauskartonki 50 4 000 10 000<br />
Paperi 50 9 000 15 000<br />
Keräyskartonki ja energiajae 0 3 000 5 000<br />
Muovi 0 2 000 3 000<br />
Erotuskaivolietteet 4 600 5 300 6 000<br />
Hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteet 4 450 5 000 5 500<br />
Öljynerotuskaivojen lietteet 150 300 500<br />
Edelleen toimitettavat ongelmajätteet 400 600 1 000<br />
Tavanomaiset ongelmajätteet 150 300 500<br />
Kyllästetty puu 250 300 500<br />
Pilaantuneet maa-ainekset 62 500 125 000 150 000<br />
Puhtaat maa-ainekset 30 000 50 000 60 000<br />
Yhteensä 212 000 396 000 470 000<br />
Yhteensä ilman maa-aineksia 119 500 221 000 260 000<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
11
Alueelle tuotavat hyötykäyttöön kelpaavat jätteet jatkojalostetaan<br />
paikanpäällä ennen hyötykäyttöön ohjaamista tai jäte<br />
toimitetaan sellaisenaan suuremmissa erissä hyötykäyttökohteeseen<br />
tai jalostuslaitokselle.<br />
Alueella varaudutaan jatkojalostamaan itse laitosmaisesti biojäte<br />
ja puhdistamoliete, pilaantuneet maa-ainekset ja kuiva yhdyskuntajäte.<br />
Biojäte ja puhdistamoliete käsitellään omassa<br />
suljetussa prosessissaan. Kuiva yhdyskuntajäte jalostetaan<br />
polttoaineeksi ja teollisuuteen raaka-aineeksi. Pilaantuneet<br />
maa-ainekset käsitellään alueella haitattomiksi ja käytetään<br />
hyödyksi alueen omissa rakenteissa tai esipeittomaina ja<br />
myös muissa soveltuvissa kohteissa.<br />
Puu- ja kiviainekset murskataan alueella ja käytetään itse tai<br />
toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Ne jätejakeet, joille ei voida<br />
osoittaa taloudellisesti kannattavaa hyötykäyttökohdetta<br />
tai ovat muuten vaikeasti hyödynnettävissä, loppusijoitetaan.<br />
Loppusijoitettavia jätteitä varten alueelta varataan paikat tavanomaisen<br />
ja pysyvän jätteen loppusijoitusalueelle sekä erityisjätteen<br />
loppusijoitusalueelle.<br />
Jätteen esikäsittelyvaatimukset sekä velvoitteet mahdollisten<br />
ympäristöhaittojen torjumiseksi ja riskin pienentämiseksi aiheuttavat<br />
käytännössä sen, että jätteenkäsittely tulee keskittymään<br />
muutamiin suuryksiköihin. Tämän seurauksena myös<br />
Mustankorkea Oy:n käsittelykeskuksessa varaudutaan käsiteltävän<br />
jätemäärän kasvuun. Alueella käsiteltävä jätemäärä<br />
tulee olemaan noin 300 000 – 500 000 t/a. Määrän voidaan<br />
arvioida jakautuvan jätelajeittain taulukossa 4-1 esitetyn mukaisesti.<br />
Tuhkamäärän kasvu perustuu siihen, että käsittelykeskuksessa<br />
otetaan tulevaisuudessa vastaan Jyväskylän Energian<br />
lento- ja arinatuhkia ja mahdollisesti myös muualta tulevia<br />
tuhkia. Pahvin, paperin, kartongin, energiajakeen ja muovin<br />
kasvu perustuu siihen, että kuluvana vuonna Mustankorkealle<br />
rakennetaan kyseisten hyötymateriaalien paalauslaitos ja varastointiterminaali.<br />
4.1.2 Jätteen loppusijoitus<br />
Vaikeasti hyödynnettävät jätteet sijoitetaan luokkansa mukaiselle<br />
loppusijoitusalueelle. Jätteenkäsittelykeskukseen<br />
tuotava ja jätetäyttöön sijoitettava jäte on pääosin energiantuotannon<br />
lentotuhkaa ja energian tuotannon savukaasujen<br />
puhdistusjätettä (APC-jäte) sekä esikäsittelystä jäljelle jäävää<br />
vaikeasti hyödynnettävää yhdyskuntajätettä ja siihen rinnastettavaa<br />
teollisuus-, rakennus- ja purkujätettä. Lisäksi alueelle<br />
varaudutaan sijoittamaan pieniä määriä erityisjätettä. Tällaisia<br />
jätejakeita ovat mm. asbestijäte, sairaalajäte, elintarvikejäte,<br />
teurasraadot ja käymäläjäte.<br />
Jätteen koostumus tulee jätteen energiasisällön hyödyntämisen<br />
aloittamisen jälkeen muuttumaan siten, että orgaanisen<br />
ja termiseen käsittelyyn kelpaavan jätteen määrä vähenee,<br />
ja jäte muuttuu luonteeltaan pysyvämpään suuntaan.<br />
Loppusijoitukseen ohjautuvien jätemäärien kehitystä on arvioitu<br />
oheisessa taulukossa.<br />
Taulukko 4-2 Loppusijoitetavat jätemäärät vuoden 2015<br />
ennusteessa ja pitkäntähtäimen (Pt) ennusteessa.<br />
Loppusijoitettavat<br />
jätemäärät<br />
Ennuste v.<br />
2015 t/a<br />
Kuivajäte 15 000 16 000<br />
Rakennusjäte 7 700 9 000<br />
Teollisuusjäte 5 300 8 000<br />
Lentotuhka ja savukaasujen 40 000 40 000<br />
puhdistusjäte*<br />
Muu eritysjäte 4 000 10 000<br />
Yhteensä 72 000 83 000<br />
Pt-ennuste t/a<br />
*pohjatuhka, 30 000 t/a, pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön sellaisenaan<br />
tai käsittelyn jälkeen<br />
4.2 Tilantarve<br />
Uuden jätteenkäsittelykeskuksen tilantarve on esitetty taulukossa<br />
4-3. Keskuksen kokonaistilantarve suojavyöhykkeet<br />
mukaan lukien on noin 74 hehtaaria. Tilantarpeesta merkittävimmän<br />
osan vie suoja-aluevyöhyke, jonka avulla pyritään torjumaan<br />
mm. maisema-, melu-, pöly- ja roskaantumishaittoja.<br />
Varsinaisista jätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminnoista merkittävimmät<br />
aluevaraukset ovat jätteen loppusijoitustoiminnalle.<br />
Tällä varmistetaan se, että valitulla alueella voidaan toimia<br />
vähintään 40 – 50 vuotta. Loppusijoitusalueita ei rakenneta<br />
kerrallaan valmiiksi, vaan muutaman hehtaarin kokonaisuuksina<br />
tilantarpeen kehityksen mukaan. Rakentamattomat alueet<br />
pysyvät luonnonmukaisina käyttöönottoon asti ja käytössä<br />
olevat alueet puolestaan peitetään ja maisemoidaan muutaman<br />
hehtaarin kokonaisuuksina sitä mukaan ne saavuttavat<br />
lopullisen täyttökorkeutensa.<br />
Taulukko 4-3 Uuden jätteenkäsittelykeskuksen tilantarve.<br />
Toiminta<br />
pintaalavaraus,<br />
ha<br />
Vaaka-asema ja vastaanottokenttä 0,5<br />
Toimistorakennus 0,5<br />
Pientuojat 0,5<br />
Ongelmajätteiden varastointi 0,1<br />
Konesuojat, huoltotilat 0,3<br />
Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelylaitos 1,3<br />
Puhdistamolietteen ja biojätteen jälkikäsittelykenttä 4,0<br />
Kuivajätteen käsittelylaitos (MT-laitos) 0,8<br />
Hyötyjätteen varastokenttä 3,5<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelykenttä 1,5<br />
Tavanomaisen sekäjätteen loppusijoitusalue 10,0<br />
Tavanomaisen mineraalisen jätteen loppusijoitusalue 11,0<br />
Ongelmajätteen loppusijoitusalue 7,5<br />
Rakentamisaikana muodostuvien ylijäämämaiden<br />
varastoalue 2,0<br />
Jyrähalli 0,1<br />
Nestemäisten jätteiden käsittelyalue 0,7<br />
Kaasukompressoriasema 0,1<br />
Vesienkäsittely 2,0<br />
Liikennealueet 2,0<br />
Suoja-alueet, kohteesta riippuen noin 25,0<br />
Yhteensä n. 74,0<br />
12 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
4.3 Arvioitavat vaihtoehdot ja toimintojen<br />
sijoittaminen niissä<br />
Arvioitavat vaihtoehdot valittiin Keski-Suomen liiton teettämässä<br />
selvityksessä Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyalueesta.<br />
Sijoituspaikkaa valittaessa tarkastelussa olivat mukana<br />
seuraavat kohteet:<br />
• Aiemmissa selvityksissä mukana olleet 29 sijoituskohdetta<br />
• Vapo Oy:n Jyväskylän kaupunkiseudulla sijaitsevat neljä<br />
turvetuotantoaluetta<br />
• Soveltuville vyöhykkeille sijoitetut 10 uutta kohdetta<br />
Jätteenkäsittelytoimintojen laaja-alaisimmat ja sijoituspaikan<br />
valintaan vaikuttavat tärkeimmät vaikutukset ovat:<br />
• Hajupäästö<br />
• Melupäästöt<br />
• Päästöt pinta- ja pohjavesiin<br />
• Maisemahaitat<br />
• Liikennepäästöt<br />
Sijoituspaikan valinnalla voidaan minimoida vaikutuksia.<br />
Tämän vuoksi selvityksessä erityyppisille toiminnoille, kuten<br />
asutukselle, energiahuollolle ja teollisuudelle määritettiin suoja-alueet<br />
näiden vaikutusten suhteen. Vastaavat suoja-alueet<br />
määritettiin luontokohteille kuten suojelualueille, vesistöille<br />
sekä kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaille kohteille.<br />
Suojavyöhykkeet määritettiin seuraavasti:<br />
1. ”Ei” -vyöhyke on alue, joka ei sovellu jätteenkäsittelyyn.<br />
Kyseinen kohde vaatii tällaisen häiriintymättömän vyöhykkeen.<br />
Tämä määrittää etäisyyden, jota lähemmäs jätteenkäsittelykeskusta<br />
ei voi kohteelle häiriötä aiheuttamatta<br />
sijoittaa.<br />
2. ”Tutkittava” vyöhyke, jolle sijoittuessaan jätteenkäsittelytoiminnoista<br />
saattaa aiheutua kyseessä olevalle<br />
kohteelle(asutus, vesistö, suojelukohde jne.) haittaa.<br />
Alueen kelpoisuus kyseisen ominaisuuden suhteen tulee<br />
tutkia sijoituspaikan erityispiirteiden perusteella tarkemmin.<br />
Tämän perusteella valitaan alue joko kyllä- tai ei-kategoriaan.<br />
3. ”Kyllä” -vyöhyke, jolla jätteenkäsittelykeskuksesta ei aiheudu<br />
tarkasteltavalle tekijälle (asutus, vesistö, suojelukohde<br />
jne.) aistein tai mittarein havaittavaa haittaa. Tämä vyöhyke<br />
määrittää alueet, joille jätteenkäsittelykeskus voidaan<br />
ilman erillisselvityksiä sijoittaa.<br />
Näiden lisäksi selvityksessä huomioitiin taloudellisesti tärkeät<br />
kunnallistekniset kriteerit kuten yhteydet vesi- ja jätevesiverkostoihin,<br />
tiestö luokituksineen, sähköverkko ja maanomistus.<br />
Käsittelykeskuksen toiminnasta syntyy raskasta liikennettä<br />
itse keskukseen ja keskuksesta raaka-aineita hyödyntävälle<br />
teollisuudelle ja energiantuotantolaitoksille. Tämän vuoksi<br />
sijoittumista taajamarakenteen sisään tai alueelle, jonne<br />
liikenneyhteydet menevät taajamien läpi ei pidetty hyvänä.<br />
Suuremmissa asutustaajamissa voidaan tarvittaessa tukeutua<br />
siirtokuormausasemiin.<br />
Kaikki rajoittavat kriteerit mukaan lukien Jyväskylän kaupunkiseudulta<br />
ei löytynyt yhtään riittävän suurta aluetta, joka kaikilta<br />
ominaisuuksiltaan varmuudella soveltuisi käsittelykeskuksen<br />
sijoituspaikaksi. Merkittävimmät rajoittavat tekijät alueella ovat<br />
vesistöt ja asutus.<br />
Alueita, jonne jätteenkäsittelykeskus voidaan sijoittaa, jos<br />
sijoittamista rajoittavan ominaisuuden kannalta haitat on ehkäistävissä,<br />
on yhteensä noin 21 % koko Jyvässeudun pintaalasta.<br />
Nämä alueet ovat usean eri rajoittavan tekijän suhteen<br />
”tutkittava” -vyöhykkeellä, joten niiden soveltuvuus jätteenkäsittelykeskuksen<br />
sijoitusalueeksi tuli tarkastella erikseen.<br />
Tehdyn analyysin perusteella toteuttamiskelpoisiksi vaihtoehdoiksi<br />
saatiin seuraavat kohteet:<br />
• Mörkökorpi<br />
• Vahtivuori<br />
• Seivässuo<br />
Tarkasteltujen ominaisuuksien mukaan toteuttamiskelpoisia<br />
olisivat myös Uuraisilla sijaitsevat Rokkamäki ja Vihtaperä.<br />
Niiden logistinen sijainti on kuitenkin huono.<br />
Tämän perustella YVA:ssa vaihtoehtoina tarkastellaan<br />
Mörkökorpea, Vahtivuorta ja Seivässuota (kuva 4-1). Näiden<br />
lisäksi YVA-lain mukaisena nollavaihtoehtona (hankkeen toteuttamatta<br />
jättäminen) tarkastellaan toimintojen jatkamista<br />
niin pitkään kuin mahdollista Mustankorkean nykyisellä alueella<br />
ja sen laajennusalueella uuden ympäristöluvan (10.6.2005)<br />
mukaisesti.<br />
Toimintojen sijoittaminen (kuvat 4-2 … 4-5) on tässä vaiheessa<br />
tehty siten, että kullekin sijoitusvaihtoehtoalueelle ominaiset<br />
luonnon ominaispiirteet (mm. maaperän laatu, pinta- ja<br />
pohjavesien virtaussuunnat sekä alueen topografia) on otettu<br />
huomioon ja toiminnot sijoitettu siten, että ne ovat keskuksen<br />
sisäisten toimintojen kannalta logistisesti toimivia.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
13
Kuva 4-1 Tarkasteltavien vaihtoehtojen sijainti.<br />
14 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Kuva 4-2 Alustava toimintojen sijoittaminen Mörkökorven alueella.<br />
Kuva 4-3 Alustava toimintojen sijoittaminen Vahtivuoren alueella.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
15
Kuva 4-4 Alustava toimintojen sijoittaminen Seivässuon alueella (pohjoinen alue).<br />
<br />
Kuva 4-5 Alustava toimintojen sijoittaminen Seivässuon alueella (eteläinen alue).<br />
16 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Kuva 4-6 Toimintojen sijoittaminen Mustankorkean alueella.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
17
4.4 Jätteenkäsittelyyn liittyvien toimintojen<br />
kuvaus<br />
Seuraavassa jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot on kuvattu<br />
niiden logistisessa järjestyksessä: vastaanotto, käsittely ja<br />
hyödyntäminen sekä muodostuvien päästöjen hallinta.<br />
4.4.1 Jätteen vastaanotto<br />
Jätteen vastaanotto tapahtuu jätteenkäsittelykeskuksen vaaka-asemalla,<br />
josta ne punnituksen, asiakirjojen ja kuormantarkistuksen<br />
sekä kirjaamistoimenpiteiden jälkeen ohjataan edelleen<br />
asianmukaiseen käsittelyyn. Vaaka-asemalla tapahtuu<br />
tulevien kuormien punnitus sekä kuormantuojan ja kuorman<br />
laadun tunnistetietojen syöttö. Tiedot tallentuvat jäteseurantaa<br />
ja laskutusta varten tietokantajärjestelmään.<br />
Alueelle rakennetaan myös kameravalvonta, jonka avulla voidaan<br />
tarkistaa avolavakuormia sekä valvoa alueella liikkuvia.<br />
Jätteitä otetaan vastaan vain jätteenkäsittelykeskuksen aukioloaikoina,<br />
joka sijoittunee yleisimmin arkipäivisin klo 6 – 22.<br />
4.4.2 Jätteen pienerien vastaanotto<br />
Jätteen pienerien tuojille varataan nk. lajittelupiha, jossa jätekuormat<br />
puretaan laatunsa mukaan niille varatuille paikoille.<br />
Alueella vastaanotetaan pääosin sellaista jätettä, joka laatunsa,<br />
määränsä, kokonsa tai muun ominaisuutensa vuoksi ei sovellu<br />
normaaliin jätteenkuljetukseen. Alueen pääasiallisia käyttäjiä<br />
ovat kotitaloudet.<br />
Alueelle tuodut jätteet sijoitetaan lajiteltuna niille varattuihin<br />
astioihin. Erilleen kerättäviä jätejakeita ovat mm. kuivajäte,<br />
kyllästetty puu, muu puutavara, metalli, lasi, pahvi, paperi,<br />
sähkö- elektroniikkaromu. Risut ja oksat sekä ruoho- ja haravointijäte<br />
vastaanotetaan erilliselle kentälle.<br />
Mustankorkean nykyiselle alueelle tulee kaikissa tarkastelluissa<br />
vaihtoehdoissa sijoittumaan yksityisasiakkaita palveleva<br />
pienerien, SER:n (sähkö- ja elektroniikkaromu) sekä ongelmajätteiden<br />
vastaanottopiste. Tämä palvelu säilytetään näin<br />
lähellä jätteiden tuottajia eikä näitä eriä tarvitse erikseen kuljettaa<br />
uudelle vastaanotto- ja käsittelyalueelle.<br />
Kuva 4-7 Vastaanottopiste Mustankorkea Oy:n nykyisellä<br />
toiminta-alueella.<br />
<br />
Kuva 4-8 Esimerkki pienerien vastaanottopisteestä.<br />
<br />
Kuva 4-10 Integroidun kuivajätteen käsittelylaitoksen toimintaperiaate.<br />
18 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
4.4.3 Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi<br />
Käsittelykeskuksessa on erilliset vastaanottopisteet öljyvahinkojätteille<br />
ja muille suuremmille ongelmajäte-erille.<br />
Kotitalousasiakkaille on vastaanottopiste lajittelupihalla, jonne<br />
voi jättää pieniä ongelmajäte-eriä.<br />
Ongelmajätteet varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa<br />
mukaan erilleen lajiteltuna varastossa niille varatuissa astioissa.<br />
Ne toimitetaan suuremmissa erissä käsiteltäviksi ympäristöluvan<br />
saaneelle ongelmajätelaitokselle.<br />
4.4.4 Kuivajätteen käsittelylaitos ja siirtokuormaus<br />
Kuivajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvää ja siihen<br />
rinnastettavaa jätettä, josta on erotettu jätteen syntypaikalla<br />
ongelmajätteet ja erilliskerättävät hyötyjätteet kuten biojäte,<br />
lasi, metalli, puhdas paperi ja pahvi. Nykyisin kuivajäte loppusijoitetaan<br />
sekajätteenä täyttöalueelle. Kuivajäte sisältää<br />
syntypistelajittelusta huolimatta edelleen neljänneksen kuitua,<br />
kolmanneksen palavaa, neljänneksen biojätettä ja hieman<br />
metalleja. Alueella varaudutaan kuivajätteen käsittelyyn tai sen<br />
siirtokuormaukseen.<br />
Kuivajätteen käsittelyprosessissa sekalainen kuivajäte murskataan<br />
ja siitä erotetaan hyödyntämiskelpoiset jätejakeet.<br />
Erotettavia jätejakeita ovat mm. magneettiset ja ei-magneettiset<br />
metallit, biojae ja muut epäpuhtaudet. Prosessi koostuu<br />
murskaimista ja erilaisista seula- ja erotuslaitteista. Prosessi<br />
suunnitellaan siten, että sitä voidaan tarvittaessa laajentaa lajitteluvaatimusten<br />
ja –tarpeen mukaan. Käsittelyprosessissa<br />
merkittävimmät yksittäiset materiaalikierrätykseen ja energiahyödyntämiseen<br />
saatavat jakeet ovat erilaiset metallit ja kierrätyspolttoaine.<br />
Siirtokuormauksessa alueella varaudutaan kuivajätteen siirtokuormaukseen<br />
ja kuljetukseen toisaalle ilman käsittelyä.<br />
Siirtokuormausta tarvitaan lähinnä kuivajätteen toimittamiseksi<br />
polttoon. Tarvittaessa siirtokuormaukseen voidaan lisätä<br />
jätteen murskaus ja/tai lajittelu.<br />
Käsitelty jäte varastoidaan ennen hyötykäyttöön toimittamista<br />
hyötyjätekentällä kullekin jätejakeelle osoitetulla alueella.<br />
Kuva 4-9 Esimerkki siirtokuormausasemasta.<br />
Sellaiset jätejakeet, joiden hyötykäyttöarvo heikkenee niiden<br />
kastuessa tai leviävät tuulen mukana helposti ympäristöön, varastoidaan<br />
sisätiloissa (kevyt pressuhalli tai vastaava) tai jätteet<br />
paalataan. Biojätettä ja loppusijoitukseen ohjattavaa jätettä hyötyjätekentällä<br />
ei varastoida vaan ne viedään käsittelylaitokselta<br />
suoraan jatkokäsittelyyn.<br />
4.4.5 Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely<br />
• Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely tapahtuu suljetussa<br />
laitoksessa, jonka toimintaan sisältyvät mm. seuraavat<br />
vaiheet:<br />
• Biojätteen ja lietteen vastaanotto<br />
• Jätteiden sekoitus tukiaineisiin (hake, turve)<br />
• Kompostointi tai muu biologinen käsittely<br />
• Tuotteen seulonta tai muu käsittely<br />
• Kompostin jälkikypsytyskentällä<br />
• Lopputuotteen valmistus ja varastointi<br />
Kuva 4-11 Kompostointilaitoksen toimintaperiaate.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
19
4.4.6 Rakennus- ja hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely<br />
Rakennusjätteet otetaan vastaan varastokentille, joista ne toimitetaan<br />
suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn. Betoni- ja tiilijäte<br />
murskataan ja murske käytetään hyödyksi jätteenkäsittelykeskuksen<br />
kenttärakenteissa. Samoin puujäte murskataan.<br />
Puumurske käytetään kompostoinnin tukiaineena ja energian<br />
tuotannon polttoaineena.<br />
Paperin, pahvin, kartongin, energiajakeen ja muovijätteen erilliskäsittelyä<br />
varten alueelle rakennetaan erillinen halli, jossa on<br />
tarvittavat kuljettimet ja paalaimet.<br />
4.4.7 Jätteen loppusijoitus<br />
Loppusijoitettava jäte tiivistetään. Täyttöalueelle ohjattavat<br />
jätekuormat tyhjennetään jätepenkereen päälle, jossa ne kaatopaikkajyrällä<br />
murskataan ja tiivistetään kaatopaikkakoneella<br />
huolellisesti täyttöön. Jätetäyttöä peitetään ylijäämämailla täytön<br />
etenemisen mukaan.<br />
Vuotuinen tarvittava täyttötilavuus kappaleessa 4.1.2 esitetyille<br />
määrille on peittomaineen noin 84 000 m3/a vuoden 2015<br />
ennustetuilla jätemäärillä. Mikäli jätemäärät edelleen kehittyvät<br />
ennustetusti, kasvaa vuotuinen tarvittava täyttötilavuus 95 000<br />
m3:iin pitkän tähtäimen ennusteen mukaan. Edellytyksenä on,<br />
että pohjatuhkan hyötykäyttömarkkinat saadaan kehitettyä toimiviksi.<br />
Kun uudelta alueelta on varattu täyttötilavuutta yhteensä<br />
noin 4,1 miljoonaa m3rtr, riittää tämä 45 – 50 vuodeksi.<br />
Nykyisen Mustankorkean laajennusalueelle rakennettavalle<br />
loppusijoitusalueelle tulee täyttötilavuutta noin 1,2 miljoonaa<br />
m3rtr, mikä riittää 12 – 15 vuodeksi.<br />
Lietteet<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen lietealtaisiin sijoitetaan alueelle<br />
tuotavat sellaiset lietemäiset jätteet, joita ei ominaisuuksiensa<br />
vuoksi voida ottaa vastaan jätevedenpuhdistamoilla tai<br />
käsitellä muuten jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Tällaisia<br />
jätejakeita ovat teurastamoliete, rasvanerotuskaivoliete, hiekanerotuskaivoliete<br />
ja teollisuuden lietteet.<br />
Kuva 4-12 Esimerkki loppusijoitusalueiden pohjarakenteista.<br />
Pintarakenteet ja maisemointi<br />
Täyttöalueet suljetaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuuksin<br />
sitä mukaan ne saavuttavat lopullisen täyttökorkeutensa.<br />
Pintarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista<br />
antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. Pysyvän<br />
ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueiden pintarakenteet,<br />
mukaan lukien jo käytöstä poistetut vanhat täyttöalueet, tehdään<br />
tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein.<br />
Lentotuhkan ja APC-jätteen loppusijoitusalueiden<br />
pintarakenteet tehdään ongelmajätteen kaatopaikkaluokan<br />
mukaisin rakentein. Pintarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta,<br />
kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta, jonka ylin osa<br />
muodostaa kasvukerroksen. Ongelmajätteen kaatopaikoilla<br />
pintarakenteeseen kuuluu lisäksi keinotekoinen eriste<br />
Muut erityisjätteet<br />
Ihmisten terveydenhuollossa tai siihen liittyvässä tutkimustoiminnassa<br />
muodostuva jäte, nk. sairaalajäte, sijoitetaan erikseen<br />
tavanomaisen jätteen täyttöalueelle ja peitetään välittömästi<br />
jätteiden sijoittamisen jälkeen. Tarvittaessa jätteet esikäsitellään<br />
esimerkiksi desinfioinnilla ennen kuin ne toimitetaan<br />
jätteenkäsittelykeskukseen.<br />
Elintarvikejäte, teurasraadot ja käymäläjäte sijoitetaan vastaavasti<br />
jätetäyttöön tehtäviin kaivantoihin ja peitetään välittömästi.<br />
Pohjarakenteet<br />
Loppusijoitusalueet rakennetaan vaiheittain sitä mukaan,<br />
kun tilantarve vaatii. Ennen pohjarakenteiden tekoa rakennettavat<br />
alueet tasataan ja muotoillaan kuivatussuunnitelman<br />
mukaiseen muotoonsa. Pohjarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston<br />
kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997)<br />
mukaisia periaatteita. Pysyvän ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen<br />
pohja rakennetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan<br />
mukaisin rakentein. Lentotuhkan ja APC-jätteen<br />
loppusijoitusalueen pohja rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikkaluokan<br />
mukaisin rakentein. Pohjarakenne muodostuu<br />
tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä ja kuivatuskerroksesta.<br />
Kuva 4-13 Esimerkki pintarakenteista.<br />
20 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
4.4.8 Ylijäämämaiden sijoitus<br />
Jätteenkäsittelykeskuksessa otetaan vastaan ylijäämämaita,<br />
jotka käytetään hyödyksi jätealueen esipeitossa ja kaatopaikan<br />
pintarakenteissa täyttöalueita suljettaessa. Maat varastoidaan<br />
tyhjillä kenttäalueilla lähellä hyötykäyttökohdetta.<br />
4.4.9 Öljyonnettomuuksissa pilaantuneiden maaainesten<br />
ja öljynerotuskaivolietteiden vastaanotto<br />
Irtonaista öljyä sisältävät maa-ainekset ja vastaavat jäte-erät<br />
otetaan vastaan sisätiloissa oleviin tiiviisiin altaisiin. Altaissa<br />
irtonainen öljy valutetaan ja tarvittaessa maa-aineksia lisäksi<br />
huuhdellaan öljypitoisuuden vähentämiseksi. Esikäsittelyn<br />
jälkeen maa-ainekset siirretään kompostiin pilaantuneiden<br />
maa-ainesten käsittelykentälle. Rakennus varustetaan öljynerottimin.<br />
4.4.10 Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely<br />
Pilaantuneita maamassoja käsitellään sijoittamalla jätetäyttöön,<br />
aumakompostoinnilla, pesemällä, huokoskaasukäsittelyllä,<br />
fysikaalis-kemiallisella stabiloinnilla sekä termisellä käsittelyllä.<br />
Esikäsittelynä voidaan käyttää kuivaseulontaa tai muuta<br />
vastaavaa mekaanista menetelmää, jonka tarkoituksena on<br />
maamassojen homogenisointi tai muunlainen käsiteltävyyden<br />
parantaminen.<br />
Käsittelymenetelmä valitaan siten, että lupaehtojen mukainen<br />
lopputulos saavutetaan mahdollisimman pienin päästöin.<br />
Maamassoja voidaan käsitellä myös useammalla menetelmällä.<br />
Maamassan kaatopaikkakelpoisuus ja soveltuvuus käsittelyyn<br />
ratkaistaan samoin perustein riippumatta siitä, tuodaanko<br />
maamassa muualta vai syntyykö se omasta prosessista.<br />
Termisessä käsittelyssä pilaantuneet maa-ainekset käsitellään<br />
termisesti siirrettävällä laitoksella, jossa korkeassa lämpötilassa<br />
haitta-aineet haihdutetaan ja tuhotaan maa-aineksesta.<br />
Pilaantunut maa-aines lämmitetään 500 – 800 °C lämpötilaan.<br />
Höyrystyneet haitta-aineet johdetaan jälkipolttoon, jossa ne<br />
käsitellään. Haitta-aineista riippuen lämpötila on tarvittaessa<br />
yli 1 000 °C. Polton savukaasut puhdistetaan tehokkaasti<br />
laitoksen savukaasunpuhdistuslaitteistolla. Puhdistettavasta<br />
maa-aineksesta on puhdistukseen tullessa sekä kenttäkoeettä<br />
laboratorioanalyysitietoja. Laitteiston toimiessa sekä puhdistetun<br />
maan että poistuvien kaasujen puhtautta valvotaan<br />
laboratorionäyttein.<br />
Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen kuivatus ja viemäröinti<br />
rakennetaan siten, että laadultaan ja ominaisuuksiltaan<br />
erilaiset vedet voidaan kerätä ja käsitellä erillisinä jakeina.<br />
Alueen vedet jaetaan puhtaisiin hulevesiin, laimeisiin hulevesiin<br />
ja väkeviin kaatopaikkavesiin, joita muodostuu pääosin<br />
sadannan vaikutuksesta mm. käsiteltävistä jätemääristä, jätteiden<br />
käsittelytekniikasta, rakennettujen kenttien pinta-aloista<br />
ja täyttöasteesta riippuen.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat vedet kerätään<br />
viemäreiden, salaojien ja ympärysojien avulla tasausaltaisiin.<br />
Likaisille ja laimeille vesille rakennetaan omat tasausaltaansa.<br />
Altaat mitoitetaan siten, että ne kykenevät varastoimaan<br />
keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa toistuvan<br />
rankkasateen aikana jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat<br />
jätevedet.<br />
Tasausaltaasta likaiset vedet johdetaan viemäriä pitkin jätevesiviemäriin<br />
ja edelleen jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat vedet<br />
ohjataan tasausaltaassa tapahtuvan laskeutuksen jälkeen<br />
purkuojaan. Veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvittaessa<br />
myös laimeat vedet voidaan johtaa samaan käsittelyyn<br />
väkevien vesien kanssa. Alueen ulkopuolisten vesien pääsy<br />
käsittelyalueelle ja sekoittuminen vesiin estetään niska- ja kuivatusojin.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvien vesimäärien<br />
laskenta on tehty seuraavia oletuksia käyttäen:<br />
• sadanta alueella 550 – 850 mm vuodessa, keskimäärin<br />
650 mm vuodessa<br />
• avoimella osalla yhdyskuntajätteen läjitysaluetta noin 50 %<br />
sadannasta muodostaa suotovettä<br />
4.5 Käsittelykeskuksen tukitoiminnot<br />
4.5.1 Vesien keräily ja käsittely<br />
Kuva 4-14 Periaatekuva jätteenkäsittelykeskuksen vesien käsittelystä.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
21
• avoimella tuhkan läjitysalueella noin 30 % sadannasta<br />
muodostaa suotovettä<br />
• suljetulla läjitysalueella noin 10 – 20 % sadannasta muodostaa<br />
suotovettä<br />
• valumakerroin päällystetyillä kenttäalueilla 0,8 eli 80 % sadannasta<br />
muodostaa valumavettä ja 20 % haihtuu ilmaan<br />
• valumakerroin aumakompostointialueella 0,5 eli 50 % sadannasta<br />
muodostaa valumavettä ja 50 % pidättyy jätteeseen<br />
ja/tai haihtuu<br />
• erilliskerätyn biojätteen tunnelikompostointi 180 l/jäte-t<br />
• puhdistamolietteen tunnelikompostointi 125 l/jäte-t.<br />
Puhtaat hulevedet<br />
Puhtaita hulevesiä muodostuu liikenneväyliltä, kierrätysmateriaalin<br />
käsittelykentältä ja pintarakentein suljettujen täyttöalueiden<br />
kuivatusvesistä. Tällaiset kentät ja liikennealueet rakennetaan<br />
kestopäällysteisinä ja ne varustetaan vettä ohjaavin<br />
rakentein.<br />
Puhtaat hulevedet eivät ole kosketuksessa jätteiden kanssa<br />
siten, että ne laadultaan tai ominaisuuksiltaan vaatisivat käsittelyä.<br />
Puhtaat hulevedet kerätään ojin ja hulevesiviemärein<br />
yhteen, ja puretaan käsittelykeskusta kiertäviin puhtaiden vesien<br />
ojiin.<br />
Laimeat hulevedet<br />
Laimeat hulevedet voivat edellyttää jonkinasteista käsittelyä.<br />
Laimeita vesiä muodostuu käsittelykeskuksessa sellaisilla alueilla,<br />
joissa hulevesien mukana saattaa kulkeutua jätteestä irtoavia<br />
haitallisia aineita. Haitta-aineiden määrät ovat kuitenkin<br />
vähäisiä ja aineet ovat erotettavissa suhteellisen yksinkertaisin<br />
paikallisin käsittelymenetelmin. Tällaisia alueita käsittelykeskuksessa<br />
ovat pilaantuneiden maiden käsittelykenttä, hyötyjätekenttä,<br />
siirtokuormausasema, piha-alueet ja pientuojien<br />
vastaanottoalue. Näillä alueilla muodostuvat vedet kerätään<br />
yhteen ja johdetaan alueelle rakennettavaan laimeiden vesien<br />
tasausaltaaseen. Altaasta vesi johdetaan tarkkailupisteen<br />
kautta puhtaiden vesien ojaan. Tarkkailun tulosten perusteella<br />
vedet voidaan johtaa väkevien vesien kanssa puhdistamolle<br />
tai niiden käsittelyä tehostetaan paikan päällä ennen ojaan<br />
johtamista.<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelykentältä kerättävät vedet esikäsitellään<br />
hiekan- ja öljynerottimessa ennen tasausaltaaseen<br />
johtamista. Laimeiden vesien tasausallas mitoitetaan siten,<br />
että se on riittävän suuri kiintoaineen erotuksen toteuttamiseksi.<br />
Myöhemmin esitettävä pintavesivaikutusten arviointi perustuu<br />
jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvien laimeiden<br />
vesien määrä- la laatuarvioon (ks. edellä vesitaseen laskenta).<br />
Erilaisten yhdisteiden pitoisuudet arvioitiin maksimipitoisuustasossa.<br />
Tässä lähtökohtana käytettiin Päijät-Hämeen<br />
Jätehuolto Oy:n Kujalan jätekeskukselle vuonna 2005 myönnetyssä<br />
ympäristöluvassa esitettyjä raja-arvoja:<br />
Yhdiste/aine<br />
Pitoisuus mg/l<br />
Kiintoaine 35<br />
Kemiallinen hapenkulutus 125<br />
Biologinen hapenkulutus 15<br />
Kupari 0,2<br />
Lyijy 0,1<br />
Nikkeli 0,1<br />
Sinkki 0,1<br />
Kokonaiskromi 0,2<br />
Kuudenarvoinen kromi (VI) 0,03<br />
Arseeni 0,03<br />
Kadmium 0,002<br />
Elohopea 0,002<br />
Öljyt 10<br />
Kloorifenolit 0,1<br />
Edellä esitettyjen vesimäärän laskentaperusteiden ja taulukossa<br />
esitettyjen maksimipitoisuuksien perusteella metallikuormitus<br />
ympäristöön on enintään muutamia kiloja vuodessa.<br />
Poikkeuksen muodostavat eliöstölle vaarallisimmat kadmium<br />
ja elohopea, joita kulkeutuu ympärysojiin korkeintaan suuruusluokkaa<br />
alle 100 g vuodessa. Mainittakoon tässä yhteydessä,<br />
että Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueelta<br />
hulevesissä esiintyneiden raskasmetallien ja öljyn pitoisuudet<br />
ovat yleensä olleet alle määritysrajan tai metallipitoisuudet<br />
ovat olleet pieniä.<br />
Väkevät jätevedet<br />
Väkeviä jätevesiä muodostuu sosiaalitiloissa, biojätteiden<br />
käsittelyssä sekä tavanomaisen ja ongelmajätteen ja tuhkan<br />
loppusijoitusalueella. Lisäksi väkeviä vesiä muodostuu kuivajätteen<br />
käsittelylaitoksen mahdollisista pesuvesistä ja nestemäisten<br />
jätteiden esikäsittelyalueelta. Vedet kootaan, lukuun<br />
ottamatta sosiaalitilojen vesiä, sala- ja avo-ojien sekä viemärin<br />
avulla väkevien vesien tasausaltaaseen. Sosiaalitiloissa muodostuvat<br />
jätevedet johdetaan suoraan käsittelyyn.<br />
Väkevien vesien lika-ainekuormitus riippuu kuivajätteen esikäsittelymenetelmästä<br />
sekä erilliskerätyn biojätteen ja puhdistamolietteiden<br />
käsittelymäärästä ja –menetelmästä. Jos<br />
kuivajätteen esikäsittely on mekaanisbiologinen, on lika-ainekuormitus<br />
jopa 1/10 siitä, jos käsittely olisi yksinomaan mekaaninen.<br />
Muodostumispaikastaan johtuen väkevät vedet<br />
sisältävät runsaasti mm. kiintoainesta, orgaanista ainesta,<br />
ravinteita sekä jonkin verran metalleja ja mahdollisesti muita<br />
haitta-aineita. Nämä vedet käsitellään ennen niiden johtamista<br />
vesistöön. Arvio jätteenkäsittelykeskuksen keskimääräisestä<br />
jätevesikuormituksesta on esitetty kuvissa 4-16 ja 4-17.<br />
Liukoisuustestien perusteella turve-, puu ja hiilituhkasta liukenee<br />
hyvin pieniä pitoisuuksia arseenia, kromia, kadmiumia,<br />
elohopeaa, nikkeliä, sinkkiä, lyijyä, vanadiinia, mangaania.<br />
Tuhkista liukenee merkittävässä määrin sulfaattia ja kloridia<br />
ja suotovesien kemiallinen hapenkulutus on korkea luonnonvesiin<br />
verrattuna. Suotovesissä on myös jonkin verran typpeä<br />
ja rautaa ja hieman fosforia. Tuhkanläjitysalueen suotovesien<br />
22 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Kuva 4-15 Arvio jätteenkäsittelykeskuksen keskimääräisestä<br />
jätevesikuormituksesta 10 vuotta uusien sijoitusalueiden tai<br />
kokonaan uuden jätekeskuksen käyttöönoton jälkeen.<br />
Kuva 4-16 Arvio jätteenkäsittelykeskuksen keskimääräisestä<br />
jätevesikuormituksesta 20 - 25 vuotta uusien sijoitusalueiden<br />
tai kokonaan uuden jätekeskuksen käyttöönoton jälkeen.<br />
metalli-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksien arvioidaan alittavan<br />
yleiseen viemäriin johdettavan jäteveden raja-arvopitoisuudet.<br />
Väkevät vedet pumpataan jokaisessa jätteenkäsittelyalueen<br />
sijoitusvaihtoehdossa tasausaltaasta käsiteltäväksi kunnallisella<br />
jätevedenpuhdistamolla. Vahtivuoren ja Seivässuon vaihtoehdoissa<br />
vedet johdetaan Jyväskylän Seudun Puhdistamon<br />
Oy:n Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle. Mörkökorven<br />
vaihtoehdossa jätevedet johdetaan joko Lievestuoreen jätevedenpuhdistamolle<br />
tai mahdollisesti rakennettavaa siirtoviemäriä<br />
pitkin Vaajakosken kautta Nenäinniemeen.<br />
Nenäinniemen puhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietemenetelmään<br />
perustuva rinnakkaissaostuslaitos, jossa<br />
fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia. Puhdistamon<br />
keskimääräinen asukasvasteluku on vuoden 2005 tarkkailutulosten<br />
perusteella noin 180 000. Puhdistamon keskimääräinen<br />
tulokuormitus vuonna 2005 on esitetty taulukossa 4-4.<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen vuodelle 2015 ennustettu<br />
keskimääräinen viemäriin johdettava jätevesikuormitus<br />
on virtaaman osalta noin 0,2 %, BOD:n osalta noin 0,4 %<br />
ja typen osalta noin 1 % Nenäinniemen puhdistamon vuoden<br />
2005 tulokuormituksesta.<br />
Nenäinniemen puhdistamon biologisista käsittelykapasiteettia<br />
tullaan lisäämään vuosina 2006-2007 toteutettavan saneerauksen<br />
yhteydessä niin paljon, että laitoksen käsittelykapasiteetti<br />
on laajennuksen jälkeen riittävä Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen<br />
jätevesien käsittelemiseksi. Jätteenkä<br />
sittelykeskuksen jätevedet johdetaan viemäriin tasausaltaan<br />
kautta tehokkaasti tasattuna.<br />
Taulukko 4-4 Nenäinniemen puhdistamon tulokuormitus<br />
vuonna 2005.<br />
yksikkö<br />
tulokuormitus<br />
Q m3/d 44 460<br />
BOD7 ATU kg/d 12 676<br />
Nkok kg/d 2 653<br />
Lievestuoreen puhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietemenetelmään<br />
perustuva rinnakkaissaostuslaitos, jossa<br />
fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia. Puhdistamon<br />
keskimääräinen asukasvasteluku on vuoden 2005 tarkkailutulosten<br />
perusteella noin 2 600. Mikäli suunniteltu siirtoviemärihanke<br />
Lievestuoreen ja Vaajakosken välillä ei toteudu,<br />
tullaan Lievestuoreen puhdistamoa laajentamaan siten, että<br />
laitoksella voidaan käsitellä Lievestuoreen jätevesien lisäksi<br />
myös Hankasalmen kirkonkylän ja jätteenkäsittelykeskuksen<br />
jätevedet. Jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien osuus<br />
Lievestuoreen laajennettavan jätevedenpuhdistamon mitoituskuormituksesta<br />
on BOD:n osalta noin 25 % ja virtaaman osalta<br />
noin 16 %. Mahdollinen siirtoviemäri Hankasalmi – Lievestuore<br />
– Vaajakoski käynnistyy aikaisintaan vuonna 2007.<br />
4.5.2 Kaasun keräily ja käsittely<br />
Uusilla täyttöalueilla kaatopaikkakaasua alkaa muodostua<br />
yleensä vasta, kun jätetäytön korkeus on noin 5 metriä.<br />
Jätteen lajittelun johdosta tavanomaisen jätteen kaatopaikoille<br />
tulee ohjautumaan biohajoavaa jätettä entistä vähemmän, jolloin<br />
kaatopaikkakaasun määrä vähenee. Lisäksi lajittelun takia<br />
uusille tavanomaisen jätteen kaatopaikoille läjitettävä jäte<br />
saattaa olla raekoostumukseltaan sellaista, että täyttöön pääsee<br />
ilmaa helpommin kuin nykyisiin kuivajätetäyttöihin. Tällöin<br />
jätetäyttöön ei pääse muodostumaan hapettomia olosuhteita<br />
tai kaasua imettäessä kaasun happipitoisuus nousee tasolle,<br />
että sitä ei voida hyödyntää.<br />
Uuden jätetäytön kohdalla arvioidaan kaasun määrä ja kaasunkeräyksen<br />
tarpeellisuus ja mikäli tarkoituksenmukaista,<br />
rakennetaan asianmukaiset kaasun keräily- ja hyödyntämisrakenteet.<br />
4.5.3 Muut toiminnot ja rakenteet<br />
Henkilökuntaa varten jätteenkäsittelykeskuksessa on asianmukaiset<br />
toimisto- ja sosiaalitilat. Lisäksi työkoneiden ja työvälineiden<br />
säilytystä ja huoltoa varten alueella tulee olemaan<br />
tarvittavat määrät konesuojia ja varastoja.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
23
Jätteenkäsittelykeskus toimii valvottuna ja suljettuna alueena,<br />
joka on aidattu ja valvottu kameravalvonnalla sekä tarvittaessa<br />
säännöllisellä kiertovartioinnilla vartiointipalvelun toimesta.<br />
Alueen ympärille jätetään maisemasuojavyöhyke.<br />
4.5.4 Seuranta<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa seurataan erikseen laadittavan,<br />
ympäristöviranomaisilla hyväksytettävän tarkkailuohjelman<br />
mukaisesti. Tarkkailuohjelmassa määritellään mm.<br />
pohja- ja pintavesien, kaatopaikkakaasun sekä jätepenkereen<br />
tilan ja ympäristönsuojelujärjestelmien toimivuuden tarkkailuvelvoitteista.<br />
4.6 Tutkimus- ja kehitystoiminta<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimii<br />
Vapo Oy:n ja Jyväskylän yliopiston yhteinen jätehuollon tutkimustyötä<br />
varten rakennettu tutkimuslaitos. Laitos on osa<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toimintakokonaisuutta.<br />
Laitos sai koetoimintaluvan lokakuussa 2000 ja ympäristöluvan<br />
10.6.2006 Mustankorkea Oy:lle myönnetyn luvan<br />
yhteydessä. Kun Mustankorkea Oy:n jätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminta<br />
siirtyy uudelle alueelle, tutkimuslaitos jää<br />
toimimaan Mustankorkealle. YVA:ssa varaudutaan siihen, että<br />
tutkimustoimintakin siirtyy jossain vaiheessa uudelle alueelle.<br />
Koelaitoksen pääasiallisia tutkimusalueita on ollut metsäteollisuuden<br />
lietteiden biokuivaus, bioterminen käsittely ja<br />
biokompostoinnin kehittäminen. Jyväskylän yliopisto käyttää<br />
koelaitoksen tiloja luonnollisessa mittakaavassa tapahtuvaan<br />
bioprosessien, pilaantuneen maa-aineksen käsittelyn, kaatopaikkatoimintojen<br />
sekä suoto- ja valumavesien käsittelymenetelmien<br />
koe- ja tutkimustoimintaan.<br />
4.7 Liikenne<br />
Jätteenkäsittelykeskuksessa käy nykyisin noin 62 000 ajoneuvoa<br />
vuodessa, joka vastaa keskimäärin noin 240 ajoneuvoa<br />
päivässä. Tästä määrästä keskimäärin 60 ajoneuvoa on pientuojien<br />
henkilöautokuljetuksia. Tämä liikenne ei tule uudelle<br />
käsittelykeskukselle, vaan pientuojille varataan vastaanottopisteet<br />
taajamien läheisyyteen. Muun muassa Mustankorkealla<br />
säilyy pienerien vastaanottopiste. Henkilöautoliikenteeseen<br />
perustuva jätteen tuonnin osuus poistuu näin uudella alueella<br />
lähes kokonaan.<br />
Tehostuvien kuljetusmuotojen vuoksi ja suoran polttoainekuljetusten<br />
vuoksi määrän ennustetaan pysyvän lähes muuttumattomana.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksessa arvioidaan käyvän<br />
keskimäärin noin 200 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa, jolloin<br />
tiestön (meno-paluu kuljetus) keskimääräinen vuorokausiliikenne<br />
lisääntyy noin 400 ajoneuvolla uusilla alueilla.<br />
Kuva 4-17 Liikenteen pääasialliset kulkureitit.<br />
24 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Liikenne keskittyy klo 7 – 20.30 väliselle ajalle, jolloin liikennehuiput<br />
ovat aamupäivisin noin klo 10 sekä iltapäivällä klo 14 –<br />
17 välisenä aikana. Autot käyvät vaa’alla kaksi kertaa käynnin<br />
yhteydessä. Liikenteen pääasialliset kulkureitit vaihtoehtoisille<br />
sijoituspaikoille näkyvät oheisesta kuvasta.<br />
Mustankorkea:<br />
Ajoneuvoliikenne nykyiselle Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen<br />
suuntautuu pääasiassa Jyväskylän keskustan<br />
suunnasta Ronsuntaipaleentietä (Tikkala-Keljo yhdystie<br />
16607) pitkin. Ronsuntaipaleentie on asfalttipintainen ja kapea<br />
pientareinen, noin 7 metrin levyinen yhdystie. Tie on hyväkuntoinen,<br />
mutta varsin mutkikas ja näkemät ovat lyhyet.<br />
Kevyen liikenteen väylä on rakennettu keskustan suunnasta<br />
Ylämyllyjärven asuntoalueen kohdalle. Tiellä on kevyttä liikennettä<br />
myös Ylämyllyjärveltä eteenpäin mm. alueella sijaitsevan<br />
hiihtomajan takia. Nopeusrajoitus liittymän kohdalla on 60 km/<br />
h. Tie on valaistu.<br />
Ronsuntaipaleentieltä johtaa Mustankorkealle noin 7 metriä<br />
leveä kestopäällystetty tie. Jätekuljetusten lisäksi samaa tietä<br />
käyttää myös louhosalueen liikenne. Tien tasauksen on todettu<br />
olevan raskaalle liikenteelle liian jyrkkä talviaikaan. Samoin<br />
liittymä Ronsuntapaleentiehen on koettu vaaralliseksi huonojen<br />
näkemäolosuhteiden vuoksi.<br />
Kaatopaikkatien tasausta on mahdollista loiventaa siirtämällä<br />
liittymää Ronsuntaipaleentiellä noin kaksisataa metriä<br />
Saukkolan suuntaan. Liittymän siirrolla ei kuitenkaan<br />
pystytä oleellisesti parantamaan risteysalueen näkemiä<br />
Ronsuntaipaleentielle.<br />
Valtatiellä 9 on lännen suunnasta erillinen vasemmalle kääntymiskaista<br />
Savion suuntaan. Idästä päin on sekä oikealle<br />
että vasemmalle kääntyville liikennevirroille erilliset kaistat.<br />
Kanavointi on toteutettu korotetuin saarekkein. Liittymäalue<br />
on valaistu. Savion tien (640) päällysteen leveys on 6,5 metriä.<br />
Tiellä ei ole valaistusta eikä kevyen liikenteen väylää.<br />
Liikennemäärät:<br />
Valtatien 9 keskimääräinen vuorokausiliikenne on tällä hetkellä<br />
Savion tien länsipuolella 8 574 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen<br />
osuus on 797 autoa (9,3 %). Liittymän itäpuolella liikennemäärä<br />
on keskimäärin 9 032 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta<br />
raskasta liikennettä on 875 kappaletta (9,7 %).<br />
Saviolle johtavalla tiellä (tie 640) nykyinen liikennemäärä on<br />
keskimäärin 1 084 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta<br />
liikennettä on 35 ajoneuvoa (3,2 %).<br />
Liikenneonnettomuudet:<br />
Savion tiellä (640) on sattunut kuusi poliisin tietoon tullutta<br />
liikenneonnettomuutta vuosien 2000-2005 välisenä aikana.<br />
Onnettomuuksista kaksi oli kohtaamisonnettomuutta, kaksi oli<br />
eläinonnettomuutta, yksi oli tieltä suistuminen ja yksi onnettomuus<br />
tapahtui jalankulkijalle. Tieltä suistumisessa ja jalankulkijaonnettomuudessa<br />
loukkaantui molemmissa yksi henkilö.<br />
Valtatien liittymässä on tarkasteluajanjaksolla tapahtunut kolme<br />
liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista kaksi tapahtui, kun<br />
Savion suuntaan kääntymässä ollut ajoneuvo kääntyi toisen<br />
eteen ja kolmas onnettomuus oli tieltä suistuminen. Toisessa<br />
kääntymisonnettomuudessa loukkaantui kaksi henkilöä.<br />
Liikennemäärät:<br />
Ronsuntaipaleentien liikennemäärä jätteenkäsittelykeskuksen<br />
kohdalla on keskimäärin 2 121 ajoneuvoa vuorokaudessa,<br />
josta raskasta liikennettä on 255 kappaletta (12 %).<br />
Liikenneonnettomuudet:<br />
Ronsuantiellä, valtatien 18 ja jätteenkäsittelyalueen liittymän<br />
välillä, on sattunut 4 liikenneonnettomuutta vuosien 2000-2005<br />
välisenä aikana. Onnettomuuksista kaksi oli tieltä suistumisia,<br />
yksi oli eläinonnettomuus ja yhdessä tapauksessa ajoneuvo<br />
törmäsi liikennekorokkeeseen, jossa myös loukkaantui yksi<br />
henkilö. Toinen suistumisonnettomuuksista tapahtui jätteenkäsittelyalueen<br />
liittymässä, jossa suistuminen tapahtui toisen<br />
ajoneuvon väistämisen seurauksena. Onnettomuushetkellä<br />
oli hämärää ja satoi lunta.<br />
Mörkökorpi:<br />
Pääasiassa liikennöinti Mörkökorven alueelle tapahtuu valtatieltä<br />
9 erkanevalle Savion tielle (Metsolahti-Vihtavuori seututie<br />
nro 640) ja siitä edelleen nykyisen yksityistien kautta käsittelyalueelle.<br />
Yksityistieliittymän etäisyys valtatieltä on noin 700<br />
metriä.<br />
Liikennöinti alueelle on vaihtoehtoisesti mahdollista toteuttaa<br />
lähellä sijaitsevan nykyisen kaatopaikan tien kautta. Tieyhteys<br />
on kohtuullisessa kunnossa ja näkemäolosuhteet ovat aiemmin<br />
mainittua yksityistien liittymää paremmat.<br />
<br />
Mörkökorpi<br />
Kuva 4-18 Alustava linjaus tieltä 640 käsittelykeskukseen<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
25
VE 1H<br />
V. 2005<br />
tarkistettu<br />
linjaus<br />
VE 0+<br />
Nykyisen tielinjan<br />
parantaminen<br />
(tiesuunnitelmat<br />
hyväksytty)<br />
Seivässuo:<br />
Liikennöinti Seivässuon alueelle tapahtuu valtatieltä 4 erkanevalle<br />
Koriseva-Nisula yhdystielle 16634 ja siitä edelleen nykyisen<br />
yksityistien kautta käsittelyalueelle. Valtatien liittymässä<br />
ei ole kanavointia eikä valaistusta. Lisäksi näkemä liittymästä<br />
pohjoisen suuntaan on puutteellinen. Yksityistieliittymän etäisyys<br />
valtatieltä on noin 4,5 kilometriä. Yhdystiellä ei ole päällystettä.<br />
Tiehallinto on laatinut yleissuunnitelman valtatien 4 parantamiseksi<br />
Viisarimäen ja Oravasaaren välisellä osuudella.<br />
Laaditussa suunnitelmassa valtatien linjaus on esitetty siirrettäviksi<br />
Koriseva-Nisula yhdystien kohdalla noin kilometrin<br />
matkan länteen. Valtatien ja yhdystien risteykseen on suunnitelmassa<br />
esitetty eritasoliittymä (Majalahden etl). Tiehallinnon<br />
tavoitteena on käynnistää hankkeen rakentaminen vuonna<br />
2007, jos rahoitus saadaan järjestymään.<br />
Kuva 4-19 4–tien uusi suunniteltu tielinjaus Seivässuon<br />
kohteen vaikutusalueella.<br />
Vahtivuori<br />
Liikennemäärät:<br />
Valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikenne on tällä hetkellä<br />
suunnittelualueen kohdalla 4 690 ajoneuvoa, josta raskaan<br />
liikenteen osuus on 681 autoa (14,5 %).<br />
Koriseva-Nisula yhdystiellä nykyinen liikennemäärä on keskimäärin<br />
123 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä<br />
on 8 ajoneuvoa (6,5 %).<br />
Liikenneonnettomuudet:<br />
Koriseva-Nisula yhdystiellä on sattunut kolme poliisin tietoon<br />
tullutta liikenneonnettomuutta vuosien 2000-2005 välisenä aikana.<br />
Onnettomuuksista yksi oli eläinonnettomuus, yksi tieltä<br />
suistuminen ja yksi onnettomuus tapahtui ajoneuvon kääntyessä<br />
vasemmalle toisen eteen. Onnettomuuksissa ei aiheutunut<br />
henkilövahinkoja.<br />
Valtatiellä 4 tapahtui tarkasteluajanjaksolla Viisarimäen ja<br />
Syvälahden välisellä tieosalla yhteensä 50 onnettomuutta,<br />
joissa kuoli yksi ja loukkaantui 23 henkilöä. Onnettomuuksista<br />
17 oli eläinonnettomuuksia, 11 tieltä suistumista, kuusi kohtaamisonnettomuutta,<br />
seitsemän peräänajoa, neljä ajoneuvojen<br />
törmätessä risteävissä suunnissa ja kolme onnettomuutta<br />
oli sattunut ohitustilanteessa. Lisäksi yksi onnettomuus<br />
tapahtui auton peruuttaessa ajoradalla ja yksi auton törmätessä<br />
ajoradalle pysäköityyn ajoneuvoon. Onnettomuuksista<br />
yksi peräänajo tapahtui Koriseva-Nisula yhdystien liittymässä.<br />
Peräänajossa loukkaantui yksi henkilö.<br />
Kuva 4-20 Alustava linjaus Nisulan tieltä käsittelykeskukseen.<br />
26 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Vahtivuori:<br />
Liikennöinti Vahtivuoren alueelle tapahtuu valtatietä 9 pitkin<br />
ja siitä edelleen rakennettavan uuden liittymän ja tieyhteyden<br />
kautta käsittelyalueelle. Uusi liittymä sijoitetaan nykyisen<br />
Kaistinmäen liittymän itäpuolelle.<br />
Seivässuo<br />
Seivässuo II<br />
Liikennemäärät:<br />
Valtatien 18 keskimääräinen vuorokausiliikenne on tällä hetkellä<br />
suunnittelualueen kohdalla 4 848 ajoneuvoa, josta raskaan<br />
liikenteen osuus on 417 autoa (8,6 %).<br />
Liikenneonnettomuudet:<br />
Valtatiellä 18, Kintauksen ja Kuohun välisellä tieosuudella,<br />
on sattunut 21 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta<br />
vuosien 2000-2005 välisenä aikana. Onnettomuuksista 10 oli<br />
eläinonnettomuutta, neljä oli tieltä suistumista, kolme onnettomuutta<br />
tapahtui ajoneuvon kääntyessä ja kaksi oli kohtaamisonnettomuutta.<br />
Lisäksi yksi onnettomuus tapahtui auton<br />
peruuttaessa ajoradalla ja yksi auton törmätessä ajoradalle<br />
pysäköityyn ajoneuvoon. Onnettomuuksissa loukkaantui yhteensä<br />
10 henkilöä. Loukkaantumisista kolme tapahtui eläinonnettomuuksissa,<br />
kolme kääntymisonnettomuuksissa ja<br />
kolme kohtaamisonnettomuuksissa. Yksi henkilö loukkaantui<br />
auton törmättyä pysäköityyn ajoneuvoon.<br />
4.8 Liittyminen muihin hankkeisiin<br />
Kuva 4-191 Alustava linjaus valtatieltä 18 käsittelykeskukseen.<br />
Merkittäviä liittymiä muihin hankkeisiin ovat mm. seuraavat:<br />
• Maankäytön suunnittelukohteet esitettyjen käsittelyalueiden<br />
läheisyydessä, mm. Petäjäveden kunta kaavailee<br />
Kaistinmäkeen omistamalleen 40 hehtaarin alueelle noin<br />
30 omakotitalon asuinaluetta. Tämä on esitetty yhtenä<br />
vaihtoehtona ns. ”uusi kylä” -hankkeessa.<br />
• Jätevedenpuhdistus toteutetaan Jyvässeudun Puhdistamo<br />
Oy:n Nenäinniemen puhdistamolla tai paikallisesti käsittelykeskuksen<br />
alueella.<br />
• Jyväskylän kaupunki harjoittaa kiviainesten ottoa<br />
Mustankorkean louhosalueella.<br />
• Energiasisällön talteenotto hoidetaan paikallisesti tai energiajäte<br />
kuljetetaan toisaalle hyödyntämistä varten.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
27
5 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN<br />
ARVIOINTI<br />
5.1 Arvioitavat vaikutukset<br />
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tehtävänä arvioida<br />
jätteenkäsittelykeskuksen vaikutukset ympäristövaikutusten<br />
arvioinnista annetun lain ja asetuksen edellyttämällä<br />
tavalla ja tarkkuudella. Arvioitavaksi tulevat vaikutukset, jotka<br />
kohdistuvat:<br />
• ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen,<br />
• maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen,<br />
eläimiin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin<br />
ja luonnon monimuotoisuuteen,<br />
• yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan<br />
ja kulttuuriperintöön,<br />
• luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä<br />
• edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.<br />
YVA-menettelyssä arvioitiin jätteenkäsittelykeskuksen rakentamisen<br />
ja käytön aikaiset vaikutukset.<br />
5.2 Vaikutusten arviointi<br />
Ympäristövaikutusten arvioinnissa kuvataan jätteenkäsittelykeskuksen<br />
aiheuttamat vaikutukset ja niiden tuomat<br />
muutokset kunkin sijoituspaikan nykyisiin olosuhteisiin.<br />
Ympäristövaikutusten arviointi perustui:<br />
• arvioinnin aikana tarkentuneisiin hankesuunnitelmiin,<br />
• olemassa oleviin selvityksiin sijoitusvaihtoehtojen ja niiden<br />
ympäristön nykytilasta,<br />
• arvioinnin aikana tehtyihin lisäselvityksiin,<br />
• toiminnassa olevien jätteenkäsittelykeskusten tarkkailutuloksiin,<br />
• kirjallisuuteen,<br />
• yleisötilaisuuksien yhteydessä ilmenneisiin asioihin,<br />
• lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin<br />
• sekä näiden pohjalta eri menetelmin tehtäviin vaikutusarvioihin.<br />
Käytettävissä ollut aineisto ja sen pohjalta tehty arvio tarvittavista<br />
lisäselvityksistä on esitetty jäljempänä. Hankkeen<br />
suunnittelua tehtiin tarvittavassa määrin ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelyn ajan ja uutta tietoa pyrittiin ottamaan välittömästi<br />
mukaan arviointiin. Seuraavassa on esitelty eri vaikutusten<br />
arviointiin käytetyt menetelmät.<br />
5.2.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään<br />
Kuva 5-1 Arvioitavat ympäristövaikutukset.<br />
Tässä hankkeessa arvioitavaksi tulivat erityisesti:<br />
• vaikutukset terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen,<br />
• vaikutukset pinta- ja pohjavesiin,<br />
• vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimiin,<br />
• vaikutukset Natura-alueen luontodirektiivin luontotyyppeihin<br />
ja lajeihin<br />
• hajuhaitta, pölyäminen ja muut päästöt ilmaan,<br />
• melu,<br />
• roskaantuminen ja haittaeläinten aiheuttamat vaikutukset,<br />
• maankäytön ja maiseman muutokset sekä<br />
• muutokset liikennemäärissä ja liikenteen aiheuttamat vaikutukset.<br />
Arvioinnin lähtötiedoksi koottiin olemassa olevat tiedot sijoitusvaihtoehtojen<br />
maa- ja kallioperästä. Näiden tietojen sekä hankesuunnitelmien<br />
perusteella arvioitiin rakentamiseen liittyvien<br />
maansiirto- ja louhintatöiden tarve ja laajuus. Toiminta-aikana<br />
jätteiden ja pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn seurauksena<br />
maaperään voi joutua haitallisia aineita. Toiminta-aikaisten<br />
vaikutusten ja toimintaan liittyvien vaikutusten arvioinnissa<br />
huomioitiin maaperän nykyinen laatu, haitta-aineiden ominaisuudet<br />
sekä jätteenkäsittelykeskuksen rakenteelliset ratkaisut,<br />
kuten vaikutuksia ehkäisevät tiivisrakenteet ja vesien käsittelymenetelmät.<br />
5.2.2 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin<br />
Pinta- ja pohjaveden laadun ja määrän arviointi<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvien suoto- ja<br />
hulevesien määrä arvioitiin laskennallisesti hankesuunnitelmien<br />
ja sadantatietojen perusteella. Vesitaselaskelmien avulla<br />
arvioitiin hankkeen aiheuttamat muutokset kunkin sijoitusvaihtoehdon<br />
alueella muodostuvien pinta- ja pohjavesien määriin.<br />
Arvioinnissa voitiin myös hyödyntää Mustankorkealta saatuja<br />
vesien määrän ja laadun seurantatietoja.<br />
Muodostuvien suoto- ja hulevesien laadun arvioinnissa hyödynnettiin<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen tarkkailun<br />
yhteydessä saatua tietoa muodostuvien vesien määrästä<br />
ja laadusta. Muiden toimintojen kuten pilaantuneiden maa-<br />
28 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
ainesten käsittelyn ja kuivajätteen laitoskäsittelyn vaikutuksia<br />
veden laatuun arvioitiin toteutetun seurannan ja olemassa<br />
olevien liukoisuustestitulosten, kirjallisuustietojen ja vastaavista<br />
kohteista saatujen käytännön kokemusten perusteella.<br />
Arvioinnissa otettiin huomioon myös suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden<br />
vaikutus muodostuvien vesien laatuun ja<br />
määrään.<br />
Vaikutukset pintavesiin<br />
Vesimäärä- ja vedenlaatutietojen perusteella arvioitiin ympäristöön<br />
johdettavien hulevesien vaikutukset pintavesiin ja virkistyskäyttöön.<br />
Erityinen huomio kiinnitettiin vesieliöstölle haitallisten<br />
aineiden (raskasmetallit, orgaaniset klooriyhdisteet)<br />
esiintymiseen ja vaikutuksiin. Purkuvesien ominaispiirteiden<br />
ja nykytilan (luonnontilaisuus, humuspitoisuus, hydrologiset<br />
olosuhteet, eliöstö) perusteella voitiin arvioida mahdollisen<br />
ympäristöriskin suuruutta.<br />
Vesitaselaskelmien ja vedenlaatutietojen perusteella arvioitiin<br />
pintavesiin kohdistuva kuormitus. Kuormituksen ja vastaanottavien<br />
vesien laadun perusteella arvioitiin ympäristöön<br />
mahdollisesti joutuvien päästöjen vaikutukset pintavesien nykytilaan.<br />
Arvioinnissa huomioitiin vastaanottavien pintavesien<br />
ominaispiirteet kuten luonnontilaisuus, humuspitoisuus, ravinnetaso,<br />
hydrologia, eliöyhteisöt ja vesistön käyttötarkoitukset.<br />
Pohjavedet<br />
Arviointiselostuksessa esitettiin käytettävissä olevat tiedot<br />
pohjaveden muodostumisesta, virtaussuunnista sekä tiedot<br />
pohjaveden käytöstä ja pohjavesialueista sijoitusvaihtoehtojen<br />
läheisyydessä.<br />
Peruskarttatarkastelulla on nähtävissä, että kaikki alueet ovat<br />
pohjavesiolosuhteiltaan samantyyppisiä kallioalueita. Niissä<br />
kallion päällä on paksuudeltaan vaihteleva (ohut) moreenipeite<br />
ja paikoitellen alueet ovat soistuneita. Niillä ei ole myöskään<br />
yksityisen tai yleisen vedenhankinnan kannalta erityisarvoja.<br />
Pohjavesien muodostuminen ja päävirtaussuunnat voitiin<br />
myös määrittää riittävällä tarkkuudella peruskarttatarkastelun<br />
avulla. Tähän perustuen vaikutusten arvioinnin ja vertailun<br />
kannalta tarkentavia maastotutkimuksia ei tarvita.<br />
Eri vaihtoehtojen vaikutuksia pohjavesiolosuhteisiin arvioitiin<br />
tilanteessa, jossa uudet jätteidenkäsittelyalueet rakennetaan<br />
vesitiivein rakentein ja muodostuvien suoto- ja hulevesien<br />
käsittely on hallittua. Pohjaveden virtaussuuntien arvioinnissa<br />
otettiin huomioon alueiden alustavissa rakentamissuunnitelmissa<br />
esitettyjen louhintojen vaikutus.<br />
Suomen pohjavesiin ja kallioperään liittyvän yleisen tiedon<br />
perusteella todettiin, että alueiden kallioperän ja pohjaveden<br />
geokemiallisessa laadussa ei ole sellaisia eroja, jotka vaikuttaisivat<br />
millään tavalla jätekeskuksen ympäristövaikutuksiin.<br />
Ihmiseen kohdistuvia terveysvaikutuksia arvioitiin talousveden<br />
laatuvaatimusten ja –suositusten avulla. Vaikutuksen merkitystä<br />
tarkasteltaessa otetaan huomioon pohjaveden nykyinen<br />
käyttö.<br />
5.2.3 Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset<br />
Haju<br />
Jätteenkäsittelytoiminnoista aiheutuvan hajuhaitan arvioimiseksi<br />
hyödynnettiin Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa<br />
vuodesta 2002 aloitettua ympäristöpaneelia.<br />
Ympäristöpaneeli antaa hyvän kuvan hajun leviämisestä ja<br />
sen vaikutusalueen laajuudesta. Tietoa voitiin hyödyntää<br />
määritettäessä hajun vaikutusalue muissa kohteissa. Lisäksi<br />
hajuhaitan arvioinnissa hyödynnettiin muissa käsittelykeskuksissa<br />
toteutettujen paneelien tuloksia. Hajuhaitan arvioinnissa<br />
otettiin huomioon kunkin sijoituspaikan ympäristöolosuhteet.<br />
Kaatopaikkakaasut ja kasvihuonekaasupäästöt<br />
Loppusijoitettava jäte sisältää orgaanista ainetta, joka hajoaa<br />
vähitellen muodostaen kaatopaikkakaasua. Mustankorkean<br />
jätteenkäsittelykeskuksen jätetäytöissä muodostuvan kaatopaikkakaasun<br />
laatua ja määrää on seurattu vuodesta 2002<br />
lähtien.<br />
Tässä hankkeessa tarkasteltavien ratkaisujen vaikutuksia jätetäytössä<br />
muodostuvan kaasun määrään ja laatuun arvioitiin<br />
kirjallisuuden ja aiheesta saatavissa olevien tutkimustulosten<br />
perusteella.<br />
Kaatopaikkakaasu sisältää ns. kasvihuonekaasuja, erityisesti<br />
metaania. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettiin<br />
arvio tehostuvan jätteiden kierrätyksen vaikutuksista kasvihuonekaasujen<br />
päästöihin.<br />
Pölyäminen<br />
Liikenne ja jätteenkäsittelytoiminnot, kuten jätteiden loppusijoitus,<br />
rakennusjätteen murskaus sekä pilaantuneiden maaainesten<br />
käsittely ja varastoiminen aiheuttavat pölyämistä.<br />
Pölyämisen arvioinnissa hyödynnettiin havaintoja nykyisten jäteasemien<br />
toiminnan aiheuttamasta pölyämisestä sekä hankesuunnitelmia<br />
ja kokemuksia muissa vastaavissa kohteissa<br />
(erityisesti pilaantuneiden maa-ainesten osalta) tehdyistä havainnoista.<br />
Liikenne<br />
Liikenne aiheuttaa melua, pakokaasupäästöjä ja pölyämistä.<br />
Liikenteen aiheuttamien ilmapäästöjen arvioinnissa otettiin<br />
huomioon hankkeen liikennemääräennusteet sekä liikennöintireittien<br />
kunto ja nykyiset liikennemäärät. Arviointi perustui<br />
saatavilla olevaan tutkimustietoon liikenteen aiheuttamista<br />
päästöistä eri käyttöasteisten teiden varsilla. Liikenteen melun<br />
arviointia kuvataan jäljempänä kappaleessa melu.<br />
Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyssä syntyvät<br />
päästöt<br />
Pilaantuneiden maa-ainesten varastoinnissa ja käsittelyssä<br />
syntyy pölyä. Pölyn lisäksi pilaantuneita maa-aineksia kompostoitaessa<br />
syntyy haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja termisen<br />
käsittelyn yhteydessä savukaasuja. Muodostuvien päästöjen<br />
määrä arvioitiin vastaavista hankkeista saatujen kokemusten<br />
pohjalta sekä toiminnan jatkuvasta seuranasta saatujen mittaustulosten<br />
perusteella.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
29
Käsittelyn energiantuotannossa käytetään polttoöljyä. Siinä<br />
syntyvien savukaasupäästöjen leviämistä ympäristöön arvioitiin<br />
Ilmatieteen laitoksen kehittämän laskentamenetelmän<br />
avulla (Ilvessalo P., Yksittäisestä piipusta ilmaan pääsevien<br />
epäpuhtauksien suurimpien tuntipitoisuuksien arviointimenetelmä,<br />
raportti nro 1989:1). Menetelmän avulla voidaan arvioida,<br />
mitkä ovat tietyn pistemäisen päästölähteen aiheuttamat<br />
suurimmat savukaasun sisältämien epäpuhtauksien tuntipitoisuudet<br />
maanpinnalla ja millä etäisyydellä piipusta nämä<br />
pitoisuudet esiintyvät. Mallinnuksessa käytettiin seuraavia<br />
lähtötietoja:<br />
• Rikkidioksidipäästön oletettiin olevan 0,54 g/s (polttoöljyn<br />
kulutus 372 kg/h ja rikkipitoisuus 0,2 p-%)<br />
• Piipun korkeudeksi arvioitiin 20 m ja nosteparametriksi (F)<br />
5. (Piipun todellinen korkeus maan pinnasta on 8 metriä.<br />
Savukaasut ovat kuitenkin erittäin kuumia (noin 800 °C).<br />
Savupiippuefekti on tällöin huomattavan voimakas nostaen<br />
piipun tehollista korkeutta)<br />
• Laitoksen ympäristö oletettiin tasaiseksi<br />
• Savukaasujen purkautumisnopeudeksi oletettiin >5 m/s<br />
• Päästön arvioitiin purkautuvan yhdestä piipusta<br />
Ilmapäästöjen vaikutukset<br />
Ilmapäästöjen leviäminen arvioitiin maastonmuotojen, päästökorkeuksien<br />
ja tyypillisten sääolosuhteiden perusteella.<br />
Vaikutusten arvioinnissa otettiin huomioon ympäristön erityispiirteet,<br />
kuten asutuksen, luontoarvojen sekä muiden herkkien<br />
kohteiden sijainti. Ilmanlaatuarvioita verrattiin annettuihin<br />
ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin (VNp 480/1996 ja VNA<br />
711/2001).<br />
5.2.4 Melu<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen ja sen aiheuttaman liikenteen vaikutus<br />
eri sijoitusvaihtoehtojen lähialueiden melutasoihin selvitettiin<br />
laskennallisesti. Meluvyöhykkeiden laskennassa käytettiin<br />
3-ulotteista tieliikennemelun laskentamallia (B&K Predictor<br />
2.11). Mallissa voidaan ottaa huomioon mm. maastonmuodot,<br />
rakennusten este- ja heijastusvaikutukset, maaperän vaimen-<br />
nus sekä mahdollisesti tarvittavat esteet ja niiden vaikutus.<br />
Laskennallisia melutasoja verrataan melutason yleisiin ohjearvoihin<br />
(Vnp 993/1992).<br />
Laskennassa melulähteistä huomioitiin Mustankorkealle<br />
suuntautuva liikenne, Ronsuntaipaleentien liikenne sekä<br />
Mustankorkean eri toiminnot. Mustankorkean toiminnoista<br />
laskennassa huomioitiin seuraavat melulähteet:<br />
Kompostointilaitos<br />
• pyöräkuormaaja 1 kpl<br />
• lauhduttimet 8 kpl 2,5 kW<br />
• biosuotimen puhaltimet 2 kpl 15 kW<br />
• kuorma-auto<br />
Kuivajätteen käsittelylaitos<br />
• esimurskain 2 x 90 kW<br />
• tuulierotin 75 kW<br />
• rumpuseula 2 x 5.5 kW<br />
• jälkimurskain 240 kW<br />
• pyörrevirtaerotin 11 kW<br />
• useita puhaltimia, joista suurin 45 kW<br />
• pyöräkuormaaja<br />
Öljyisten maiden kompostointi<br />
• − pyöräkuormaaja 1 kpl<br />
Pilaantuneiden maiden käsittely<br />
• terminen desorptiolaitteisto ja pyöräkuormaaja 1 kpl<br />
• seula, kiinteytyslaitteisto, kaivinkoneet 2 kpl ja pyöräkuormaajat<br />
3 kpl<br />
Louhinta ja murskaus<br />
• kivipora<br />
• murska<br />
Kaatopaikan muu toiminta<br />
• kaatopaikkajyrä (TANA)<br />
Taulukko 5-1 Melun ohjearvot ulkona.<br />
Alue ja käyttötarkoitus<br />
LAeq, enintään<br />
07-22 22-07<br />
Asumiseen käytettävät alueet 55 dB 50 dB<br />
Virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä 55 dB 50 dB<br />
Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 dB 50 dB 1)<br />
Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä 55 dB 45 dB 1)<br />
läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet<br />
Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet ja virkistysalueet<br />
taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet<br />
45 dB 40 dB 2)<br />
1)<br />
Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa.<br />
2)<br />
Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.<br />
LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi terveydensuojelulain (734/94) nojalla alkuvuodesta 1997 uudet sisätilojen melutasojen<br />
ohjearvot (taulukko 5-2).<br />
30 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Taulukko 5-2 Asuntojen ja muiden oleskelutilojen melutason ohjearvot.<br />
Huoneisto ja huonetila<br />
LAeq, enintään<br />
07-22 07-22<br />
Asuinhuoneet, paitsi keittiö 35 dB 30 dB<br />
Asunnon muut tilat ja keittiö 40 dB 40 dB<br />
Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat, potilashuoneet 35 dB 30 dB<br />
Päiväkodit, lastentarhat, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut<br />
huoneet<br />
40 dB 30 dB<br />
Kokoontumis- ja opetushuoneistot,luokkahuoneet, luentosalit,<br />
kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan puheesta<br />
hyvin selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä.<br />
35 dB -<br />
Muut kokoontumistilat 40 dB -<br />
Työhuoneistot (yleisön kannalta yleisön vastaanottotilat ja toimistohuoneet)<br />
35 dB -<br />
LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)<br />
Laskennallisen tarkastelun jälkeen mahdollisiin melun kannalta<br />
ongelmallisiin kohtiin esitetään ratkaisumalleja melun torjumiseksi.<br />
Tämä voi käsittää mm. meluesteiden rakentamista,<br />
kasvillisuusvyöhykkeiden istutusta, tielinjan korkeuden muuttamista<br />
sekä hiljaisen päällysteen käyttöä.<br />
Melun ohjearvot sisällä ja ulkona<br />
Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (taulukko<br />
5-1, Vnp 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen<br />
ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi<br />
maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä<br />
rakentamisen lupamenette lyssä. Päätös ei koske ampuma- ja<br />
moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta<br />
teolli suus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi<br />
tarkoitetuil la alueilla.<br />
Jos melu sisältää impulsseja tai kapeakaistaista ääntä, niin<br />
mit taustuloksiin lisätään 5 dB ennen niiden vertaamista ohjearvoihin.<br />
5.2.5 Luontovaikutukset<br />
Luontoselvitykset laadittiin Suomen ympäristökeskuksen oppaan<br />
”Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa,<br />
YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa” mukaisesti.<br />
Nollavaihtoehdon eli Mustankorkean lähialueen luonnontila<br />
tiedetään. Uusille alueille tehtiin luontoselvitys, jonka tavoitteena<br />
oli antaa riittävä kokonaiskuva alueen luonnonympäristöstä<br />
sekä selvittää ne luonnon ominaispiirteet ja arvokkaat elinympäristöt,<br />
jotka tulee ottaa huomioon jätteidenkäsittelyaluetta<br />
valittaessa. Lisäksi tarkasteluun sisällytettiin suunnittelualueiden<br />
lähiympäristössä sijaitsevat arvokkaat luontokohteet,<br />
jotka ovat joko paikallisesti arvokkaita tai sisältyvät johonkin<br />
suojeluohjelmaan tai –strategiaan ja joihin sijoitusratkaisulla<br />
saattaa olla vaikutuksia. Tämän vuoksi myös luonnonsuojelulain<br />
65 §:n mukainen arvio luontovaikutuksista todettiin<br />
Seivässuon osalta myöhemmin tarpeelliseksi.<br />
Jotta sijoitusvaihtoehtojen varsinaisen luonnontila voitiin selvittää,<br />
tehtiin maastotyöt kolmen kohteen osalta elokuun 2005<br />
alussa (biologi Tarja Ojala). Maastotyöt tehtiin siten, että alueet<br />
kuljettiin kuvioittain läpi maanomistajilta saatujen metsätaloussuunnitelmien<br />
kuviokarttojen perusteella. Kaikilta kuvioilta<br />
kirjattiin ylös kenttä- ja pohjakerroksen valtalajit ja yleiset lajit<br />
sekä kuvailtiin pensaskerrosta yleisesti. Huomionarvoiset<br />
lajit kirjattiin ylös ja linnuista sekä muista eläimistä tehtiin<br />
yleispiirteiset ja lähinnä puuston rakenteeseen perustavat havainnot.<br />
Myös sijoitusratkaisun vaikutusta maisemaan arvioitiin.<br />
Maastonmuodot, kivisyys ja soistuneisuus kirjattiin ylös<br />
ja alueen ojitetut, muuttumiksi ja/tai turvekankaiksi kuivuneet<br />
suot tyypitettiin; samalla myös suunnittelualueiden purouomien<br />
luonnontilaisuus tarkastettiin. Havaintojen ylöskirjaamisen<br />
lisäksi alueiden tämänhetkinen luonnontila dokumentoitiin valokuvaamalla.<br />
Arviointiselostukseen päätettiin työn kuluessa sisällyttää kuvaus<br />
Iilijärven Natura-alueen direktiivin luontotyypeistä, lajeista<br />
sekä alueen nykytilasta. Maastoinventoinnin tulosten perusteella<br />
arvioitiin, voiko Seivässuon sijoitusvaihtoehdoilla olla vaikutuksia<br />
em. luontoarvoihin. Toukokuussa 2006 Linkannotkon<br />
rotkolaaksoon tehtiin maastokäynti, joka perustui Keski-<br />
Suomen ympäristökeskukselta saatuun luontotyyppitietoon<br />
sekä UHEX-rekisterin tietoihin uhanalaisista lajeista.<br />
Arviointiselostuksessa esitetään tiedot luonnonympäristön<br />
nykytilasta ja kerrotaan miltä osin luonnonympäristö poistuu.<br />
Vaikutuksia ympäröivään luontoon arvioidaan mm. päästöja<br />
vaikutusarvioiden perusteella sekä Natura-alueelle tehdyn<br />
maastokäynnin perusteella.<br />
5.2.6 Haittaeläimet ja roskaantuminen<br />
Roskaantumisen ja haittaeläinten aiheuttamien vaikutusten<br />
arvioinnissa hyödynnettiin Mustankorkean käsittelykeskuksen<br />
alueella tehtyjä havaintoja. Nykyinen tilanne arvioitiin käsittelykeskuksen<br />
oman henkilökunnan tekemien havaintojen sekä<br />
Mustankorkea Oy:lle ja ympäristö- ja terveysviranomaisille lähinaapureilta<br />
tulleiden valitusten perusteella.<br />
Tässä hankkeessa tarkasteltavat jätteenkäsittelyratkaisut sekä<br />
kunkin sijoituspaikan ominaispiirteet vaikuttavat suunnitellun<br />
jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamaan roskaantumiseen ja<br />
eläinhaittoihin eri sijoitusvaihtoehdoissa. Havaittujen haittojen,<br />
ympäristöolosuhteiden ja hankesuunnitelmien lisäksi ympäristövaikutusten<br />
arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevaa<br />
tutkimustietoa kaatopaikkojen haittaeläimistä ja niiden aiheuttamista<br />
vaikutuksista.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
31
5.2.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen,<br />
maankäyttöön ja maisemaan<br />
Arviointiselostuksessa esitettiin arvio eri vaihtoehtojen soveltumisesta<br />
olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen,<br />
maankäyttöön sekä tärkeisiin toimintoihin ja verkostoihin (mm.<br />
liikenneyhteydet, sähköinfrastruktuuri, vesijohto- ja viemäriverkostot).<br />
Suunnitelmia verrattiin myös kunkin sijoitusvaihtoehdon<br />
suunniteltuihin maankäyttömuotoihin. Erityishuomio kiinnitettiin<br />
hankealueen läheisyydessä sijaitseviin häiriintymiselle<br />
alttiisiin kohteisiin.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön<br />
ja maisemaan hahmotettiin alueen nykyisen tilan ja<br />
jätteenkäsittelykeskuksen suunnitelmien avulla. Maiseman<br />
nykyinen luonne selvitettiin maastokäynnein sekä karttatarkastelun<br />
avulla. Hankesuunnitelmien avulla arvioitiin hankkeen<br />
aiheuttamat muutokset maisemassa ja tehtiin arvio alueesta,<br />
jolle muutokset tulevat näkymään. Näiden perusteella arvioitiin<br />
maisemamuutoksen merkittävyyttä.<br />
5.2.8 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja<br />
viihtyvyyteen<br />
Elinolot ja viihtyvyys<br />
Usein kaikki ympäristövaikutukset vaikuttavat joko välittömästi<br />
tai välillisesti paikallisten asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen.<br />
Näiden vaikutusten arvioinnin lopputuloksia tarkasteltiin<br />
paikallisten asukkaiden elinympäristössä tapahtuvien muutosten<br />
ja siten elinolojen ja viihtyvyyden kannalta.<br />
Ihmisten kokemusten, mielipiteiden ja pelkojen selvittäminen<br />
on tärkeä osa elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten<br />
arviointia. Näitä selvitettiin yleisötilaisuuksien ja kyselyjen<br />
avulla. Ohjelmavaiheessa pidettävässä yleisötilaisuudessa<br />
läsnäolijoille jaettiin kyselylomakkeita, joiden avulla he voivat<br />
ilmaista kirjallisesti oman kantansa. Arvioinnissa hyödynnettiin<br />
myös muut mahdolliset kannanotot kuten ympäristövaikutusten<br />
arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä<br />
aiheeseen liittyvä lehtikirjoittelu.<br />
Arvioinnin taustatiedoiksi kerättiin keskeisimmät tiedot suunniteltujen<br />
sijoituspaikkojen ympäristöstä. Tällaisia ovat mm. tiedot<br />
lähimmästä asutuksesta ja muista häiriintyvistä kohteista,<br />
alueiden sosioekonomiasta, harjoitettavista elinkeinoista sekä<br />
virkistysalueista.<br />
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin<br />
paikallisten asukkaiden ja viranomaisten paikallistuntemusta<br />
sekä sosiaali- ja terveysministeriön aiheeseen liittyviä oppaita<br />
ja tunnistuslistoja.<br />
Terveysvaikutukset<br />
Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana pyrittiin tunnistamaan<br />
jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamat mahdolliset terveyshaitat.<br />
Mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttaviin tekijöihin kuten<br />
ilmanlaatuun, meluun, talousveteen, elintarvikkeisiin, uimaveteen<br />
ja maaperään liittyy ohjearvoja ja tunnuslukuja, joiden<br />
ylittyminen määritellään terveyshaitaksi. Terveysvaikutukset<br />
arvioitiin vertaamalla pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvia<br />
vaikutuksia ja melua säädettyihin ohjearvoihin ja tunnuslukuihin.<br />
5.2.9 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen<br />
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitettiin arvio kunkin<br />
sijoitusvaihtoehdon rakentamisen vaativista massamääristä.<br />
Tässä arvioitavan hankkeen tarkoituksena on lisätä jätteiden<br />
kierrätysastetta ja säästää siten luonnonvaroja. Pilaantuneita<br />
maa-aineksia pyritään hyödyntämään mm. vanhojen jätetäyttöjen<br />
sulkemisessa korvaamaan luonnonvaraisia maa-aineksia.<br />
Arviointiselostuksessa esitetään arvio hankkeen vaihtoehtojen<br />
vaikutuksista jätteiden kierrätysasteeseen.<br />
5.2.10 Riskit ja häiriötilanteet<br />
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tunnistettiin jätteidenkäsittelytoimintoihin<br />
ja siinä erityisesti jätteiden loppusijoitukseen,<br />
kompostointiin sekä pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn<br />
liittyvät riskit, arvioitiin riskien suuruutta ja niiden merkitystä.<br />
Riskit tunnistettiin asiantuntijatyönä yhdessä hankkeesta vastaavan<br />
kanssa. Asiantuntijatyöstä vastasivat konsultin edustajat.<br />
Riskin suuruus arvioitiin Ympäristöministeriön julkaisun<br />
”Häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysi” -raportin suositusten<br />
mukaisesti.<br />
Esiintymisen todennäköisyyttä arvioitiin seuraavalla asteikolla:<br />
TODENNÄKÖISYYS / TODENNÄKÖISYYSLUOKKA<br />
Useammin kuin kerran kuukaudessa ja/tai riskien hallinta<br />
koetaan heikoksi<br />
Useammin kuin kerran vuodessa ja/tai riskien hallinta<br />
koetaan tyydyttäväksi<br />
Useammin kuin kerran 10 vuodessa ja/tai riskien hallinta<br />
koetaan tyydyttäväksi<br />
Kerran laitoksen eliniän aikana ja/tai riskien hallinta koetaan<br />
hyväksi<br />
Tilanne tunnettu alalla (joskus sattunut jossain) ja/tai<br />
riskien hallinta koetaan hyväksi<br />
Seuraukset arvioitiin ekologisten, terveydellisten ja yhteiskunnallisten<br />
seurausten näkökulmasta ympäristöministeriön<br />
ohjeiden mukaisesti seuraavalla tavalla luokiteltuna. (taulukko<br />
viereinen sivu)<br />
5.3 Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi<br />
Vaikutusalue rajattiin kunkin vaikutuksen osalta tyypillisellä<br />
tavalla. Hankkeen välittömistä vaikutuksista laaja-alaisimpia<br />
ovat haju, suotovesistä aiheutuvat päästöt ja liikenteen vaikutukset.<br />
Liikenteen vaikutukset ovat laaja-alaisimmat ulottuen<br />
koko kaupunkiseudulle eli niiden kuntien alueelle, joista jätettä<br />
kuljetetaan käsittelykeskukseen. Vesistövaikutukset arvioitiin<br />
sijoitusvaihtoehtojen lähialueilta vastaanottavaan suurempaan<br />
vesistöön asti. Liikennevaikutusten arviointi rajattiin kuljetusreiteille<br />
sijoitusalueiden välittömään läheisyyteen. Valtaosa<br />
vaikutuksista rajoittuu kuitenkin Jyväskylän, Petäjäveden,<br />
Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan kuntien alueelle sijoitusvaihtoehtojen<br />
välittömään läheisyyteen.<br />
5<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
32 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
YMPÄRISTÖRISKIEN<br />
SEURAUSMATRIISI<br />
SEURAUS<br />
EKOLOGINEN<br />
Ilma<br />
Maaperä<br />
SEURAUSLUOKKA<br />
LIEVÄ SUURI VAKAVA<br />
Haittaa eläin- ja kasvilajeille ja niiden<br />
elinympäristöille tehdasalueella.<br />
Haitallinen päästö rajoittuu pienelle<br />
rajatulle alueelle, päästö ei ole kulkeutuva,<br />
pitoisuudet maaperässä<br />
ovat tavoitearvon ja alemman ohjearvon<br />
välillä*).<br />
Haittaa eläin- ja kasvilajeille ja niiden<br />
elinympäristöille tehdasalueen ulkopuolella.<br />
Haitallinen päästö leviää enintään n.<br />
0,5 ha teollisuusalueen ulkopuolelle,<br />
päästö<br />
on kulkeutuva ja/tai pysyvä, pitoisuudet<br />
ovat alemman ja<br />
Ekosysteemivaurioita, ilmakehää<br />
vaurioittavien päästöjen lisääntyminen.<br />
Haitallisen päästön vaikutuksen<br />
laajuus > 0,5 ha, koko laajuutta<br />
yleensä vaikea arvioida, pitoisuudet<br />
ylittävät ylemmän ohjearvon*).<br />
Vesistö<br />
Haitalliset päästöt vähäisiä, seurauksena<br />
tilapäinen vedenlaadun heikkeneminen<br />
pienellä rajatulla alueella,<br />
vesistö korjaa tilanteen itsestään.<br />
ylemmän ohjearvon välillä*).<br />
Haitalliset päästöt merkittäviä vastaanottavan<br />
vesistön herkkyys tai<br />
arvo huomioonottaen, vesistössä<br />
pitoisuuksien tilapäinen, mutta selvästi<br />
mitattavissa oleva nousu,<br />
rantojen likaantuminen, pienet kalakuolemat.<br />
Päästöt aiheuttavat pitkäkestoisen ja<br />
laaja-alaisen haitan, eliöstön toimeentulo<br />
häiriintynyt, kalakuolemat.<br />
TERVEYDELLINEN<br />
YHTEISKUNNALLINEN<br />
Viihtyisyys<br />
Aiheutuu hajua, melua, tärinää tai<br />
terveyskeskuskäyntejä (vain tarkastuksia).<br />
Aiheutuu viihtyvyyshaittaa.<br />
Ympäristön virkistyskäyttö ei kuitenkaan<br />
esty. Aiheutuu<br />
Yksi tai useampi ihminen saa välittömästi<br />
tai välillisesti vamman, johon<br />
tarvitaan hoitoa (vamma hoidettavissa).<br />
Aiheutuu terveysperusteisten<br />
raja-arvojen ylityksiä ympäristössä.<br />
Ympäristön virkistyskäyttö estyy<br />
hetkellisesti. Esteettinen haitta on<br />
korjattavissa.<br />
Yksi tai useampi ihminen saa vakavan<br />
vamman, aiheutuu vaikutuksia<br />
perimään, syöpätapauksia ym.<br />
Aiheutuu<br />
terveysperusteisten raja-arvojen<br />
pitkäaikaisia ylityksiä ympäristössä.<br />
Ympäristön kelpoisuus virkistysalueena<br />
alentuu laajoilla alueilla.<br />
Esteettinen haitta on huomattava.<br />
Maankäyttö<br />
Pohjavedet ja<br />
vedenotto<br />
IMAGO<br />
ohimenevää vähäistä esteettistä<br />
haittaa.<br />
Saastunut maa-alue sijaitsee<br />
teollisuusalueella. Rakennukset yms.<br />
likaantuvat, tien käyttö estyy lyhyeksi<br />
aikaa jne.<br />
Päästöllä ei ole vaikutusta pohjaveden<br />
laatuun teollisuusalueen<br />
ulkopuolella, pieni riski pohjaveden<br />
pilaantumisesta on olemassa, ei<br />
vaikutusta vedenottoon (pinta- tai<br />
pohjavesistä).<br />
Ympäristössä tapahtuneista muutoksista<br />
aiheutuu valituksia ja syntyy<br />
yleistä keskustelua yhteisöissä ja/tai<br />
paikallismedioissa. Paikallinen tai<br />
aluetason viranomainen reagoi<br />
tilanteeseen.<br />
Haitallinen päästö voi levitä<br />
teollisuusalueen ulkopuolelle, esim.<br />
viher- ja ulkoilualueille.<br />
Pohjavesi pilaantunut pienellä teollisuusalueen<br />
ulkopuolisella alueella,<br />
vedenottamo<br />
suljettava, kunnostus mahdollinen,<br />
vedenottoon käytetty pintavesi pilaantunut.<br />
Aihe on esillä valtakunnan mediassa.<br />
Aluetason viranomainen reagoi<br />
tilanteeseen.<br />
Haitallinen päästö leviää asutusalueelle,<br />
maatalousmaalle, pohjavesialueelle<br />
tai luonnonsuojelualueelle.<br />
Pohjavesialue on laajasti<br />
pilaantunut, vedenotto (pinta- tai<br />
pohjavesistä) suljettava pitkäaikaisesti,<br />
vaikeasti kunnostettavissa.<br />
Aihe on esillä valtakunnallisessa<br />
ja kansainvälisessä mediassa.<br />
Tuotannon jatkamisen mahdollisuudet<br />
ovat uhattuina.<br />
TALOUS Yrityksen itsensä määriteltävissä Yrityksen itsensä määriteltävissä Yrityksen itsensä määriteltävissä<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
33
5.4 Käytettävissä oleva aineisto ja tarvittavat<br />
lisäselvitykset<br />
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hyödynnettiin jo<br />
olemassa olevaa tietoa sijoitusvaihtoehdoista, niiden ympäristöstä<br />
sekä eri toimintojen teknisistä toteutusvaihtoehdoista<br />
ja niiden vaikutuksista. Tällaisia ovat mm.:<br />
• tiedot luokitelluista pohjavesistä,<br />
• tiedot suojelualueista ja muinaisjäännöksistä,<br />
• vesistötiedot,<br />
• ympäristökeskuksen luontotyyppikartoitukset, lajien uhanalaistiedot<br />
sekä muut alueella tehdyt luontoselvitykset,<br />
• sijoitusvaihtoehtojen alueille laaditut eritasoiset kaavat ja<br />
niiden yhteydessä tehdyt selvitykset,<br />
• tiehallinnon liikennemäärälaskelmat,<br />
• Mustankorkean käsittelykeskuksen perustamisen ja laajentamisten<br />
yhteydessä tehdyt pohjatutkimukset ja perustilaselvitykset,<br />
• Mustankorkean käsittelykeskuksen pinta- ja pohjavesivaikutusten<br />
tarkkailutulokset,<br />
• Mustankorkean käsittelykeskuksella tehdyt kallioporaukset,<br />
• Mustankorkean käsittelykeskuksen laajennussuunnitelmat<br />
sekä<br />
• kompostointitekniikoihin ja kuivajätteen laitoskäsittelyvaihtoehtoihin<br />
liittyvät tutkimukset ja selvitykset,<br />
• Mustankorkea Oy:n haju/ympäristöpaneeli 2002 –<br />
• Jyväskylän yliopisto: Ilman hiukkaspitoisuuden mittaukset<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä<br />
25.8.-27.10.2003,<br />
• Niska-Nyyssönen Oy 2003: Melumittaukset Mustankorkean<br />
kaatopaikalla,<br />
• Keski-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös.<br />
• Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella on tehty<br />
seuraavat maaperän sekä pohja- pintavesien tilaa selvittävät<br />
tutkimukset:<br />
• Vanhan öljynkaatopaikan pohjatutkimukset, Jyväskylän<br />
kaupunki, 1986<br />
• Patoturvallisuustutkimukset, Ins.tsto Paavo Ristola Oy,<br />
1988<br />
• Jätetäytön tiiviystutkimus vanhan lietealtaan kohdalla, Ins.<br />
tsto Paavo Ristola Oy 1988 ja Jyväskylän kaupunki, 1991<br />
• Tasausaltaan pohjatutkimukset, Suunnittelukeskus Oy,<br />
1990<br />
• Öljyjätteen käsittelylaitoksen pohjatutkimukset, Jyväskylän<br />
kaupunki, 1991<br />
• Öljyjätteen käsittelylaitoksen pohjatutkimukset, sijoitusvaihtoehto<br />
II, Jyväskylän kaupunki, 1991<br />
• Aerogeofysikaalinen kallioruhjeiden kartoitus, Geologian<br />
tutkimuskeskus, 1996<br />
• Maaperän tiiveysselvitys, Ins.tsto Paavo Ristola Oy, 1996<br />
• Mustankorkean kaatopaikan perustilaselvitys, 1999. Keski-<br />
Suomen Viatek Oy<br />
• Mustankorkean kaatopaikan vaikutukset vesistöihin (pintavesiin),<br />
Jyväskylän yliopisto, 2000<br />
• Jyväskylän kaupungin ympäristöviraston pintavesitarkkailut<br />
v. 1995-2001.<br />
• 1990-luvun alussa Jyväskylän kaupungin yleiskaavatoimisto<br />
teetti kaavoitusta varten Lounaissektorin (Huhtalampi<br />
– Mustankorkea – Valkeamäki) lähtötietoselvityksen.<br />
Selvityksessä tarkasteltiin alueen luonnonympäristön ja<br />
rakennetun ympäristön ominaisuuksia.<br />
• Olemassa olevia tietoja täydennettiin ympäristövaikutusten<br />
arvioinnin yhteydessä tehtävin selvityksin. Lähtötietojen<br />
perusteella tarpeellisia selvityksiä ja suunnitelmia olivat:<br />
• luonto- ja maisemainventointien kuvaus, liito-oravakartoitus,<br />
• Natura-arviointi Seivässuon alueella,<br />
• melumallinnus,<br />
• tarkennetut hankesuunnitelmat.<br />
5.5 Epävarmuustekijät ja oletukset<br />
Hankkeen suunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin<br />
vaikuttaa kaikki se epävarmuus, joka liittyy käytettyyn tietoon<br />
ja menetelmiin. Arviointiselostuksessa kuvataan keskeisimmät<br />
hankkeeseen ja arviointimenetelmiin liittyvät oletukset ja<br />
epävarmuustekijät ja esitetään arvio miten nämä vaikuttavat<br />
hankkeen toteuttamiseen ja tehtyihin arvioihin.<br />
5.6 Vaihtoehtojen vertailu<br />
Vaihtoehtoja vertaillaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä<br />
annetun lain mukaisesti seuraavien vaikutusten perusteella:<br />
1) vaikutukset ihmiseen,<br />
2) vaikutukset luontoon,<br />
3) vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja<br />
4) vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen.<br />
Vaikutukset kuvataan vaihtoehdoittain siten, että kunkin vaikutuksen<br />
osalta voidaan ymmärtää vaikutuksen suuruudet ja<br />
erot eri vaihtoehtojen välillä ja vaikutusten merkittävyys.<br />
5.7 Haitallisten vaikutusten vähentäminen<br />
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana tunnistettiin<br />
hankkeen tärkeimmät haitalliset vaikutukset ja selvitettiin eri<br />
mahdollisuuksia näiden vähentämiseksi. Arviointiselostuksessa<br />
esitetään kuvaus merkittävimmistä haitallisista vaikutuksista ja<br />
ehdotus niiden vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä.<br />
5.8 Vaikutusten seuranta<br />
Arviointiselostukseen laadittiin ehdotus jätteenkäsittelykeskuksen<br />
vaikutusten seurantaohjelmaksi. Ehdotusta tarkennetaan<br />
lupahakemusvaiheessa ja se täsmennetään ympäristöluvan<br />
ehtojen mukaiseksi.<br />
34 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN<br />
6.1 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen<br />
6.1.1 Mörkökorpi<br />
Suunnittelualue sijoittuu moreenipeitteiselle kallioalueelle,<br />
jonka notkelmat ovat soistuneet. Alueella on paikoin kalliopaljastumia<br />
ja erityisesti etelässä alue on paikoin lohkareista.<br />
Kartalla esiintyvästä paikannimestä ”Haukanpesänkangas”<br />
huolimatta alueen maaperä ei ole harjualuetta tai muuta maaperältään<br />
hyvin lajittunutta maalajia. Suunnitellun kohteen<br />
maa- ja kallioperä on vettä heikosti tai kohtalaisesti johtavaa.<br />
Pohjaveden virtausta tapahtuu kallioraoissa ja irtomaakerroksessa.<br />
Alueella ei karttatarkastelun perusteella esiinny<br />
voimakkaita kallioruhjeita. Pohjaveden muodostuminen on<br />
vähäistä tai kohtalaista ja pohjaveden virtausnopeus hidas.<br />
Pohjaveden virtaussuunnat noudattavat pintaveden virtaussuuntia<br />
siten, että pohjaveden virtaus suuntautuu mäiltä alueen<br />
kahteen puronotkelmaan ja notkelmissa edelleen etelään.<br />
Pohjavesi purkautuu notkelmiin ja alueen eteläpuolella olevalle<br />
suolle. Alueen muotoilu ei vaikuta olennaisesti virtaussuuntiin.<br />
Alueella ei arvioida olevan paksuja maakerroksia tai voimakkaita<br />
kallioruhjeita joissa pohjavesi kulkeutuisi pitkiä matkoja<br />
ennen purkautumista pintavedeksi.<br />
Alueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita,<br />
pohjavedenottamoita tai yksityiskaivoja. Lähin pohjavesialue<br />
on Puttolan (0941008) III-luokan alue 2,3 kilometrin<br />
päässä alueen pohjoispuolella. Eteläpuolella 2,9 kilometrin<br />
päässä on Metsolahden (0941016) III-luokan pohjavesialue.<br />
Suunnittelualueelta ei ole virtausyhteyttä pohjavesialueille.<br />
Suunnittelualueen pohjoispuolella on kaksi pohjavesiputkea,<br />
jotka sijoittuvat mäkien väliseen notkelmaan. Putkien veden<br />
korkeus osoittaa, että pohjavesi virtaa etelään.<br />
Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiltaan paikka soveltuu hyvin jätteenkäsittelykeskuksen<br />
toimintoihin.<br />
Rakentaminen muuttaa alueen maaperää rakentamiseen liittyvien<br />
maansiirtotöiden verran. Alueen rakentaminen estää<br />
pohjaveden muodostumisen jätekeskuksen alueella ja louhinta<br />
voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden virtaussuuntiin, mutta<br />
ei vaikuta alueen pohjavesien päävirtaussuuntiin. Jätetäyttö<br />
eristetään maaperästä ja pohjavedestä suojarakentein eikä<br />
toiminta normaalitilanteessa vaikuta pohjaveden laatuun.<br />
Kaatopaikan pohjarakenteiden toimimattomuuteen liittyvät<br />
riskit on kuvattu luvussa 6.14.<br />
6.1.2 Vahtivuori<br />
Alue sijoittuu topografialtaan jyrkälle ja vaihtelevalle kallioalueelle,<br />
jossa kallioita peittää rinteillä ja notkoissa vaihtelevan<br />
paksuinen moreenipeite. Kalliopaljastumia on monin paikoin<br />
erityisesti mäkien lakialueilla. Alueen keskiosassa olevat laaksot<br />
ovat soistuneita. Soiden humus- ja turvekerrokset ovat todennäköisesti<br />
ohuet.<br />
Suunnitelmien mukaan alue muotoillaan tasoon +180…+186,<br />
eli maan pinta säilyy nykyisellä tasolla alueen eteläreunaan sijoittuvassa<br />
notkelmassa (Karapuronsuo) ja alenee muualla 1<br />
– 15 m. Viettosuunta on etelään. Karttatarkastelun perusteella<br />
suurimmalla osalla aluetta muotoilu johtaa alueen irtomaan<br />
poistoon ja jätteenkäsittelykeskus rakentuu kalliopohjalle.<br />
Pohjaveden virtausta tapahtuu kallioraoissa ja irtomaakerroksessa.<br />
Alueella ei karttatarkastelun perusteella esiinny<br />
voimakkaita kallioruhjeita. Maaperän moreeni on vettä heikosti<br />
tai kohtalaisesti johtavaa, pohjaveden muodostuminen<br />
on vähäistä ja pohjaveden virtausnopeus hidas. Pohjaveden<br />
virtausmatkat ovat arviolta lyhyitä, sillä maan pintaan ulottuvat<br />
kalliokynnykset jakavat pohjaveden pieniin altaisiin, joista<br />
pohjavesi purkautuu pintavedeksi. Pohjaveden virtaussuunnat<br />
noudattelevat pääpiirteissään pintaveden virtaussuuntia siten,<br />
että pohjavesi virtaa mäkien rinteiltä alueen keskellä oleviin<br />
laaksoihin ja laaksoissa pintaveden suuntaan pohjoiseen ja<br />
etelään. Alueen muotoilun jälkeen valunta suuntautuu etelään;<br />
alueen luoteiskulmasta pohjavesi saattaa virrata länsipuolella<br />
olevaan laaksoon. Alueella ei arvioida olevan paksuja maakerroksia<br />
tai voimakkaita kallioruhjeita, joissa pohjavesi kulkeutuisi<br />
pitkiä matkoja ennen purkautumista pintavedeksi.<br />
Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue on<br />
noin kilometrin päässä suunnittelualueelta koilliseen sijaitseva<br />
Kaistinmäen (0959206) I luokan pohjavesialue. Pohjavesialue<br />
on kallio-moreenimäkeä ja muodostettu suojaamaan Kuohun<br />
kirkas terveysvesi Oy:n viittä kallioporakaivoa. Kaivojen yhteisantoisuus<br />
on 360 m 3 /d. Alueella ei ole varsinaisia vettä johtavia<br />
maakerroksia. Kaivot sijoittuvat luoteis-kaakkosuuntaiseen<br />
heikkoon kallioruhjeeseen.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen ja pohjavesialueen välillä on massiivinen<br />
kalliomäki. Käsittelyalueella muodostuvilla pohjavesillä<br />
ja em. I luokan pohjavesialueella ei arvioida olevan maaperässä<br />
esiintyvän pohjaveden tai kalliopohjaveden virtausyhteyttä.<br />
Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiltaan paikka soveltuu<br />
jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin.<br />
Rakentaminen muuttaa alueen maaperää rakentamiseen liittyvien<br />
maansiirtotöiden verran. Alueen rakentaminen estää<br />
pohjaveden muodostumisen jätekeskuksen alueella ja louhinta<br />
voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden virtaussuuntiin, mutta<br />
ei vaikuta alueen pohjavesien päävirtaussuuntiin. Jätetäyttö<br />
eristetään maaperästä ja pohjavedestä suojarakentein eikä<br />
toiminta normaalitilanteessa vaikuta pohjaveden laatuun.<br />
Kaatopaikan pohjarakenteiden toimimattomuuteen liittyvät<br />
riskit on kuvattu luvussa 6.14.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
35
6.1.3 Seivässuo<br />
Alueen maaperä on moreenipeitteistä kalliota. Moreeni on<br />
monin paikoin kivistä ja lohkareista. Pohjoisen alueen länsipuolella<br />
kulkee voimakas etelä-pohjoissuuntainen kallioruhje.<br />
Etäisyys sijoitusalueelta ruhjeeseen on 500 metriä. Eteläiseltä<br />
alueelta etäisyyttä ruhjeeseen on kilometri; ruhje sijaitsee alueen<br />
luoteispuolella. Eteläisen alueen kaakkoispuolella kulkee<br />
toinen kallioruhje, joka on koillis-luoteissuuntainen ja lähimmillään<br />
350 metrin päässä sijoitusalueelta.<br />
Suunnitelmien mukaan pohjoinen alue muotoillaan tasoon<br />
+170…+176 siten, että viettosuunta on etelään kohti<br />
Lamminsuota. Suunnitelmassa Seivässuon laakso säilyisi nykyisessä<br />
tasossa tai aluetta täytettäisiin ja alueen itäreunaa<br />
(Lehtivuoren rinne) louhittaisiin voimakkaasti, paikoin jopa lähes<br />
30 m, jolloin jätekeskuksen itäosa sijoittuu kalliopohjalle.<br />
Eteläinen alue on suunniteltu muotoiltavaksi tasoon<br />
+166…+168 siten, että viettosuunta on pohjoiseen kohti<br />
Lamminsuota. Pääosalla alueesta maan pinta säilyy nykyisellään<br />
tai alenee muutamia metrejä, alueen jyrkästi nousevassa<br />
itäosassa louhintaa tehdään jopa 30 m.<br />
Pohjaveden virtausta tapahtuu kallioraoissa ja irtomaakerroksessa.<br />
Alueella ei karttatarkastelun perusteella esiinny<br />
voimakkaita kallioruhjeita. Maaperän moreeni on vettä heikosti<br />
tai kohtalaisesti johtavaa, pohjaveden muodostuminen<br />
on vähäistä ja pohjaveden virtausnopeus hidas. Pohjaveden<br />
virtaus on kalliokynnysten rajaamaa ja noudattaa pääpiirteissään<br />
alueen topografiaa. Alueella ei arvioida olevan paksuja<br />
maakerroksia tai voimakkaita kallioruhjeita, joissa pohjavesi<br />
kulkeutuisi pitkiä matkoja ennen purkautumista pintavedeksi.<br />
Pohjoisen alueen keski- ja pohjoisosissa pohjaveden virtaus<br />
suuntautuu vuorten rinteiltä alueen keskellä olevaan<br />
Seivässuon notkelmaan. Virtaus jatkuu notkelmaa pitkin<br />
pohjoiseen/koilliseen purkautuen koillispuolella olevaan purolaaksoon.<br />
Seivässuolta luoteeseen suuntautuu pieni ruhje,<br />
josta pohjavettä voi virrata Linkannotkoon. Alueen eteläosasta<br />
pohjaveden virtaus suuntautuu etelään Lamminsuolle ja<br />
Lamminsuolle laskeviin ojiin. Alueen muotoilun jälkeen pohjavesi<br />
virtaa valtaosin etelään Lamminsuon suuntaan, mutta<br />
alueen reunoilta voi vielä virrata pohjavettä pohjoiseen ja luoteeseen.<br />
Eteläisellä alueella pohjaveden virtaus suuntautuu nykytilassa<br />
mäkien rinteiltä alueen keskellä olevaan laaksoon. Laaksoa<br />
pitkin pohjavettä virtaa pohjoiseen Lamminsuolle ja etelään<br />
koillis-lounaissuuntaiseen ruhjeeseen. Alueen suunnitellun<br />
muotoilun jälkeen virtaussuunta on laaksossa pääosin pohjoiseen,<br />
mutta alueen eteläpäästä voi virrata edelleen vettä<br />
etelään.<br />
Kumpikaan alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Pohjoiselta<br />
alueelta lähin pohjavesialue on Oravasaaren (0918007) II luokan<br />
pohjavesialue, joka sijaitsee 4 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueelta<br />
pohjoiseen. Suunnittelualueelta pohjavesialueelle<br />
ei ole pohjaveden virtausyhteyttä. Eteläiseltä alueelta lähin<br />
pohjavesialue on Nisulan (098004) II luokan pohjavesialue,<br />
joka sijaitsee 4,3 kilometrin etäisyydellä. Suunnittelualueelta<br />
pohjavesialueelle ei ole pohjaveden virtausyhteyttä. Maaperäja<br />
pohjavesiolosuhteiltaan paikka soveltuu hyvin jätteenkäsittelykeskuksen<br />
toimintoihin.<br />
Rakentaminen muuttaa alueen maaperää rakentamiseen liittyvien<br />
maansiirtotöiden verran. Alueen rakentaminen estää<br />
pohjaveden muodostumisen jätekeskuksen alueella ja louhinta<br />
voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden virtaussuuntiin, mutta<br />
ei vaikuta alueen pohjavesien päävirtaussuuntiin. Jätetäyttö<br />
eristetään maaperästä ja pohjavedestä suojarakentein eikä<br />
toiminta normaalitilanteessa vaikuta pohjaveden laatuun.<br />
Kaatopaikan pohjarakenteiden toimimattomuuteen liittyvät<br />
riskit on kuvattu luvussa 6.14.<br />
6.1.4 Mustankorkea<br />
Mustankorkea on moreenipeitteistä kallioaluetta. Kallio on<br />
monin paikoin paljastuneena moreenipeitteen alta, joten moreenipeite<br />
on ohut.<br />
Pohjaveden virtausta tapahtuu kallioraoissa ja irtomaakerroksessa.<br />
Alueella ei karttatarkastelun perusteella esiinny<br />
voimakkaita kallioruhjeita. Maaperän moreeni on vettä heikosti<br />
tai kohtalaisesti johtavaa, pohjaveden muodostuminen<br />
on vähäistä ja pohjaveden virtausnopeus hidas. Pohjaveden<br />
virtaussuunnat noudattavat pintaveden virtaussuuntia kaatopaikka-aluetta<br />
ympäröiviin notkelmiin, joissa pohjavesi purkautuu<br />
pintavedeksi. Alueella sijaitsee vedenjakaja siten, että<br />
osa kaatopaikkavesistä valuu länteen Soidensuolle ja osa<br />
vesistä virtaa itään Mustalammesta lähtevään laskuojaan ja<br />
Mustalampeen. Alueella ei arvioida olevan paksuja maakerroksia<br />
tai voimakkaita kallioruhjeita, joissa pohjavesi kulkeutuisi<br />
pitkiä matkoja ennen purkautumista pintavedeksi.<br />
Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue<br />
on Keljonkankaan (0917901) I luokan alue 2,6 kilometrin päässä<br />
alueen kaakkoispuolella. Mustankorkealta ei ole virtausyhteyttä<br />
pohjavesialueelle. Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiltaan<br />
paikka soveltuu hyvin jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin.<br />
Rakentaminen muuttaa alueen maaperää rakentamiseen liittyvien<br />
maansiirtotöiden verran. Alueen rakentaminen estää<br />
pohjaveden muodostumisen jätekeskuksen alueella ja louhinta<br />
voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden virtaussuuntiin, mutta<br />
ei vaikuta alueen pohjavesien päävirtaussuuntiin. Jätetäyttö<br />
eristetään maaperästä ja pohjavedestä suojarakentein eikä<br />
toiminta normaalitilanteessa vaikuta pohjaveden laatuun.<br />
Kaatopaikan pohjarakenteiden toimimattomuuteen liittyvät<br />
riskit on kuvattu luvussa 6.14.<br />
6.2 Vaikutukset pintavesiin<br />
6.2.1 Mörkökorpi<br />
Pintavesien nykytila<br />
Mörkökorven alueella pintavesien virtaus suuntautuu etelään<br />
Koivusensuota kohti. Käytöstä poistetun kaatopaikka-alueen<br />
ja lietteen kompostointikentän suotovedet johdetaan laskuojan<br />
kautta kyseiseen suohon. Suotoveden laatua on seurattu<br />
Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen toimesta.<br />
2000-luvulla laskuojan vesi on happamuudeltaan ollut keskimäärin<br />
neutraalia (pH 7), erittäin ruskeata ja typpipitoista.<br />
Kaatopaikkavesien vaikutus on näkynyt myös mm. koholla<br />
olevana kloridipitoisuutena. Vuosina 2000 ja 2003 vedestä mitatut<br />
metallipitoisuudet olivat alhaisia.<br />
36 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Koivusensuolta vedet virtaavat nykyisin kuivatusta<br />
Lipeälammesta lähtevän Myrkkyojan kautta Leppäveden<br />
Metsolahteen. Lahtialueella vesisyvyys kasvaa vajaan 400 m<br />
matkalla noin metristä yli kymmeneen metriin. Lähialueella<br />
suurin syvyys on 34 m. Vesistömaantieteellisesti alue kuuluu<br />
Leppäveden – Kynsiveden alueella Leppäveden lähialueeseen.<br />
Metsolahden vedenlaatua on seurattu Keski-Suomen ympäristökeskuksen<br />
toimesta. Lähinnä rantaa, 10 m syvyysvyöhykkeessä,<br />
vesi oli loppukesällä 2003 varsin hyvälaatuista.<br />
Happitilanne oli lievästi emäksisessä vedessä hyvä, päällysveden<br />
fosforipitoisuus (11 µg/l) osoitti vesialueen karun<br />
luonteen ja klorofyllitulos osoitti korkeintaan lievää rehevyyttä.<br />
Elokuussa 2005, syvällä (32 m) osalla lahtialuetta, hapen kuluminen<br />
aivan pintakerrosta lukuun ottamatta oli selvää. Pohjan<br />
yläpuolella vedessä oli happea enää 4,9 mg/l, kun vastaava<br />
arvo oli pinnassa 7,4 mg/l. Pitoisuusero oli edelleen kasvanut<br />
lokakuussa 2005, jolloin pintavedessä oli happea 9,4 mg/l ja<br />
pohjan yläpuolella 4,0 mg/l. Samalla ravinteita oli jossain määrin<br />
vapautunut pohjalta alusveteen.<br />
Talvella 2004 lievästi happamassa vedessä happitilanne oli<br />
erinomainen ja ravinnetaso alhainen (fosforipitoisuus 14 µg/l,<br />
typpipitoisuus 450 µg/l). Veden väriarvo (40 mg Pt/l) osoitti<br />
vain lievää humusleimaa. Veden puskurikyky happamoitumista<br />
vastaan oli sekä kesällä että talvella hyvä (alkaliniteetti 0,23<br />
mmol/l). Parina viime talvena, yli 30 m syvänteessä, veden<br />
happipitoisuus on ollut tyydyttävä (6…7 mg O 2<br />
/l) vielä pohjan<br />
läheisyydessäkin.<br />
Metsolahdessa vallitsevaa tilannetta tarkasteltaessa on huomattava,<br />
että olosuhteet täällä ovat huomattavasti parantuneet<br />
sen jälkeen, kun kuormitus Lipeälammesta poistui. Leppävesi<br />
kuuluu vedenlaadultaan hyvään virkistyskäyttöluokkaan.<br />
Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen yhteistarkkailuraportin<br />
(vuosi 2002) mukaan jätevesikuormituksen<br />
pienentymisen seurauksena Pohjois-Leppäveden, johon<br />
Metsolahti kuuluu, veden laatu on huomattavasti parantunut<br />
1980- ja 1990-luvuilta, eikä se rajoita kalojen esiintymistä<br />
tarkkailualueella lukuun ottamatta jätevesien purkupaikkojen<br />
lähivesiä. Myös tiedusteluvastausten perusteella kalastus on<br />
Valuma-alueen raja<br />
Metsolahti<br />
Mörkökorpi<br />
Koivusensuo<br />
Myrkkyoja<br />
0 1km<br />
Kuva 6-1 Pintavesien virtaussuunta Mörkökorven alueella.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
37
veden laadun paranemisen myötä muuttunut entistä kannattavammaksi,<br />
kun pyydysten likaantuminen on vähentynyt ja kalastuksen<br />
kohteena olevien kalakantojen tila on parantunut.<br />
Vesialueella kalastuksestaan kirjaa pitäneet henkilöt kalastivat<br />
ympäri vuoden ja kalastuspäivien määrä oli suuri. Kalastajat<br />
käyttivät pääasiassa solmuväliltään yli 40 mm verkkoja.<br />
Muikkuverkoilla ei kalastettu. Syynä tähän oli heikko muikkukanta<br />
ja tiheät vähäarvoisten kalalajien – särjen ja ahvenen<br />
– kannat. Pohjois-Leppäveden siikakanta on vahvistunut viime<br />
vuosina, ja siian yksikkösaalis (0,06 kg) oli melko hyvä, ollen<br />
tarkkailualueen korkein. Siika on kasvanut Leppävedellä aiemmin<br />
hitaasti, mutta kanta on ehkä jo harventunut ja kasvu sen<br />
myötä parantunut. Haukikanta oli yksikkösaaliin perusteella<br />
kohtuullisen hyvä kuten edellisinäkin vuosina. Järven lahna- ja<br />
kuhakantoja voidaan pitää keskitasoina. Kuhan yksikkösaalis<br />
(0,10 kg) oli altaalla pienessä laskussa.<br />
Metsolahti on kalojen istutusaluetta. Tärkeitä saalislajeja ovat<br />
mm. hauki, kuha, made, lahna ja siika.<br />
Vaikutukset pintavesiin<br />
Purkuojan korkeintaan lievästi happamissa tai emäksissä<br />
olosuhteissa hulevesissä vielä mahdollisesti liuenneina esiintyvät<br />
metallit sitoutuvat pääosin vedessä oleviin rauta- ja<br />
mangaaniyhdisteisiin sekä runsaana esiintyvään orgaaniseen<br />
ainekseen. Voidaan arvioida, että näin muodostuneet partikkelit<br />
pidättyvät suurelta osin Koivusensuon turveainekseen.<br />
Kuitenkin ylivirtaamakausina osa metallikomplekseista voi<br />
päätyä Metsolahteen asti. Täällä ne ajautuvat lähimpään syvänteeseen<br />
ja peittyvät vähitellen sedimenttiin. Viime vuosien<br />
havaintojen perusteella pohjan läheinen happitalous on ollut<br />
melko hyvä. Hapellinen sedimentin ja veden välinen rajapinta<br />
estää metallien vapautumisen pohjan yläpuoliseen veteen.<br />
Toisaalta vaikka liukenemista joskus esiintyisikin, hapelliseen<br />
vesikerrokseen jouduttuaan metallit kiinnittyvät uudelleen vedessä<br />
olevaan kiintoainekseen ja partikkelit painuvat jälleen<br />
pohjalle.<br />
On huomattava, että Leppäveteen asti kulkeutuvien haittaaineiden<br />
laimeneminen on täällä mahdollisimman tehokasta.<br />
Siten ei ole todennäköistä, että hulevesistä aiheutuisi vaaraa<br />
järven kalakannoille tai kalojen hyväksikäytölle. Vähäisen<br />
kuormituksen ja purkuvesistön tilavuussuhteiden perusteella<br />
järviveden ravinnetasossa tai happitaloudessa ei hankkeen<br />
johdosta aiheudu muutoksia.<br />
Hulevesien pääasiallisen vaikutusalueen voidaan arvioida rajoittuvan<br />
purkuojaan ja Koivusensuolle. Vähäisen virtaaman<br />
vallitessa eräiden haitta-aineiden pitoisuudet voivat purkuojassa<br />
olla tasolla, joka voi heikentää vesieliöstön toimeentuloa.<br />
On kuitenkin huomattava, että jo nykyisin alueelle kohdistuu<br />
kaatopaikkavesien kuormitusta, joka on muuttanut eliöstön<br />
lajisuhteita ja vähentänyt monimuotoisuutta. Siten myös vesieliöstöön<br />
kohdistuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi<br />
luonnontilaiseen ympäristöön verrattuna.<br />
Kenttien rakennustöiden aikana purkuojan kiintoainepitoisuus<br />
tulee todennäköisesti kasvamaan. Vaikutuksen suuruus riippuu<br />
töiden aikaisista sääolosuhteista. Koivusensuon merkitys<br />
kiintoaineksen suodattajana korostuu.<br />
Alueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eikä<br />
pohjavedenottamoita. Pohjaveden muodostuminen alueella<br />
on vähäistä ja maaperän ominaisuuksiltaan paikka soveltuu<br />
hyvin jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin. Pintavesien virtaus<br />
on etelään. Nykyisen kaatopaikka-alueen suotovedet on<br />
imeytetty alueen eteläpuolella olevaan Koivuisensuohon. Suon<br />
vedet virtaavat Myrkkyojan kautta Leppäveden Metsolahteen.<br />
6.2.2 Vahtivuori<br />
Pintavesien nykytila<br />
Suunnittelualueen eteläreunassa on vedenjakaja, jonka<br />
pohjoispuolella valumavedet purkautuvat ojaa pitkin Ala-<br />
Kintaudelle. Eteläpuolella virtaus suuntautuu Karapuronsuon<br />
laskuojassa Hankapuroon ja edelleen Iso Koisjärveen. Matkaa<br />
tänne kertyy runsaat 1,5 kilometriä. Vesistömaantieteellisesti<br />
alue sijoittuu Jämsän reitillä Ala-Kintauden valuma-alueeseen<br />
ja tarkemmin Koisjärvenjoen osa-alueeseen.<br />
Iso Koisjärven veden laatua on viimeksi tutkittu talvella 2005<br />
Keski-Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Havaintoalueella<br />
veden kokonaissyvyys oli noin viisi metriä. Happea vedessä<br />
oli tyydyttävästi (8,5 mg/l) vielä pohjan läheisyydessäkin.<br />
Järvivesi oli erittäin hapanta (pH 5,6) ja erittäin humuspitoista<br />
sekä siksi ruskeaa. Pintaveden fosforipitoisuus (17 µg/l) osoitti<br />
vesialtaan kuuluvan lievästi rehevien vesien luokkaan. Veden<br />
puskurikyky happamoitumista vastaan oli huono (alkaliniteetti<br />
0,04 mmol/l). Vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen<br />
mukaan (vuodet 2000-2003) Iso Koisjärvi kuuluu hyvään virkistyskäyttöluokkaan.<br />
Iso Koisjärven kalastosta ei ole ollut tietoja käytettävissä. Ala-<br />
Kintausjärven kalasto on 1990-luvulla tehtyjen koekalastusten<br />
perusteella monipuolinen. Järveen on istutettu mm. kuhaa ja<br />
siikaa sekä kotiutusmielessä myös muikkua. Koeverkoissa<br />
yli 80 % saaliin painosta oli kuitenkin ahvenia ja särkiä. Ala-<br />
Kintausjärvessä esiintyy myös poikkeuksellisen hyvä jokirapukanta.<br />
Siten järveä voidaan pitää eliöstöltäänkin arvokkaana<br />
vesialueena.<br />
Vaikutukset pintavesiin<br />
Kuten Mörkökorvessa, Vahtivuoressakin hulevesissä liuenneina<br />
esiintyvät metallit pyrkivät suurelta osin sitoutumaan<br />
vedessä oleviin rauta- ja mangaaniyhdisteisiin sekä orgaaniseen<br />
ainekseen. Syntyvät partikkelit pidättyvät suoperäisessä<br />
maastossa turveainekseen tai sedimentoituvat laskupuron<br />
pohjalle. Samalla ne muuntuvat muotoon, jolloin niistä ei ole<br />
vaaraa vesieliöstölle. Pidättymistä heikentää suolle aikoinaan<br />
tehty ojitus.<br />
Happamassa suovedessä useimpien metallien myrkkyvaikutus<br />
voi korostua. Siten ainakin ajoittain puron vesieliöt voivat<br />
joutua alttiiksi pitoisuuksille, joista voi olla haittaa niiden toimeentulolle.<br />
Toisaalta puro ei ole enää luonnontilainen. Tämä<br />
lieventää mahdollisia haittoja, koska muutetun ympäristön<br />
ekologinen arvo (lajiston monimuotoisuus, mahdollinen har-<br />
38 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
vinaisten lajien esiintyminen) on yleensä selvästi köyhtynyt<br />
luonnontilaiseen verrattuna.<br />
Suurten virtaamien aikana osa metallikomplekseista tai vielä<br />
vapaina olevista metalli-ioneista voi kulkeutua Iso Koisjärveen<br />
asti. Täällä partikkelit ajautuvat tuulen ja virtausten ansiosta<br />
syvännekohtiin ja peittyvät uuden orgaanisen aineksen alle.<br />
Vastaavasti, vesitilavuuden kasvaessa, metallipitoisuudet laimenevat<br />
tasolle, joka ei aiheuta erityistä vaaraa esim. kalojen<br />
toimeentulolle tai niiden ravinnoksi käytölle.<br />
Järvessä vallitseva hyvä happitilanne myös alusvedessä<br />
edesauttaa metallikompleksien pysymistä pohjalietteessä.<br />
Järvivesi on kuitenkin erittäin hapanta, jolloin useimpien metallien<br />
biosaatavuus periaatteessa kasvaa. Tämä ilmiö voi korostua<br />
lähinnä tilanteessa, jossa hapen voimakas kuluminen<br />
pohjan läheisestä vedestä vapauttaa metalleja pohjalta. On<br />
kuitenkin huomattava, että tällöinkin pitoisuudet laimenevat<br />
nopeasti suureen vesitilavuuteen ja vapaat metalli-ionit melko<br />
nopeasti sitoutuvat uudestaan vedessä olevaan orgaaniseen<br />
ainekseen ja rauta- sekä mangaaniyhdisteisiin.<br />
Iso Koisjärven yleistilaan hulevesillä ei arvioida olevan suurta<br />
vaikutusta. Hankealueelta ei esim. kulkeudu happamia yhdisteitä<br />
järveen siinä määrin, että ne radikaalisti alentaisivat happamoitumiselle<br />
herkän järviveden pH:ta. Myös ravinnekuormitus<br />
on niin vähäistä, että se ei muuta järven rehevyystasoa.<br />
Hulevesien pääasiallisinta vaikutusaluetta on tasausaltaan<br />
jälkeinen laskuoja ja Hankapuro ennen Iso Koisjärveä.<br />
Vaikutuksen merkittävyyden arviointia vaikeuttaa tiedon puute<br />
purovesien nykytilasta (esim. eliöstö).<br />
Ala-Kintaus<br />
Valuma-alueen raja<br />
Vahtivuori<br />
Karapuronsuo<br />
Hankapuro<br />
Iso Koisjärvi<br />
0 1km<br />
Kuva 6-2 Pintavesien virtaussuunta Vahtivuoren suunnittelualueella.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
39
6.2.3 Seivässuo<br />
Pintavesien nykytila<br />
Seivässuo pohjoinen<br />
Alue sijoittuu mäkien ympäröimään alavaan painanteeseen.<br />
Seivässuolta ei ole varsinaista laskuojaa. Karttatarkastelun<br />
perusteella vedet suotautuvat etelän suunnassa sijaitsevalle<br />
ojitetulle Lamminsuolle. Täältä ne purkautuvat luonnontilaisessa<br />
uomassa pohjoiseen, päätyen Isojokena, noin 5 kilometriä<br />
myöhemmin, eteläisen Leppäveden Kaukkaanlahteen. Puro<br />
virtaa suurelta osin soistuneessa ja kivikkoisessa, paikoin rotkomaisessa<br />
maastossa. Alaosalla on myös jonkin verran peltomaata.<br />
Vesistömaantieteellisesti alue kuuluu Leppäveden-<br />
Kynsiveden alueella Leppäveden lähialueeseen.<br />
Seivässuo eteläinen<br />
Tässä sijoitusvaihtoehdossa vedet purkautuvat niin ikään<br />
Lamminsuolle, mutta nyt suon eteläpuolelta. Tästä eteenpäin<br />
vesien virtaus noudattaa edellä kuvattua reittiä. Siten<br />
myös tämä alue kuuluu Leppäveden-Kynsiveden alueella<br />
Leppäveden lähialueeseen.<br />
Etelä-Leppävesi ei ole varsinaista kalojen vaellusväylää.<br />
Vesialue on kuitenkin keskeistä istutusaluetta. Tärkeitä saalislajeja<br />
ovat mm. hauki, kuha, made, lahna ja siika.<br />
Vaikutukset pintavesiin<br />
Seivässuon molemmissa sijoitusvaihtoehdoissa hulevedet<br />
purkautuvat samaa reittiä pitkin alapuoliseen purovesistöön,<br />
joka kuuluu Iilijärven Natura-alueeseen. Valuma-alueen<br />
koko Lamminsuon jälkeisessä purossa on vajaa 4 km 2 .<br />
Keskivalumaksi on arvioitu 9 l/s/km 2 .<br />
Kuten muissakin kohteissa, Seivässuoltakin tasausaltaasta<br />
maastoon johdettavissa hulevesissä liuenneina esiintyvät<br />
metallit melko nopeasti sitoutuvat vedessä oleviin rauta- ja<br />
mangaaniyhdisteisiin sekä orgaaniseen ainekseen. Samalla<br />
ne muuntuvat vesieliöiden kannalta passiiviseen muotoon.<br />
Muodostuvien partikkelien pidättymistä turvekenttään voi heikentää<br />
Lamminsuon ojitettu ympäristö. Tämän vuoksi metalleja<br />
voi kulkeutua myös alapuolisella Natura-alueella sijaitsevaan<br />
puroon.<br />
Metallien myrkyllisyyttä vesieliöille on seuraavassa tarkasteltu<br />
vertaamalla purkuojassa esiintyviä arvioituja pitoisuuksia kir-<br />
Kaukkaanlahti<br />
Valuma-alueen raja<br />
Seivässuo<br />
Lamminsuo<br />
Seivässuo II<br />
0 1km<br />
Kuva 6-3 Pintavesien virtaussuunta Seivässuon suunnittelualueella.<br />
40 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
jallisuudessa esitettyihin altistuskokeiden tuloksiin (taulukko<br />
6-1). Lähempään tarkasteluun on valittu vesikirppu, joka vesiselkärangattomana<br />
on yleensä herkempi vierasaineille kuin<br />
esim. kalat. Taulukon 6-1 maksimipitoisuus edustaa alhaisimman<br />
virtaaman tilannetta eli pahinta mahdollista ennustettavissa<br />
olevaa tilannetta.<br />
Taulukon 6-1 lukuarvoista nähdään, että hulevesien metallipitoisuudet<br />
laimenevat ennen Natura-aluetta tasolle, josta ei<br />
yleensä aiheudu akuuttia vaaraa herkimpienkään vesieliöiden<br />
toimeentulolle. Poikkeuksen tässä suhteessa muodostaa eliöille<br />
suurina pitoisuuksina hyvin myrkyllinen kupari. Lisäksi,<br />
laimenemisen jälkeenkin, eräiden metallien pitoisuudet voivat<br />
edelleen olla tasolla, josta vesiselkärangattomille voi aiheutua<br />
eräitä pitkäaikaisvaikutuksia (esim. esiintymisrunsaus, lisääntymiskyky).<br />
Vaikutusten merkittävyyden arviointia vaikeuttaa<br />
tietojen puute puron nykyisestä ekologisesta tilasta.<br />
Toisaalta on huomattava, että luonnonvesissä kupari ei ole<br />
erityisen liikkuva metalli, vaan se muodostaa herkästi monia<br />
niukkaliukoisia yhdisteitä. Siten suuri osa pintavesien kuparista,<br />
kuten useimmista muistakin metalleista on yleensä sitoutuneena<br />
orgaanisiin komplekseihin. Tämä vähentää mer-<br />
kittävästi riskiä myrkyllisten tai kroonisten vaikutusten esiintymisestä.<br />
Hulevesien happea kuluttava ominaisuus voi paikallisesti heikentää<br />
laskuojan happitaloutta. Vaikutus korostuu kuivana<br />
kautena. Toisaalta vähäisen ravinnekuormituksen perusteella<br />
puron rehevyystasossa ei arvioida tapahtuvan merkittävää<br />
muutosta nykytilaan nähden.<br />
Kloorifenolien arvioitu maksimipitoisuus jää pienemmäksi kuin<br />
talousveden laadulle asetettu enimmäispitoisuus (0,01 mg/l).<br />
Rasvaliukoisuutensa ansiosta kloorifenolien tiedetään kertyvän<br />
mm. vesieliöihin. Yhdisteet ovat kuitenkin varsin nopeasti<br />
hajoavia, joten ne eivät juurikaan rikastu ravintoketjuissa.<br />
Hulevesien pääasiallisin vaikutusalue rajoittuu laskuojaan ja<br />
Lamminsuon alapuoliseen puroon. Natura-alueella sijaitsevassa<br />
purossa vesien laimeneminen tehostuu alavirtaa kohti ja<br />
samalla mahdolliset haitalliset vaikutukset lievenevät. Pitkästä<br />
etäisyydestä ja puron partikkeleja pidättävästä luonteesta<br />
(paikoin soistunut maasto, virtausreitillä pieni lampi) johtuen<br />
hulevesien vaikutuksia ei enää Leppävedessä arvioida esiintyvän.<br />
Siten myöskään järven kalakantoihin tai kalojen hyväksikäyttöön<br />
hankkeella ei ole vaikutusta.<br />
Taulukko 6-1 Purkuojassa arvioitu maksimi metallipitoisuus ja vesikirpun suhde elinympäristössä esiintyviin metallitasoihin laboratoriossa<br />
suoritetuissa altistuskokeissa. Vertailuna esitetään talousvedelle asetetut laatuvaatimukset.<br />
Pitoisuus jossa tutkittavista koe-eliöistä puolet kuolee (LC 50<br />
)<br />
koeaikana (altistuksen kesto tuntia) tai alhaisin kroonisia vaikutuksia<br />
koe-eliöissä aiheuttava pitoisuus (LCV)<br />
Metalli<br />
Maksimi- pitoisuus<br />
purkuojassa laimenemisen<br />
jälkeen<br />
mg/l<br />
Pitoisuus<br />
mg/l<br />
Myrkyllisyyden<br />
lyhenne<br />
Altistuksen kesto<br />
Talousveden sallittu<br />
enimmäispitoisuus<br />
mg/l<br />
Kromi (VI) 0,002 0,02 (kuudenarvoinen<br />
kromi)<br />
LC 50<br />
48 h 0,05<br />
0,006 (kuudenarvoinen<br />
kromi)<br />
LCV<br />
Kupari 0,01 0,01-0,06 LC 50<br />
48 h 2<br />
0,0002 LCV<br />
Lyijy 0,005 0,45 LC 50<br />
48 h 0,01<br />
0,012 LCV<br />
Nikkeli 0,005 0,51-1,12 LC 50<br />
48 h 0,02<br />
6.2.4 Pintavesivaikutukset Mustankorkea –<br />
vaihtoehdossa<br />
Pintavesien nykytila<br />
Viemäriin johdettavat vedet<br />
Mustakorkean jätekeskuksesta viemäriin johdettavat vedet<br />
ovat selvästi typpipitoisempia (viisinkertainen pitoisuus)<br />
Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle tuleviin muihin jätevesiin<br />
verrattuna. Veden fosforipitoisuus ja biologinen hapenkulutus<br />
on noin kolmasosa ja kemiallinen hapenkulutus samaa<br />
tasoa muiden jätevesien keskipitoisuuteen verrattuna. Veden<br />
laatu vaihtelee kuitenkin varsin paljon riippuen vesimäärien<br />
vaihtelusta.<br />
Tarkkailutulosten perusteella jätekeskuksen ympäristössä haitallisten<br />
raskasmetallien (kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy)<br />
pitoisuudet ovat olleet pieniä. Eniten vesissä on todettu rautaa<br />
ja mangaania.<br />
Ojavesien laatu<br />
Vuonna 2004 kaatopaikkavesien vaikutus näkyi ympäröivien<br />
ojavesien laadussa kohonneena kloridipitoisuutena ja<br />
sähkönjohtavuutena. Jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisia<br />
vaikutuksia alapuolisiin pintavesiin seurataan kolmessa havaintopaikassa.<br />
Tuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että<br />
Soidenlammen vedenlaatuun vaikuttavat pääosin muut kuin<br />
jätekeskuksen alueelta suotautuvat vedet. Mäyrämäessä<br />
sijaitsevalle näytepisteelle tulee vesiä sekä Soidenlammesta<br />
että kaatopaikan pohjoispään ojien kautta. Alhaisten virtaamien<br />
aikaan kaatopaikkavesien vaikutusta kuvastivat veden<br />
kohonnut johtokyky ja kloridipitoisuus. Bakteerien pitoisuudet<br />
ovat olleet alle uimavesiohjearvojen. Alueen koillispuolella,<br />
Mustalammesta virtaavan puroveden sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus<br />
ja typpipitoisuus ovat olleet selvästi korkeampia<br />
kuin Soidenlammen luusuassa. Tämä viitannee jätekeskuksen<br />
alueelta kulkeutuneiden vesien vaikutukseen.<br />
Kyseisillä havaintopaikoilla esiintyneet keskiarvot kuvassa<br />
tarkastelluille muuttujille ovat seuraavat (v. 1995-2005 ks. alla<br />
numerot 1 ja 3, v. 2000-2005 ks. alla nro 2):<br />
sähkönjohtavuus<br />
mS/m<br />
kokonaistyppi<br />
mg/l<br />
1. Soidenlammen luusua 5,3 ± 1,2 1,0 ± 0,4<br />
2. Soidenlammen lasku<br />
Mäyrämäessä<br />
11,4 ± 8,4 1,3 ± 0,4<br />
3. Puro Mustalammesta 28,2 ± 11,7 2,8 ± 2,2<br />
2000-luvulla tarkasteltavien vesien kloridipitoisuus on ollut<br />
keskimäärin seuraava:<br />
mg Cl/l<br />
1. 4<br />
2. 15<br />
3. 31<br />
Purovesissä klorideja on rannikkoseutuja lukuun ottamatta<br />
keskimäärin 3,5 mg/l. Makeissa pintavesissä kloridipitoisuus<br />
on yleensä alle 10 mg/l, jollei niissä ole kloridipitoisen jäteveden<br />
tai maantiesuolauksen vaikutusta.<br />
Veden sähkönjohtavuus<br />
mS/m<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
1995 1996 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005<br />
Vuosi<br />
Soidenlammen luusua<br />
Soidenlammen laskuoja Mäyrämäessä<br />
Kokonaistyppi<br />
mg/l<br />
12<br />
9<br />
6<br />
3<br />
0<br />
Puro Mustalammesta<br />
1995 1996 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005<br />
Vuosi<br />
Soidenlammen luusua<br />
Soidenlammen laskuoja Mäyrämäessä<br />
Puro Mustalammesta<br />
Kuva 6-4 Vedenlaadun kehitys vesistötarkkailun mukaisilla<br />
havaintopaikoilla vuosina 1995-2005 (lähde: Jyväskylän yliopiston<br />
ympäristöntutkimuskeskus 2005).<br />
Vaikutukset pintavesiin<br />
Kuten edellä kerrottiin, jätekeskuksen toiminnasta on nykyisinkin<br />
aiheutunut tiettyä kuormitusta lähiympäristön pintavesiin.<br />
Tämä on näkynyt lähinnä veden kloridipitoisuuden (suolapitoisuuden)<br />
nousuna.<br />
Voidaan arvioida, että purkuojan korkeintaan lievästi happamissa<br />
tai emäksissä olosuhteissa hulevesissä vielä mahdollisesti<br />
liuenneina esiintyvät metallit sitoutuvat vedessä oleviin<br />
rauta- ja mangaaniyhdisteisiin sekä runsaana esiintyvään<br />
orgaaniseen ainekseen. Tämä estää suurelta osin eliöstöön<br />
kohdistuvat vaikutukset.<br />
Epävarmuutta arviointiin mahdollisten vaikutusten merkittävyydestä<br />
epäedullisissa olosuhteissa aiheutuu siitä, että<br />
jätekeskusta ympäröivien pintavesien ekologista tilaa ei ole<br />
tarkemmin selvitetty. Korostettakoon kuitenkin, että lähiympäristön<br />
purot eivät enää pitkään aikaan ole olleet luonnontilaisia.<br />
Kaatopaikkatoiminta Mustankorkean alueella käynnistyi<br />
jo 1960-luvulla.<br />
Jos toiminta siirretään toisaalle, alueelta kohdistuu edelleen<br />
tiettyä suotovesikuormitusta lähiympäristöön.<br />
42 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6.3 Vaikutukset liikenteeseen ja<br />
liikenneturvallisuuteen<br />
6.3.2 Vahtivuori<br />
Jätteenkäsittelykeskuksessa arvioidaan käyvän keskimäärin<br />
noin 200 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa, jolloin tiestön<br />
keskimääräinen vuorokausiliikenne lisääntyy noin 400 ajoneuvolla.<br />
Pienerien vastaanottopistettä ei sijoiteta uudelle käsittelyalueelle,<br />
joten henkilöautoliikenne alueelle tulee olemaan<br />
hyvin vähäistä<br />
6.3.1 Mörkökorpi<br />
Saviolle johtavan tien keskimääräisen liikennemäärän arvioidaan<br />
nousevan jätteenkäsittelykeskuksesta johtuen noin<br />
1 480 ajoneuvoon vuorokaudessa ja raskaiden määrän 435<br />
kappaleeseen (29 %).<br />
Jätteen kuljetuksista aiheutuva liikennemäärän lisäys lisää onnettomuusriskiä<br />
lähinnä liittymissä ja Saviolle johtavalla tiellä.<br />
Liikenneturvallisuutta pystytään parantamaan mm. ajonopeuksia<br />
alentamalla.<br />
<br />
Kuva 6-7 Valtatie 18 Kaistinmäentien itäpuolella.<br />
Valtatien 18 keskimääräisen liikennemäärän arvioidaan nousevan<br />
jätteenkäsittelykeskuksesta johtuen noin 5 250 ajoneuvoon<br />
vuorokaudessa ja raskaiden määrän 817 kappaleeseen<br />
(15,6 %).<br />
Jätteen kuljetuksista aiheutuva liikennemäärän lisäys lisää<br />
onnettomuusriskiä lähinnä liittymissä. Onnettomuusriskiä<br />
pystytään pienentämään ja liikenteen sujuvuutta parantamaan<br />
huomioimalla uuden, valtatielle rakennettavan liittymän<br />
suunnittelussa raskaan liikenteen vaatimukset, rakentamalla<br />
liittymään tarvittavat kanavoinnit sekä huomioimalla liittymän<br />
paikkaa valittaessa riittävien liittymis- ja pysähtymisnäkemien<br />
toteutuminen.<br />
6.3.3 Seivässuo<br />
Kuva 6-5 Valtatien 9 ja seututien 640 liittymä idästä päin<br />
kuvattuna.<br />
Yhdystien keskimääräisen liikennemäärän arvioidaan nousevan<br />
jätteenkäsittelykeskuksesta johtuen noin 520 ajoneuvoon vuorokaudessa<br />
ja raskaiden määrän 410 kappaleeseen (78,8 %).<br />
Kuva 6-6 Jätteenkäsittelykeskukselle esitetystä liittymästä<br />
näkymä seututielle 640 etelään.<br />
Kuva 6-8 Valtatien 4 ja yhdystien 16634 liittymä etelästä<br />
päin kuvattuna.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
43
Kuva 6-9 Koriseva-Nisula yhdystie Perälän kohdalla (etäisyys<br />
noin 1,8 kilometriä valtatieltä).<br />
Jätteen kuljetuksista aiheutuva liikennemäärän lisäys lisää onnettomuusriskiä<br />
yhdystiellä sekä myös valtatien liittymässä,<br />
jos valtatien parantamista ei ennen jätteenkäsittelykeskuksen<br />
käyttöönottoa ehditä toteuttamaan. Tässä tapauksessa nykyistä<br />
yhdystien liittymää valtatiellä tulee parantaa kanavoinnilla<br />
peräänajoriskin pienentämiseksi sekä harkita nopeusrajoituksen<br />
alentamista ja liittymän siirtoa etelään päin näkemien<br />
parantamiseksi pohjoisen suuntaan.<br />
6.3.4 Mustankorkea<br />
Kuva 6-10 Näkymä jätteenkäsittelykeskuksen liittymästä<br />
kaupungin suuntaan.<br />
Mikäli jätteenkäsittelykeskus siirtyy pois Mustankorkean alueelta,<br />
paranee liikenteen sujuvuus ja turvallisuus yhdystiellä ja<br />
läheisellä katuverkolla liikenteen vähenemisen myötä.<br />
6.4 Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta ja<br />
liikenteestä aiheutuvat päästöt ilmaan<br />
6.4.1 Haju<br />
Orgaanisen aineen hajotessa hapettomissa olosuhteissa<br />
syntyy alhaisen hajukynnyksen omaavia kaasumaisia yhdis-<br />
teitä, jotka ympäristöön levitessään aiheuttavat hajuhaittaa.<br />
Hapellisissa olosuhteissa ilmaan vapautuisi pääasiassa vain<br />
hiilidioksidia ja vettä. Myös aerobinen kompostointi tuottaa<br />
alhaisen molekyylipainon omaavia hajuyhdisteitä kuten ammoniakkia<br />
ja orgaanisia happoja. Näiden aiheuttama haju ei<br />
ole kuitenkaan niin vastenmielinen kuin useilla anaerobisessa<br />
hajoamisessa syntyvillä yhdisteillä.<br />
Uuden jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista hajuhaittaa<br />
voi aiheutua lähinnä biojätteiden ja lietteiden käsittelystä.<br />
Käsittelymenetelmistä kompostointi on hapellinen jätteidenkäsittelymenetelmä.<br />
Jos kompostointi tapahtuisi ”täydellisesti”<br />
eli happea olisi riittävästi saatavilla, jätteen hajoamisesta aiheutuva<br />
hajuhaitta olisi hyvin vähäinen. Käytännössä kompostoinnin<br />
aikana muodostuu aina hapettomia mikroympäristöjä.<br />
Hajuhaitta syntyy, kun jätteiden hajoamisen yhteydessä syntyvät<br />
alhaisen hajukynnyksen omaavat yhdisteet leviävät ympäristöön<br />
ihmisten käyttämille alueille, erityisesti asutus- ja virkistysalueille.<br />
Hajupäästöjen leviämiseen vaikuttavat erityisesti<br />
maastonmuodot ja tuuliolosuhteet. Hajuyhdisteet voivat levitä<br />
laaksopainanteita pitkin suhteellisen kauas, kun taas päästölähteen<br />
läheisyydessä olevat harjanteet estävät hajuhaitan leviämistä.<br />
Jätehuoltotoimintojen ympäristössä eri puolilla Suomea<br />
tehtyjen havaintojen perusteella myös tuulen suunta vaikuttaa<br />
merkittävästi missä päin hajulähteestä hajuhaittaa esiintyy.<br />
Hajuhaittaa voidaan vähentää estämällä pahanhajuisten yhdisteiden<br />
muodostuminen pitämällä olosuhteet kompostoitumiselle<br />
suotuisina ja/tai estämällä jo muodostuneiden hajuyhdisteiden<br />
leviäminen ympäristöön.<br />
Toteuttamalla biojätteiden ja lietteiden käsittely tarkoitusta<br />
varten rakennetussa laitoksessa voidaan tehokkaimmin estää<br />
hajuhaitan leviäminen laitoksen ulkopuolelle. Laitoskäsittelyva<br />
ihtoehdossa esikäsittely ja hajotus (kompostointi tai mädätys)<br />
tapahtuu sisätiloissa. Itse hajotus tapahtuu suljetussa reaktorissa<br />
(kompostointi tai mädätys), jonka poistoilma käsitellään<br />
hajuhaittaa aiheuttavien kaasujen poistamiseksi ennen ulkoilmaan<br />
johtamista.<br />
Ainoastaan jälkikypsytys tapahtuu ulkona aumoissa.<br />
Helpoimmin hajoavat yhdisteet kuten hiilihydraatit ja proteiinit<br />
hajoavat sisätiloissa tapahtuvan käsittelyn aikana.<br />
Jälkikypsytyksen aikana kompostissa hajoavat kaikkein vaikeimmin<br />
hajoavat yhdisteet ja tästä aiheutuva hajuhaitta on<br />
varsinaiseen kompostointiin verrattuna huomattavasti vähäisempi.<br />
Muilla vastaavilla yhdyskuntajätteen käsittelyalueilla siirtymisen<br />
aumakompostoinnista laitoskompostointiin on havaittu<br />
vähentävän toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Biojätteen ja<br />
lietteen käsittelyn siirtäminen laitokseen ei poista kuitenkaan<br />
hajuhaittaa täysin. Vastaavanlaisten laitosten ympäristössä<br />
tehtyjen havaintojen perusteella maastonmuodoista ja vallitsevista<br />
tuuliolosuhteista riippuen hajua voidaan havaita jopa<br />
1 – 2 kilometrin päässä hajulähteestä. Käsittelylaitoksen toimiessa<br />
ongelmitta hajuhaitta rajoittuu kuitenkin pääsääntöisesti<br />
jätteenkäsittelykeskuksen välittömään läheisyyteen muutamien<br />
satojen metrien päähän päästölähteestä. Kokemusten<br />
perusteella kauempana hajuhaittoja esiintyy satunnaisesti ja<br />
tällöinkin haju on aumakompostoinnista vastaavalla etäisyydellä<br />
havaittuun hajuun verrattuna lievää.<br />
44 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6.4.2 Kaatopaikkakaasut ja kasvihuonekaasupäästöt<br />
Loppusijoitettava tavanomainen jäte sisältää edeltävistä<br />
käsittelyistä huolimatta pieniä määriä orgaanista ainetta.<br />
Orgaaninen aines hajoaa vähitellen jätetäytön hapettomissa<br />
olosuhteissa muodostaen nk. kaatopaikkakaasua. Kaasu<br />
koostuu pääosin metaanista (n. 55 – 65 %) ja hiilidioksidista<br />
(35 – 45 %). Metaani ja hiilidioksidi ovat nk. kasvihuonekaasuja.<br />
Kasvihuonekaasut imevät molekyylirakenteensa vuoksi<br />
itseensä pitkäaaltoista lämpösäteilyä ja lämmittävät näin ilmakehää.<br />
Metaanin suhteellinen kasvihuoneteho on kuitenkin<br />
huomattavasti suurempi hiilidioksidiin verrattuna.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalueelle sijoitettavia<br />
jakeita ovat kuivajätteen käsittelylaitoksen rejekti, kuivajätteen<br />
energiahyötykäytössä syntyvä tuhka sekä muut hyötykäyttökelvottomat<br />
jakeet. Kuivajätteen sisältämän orgaanisen aineksen<br />
talteenotto vähentää merkittävästi kaatopaikalle joutuvan<br />
orgaanisen aineksen määrää. Koska kaikkea orgaanista jätettä<br />
on käytännössä mahdotonta erottaa loppusijoitettavan jätejakeen<br />
joukosta 100-prosenttisesti, tulee myös uudella loppusijoitusalueella<br />
muodostumaan kaatopaikkakaasuja. Kaasun<br />
määrä tulee kuitenkin olemaan huomattavasti pienempi nykyisiin<br />
kaatopaikkoihin verrattuna. Jätetäyttöön päätyvästä<br />
orgaanisesta aineesta suhteellisesti suurin osa tulee olemaan<br />
myös hitaammin hajoavaa, jolloin kaasunmuodostusprosessi<br />
on hitaampi.<br />
Kuivajätteen käsittelyvaihtoehtojen (laitoskäsittely paikan päällä<br />
tai siirtokuormaus muualle) välillä ei ole merkittävää eroa jätetäyttöön<br />
sijoitettavan jätteen sisältämän orgaanisen aineen<br />
ja siten muodostuvan kaatopaikkakaasun määrässä.<br />
6.4.3 Pölyäminen<br />
Jätteenkäsittelykeskuksessa pölyämistä aiheuttavat liikenne<br />
ja jätteenkäsittelytoiminnot kuten jätteiden loppusijoitus, rakennusjätteen<br />
murskaus sekä pilaantuneiden maiden käsittely<br />
ja varastoiminen.<br />
Rakennusjätteen murskaus<br />
Rakennusjätteen murskauksessa syntyy pölyä. Pöly on murskattavasta<br />
materiaalista riippuen pääosin puu- tai kiviainespölyä,<br />
joka voi sisältää pieniä määriä metalleja. Murskauksen lisäksi<br />
hienojakoisen aineksen kertyminen pinnoitetuille varastoja<br />
piha-alueille aiheuttaa etenkin tuulisella säällä pölyämistä.<br />
Murskaus toteutetaan siten, että pölypäästöt ympäristöön jäävät<br />
mahdollisimman vähäisiksi. Käytettävä murskain varustetaan<br />
pölynsidontalaittein, esimerkiksi vesisumuttimin, joiden<br />
avulla estetään murskauksen aikana syntyvän pölyn leviäminen.<br />
Piha-alueiden pölyämistä ehkäistään huolehtimalla pihaalueiden<br />
siisteydestä.<br />
Murskaus toteutetaan niin, että valtaosa murskauksessa syntyvästä<br />
pölystä laskeutuu murskaimen välittömään läheisyyteen<br />
ja sen vaikutukset rajoittuvat jätteenkäsittelykeskuksen<br />
alueelle.<br />
Loppusijoitus<br />
Loppusijoitusalueelta syntyy pieniä määriä pölyä. Pölyämistä<br />
esiintyy lähinnä kuivina kausina esipeitetyn jätetäytön päällä<br />
ajettaessa. Loppusijoitusalueen esipeittoon voidaan käyttää<br />
lievästi pilaantuneita (haitta-aineiden pitoisuudet ovat tässä<br />
vaiheessa alle SAMASE-arvojen) maita. Sijoitettavista jätejakeista<br />
ja esipeittomateriaalista aiheutuva pölyäminen rajoittuu<br />
jätetäytön päälle ja näin pölyhaitta on merkityksetön.<br />
Erillisjätteenä kaatopaikalle sijoitetaan myös ei-tartuntavaarallisia<br />
sairaalajätteitä, joista voi syntyä bakteeri- ja mikrobipäästöjä.<br />
Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että mahdollinen<br />
riski on pieni ja se kohdistuu lähinnä alueella työskenteleviin<br />
ihmisiin.<br />
Pilaantuneiden maiden käsittely<br />
Pilaantuneiden maiden varastointi sekä siirto- ja käsittelytyöt<br />
voivat epäsuotuisissa olosuhteissa aiheuttaa pölyämistä.<br />
Edellytyksenä on, että käsiteltävä aines on kuivaa ja kovettumatonta<br />
sekä sää on tuulinen. Leijuvan pölyn vaikutusalue<br />
on yleensä enintään muutaman sadan metrin suuruinen.<br />
Pölyvaikutus rajoittuu käsittelyalueen välittömään läheisyyteen<br />
ja kohdistuu lähinnä pilaantuneiden maiden vastaanottoja<br />
käsittelyalueella säännöllisesti työskenteleviin henkilöihin.<br />
Pölyn leviämistä voidaan estää välttämällä korkeita paljaita<br />
päätypenkereitä, kastelemalla sekä toimintojen ja massojen<br />
oikealla sijoittelulla alueelle.<br />
Alueella vastaanotettavissa massoissa olevat haitalliset aineet<br />
voivat levitä ilmaan pääasiassa pölyn mukana. Ehkäisemällä<br />
pölyn muodostumista yleisesti vältetään myös tehokkaasti<br />
haitallisten aineiden leviäminen ja esiintyminen työalueen ilmassa.<br />
Haitta-aineiden leviämistä ehkäistään edellä kuvattujen<br />
toimenpiteiden lisäksi säilyttämällä alueella varastoitavat<br />
pilaantuneet maa-ainekset peitettyinä tai tarkoitusta varten<br />
rakennetuissa halleissa.<br />
Jätteenkäsittelyalueella sijaitsevan pilaantuneiden maiden termisen<br />
käsittelylaitoksen vaikutuksia ilman hiukkas- ja haittaainepitoisuuksiin<br />
on tutkittu mm. Jyväskylän Mustankorkean<br />
jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Normaalien jätteenkäsittelykeskuksen<br />
toimintojen lisäksi mittausajankohtana<br />
jätteenkäsittelykeskuksessa tehtiin maansiirtotöitä. Mittaukset<br />
tehtiin elo-lokakuussa 2003. Pitoisuuksia mitattiin kolmessa<br />
kohteessa, joista yksi pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksen<br />
välittömässä läheisyydessä (n. 50 metrin etäisyydellä) ja<br />
kaksi muuta mittauspaikkaa lähellä asutusta (n. 1,2 kilometrin<br />
etäisyydellä).<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksen läheisyydessä mitatut<br />
ilman hiukkaspitoisuudet olivat selvästi suuremmat kuin<br />
asuinalueilla mitatut pitoisuudet. Asuinalueilla pitoisuuksien<br />
vuorokausiarvot olivat suurimmillaan 50 – 60 µg/m 3 (keskimäärin<br />
15 µg/m 3 ) ja lähellä käsittelypistettä suurimmillaan yli<br />
500 µg/m 3 (keskimäärin 103 µg/m 3 ).<br />
Tulosten perusteella ilman hiukkaspitoisuudet jätteenkäsittelykeskuksen<br />
läheisillä asuinalueilla olivat pieniä ja vastasivat<br />
normaalia asuinalueiden tasoa. Jätteenkäsittelykeskuksessa<br />
sijaitsevalla mittauspaikalla pitoisuudet olivat selvästi normaalia<br />
korkeammat. Pitoisuuksiin täällä ovat vaikuttaneet alueella<br />
tapahtunut maan rakennus- ja siirtotoiminta sekä paljaan<br />
maa-aineksen pölyäminen.<br />
Jyväskylässä tehdyssä tutkimuksessa pilaantuneiden maiden<br />
käsittelyalueen lähellä hiukkasissa todettiin selvästi korkeampia<br />
raskasmetallien ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia<br />
kuin asuinalueiden mittauspaikoilla. Johtopäätöksenä todettiin,<br />
että käsittelylaitos vaikutti siten ilman hiukkaspitoisuuksiin<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
45
ja ilman haitta-ainepitoisuuksiin sen välittömässä läheisyydessä,<br />
mutta vaikutukset eivät ulottuneet etäisyydelle, jossa<br />
lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat (Niskanen ym. 2003).<br />
Liikenne<br />
Raskaiden ajoneuvojen ja työkoneiden renkaat irrottavat hiukkasia<br />
irrottavat tien pinnasta hiukkasia. Samalla liikennöintialueen<br />
pintaan kohdistuu voimakkaita ilmavirtauksia, jotka<br />
nostavat pölyn ilmaan. Pölypäästön määrä riippuu liikennemäärästä,<br />
ajonopeuksista sekä ajoneuvojen koosta.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen kentät ja sisäinen tiestö ovat asfaltoituja,<br />
mikä vähentää merkittävästi liikenteestä aiheutuvaa<br />
pölyämistä. Kun liikennöintialueiden siisteydestä huolehditaan<br />
asianmukaisesti, sisäinen liikenne ei aiheuta merkittävää pölyhaittaa.<br />
Myös kuljetusreittien varrella pöly rajoittuu tiealueen<br />
välittömään läheisyyteen. Kaikissa sijoitusvaihtoehdoissa yleisellä<br />
tieverkolla jätehuoltoliikenteen osuus on niin vähäinen,<br />
ettei jätehuoltoliikenteen aiheuttamaa pölyämistä voi erottaa<br />
muun liikenteen aiheuttamasta pölyämisestä.<br />
6.4.4 Liikenteen pakokaasupäästöt<br />
Pölyämisen lisäksi jätteenkuljetusliikenne ja työkoneet aiheuttavat<br />
pakokaasupäästöjä. Pakokaasut sisältävät typen<br />
ja rikin oksideja, hiukkasia sekä epätäydellisen palamisen<br />
seurauksena syntyviä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC)<br />
ja hiilimonoksidia. Kuljetusreittien varrella jätteenkuljetusliikenne<br />
lisää pakokaasupäästöjä samassa suhteessa liikennemäärän<br />
lisääntymisen kanssa (ks. luku 6.3). Pakokaasujen<br />
vaikutuksia on tutkittu erityisesti vilkkaasti liikennöityjen (KVL<br />
10 000 -60 000) teiden varsilla. Tällaisillakin teillä pakokaasun<br />
komponenttien kuten typen oksidien ja hiilimonoksidin<br />
pitoisuudet alittavat ilmanlaadulle asetetut ohje- ja raja-arvopitoisuudet<br />
jo muutamien metrien päässä tien reunasta.<br />
Sijoitusvaihtoehdosta riippumatta liikennemäärät ja liikenteen<br />
pakokaasupäästöt tarkasteltavilla liikennereiteillä ovat sekä<br />
nykyisillä liikennemäärillä että hankkeen toteuduttua pieniä.<br />
Pakokaasuhaitat tiealueen ulkopuolella ovat hyvin vähäisiä,<br />
eikä niillä ole merkitystä alueen ilmanlaatuun. Myös sisäisen<br />
liikenteen pakokaasupäästöt rajoittuvat jätteenkäsittelykeskuksen<br />
alueelle.<br />
6.4.5 Pilaantuneiden maiden käsittelyssä syntyvät<br />
kaasumaiset päästöt<br />
Termisessä käsittelyssä syntyvät päästöt<br />
Pilaantuneet maa-ainekset kuumennetaan rumpu-uunissa ja<br />
näin muodostuneet prosessikaasut käsitellään jälkipolttimessa.<br />
Jälkipoltto tapahtuu kevyellä polttoöljyllä. Nämä prosessikaasut<br />
käsitellään savukaasujen puhdistukseen tarkoitetuilla<br />
kemikaaleilla. Puhdistettujen prosessikaasujen laatua seurataan<br />
savukaasuanalysaattoreilla ja kemikaaleja annostellaan<br />
analysaattorien tulosten mukaan. Rumpu-uunin kuumennukseen<br />
käytetyn polttoöljyn savukaasut eivät ole tekemisissä<br />
pilaantuneen maa-aineksen kanssa ja ne johdetaan sellaisenaan<br />
ilmakehään. Koska laitoksessa käsitellään raskasmetalleja<br />
sisältävää tai muuta ongelmajätteeksi luokiteltavaa<br />
pilaantunutta maata, laitoksen päästöjen on oltava myös<br />
ongelmajätteen polttolaitoksia koskevan valtioneuvoston jätteenpolttoasetuksen<br />
(362/2003) mukaisia.<br />
Jotta päästörajat täytettäisiin, termisessä käsittelyssä syntyvät<br />
savukaasut puhdistetaan monivaiheisilla puhdistusjärjestelmillä.<br />
Puhdistusjärjestelmään kuuluu jälkipoltin sekä kuivapesu<br />
aktiivihiilellä ja natriumvetykarbonaatti- tai kalsiumhydroksidisidonta.<br />
Pölyn sisältämien haitta-aineiden määrästä riippuen<br />
pöly toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyluvan saaneeseen<br />
laitokseen tai, jos pitoisuudet ovat riittävä alhaisia, pöly ohjataan<br />
loppusijoitukseen.<br />
Poistokaasupäästöjä seurataan jatkuvatoimisin mittauksin.<br />
Näitä savupiipuista mitattavia päästöjä ovat hiilimonoksidi<br />
(CO), hiilidioksidi (CO 2<br />
), hiukkasten määrä, kloorivetyhappo<br />
(HCl), fluoridivety (HF), rikkidioksidi (SO 2<br />
), orgaanisen hiilen<br />
kokonaismäärä (TOC) sekä typen oksidit (NO x<br />
). Dioksiineja<br />
ja furaaneja mitataan kertaluonteisesti erityyppisten maiden<br />
käsittelyjen yhteydessä. Raja-arvojen ylittyessä maa-aineksen<br />
syöttö pysäytetään ja uuni ajetaan alas vian selvittämiseksi.<br />
Laitteistossa on tiettyjä lämpötila- ja kaasupitoisuushälytyksiä<br />
ja jopa lukituksia. Myös prosessin toimintaa kuvaavia parametreja<br />
(lämpötilaa, happipitoisuutta, kaasuvirtausta, vesipitoisuutta)<br />
monitoroidaan jatkuvatoimisesti.<br />
Edellä kuvatuin toimenpitein termisen käsittelyn prosessikaasujen<br />
haitta-ainepitoisuudet ovat normaalissa toiminnassa<br />
niin pienet, ettei haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia<br />
synny.<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelyssä energian lähteenä käytetään<br />
kevyttä polttoöljyä. Kevyen polttoöljyn poltossa syntyvien<br />
päästöjen määrää kuvaa parhaiten rikkidioksidi (SO 2<br />
).<br />
Laskelmien perusteella kevyen polttoöljyn polton aiheuttama<br />
suurin rikkidioksidin tuntipitoisuus sijaitsee noin 200 metrin<br />
etäisyydellä piipuista. Normaalisti lämpövoimalaitoksen savukaasun<br />
loppulämpö on varsin korkea 100 – 200 °C, mikä<br />
edesauttaa savukaasun hyvää sekoittumista ja laimenemista<br />
ympäröivään ilmaan. Savukaasupäästöillä ei ole sellaista<br />
vaikutusta ilmanlaatuun, jolla olisi terveys- tai muita haitallisia<br />
vaikutuksia ympäristöön.<br />
Pilaantuneiden maiden sisältämät ja kompostoinnin<br />
aikana syntyvät haihtuvat yhdisteet<br />
Kierrätyslaitokselle vastaanotettavat maa-ainekset voivat sisältää<br />
pieniä määriä haihtuvia yhdisteitä. Tyypillisesti esim. hiilivetypitoisista<br />
maista on kaivun, kuormauksen ja kuljetuksen<br />
yhteydessä haihtunut jo merkittävä osa herkästi haihtuvista<br />
komponenteista (VOC).<br />
Kompostoinnissa tapahtuu biologista hajoamista, jonka seurauksena<br />
vapautuu orgaanisia yhdisteitä. Massojen alkuperästä<br />
ja koostumuksesta riippuen kompostointi voi aiheuttaa<br />
eriasteista hajua. Kokemusten perusteella maamassojen<br />
kompostoinnissa muodostuva kaasun määrä ja hajuvaikutus<br />
jää huomattavasti yhdyskuntajätteen kompostointia vähäisemmäksi.<br />
6.4.6 Rakentamisen aikaiset päästöt ilmaan<br />
Rakennusaikana kiviaineksen louhinta ja maansiirtotyöt ja<br />
liikenne aiheuttavat pölyämistä. Pölyäminen on toiminnasta<br />
aiheutuvan kaltaista. Myös rakennusaikana pölyäminen rajoittuu<br />
toiminta-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen.<br />
46 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6.4.7 Ilmanlaadun nykytila ja ilmapäästöjen vaikutukset<br />
6.4.7.1 Mörkökorpi<br />
Nykytila<br />
Mörkökorven alueella merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä<br />
on valtatien 9 liikenne. Vaikutus on kuitenkin hyvin pientä.<br />
Nykyisen jäteaseman toiminnot, lajittelu ja biojätteen aumakompostointi<br />
aiheuttavat hyvin pieniä paikallisia vaikutuksia.<br />
Vaikutukset<br />
Kokonaisuudessaan uuden jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan<br />
aiheuttamien ilmanlaatuvaikutusten arvioidaan vastaavan<br />
suurimmillaan Mustankorkean alueella nykyisin syntyvien vaikutusten<br />
laajuutta. Tämän perusteella keskeisimmät vaikutukset<br />
kuten hajuvaikutukset eivät kohdistu asumiseen tai virkistyskäyttöön.<br />
Käsittelymenetelmien tehostamisesta huolimatta suunnitellut<br />
jätehuoltotoiminnot, erityisesti biojätteen ja lietteen käsittely<br />
aiheuttavat tulevaisuudessakin ajoittain hajuhaittaa.<br />
Mörkökorven sijoitusvaihtoehdossa mahdollisella vaikutusalueella<br />
ei ole häiriintyviä kohteita.<br />
Muodostuvasta pölystä ei aiheudu myöskään terveys- tai viihtyvyyshaittaa.<br />
6.4.7.2 Vahtivuori<br />
Nykytila<br />
Vahtivuoren alueelle ilmanlaatuun vaikuttaa nykyisellään pääasiassa<br />
valtatien 18 liikenteen päästöt.<br />
Vaikutukset<br />
Vahtivuoren sijoitusvaihtoehdossa lähin asutus hajuhaittaa<br />
aiheuttavista toiminnoista sijaitsee 500 metrin etäisyydellä.<br />
Kilometrin säteellä hajuhaittaa aiheuttavista toiminnoista sijaitsee<br />
5 asuinrakennusta. Vallitsevista tuuliolosuhteista riippuen<br />
lähimmillä kiinteistöillä voi ajoittain esiintyä hajuhaittaa.<br />
Vahtivuoren vaihtoehdossa toiminnasta aiheutuva pöly ei arvioiden<br />
mukaan leviä asutuksen läheisyyteen.<br />
6.4.7.3 Seivässuo<br />
Nykytila<br />
Seivässuo sijaitsee vaihtoehdoista ilmanlaadultaan puhtaimmalla<br />
alueella. Alueen ilmanlaatuun vaikuttaa lähinnä valtatien<br />
4 liikenne.<br />
Vaikutukset<br />
Biojätteiden ja lietteiden käsittelyn aloittaminen voi aiheuttaa<br />
ajoittain hajuhaittoja suunnittelualueen ympäristössä.<br />
Seivässuon pohjoisessa vaihtoehdossa lähimmät asuinrakennukset<br />
(2 kappaletta) sijaitsevat noin 1 500 metrin päässä hajuhaittaa<br />
aiheuttavista toiminnoista (eteläisessä vaihtoehdossa<br />
lähin asuinrakennus sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä).<br />
Lisäksi suunnittelualuetta ympäröiviä metsäalueita käytetään<br />
saadun palautteen mukaan virkistykseen (marjastus, sienestys<br />
ja metsästys). Osittain kulkureitteinä toimivat metsäautotiet<br />
kulkevat niin lähellä suunniteltuja jätehuoltotoimintoja, että kulkureiteillä<br />
hajuhaitta voi olla useinkin toistuvaa.<br />
6.4.7.4 Mustankorkea<br />
Nykytila<br />
Mustankorkealla sijaitsevan jätteenkäsittelykeskuksen hajupäästöjä<br />
on seurattu hajupaneelin avulla vuoden 2002 kesäkuusta<br />
lähtien. Vuonna 2003 alettiin seurata myös muita<br />
jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia. Tällöin paneelin nimi<br />
vaihdettiin ympäristöpaneeliksi ja paneeliin lisättiin nk. Ladun<br />
majan seurantapiste läheisten ulkoilureittien käyttäjille. Ladun<br />
majan seurantapisteeseen kirjataan keskimäärin 7 hajuhavaintoa<br />
kuukaudessa. Saatujen vastausten perusteella haju<br />
esiintyy voimakkaimmillaan kevättalvella.<br />
Läheisillä asuinalueilla (Myllyjärvi, Ylämyllyjärvi, Mäyrämäki ja<br />
Keltinmäki) raportoitujen hajuhavaintojen määrä on laskenut<br />
jyrkästi vuodesta 2002, jolloin asuinalueilla raportoitiin keskimäärin<br />
32 hajuhavainnosta kuukaudessa. Vuonna 2005 vastaava<br />
määrä oli kaksi hajuhavaintoa kuukaudessa.<br />
Vaikutukset<br />
Mustankorkean vaihtoehdossa lähin asutus sijaitsee hieman<br />
yli kilometrin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen hajua aiheuttavista<br />
toiminnoista. Vaikka lähimmät häiriintyvät kohteet<br />
ovat suhteellisen kaukana, sopivilla tuuliolosuhteilla hajuhaittaa<br />
voi satunnaisesti esiintyä.<br />
6.5 Meluvaikutukset<br />
6.5.1 Yleistä<br />
Kaikkiin sijoitusvaihtoehtoihin on suunniteltu samat toiminnot.<br />
Samoin rakennusaikana jokaisessa sijoitusvaihtoehdossa<br />
joudutaan suorittamaan louhintaa. Rakennus- ja toiminta-aikana<br />
meluvaikutukset ovat siksi samansuuntaiset eri vaihtoehdoissa.<br />
Lähiasutuksen sijainnilla on eroa sijoituspaikoittain,<br />
samoin toimintojen sijoittelu ja ympäröivä maasto vaihtelevat.<br />
Rakennusaikana louhinnan kesto myös vaihtelee sijoituspaikoittain.<br />
Toiminnan aikana suurimmat melulähteet ovat pilaantuneen<br />
maan käsittely ja rakennusjätteen (betonin) murskaus.<br />
Rakentamisen aikana merkittävimmät melulähteet ovat louhinnan<br />
poraus ja murskaus.<br />
6.5.2 Mörkökorpi<br />
Toiminnan aikainen melu<br />
Mörkökorven vaihtoehto sijoittuu alueelle, jonka läheisyydessä<br />
ei ole melusta häiriintyviä kohteita. Jätekeskuksen toiminnan<br />
aikana päiväajan ohjearvon ylittävä LAeq 55 dB meluvyöhyke<br />
rajoittuu pääosin jätekeskuksen alueelle. LAeq 45 dB meluvyöhykkeellä<br />
ei ole asuintaloja.<br />
Jätekeskuksen liikennereitin läheisyydessä ei ole asuintaloja,<br />
joiden melutasoihin liikenteen melu oleellisesti vaikuttaisi.<br />
Jätekeskuksen liikenteellä ei ole havaittavaa vaikutusta VT 9:n<br />
liikennemelualueisiin.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
47
Rakentamisen aikainen melu<br />
Rakentamisaikaiset meluvaikutukset ovat samansuuntaiset<br />
toiminnanaikaisten maksimivaikutusten kanssa; L Aeq<br />
45 dB<br />
meluvyöhykkeellä ei ole asuintaloja. Rakennusaikana suurin<br />
meluvaikutus on alueen louhimisella, mutta myös pohjan tasauksessa<br />
syntyy melua. Louhintaa lukuun ottamatta melu on<br />
tyypillistä maarakennuskohteen melua, jossa melu on vaihtelevaa<br />
ja riippuu käytettävistä työkoneista ja työvaiheesta.<br />
Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset eivät ulotu asutukseen<br />
saakka.<br />
6.5.3 Vahtivuori<br />
Toiminnan aikainen melu<br />
Vahtivuoren vaihtoehtoa lähin asuintalo on noin 300 metrin etäisyydellä<br />
jätekeskuksen alueesta luoteeseen. Jätekeskuksen<br />
toiminnan aikana päiväajan ohjearvon ylittävä L Aeq<br />
55 dB<br />
meluvyöhyke rajoittuu pääosin jätekeskuksen alueelle, mutta<br />
ulottuu lännen suunnassa maksimissaan noin 200 metriä<br />
jätekeskuksen ulkopuolelle.<br />
Jätekeskuksen liikenteellä ei sen sijaan ole havaittavaa vaikutusta<br />
VT 18:n liikennemeluvyöhykkeisiin.<br />
Rakentamisen aikainen melu<br />
Rakentamisaikaiset meluvaikutukset ovat samansuuntaiset<br />
toiminnanaikaisten maksimivaikutusten kanssa, mutta keskittyvät<br />
louhintakohteen ympärille. Rakennusaikana suurin<br />
meluvaikutus on alueen louhimisella, mutta myös pohjan tasauksessa<br />
syntyy melua. Louhintaa lukuun ottamatta melu on<br />
tyypillistä maarakennuskohteen melua, jossa melu on vaihtelevaa<br />
ja riippuu käytettävistä työkoneista ja työvaiheesta.<br />
Rakentamisen aikana päiväajan ohjearvon ylittävä L Aeq<br />
55 dB<br />
meluvyöhyke ulottuu enimmillään noin 400 metriä jätekeskuksen<br />
ulkopuolelle. Melutaso ylittää ohjearvon lähimmän asuintalon<br />
kohdalla ainakin silloin, kun louhitaan jätekeskuksen<br />
lounaisosassa, mutta todennäköisesti myös kaakkoisosaa<br />
louhittaessa.<br />
6.5.4 Seivässuo<br />
Toiminnan aikainen melu<br />
Seivässuo pohjoinen<br />
Seivässuon pohjoinen vaihtoehto sijoittuu alueelle, jonka läheisyydessä<br />
ei ole melusta häiriintyviä kohteita. Jätekeskuksen<br />
toiminnan aikana päiväajan ohjearvon ylittävä L Aeq<br />
55 dB meluvyöhyke<br />
rajoittuu lähes täysin jätekeskuksen alueelle, sillä<br />
alueen louhinnassa syntyvät kallionseinämät toimivat meluesteinä<br />
idän ja kaakon suuntaan. Myöskään L Aeq<br />
45 dB meluvyöhykkeellä<br />
ei ole asuintaloja.<br />
Jätekeskuksen liikenteen meluvaikutukset olisivat suurimmat<br />
yhdystien 16634 varressa olevien muutamien asuintalojen<br />
kohdalla. Yhdystien 16634 liikennemäärä on nykyisin niin pieni,<br />
että jätekeskus nostaisi sitä merkittävästi verrattuna nykytilanteeseen.<br />
VT 4:n liikennemelualueisiin jätekeskuksen liikenteellä<br />
ei sen sijaan ole havaittavaa vaikutusta.<br />
Seivässuo eteläinen<br />
Seivässuon eteläinen vaihtoehto sijoittuu alueelle, jonka läheisyydessä<br />
ei ole melusta häiriintyviä kohteita. Jätekeskuksen<br />
toiminnan aikana päiväajan ohjearvon ylittävä L Aeq<br />
55 dB meluvyöhyke<br />
rajoittuu lähes täysin jätekeskuksen alueelle, ulottuen<br />
maksimissaan noin 200 metriä jätekeskuksen ulkopuolelle.<br />
Myöskään L Aeq<br />
45 dB meluvyöhykkeellä ei ole asuintaloja.<br />
Jätekeskuksen liikenteen meluvaikutukset ovat vastaavat kuin<br />
Seivässuon pohjoisella vaihtoehdolla, sillä suunniteltu liikennereitti<br />
on sama.<br />
Rakentamisen aikainen melu<br />
Seivässuo pohjoinen<br />
Rakentamisaikaiset meluvaikutukset ovat samansuuntaiset toiminnanaikaisten<br />
maksimivaikutusten kanssa, mutta esim. louhinnan<br />
porauksen melu leviää laajemmalle. Rakennusaikana<br />
suurin meluvaikutus on alueen louhimisella, mutta myös pohjan<br />
tasauksessa syntyy melua. Alueen maastonmuodot vähentävät<br />
melun leviämistä idän suuntaan, sillä louhinnassakin<br />
melulähteiden (poraus) ja asutuksen väliin jää Lehtivuori, joka<br />
estää tehokkaasti melun leviämisen idän suuntaan. Lähimmät<br />
asuintalot ovat suunnittelualueen itäpuolella noin 800 metrin<br />
etäisyydellä jätekeskuksesta. Melu leviää kuitenkin enemmän<br />
pohjoisen ja etelän suuntaan kuin idän ja lännen suuntaan.<br />
Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset eivät ulotu asutukseen<br />
saakka.<br />
Seivässuo eteläinen<br />
Rakentamisaikaiset meluvaikutukset ovat samansuuntaiset<br />
toiminnanaikaisten maksimivaikutusten kanssa.<br />
Rakennusaikana suurin meluvaikutus on alueen louhimisella,<br />
mutta myös pohjan tasauksessa syntyy melua. Alueen maastonmuodot<br />
vähentävät melun leviämistä idän suuntaan, sillä<br />
louhinnassakin melulähteiden (poraus) ja asutuksen väliin<br />
jää Heiskasenmäki, joka estää tehokkaasti melun leviämisen<br />
idän suuntaan. Lähimmät asuintalot ovat suunnittelualueen<br />
koillispuolella noin 1,3 kilometrin etäisyydellä jätekeskuksesta.<br />
Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset eivät ulotu asutukseen<br />
saakka.<br />
6.5.5 Mustankorkea<br />
Toiminnan aikainen melu<br />
Mustankorkean alueella olevista toiminnoista aiheutuva melu<br />
saattaa tietyissä olosuhteissa kuulua lähimpiin häiriintyviin<br />
kohteisiin. Melulaskennan mukaan melun ohjearvot eivät kuitenkaan<br />
ylity Mustankorkean toimintojen takia nykytilanteessa<br />
lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, vaan toiminnan meluvaikutukset<br />
rajoittuvat pääosin jätekeskuksen välittömään läheisyyteen.<br />
Muiden kuin nollavaihtoehdon toteutuessa toiminta ei<br />
Mustankorkealla kuitenkaan täysin hiljene.<br />
Liikenteen aiheuttama melu<br />
Mustankorkean liikennereitin varressa on muutama Myllyjärven<br />
alueen kiinteistö liikennemelun vaikutusalueella. Melun ohjearvot<br />
eivät kuitenkaan ylity. Muiden kuin nollavaihtoehdon toteutuessa<br />
liikenne kuljetusreitillä vähenee, mutta esim. pientuojien<br />
liikenne sekä jätteiden siirtokuljetukset Mustankorkealta<br />
uuteen jätekeskukseen jäävät.<br />
6.6 Vaikutukset ihmisten terveyteen<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen suunnittelussa, päätöksenteossa<br />
ja luvituksessa vaatimuksena on, ettei toiminnasta aiheudu<br />
vaaraa ihmisten terveydelle. Tässä arviointiselostuksessa ter-<br />
48 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Kuva 6-11 Melualueet Mörkökorven alueella.<br />
Kuva 6-12 Rakentamisen aikaiset melualueet Mörkökorven alueella.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
49
Kuva 6-13 Melualueet Vahtivuoren alueella.<br />
Kuva 6-14 Rakentamisen aikaiset melualueet Vahtivuoren alueella.<br />
50 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Kuva 6-15 Melualueet Seivässuon alueella (pohjoinen alue).<br />
Kuva 6-16 Melualueet Seivässuon alueella (eteläinen alue).<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
51
Kuva 6-17 Rakentamisen aikaiset melualueet Seivässuon alueella<br />
(pohjoinen alue).<br />
Kuva 6-18 Rakentamisen aikaiset melualueet Seivässuon alueella<br />
(eteläinen alue).<br />
52 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
veysvaikutuksilla tarkoitetaan suoraan fyysiseen terveyteen<br />
kohdistuvia vaikutuksia. Terveysvaikutuksia voi aiheutua juoma-<br />
tai talousvetenä tai virkistykseen käytettävään vesistöön<br />
tai pohjaveteen ja hengitysilmaan kohdistuvista päästöistä<br />
sekä melusta. Veden ja ilman laadulle on asetettu terveysperusteisia<br />
raja- ja ohjearvoja, joiden alittuessa terveysvaikutuksia<br />
ei katsota aiheutuvan. Edellä luvuissa 6.1, 6.2 ja 6.4<br />
kuvatut ilma- ja vesipäästöt ovat pieniä, eivätkä miltään osin<br />
ylitä asetettuja ohje- ja raja-arvoja; terveysvaikutuksia ei näin<br />
ollen arvioida syntyvän.<br />
Tehtyjen mallilaskelmien perusteella myöskään rakentamisesta<br />
ja toiminnasta aiheutuva melu ei pääsääntöisesti ylitä<br />
annettuja ohjearvoja. Melulle asetetut ohjearvot eivät ole<br />
suoranaisesti terveysperusteisia, vaan ohjearvoja pyritään<br />
soveltamaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden<br />
turvaamiseksi. Tutkimusten mukaan viihtyisyyden<br />
turvaamiseksi annetut ohjearvot alittavan melun ei ole todettu<br />
aiheuttavan terveyshaittoja.<br />
Tarkasteltavat toiminnalliset vaihtoehdot eivätkä vaihtoehtoiset<br />
sijoituspaikat eroa toisistaan terveysvaikutusten suhteen.<br />
6.7 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja<br />
suojelukohteisiin<br />
6.7.1 Suunnittelualueiden luonnon yleispiirteet<br />
Suunnittelun kohteena olevista alueista Laukaan Mörkökorpi<br />
ja Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuo sijaitsevat eteläboreaalisella<br />
vyöhykkeellä Järvi-Suomen lohkossa, jolle ominaisia<br />
piirteitä ovat ranta- ja harjumetsät, korvet ja lehdot.<br />
Petäjäveden Vahtivuori sijaitsee myös eteläboreaalisella vyöhykkeellä,<br />
mutta kunnan pohjoisosa kuuluu keskiboreaalisen<br />
vyöhykkeen Suomenselän ja Perämeren lohkoon. Luonnon<br />
ominaispiirteissä, jotka kaikilla kolmella alueella ovat lähes<br />
samanlaiset, tämä vaihettumisvyöhyke ei kuitenkaan näy.<br />
Alueet ovat kaikki intensiivisessä metsätalouskäytössä olevia<br />
männiköitä ja kuusikoita ja luonnonarvoiltaan tavanomaisia.<br />
Yleisimpiä metsätyyppejä kaikilla alueilla ovat puolukka- ja<br />
mustikkatyyppi (VT ja MT). Näitä kasvupaikkatyyppejä rehevämpiä<br />
käenkaali-mustikkatyypin (OMT) metsiä on vain pienialaisina<br />
laikkuina em. tyyppien seassa. Suot ovat karuja ja<br />
ojitettuja. Kaikilla alueilla on runsas hirvikanta ja myös metsäkanalinnuista<br />
tehtiin kaikilla alueilla runsaasti havaintoja.<br />
6.7.2 Suojelualueet<br />
Seivässuon pohjoispuolella noin puolentoista kilometrin etäisyydellä<br />
Seivässuon pohjoisesta ja eteläisestä suunnittelualueesta<br />
sijaitsee luonnonsuojelulain 29 §:n mukainen Isojoen<br />
lehmusmetsikkö (Hyppyriäisen laskupuro, LTA090015). Alueen<br />
kaakkoispuolella lähimmät suojelualueet, jotka sijaitsevat<br />
noin 1,4 kilometrin etäisyydellä, ovat Iilijärven alueen Naturaalueeseen<br />
(FI0900083) sisällytetyt yksityiset suojelualueet<br />
Kylmäkolun luonnonsuojelualue (YSA097459) ja Kylmäkolun<br />
1. luonnonsuojelualue (YSA097460). Seivässuon eteläpuolella<br />
sijaitsee myös Iilijärven Natura-alueeseen sisällytetty soidensuojeluohjelma-alue,<br />
Kankaanpäänletto (SSO090240).<br />
Valtaosa lähes 890 hehtaarin suuruisesta Natura-alueesta<br />
sijaitsee kuitenkin suunnittelualueen lounais- ja länsipuolella;<br />
lähimmillään Seivässuon pohjoinen suunnittelualue sijoittuu<br />
noin 150 metrin etäisyydelle Natura-alueesta sen itäreunalla,<br />
missä sijaitsee Viitasenvuoren aarniometsäalue (AMO000074).<br />
Mörkökorven ja Vihtavuoren alueiden välittömässä läheisyydessä<br />
ei ole luonnonsuojelualueita eikä millään alueella ole<br />
uhanalaisten eliölajien esiintymiä.<br />
6.7.3 Suunnittelualueiden luonnonolosuhteet<br />
6.7.3.1 Mörkökorpi<br />
Alueen metsät ovat hyväkasvuisia varttuneita kasvatusmetsiä,<br />
joista osa on harvennettu kerran, osa kaksi kertaa.<br />
Keskiläpimitta vaihtelee ojitusalueiden 17 ja kivennäismaakankaiden<br />
29 senttimetrin välillä. Alueen ainoan uudistuskypsän<br />
metsikkökuvion ikä on vain noin 90 vuotta. Alue on<br />
pinnanmuodoiltaan melko tasainen ja vähäkivinen, mutta paikoitellen<br />
etenkin alueen luoteislaidalla esiintyy runsaskivisyyttä.<br />
Suunnittelualueen pohjoisreuna on etelään viettävää loivaa<br />
rinnettä, puustoltaan mäntyvaltaista ja paikoitellen vastikään<br />
harvennettua. Myös metsäautotien eteläpuoli on loivaa etelänsuuntaista<br />
ja paikoitellen voimakkaasti soistunutta rinnettä;<br />
soistuneilla kankailla kasvaa sekapuuna jonkin verran ohutläpimittaista<br />
haapaa. Alueen itä- ja länsilaidat ovat tasaista<br />
kivennäismaakangasta.<br />
Alueella on viime vuosina tehty kahdella metsikkökuviolla avohakkuu<br />
ja muutamalla kuviolla kasvatusmetsiä on harvennettu.<br />
Valtaosa alueen pinta-alasta on varttuneita kasvatusmetsiä,<br />
jotka ovat pääasiassa puhtaita männiköitä ja kosteammilla<br />
paikoilla myös kuusisekapuustoisia. Alueen vähäiset suot ja<br />
osa soistuneista kankaista on ojitettu. Kasvilajistoltaan alue on<br />
erittäin yksipuolinen.<br />
Alueen etelälaita on voimakkaasti soistunut, mutta suurin<br />
osa alueen metsistä on vain lievästi tai paikoitellen kosteita.<br />
Suunnittelualueen etelälaidalla on laajoja, tasaisia rimpipintoja,<br />
joilla pohjakerroksen valtalajeja ovat haprarahkasammal<br />
sekä kuivemmilla paikoilla korpikarhunsammal. Kosteilla pinnoilla<br />
kasvaa kenttäkerroksessa muuta aluetta runsaammin<br />
hiirenporrasta, metsäalvejuurta, vadelmaa ja metsäimarretta.<br />
Kivennäismaakankailla pohjakerroksen valtalajeja ovat seinäsammal,<br />
metsäkerrossammal ja kangaskynsisammal sekä<br />
yleisimpiä soistumista ilmentäviä lajeja korpi- ja varvikkorahkasammal.<br />
Puusto on kivennäismailla puhtaasti mäntyvaltaista, sekapuuna<br />
kasvaa vähän rauduskoivua. Kuusta ja hieskoivua kasvaa<br />
sekapuuna alavalla ja kostealla etelärinteellä, missä kuusi on<br />
paikoitellen myös pääpuulaji. Myös muutamia ohutläpimittaisia<br />
haapoja kasvaa harvakseltaan. Alueen ojien kuivatusteho<br />
on ollut huono ja ojat ovatkin kapeita ja haprarahkasammalen<br />
peitossa; ojia reunustaa sankka kuusitaimikko. Rehevimpiä<br />
kasvupaikkoja ovat alueen huonosti kuivuneet suot ja karuimpia<br />
pohjoisreunan paikoin kiviset ja heinäiset kivennäismaamänniköt.<br />
Pensaita on vähän, lähinnä aluspuustona kasvavaa<br />
kuusta ja muita puulajeja. Kenttä- ja pohjakerroksen lajisto on<br />
vaatimatonta ja tavanomaista.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
53
NUORTA TAIMIKKOA / AVOHAKKUUALA<br />
NUORTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
VARTTUNUTTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
MUUTTUMA, OJITETTU SUO<br />
HAKKUUKYPSÄ METSÄ<br />
<br />
Kuva 6-19 Metsien kehitysluokat Mörkökorven alueella.<br />
6.7.3.2 Vahtivuori<br />
Pinnanmuodoiltaan Vahtivuoren alue on tasainen ja vähäkivinen.<br />
Itä- ja länsilaidoilla sekä metsäautotien reunoilla on<br />
loivia rinteitä, mutta muuten alue on alava. Alueen metsät<br />
ovat talousmetsiä, jotka ovat intensiivisessä käytössä. Suurin<br />
osa alueen pinta-alasta on nuoria kasvatusmetsiä, jotka ovat<br />
mänty- ja kuusivaltaisia kasvupaikan kosteudesta ja ravinteisuudesta<br />
riippuen. Suunnittelualueella on viime vuosina tehty<br />
avohakkuita ja nuoria kasvatusmetsiä on harvennettu.<br />
Kaikki alueen suot on ojitettu; osa niistä on turvekankaita, osa<br />
vielä muuttumavaiheessa. Sarkaojien väliin on jäänyt myös<br />
alueita, jotka ovat vielä ojikkovaiheessa ja kasvilajistoltaan<br />
alkuperäisen suotyypin kaltaisia. Hakkuukypsät metsät ovat<br />
nuoria ja vanhoille metsille tyypillisestä lajistosta alueelta löytyi<br />
vain yövilkkaa. Kasvilajistoltaan alue on erittäin yksipuolinen.<br />
Mäntykukkaa löytyi kymmenkunta yksilöä alueen karuimmalta<br />
kuviolta metsäautotien laidalta.<br />
Vahtivuoren alueen lounaiskulmalla on perattu hiekkapohjainen<br />
puro, jonka uoman pohjalla on jonkin verran kiviä. Suurin<br />
osa kivistä on kuitenkin nostettu perkauksen yhteydessä puron<br />
laidoille. Puusto puron ympärillä on nuorta kuusi/hieskoi-<br />
vu/rauduskoivu -valtaista kasvatusmetsää, jota puron reunoille<br />
on jätetty noin 10 metrin levyinen kaistale avohakkuun yhteydessä.<br />
Puron laidoilla kasvaa lähinnä korpikarhusammalta,<br />
korpi- ja haprarahkasammalta, metsäkortetta sekä vähän<br />
metsäalvejuurta ja korpikastikkaa. Puron läpi on ajettu metsäkoneella<br />
hakkuiden yhteydessä.<br />
Lähes koko Vahtivuoren alue on voimakkaasti soistunut ja<br />
kuivaa metsäautotien vartta lukuun ottamatta pohjakerroksen<br />
valtalajeja ovat korpikarhunsammal ja korpirahkasammal.<br />
Vaikeakulkuisia ojitusalueita on etenkin aluetta halkovan<br />
metsäautotien länsipuolella, missä metsät ovat sekapuustoisia<br />
ja kasvavat lähinnä kuusta ja mäntyä sekä vähän koivua.<br />
Tien itäpuoliset ojitusalueet ovat karuja rämemänniköitä.<br />
Kangasmetsälaikuilla pohjakerroksen valtalajeja ovat metsäkerros-,<br />
seinä- ja kangaskynsisammal. Puusto on pääasiassa<br />
mäntyvaltaista, koivua on vähän, lähinnä hieskoivua alavilla<br />
ja kosteilla paikoilla sekä rauduskoivua kuivilla kasvupaikoilla.<br />
Ojat ovat kasvaneet umpeen haprarahkasammalta ja<br />
vain muutama valtaoja on perattu auki. Ojitetuilla kuvioilla on<br />
paikoin karuja, pienialaisia soita, jotka ovat säilyneet lähes<br />
muuttumattomina; mustikkaa ja puolukkaa kasvaa normaalia<br />
54 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
NUORTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
VARTTUNUTTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
HAKKUUKYPSÄ METSÄ<br />
METSÄN UUDISTUSALAT JA TAIMIKOT<br />
<br />
Kuva 6-20 Metsien kehitysluokat Vahtivuoren alueella.<br />
runsaammin, mutta pohjakerros ja kenttäkerros ovat muuten<br />
suotyypille ominaisia; karuimmilla kasvupaikoilla esiintyy ruskorahkasammalmättäitä.<br />
Alueen itälaidan heinäinen länsirinne on kasvupaikkatyypiltään<br />
selvästi rehevin, karuimpia kasvupaikkoja ovat mäkien<br />
laet. Alueen länsilaidalla itärinteessä on kuusikoita, joissa sekapuuna<br />
kasvaa jonkin verran hieskoivua. Pensaita alueella on<br />
erittäin vähän, lähinnä myös aluspuustona kasvavaa kuusta ja<br />
muita puulajeja. Kenttä- ja pohjakerroksen lajisto on vaatimatonta<br />
ja lähes kaikilla kuvioilla on jälkiä aikaisemmista hakkuista.<br />
Alueen hakkuukypsät metsät ovat pieniläpimittaisia ja ovat<br />
uudistuskypsiä ikänsä perusteella; hakkuukypsien metsien iät<br />
vaihtelevat 90 ja 110 vuoden välillä.<br />
6.7.3.3 Seivässuo pohjoinen<br />
Sekä pinnanmuodoiltaan että puustoltaan Seivässuon pohjoinen<br />
alue poikkeaa Vahtivuoren ja Mörkökorven alueista, sillä<br />
alue on mäkinen ja erittäin kivinen. Rinteet viettävät metsäautotielle<br />
sekä idästä että lännestä. Tasaisinta on alueen eteläkärjessä.<br />
Metsäautotien länsipuolella on varttunutta taimikkoa<br />
ja itäpuoli on vastikään hakattu aukoksi. Aukolle on jätetty<br />
joitakin puuryhmiä siemenpuiksi. Alueella on myös runsaasti<br />
hakkuukypsiä puhtaita männiköitä. Avohakkuun yhteydessä<br />
muutamia nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä on harvennettu.<br />
Suunnittelualueen länsilaidalla on kuusikoita ja alueen<br />
ainoa suo ja lievästi soistuneet kankaat sijaitsevat metsäautotien<br />
länsipuolella. Kasvilajistoltaan alue on erittäin karu ja<br />
yksipuolinen.<br />
Seivässuota ympäröivä isovarpuräme on ojitettu ja se on<br />
kuivunut varputurvekankaaksi; rahkasammalet ovat väistyneet<br />
pohjakerroksesta ja tilalla kasvaa lähinnä seinäsammalta.<br />
Rämevarvikko on ojituksesta huolimatta säilynyt.<br />
Kenttäkerroksen valtalaji on suopursu, muita yleisiä lajeja ovat<br />
lakka, mustikka, puolukka, variksenmarja ja vaivero. Varsinainen<br />
Seivässuo on ojitusaluetta karumpi. Kenttäkerroksen valtalajeja<br />
ovat tupasluikka, suokukka, kanerva, juolukka ja tupasvilla;<br />
paikoitellen suolla on myös ruskorahkasammalmättäitä ja harmaaporonjäkälää.<br />
Seivässuon keskellä on pienialainen avosuo,<br />
joka on luhtaista ja upottavaa rimpistä lyhytkorsinevaa.<br />
Alueen puusto on kitukasvuista mäntyä. Suon etelälaidalla on<br />
vanha ja huonokuntoinen lato.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
55
NUORTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
VARTTUNUTTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
HAKKUUKYPSÄ METSÄ<br />
METSÄN UUDISTUSALAT JA TAIMIKOT<br />
<br />
Kuva 6-21 Metsien kehitysluokat Seivässuon pohjoisella alueella.<br />
Lähes kaikki alueen metsät ovat kivisiä kivennäismaakankaita,<br />
joiden pääpuulaji on mänty. Paikoitellen kasvaa kuusta ja<br />
kahdella metsikkökuviolla pääpuulajina koivua. Järeää haapaa<br />
kasvaa lähes joka kuviolla, mutta vain yksittäisinä puina.<br />
Uudistuskypsillä männikkökuvioilla on myös muutamia keloja<br />
ja lahopuita. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja puolukka<br />
sekä pohjakerroksessa tavanomaiset kangasmetsien<br />
sammalet ja poronjäkälät. Kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuudessa<br />
näkyy alueen kivisyys, sillä pohjakerroksessa ja<br />
kivien päällä kasvaa myös runsaasti jäkäliä. Vain paikoitellen<br />
muutamalla kuviolla metsäautotien laidassa kasvaa pohjakerroksessa<br />
korpi- tai varvikkorahkasammalta pienialaisina<br />
laikkuina.<br />
Pensaita alueella on erittäin vähän, lähinnä pihlajaa ja kuusivaltaisilla<br />
kuvioilla myös kuusta. Paikoitellen pensaskerroksessa<br />
kasvaa harmaaleppää ja kaikkein kosteimpien kuvioiden<br />
laitamilla korpipaatsamaa. Kenttä- ja pohjakerroksen lajisto<br />
on vaatimatonta ja tavanomaista, yhdellä kuviolla kasvaa<br />
kevätlinnunhernettä. Alueen lounaiskulmassa on pirunpelto.<br />
Luontoarvoiltaan alue on Vahtivuoren ja Mörkökorven tapaan<br />
tavanomainen, mutta maastonmuodoiltaan monipuolisempi<br />
ja vaihtelevampi kuin em. alueet. Suunnittelualueen koillisreunan<br />
mäenpäältä avautuu kaunis järvimaisema Leppävedelle.<br />
6.7.3.4 Seivässuo eteläinen<br />
Seivässuon eteläinen alue sijaitsee pohjoisen alueen eteläpuolella<br />
noin puolen kilometrin etäisyydellä pohjoisen alueen<br />
eteläreunasta. Alue rajoittuu pohjoispäässä Lammensuon ojitettuun<br />
suohon ja idässä, etelässä sekä lännessä pääasiassa<br />
metsäautoteihin. Lammensuolta vedet virtaavat luonnontilaista<br />
uomaa pitkin Iilijärven Natura-alueella sijaitsevaan puroon,<br />
joka laskee pohjois-eteläsuuntaisesti Linkannotkon korkeiden<br />
ja kivisten jyrkänteiden välissä Hyppyriäisenlampeen.<br />
Maastonmuodoiltaan alue on hieman tasaisempi kuin<br />
Seivässuon pohjoinen alue.<br />
Alueen metsät ovat hakkuin käsiteltyjä talousmetsiä ja valtaosa<br />
suunnittelualueesta on varttunutta puolukka- ja mustikkatyypin<br />
(VT ja MT) mäntytaimikkoa. Lammensuohon rajoittuvat<br />
metsät ovat ojitettuja, muuttumiksi kuivuneita korpia, joista läntisempi<br />
kuvio on mäntyvaltainen ja vastaa ravinteisuudeltaan<br />
puolukkatyypin kangasta. Tiehen rajoittuvalla rehevällä muuttumakuviolla<br />
on koivikko, jonka puuntuotoskyky vastaa käenkaali-mustikkatyypin<br />
(OMT) kivennäismaakangasta. Myös<br />
alueen eteläosassa on karu, ojitettu suo; suon pohjoisosa on<br />
nuorta mäntysekapuustoa kasvatusmetsää ja sitä ympäröivät<br />
suokuviot ovat pääasiassa uudistuskypsiä muuttumia ja<br />
turvekankaita, joiden pääpuulaji on mänty. Suon ravinteisuus<br />
vaihtelee kanerva- ja mustikkatyypin (CT-MT) välillä siten, että<br />
alueen pohjoisosa on karuin ja eteläosa rehevin.<br />
56 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
NUORTA TAIMIKKOA<br />
NUORTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
VARTTUNUTTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
HAKKUUKYPSÄ METSÄ<br />
<br />
Kuva 6-22 Metsien kehitysluokat Seivässuon eteläisellä alueella.<br />
Alueen länsirinteen metsät ovat pääasiassa varttuneita ja<br />
hakkuin käsiteltyjä puolukkatyypin kasvatusmetsämänniköitä,<br />
joissa kasvaa sekapuuna vähän koivua. Soilla sijaitsevien<br />
uudistuskypsien metsien ohella koko alueella on vain yksi pienialainen,<br />
vajaan hehtaarin suuruinen uudistuskypsä männikkö.<br />
Suunnittelualueen länsilaidalla sijaitsee pienialainen pirunpelto.<br />
6.8 Vaikutukset luonnonarvoihin ja Iilijärven<br />
Natura-alueeseen<br />
6.8.1 Natura-arvion lainsäädännöllinen tausta<br />
Luonnonsuojelulain 65 §:ssä todetaan, että ”jos hanke tai<br />
suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden<br />
hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi<br />
heikentää valtioneuvoston Natura 2000-verkostoon<br />
ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja,<br />
joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus<br />
sisällyttää Natura 2000-verkostoon, hankkeen toteuttajan<br />
tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava<br />
nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa<br />
alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia<br />
merkittäviä haitallisia vaikutuksia”. Natura-arviointi voidaan<br />
tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä<br />
annetun lain 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä.<br />
6.8.2 Natura-alueen suhde muihin<br />
luonnonsuojeluohjelmiin ja -strategioihin<br />
Seivässuon sijoitusaluevaihtoehtojen lähiympäristössä on<br />
useita luonnonsuojelualueita, jotka yhdessä muodostavat<br />
Iilijärven 890 hehtaarin suuruisen Natura-alueen (FI0900083,<br />
SCI/SPA). Iilijärven alue koostuu pääosin kallioisista havupuumetsistä,<br />
puronotkoista ja pienvesistä. Topografialtaan alue<br />
on hyvin jyrkkäpiirteistä ja vaihtelevaa. Linkannotkon rotkolaaksossa<br />
sijaitsevat Hyppyriäisenlampi ja sen tulopuro kuuluvat<br />
Keski-Suomen arvokkaisiin pienvesiin ja Hyppyriäisenmäki<br />
(KAO090111) on valtakunnallisessa kallioalueiden inventoinnissa<br />
arvioitu alueeksi (luokka 4), joka sisältää sellaisia biologisia,<br />
geologisia tai maisemallisia arvoja, joilla on maa-aineslain<br />
7 §:n tarkoittamaa valtakunnallista tai muutoin huomattavaa<br />
merkitystä luonnonsuojelun kannalta. Myös Viitasenvuoren<br />
(AMO000074) vanhojen metsien suojeluohjelma-alue sijaitsee<br />
rotkolaakson itäreunalla ja Hyppyriäisenmäen länsirinteessä<br />
sijaitsevasta lehmusmetsiköstä on tehty luonnonsuojelulain 29<br />
§:n mukainen rajauspäätös (LTA201019). Erillisiä Natura-alueeseen<br />
kuuluvia suojelualueita, jotka sijaitsevat Seivässuon<br />
sijoitusaluevaihtoehtojen lähiympäristössä ovat Kylmäkolun 1.<br />
luonnonsuojelualue (YSA097460), Kylmäkolun luonnonsuojelualue<br />
(YSA097459) ja Kankaanpäänletto (SSO090240).<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
57
6.8.3 Natura-alueen direktiivin luontotyypit ja lajit<br />
Iilijärven Natura-alueen toteutuskeinoja ovat luonnonsuojelulaki,<br />
vesilaki, metsälaki ja maa-aineslaki. Käytettävissä olleen<br />
lähtötiedon mukaan Natura-alueen direktiivin luontotyyppejä<br />
Linkannotkon alueella ovat 1) vaihettumissuot ja rantasuot,<br />
2) Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, 3) boreaaliset luonnonmetsät*,<br />
4) boreaaliset lehdot ja 5) puustoiset suot*.<br />
Varsinainen purouoma ei edusta mitään direktiivin luontotyyppiä.<br />
Tähdellä* merkityt ovat ns. priorisoituja eli ensisijaisen<br />
tärkeitä suojeltavia luontotyyppejä.<br />
Iilijärven Natura-alueella tavatut luontodirektiivin liitteiden II ja<br />
IV lajit ovat liito-orava (VU), kirjoverkkoperhonen ja hajuheinä<br />
(NT). Lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat huuhkaja, kalasääski,<br />
kuikka, kurki, laulujoutsen, metso (NT), palokärki, pikkulepinkäinen<br />
(NT), pikkusieppo (NT), pohjantikka (NT) ja varpuspöllö.<br />
Em. lajeista ainoastaan hajuheinää on kasvanut Linkannotkon<br />
purouoman rannoilla ja liito-oravasta on tehty kahden reviirin<br />
havainto Hyppyriäisenmäen itärinteestä. Hajuheinästä on<br />
tehty ensimmäinen havainto vuonna 1932, mutta lajia ei vuoden<br />
1974 havainnon jälkeen ole tavattu enää alueella; häviämissyyksi<br />
on vuonna 1984 tehdyssä seurantainventoinnissa<br />
epäilty kasvupaikan puuston hakkuuta. Kirjoverkkoperhoselle<br />
soveliasta elinympäristöä ei Linkannotkon rotkolaaksossa ole,<br />
sillä laji suosii metsäisiä puoliavoimia ympäristöjä ja viihtyy<br />
tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla; kirjoverkkoperhosen ravintokasvi<br />
on kangasmaitikka, jolle purolaakso on liian kostea<br />
elinympäristö.<br />
6.8.4 Seivässuon aluevaihtoehtojen ja niiden<br />
lähiympäristön luonnontila<br />
Sekä Seivässuon pohjoinen että eteläinen alue ovat talousmetsäkäytössä<br />
olevia, voimakkaasti hakattuja ja ojitettuja alueita,<br />
eivätkä ne ole sopivaa elinympäristöä Iilijärven alueella<br />
tavatuille luonto- ja lintudirektiivin lajeille.<br />
Seivässuon eteläisestä alueesta em. luonnonsuojelualueet sijaitsevat<br />
kaikki vähintään 500 metrin etäisyydellä. Sen sijaan<br />
Iilijärven Natura-alueen vanhojen metsien suojeluohjelmaan<br />
kuuluva alue (AMO000074) sijaitsee lähimmillään noin 150<br />
metrin etäisyydellä Seivässuon pohjoisen alueen länsireunasta.<br />
Pohjoisen sijoitusaluevaihtoehdon ja Natura-alueen välinen<br />
Seivässuo<br />
Seivässuo II<br />
Valuma-alueen raja<br />
Natura-alue<br />
0 1km<br />
Kuva 6-23 Iilijärven Natura-alue, Seivässuon pohjoinen ja eteläinen sijoitusvaihtoehto sekä<br />
Lamminsuon valuma-alueen raja (3,7 km 2 ).<br />
58 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
metsäalue on pääasiassa hakkuin käsiteltyä, uudistuskypsää<br />
puolukkatyypin talousmetsämännikköä, joka suojaa Naturaalueen<br />
vanhaa metsää mahdollisilta tuulituhoilta. Alueella on<br />
myös jonkin verran kuusitaimikkoa, nuorta kasvatusmetsäkuusikkoa<br />
sekä sekapuustoista varttunutta kuusivaltaista kasvatusmetsää.<br />
6.8.5 Luontotyppien edustavuus ja luonnontilaisuus<br />
Linkannotkoon tehtiin maastokäynti 10.5.2006, jolloin vedenpinta<br />
oli lumien sulettua korkealla. Rotkolaakso kuljettiin<br />
maastossa läpi ja maastokäynnin yhteydessä pyrittiin arvioimaan<br />
Natura-alueen luontotyyppien luonnontilaisuutta ja<br />
edustavuutta.<br />
Vedet virtaavat koko rotkolaakson alueella etelästä pohjoiseen;<br />
Hyppyriäisenmäen ja Viitasenvuoren välissä kulkeva,<br />
paikoitellen kivinen ja pirunpeltoinen puro laskee<br />
Hyppyriäisenlampeen ja siitä edelleen Mustajokea pitkin<br />
Leppävedelle. Rotkolaakson eteläosan (alueet 1-3) on lähtötiedoissa<br />
todettu edustavan luontotyyppejä boreaaliset luonnonmetsät*,<br />
lähdesuot sekä vaihettumissuot. Alueen metsät<br />
ovat kuitenkin kivisiä, osin soistuneita varttuneita kasvatusmetsäkuusikoita,<br />
joissa sekapuuna kasvaa vähän koivua ja<br />
raitaa. Eteläosan kivennäismaakuusikossa on lahopuuta vain<br />
niukasti ja alueen halki kulkee ajoura; metsäkoneella on ajettu<br />
purouoman läpi läheiselle avohakkuualalle, johon rotkolaakso<br />
rajoittuu länsireunaltaan (välissä noin 10 metrin levyinen<br />
puustoinen suojavyöhyke). Alueen kenttä- ja pohjakerroksen<br />
kasvillisuus on tavanomaista kivennäismaakankaiden lajistoa,<br />
kuten mustikkaa, puolukkaa, isotalvikkia, metsäalvejuurta,<br />
rohtotädykettä, sananjalkaa, käenkaalia, vanamoa, ahomansikkaa,<br />
nuokkutalvikkia, sudenmarjaa sekä riiden- ja ketunliekoa.<br />
Soistuneilla paikoilla kasvaa lisäksi jonkin verran ojakellukkaa,<br />
mesiangervoa ja rönsyleinikkiä.<br />
Purouoma kulkee koko rotkolaakson alueella paikoitellen kivikossa<br />
maan alla. Soisilla alueilla purouoma on luonnontilainen.<br />
Alueen eteläosassa purouomaa on perattu ja purouomasta on<br />
nostettu kiviä uoman länsireunalle; perkaaminen näkyy myös<br />
purouoman laitojen kuusettumisena. Myös Linkannotkon eteläisellä<br />
puustoisella suolla (alue 4) on ajouria.<br />
8<br />
7<br />
ARVOKAS PIENVESI<br />
6<br />
VANHOJEN METSIEN<br />
SUOJELUOHJELMA-ALUE<br />
5<br />
BOREAALISET LEHDOT<br />
4<br />
3 2<br />
1<br />
PUUSTOISET SUOT<br />
VANHAA METSÄÄ<br />
LÄHDESUOT<br />
VAIHETTUMISSUOT<br />
Kuva 6-24 Lähtöaineistona käytetyt luontotyyppitiedot Iilijärven Natura-alueen<br />
Linkannotkon alueella.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
59
Kuva 6-25 Linkannotkon rotkolaakson eteläpään kuusikkoa.<br />
Kuva 6-27 Ajoura Linkannotkon eteläosan puustoisella<br />
suolla.<br />
Kuva 6-26 Linkannotkon eteläpään perattua purouomaa.<br />
<br />
Kuva 6-28 Vaihettumissuo purolaakson keskiosassa.<br />
Eteläisempi puustoinen suo (alue 4) on melko kuiva isovarpuräme,<br />
jonka kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti puolukkaa,<br />
mustikkaa ja pohjakerroksessa rahkasammalen lisäksi runsaasti<br />
kangasmetsien sammalia. Muita yleisiä kenttäkerroksen<br />
lajeja luontotyypillä ovat tupasvilla, kanerva, suopursu,<br />
karpalo, suokukka, variksenmarja ja järviruoko. Paikoitellen<br />
suolla on kivennäismaakangaslaikkuja ja suon laitaosat ovat<br />
paikoitellen avoimia ja vähäpuustoisia.<br />
Boreaalisiksi lehdoiksi (alue 5) merkityt luontotyypit osoittautuivat<br />
maastokäynnillä nuoriksi ja kivisiksi kasvatusmetsäkuusikoiksi,<br />
joista eteläisempi rajoittuu länsilaidaltaan avohakkuualaan.<br />
Sekapuuna eteläisessä kuusikossa kasvaa mäntyä ja<br />
pohjoisempi alue on erittäin kivinen. Molemmat alueet ovat<br />
metsätyypiltään mustikkatyyppiä (MT).<br />
Vanhojenmetsiensuojeluohjelma-alueen länsireuna ulottuu<br />
ohjelmarajauksen mukaan Linkannotkon rotkolaakson vaihettumissuoalueeseen<br />
(alue 6). Alueen edustava, vanha<br />
kuusikko rajoittuu kuitenkin selkeästi purouoman itäreunalle<br />
ja vaihettumissuoksi merkityllä alueella puusto on hieskoivua;<br />
sekapuuna kasvaa vähän mäntyä ja tervaleppää. Suo muuttuu<br />
pohjoisempana mäntypuustoiseksi isovarpurämeeksi.<br />
Pohjoisempi puustoinen suo (alue 7) sijaitsee metsäautotien<br />
länsipuolella ja oli maastokäynnin aikaan tulvan alla.<br />
Puustoltaan alue on ohutläpimittaista hieskoivua ja kuusta<br />
kasvavaa kitukasvuista metsää. Hyppyriäisenlammen eteläranta<br />
(alue 8) on ojitettu, muuten Hyppyriäisenlampi on luonnontilainen.<br />
60 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6.8.6 Hulevesien johtaminen Natura-alueelle<br />
Jätteidenkäsittelyalueella syntyvät puhtaat hulevedet kerätään<br />
ojin ja hulevesiviemärein yhteen ja puretaan käsittelykeskusta<br />
kiertäviin puhtaiden vesien ojiin. Laimeat hulevedet puolestaan<br />
kerätään yhteen ja johdetaan alueelle rakennettavaan<br />
laimeiden vesien tasausaltaaseen. Altaasta vesi johdetaan<br />
tarkkailupisteen kautta puhtaiden vesien ojaan. Ojia pitkin vedet<br />
laskevat Lamminsuolle ja sieltä edelleen Linkannotkoon<br />
Iilijärven Natura-alueelle. Lamminsuon valuma-alueen keskivirtaaman<br />
on arvioitu olevan noin 33 l/s. Laimeita hulevesiä<br />
laskee jätteiden käsittelykeskuksesta Lamminsuon ojaan alueelta<br />
keskimäärin noin 1,4 l/s. Kokonaisvirtaama ojaan pienenee<br />
suunnilleen yhtä paljon, sillä väkevät jätevedet johdetaan<br />
viemäriä pitkin alueelta pois. Virtaaman muutos jää siis erittäin<br />
pieneksi ja haitta-aineet laimenevat voimakkaasti ennen kuin<br />
ne laskevat Lamminsuolta Linkannotkon puroon.<br />
6.8.7 Hankkeen vaikutukset luontotyyppeihin ja<br />
uhanalaisiin lajeihin<br />
Maastokäynti alueelle kavensi lähtöaineistossa esitettyjen<br />
luontotyyppien pinta-alaa, sillä Linkannotkon rotkolaaksossa<br />
ei ole boreaalisia lehtoja eikä vanhaa metsää vanhojenmetsiensuojeluohjelma-alueen<br />
ulkopuolella. Pohjoisemman<br />
isovarpurämeen vesitalouden luonnontilaisuus on muuttunut<br />
voimakkaasti metsäautotien rakentamisen myötä ja alue tulvii<br />
keväisin tavallista voimakkaammin. Myös eteläisellä isovarpurämeellä<br />
on jälkiä ihmistoiminnasta; ajourat ovat mitä luultavimmin<br />
seurausta hakkuista lähialueilla ja puuta on ajettu<br />
ja/tai kalustoa siirretty vähäpuustoisen suon läpi talviaikaan,<br />
mistä suolle on jäänyt hitaasti umpeen kasvavat urat. Alueen<br />
luontotyypit eivät myöskään ole erityisen harvinaisia, sillä etenkin<br />
isovarpurämeitä tavataan yleisesti koko Etelä-Suomessa.<br />
Geomorfologialtaan alue sen sijaan on edustava.<br />
Linkannotkon rotkolaakson Natura-luontotyyppien luonnontilaisuus<br />
voi muuttua lähinnä hule- ja muiden vesien vaikutuksesta,<br />
sillä Natura-alueen toteutuskeinoista metsälain 10 §:n<br />
noudattaminen edellyttää purouoman välittömän lähiympäristön<br />
puuston jättämistä hakkuiden ulkopuolelle. Tämän vuoksi<br />
em. luontotyyppien säilyminen nykyisenkaltaisina riippuukin<br />
lähinnä lumiensulamisvesistä, muusta sadannasta sekä alueelle<br />
Lamminsuolta virtaavasta purovedestä. Purolaaksossa<br />
tavatuista uhanalaisista lajeista hajuheinää ei ole alueelta löydetty<br />
enää yli 30 vuoteen ja luontodirektiivin liitteen II ja IV laji,<br />
liito-orava, on tavattu rotkolaakson ylärinteessä.<br />
Edellä esitettyyn perustuen voidaan todeta, että Seivässuon<br />
pohjoiselta tai eteläiseltä käsittelyaluevaihtoehdolta johdettavilla<br />
hulevesillä ei ole haitallisia vaikutuksia niihin luontodirektiivin<br />
direktiivin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden suojelemiseksi<br />
Linkannotkon rotkolaakso on sisällytetty osaksi Natura<br />
2000 –verkostoa; hanke ei siis merkittävästi heikennä Naturaalueen<br />
valintaperusteena olleita luontoarvoja. Käsitys perustuu<br />
maastokäynnillä hankittuun tietoon rotkolaakson luontotyypeistä<br />
ja niiden edustavuudesta sekä siihen, että tiivispohjaisesta<br />
jätteidenkäsittelykeskuksesta ei pääse haitta-aineita,<br />
jotka voisivat kevättulvien aikaan olla toksisia alueen puustolle<br />
tai eliölajistolle.<br />
6.9 Vaikutukset maankäyttöön,<br />
yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinoelämään<br />
6.9.1 Rakennettu ympäristö, asutus ja muut häiriintyvät<br />
kohteet<br />
6.9.1.1 Mörkökorpi<br />
Mörkökorven alue sijaitsee Laukaan kunnassa Lievestuoreen<br />
taajaman keskustasta noin 5,5 kilometriä kaakkoon<br />
Leppäveden ja Lievestuoreenjärven välissä; lähimmillään taajama-alue<br />
ulottuu noin 1,7 kilometrin etäisyydelle hajua aiheuttavista<br />
toiminnoista. Kahdeksan hehtaarin suuruista aluetta on<br />
jo aikaisemmin käytetty kaatopaikka-alueena. Alue rajoittuu<br />
itälaidaltaan puolustusvoimien alueeseen.<br />
Mörkökorven välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Yksi<br />
erillinen asuinrakennus sijaitsee 500 metrin päässä suunnittelualueen<br />
ulkoreunasta ja on noin 1 km:n etäisyydellä hajua<br />
aiheuttavista toiminnoista. 1,3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen<br />
ulkoreunasta on retkeilyreitin yhteyteen rakennettu<br />
laavu. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Leppäveden ja<br />
Lievestuoreenjärven rannoilla ja Metsolahden taajamassa yli<br />
1,5 kilometrin etäisyydellä hajuhaittoja aiheuttavista toiminnoista.<br />
Kilometrin säteellä hajua aiheuttavista toiminnoista sijaitsee<br />
1 asuin- tai lomarakennus ja 2 kilometrin säteellä 40 kpl.<br />
Suunnittelualueen ulkoreunasta mitattuna vastaavia rakennuksia<br />
1 km:n säteellä on 1 kpl ja 2 km:n säteellä 99 kpl.<br />
Ampumarata sijaitsee noin 500 metrin ja hautausmaa valtatien<br />
23 eteläpuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Muita toiminnallisia<br />
rakennettuja kohteita ovat hautausmaan eteläpuolella<br />
sijaitsevat kaksi huoltoasemaa.<br />
6.9.1.2 Vahtivuori<br />
Vahtivuori sijaitsee Petäjäveden kunnassa runsaan kilometrin<br />
päässä Kintauden kylätaajaman eteläpuolella. Kintaus on<br />
Petäjäveden suurin kylä asukasluvun perusteella; asukkaita<br />
on yli 600.<br />
Vahtivuoren alueen eteläpuolella suunnittelualueen ulkoreunasta<br />
200 metrin etäisyydellä on kolme asuinrakennusta. Hajua<br />
aiheuttavia toimintoja lähimpänä, noin 500 metrin etäisyydellä<br />
sijaitsee yksi asuinrakennus. Kilometrin säteellä hajua aiheuttavista<br />
toiminnoista sijaitsee 5 asuin- tai lomarakennusta ja 2<br />
kilometrin säteellä 69 kpl. Suunnittelualueen ulkoreunasta mitattuna<br />
vastaavia rakennuksia kilometrin säteellä on 20 kpl ja 2<br />
km:n säteellä 159 kpl. Lähin koulu sijaitsee Kintauden kylässä<br />
noin kahden kilometrin etäisyydellä. Jyväskylän maalaiskunnan<br />
puolella noin neljän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen<br />
itäpuolella sijaitsee Kuohun taajama.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
61
Kuva 6-29 Asutuksen ja muun ihmistoiminnan sijoittuminen Mörkökorven suunnittelualueen läheisyydessä.<br />
Kuva 6-30 Asutuksen ja muun ihmistoiminnan sijoittuminen Vahtivuoren suunnittelualueen läheisyydessä.<br />
62 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6.9.1.3 Seivässuo<br />
Seivässuolla sijaitsevat vaihtoehdot Seivässuo eteläinen ja<br />
pohjoinen sijoittuvat Jyväskylän maalaiskunnan ja Toivakan<br />
kunnan rajamaastoon Lehtivuoren ja Viitasenvuoren väliseen<br />
painanteeseen.<br />
Alueiden läheisyydessä on vain vähän asutusta, eikä asutuksen<br />
lisäksi vaikutusalueella ole muita häiriintyviä kohteita lainkaan.<br />
Lähin asuinkiinteistö sijaitsee Seivässuon pohjoisella<br />
alueella noin 800 metrin etäisyydellä suunnittelualueen ulkoreunasta.<br />
Kilometrin säteellä hajua aiheuttavista toiminnoista<br />
ei ole asuin- tai lomarakennuksia. 2 kilometrin säteellä hajua<br />
aiheuttavista toiminnoista sijaitsee 6 asuin- tai lomarakennusta.<br />
Suunnittelualueen ulkoreunasta mitattuna vastaavia rakennuksia<br />
1 km:n säteellä on 3 kpl ja 2 km:n säteellä 19 kpl.<br />
Eteläisellä alueella alueen lähin asuinrakennus sijaitsee 800<br />
etäisyydellä suunnittelualueen reunasta. 1 kilometrin säteellä<br />
hajua aiheuttavista toiminnoista ei ole asuin-, tai lomarakennuksia.<br />
2 kilometrin säteellä hajua aiheuttavista toiminnoista<br />
sijaitsee 5 asuin-, tai lomarakennusta. Suunnittelualueen ulkoreunasta<br />
mitattuna vastaavia rakennuksia 1 km:n säteellä on<br />
1 kpl ja 2 km:n säteellä 8 kpl.<br />
Kuva 6-31 Asutuksen ja muun ihmistoiminnan sijoittuminen Seivässuon suunnittelualueiden läheisyydessä.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
63
6.9.1.4 Mustankorkea<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Jyväskylän<br />
kaupungissa viisi kilometriä keskustasta lounaaseen.<br />
Kaatopaikkatoiminta Mustankorkean alueella alkoi vuonna<br />
1963 ja laajeni vähitellen nykyiseen, luvussa 3 esitettyyn, laajuuteensa.<br />
Nykyisin jätteenkäsittelykeskus toimii noin 48 hehtaarin<br />
suuruisella alueella.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen luoteispuolella Soidinmäen kallioalueella<br />
sijaitsee noin 13 hehtaarin suuruinen maa-ainesten<br />
ottoalue, johon Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalue<br />
on suunniteltu siirrettäväksi voimassa olevan<br />
ympäristöluvan mukaisesti vuonna 2007.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen eteläpuolitse kulkee 2 x 110 kV:<br />
n voimajohto ja Ronsuntaipaleentien eteläpuolella sijaitsee<br />
Jyväskylän kaupungin maankaatopaikka. Jätteenkäsittelykes<br />
kuksen etäisyys Ronsuntaipaleentiehen on noin 300 metriä.<br />
Lähin taajama, Ylämyllyjärvi, sijaitsee noin 600 metriä jätteenkäsittelykeskuksen<br />
reunasta itään. Myllyjärven, Mäyrämäen<br />
ja Keltinmäen asuinalueet jätteenkäsittelykeskuksen itä- ja<br />
pohjoispuolella sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä. Jätte<br />
enkäsittelykeskuksen lähiympäristössä etenkin alueen eteläja<br />
luoteispuolen haja-asutusalueella on runsaasti omakoti- ja<br />
lomarakennuskiinteistöjä.<br />
Ylämyllyjärvi on pääasiassa omakotialuetta. Omakotitaloja<br />
on noin 100 kpl. Jätehuoltoaluetta lähimmät rakennukset<br />
ovat pienkerrostaloja, joita on 4 kpl. Myllyjärvi on kerrostaloja<br />
pientalovaltaista aluetta, jossa on yli 200 asuinrakennusta<br />
(asuinpientalo- tai asuinkerrostalorakennuksia). Mäyrämäessä<br />
on pääasiassa omakotitaloaluetta, jossa asuinrakennuksia on<br />
180 kpl. Mäyrämäen läntisin osa, Mustalampi, on rakennettu<br />
pientalovaltainen alue, jossa asuinrakennuksia on 30 kpl.<br />
Keltinmäki on kerrostaloaluetta, jossa asuinrakennuksia on<br />
noin 80 kpl. 2 km:n säteellä jätteidenkäsittelyalueen reunasta<br />
sijaitsee noin 1 020 asuinrakennusta, joista osa on kerrostaloja.<br />
Ronsuntaipaleentien eteläpuolella oleva Kolmisoppinen ympäristöineen<br />
muodostaa laajan jätteenkäsittelykeskuksen ympärille<br />
ulottuvan ulkoilu- ja virkistysalueen. Kolmisoppisen rannalla<br />
noin 600 metrin päässä jätteenkäsittelykeskuksesta on<br />
uimaranta ja hiihtomaja, jonka kautta kulkee useita ulkoilu- ja<br />
hiihtoreittejä. Jätteenkäsittelykeskuksen länsipuolella alueen<br />
välittömässä läheisyydessä kulkee ulkoilureitti, joka yhdistää<br />
alueen Laajavuoren ulkoilualueeseen.<br />
Kuva 6-32 Asutuksen ja muun ihmistoiminnan sijoittuminen Mustankorkean läheisyydessä.<br />
64 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6.9.2 Kaavoitustilanne<br />
6.9.2.1 Jyväskylän seutu<br />
Maakuntakaava<br />
Keski-Suomen maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä<br />
30.1.-3.3.2006. Maakuntakaavassa jätteiden käsittelyssä varaudutaan<br />
neljään sijoituspaikkaan Keski-Suomen alueella:<br />
Jyvässeudun käsittelykeskus (sijoitusvaihtoehdot Mörkökorpi,<br />
Vahtivuori, Seivässuo ja Mustankorkea), Saarijärven<br />
Sammakkokangas ja Jämsän Metsäkivelä. Maakuntakaavan<br />
kehittymistä voi seurata ja siihen voi vaikuttaa Keski-Suomen<br />
liiton verkkosivuilla www.keskisuomi.fi.<br />
Seutukaava<br />
Keski-Suomessa on tällä hetkellä voimassa Keski-Suomen<br />
seutukaava (ympäristöministeriön 2.8.1999 ja 4.3.2005 vahvistama).<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukselle on ko.<br />
kaavassa esitetty aluevarauskaavamerkinnällä ET/ka. Alue on<br />
tarkoitettu jätteenkäsittelyä, hyötykäyttötoimintoja, kaatopaikkatoimintoja,<br />
maa-ainesten ottamista ja läjitystä sekä niiden<br />
tarvitsemia rakennelmia tai rakennuksia varten. Jätteenkäsitte<br />
lykeskuksen ympäristö on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi.<br />
Yleiskaava<br />
Koko Jyväskylän kaupungin kattava yleiskaava on hyväksytty<br />
kaupunginvaltuustossa 4.6.1984. Yleiskaavaa on tarkistettu<br />
myöhemmin tehdyin osayleiskaavoin. Jätteenkäsittelykeskuk<br />
selle ja maa-ainesten ottoalueelle on yleiskaavassa osoitettu<br />
aluevaraus kaavamerkinnällä EK-1 (kaatopaikka- ja maankamaran<br />
ainesten otto- ja käsittelyalue). Osa seutukaavassa<br />
kaavamerkinnällä ET merkitystä alueesta on yleiskaavassa<br />
osoitettu kaavamerkinnällä E (erityisalue). Kaatopaikka-alueen<br />
ja erityisalueen erottaa kapea virkistysaluekaista, jossa kulkee<br />
ulkoilureitti. Ulkoilureitti on osa Keski-Suomen maakuntauraa.<br />
Jätteenkäsittelyalueesta lounaaseen sijaitsee Taka-Keljon<br />
osayleiskaava-alue. Taka-Keljon osayleiskaava on haja-asutustyyppinen<br />
ja siinä on varattu alueita pääasiassa pientaloasumiseen.<br />
Jyväskylän kaupunki aloitti vuonna 2002 Valkeamäen alueen<br />
osayleiskaavoituksen. Alueelle on arvioitu mahtuvan 8 000<br />
– 10 000 asukasta. Valkeamäen alueesta on jo toteutunut<br />
Mustalammen alue. Lähin suunniteltu osa Valkeamäen alueesta<br />
on Ylämäyrämäki, jonne sijoittuu noin 150 pientaloa<br />
noin 500 metrin etäisyydelle jätteenkäsittelykeskuksesta.<br />
Yleiskaavassa oleva Kammarinmäki on mukana kaavoitusohjelmassa,<br />
mikä tarkoittaa asemakaavan laatimista vuosina<br />
2006-2008.<br />
6.9.2.2 Mörkökorpi<br />
Seutukaavassa alue on varattu kaatopaikka-alueeksi. Vuonna<br />
1993 vahvistetussa Laukaan Lievestuoreen osayleiskaavassa<br />
alueelle on osoitettu aluevaraus merkinnällä EK – kaatopaikka-alue.<br />
6.9.2.3 Vahtivuori<br />
Kintauden kylälle on laadittu osayleiskaava, joka on saanut<br />
lainvoiman 6.4.2005. Vahtivuoren suunnittelualue sijaitsee kuitenkin<br />
valtatien eteläpuolella, joka on haja-asutusaluetta.<br />
MÖRKÖKORVEN<br />
SUUNNITTELUALUE<br />
SEIVÄSSUON<br />
SUUNNITTELUALUE<br />
VAHTIVUOREN<br />
SUUNNITTELUALUE<br />
Kuva 6-33 Otteet Keski-Suomen seutukaavasta.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
65
Kuva 6-34 Ote Jyväskylän yleiskaavasta.<br />
6.9.2.4 Seivässuo<br />
Suunnittelualue on haja-asutusaluetta, eikä siellä ole voimassa<br />
olevaa oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa.<br />
Lähimmät kaavoitetut alueet ovat Leppäveden, Pitkäjärven,<br />
Pieni Humaljärven ja Höyhenisen ranta-asemakaava sekä<br />
Toivakan rantayleiskaavan länsiosa.<br />
6.9.2.5 Mustankorkea<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on valmisteilla<br />
asemakaava Jyväskylän kaupungin toimesta. Lähimmät<br />
muut asemakaavoitetut alueet sijaitsevat kaatopaikka-alueen<br />
itäpuolella Ylämyllyjärvellä ja pohjoispuolella Keltinmäessä.<br />
Mustankorkean alueen ympäristön tila ja toiminnan ympäristövaikutukset<br />
on kuvattu kattavasti vuonna 2003 valmistuneessa<br />
ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.<br />
6.10 Maisemalliset vaikutukset<br />
6.10.1 Sijoitusalueiden maisemalliset yleispiirteet<br />
Kaikki sijoitusalueet kuuluvat maisemamaakuntajaossa Keski-<br />
Suomen järviseutuun, jolle ominaisia piirteitä ovat laajat järvialtaat,<br />
vesireitit sekä moreenimäet. Alueen harjujaksot, kallioperän<br />
murtumat sekä järvien muodot noudattelevat pitkälti<br />
luode-kaakko –suuntaisuutta. Alueen itäreunalla on runsaasti<br />
viljelyyn soveltuvia savikkoja. Asutus on sijoittunut joko laaksoihin<br />
vesistöjen läheisyyteen tai mäkien harjanteille.<br />
Mörkökorven alue sijaitsee Savion kylän itäpuolella lähellä<br />
maantietä, mutta silti lähes asumattomalla seudulla. Alue on<br />
metsäistä ja tasaista, osittain soistunutta kivennäismaakangasta<br />
ja lähin asutus on yli 500 metrin päässä. Alueen eteläpuolella<br />
sijaitsee ampumarata.<br />
Vahtivuoren alue sijaitsee Vahtivuoren itärinteessä metsäisellä<br />
alueella Kintauden kylässä noin 1,3 kilometrin etäisyydellä<br />
lähimmästä maantiestä. Alueen pohjoispuolella on leveä<br />
voimajohtoaukea. Asutusta on noin 400 metrin etäisyydellä<br />
alueen kaakkois- ja luoteispuolella. Maastonmuodoiltaan alue<br />
on ojitettuine suojuotteineen ja kivennäismaamäkineen melko<br />
vaihtelevaa.<br />
Seivässuon alueet sijaitsevat metsäisellä haja-asutusalueella.<br />
Länsipuolella on Iilijärven Natura-alue. Seivässuon I alue sijaitsee<br />
Lehtivuoren ja Viitasenvuoren väliin jäävässä notkossa.<br />
Alueen keskellä kulkeva metsäautotie sijaitsee notkon pohjalla<br />
ja sekä itään että länteen kohoavat loivat rinteet. Alueella on<br />
tehty runsaasti avohakkuita. Seivässuon II alue sijaitsee em.<br />
alueen eteläpuolella kivisellä, mutta pohjoisempaa aluetta selvästi<br />
tasaisemmalla kankaalla. Eteläisen alueen avohakkuut<br />
on tehty joitakin vuosikymmeniä sitten ja suurin osa alueesta<br />
on mäntytaimikkoa.<br />
66 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6.10.2 Mörkökorpi<br />
Mörkökorven alue sijaitsee pääasiassa tasaisella kivennäismaakankaalla.<br />
Maisemakuvaan vaikuttavia elementtejä ovat<br />
alueen itäpuolella sijaitseva Mustavuori sekä luoteispuolella<br />
sijaitsevat Talkoovuori ja Venttilänmäki. Lähimmälle maantielle<br />
on suunnittelualueen länsireunasta matkaa noin 350 metriä.<br />
Koillis- ja länsireunoilla ovat korkeat mäet, jotka rajaavat alueen<br />
ja toimivat maisemaesteenä.<br />
Mörkökorven sijoitusalue sijaitsee lähes tasaisella kivennäismaakankaalla<br />
ja täytön korkeus on +164 mpy. Sijoitusalueen<br />
itäpuolella sijaitseva Mustavuori nousee korkeimmillaan noin<br />
tasolle +185 mpy ja estää siten sijoitusalueen näkymisen<br />
Lievestuoreenjärvelle. Pohjoisessa puolestaan Talkoovuori ja<br />
Venttilänmäki estävät sijoitusalueen näkymisen maisemassa.<br />
Sijoitusalueen lähistöllä ei myöskään ole asutusta, jonne täyttö<br />
saattaisi näkyä.<br />
6.10.3 Vahtivuori<br />
Alue sijoittuu korkeiden Vahtivuoren ja Kaistinmäen väliin. Se<br />
on hyvin rajattavissa louhittaviin reunoihin idästä, etelästä ja<br />
lännestä. Myös pohjoispuolella on alueetta rajaavat mäet, jotka<br />
toimivat myös maisemaesteenä. Korkeuserot ovat merkittävät.<br />
Suoalueen tasosta Vahtivuori (länsipuolella) nousee yli<br />
30 m korkeammalle ja Kaistinmäki (itäpuolella) yli 60 metriä<br />
korkeammalle. Alueen eteläreunassa alue rajautuu noin 20<br />
metriä korkeaan mäkeen.<br />
Vahtivuoren sijoitusalueen ympäristössä Kaistinmäki ja<br />
Vahtivuori estävät täytön näkymisen itään ja länteen, mutta<br />
kaakkoon ja luoteeseen sijoitusalueen näkyminen on täytön<br />
loputtua mahdollista. Vahtivuorella maisemalliset vaikutukset<br />
ovat suurimmat, sillä sijoitusalueen välittömässä läheisyydessä<br />
sijaitsee useita tiloja. Maisemallisten vaikutusten suuruus<br />
riippuu lähinnä siitä, säilyvätkö sijoitusalueen lähiympäristön<br />
metsät hakkaamattomina.<br />
Vahtivuorella sijoitusalueen täyttökorkeus on täytön loppuessa<br />
tasolla + 215 mpy. Samalla tasolla sijaitsevat myös sijoitusalueen<br />
kaakkoispuoliset tilat, Etelärinne ja Lähteenmäki. Tilat<br />
sijaitsevat lähellä sijoitusalueen eteläreunaa ja tilojen etäisyys<br />
sijoitusalueesta vaihtelee 350 – 400 metrin välillä. Mikäli sijoitusalueen<br />
eteläreunan ja Etelärinteen tilan pellon välinen alue<br />
säilyy puustoisena, ei täyttö näy em. tilojen pihapiiriin. Jos<br />
alueella kuitenkin hakataan, sijoitusalue näkyy tiloille selvästi.<br />
Myös sijoitusalueen luoteispuolella sijaitsevalle Mäenpään<br />
tilalle täyttö saattaa näkyä, mikäli tilan ja sijoitusalueen väliset<br />
metsät hakataan aukoksi.<br />
6.10.4 Seivässuo<br />
Seivässuon vaihtoehtoiset sijoitusalueet sijaitsevat kaukana<br />
asutuksesta. Seivässuon pohjoisemman sijoitusalueen täyttökorkeus<br />
on täytön loppuessa tasolla +205 mpy. Sijoitusalueen<br />
lähiympäristössä sijaitsevien Lehti- ja Viitasenvuoren laet kohoavat<br />
samaan korkeuteen ja estävät täytön näkymisen maisemassa.<br />
Lehtivuoren laki on hakattu vastikään aukoksi, mutta<br />
ennen kuin uusi sijoitusalue otetaan käyttöön, on siemenpuuaukolle<br />
kasvanut taimikko eikä Lehtivuoren laelta enää ole<br />
näköyhteyttä Leppävedelle.<br />
Seivässuon eteläisemmän sijoitusalueen täyttökorkeus<br />
on +205 mpy. Näkyvyyden itään katkaisee kuitenkin<br />
Heiskasenmäki, jonka korkeimmat laet nousevat samalle<br />
tasolle. Täyttöalueen eteläreunasta on lähimpään tilaan,<br />
Kankaanpäähän, noin 900 metrin matka, eikä alue tulee näkymään<br />
tilalle, sillä se sijaitsee sijoitusaluetta huomattavasti<br />
alempana ja välissä on kasvatusmetsämännikköä.<br />
6.10.5 Mustankorkea<br />
Louhosalueella täytön korkeus nousee pintarakenteineen tasolle<br />
+237 metriä. Nykyisen täyttöalueen maksimaalinen korkeus<br />
on +238 pintarakenteineen. Nämä korkeimmat kohdat<br />
eivät vaikuta lähi- tai kaukomaisemaan.<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos sijaitsee Soidenmäen<br />
koillispuolella eli koko alueen pohjoisrajalla. Terminen laitos<br />
sijoittuu tasolle noin +218 ja sen piiput kohoavat tasolle +228<br />
eli nykyisen jätetäytön korkeimpien kohtien tasolle. Tämäkään<br />
ei näy asutuille alueille, eikä lähivirkistysalueille.<br />
Mustankorkean kaakkoispuolella, nykyisen sisäänajotien varrella<br />
on suojapuusto hakattu ja myrskyssä kaatunut. Alueelle<br />
on istutettu uutta puustoa ja suojakorkeuteen se kasvaa 15<br />
– 20 vuodessa. Muilta osin suojapuusto on nykyisin hyvässä<br />
tilassa suojaavan vaikutuksen kannalta.<br />
Maisemallisen haitan estämiseksi niin käsittelyalueen kuin sen<br />
lähellä sijaitsevien asuinalueiden suojapuustot tulee säilyttää<br />
ja niitä tulee jatkuvasti ylläpitää. Parhaan näkösuojan antaa eriikäisistä<br />
puista koostuvat havu- ja lehtipuiden muodostamat<br />
yhtenäiset suoja-alueet. Havupuut antavat näkösuojaa talvisaikaankin<br />
ja eri ikäisyys mahdollistaa, sen että puuston poistamisen<br />
aikaankin näkösuojaa on olemassa.. Suojapuuston<br />
säilyttämisestä ja ylläpidosta tulee tehdä kaupungin kanssa<br />
selkeä suunnitelma.<br />
6.11 Haittaeläimet ja roskaantuminen<br />
6.11.1 Yleistä<br />
Kaatopaikalle sijoitettavat yhdyskuntajätteet houkuttelevat<br />
alueelle haittaeläimiä, kuten rottia ja lintuja. Haittaeläinten<br />
määrän lisääntyminen loppusijoitusalueen ympäristössä voi<br />
aiheuttaa lähinnä viihtyvyyshaittaa. Eläimet levittelevät jätteitä<br />
ja voivat kuljettaa niitä ympäristöön aiheuttaen lähiympäristön<br />
roskaantumista. Lintujen ulosteet voivat aiheuttaa likaantumishaittaa<br />
ja niiden äänet voidaan kokea viihtyvyyshaittana.<br />
Viihtyvyyshaittojen lisäksi haittaeläinten mukana voi ympäristöön<br />
levitä myös bakteereja, kuten esim. lokkien mukana<br />
salmonellabakteereja. Lintujen aiheuttamat infektiot ovat<br />
mahdollisia, mutta tarttuminen linnuista ihmiseen erittäin harvinaisia.<br />
Esimerkiksi mitään näyttöä salmonellan tarttumisesta<br />
linnuista ihmiseen ei ole.<br />
Tehokkain keino vähentää haittaeläinten määrää on niiden<br />
ruokailumahdollisuuksien estäminen. Kuivajätteen laitoskäsittelyn<br />
aloittaminen vähentää kaatopaikalle joutuvan orgaanisen<br />
aineen määrää ja siten heikentää rottien ja lintujen ruokailumahdollisuuksia.<br />
Käytännössä tällöin kaatopaikalle sijoitettava<br />
materiaali ei sisällä juuri ollenkaan haittaeläinten ravinnoksi<br />
kelpaavaa jätettä. Tämän vuoksi kuivajätteiden laitoskäsittelyn<br />
alettua jätteenkäsittelykeskuksen ei arvioida aiheuttavan missään<br />
sijoitusvaihtoehdossa merkittäviä haittaeläinongelmia.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
67
Tuuli ja eläimet voivat kuljettaa jätteitä jäteaseman alueelta<br />
ympäristöön ja aiheuttaa roskaantumista. Myös kuljetusten<br />
yhteydessä roskia voi ajoittain levitä sisääntuloteiden ympäristöön.<br />
Roskaantuminen aiheuttaa viihtyisyyden vähenemistä<br />
lähiympäristössä. Haitta kohdistuu ainoastaan lähialueelle.<br />
6.11.2 Mörkökorpi<br />
Mörkökorven sijoitusvaihtoehdossa lähimmät häiriintyvät kohteet<br />
sijaitsevat niin kaukana, ettei jätteenkäsittelykeskuksen<br />
perustamisen arvioida aiheuttavan haittaeläin- eikä roskaantumisongelmia.<br />
6.11.3 Vahtivuori<br />
Vahtivuoren sijoitusvaihtoehdossa lähimmät häiriintyvät kohteet<br />
sijaitsevat niin kaukana, ettei jätteenkäsittelykeskuksen<br />
perustamisen arvioida aiheuttavan haittaeläin- eikä roskaantumisongelmia.<br />
6.11.4 Seivässuo<br />
Seivässuon sijoitusvaihtoehdossa lähimmät häiriintyvät kohteet<br />
sijaitsevat niin kaukana, ettei jätteenkäsittelykeskuksen<br />
perustamisen arvioida aiheuttavan haittaeläin- eikä roskaantumisongelmia.<br />
6.11.5 Mustankorkea<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ei ole olemassa<br />
laskentatietoja siellä ruokailevien haittaeläinten määristä.<br />
Lintu- ja jyrsijähavaintoja on kuitenkin ollut. Vanhan jätetäytön<br />
sulkeminen ja uusien käsittelymenetelmien käyttöönotto<br />
vähentävät kuitenkin merkittävästi alueella ruokailevien<br />
haittaeläinten määrää, eikä uuden jätteenkäsittelykeskuksen<br />
arvioida aiheuttavan merkittäviä haittaeläinongelmia.<br />
Toiminnan tehostuessa ja haittaeläinten vähentyessä myös<br />
jätehuoltotoiminnoista aiheutuvan roskaantumisen arvioidaan<br />
vähenevän nykyisestä. Vaikka asutus on varsin lähellä, tiedetään<br />
nykyisen toiminnan perusteella, että epäsuotuisissa<br />
olosuhteissa roskia voi levitä keskuksen lähipiiriin ja aiheuttaa<br />
siten viihtyisyyshaittaa.<br />
6.12 Sosiaaliset vaikutukset<br />
6.12.1 Välittömät ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen<br />
kohdistuvat vaikutukset<br />
Tehtyjen arvioiden perusteella tässä arvioitavassa hankkeessa<br />
merkittävimmin ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen voivat<br />
vaikuttaa jätteiden käsittelytoiminnoista aiheutuva hajuhaitta,<br />
toiminnoista ja liikenteestä aiheutuva melu sekä alueen luonteen,<br />
maisemakuvan ja totuttujen maankäyttömuotojen muuttuminen.<br />
Lähimpien häiriintyvien kohteiden sijainnista riippuen<br />
myös jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristöön rajoittuvat<br />
vaikutukset kuten pöly ja roskaantuminen voivat aiheuttaa<br />
viihtyvyyshaittaa.<br />
Ihmisten elinolojen ja viihtyvyyden kannalta oleellista on jätteenkäsittelykeskuksen<br />
sijoittuminen suhteessa asutukseen,<br />
herkkiin elinkeinoihin ja muihin paikallisille ihmisille merkityksellisiin<br />
kohteisiin. Edellä lueteltuja vaikutuksia sekä toiminnan<br />
sijoittumista suhteessa ympäröiviin maankäyttömuotoihin on<br />
tarkasteltu tarkemmin asianomaisissa kohdissa. Kappaleessa<br />
6 on esitetty sijoitusvaihtoehtojen ympäristövaikutukset.<br />
Näiden kuvausten perusteella voidaan arvioida, että ihmisten<br />
elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset ja niiden<br />
kautta syntyvät sosiaaliset vaikutukset ovat suurimmat<br />
Vahtivuoren alueella.<br />
6.12.2 Suhtautuminen hankkeeseen<br />
Sijoituskohteiden lähialueiden asukkaiden osallistuminen<br />
ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn oli kohtuullisen<br />
aktiivista. Nähtävilläoloaikana yhteysviranomaiselle jätettiin<br />
arviointiohjelmasta 23 mielipidettä. Lisäksi konsultille, hankkeesta<br />
vastaavalle, alueelliselle ympäristökeskukselle sekä<br />
Petäjäveden päättäville elimille jätettiin Vahtivuoren sijoitusvaihtoehtoa<br />
vastustava kansalaisadressi.<br />
Ohjelmavaiheessa järjestettyihin yleisötilaisuuksiin osallistui<br />
Lievestuoreella 7 henkilöä. Lievestuoreen kylätoimikunnan<br />
aiempi tilaisuus, johon hankkeesta vastaava, ympäristökeskuksen<br />
edustaja ja konsultti osallistuivat, keräsi noin 40<br />
osallistujaa. Toivakassa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui<br />
18 henkilöä. Kintauden kylän tilaisuus kokosi eniten yleisöä,<br />
osallistujia oli 44 kappaletta. Kintauden kylätoimikunnan oma<br />
tilaisuus aiemmin kesällä 2005 keräsi jonkin verran enemmän<br />
yleisöä. Jyväskylässä järjestettyyn tilaisuuteen ei tullut asiasta<br />
kiinnostuneita asukkaita lainkaan. Seuraavassa on tarkasteltu<br />
kyselyn tuloksia.<br />
Yleisötilaisuudessa läsnä olleille jaettiin kyselylomake, jonka<br />
välityksellä he saivat mahdollisuuden ottaa kantaa myös kirjallisesti.<br />
Lisäksi paikalla olleet lähiasukkaat jakoivat kyselylomaketta<br />
tilaisuuden jälkeen naapurustoonsa ja lähikoulujen<br />
oppilaiden kautta alueen asukkaille. Alueellinen ympäristökeskus<br />
laati oman tiivistelmänsä kyselyn vastauksista.<br />
Mörkökorven alue<br />
Merkittävimpinä vaikutuksina pidettiin liikenteellisiä vaikutuksia,<br />
maisemallista vaikutusta sekä vaikutuksia virkistyskäyttöön,<br />
kuten retkeilyyn ja muuhun ulkoiluun. Melu- ja hajuhaittojen<br />
uskottiin myös lisääntyvän alueella. Muina tärkeinä vaikutuksina<br />
mainittiin mm. vaikutukset sosiaaliseen viihtyvyyteen<br />
ja terveyteen, vesistöjen, pohjavesien ja maaperän pilaantuminen<br />
sekä haittaeläinten lisääntyminen ja kiinteistöjen arvon<br />
lasku. Positiivisina vaikutuksina pidettiin laitoksen työllistävää<br />
vaikutusta ja positiivista vaikutusta kuntatalouteen.<br />
Elinkeinoelämään tai ammattiin harjoittamiseen hankkeen ei<br />
vastauksissa koettu vaikuttavan kovinkaan paljoa. Esille nousi<br />
kuitenkin työmatkaliikenteen ruuhkautuminen ja vaikutukset<br />
maanviljelylle ja marjataloudelle.<br />
Vastaajien mielestä hankkeen suunnittelussa tulisi erityisesti<br />
ottaa huomioon liikenneturvallisuus. Vaatimus kapeiden väylien<br />
leventämisestä ja kevyenliikenteen väylien rakentamisesta<br />
oli mainittu useassa vastauksessa. Suurin osa vastaajista oli<br />
huolissaan ympäristön puhtauden sekä luontoarvojen heikkenemisestä.<br />
Myös alueella vastikään kunnostettu Lipeälampi<br />
mainittiin useassa vastauksessa, eivätkä vastaajat toivo ympäristön<br />
pilaantumista alueella uudestaan.<br />
68 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Vahtivuoren alue<br />
Vahtivuoren alueella merkittävimpinä negatiivisina vaikutuksina<br />
pidettiin melua, liikenteellisiä vaikutuksia, liikenneturvallisuutta,<br />
maisemallista vaikutusta sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien<br />
heikkenemistä. Kielteisistä vaikutuksista nousivat esille myös<br />
mahdolliset haju- ja meluhaitat, haittaeläimet (linnut ja jyrsijät)<br />
sekä pinta- ja pohjavesien saastuminen. Kaikkien em. vaikutusten<br />
koettiin aiheuttavan alueen imagon huonontumisesta<br />
ja tätä kautta vaikutuksia kiinteistöjen arvoon. Myös työmatkojen<br />
liikenneturvallisuuden pelättiin heikkenevän ja ruuhkien lisääntyvän.<br />
Harrastustoiminnalle suurimpina haittoina pidettiin<br />
yleisesti alueen käyttötarkoituksen muuttumista ja sen myötä<br />
harrastustoiminnan ja virkistyskäytön, kuten marjastuksen ja<br />
metsästyksen estymistä alueella. Useimmat pelkäävät myös<br />
ympäristön pilaantumista. Suurin osa vastaajista pitää kaikkia<br />
vaikutuksia kielteisinä ja merkittävinä.<br />
Vastaajista suurimman osan elinkeinoelämälle tai ammatin<br />
harjoittamiselle jätteenkäsittelykeskuksen rakentamisesta ei<br />
olisi haittaa. Monet kuitenkin uskovat ruuhkien lisääntyvän työmatkoilla<br />
sekä liikenneturvallisuuden heikkenevän. Yksi vastaajista<br />
(marjanviljelijä) uskoo keskuksen rakentamisesta koituvan<br />
suoranaista haittaa elinkeinolleen haittaeläinten (linnut<br />
ja jyrsijät) lisääntymisen sekä ympäristön puhtauden heikkenemisen<br />
takia. Lisäksi esille nousivat negatiiviset vaikutukset<br />
kalastukseen ja maanviljelyyn sekä pohjavesien laatuun.<br />
Lähialueiden ympäristön puhtaus, alueen rauhallisuus ja<br />
maaseutumaisuus oli kyselyyn vastanneille erityisen tärkeää.<br />
Kirkkaiden ja puhtaiden järvien, pohjaveden ja lähteiden sekä<br />
kalakannan säilymisestä oli huolissaan yli puolet kyselyyn<br />
vastanneista. Monet mainitsivat suunnittelualueen sijaitsevan<br />
liian lähellä asuinaluetta ja suurin osa oli huolissaan kehittyvän<br />
kylän tulevaisuudesta, jos jätteenkäsittelyalue sijoitetaan<br />
Kintaudelle. Asukkaat eivät halua viihtyisän elinympäristönsä<br />
tai sen maiseman muuttuvan.<br />
Seivässuo<br />
Tärkeimpinä vaikutuksina Seivässuon alueella pidettiin negatiivisia<br />
vaikutuksia asukkaiden ulkoilu-, marjastus- ja luonnossa<br />
virkistäytymismahdollisuuksiin. Merkittävinä pidettiin myös<br />
melu- ja hajuhaittaa, pinta- ja pohjavesivaikutuksia, eläinten<br />
elinalueiden muutoksia sekä alueen luontoarvojen vaarantumista.<br />
Suunnittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota hajuhaittojen<br />
leviämisen estämiseen Majalahden ja Syvälahden asutusalueille.<br />
Pohja- ja pintavesien virtaukset sekä saastumisen estäminen<br />
tulee asukkaiden mielestä ottaa huomioon suunnittelussa.<br />
6.13 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen<br />
Hankkeella on huomattava määrä positiivisia vaikutuksia luonnonvarojen<br />
säästämisessä. Kierrätykseen ohjautuu huomattava<br />
määrä paperia, pahvia, muovia, lasia ja metallia, joilla korvataan<br />
neitseellisiä raaka-aineita noin 80 000 tonnia vuosittain.<br />
Energiasisällön hyödyntämiseen ohjattavat jakeet korvaavat<br />
fossiilisia polttoaineita useita kymmeniä tuhansia kuutiometrejä<br />
vuodessa.<br />
Pilaantuneiden maiden hyötykäyttö korvaa myös vastaavan<br />
määrän neitseellisiä maa-aineksia. Riippuen pilaantumisen<br />
laadusta ja määrästä sekä pilaantuneiden maiden geoteknisistä<br />
ominaisuuksista, pilaantuneet maat käytetään hyödyksi<br />
käsittelykeskuksen alueella sellaisenaan tai esikäsiteltyinä<br />
haitattomampaan muotoon. Käytettäessä pilaantuneita maita<br />
hyödyksi ovat kriteerinä pilaantuneelle maalle asetetut raja- ja<br />
ohjearvot. Mikäli haitta-ainepitoisuus on yli raja-arvon, maa-aines<br />
on voimakkaasti pilaantunutta ja se käsitellään alhaisempaan<br />
haitta-ainepitoisuuteen tai muuten haitattomampaan<br />
muotoon ennen hyötykäyttöä. Mikäli taas haitta-ainepitoisuus<br />
on alle raja-arvon, maa on lievästi pilaantunutta ja se käytetään<br />
alueella sellaisenaan hyödyksi.<br />
Hyötykäyttökohteita ovat:<br />
• teiden, kenttien ja kaatopaikkojen pohjarakenteet,<br />
• kaatopaikkojen esipeittokerrokset,<br />
• kaatopaikkojen pintarakenteet sekä<br />
• käsittelykeskuksen alueelle rakennettavat tuki- ja maisemapenkereet.<br />
6.14 Toimintaan liittyvät riskit ja onnettomuudet<br />
Seuraavassa esitellään jätteenkäsittely- ja hyödyntämistoimintaan<br />
yleisesti liittyviä riskitekijöitä. Riskitekijät ovat samat<br />
käsittelykeskuksen sijainnista riippuen, riskin todennäköisyys<br />
ja vaikutusten suuruus saattavat vaihdella sijainnin mukaan.<br />
Loppusijoitus<br />
Jätteen loppusijoitukseen liittyviä vaaratekijöitä ovat lähinnä<br />
tulipalot, sortumat, alueelle luvattomasti tuotavat ympäristö- ja<br />
terveysvaaraa aiheuttavat jätteet sekä jätteen siirtämisestä tai<br />
kaivutoiminnasta aiheutuvat pöly- ja mikrobipäästöt ilmaan.<br />
Tulipalot<br />
Tulipalo voi aiheutua itsesyttymisenä tai jonkin ulkoisen lämpölähteen<br />
vaikutuksesta. Itsesyttymisiä on tapahtunut lähinnä<br />
kaatopaikoilla, joissa jätetäyttö on löyhää, jolloin orgaanisen<br />
hajoamisen myötä jätetäytön sisäinen lämpötila on noussut<br />
niin korkeaksi, että se on sytyttänyt täytössä olevan suhteellisen<br />
alhaisen leimahduspisteen omaavan aineen palamaan.<br />
Toinen itsesyttymisen aiheutumistapa on kemiallisten aineiden<br />
keskinäinen reagointi siten, että prosessissa muodostuu<br />
voimakkaasti lämpöä sytyttäen ympärillä olevan orgaanisen<br />
aineen palamaan.<br />
Useimmiten tulipalot aiheutuvat jonkin ulkoisen lämpölähteen<br />
vaikutuksesta kuten tupakoinnista, kuumasta tuhkasta, öljyjätteen<br />
poltosta tai jätetäytön päällä liikkuvista ajoneuvoista.<br />
Tulipalojen konkreettisin vaara liittyy paitsi palon leviämiseen<br />
ympäristöön, myös epäpuhtaan palamisen seurauksena ympäristöön<br />
savun mukana leviäviin haitta-ainepäästöihin. Näistä<br />
merkittävimmän päästöryhmän muodostavat PAH-yhdisteet,<br />
dioksiinit ja furaanit. Vaikutuksen merkittävyys ja laajuus riippuu<br />
mm. palavan jätteen laadusta, palon voimakkuudesta ja<br />
tuuliolosuhteista. Palon sammuttamisen jälkeen jätetäyttöön<br />
jää edelleen palamisen seurauksena muodostuneita haitallisia<br />
yhdisteitä, ellei niitä erikseen poisteta kaivamalla. Osa yhdisteistä,<br />
esimerkiksi dioksiinit ja furaanit, ovat niukkaliukoisia<br />
ja sitoutuvat kiinteisiin partikkeleihin, jolloin niiden leviäminen<br />
ympäristöön on pientä. Sen sijaan esimerkiksi PAH-yhdisteet<br />
ovat vesiliukoisia ja voivat poistua jätetäytöstä muun kaatopaikkaveden<br />
mukana.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
69
Kaatopaikkapalojen esiintyminen oli vielä 1980-luvulla hyvin<br />
tavanomaista, mutta nykyisin alueiden valvonnan, hoidon tehostumisen<br />
ja henkilökunnan koulutuksen myötä palot ovat<br />
suhteellisen harvinaisia. Ne myös havaitaan yleensä nopeasti,<br />
jolloin laajamittaisen tulipalon esiintymistodennäköisyys on<br />
pieni. Jätehuoltoalueilla on yleensä paloviranomaisen kanssa<br />
yhteistyössä laadittu palontorjuntasuunnitelma, minkä vuoksi<br />
riskien hallinta koetaan hyväksi.<br />
Loppusijoitukseen liittyvien palojen seurauksia voidaan pitää<br />
lievinä. Imagollisesti merkitys voi kuitenkin olla suuri.<br />
Sortumat<br />
Jätetäyttöjen sortumat johtuvat liian suuresta ja jyrkästä täyttökorkeudesta<br />
suhteessa täytön tai maapohjan leikkauslujuuteen.<br />
Ympäristölle ja rakenteille vaarallisia ovat laajamittaiset liukusortumat,<br />
joissa suuri määrä massaa leikkautuu joko maapohjan<br />
tai pelkästään jätetäytön kautta. Liukusortuman syntyyn<br />
vaikuttavat mm. maaperän laatu, jätetäytön korkeus ja tiiveys,<br />
täyttöluiskan jyrkkyys, pohjaveden ja jätetäytön sisäisen veden<br />
korkeus sekä jätteen laatu.<br />
Kun täyttöalue rakennetaan kantavalle ja loivalle maapohjalle<br />
todennäköisyys maapohjan kautta tapahtuville sortumille on<br />
erittäin pieni. Samoin rakennettaessa jätetäyttö enimmillään<br />
luiskakaltevuuteen 1:3 ja tiivistämällä jäte huolellisesti täyttöön,<br />
voidaan kokemusperäisesti sanoa luiskakaltevuuden<br />
olevan riittävän vakaa. Edellytyksenä on, että luiskan reunaalueelle<br />
ei sijoiteta runsaasti lietemäisessä muodossa olevia<br />
tai hajoamisen yhteydessä liettyviä jätejakeita.<br />
Sortumiin liittyvät riskit ovat pieniä ja ne hallitaan hyvin. Riskien<br />
seuraukset ovat myös kaikilta osin lieviä.<br />
Jätetäyttöön sijoitettavat jätteet<br />
Jätteen sekaan on saatettu laittaa laadultaan tai määrältään<br />
sellaista jätettä, jota lajitteluohjeiden mukaan ei saisi laittaa.<br />
Erityinen ongelma tästä muodostuu, jos tavanomaisen jätteen<br />
joukkoon on laitettu ongelmajätettä. Haitallisimpia ongelmajätteitä<br />
ovat nestemäiset, veden mukana helposti kulkeutuvat<br />
yhdisteet kuten erilaiset liuottimet, hapot ja emäkset sekä kevyet<br />
öljytuotteet. Vääränlaisten kemiallisten aineiden joutuminen<br />
jätetäyttöön voi mm. aiheuttaa itsesyttymisen jätetäytössä,<br />
suurina määrinä vaurioittaa pohjarakenteita, muodostaa<br />
lähinnä työterveyden kannalta vaarallisia kaasuja, reagoida<br />
keskenään jätetäytössä siten, että muodostuu entistä vaarallisempia<br />
yhdisteitä tai heikentää jätevedenpuhdistamon toimintaa<br />
ja levitä purkuvesistöön.<br />
Jätteiden tuonti jätekeskukseen on valvottua toiminnan alusta<br />
saakka. Riski, että jätetäyttöön sijoitetaan alueelle luvattomasti<br />
tuotuja ja sinne kuulumattomia aineita sellaisia määriä,<br />
joista aiheutuisi vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle,<br />
on pieni. Myös vaaratilanteen seuraus on lievä. Imagollisesti<br />
seuraus voi olla suurikin.<br />
Päästöt ilmaan<br />
Kaivutöiden yhteydessä jätetäytöstä voi levitä ilmaan kiinteässä<br />
tai kaasumaisessa muodossa olevia aineita, yhdisteitä,<br />
mikrobeja tai endotoksiineja, joista voi olla haittaa ympäristölle<br />
tai terveydelle. Kaivutöitä alueella voi joutua suorittamaan mm.<br />
kaasunkeruuputkien asennustöiden yhteydessä sekä muotoillessa<br />
jätetäyttöä. Aineyhdisteiden osalta riski on suurin silloin,<br />
kun kaivutöitä tehdään vanhoilla jätetäytön osilla, joissa jätetäytön<br />
sisältöä ei tunneta tarkoin. Uusilla täyttöalueilla täyttöön<br />
sijoitun jätteen määrä ja erityisjätteen sijainti tunnetaan, jolloin<br />
vaaratilannetta ei normaalisti pääse muodostumaan. Riski on<br />
pieni ja samoin seurausluokka kaikilta osin.<br />
Pohjarakenteiden toimimattomuus<br />
Pohjarakenteiden toiminnan pettäminen liittyy joko kuivatusjärjestelmän<br />
tukkeutumiseen, jolloin täytön sisäinen vesipinta<br />
saattaa nousta, tai rakenteiden painumiseen, jolloin paitsi kuivatusjärjestelmän<br />
toimivuus heikkenee, niin myös eristerakenteet<br />
saattavat rikkoontua. Pohjarakenteen läpi suotautuvan<br />
veden määrä riippuu suoraan täytön sisäisen vesipinnan korkeudesta.<br />
Vesipatsaan noustessa yhdestä metristä esimerkiksi<br />
viiteen metriin kasvaa pohjan läpi suotautuvan veden määrä<br />
vastaavasti viisinkertaiseksi.<br />
Painumatapauksissa kriittisen rakenteen muodostaa keinotekoinen<br />
eriste, esimerkiksi HDPE-muovi. Kalvo kestää hyvin<br />
pieniä muodonmuutoksia, mutta suurissa se saattaa revetä ja<br />
repeämän kautta maaperään pääsee suurempia määriä suotovettä.<br />
Muodostuvaan haittaan vaikuttaa repeämän sijainti ja<br />
laajuus. Haitan suuruutta kuitenkin pienentää tehokkaasti kalvon<br />
alapuolinen mineraalinen tiivistyskerros, joka elastisena<br />
massiivirakenteena kestää suuriakin painumia hyvin rikkoutumatta.<br />
Yksittäisten repeämien vaikutus suotoveden pääsyyn<br />
maaperään ja edelleen pohjaveteen jää vähäiseksi, jolloin<br />
seurausluokka on ennustettavissa lieväksi. Massiivisessa<br />
murtumassa, esimerkiksi maapohjan liukumistapauksessa,<br />
rikkoutuvat sekä keinotekoinen eriste että mineraalinen tiivistyskerros.<br />
Tällainen murtuma, on kuitenkin selkeästi havaittavissa<br />
ja ympäristöön kohdistuva vaara torjuttavissa välittömillä<br />
korjaustoimenpiteillä eli riskien hallinta koetaan hyväksi.<br />
Pohjarakenteiden murtuminen voidaan parhaiten estää rakennuspaikan<br />
valinnalla sekä rakentamisen aikaisella työn laadulla<br />
ja valvonnalla.<br />
Pintarakenteiden toimimattomuus<br />
Pintarakenteen vaurio aiheutuu yleensä jätetäytön painumisen,<br />
luiskan sortumisen tai eroosion seurauksena. Sortumavauriot<br />
johtuvat liian jyrkistä luiskista suhteessa rakenteissa käytettäviin<br />
materiaaleihin. Eroosio-ongelmia voi muodostua silloin,<br />
kun alueelle ei ole päässyt muodostumaan maa-aineksia<br />
sitovaa kasvillisuutta ja sadevesi syövyttää rakenteisiin uria.<br />
Eroosio ja sortumavauriot ovat silmin havaittavissa ja yleensä<br />
helposti korjattavissa.<br />
Jätetäytön painuminen johtuu jätteen kokoonpuristumisesta<br />
yläpuolisen kuormituksen johdosta (konsolidaatiopainuma)<br />
sekä orgaanisen jätteen hajoamisen seurauksena. Jätteen<br />
hajoamisesta sekä konsolidaatiosta johtuva painuminen on<br />
10 – 30 % täytön korkeudesta. Suurin osa painumasta tapahtuu<br />
5 – 10 vuoden aikana ja painuminen päättyy yleensä 20<br />
– 30 vuoden kuluessa.<br />
70 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Konsolidaatiopainumaa voidaan vähentää tiivistämällä jäte<br />
täyttöön jo kaatopaikan käytön aikana huolellisesti. Jäte tiivistyy<br />
sitä tehokkaammin, mitä matalampaa täyttökerrosta<br />
käytetään ja mitä raskaammalla kaatopaikkakoneella jäte<br />
täyttöön levitetään. Painumia voidaan edelleen vähentää<br />
sulkemistoimenpiteiden yhteydessä, kun muotoiltu jätetäyttö<br />
tiivistetään pinnaltaan käyttäen raskasta kaatopaikkajyrää<br />
ennen esipeittoa. Esipeiton jälkeen jätetäytön on syytä antaa<br />
painua muutama vuosi ennen lopullisten rakenteiden tekoa.<br />
Mahdollisuuksien mukaan täyttöä voisi myös esikuormittaa,<br />
mutta käytännössä tämä ei ole mahdollista suuren massamäärätarpeen<br />
vuoksi. Painumista johtuvia haittoja voidaan<br />
myös torjua välttämällä alle 1 : 20 kaltevuuksia täyttöalueella.<br />
Pintarakenteiden toimimattomuus tai vaurioituminen ei nykyaikaisilla<br />
pohjaeristetyllä ja viemäröidyllä kaatopaikalla muodosta<br />
ympäristö- tai terveysriskiä, mutta saattaa lisästä kaatopaikkaveden<br />
määrää ja sitä kautta nostaa kaatopaikkavesien<br />
käsittelykustannuksia. Seurausluokat ovat näin ollen lieviä ja<br />
riskien hallinta koetaan hyväksi. Painumavaurioiden varalta<br />
pintarakenteiden kuntoa on tarkkailtava kaatopaikan sulkemisen<br />
jälkeen osana alueen jälkitarkkailua ja tarvittaessa rakenteita<br />
on korjattava.<br />
Aikatekijän vaikutus<br />
Aikatekijällä on vaikutusta täytön sisään pääsevän ja sieltä<br />
ulos virtaavan suotoveden laadun suhteen. Vaikutukset kohdistuvat<br />
tällöin jätevedenpuhdistamon jälkeiseen purkuvesistöön<br />
sekä suotoveden kulkeutuessa pohjarakenteiden läpi,<br />
maaperään ja pohjaveteen. Lisäksi aikatekijällä voi olla vaikutusta<br />
muodostuvan suotoveden määrään, kun rakenteissa<br />
käytettävät muovikalvot hajoavat. Hajoamisprosessi on kuitenkin<br />
hyvin hidas, eräiden arvioiden mukaan vähintään sata<br />
vuotta. Muovikalvojen käyttäytymisestä maaperässä ei kuitenkaan<br />
ole vielä kovin pitkäaikaisia kokemuksia.<br />
Muovikalvojen ohella myös mineraalisen tiivistyskerroksen vedenpidätysominaisuudet<br />
voivat heiketä pitkällä ajanjaksolla,<br />
Yleisesti käytetty natriumbentoniitti muuttuu heikommin paisuvaksi<br />
kalsiumbentoniitiksi keskimääräisellä vuosivauhdilla<br />
10 cm/100 vuotta. Vedenläpäisevyys ei kuitenkaan tällöin välttämättä<br />
lisäänny, sillä avutuvat pienet huokoset tukkeutuvat<br />
suotoveden mukanaan kuljettamista hiukkasista.<br />
Pitkää aikajaksoa tarkasteltaessa määrääväksi haitta-aineiden<br />
ympäristöön kulkeutumisen mekanismiksi muodostuu diffuusio.<br />
Diffuusiota voidaan kuvata yhdisteen liikkeeksi suuremmasta<br />
pitoisuudesta pienempään. Sen tapahtuminen ei edellytä<br />
hydraulista gradienttia, eikä se riipu veden kulkeutumisnopeudesta.<br />
Diffuusio on verraten hidas prosessi. Diffuusion<br />
erittäin hitaan ainevirtaaman vuoksi ympäristöön pääsevät<br />
massamäärät ovat pienet, ja veteen liukenevien yhdisteiden<br />
ollessa kyseessä, pitoisuudet laimenevat nopeasti. Diffuusion<br />
kautta tapahtuvaa aineleviämistä on käytännössä mahdoton<br />
estää. Ympäristön haittavaikutuksia voidaan lieventää paikan<br />
valinnalla.<br />
Sijoitusalueen suotovesien laatu voi pitkän ajan kuluessa<br />
muuttua. Ajan kuluessa haitta-aineet läpikäyvät sijoitusalueella<br />
erilaisia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja, joiden<br />
seurauksena aineet muuttuvat, hajoavat ja/tai kulkeutuvat<br />
esim. suotovesiin. Haitta-aineet voivat näiden prosessien kautta<br />
joko muuttua tai hajota toisiksi aineiksi, joiden kemialliset,<br />
fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet voivat poiketa huomattavastikin<br />
lähtöaineen ominaisuuksista. Aineiden hajoamisnopeudet<br />
ja –olosuhteet vaihtelevat suuresti. Sijoitusalueen olosuhteissa<br />
(esim. pH, happi, lämpötila) tapahtuu ajan kuluessa<br />
muutoksia, jotka voivat edesauttaa joidenkin haitta-aineiden<br />
muuttumista/hajoamista lähtöainetta vesiliukoisempaan, liikkuvampaan<br />
ja jopa haitallisempaan muotoon. Tämän vuoksi<br />
alueen suotovesiä tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvittaessa<br />
jätevesien käsittelyä tehostetaan.<br />
Biojätteen ja lietteen kompostointi<br />
Biojätteen ja lietteen käsittelyyn liittyviä vaaratekijöitä ovat lähinnä<br />
tulipalot, materiaalin käsittelystä ja siirtämisestä aiheutuvat<br />
pöly- ja mikrobipäästöt ilmaan ja jätteen joukossa olevat<br />
epäpuhtaudet.<br />
Käsiteltävä biojäte tai liete voi syttyä palamaan, mikäli orgaanisen<br />
aineksen hajoamisprosessin annetaan tapahtua liian<br />
nopeasti. Tällöin lämpötila prosessissa kasvaa liian korkeaksi,<br />
materiaali kuivuu ja voi syttyä palamaan itsestään. Tähän<br />
varaudutaan ennaltaehkäisevästi tarkkailemalla prosessin<br />
lämpötilaa ja happipitoisuutta. Palosta muodostuvat päästöt<br />
ilmenevät savun ja hajun muodossa. Päästön voimakkuus<br />
riippuu palon voimakkuudesta, kestosta sekä sääolosuhteista.<br />
Tällainen riski tunnetaan ja se hallitaan ja sen seuraukset<br />
ovat lieviä.<br />
Materiaalisiirtojen yhteydessä ilmaan voi levitä pölyä, mikrobeja,<br />
endotoksiineja tai kaasuja, lähinnä ammoniakkia, sellaisia<br />
määriä, että niistä on terveydellistä haittaa. Haittaa voidaan<br />
torjua varustamalla materiaalisiirtoon ja käsittelyyn käytettävät<br />
koneet asianmukaisilla suodattimilla ja välttämällä siirtoja kovalla<br />
tuulella.<br />
Biojätteen joukossa voi olla ajoittain epäpuhtauksia, jotka voivat<br />
saastuttaa koko tuote-erän. Tällaiset biojätteeseen kuulumattomat<br />
jätejakeet pyritään poistamaan jo kuorman tyhjennyksen<br />
yhteydessä. Tarvittaessa tuote-erä tutkitaan laboratorioanalyysein<br />
ennen hyötykäyttöön toimittamista.<br />
6.14.1 Kuivajätteen käsittelylaitos<br />
Jätteenkäsittelyn mekaaniseen prosessiin liittyy tulipalon mahdollisuus,<br />
joka saattaa saada alkunsa esimerkiksi murskauksen<br />
yhteydessä muodostuvasta kipinästä tai jos käsiteltävän<br />
jätteen joukossa on sinne kuulumattomia esineitä tai aineita.<br />
Tällaisiin tilanteisiin varaudutaan esitarkastamalla käsittelyyn<br />
otettava kuivajäte sekä varaamalla rakennukseen riittävä alkusammutuskalusto<br />
ja varustamalla laitos automaattisella<br />
alkusammutuslaitteistolla. Paloturvallisuussuunnitelma laaditaan<br />
laitoksen valmistumisen yhteydessä yhteistyössä paikallisen<br />
paloviranomaisen kanssa. Näin riskit voidaan hallita<br />
ja seurausluokkaa jää lieväski. Imagollinen merkitys voi olla<br />
suurempi.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
71
6.14.2 Pilaantuneiden maiden, pohjakuonan ja tuhkien<br />
kuljetus ja käsittely<br />
Pilaantuneiden maiden sekä jätteenpolton pohjakuonan ja<br />
tuhkien käsittelyssä vaaratekijät liittyvät kuljetukseen ja käsittelymenetelmän<br />
epäonnistumiseen sekä työntekijöiden altistumiseen<br />
haitta-aineille.<br />
Kiinteytys ja stabilointi<br />
Pilaantuneen maan kiinteytyksen tai stabiloinnin epäonnistuessa<br />
hulevesiä voi päästä imeytymään maamassoihin tavanomaista<br />
enemmän ja huuhtomaan maapartikkeleita. Tämä<br />
edellyttää myös, että kiinteytetyn maamassan yläpuolinen<br />
rakenne vaurioituu. Tämä puolestaan on helppo huomata ja<br />
korjata. Kiinteyttävään maakerrokseen pääsevän veden määrää<br />
voidaan tarvittaessa seurata maamassan alle asennettavan<br />
salaojakerroksen ja kokoojakaivojen avulla. Mikäli kokoojakaivoon<br />
kertyy tavanomaista enemmän vettä, veden laatu<br />
voidaan tutkia ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vesilähteen<br />
selvittämiseksi.<br />
Kiinteytyksen onnistumisen takaamiseksi kiinnitetään suunnitteluvaiheessa<br />
huomiota riittävän kantavan maapohjan löytämiseen<br />
tai maapohjan kantavuuden vahvistamiseen ja oikean<br />
seosreseptin löytämiseen. Rakentamisvaiheessa kiinnitetään<br />
huomiota suhteutuksen ja rakentamisen laatuun sekä laadunvalvontaan.<br />
Kompostointi<br />
Pilaantuneen maan kompostoinnissa voi kloorifenoleista<br />
muodostua hapettomissa olosuhteissa metyloitumistuotteita,<br />
jotka vastaavat ominaisuuksiltaan hyvin pitkälle kloorifenoleita.<br />
Tällaisia yhdisteitä ovat mm. guajakolit, veratrolit, aminolit<br />
ja katekolit. Näiden haitallisuus riippuu kloorautumisasteesta,<br />
ne ovat haihtuvia ja veteen liukenevia. Yhdisteiden muodostumista<br />
voidaan torjua pitämällä kompostiauma hapellisena<br />
koko kompostoitumisprosessin aikana. Valmiista kompostista<br />
voidaan ottaa näytteet ja tutkia esiintyykö kompostissa<br />
metyloitumistuotteita ja tarvittaessa jatkaa kompostointia.<br />
Kloorifenolimaat voidaan tarvittaessa ohjata myös suoraan<br />
termiseen käsittelyyn. Mineraaliöljyjen kompostoinnissa haitallisia<br />
uusia yhdisteitä ei muodostu.<br />
Öljyisistä maista voi irrota sadeveden mukana pieniä määriä<br />
öljyä, joka päätyy alueen likaisten vesien viemäriin.<br />
Normaalitilanteessa öljy pidättyy viemäriin asennettavaan<br />
öljynerotuskaivoon. Poikkeuksellisen voimakkaan rankkasateen<br />
sattuessa virtaama öljynerotuskaivossa voi olla sellainen,<br />
että öljyistä vettä pääsee virtamaan tasausaltaaseen.<br />
Mahdollisuus, että öljy leviäsi tätä edemmäksi on pieni ja riskien<br />
hallinta koetaan hyväksi. Öljyn keruuta tasausaltaasta voidaan<br />
edelleen tehostaa öljypuomien ja turpeen avulla. Veteen<br />
liukenevien aineiden joutuminen sadeveteen on ehkäistävä<br />
ennakolta käsittelemällä ko. maita sisätiloissa tai ulkona sepelipatjan<br />
päällä ja suojaamalla ne pressuin.<br />
Terminen käsittely<br />
Termisessä käsittelyssä merkittävimmät riskitekijät liittyvät<br />
uuniin ja kaasunpuhdistuslaitteiston jälkipolttimeen. Väärissä<br />
olosuhteissa suoritettu polttoprosessi tai tekniset häiriöt voivat<br />
aiheuttaa epätäydellistä palamista, jolloin haitta-aineet<br />
voivat muuttua alkuperäisiä aineita haitallisempaan muotoon.<br />
Laitteistoissa on turvajärjestelmä, joka sulkee pilaantuneen<br />
maan sisään syötön, jos lämpötila laskee alle säädetyn. Riski<br />
epätäydelliseen palamiseen on siten pieni ja riskien hallinta<br />
koetaan hyväksi.<br />
Epäpuhtaiden savukaasujen pääsy varoventtiilien kautta ilmaan<br />
voi aiheuttaa lyhytaikaisen päästön, mikä ei ole ympäristölle<br />
ja ihmisille haitallista. Termisessä käsittelyssä käytettävät<br />
lämpötilat ovat riittävän korkeita maaerässä esiintyvien haittaaineiden<br />
hajoamiseksi. Käsiteltävän ja käsitellyn maan tulee<br />
alittaa lupaehdoissa annetut raja-arvot. Ympäristövaikutuksia<br />
seurataan erikseen laadittavan tarkkailusuunnitelman avulla.<br />
Samoin työhygieniaa seurataan säännöllisesti ja työntekijät<br />
varustetaan riittävillä henkilökohtaisilla suojaimilla.<br />
Rumpu-uunissa on erittäin korkea lämpötila, jolloin palo- ja<br />
räjähdystilanteiden aiheuttamat seuraukset voivat olla vakavia<br />
laitoksen välittömässä läheisyydessä, joskin niiden esiintyminen<br />
on epätodennäköistä. Työturvallisuusselvitys, joka sisältää<br />
toimintaohjeen hätätilanteita varten, ja työntekijöiden koulutus<br />
edesauttaa oikeiden toimenpiteiden toteutumisen hätätilanteiden<br />
sattuessa. Työntekijöiden koulutus ja kyky toimia onnettomuustilanteissa<br />
varmistetaan säännöllisesti.<br />
Päästöjen minimoimiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi polttolaitoksen<br />
päästöjen tarkkailua varten urakoitsijalta vaaditaan ennen<br />
toiminnan aloittamista tarkkailuohjelma, joka kattaa savukaasupäästöt,<br />
kevyen polttoöljyn poltossa syntyneet päästöt,<br />
pintavesipäästöt, jätevedenpuhdistamolle johdettavan veden<br />
laadun tutkimisen ja satunnaispäästöt.<br />
Pesuseulonta<br />
Pesuseulonnassa merkittävin riski liittyy pesuvesien hallitsemattomaan<br />
ulospääsyyn laitteistosta. Suuren äkillisen ulospääsyn<br />
mahdollisuus on pieni. Tällöinkin ympäristöhaitta jääneen<br />
pieneksi, sillä laitos sijoitetaan tasausaltaan viemäröinnin<br />
piiriin, ja allas voidaan tarvittaessa sulkea onnettomuustilanteissa.<br />
Pienemmät vuodot ovat helposti korjattavissa ilman<br />
päästöjä ympäristöön.<br />
Kuljetus<br />
Kuljetusten aikaista pölyämistä ei tapahdu. Kuljetukset tehdään<br />
tiivislavaisilla, kuormat peitetyillä ajoneuvoilla. Kertakuorma<br />
on ajoneuvotyypistä riippuen 15 – 40 tonnia. Mahdollisen liikenneonnettomuuden<br />
esim. kaatumisen yhteydessä maa- tai<br />
tuhkapartikkeleihin sitoutuneet haitta-aineet eivät voimakkaita<br />
tuuliolosuhteita lukuun ottamatta kulkeudu ympäristöön.<br />
Haihtuvia hiilivetyjä sisältävistä maista voi kaatumisen yhteydessä<br />
hiilivetyjä haihtua ympäristöön. Nestemäisessä muodossa<br />
olevat haitta-aineet samoin kuin veteen liukenevat haitta-aineet<br />
sateella voivat imeytyä maaperään, jos ei ryhdytä<br />
välittömiin suojaustoimenpiteisiin. Onnettomuuden jälkeen<br />
alue eristetään ja siivotaan välittömästi.<br />
72 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Altistuminen haitta-aineille<br />
Altistumista haitta-aineille voi tapahtua ihokosketuksen, hengityksen<br />
tai ruoansulatuksen kautta. Riskiä voidaan välttää varustamalla<br />
henkilökunta henkilökohtaisin suojavälinein ja työmaaajoneuvot<br />
ja -koneet asianmukaisin raitisilmasuodattimin. Pölyn<br />
muodostumista voidaan torjua välttämällä herkästi pölyävän<br />
maa-aineksen ja tuhkan käsittelyä tuulisella säällä, kastelemalla<br />
maa-aineksia kevyesti tai käyttämällä maa-ainesten käsittelyyn<br />
suljettuja, pölynerotuslaittein varusteltuja laitteita.<br />
Pilaantuneiden maiden ja pohjakuonan ja tuhkien kanssa tekemisessä<br />
olevien henkilöiden sosiaalitilat on oltava varustukseltaan<br />
sellaiset, että henkilöt voivat riisua suojavarusteet ns.<br />
likaiseen tilaan ja siirtyä pesutilan kautta ns. puhtaaseen tilan.<br />
Altistumista voidaan myös torjua perehdyttämällä henkilökunta<br />
pilaantuneiden maiden ja pohjakuonan ja tuhkien käsittelyn<br />
sekä riskien torjuntaan säännöllisellä koulutuksella.<br />
6.14.3 Ongelmajätteiden varastointi<br />
Ongelmajätteiden käsittelyssä merkittävimmät ympäristöön<br />
kohdistuvat riskit liittyvät nestevuotoihin ja tulipaloihin. Tulipalot<br />
voivat olla räjähdyksenomaisia.<br />
Ongelmajätteiden käsittelyssä keskeisenä periaatteena on,<br />
että kaikki alueelle tuotavat ongelmajätteet siirretään välivarastoon<br />
välittömästi. Välivarastoon järjestetään tilat siten, että<br />
ominaisuuksiltaan ja ladultaan erilaiset jätejakeet eivät pääse<br />
sekoittuman keskenään. Tällöin riski aineiden itsesyttymiselle<br />
on erittäin pieni. Lisäksi varastoon tuotava jäte pyritään toimittamaan<br />
mahdollisimman nopeasti jatkokäsittelyyn ympäristöluvan<br />
saaneelle laitokselle, jolloin varastossa oleva jätemäärä<br />
pysyy pienenä. Varaston läheisyyteen varataan paloviranomaisten<br />
kanssa sovittava riittävä alkusammutusvälineistö.<br />
Näin riskien hallinta on hyvää.<br />
Mahdollisten vuotojen varalle varastot ovat tiiviitä siten, että<br />
nestevuotoja ei pääse tapahtumaan ulkokentille tai viemäriin.<br />
Onnettomuuteen verrattavien vuototapausten varalle varaston<br />
viereen varastoidaan turvetta, johon nesteet voidaan imeyttää.<br />
Onnettomuuksien torjunnassa keskeisenä tekijänä on kuitenkin<br />
niiden ennaltaehkäisy mm. työtekijöiden koulutuksen<br />
kautta.<br />
Käsittelemättömien vesien johtaminen suoraan purkuojaan aiheuttaa<br />
kuormitustason kasvamista alapuolisessa vesistössä.<br />
Em. tapausten johdosta aiheutuvat ylivuodot ovat kuitenkin<br />
yleensä lyhytaikaisia, kestäen korkeintaan muutaman päivän.<br />
Lisäksi ylivuodot sijoittuvat ajankohtaan, jolloin virtaamat<br />
myös alapuolisessa vesistössä ovat suuria. Tällöin vesistössä<br />
tapahtuu pitoisuustason nopea laimeneminen.<br />
Ylivuotojen määrään voidaan vaikuttaa tehokkaasti pumppaamojen<br />
säännöllisellä, ennaltaehkäisevällä huollolla sekä hankkimalla<br />
jätekeskukseen valmiiksi varaosia pumppaamoihin<br />
tai varapumpun sekä kehittämällä pumppaamoiden toimintaa<br />
varten tehokkaan kaukovalvonta- ja hälytysjärjestelmän.<br />
Lisäksi ylivuotojen määrään voidaan vaikuttaa riittävän isoilla<br />
varastoaltailla ja pitämällä varastoaltaat aina mahdollisimman<br />
tyhjinä, jolloin niiden varastokyky on maksimaalinen poikkeustilanteissa.<br />
Sähkökatkosten tuomiin haittoihin voidaan varautua<br />
hankkimalla alueelle oma varavoimalähde tai rakentamalla<br />
alueelle sähkönsyöttöjärjestelmät kahdesta eri suunnasta. Em.<br />
perusteella vesienkäsittelyyn liittyvien riskien hallinta koetaan<br />
hyväksi ja seurausluokka on lievä.<br />
6.14.5 Polttoaineiden varastointi<br />
Polttonestevarastoista voi tapahtua vuotoja säiliön vaurioitumisen<br />
seurauksena tai ilkivallan kautta. Vaurioitumisvaraa<br />
voidaan vähentää sijoittamalla säiliöt siten, että ne eivät ole<br />
suoraan liikennöintiväylillä, mutta kuitenkin hyvin havaittavissa<br />
paikoissa. Kaksoisvaipat estävät tehokkaasti pienemmät kolhut.<br />
Mahdollisten vuotojen varalle säiliöiden läheisyyteen varastoidaan<br />
turvetta, johon nesteet voidaan imeyttää. Samoin<br />
alueen läheisyyteen voidaan tarvittaessa sijoittaa alkusammutuskalustoa<br />
mahdollisen tulipalon varalle.<br />
Ilkivalta estetään parhaiten alueen tehokkaalla vartioinnilla.<br />
6.14.4 Vesienkäsittely<br />
Vesienkäsittelyssä merkittävin ympäristöön kohdistuva riski<br />
on käsittelemättömien likaisten jätevesien pääsy ympäristöön.<br />
Tällainen tilanne voi muodostua pumppurikkojen ja pitkäaikaisten<br />
sähkökatkosten aikaan, jolloin samanaikaisesti muodostuu<br />
niin runsaasti jätevesiä, että jätevesien varastoaltaat<br />
täyttyvät ja vettä joudutaan juoksuttamaan ylivuodon kautta<br />
purkuojaan.<br />
Runsaasti jätevettä muodostuu lumien sulamisen aikaan keväällä<br />
sekä kesällä pitkäaikaisten sateiden yhteydessä, jolloin<br />
maaperän ja jätetäytön vedenpidätyskapasiteetti on täynnä.<br />
Myös rankkasateiden aikaan muodostuu hetkellisesti suuria<br />
vesimääriä, mutta nämä vesimäärät pystytään varastoimaan<br />
altaisiin.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
73
7 HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SÄÄDÖKSIIN,<br />
SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN<br />
7.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
marraskuussa 2000. Nämä vaikuttavat jätehuollon suunnitteluun<br />
kolmella eri tavalla:<br />
1. Tavoitteiden mukaan ”maakuntakaavoituksessa on osoitettava<br />
jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin<br />
kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti<br />
tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti.” (4.3)<br />
2. Tavoitteissa kiinnitetään runsaasti huomiota olemassa olevan<br />
yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennejärjestelmien<br />
kehittämiseen.<br />
Tavoitteiden mukaan: ”Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta<br />
edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta<br />
ja eheyttämällä taajamia.” (4.3)<br />
”Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina,<br />
jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat<br />
sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.<br />
Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen<br />
vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten<br />
liikennemuotojen käyttöedellytysten parantamiseen.”<br />
(4.5)<br />
3. Tavoitteissa määritellään luonnon-, kulttuurihistorian- ja<br />
maisemansuojelun kannalta tärkeät alueet, joita ei aluerakentamisella<br />
tule vahingoittaa.<br />
Hanke sinällään toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.<br />
Tarkastelluista vaihtoehdoista sen parhaiten tekee<br />
Mörkökorpi. Myös Seivässuon vaihtoehto toteuttaa periaatteita<br />
hyvin.<br />
7.2 Jätehuoltoa koskevat vaatimukset<br />
Jätelain (1072/93) ja -asetuksen (1390/93) yleisenä tavoitteena<br />
on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää<br />
käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa<br />
haittaa ympäristölle ja terveydelle. Tavoitteeseen tulee<br />
pyrkiä ensisijaisesti vähentämällä jätteiden muodostumista ja<br />
lisäämällä jätteiden hyötykäyttöä. Mikäli hyödyntäminen ei ole<br />
teknisesti tai kohtuullisin lisäkustannuksin mahdollista, tulee<br />
jätteet sijoittaa siten, että ympäristölle ja terveydelle aiheutuvat<br />
haitat minimoidaan.<br />
Tämä Mustankorkea Oy:n hanke tukee jätelain asettamia yleisiä<br />
tavoitteita vähentämällä jätteiden läjittämistä kaatopaikoille<br />
ja lisäämällä niiden hyödyntämistä materiaalina ja energiana.<br />
Käsittelykeskuksella syntyvät omat jätteet käsitellään ja sijoitetaan<br />
tai hyötykäytetään ympäristöluvassa edellytetyllä tavalla<br />
siten, että myös jätelain vaatimukset täyttyvät.<br />
7.2.1 Valtakunnallinen ja Keski-Suomen jätesuunnitelma<br />
Ympäristöministeriö on laatinut valtakunnallisen jätesuunnitelman<br />
vuoteen 2005, jonka tavoitteena on ohjata jätteitä<br />
ja jätehuoltoa koskevaa suunnittelua. Ehdotus tarkistetuksi<br />
valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen 2005 valmistui<br />
vuoden 2001 lopulla.<br />
Tarkistettu valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005 tuli<br />
voimaan 1.9.2002. Se korvaa osittain valtioneuvoston vuonna<br />
1998 hyväksymän valtakunnallisen jätesuunnitelman.<br />
Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa tavoitteet jakautuvat toimialoittaisiksi<br />
ja jäteryhmittäisiksi tavoitteiksi. Valtakunnallisen<br />
jätesuunnitelman teollisuudelle (mukaan luettuna energiantuotanto)<br />
asettama tavoite on mm. teollisuusprosessien<br />
suunnittelu säästävän teknologian periaatteita noudattaen.<br />
Energia- ja vesihuollossa syntyvien jätteiden määrän olisi<br />
vuoteen 2005 mennessä pienennyttävä 15 prosenttia siitä,<br />
mitä se olisi kasvuennusteiden mukaan ilman toimenpiteitä.<br />
Hyötykäyttöasteen taas olisi noustava 50 prosenttiin vastaavana<br />
aikana.<br />
Tarkistetun suunnitelman perusteluissa todetaan, että jätteiden<br />
hyödyntäminen aineena on Suomessa lisääntynyt kansainvälisessä<br />
vertailussa hyvin. Materiaalihyödyntämistä<br />
voidaan jatkossa lisätä lähinnä orgaanisen jätteen biologista<br />
hyödyntämistä lisäämällä. Hyödyntämistavoitteiden saavuttaminen<br />
edellyttää näin kierrätyksen lisäämistä ja polttokelpoisen,<br />
vaikeasti kierrätettävän jätteen energiahyödyntämisen<br />
voimakasta lisäämistä.<br />
Suomessa hyödynnetään vajaa 10 % yhdyskuntajätteiden<br />
energiasisällöstä. Valtakunnallisena tavoitteena on hyödyntää<br />
yhdyskuntajätteestä 70 % joko materiaalina tai energiana vuoteen<br />
2005 mennessä. Uudellamaalla jätteen hyödyntämisaste<br />
on tällä hetkellä noin 38 % perustuen hyödyntämiseen materiaalina.<br />
Keski-Suomen alueellista jätesuunnitelmaa vuodelta 2002 ollaan<br />
parhaillaan päivittämässä vastaamaan valtakunnallisia<br />
tavoitteita. Jätesuunnitelmassa esitetään jätteitä ja jätehuollon<br />
nykytilaa koskevat tiedot sekä kehittämistavoitteet ja niiden<br />
saavuttamiseksi tarpeelliset toimet. Alueellinen jätesuunnitelma<br />
on luonteeltaan ohjeellinen, muttei sitova. Se on tarkoitettu<br />
ohjaamaan alueellisen jätehuollon kehittämistä esim. jätteen<br />
käsittelypaikkojen perustamisessa ja sijoittamisessa.<br />
Alueellisen jätesuunnitelman tavoitteena on osoittaa, miten<br />
Keski-Suomessa on tarkoitus edistää seuraavia jätelain periaatteita<br />
(taulukossa rinnalla, miten hanke suhtautuu ko. tavoitteeseen):<br />
1. Ehkäistä jätteiden syntymistä Hankkeella ei ole vaikutusta<br />
2. Vähentää jätteiden määrää<br />
ja haitallisuutta<br />
3. Edistää jätteiden hyödyntämistä<br />
ensisijaisesti aineena ja<br />
toissijaisesti energiana<br />
4. Järjestää jätehuolto siten,<br />
ettei siitä aiheudu vaaraa tai<br />
haittaa terveydelle tai ympäristölle<br />
Hanke vähentää kaatopaikoille<br />
sijoitettavan jätteen määrää<br />
Hanke mahdollistaa yhä tehokkaammin<br />
jätteen hyödyntämisen<br />
niin aineena kuin energianakin<br />
Hanke toteuttaa tätä tavoitetta<br />
74 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Jätteenkäsittelykeskus vaikuttaa näin positiivisella tavalla<br />
merkittävästi koko Keski-Suomen jätehuoltostrategiaan<br />
ja jätevirtoihin. Arvioitava hanke on näin valtakunnallisen<br />
ja Keski-Suomen jätesuunnitelman tavoitteiden mukainen.<br />
Mustankorkea nollavaihtoehtona ei yksin toteuta edellä esitettyjä<br />
tavoitteita.<br />
7.2.2 Biojätestrategiaehdotus<br />
EY:n neuvoston kaatopaikkadirektiivi (1993/31/EY) edellyttää,<br />
että jäsenvaltiot laativat viimeistään 16.7.2003 mennessä<br />
kansallisen strategian kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan<br />
jätteen määrän vähentämiseksi. Strategiaan pitää sisällyttää<br />
erityisesti kierrätystä, kompostointia, biokaasun tuottamista<br />
ja energiana hyödyntämistä koskevat toimenpiteet, joita<br />
käyttäen päästäisiin annettuihin taviotteisiin. Strategialla on<br />
varmistettava, että kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan<br />
yhdyskuntajätteen määrä vähenee direktiivissä annetun aikataulun<br />
ja numeeristen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2006<br />
kaatopaikoille saa sijoittaa biohajoavaa yhdyskuntajätettä<br />
75 %, vuonna 2009 50 % ja vuonna 2016 enää 35 % vuonna<br />
1994 syntyvästä biohajoavan jätteen määrästä. Nämä<br />
vähentämistavoitteet eivät koske muita biohajoavia jätteitä.<br />
Ympäristöministeriö asetti direktiivissä edellytettyä strategiaa<br />
laatimaan työryhmän, jonka ehdotus kansalliseksi biojätestrategiaksi<br />
julkaistiin 25.4.2003.<br />
Tarkistettu valtakunnallinen jätesuunnitelma puolestaan edellyttää,<br />
että kaatopaikoille sijoitetaan vuonna 2010 enää 20 %<br />
silloin syntyvästä orgaanisen ja biohajoavan jätteen määrästä.<br />
Suomessa nämä tavoitteet koskevat muitakin biohajoavia<br />
jätteitä kuin yhdyskuntajätteitä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman<br />
tavoite on ajallisesti hieman tiukempi kuin kaatopaikkadirektiivin<br />
tavoitteet. Suomen biojätestrategian ensi vaiheen<br />
tarkasteluvuodeksi on valittu 2010. Silloin on suurin osa nykyisestä<br />
kaatopaikkakapasiteetista käytetty loppuun ja sitä korvaavaa<br />
nykyaikaista jätteenkäsittelykapasiteettia on rakennettu<br />
ja otettu käyttöön. Biojätestrategian ehdottomana takarajana<br />
voidaan pitää kaatopaikkadirektiivin tiukinta tavoitevuotta<br />
2016.<br />
Biojätestrategiatyöryhmä valitsi tarkastelluista strategiavaihtoehdoista<br />
esikäsittelyä painottavan vaihtoehdon, johon sisältyy<br />
jätteen synnyn ehkäisyn (jätteen vähenemä 15 %), paperin<br />
ja pahvin kierrätyksen, kiinteistökohtaisen kompostoinnin ja<br />
kaatopaikkasijoituksen lisäksi jätepolttoaineen valmistusta<br />
sekä jäännösjätteen kompostointia ja tämän sijoittamista<br />
kaatopaikalle sekä energiana hyödyntämistä. Yhdyskuntien<br />
biohajoavaa jätettä arvioidaan syntyvän vuonna 2010 noin<br />
2,5 miljoonaa tonnia jätteiden synnyn ehkäisytoimenpiteistä<br />
(-0,5 miljoonaa tonnia) huolimatta. Vuonna 2010 yhdyskuntien<br />
biohajoavasta jätteestä kierrätettäisiin 700 000 tonnia vuodessa,<br />
käsiteltäisiin mekaanis-biologisesti 700 000 t/a, hyödynnettäisiin<br />
energiana 600 000 t/a ja sijoitettaisiin kaatopaikalle<br />
500 000 t/a. Vaihtoehdon valintaa puolsivat sen monipuolisuus<br />
ja joustavuus sekä nykyisen infrastruktuurin hyödyntämismahdollisuudet.<br />
Merkittävä tekijä oli myös tiukka aikataulu,<br />
sillä uutta ja korvaavaa laitoskapasiteettia koskevia päätöksiä<br />
ja investointeja tarvitaan nopeasti tavoitteiden täyttämiseksi<br />
aikataulussa.<br />
Jätteenkäsittelykeskus ja biojätestrategiaehdotus<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen on tarkoitus käsitellä syntypaikkalajiteltua<br />
tai osittain syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja sekajätettä<br />
sekä esikäsiteltyä jätettä. Hanke vähentää kaatopaikoille<br />
läjitettävän biojätteen määrää ja lisää sen kierrätystä ja<br />
energiahyödyntämistä. Hanke on biojätestrategiatyöryhmän<br />
ehdotuksessa esitettyjen tavoitteiden mukainen.<br />
7.3 Suojeluohjelmat<br />
Luonnonsuojeluohjelmien avulla varataan alueita luonnonsuojelutarkoituksiin<br />
valtakunnallisesti merkittävien luonnonarvojen<br />
turvaamiseksi. Euroopan unionin alueella arvokkaiden luontotyyppien<br />
ja lajien suojelu pyritään turvaamaan Natura 2000-<br />
verkostolla. Luonnonsuojeluohjelmiin sisällytetyistä alueista<br />
on tarkoitus tehdä luonnonsuojelualueita joko rauhoittamalla<br />
ne luonnonsuojelulain nojalla tai ohjaamalla ko. alueiden<br />
maankäyttöä muun lainsäädännön avulla.<br />
Suojeluohjelmia ovat mm. lehtojen, soiden, rantojen, vanhojen<br />
metsien, harjujen ja lintuvesien suojeluohjelmat sekä kansallis-<br />
ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma. Vastaavia<br />
valtakunnan tason ohjelmia ja -strategioita ovat lisäksi biologista<br />
monimuotoisuutta koskeva kansallinen toimintaohjelma<br />
ja valtioneuvoston periaatepäätös ekologisen kestävyyden<br />
edistämisestä.<br />
Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan<br />
kuuluvalla alueella ei luonnonsuojelulain mukaan saa suorittaa<br />
sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen suojelun<br />
tarkoituksen. Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää luvan<br />
poiketa tästä rajoituksesta, mikäli suojelun tarkoitus ei mainittavasti<br />
vaarannu.<br />
Yhdenkään tässä vaikutusarvioinnissa tarkastellun vaihtoehdon<br />
alueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita, Natura 2000-<br />
verkostoon kuuluvia alueita eikä alueilla myöskään ole tavattu<br />
uhanalaisia lajeja. Hankkeella ei myöskään arvioida olevan vaikutuksia<br />
Iilijärven Natura-alueeseen, joka sijaitsee Seivässuon<br />
jätteenkäsittelykeskuksen sijoitusvaihtoehtojen länsipuolella.<br />
7.4 Paras käyttökelpoinen tekniikka<br />
EU:n direktiivi 96/61/EC (Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen<br />
ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi)<br />
edellyttää, että määrättyjen teollisuudenalojen ympäristövaikutusten<br />
hallinnan on perustuttava parhaimpiin käytettävissä<br />
oleviin tekniikoihin (BAT-tekniikka, Best Available<br />
Techinique). Tiettyä tekniikkaa ei edellytetä, vaan tavoitteena<br />
on eri tekniikoita tai niiden yhdistelmiä käyttäen saavutettavissa<br />
oleva paras ympäristönsuojelun taso. Useat eri tekijät<br />
vaikuttavat siihen, miten paras saavutettavissa oleva ympäristönsuojelun<br />
taso määritellään kullekin yksittäiselle laitokselle.<br />
Paras käytettävissä oleva tekniikka määritellään EU:ssa eri teollisuudenaloille<br />
laadittavien nk. BAT-referenssidokumenttien<br />
avulla.<br />
Jätteiden käsittelystä on valmistunut BREF-asiakirja (BAT vertailuasiakirja)<br />
elokuussa 2005, mutta se ei ole vielä komission<br />
hyväksymä. Kyseisessä BREF-asiakirjassa on kuitenkin<br />
mm. jätteen loppusijoitus rajattu asiakirjan ulkopuolelle.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
75
Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että kaikki tässä YVA-hankkeessa<br />
esitetyt käsittelytoiminnot täyttävät BAT:lle asetettavat<br />
vaatimukset. Jätteen käsittelyssä ja päästöjen torjunnassa<br />
käytetään nykyaikaisia, tehokkaita ja hallittavissa olevia ratkaisuja.<br />
Hyötykäyttöä edistävien tekniikoiden käytön ansiosta<br />
loppusijoitettavan jätteen määrää voidaan minimoida, jos<br />
muut, Mustankorkea Oy:stä Oy:stä riippumattomat tekijät<br />
myötävaikuttavat ja helpottavat jätteen hyötykäyttöä.<br />
Sijoituspaikat on valittu siten, että toiminnasta häiriintyviä<br />
kohteita ei sijaitse lähiympäristössä. Maaperä ja pohjavesi<br />
suojataan toiminnasta riippuen vettä pidättävin tai ohjaavin<br />
rakentein. Käsittelyä vaativat vedet kerätään yhteen ja käsitellään<br />
tehokkaasti. Puhtaiden vesien sekoittuminen käsittelyä<br />
vaativiin estetään samoin kuin päästöt ilmaan minimoidaan.<br />
Loppusijoitusalueen kaatopaikkarakenteissa noudatetaan<br />
valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen mukaisia<br />
rakenteita.<br />
Alueen käyttöä ja alueelle tuotavia materiaaleja tarkkaillaan<br />
jatkuvana prosessina. Samoin toiminnan ympäristövaikutuksia<br />
tarkkaillaan jatkuvana prosessina. Alueen ulkopuolelle<br />
johdettavien vesien laatua ja niiden vaikutusta purkuvesistössä<br />
ja maaperässä seurataan säännöllisin mittauksin.<br />
Tarkkailupisteet tulevat sijaitsemaan sijoitusalueen välittömässä<br />
läheisyydessä, jolloin ennaltaehkäiseviin suojaustoimiin<br />
ehditään ryhtyä riittävän ajoissa, mikäli toiminnan todetaan<br />
aiheuttavan kohtuutonta kuormitusta ympäristöön.<br />
76 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
8 YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU<br />
8.1 Maaperä, pohja- ja pintavedet<br />
Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden puolesta kaikki alueet<br />
ovat hyvin soveltuvia jätteenkäsittelykeskuksen sijoittamiseen,<br />
eikä niiden kesken ole pohjavesiolosuhteiden perusteella suuria<br />
eroja. Vahtivuoren alueen sijoittuminen sellaisen pohjavesialueen<br />
lähelle, jolla on kaupallista kalliopohjaveden pullotusta,<br />
vähentää alueen sopivuutta muihin alueisiin verrattuna.<br />
Alueilta ei arvioida olevan virtausyhteyttä luokitelluille pohjavesialueille.<br />
Kaikki alueet ovat maaperältään samantyyppisiä<br />
moreenipeitteisiä kallioalueita. Pohjaveden virtaussuunnat<br />
noudattavat pääpiirteissään kunkin alueen topografiaa ja pintaveden<br />
virtaussuuntia. Pohjavesi purkautuu mäkien rinteiltä<br />
lähimpien painanteiden ojiin ja soille, jolloin virtausmatkat ovat<br />
lyhyitä ja häiriötilanteessa (suojarakenteiden rikkoutuessa)<br />
mahdolliset vaikutukset pohjaveteen rajautuvat suppealle alueelle.<br />
Pohjaveden virtaus kallioraoissa on arviolta vähäistä.<br />
Vesistövaikutusten kannalta jätteenkäsittelykeskukselle paras<br />
vaihtoehto on Mörkökorven alue. Alueella on nykyiselläänkin<br />
jätteiden käsittelyyn liittyviä toimintoja ja ympäristön oja/purovesissä<br />
esiintyvä eliöstö on jo nykyisin joutunut sopeutumaan<br />
kaatopaikkavesien läsnäoloon. Toisaalta haitallisia vaikutuksia<br />
ei kuitenkaan arvioida esiintyvän enää alapuolisessa järvialtaassa.<br />
Kaikille vaihtoehtoisille kohteille on tyypillistä purkuojissa vallitsevat<br />
olosuhteet, joissa vierasaineet melko tehokkaasti muuntuvat<br />
biologisesti passiiviseen muotoon. Tämä estää eliöstön<br />
altistumisen kyseisille haitta-aineille.<br />
Vahtivuoren ja Seivässuon sijoitusvaihtoehtojen lähistöllä on<br />
vesieliöstön ja virkistyskäytön kannalta arvokkaita vesistöjä tai<br />
suojelualueita. Vaikka näille kohteille käsittelykeskuksesta ei<br />
aiheudu välitöntä uhkaa tai vaaraa edes riskitilanteissa, ovat<br />
alueiden ympäristöarvojen säilymisen kannalta muut vaihtoehdot<br />
näitä parempia.<br />
8.2 Liikenteelliset vaikutukset<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen liikenteellä on oma vaikutuksensa<br />
liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Vaikutuksia<br />
arvioitiin tarkastelemalla keskeisten kuljetusreittien nykyisiä<br />
liikennemääriä, onnettomuusalttiita kohteita, tapahtuneiden<br />
onnettomuuksien määriä ja tiestön tasoa. Lisäksi esitettiin liikennejärjestelyihin<br />
parannustoimenpiteitä.<br />
Mörkökorven alueelle johtava yleinen tieverkko on hyvässä<br />
kunnossa ja valtatien liittymä on kanavoitu ja valaistu. Reitin<br />
pituus valtatieltä seututietä pitkin nykyiseen, alueelle johtavan<br />
yksityistien liittymään on noin 0,7 kilometriä ja etäisyys seututieltä<br />
jätteenkäsittelyalueelle on noin kilometri. Kulku suunnitellulle<br />
alueelle on mahdollista järjestää myös nykyistä kaatopaikantietä<br />
pitkin, joka sijaitsee noin 0,8 kilometriä yksityistien<br />
liittymästä Savion suuntaan. Suunnittelualueen lähialueella on<br />
myös raideliikenneyhteys.<br />
Vahtivuoren alueelle liikennöinti tapahtuu valtatien 18 kautta.<br />
Toiminnan sijoittaminen alueelle vaatii kuitenkin uuden tieyhteyden<br />
(noin 1,5 kilometriä) ja kanavoidun valtatieliittymän<br />
rakentamisen. Suunnittelualueen lähialueella on myös raideliikenneyhteys.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
Seivässuon alueelle liikennöinti tapahtuu valtatien 4 ja Koriseva<br />
– Nisula yhdystien kautta. Yhdystietä reitti kulkee noin 4,5 kilometrin<br />
matkan ja etäisyys alueelle yhdystieltä nykyistä yksityistietä<br />
pitkin on noin kilometri. Nykyisen yhdystien liittymä<br />
valtatielle on näkemiltään puutteellinen ja liittymä vaatiikin<br />
parannustoimenpiteitä toiminnan toteutuessa kyseiselle alueelle.<br />
Jos Tiehallinnon suunnittelemat valtatien parannustoimenpiteet<br />
valmistuvat ennen jätteenkäsittelyalueen toiminnan<br />
käynnistymistä, liittyminen valtatieltä yhdystielle tapahtuu eritasoliittymän<br />
kautta.<br />
Vaihtoehtojen vertailu<br />
Mörkökorven vaihtoehdossa liikenteen kuormitus alemmalle<br />
tieverkolle on vähäinen ja liittymäjärjestelyt valtatieltä ovat jo<br />
tällä hetkellä valmiina.<br />
Vahtivuoren vaihtoehdossa joudutaan rakentamaan uusi liittymä<br />
valtatielle, joskin yhteys liittyy näin suoraan valtatieverkkoon.<br />
Seivässuon vaihtoehdossa nykyinen liittymä valtatielle 4 on<br />
geometrialtaan huono ja näkemiltään puutteellinen. Liittymä<br />
vaatii parantamista, mikäli suunnitellut valtatien parantamistoimenpiteet<br />
eivät toteudu ennen alueen käyttöönottoa. Etäisyys<br />
valtatieltä käsittelyalueelle on Mörkökorven ja Vahtivuoren<br />
vaihtoehtoja huomattavasti pitempi. Lisäksi yhdystien geometria<br />
ja kunto ovat Mörkökorven alueelle johtavaa seututietä<br />
(640) huonommat.<br />
Lopputilanteen liikennemäärillä laskettuna raskaan liikenteen<br />
osuus valtatien kokonaisliikennemäärästä on Mörkökorven<br />
vaihtoehdossa pienin (VT 9/13 %) ja Seivässuon vaihtoehdossa<br />
suurin (VT 4/21 %).<br />
Liikenteen kannalta arvioidaan parhaimmaksi vaihtoehdoksi<br />
Mörkökorven alue, toiseksi parhaaksi Vahtivuoren alue ja kolmanneksi<br />
Seivässuon alueet.<br />
8.3 Päästöt ilmaan<br />
Jätteenkäsittelyalueen ulkopuolella merkittävin toimintakokonaisuuden<br />
ilmanlaatuun kohdistuva vaikutus on hajuyhdisteiden<br />
aiheuttama viihtyvyyshaitta. Hajua voi esiintyä satunnaisesti<br />
jopa kilometrin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta.<br />
Hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden pitoisuudet ovat niin alhaisia,<br />
ettei päästöistä aiheudu haittaa ympäröivälle luonnolle<br />
tai ihmisten terveydelle.<br />
Muut ilmanlaatuun vaikuttavat päästöt, lähinnä pöly ja savukaasut<br />
ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole merkittävää vaikutusta<br />
ilmanlaatuun jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolella. Pölyn leviäminen<br />
riippuu mm. pölyhiukkasten koosta, päästökorkeudesta<br />
ja maasto-olosuhteista. Aikaisempien kokemusten perusteella<br />
rakentamisesta, toiminnasta ja liikenteestä aiheutuva<br />
pöly rajoittuu jätteenkäsittelykeskuksen ja liikennöintialueiden<br />
välittömään läheisyyteen.<br />
Muun muassa Jyväskylässä tehtyjen mittausten perusteella<br />
alla olevaan taulukkoon kootut ilman hiukkaspitoisuuden ohjeja<br />
raja-arvot saattavat ajoittain ylittyä pölyävien toimintojen läheisyydessä,<br />
mutta pitoisuudet alenevat nopeasti. Leijuvan<br />
pölyn vaikutusalue on eri tutkimusten perusteella maksimissaan<br />
muutaman sadan metrin luokkaa.<br />
77
Taulukko 8-1 Ilman hiukkaspitoisuuden raja- (VNA 711/2001) ja ohjearvot (Vnp 480/1996). Ohje- ja raja-arvot on<br />
annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä tai joilla ihmiset saattavat altistua ilman<br />
epäpuhtauksille.<br />
Raja-arvo µg/m³<br />
Tilastollinen määrittely<br />
Kokonaisleijuma (VNp 480/1996) 120 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste<br />
50 vuosikeskiarvo<br />
PM10 (VNA 711/2001) 50 24 tunnin (vuorokausi) keskiarvo 1)<br />
1)<br />
Raja-arvo saa ylittyä 35 vuorokautena vuodessa<br />
Termisen käsittelyn savukaasupäästöt ja liikenteen ja työkoneiden<br />
pakokaasupäästöt ovat vähäisiä ja ne laimenevat nopeasti.<br />
Jätteenkäsittelyalueen ja liikennereittien ulkopuolella<br />
pitoisuudet ovat sijoituspaikasta riippumatta ihmisten terveyden<br />
ja viihtyisyyden sekä luonnonympäristön kannalta merkityksettömän<br />
pieniä.<br />
Myös hankeen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin on kokonaisuutta<br />
ajatellen vähäinen eivätkä tarkasteltavat vaihtoehdot<br />
eroa toisistaan tässä suhteessa.<br />
Vertailu ilmapäästöjen suhteen<br />
Ilmanlaatuun kohdistuvien vaikutusten kannalta sijoitusvaihtoehdoista<br />
parhaat ovat Mörkökorpi ja Seivässuo. Niillä alueilla<br />
lähimmät häiriintyvät kohteet ovat tarkastelluista vaihtoehdoista<br />
kauimpana. Myös Vahtivuoren vaihtoehdossa lähimpien<br />
häiriintyvien kohteiden ja suunnittelualueen väliin jää suojavyöhyke,<br />
joka estää asumiseen tai virkistyskäyttöön kohdistuvat<br />
haitalliset vaikutukset. Mustankorkea on selvästi heikoin.<br />
8.4 Melu<br />
Koska toiminnot ovat eri vaihtoehdoissa samat, myös eri vaihtoehtojen<br />
meluvaikutukset ovat samansuuntaiset. Ero meluvaikutuksissa<br />
riippuukin lähinnä asutuksen sijoittumisesta<br />
sekä suunnitellun liikennereitin sijainnista.<br />
Mustankorkean ja Mörkökorven vaihtoehtojen sekä Seivässuon<br />
pohjoisen ja eteläisen vaihtoehdon läheisyydessä ei ole rakentamisen<br />
tai toiminnan aikaisesta melusta häiriintyviä kohteita.<br />
Vahtivuoren vaihtoehdossa lähimmät asuintalot ovat lähempänä<br />
ja niihin jätekeskuksen toiminnalla ja rakentamisella on<br />
meluvaikutuksia.<br />
Mörkökorven ja Vahtivuoren vaihtoehdon suunnitellun liikennereitin<br />
varressa ei ole liikenteen melusta häiriintyviä kohteita.<br />
Seivässuon pohjoisen ja eteläisen vaihtoehdon suunnitellun<br />
reitin varressa on asuintaloja, joiden kohdalla liikennemelu<br />
lisääntyisi nykyisestä merkittävästi. Mustankorkean vaihtoehdossa<br />
liikenteen melu ei muutu nykytilanteesta, mutta toisaalta<br />
ei myöskään täysin poistu valittaessa muu kuin nollavaihtoehto.<br />
Melun kannalta ongelmattomin on Mörkökorven vaihtoehto.<br />
Seuraavaksi tulevat Mustankorkean sekä Seivässuon eteläinen<br />
ja pohjoinen vaihtoehto, joissa lähinnä liikenteen melulla<br />
on vaikutuksia. Melun kannalta huonoin vaihtoehto on<br />
Vahtivuori, jossa asutusta on, joskin vähän, itse jätekeskuksen<br />
läheisyydessä.<br />
8.5 Vaikutukset ihmisen terveyteen<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen suunnittelussa, päätöksenteossa<br />
ja luvituksessa vaatimuksena on, ettei toiminnasta aiheudu<br />
vaaraa ihmisten terveydelle. Tässä arviointiselostuksessa terveysvaikutuksilla<br />
tarkoitetaan suoraan fyysiseen terveyteen<br />
kohdistuvia vaikutuksia. Terveysvaikutuksia voi aiheutua juoma-<br />
tai talousvetenä tai virkistykseen käytettävään vesistöön<br />
tai pohjaveteen ja hengitysilmaan kohdistuvista päästöistä<br />
sekä melusta. Veden ja ilman laadulle on asetettu terveysperusteisia<br />
raja- ja ohjearvoja, joiden alittuessa terveysvaikutuksia<br />
ei katsota aiheutuvan. Edellä luvuissa 6.1, 6.2 ja 6.4<br />
kuvatut ilma- ja vesipäästöt ovat niin pieniä, eivätkä miltään<br />
osin ylitä asetettuja ohje- ja raja-arvoja, ettei terveysvaikutuksia<br />
näin ollen arvioida syntyvän.<br />
Tehtyjen mallilaskelmien perusteella myöskään rakentamisesta<br />
ja toiminnasta aiheutuva melu ei pääsääntöisesti ylitä<br />
annettuja ohjearvoja. Melulle asetetut ohjearvot eivät ole<br />
suoranaisesti terveysperusteisia, vaan ohjearvoja pyritään<br />
soveltamaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden<br />
turvaamiseksi. Tutkimusten mukaan viihtyisyyden<br />
turvaamiseksi annetut ohjearvot alittavan melun ei ole todettu<br />
aiheuttavan terveyshaittoja.<br />
Vaihtoehtoiset sijoituspaikat eivät eroa toisistaan terveysvaikutusten<br />
suhteen.<br />
8.6 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön<br />
Hankkeella ja sen vaihtoehdoilla ei arvioida olevan vaikutuksia<br />
kasvillisuuteen, eläimistöön tai luonnonsuojeluarvoihin.<br />
Mörkökorven ja Vahtivuoren alueiden välittömässä läheisyydessä<br />
ei ole luonnonsuojelualueita eikä uhanalaisten eliölajien<br />
esiintymiä. Seivässuon alueiden länsipuolella on Iilijärven<br />
Natura-alue, joka koostuu useasta eri suojeluohjelmiin ja/tai -<br />
strategioihin kuuluvasta osa-alueesta; Seivässuon molemmissa<br />
sijoitusvaihtoehdoissa vedet johdetaan Natura-alueella sijaitsevaa<br />
puroa pitkin eteläisen Leppäveden Kaukkaanlahteen.<br />
Seivässuon vaihtoehto on luonnonsuojelualueiden läheisyyden<br />
vuoksi huonoin vaihtoehto, sillä muiden sijoitusaluevaihtojen<br />
läheisyydessä ei suojelualueita ole. Seivässuon pohjoisella<br />
aluevaihtoehdolla on hieman eteläistä aluetta suurempi<br />
vaikutus suojelualueita ympäröivien metsäalueiden luonnontilaan<br />
ja luonnontilan säilymiseen.<br />
78 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
8.7 Maankäytölliset vaikutukset<br />
Uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijoittaminen em. alueille<br />
ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevien seutu-, yleis- ja<br />
detaljikaavojen kaavamääräysten kanssa; yhtä aluetta lukuun<br />
ottamatta kaikille muille suunnittelussa mukana oleville alueille<br />
on osoitettu aluevaraus maakuntakaavaluonnoksessa.<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus on otettu huomioon<br />
yleis-, seutu- sekä maakuntakaavatasolla ja alueelle valmistellaan<br />
asemakaavaa. Mörkökorpi on jo seutukaavoissa merkitty<br />
kaatopaikka-alueeksi ja alueella on jätehuoltoon liittyvää<br />
toimintaa. Vahtivuoren ja Seivässuon alueet ovat haja-asutusaluetta.<br />
Rakennetun ympäristön kannalta Mörkökorven välittömässä<br />
läheisyydessä ei ole asutusta tai muutakaan toimintaa. Noin<br />
kahden kilometrin etäisyydellä on retkeilyreitin yhteyteen rakennettu<br />
laavu. Vahtivuoren alueen eteläpuolella alle kilometrin<br />
etäisyydellä on kolme asuinrakennusta. Puolentoista<br />
kilometrin etäisyydellä asuinrakennuksia on yhteensä 14 kpl<br />
ja kahden kilometrin etäisyydellä 32 kpl. Seivässuon alueiden<br />
läheisyydessä on vain vähän asutusta, eikä asutuksen<br />
lisäksi vaikutusalueella ole muita häiriintyviä kohteita lainkaan.<br />
Lähin asuinkiinteistö sijaitsee Seivässuon pohjoisella alueella<br />
noin puolentoista ja Seivässuon eteläisellä alueella noin kahden<br />
kilometrin etäisyydellä. Mustankorkean lähin taajama,<br />
Ylämyllyjärvi, sijaitsee noin 600 metriä jätteenkäsittelykeskuksesta<br />
itään. Siellä on asukkaita jo useita satoja.<br />
Suunnitellun ja rakennetun ympäristön kannalta vaihtoehdoista<br />
soveltuvin on Mörkökorpi.<br />
8.8 Vaikutukset maisemaan<br />
Sijoitusalueen maisemallinen vaikutus on suurin Vahtivuorella,<br />
missä on jonkin verran asutusta sijoitusalueen välittömässä läheisyydessä<br />
sellaisella korkeudella, että täyttö tulee näkymään<br />
ko. kiinteistöille. Millään muulla vaihtoehtoisella sijoitusalueella<br />
ei Vahtivuoren tapaan ole vaikutuksia kaukomaisemaan, sillä<br />
Mörkökorven ja Seivässuon alueet sijaitsevat metsäisillä seuduilla<br />
pääasiassa harjuisten ja kivisten kivennäismaakankaiden<br />
välisissä notkelmissa. Em. sijoitusalueet sijaitsevat myös<br />
kaukana asutuksesta.<br />
8.9 Häiriö- ja onnettomuustilanteet<br />
Häiriö- ja onnettomuustilanteiden osalta riskien hallinta on hyvää.<br />
Ekologinen riski voi levitä ilman, maaperän ja/tai vesistön<br />
kautta. Ekologiset seuraukset jäävät mahdollisissa häiriötilanteissa<br />
lieviksi. Haitta eläin- ja kasvilajeille kohdistuu lähinnä<br />
toiminta-alueella, maaperän päästö kohdistuu rajatulle alueelle<br />
ja pitoisuudet jäävät pieniksi. Vesistöön kohdistuvat päästöt<br />
voivat suurimmillaankin olla vähäisiä, josta voi seurata veden<br />
laadun tilapäistä heikkenemistä rajatulla alueella, jossa tilanne<br />
korjaantuu itsestään.<br />
Häiriö- ja onnettomuustilanteissa terveydelliset vaikutukset<br />
ovat lähinnä työsuojelullisia. Alueen ulkopuolisille aiheutuu<br />
lähinnä hajua, melua, tärinää. Yhteiskunnallisten vaikutusten<br />
osalta lievää viihtyisyyshaittaa voi syntyä onnettomuus- ja häiriötilanteissa.<br />
Pysyviä haittoja alueen ulkopuolelle esimerkiksi<br />
maankäyttöön ei arvioida aiheutuvan. Häiriötilanteilla ei myöskään<br />
arvioida olevan vaikutusta pohjaveden ottoon.<br />
Häiriö- ja onnettomuustilanteilla on imagollinen merkitys. Näin<br />
ollen se on suurin siellä, missä alueen välittömässä läheisyydessä<br />
on enemmän pysyvää asutusta. Tämän perusteella<br />
häiriö- ja onnettomuustilanteiden osalta sijoituskohteista heikoin<br />
olisi Vahtivuori.<br />
8.10 Sosiaaliset vaikutukset<br />
Tehtyjen arvioiden perusteella tässä arvioitavassa hankkeessa<br />
merkittävimmin ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen voivat<br />
vaikuttaa jätteiden käsittelytoiminnoista aiheutuva hajuhaitta,<br />
toiminnoista ja liikenteestä aiheutuva melu sekä alueen luonteen,<br />
maisemakuvan ja totuttujen maankäyttömuotojen muuttuminen.<br />
Lähimpien häiriintyvien kohteiden sijainnista riippuen<br />
myös jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristöön rajoittuvat<br />
vaikutukset kuten pöly ja roskaantuminen voivat aiheuttaa<br />
viihtyvyyshaittaa.<br />
Sosiaalisten vaikutusten kannalta oleellista on jätteenkäsittelykeskuksen<br />
sijoittuminen suhteessa asutukseen, herkkiin elinkeinoihin<br />
ja muihin paikallisille ihmisille merkityksellisiin kohteisiin.<br />
Edellä lueteltuja vaikutuksia sekä toiminnan sijoittumista<br />
suhteessa ympäröiviin maankäyttömuotoihin on tarkasteltu<br />
tarkemmin asianomaisissa kohdissa.<br />
Pääsääntöisesti Mustankorkea Oy:n toimintaa jätteiden käsittelyn<br />
kehittämisessä pidettiin positiivisena asiana. Uuden<br />
käsittelykeskuksen sijoituspaikan tarpeellisuus ymmärrettiin,<br />
mutta keskitetyn jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikkaan<br />
toivottiin kiinnitettävän erityistä huomiota. Tärkeimmäksi kriteeriksi<br />
sijoituspaikan valinnassa nostettiin myös asukkaiden<br />
taholta asutuksen läheisyys.<br />
Sijoitusvaihtoehdoista arviointimenettelyn aikana voimakkainta<br />
vastustusta herätti Vahtivuoren sijoitusvaihtoehto. Vastustajat<br />
vetosivat erityisesti asutuksen läheisyyteen, alueen rikkaaseen<br />
luontoon sekä sen merkitykseen virkistysalueena. Myös muita<br />
vaihtoehtoja vastustettiin samoin perustein.<br />
Edellä esitetyin perustein sosiaaliset vaikutukset ovat suurimmat<br />
Vahtivuoren alueella ja Mustankorkealla.<br />
8.11 Yhteenveto vertailusta<br />
Taulukkoon 8-2 on koottu tulokset tässä ympäristövaikutusten<br />
arvioinnissa tarkasteltujen vaihtoehtojen vertailusta. Taulukossa<br />
on esitetty vaihtoehtojen suhde toisiinsa järjestysluvulla kunkin<br />
tarkasteltavan vaikutuksen perusteella. Roomalainen luku<br />
I tarkoittaa, että kyseisen vaikutuksen suhteen vaihtoehto soveltuu<br />
parhaiten jätteiden käsittelykeskuksen sijoituspaikaksi,<br />
luku II toiseksi parhaiten jne. Luku IV osoittaa, että kyseinen<br />
vaihtoehto soveltuu kyseisen vaikutuksen suhteen huonoiten<br />
käsittelykeskuksen sijoituspaikaksi. Luku IV ei tarkoita, että<br />
paikka ei olisi toimintaan soveltuva.<br />
Taulukon 8-2 luvut ovat siis järjestyslukuja. Tämä tarkoittaa<br />
sitä, että niillä ei voi suorittaa matemaattisia toimenpiteitä kuten<br />
kerto-, jako-, yhteen- tai vähennyslaskuja. Taulukossa on<br />
ainoastaan esitetty YVA-ssa tarkasteltujen vaikutusten suhteen<br />
vaihtoehtojen järjestys. Lopullinen valinta riippuu siitä, millaisen<br />
painoarvon kullekin vaikutukselle annetaan. Taulukossa<br />
8-2 esitettyjen vaikutusten lisäksi päätöksen vaikuttavat myös<br />
mm. taloudelliset asiat.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
79
Vaikutuksen merkittävyys tarkoittaa sitä, kuinka laajasti kyseinen<br />
vaikutus kohdistuu suhteessa koko vaikutusalueeseen.<br />
Vaikutusalue on tässä se alue, mistä jätteitä käsittelykeskukseen<br />
tulee. Tämä on käytännössä Mustankorkea Oy:n toiminta-alue.<br />
Maaperä- ja pohjavesien osalta alueet on jo valittu siten, ettei<br />
haitallisia vaikutuksia pohjaveden hyödyntämiselle saa syntyä.<br />
Tämän vuoksi asian merkittävyys on pieni. Koko vaikutusaluettakin<br />
ajatellen vaikutukset eivät kohdistu luokitelluille pohjavesialueille.<br />
Suurena sitä voidaan pitää ainoastaan Vahtivuoren<br />
alueella niiltä osin, kun pieni riski kohdistuu eri valuma-alueella<br />
tapahtuvalle pohjavesien hyödyntämiselle. Tämän vuoksi<br />
Vahtivuoren vaihtoehtoa pidetään tämän vaikutuksen suhteen<br />
vähiten soveltuvana alueena.<br />
Jätteiden käsittelystä syntyvien hulevesien eristäminen ympäristöstään<br />
tiivein pohjarakentein sekä hulevesien keräily<br />
ja käsittely ovat tänä päivänä hallittua tekniikkaa. Ympäristön<br />
kannalta haitallisimmat väkevät vedet kootaan yhteen ja viemäröidään<br />
kunnalliselle jätevesienpuhdistuslaitokselle, minkä<br />
vuoksi vaikutukset ovat suhteellisen pieniä ja rajatulle alueelle<br />
kohdistuvia. Tämän vuoksi merkittävyys on myös pieni.<br />
Merkittäviä hulevesivaikutukset eivät ole edes tarkasteltuna<br />
minkään yksittäisen alueen virkistyskäyttäjien tai niiden läheisyydessä<br />
asuvien kannalta. Pieni riski on kuitenkin Seivässuon<br />
vaihtoehtojen ja Vahtivuoren alueella ensi sijassa kauempana<br />
sijaitseville ympäristöarvoille. Tämän vuoksi nämä vaihtoehdot<br />
on pintavesivaikutusten suhteen katsottu huonommiksi<br />
kuin muut tarkastelussa mukana olleet vaihtoehdot.<br />
Jätteiden kuljetuksen liikenteellisistä vaikutuksista liikenneonnettomuudet<br />
ovat suhteellisen harvinaisia. Jo lähtötilanteena<br />
pidettiin sitä, että käsittelykeskus sijoitetaan paikkaan, jossa<br />
liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat pääteille ja niiden varsille.<br />
Alueet on jo tavallaan maankäytön suunnittelussa otettu<br />
käyttöön kuljetustarpeita varten ja näin kuljetuksiin liittyvät vaikutukset<br />
pystytään kohdentamaan mahdollisimman pitkälle<br />
näille väylille. Muista liikenteellisistä vaikutuksista sujuvuudella<br />
on merkittävä vaikutus mm. jätteiden kuljetuksen talouteen.<br />
Tämän perusteella liikenteellisten vaikutusten merkittävyyttä<br />
pidetään kohtalaisena. Sujuvuusvaikutuksiltaan Mörkökorpi<br />
on paras vaihtoehto.<br />
Viihtyisyyshaittaa aiheuttavien pöly- ja hajuhaittojen osalta<br />
heikoin vaihtoehto on Vahtivuori, vaikka sielläkin vaikutus<br />
kohdistuu satunnaisesti vain muutamaan kiinteistöön.<br />
Mustankorkeankin nykyisellä alueella, missä tämä satunnainen<br />
vaikutus kohdistuu varsin suureen väestömäärään, vaikutus<br />
ei ole enää kovin merkittävä.<br />
Meluvaikutus on arvioitu melualueella asuvien henkilöiden<br />
ja/tai kiinteistöjen määrällä. Suurimmillaankin melu koskee<br />
muutamaa kiinteistöä, minkä vuoksi meluvaikutuksen merkittävyys<br />
koko vaikutusalueen kannalta on pieni. Vahtivuori on<br />
ainoa alue, jossa melu yltää muutamalle kiinteistölle, minkä<br />
vuoksi se on tämän vaikutuksen suhteen heikompi kuin muuta<br />
vaihtoehdot.<br />
Millään vaihtoehtoisista sijoituspaikoista sinällään ei jätteen<br />
käsittelykeskuksen toiminnoilla muuteta tai tuhota peruuttamattomasti<br />
merkittäviä luontokohteita. Seivässuon kohteen<br />
läheisyydessä on Natura-alue, minkä perusteella se on katsottu<br />
tämän ominaisuuden perusteella vähiten soveltuvaksi<br />
alueeksi. Vaikutuksen merkittävyys on kuitenkin pieni, koska<br />
Seivässuon pohjoiselta tai eteläiseltä käsittelyaluevaihtoehdolta<br />
johdettavilla hulevesillä ei ole haitallisia vaikutuksia niihin<br />
luontodirektiivin luontotyyppeihin, joiden suojelemiseksi<br />
Linkannotkon rotkolaakso on sisällytetty osaksi Natura 2000<br />
–verkostoa.<br />
Terveyshaittaa aiheuttavien ilmapäästöjen määrä on niin pieni,<br />
ettei haitallisia terveysvaikutuksia arvioida syntyvän missään<br />
vaihtoehdossa.<br />
Maankäytöllistä vaikutusta arvioitiin yhteensopivuutena maankäyttösuunnitelmien<br />
ja jo rakennetun ympäristön kannalta.<br />
Näin tarkasteltuna Mörkökorpi on tarkastelluista vaihtoehdoista<br />
soveltuvin. Yhteensopivuutta suunnitellun ja jo rakennetun<br />
maankäytön kannalta voidaan pitää merkittävänä asian.<br />
Kasvillisuuden ja eläimistön kannalta jo sijoituspaikkojen<br />
alustavassa kartoituksessa pyrittiin varmistamaan, että käsittelykeskuksen<br />
rakentaminen ei tuhoa pysyvästi luontoarvojen<br />
kannalta mitään merkittävää. Tämä heijastuu myös vaikutusarvioinnin<br />
tuloksissa. Sijoitusalueilla ei ole mitään sellaista, mikä<br />
vaikuttaisi koko vaikutusalueen luontoarvoihin. Seivässuon<br />
vaihtoehdot ovat muita vaihtoehtoja heikompia siitä syystä,<br />
että niiden läheisyydessä on luonnonsuojelualueita, jotka yhdessä<br />
muodostavat Iilijärven Natura-alueen. Erillisen Naturaselvityksen<br />
perusteella riskit näiden alueiden eliö- tai kasvilajeille<br />
ovat pienet. Tämän vuoksi tämän asian merkittävyys on<br />
vain kohtalainen.<br />
Sosiaalisia vaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Niiden kautta<br />
hanke tulee usein myös julkiseen keskusteluun. Sosiaaliset<br />
vaikutukset jäävät pienimmiksi Mörkökorven ja Seivässuon<br />
vaihtoehdoissa.<br />
Hankkeen merkittävin vaikutus on vaikutukset jätehuoltojärjestelmään.<br />
Jätehuoltojärjestelmään kohdistuu ympäristönsuojelullisia<br />
ja taloudellisia vaatimuksia. Nämä toteutuvat kaikissa<br />
vaihtoehdoissa lukuunottamatta nollavaihtoehtoa sen jälkeen,<br />
kun Mustankorkean kapasiteetti on käytetty loppuun.<br />
8.12 Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointi<br />
Hankkeen toteuttamiskelpoisuus arvioitiin seuraavista näkökulmista:<br />
• Tekninen toteuttamiskelpoisuus<br />
• Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus<br />
• Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus<br />
8.12.1 Yhteiskunnallinen soveltuvuus<br />
Jätelaki velvoittaa kuntia huolehtimaan asumisessa muodostuvan<br />
ja siihen rinnastettavan jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä.<br />
Jätelaki ja ympäristönsuojelulaki asettavat lisäksi<br />
sellaisia velvoitteita jätteen hyödyntämisestä, käsittelystä ja<br />
ympäristönsuojelusta, että yksittäisten kuntien ei enää ole taloudellisesti<br />
kannattavaa vastata jätehuollosta yksin. Tämä on<br />
johtanut mm. alueellisten jätteenkäsittely-yhtiöiden ja yksityisten<br />
yritysten ylläpitämien jätteenkäsittelykeskusten syntyyn.<br />
Alueellisten käsittelykeskusten velvollisuutena on yleisesti katsottu<br />
olevan ns. täyden palvelun laitos, jonka on pystyttävä<br />
tarjoamaan kaikki asukkaiden ja teollisuuden sekä palvelutoiminnan<br />
tarvitsema jätehuoltopalvelu. Toimintojen keskit-<br />
80 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Taulukko 8-2 Vaihtoehtojen vertailutaulukko. Taulukon roomalaiset numerot ovat järjestysnumeroita. Niillä ei voi<br />
tehdä matemaattisia toimenpiteitä kuten yhteenlaskua<br />
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOS: MITÄÄN VAIHTOEHTOA EI VOI SULKEA POIS VERTAILUSTA<br />
Vaihtoehtojen paremmuusjärjestys I = soveltuu parhaiten IV = soveltuu vähiten Arviointiperuste Merkittävyys;<br />
pieni, kohtalainen,<br />
Mörkökorpi Vahtivuori<br />
suuri,<br />
Seivässuo Seivässuo<br />
Mustankorkea<br />
eteläinen pohjoinen<br />
merkittävä<br />
I IV I I I<br />
Vaikutukset maaperään<br />
ja pohjaveteen<br />
Pohjavesiolosuhteet<br />
Pieni<br />
Vaikutukset pintavesiin.<br />
I IV IV IV I<br />
Laimeiden vesien<br />
vaikutusalue<br />
Pieni<br />
Liikenne ja liikenneturvallisuus<br />
I II III III IV<br />
Kanavointi, onnettomuusriskit,<br />
Kohtalainen<br />
Päästöt ilmaan;<br />
viihtyisyyshaitta,<br />
haju/pöly<br />
I III I I IV<br />
Vaikutusalueen<br />
asukkaat<br />
Kohtalainen<br />
Melu<br />
I IV II II II<br />
Häiritsevän melualueen<br />
asukkaat<br />
Pieni<br />
Päästöt ilmaan;<br />
terveysvaikutukset I I I I I<br />
Raja- ja ohjearvojen<br />
ylitykset<br />
Pieni<br />
Kasvillisuus, eläimistö<br />
I I I I I<br />
Kasvi- ja eläinlajisto<br />
Pieni<br />
Luonnonsuojelualueiden<br />
läheisyys<br />
I I IV IV I<br />
Etäisyys alueeseen<br />
Kohtalainen<br />
Maisema<br />
I II II II IV<br />
Näkemäalueen<br />
väestö<br />
Pieni<br />
Maankäyttö<br />
I III II II IV<br />
Vastaavuus<br />
maankäyttösuunnitelmien<br />
kanssa<br />
ja sopivuus jo<br />
rakennettuun<br />
ympäristöön<br />
Merkittävä<br />
Häiriö ja onnettomuustilanteet<br />
I III II II IV<br />
Sosiaaliset vaikutukset<br />
I III I I IV<br />
Kohdealueiden<br />
suuruus<br />
Lähialueiden<br />
muut maankäyttömuodot<br />
Kohtalainen<br />
Kohtalainen<br />
Vaikutukset<br />
jätehuoltojärjestelmään<br />
I I I I IV<br />
Mahdollisuus<br />
jätehuollon tavoitteiden<br />
toteuttamiseen<br />
Merkittävä<br />
Toteuttamiskelpoisuus<br />
Toteutettavissa Toteutettavissa Toteutettavissa Toteutettavissa Aikarajoite Merkittävä<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
81
täminen suuryksiköiksi on yleisen jätehuoltopolitiikan tasolla<br />
katsottu olevan ympäristönsuojelun ja toiminnan tehokkuuden<br />
kannalta paras vaihtoehto. Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskus<br />
on yhteiskunnallisten tavoitteiden mukainen (vertaa<br />
myös kappale 7, hankkeen suhde ympäristön suojelua koskeviin<br />
säädöksiin).<br />
8.12.2 Tekninen soveltuvuus<br />
Rakennus- ja hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely<br />
Vastaanotto ja puhtaisiin syntypaikalla jo lajiteltuihin kierrätysmateriaaleihin<br />
liittyvä toiminta on jätteiden käsittelyssä tunnettua<br />
ja hallittua tekniikkaa. Hankkeesta vastaavalla on pitkä<br />
kokemus tästä toiminnasta ja siihen liittyvistä vaatimuksista.<br />
Kierrätysmateriaalin käsittely on täysin teknisesti toteuttamiskelpoinen<br />
osa hanketta.<br />
Jätteen loppusijoitusalueet<br />
Kaikkia kolmea uutta vaihtoehtoa voidaan pitää teknisessä<br />
mielessä toteuttamiskelpoisina. Maapohja on riittävän kantava<br />
täyttökorkeuden nostamiselle esitettyyn tasoon. Myös<br />
suotovedet on mahdollista saada hallintaan ja ohjattua asianmukaiseen<br />
käsittelyyn.<br />
Biojätteen käsittely<br />
Biojätteen erilliskäsittely johtuu lainsäädännön vaatimuksista.<br />
Laitosmainen biojätteen käsittelytekniikka on Suomessa varsin<br />
uutta tekniikkaa, jonka vuoksi myös ensimmäisissä laitossovellutuksissa<br />
on esiintynyt sellaisia ympäristöä häiritseviä<br />
toimintahäiriöitä, joihin ei ole osattu varautua. Orgaanisen jätteen<br />
lähes totaalinen (80% biojätteestä) sijoittamiskielto kaatopaikoille<br />
ja hyötykäyttötavoitteet edellyttävät jätteen entistä<br />
parempaa käsittelyä tulevaisuudessa. Käytännössä tämä on<br />
mahdollista toteuttaa vain tätä tarkoitusta varten rakennettavassa<br />
käsittelylaitoksessa. Viime aikoina kompostoinnin ongelmat<br />
ovat jo osin teknisin toimenpitein ratkaistu.<br />
Pilaantuneiden maiden käsittely<br />
Pilaantuneiden maiden käsittely-yksikkö edustaa koeteltua<br />
tekniikkaa, jossa on kiinnitetty huomiota prosessien ohjattavuuteen<br />
ja valvontaan sekä päästöjen hallintaan. Vastaavasti<br />
hankkeessa on kiinnitetty huomiota pilaantuneiden maiden<br />
välivarastointiin ja lopputuotteen käsittelyyn sekä niistä mahdollisesti<br />
aiheutuvien haittojen torjuntaan. Teknisessä mielessä<br />
hanketta voidaan pitää soveltuvana hankkeena. Toimintaan<br />
liittyvät riskit tulee tiedostaa ja niiden hallintajärjestelmät olla<br />
kunnossa. Vaihtoehtojen vertailussa esille tuodut asiat on syytä<br />
tiedostaa.<br />
Kuivajätteen käsittely<br />
Käsittelyyn liittyvä mekaaninen prosessi muodostuu jätteen<br />
murskauksesta ja sen jälkeisestä lajittelusta. Jätteen mekaanisesta<br />
käsittelystä on olemassa pitkäaikaista kokemusta<br />
ja laitokset voidaan varustaa hyvin erilaisin murskain- ja lajitteluyksiköin<br />
riippuen murskattavan materiaalin laadusta ja<br />
laadunvaihtelusta sekä miten moneen jätejakeeseen murskattu<br />
jäte halutaan lajitella ja mikä on haluttu lajitellun jätteen<br />
puhtausaste. Käytännössä joudutaan em. tekijöiden suhteen<br />
tekemään kompromisseja, jotta jätteenkäsittelykustannukset<br />
jätteen tuottajille pysyvät kohtuullisina. Kaupan, palveluiden,<br />
kotitalouksien ja teollisuuden piiristä kerättävän kuivajätteen<br />
käsittely mekaanisesti on teknisesti toteuttamiskelpoinen hanke.<br />
Teknisesti kuivajätteen käsittely on toteuttamiskelpoinen<br />
hanke.<br />
8.12.3 Ympäristöllinen soveltuvuus<br />
Maaperään ja pohjavesiin kulkeutuvien haitta-aineiden määrä<br />
ja vaikutukset arvioidaan vähäisiksi kaikissa tarkastelluissa<br />
vaihtoehdoissa. Tähän vaikuttaa merkittävästi se, että käsittelykeskuksen<br />
suunnittelu, toteutus ja hoito tapahtuvat jätteenkäsittelylle<br />
asetettujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti.<br />
Vaikutuksia pienentää edelleen se, ettei mikään vaihtoehtoinen<br />
alue ole varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta.<br />
Suunnitelmien mukaan toteutettuna hankkeen pintavesivaikutuksilla<br />
ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia luonto- ja<br />
terveysvaikutuksia eikä vaikutuksia virkistyskäyttöön (uiminen,<br />
kalastus). Väkevät vedet viemäröidään ja ne ohjataan jäteveden<br />
puhdistuslaitokselle.<br />
Ilmapäästöjen osalta toiminta on myös suunniteltu siten, että<br />
päästöt ilmaan ovat kokonaisuudessaan suhteellisen vähäisiä<br />
ja niiden vaikutukset rajoittuvat käsittelykeskuksen välittömään<br />
läheisyyteen. Päästöistä ei missään vaihtoehdossa<br />
aiheudu terveyshaittaa tai merkittäviä haittavaikutuksia käsittelykeskuksen<br />
ympäristössä. Melunvaikutusalue on suurimmillaan<br />
rakentamiseen liittyvän louhinnan aikaan. Sen kesto<br />
on kuitenkin lyhytaikainen.<br />
Liikenteen vaikutukset jäävät tässä hankkeessa kokonaisuudessaan<br />
vähäisiksi. Tämä koskee niin melua, kaasumaisia<br />
päästöjä kuin liikenneturvallisuuttakin.<br />
Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön voivat syntyvät suoraan<br />
kun käsittelykeskuksen rakentamistoiminnan alle jää alueita<br />
tai välillisesti muiden päästöjen kautta. Sijoitusalueiden<br />
metsät lähiympäristöineen ovat uusissakin vaihtoehdoissa<br />
pääosin talouskäytössä, eikä alueilla tiedetä olevan uhanalaisia<br />
tai muuten merkittäviä eliölajeja. Toiminnan melu ja ilmapäästöt<br />
eivät myöskään arvioiden mukaan vaikuta lähialueen<br />
kasvillisuuteen ja eläimistöön. Käsittelykeskuksen rakentaminen<br />
ja toiminta eivät siten tuhoa luonnon monimuotoisuuden<br />
kannalta merkittäviä alueita.<br />
Käsittelykeskuksen vaikutukset lähialueen luonnonoloihin jäävät<br />
edellä esitettyyn perustuen vähäisiksi, eikä hankkeella ole<br />
vaikutuksia valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisten tai<br />
muuten merkittävien eliölajien ja/tai elinympäristöjen esiintymiseen<br />
ja/tai säilymiseen. Siten luontovaikutusten merkittävyys<br />
on kokonaisuutena pieni ja hanketta voidaan pitää ympäristön<br />
kannalta toteuttamiskelpoisena myös silloin kun hankkeen kokonaisvaikutukset<br />
otetaan huomioon.<br />
8.12.4 Sosiaalinen soveltuvuus<br />
Sosiaalisilta vaikutuksiltaan merkittävimmät ympäristövaikutukset<br />
ovat jätteiden käsittelytoiminnoista aiheutuva hajuhaitta,<br />
toiminnoista ja liikenteestä aiheutuva melu sekä alueen<br />
luonteen, maisemakuvan ja totuttujen maankäyttömuotojen<br />
muuttuminen sekä liikenne. Vesiin kohdistuvien vaikutusten<br />
merkitys on vähäinen, sillä väkevät vedet voidaan johtaa kaikissa<br />
vaihtoehdoissa jätevedenpuhdistamolle.<br />
82 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Maiseman osalta ympäröivät mäet ja harjanteet ja erityisesti<br />
suojapuusto estävät toimintojen näkymisen välitöntä ympäristöä<br />
kauemmas. Liikenteen vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan<br />
hyvin pieniksi tai ainakin rajoittuvat lyhyille tieosuuksille.<br />
Myös toiminnasta ja liikenteestä aiheutuva melu rajoittuu toiminta-alueen<br />
läheisyyteen. Jätteenkäsittelytoiminnoista, erityisesti<br />
biohajoavan jätteen käsittelystä, aiheutuvaa hajuhaittaa<br />
ei saada huolellisellakaan suunnittelulla ja toteutuksella täysin<br />
poistettua. Menetelmät kehittyvät kuitenkin jatkuvasti ja uusien<br />
menetelmien avulla hajuhaitta saadaan pysymään vähäisenä<br />
ja rajoittumaan pääosin jätteenkäsittelykeskuksen läheisyyteen.<br />
Edellä mainituin perustein hanke voitaisiin toteuttaa missä tahansa<br />
sijoitusvaihtoehdossa. Tarkasteltujen sijoitusvaihtoehtojen<br />
sosiaalisella soveltuvuudella on kuitenkin eroja. Ihmisten<br />
elinolojen ja viihtyvyyden kannalta oleellista on jätteenkäsittelykeskuksen<br />
sijoittuminen suhteessa asutukseen, herkkiin<br />
elinkeinoihin ja muihin paikallisille ihmisille merkityksellisiin<br />
kohteisiin. Tässä suhteessa Vahtivuori on sosiaalisilta olosuhteiltaan<br />
heikoin vaihtoehto.<br />
8.13 Epävarmuudet ja niiden vaikutukset tehtyihin<br />
johtopäätöksiin<br />
Käsittelykeskuksen suunnittelu on tulevaisuuteen liittyvää<br />
toimintaa. Alueen suunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin<br />
vaikuttaa näin kaikki se epävarmuus mikä sisältyy käytettyyn<br />
tietoon. Laajennusalueen kokoon vaikuttaa erityisesti<br />
loppusijoitusalueen osalta arvioidut jätemäärät.<br />
Käsittelytekniikoiden osalta käytettävissä oleva tieto on riittävän<br />
tarkkaa, jotta ympäristövaikutukset voitiin arvioida.<br />
Käsittelytekniikat eivät tule myöskään tällä rakentamisaikataululla<br />
oleellisesti muuttumaan. Myös tulevat jätehuoltoon kohdistettavat<br />
vaatimukset on tunnistettavissa, joten nyt tehdyillä<br />
suunnitelmilla vastataan myös niihin vaatimuksiin, joita lähivuosina<br />
tullaan noudattamaan.<br />
Arvioinnin tarkkuuteen vaikuttavat kuitenkin seuraavat asiat:<br />
• Sijoitusalueesta viranomaisilta ym. tahoilta saatu luontotieto<br />
sekä maastoinventointien tulokset antavat riittävän tarkan<br />
kuvan alueen luonnosta/luontoarvoista ja tekevät mahdolliseksi<br />
riittävän tarkan arvioinnin hankkeen vaikutuksista<br />
sekä kohdealueella että niillä kohdealueen lähiympäristön<br />
suojelualueilla, joihin hankkeella saattaa mahdollisesti olla<br />
suoria tai epäsuoria vaikutuksia. Luontovaikutusten arviointiin<br />
ei siis sisälly sellaisia epävarmuuksia, jotka vaikuttaisivat<br />
johtopäätöksiin.<br />
• Pilaantuneiden maiden käsittelystä mahdollisesti liukenevien<br />
yhdisteiden määrän ja laadun sekä sitä kautta ekologisten<br />
vaikutusten arviointiin liittyy epävarmuutta, joka<br />
johtuu vähäisistä lähtö- ja vertailutiedoista. Koska käsittelyalueella<br />
syntyvät valumavedet voidaan tarvittaessa<br />
johtaa väkevien likaisten vesien mukana puhdistamolle, ei<br />
pilaantuneiden maiden käsittelyn suhteen esiinny epävarmuustekijöistä.<br />
• Jätevesien johtaminen yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle<br />
käsiteltäväksi on tehokas, selkeä ja erittäin varmatoiminen<br />
ratkaisu, johon ei sisälly epävarmuustekijöitä.<br />
• Vaihtoehtoisten sijoitusalueiden hulevedet johdetaan<br />
pieniin oja- tai purovesiin, joiden kaikkien veden laadusta<br />
tai ekologisesta tilasta ei ole ollut tietoja käytettävissä.<br />
Tietojen puuttuessa vaikutusten arviointi perustui karttatarkasteluun<br />
ja aiempaan kokemukseen kyseisen tyyppisten<br />
pienvesien olosuhteista ja eliöstöstä. Koska tarkasteltujen<br />
alueiden pintavedet ovat tyypiltään varsin paljon toistensa<br />
kaltaisia, alueiden väliseen vertailuun tässä suhteessa<br />
liittyvä epävarmuus ei ole niin suuri, että se olisi estänyt<br />
vaihtoehtojen välisen vertailun. Kuitenkin, ennen kuin rakennustyöt<br />
valittavalla sijoitusalueella aloitetaan, on syytä<br />
tehdä alapuolisten vesien ekologista tilaa koskeva perusselvitys.<br />
• Arvioitavien alueiden pohjavesiolosuhteet ja virtausreitit<br />
ovat ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta riittävällä<br />
tarkkuudella tiedossa. Tämän suhteen ei esiinny epävarmuustekijöitä.<br />
• Meluvaikutuksiin sisältyy hyvin vähän epävarmuutta.<br />
Mittaustuloksia vastaavantyyppisiltä laitoksilta on paljon ja<br />
ne voidaan mallintaa luotettavasti uusille alueille.<br />
• Pölyvaikutusten osalta on mittaustuloksia vastaavan tyyppisiltä<br />
laitoksilta. Pölyn leviämisen arviointiin sisältyy vähän<br />
epävarmuutta.<br />
• Hajun esiintyminen riippuu sovellettavista biologisen toiminnan<br />
prosesseista sekä niiden teknisestä toteutustavasta,<br />
mutta etenkin mahdollisista häiriötilanteista. Hajun<br />
aistiminen ja haittakynnys on hyvin yksilöllistä eri ihmisillä<br />
ja tämän vuoksi arvioissa on epävarmuutta. Oleellista hajun<br />
esiintymisessäkin on etäisyyden kasvaessa tapahtuva<br />
hajupitoisuuden laimeneminen.<br />
• Liikenteen aiheuttamiin vaikutuksiin sisältyy hyvin vähän<br />
epävarmuutta.<br />
• Sosiaalisten vaikutusten osalta suoritettu kysely antoi luotettavan<br />
kuvan tärkeimmistä sosiaalisista vaikutuksista.<br />
Näihin sisältyy hyvin vähän epävarmuutta.<br />
• Maankäytön kehityksen osalta arvioinnin epävarmuus jää<br />
pieneksi, sillä mahdolliset rakentamispaikat samoin kuin<br />
palvelujen nykytila ja kehittyminen ovat hyvin tiedossa.<br />
Myös elinkeinovaikutusten arviointiin liittyy hyvin vähän<br />
epävarmuutta.<br />
• Maankäyttömuodon muutosten ja haitallisten vaikutusten<br />
kokeminen on hyvin subjektiivista. Ihmisten erilaiset asenteet<br />
ja arvostukset aiheuttavat mm. viihtyvyyden arviointiin<br />
epävarmuutta.<br />
• Karttatarkastelujen, maastoinventointien ja valokuvien<br />
avulla maisemalliset muutokset kyettiin ennustamaan varsin<br />
tarkasti. Epävarmuutta arviointiin tuovat ympäröivän<br />
maankäytön muutokset, kuten lähialueiden hakkuut ja<br />
suojapuuston hoito.<br />
Epävarmuudet eivät aiheuta muutoksia hankkeen toteuttamiskelpoisuuden<br />
arviointiin ja vaihtoehtojen vertailussa esitettyihin<br />
tuloksiin.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
83
9 ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN<br />
JÄRJESTÄMINEN<br />
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua<br />
kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen,<br />
työntekoon, liikkumiseen ja vapaa-ajanviettoon toteutettava<br />
hanke saattaa vaikuttaa.<br />
Kansalaiset voivat lainsäädännön mukaan:<br />
• esittää kannanottonsa hankkeen vaikutusten selvitystarpeista<br />
silloin, kun hankkeen arviointiohjelman vireilläolosta<br />
ilmoitetaan ja<br />
• esittää kannanottonsa tehtyjen selvitysten riittävyydestä<br />
arviointiselostuksen nähtävillä olon yhteydessä.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen käyttöön ja hoitoon liittyy paljon<br />
erilaisia tavoitteita sekä monenlaisia uskomuksia ja mielipiteitä.<br />
Nämä muuttuvat sitä mukaa, kun uutta tietoa tuotetaan.<br />
Ihmisten tavoitteet ja mielipiteet ovat tärkeitä, ja arviointimenettelyssä<br />
tavoitteena on näiden mielipiteiden huomioonottaminen.<br />
Keskenään ristiriitaiset tavoitteet voidaan siten suunnittelussa<br />
nostaa esille niin että kaikki näkemykset voidaan<br />
päätöksenteossa ottaa huomioon. Tämän vuoksi arvioinnin<br />
yhteydessä on tarpeen laajentaa lain velvoittamaa kuulemismenettelyä.<br />
Tässä hankkeessa vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia<br />
sekä tiedottamista lisättiin perustamalla<br />
suunnittelu-, ohjaus- ja seurantaryhmät sekä järjestämällä<br />
yleisötilaisuuksia.<br />
Suunnitteluryhmä on hankkeesta vastaavan ja suunnittelijan<br />
muodostama arviointia ohjaava työryhmä.<br />
Ohjausryhmä on keskeisistä intressitahoista (yhteysviranomainen,<br />
kunnat, hankkeesta vastaava, arviointimenettelyn<br />
tekijä) koottu työryhmä, joka ohjaa arviointimenettelyn kulkua<br />
sen kaikissa vaiheissa. Se varmistaa, että keskeisiä intressitahoja<br />
kuullaan ja että niiden käytössä oleva aineisto tulee<br />
huomioonotetuksi. Tässä arviointimenettelyssä perustettiin<br />
ohjausryhmä, jossa oli edustajat seuraavilta tahoilta:<br />
• Keski-Suomen ympäristökeskus<br />
• Keski-Suomen liitto<br />
• Jyväskylän kaupunki<br />
• Jyväskylän maalaiskunta<br />
• Laukaan kunta<br />
• Petäjäveden kunta<br />
• Toivakan kunta<br />
• Vapo Oy<br />
• Niska & Nyyssönen Oy<br />
• Mustankorkea Oy<br />
Ohjausryhmän työskentelyyn osallistui myös ympäristövaikutusten<br />
arvioinnin laadinnasta vastannut konsultti<br />
Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy.<br />
Seurantaryhmä koostui kaikista intressitahoista, joiden oloihin<br />
ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen,<br />
vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin rakennettava laitos<br />
saattaa vaikuttaa. Varsinaista seurantaryhmää ei perustettu,<br />
vaan kunkin suunnittelukohteen lähialueen asukkaille annettiin<br />
mahdollisuus tutustua tehtyihin asiakirjoihin ja mahdollisuus<br />
osallistua arviointiohjelman ja –selostuksen sisällön tutustumiseen<br />
heille järjestetyissä erillisissä tilaisuuksissa.<br />
Ohjaus- ja seurantaryhmien lisäksi ympäristövaikutusten<br />
arvioinnista järjestetään tiedotus- ja esittelytilaisuus arviointiohjelman<br />
ja arviointiselostuksen valmistumisen yhteydessä.<br />
Arviointiselostus esitellään Kintaudella, Lievestuoreella,<br />
Toivakassa ja Jyväskylässä. Esittelypaikat ja ajankohdat ovat<br />
seuraavat:<br />
• Kintaus: Koulu 22.8. klo 18.00<br />
• Toivakka: Kirjasto 31.8. klo 18.00<br />
• Maalaiskunta: Oravasaaren koulu 4.9. klo. 18.00<br />
• Lievestuore: Kansalaisopisto 29.8. klo 18.00<br />
• Jyväskylä: Keltinmäen koulu 5.9. klo 18.00<br />
• Arviointiselostukseen voi myös tutustua seuraavissa toimipaikoissa<br />
niiden aukioloaikoina:<br />
• Keltinmäen kirjasto<br />
• Kypärämäen kirjasto<br />
• Jyväskylän kaupungin pääkirjasto<br />
• Petäjäveden kirjasto<br />
• Kintauden koulu<br />
• Laukaan kirjasto<br />
• Lievestuoreen kansalaisopisto/kylätalo<br />
• Lievestuoreen kirjasto<br />
• Laukaan kunta Lievestuoreen sivutoimipiste<br />
• Toivakan kirjasto<br />
• Savion ala-asteen koulu<br />
• Jyväskylän aalaiskunta; Vaajakosken kirjasto<br />
• Keski-Suomen ympäristökeskus<br />
• Jyväskylän kaupunki, katu- ja puisto-osasto<br />
• Jyväskylän kaupunki, ympäristöosasto<br />
• Mustankorkea Oy<br />
• osakaskunnat; kuntien virastotalot<br />
• www.mustankorkea.fi<br />
• muu mahdollinen tarvittaessa<br />
Arviointidokumenteista on tiedotettu lehdistölle ja muille tiedotusvälineille.<br />
Lisäksi dokumentit julkaistaan Mustankorkea Oy:<br />
n nettisivuilla osoitteessa www.mustankorkea.fi.<br />
Selvitysten valmistuttua arvioinnin tulokset on koottu tähän<br />
arviointiselostukseen. Sen valmistuttua järjestetään avoimet<br />
tiedotustilaisuudet, kuten arviointiohjelman valmistumisen yhteydessä.<br />
Selostus tulee nähtäville samalla tavoin kuin arviointiohjelma.<br />
Myös arviointiselostuksesta on kaikilla kansalaisilla ja<br />
intressitahoilla mahdollisuus sanoa mielipiteensä. Selostus käy<br />
läpi laajan lausuntokierroksen. Tämän jälkeen Keski-Suomen<br />
ympäristökeskus antaa Mustankoreka Oy:lle selostuksesta lausuntonsa.<br />
Siinä se ilmoittaa, onko hankkeen ympäristövaikutukset<br />
riittävän laajasti ja luotettavasti selvitetty.<br />
Arviointiselostus, yhteysviranomaisen siitä antama lausunto ja<br />
muut lausunnot sekä mielipiteet liitetään hankkeen lupahakemusasiakirjoihin.<br />
84 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
10 TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET<br />
Hankkeen toteuttaminen tulee edellyttämään seuraavia suunnitelmia,<br />
lupia, päätöksiä tai ilmoituksia (kuva 10-1):<br />
• Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvat alueella harjoitettaville<br />
toiminnoille (Keski-Suomen ympäristökes kus,<br />
ympäristönsuojelulaki)<br />
• Yleis- tai asemakaavoitus tarvittaessa (kunnan kaavoitusviranomainen,<br />
maankäyttö- ja rakennuslaki)<br />
• Rakennuslupa, toimenpidelupa tai maisematyölupa<br />
(kunnan rakennusvalvontaviranomainen, maankäyttö- ja<br />
rakennuslaki) tai mahdollinen poikkeamislupa suunnittelutarvealueelle<br />
rakentamiseen (kunta eli yleensä ympäristölautakunta)<br />
• Mahdollisesti YSL 101 §:n mukainen täytäntöönpanomääräys<br />
ja MRL 144 §:n mukainen aloittamisoikeus<br />
• Mahdollinen sopimus esikäsiteltyjen jätevesien johtamisesta<br />
yleiseen viemäriin<br />
• Yleissuunnitelma ympäristölupahakemuksen liitteeksi<br />
• Rakentamissuunnitelmat.<br />
• Liittymän suunnittelu- ja rakentamisluvat (Tiehallinto)<br />
• Päätöksen hankkeen toteuttamisesta tekee<br />
Mustankorkea Oy.<br />
<br />
Kuva 10-1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja hankkeen edellyttämät luvat.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
85
11 SEURANTAOHJELMA<br />
Seurannalla tarkoitetaan säännöllistä tietojen kokoamista ja<br />
raportointia jätehuoltoalueen vaikutuksista sekä luonnonolosuhteiden<br />
muutoksista hankkeen vaikutusalueella. Seurannan<br />
avulla saadaan tietoja myös toteutettujen ympäristönsuojelurakenteiden<br />
ja esim. suotovesien keräilyn sekä käsittelyn<br />
tehokkuudesta. Mikäli haittoja ilmenee, suojarakenteiden ja<br />
käsittelymenetelmien toimintaa voidaan tällöin tarvittaessa tehostaa.<br />
Ympäristöluvan myöntämiseen liittyy lupaehtoja, joiden täyttymistä<br />
valvotaan seurannan avulla. Perusperiaate on, etteivät<br />
luontoon kohdistuvat vaikutukset saa aiheuttaa vaaraa<br />
tai haittaa luonnon ekosysteemeille tai ihmisen terveydelle.<br />
Seurannan avulla pyritään tuottamaan sellaista tietoa, jonka<br />
pohjalta kyseisiä haittoja voidaan mahdollisimman luotettavasti<br />
arvioida.<br />
Keski-Suomen ympäristökeskus päättää jätteenkäsittelykeskuksen<br />
tarkkailuohjelman sisällöstä.<br />
Keskeisiä tarkkailtavia kohteita ovat suoto- ja hulevesien vaikutukset<br />
alueen pinta- ja pohjavesiin, jätevedenpuhdistamolle<br />
johdettavien vesien määrä ja laatu sekä ilmapäästöjen vaikutukset.<br />
Pinta- ja pohjavesivaikutukset<br />
Valittavasta sijoitusvaihtoehdosta riippuen ohjelman laadinnassa<br />
pohjatietoina käytetään alueelta mahdollisesti jo aiempina<br />
vuosina kerätyn vedenlaatuaineiston tuloksia ja esim.<br />
Mustankorkean laitoksen tarkkailutuloksia.<br />
Tarkkailussa keskeistä on selvittää ympäristölle haitallisten<br />
aineiden kuormitusta ja siinä esiintyvää vaihtelua. Tämä edellyttää<br />
veden laatu- ja virtaamatietojen säännöllistä keräämistä.<br />
Näytteenoton aikana vallinneet olosuhteet kirjataan ylös (virtaamamittauksen<br />
menetelmä, vesiensuojelurakenteiden ja -laitteiden<br />
kunto ym.). Näytteenottopisteiden sijainti ja lukumäärä<br />
valitaan siten, että luonnon taustakuormitus saadaan erotettua<br />
laitoksen aiheuttamasta kuormituksesta. Vaikutusalueen<br />
laajuuden arvioiminen edellyttää vähintään kahta alapuolista<br />
havaintoasemaa.<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelyn vaikutukset<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelystä aiheutuvia ympäristövaikutuksia<br />
alueen pinta- ja pohjavesissä seurataan muun säännöllisen<br />
näytteenoton yhteydessä. Ohjelmassa huomioidaan<br />
myös satunnaispäästöjen seurannan järjestäminen.<br />
Mikäli alueella otetaan käyttöön pilaantuneiden maiden polttolaitos,<br />
toiminnasta aiheutuvia ilmapäästöjä seurataan savukaasuista<br />
tehtävien jatkuvatoimisin mittauksien avulla.<br />
Mitattavia päästöjä ovat hiilimonoksidi, hiukkasten määrä,<br />
kloorivetyhappo, rikkidioksidi, orgaanisen hiilen kokonaismäärä<br />
ja typen oksidit. Myös prosessin toimintaa kuvaavia<br />
muuttujia (lämpötila, happipitoisuus, kaasuvirtaus, vesipitoisuus)<br />
monitoroidaan jatkuvatoimisesti.<br />
Käsittelyalueelta pölyn mukana mahdollisesti kulkeutuvien<br />
haitta-aineiden määrää ja laatua seurataan toiminnan aikaisin<br />
mittauksin. Mittaukset tulee tehdä riittävän pitkäkestoisina ja<br />
tiheävälisinä. Seurantatiheys riippuu siitä, aiheutuuko toiminnasta<br />
ympäristöön pölyhaittoja.<br />
Kompostoinnin vaikutukset<br />
Lähinnä biojätteen kompostoinnista aiheutuvia hajupäästöjä<br />
seurataan lähialueella asuvien, tehtävään opastettujen henkilöiden<br />
muodostaman hajupaneelin avulla. Taustatietoina<br />
tarvitaan säätietoja, kuten tuulen voimakkuutta ja suuntaa<br />
havaintohetkellä. Niinpä valittavalle sijoitusalueelle sijoitetaan<br />
Mustankorkean laitoksen tavoin sinne hankittu sääasema.<br />
Melu<br />
Pilaantuneiden maiden termisen käsittelylaitteiston ja jätteen<br />
murskauksen aiheuttamaa melutasoa sekä melun leviämistä<br />
seurataan pölypäästöjen tapaan etenkin toiminnan alkuvaiheessa.<br />
Jos melun ohjearvot eivät ylity, tarkkailua ei ole tarpeen<br />
tehdä säännöllisesti.<br />
Raportointi<br />
Tarkkailuvuoden tuloksista laaditaan vuosiyhteenveto, jossa<br />
esitetään jätteenkäsittelykeskuksen alueelta eri toiminnoista<br />
aiheutuneiden päästöjen määrä ja laatu.<br />
Raportissa esitetään kaikki tarpeelliset johtopäätöksiin vaikuttavat<br />
taustatiedot, kuten sääolosuhteet, jätteiden loppusijoitusalueen<br />
täyttöaste ja sijoitetun jätteen määrä ja laatu.<br />
Samoin esitetään tiedot kompostoinnista, pilaantuneiden maiden<br />
käsittelystä ja näiden maiden määristä laadun mukaan<br />
eriteltyinä, vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta sekä tehdyistä<br />
huolto/korjaustoimenpiteistä ja muista päästöjen määriin<br />
vaikuttaneista tekijöistä.<br />
Tulosten avulla pyritään selvittämään päästöjen vaikutukset<br />
ympäristön tilaan ja tämän perusteella arvioimaan vaikutusalueen<br />
laajuutta. Lisäksi voidaan esittää arvio mahdollisista<br />
ihmiseen kohdistuneista terveysvaikutuksista. Raportissa<br />
voidaan esittää perusteltu muutosehdotus tarkkailuohjelman<br />
sisältöön.<br />
86 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
12 LÄHTEET<br />
Arnold, M. 1995. Hajuohjearvojen perusteet. VTT tiedotteita<br />
1711/1995.<br />
EU:n neuvoston direktiivi kaatopaikoista (1999/31/EY).<br />
Hiltunen V., Kartastenpää R., Pohjola V. ja Valkonen E. 1993. Liikenteen<br />
aiheuttamien epäpuhtauksien leviäminen ympäristöön. Ilmatieteen<br />
laitos - Ilmanlaatuosasto.<br />
Hokkanen, J. 1997. Aiding Environmental Decision Making by Multi-<br />
Criteria Analysis. Jyväskylän yliopiston julkaisuja. Raportti 72/97.<br />
Matematiikan laitos.<br />
Ilvessalo, P. 1989. Yksittäisestä piipusta ilmaan pääsevien epäpuhtauksien<br />
suurimpien tuntipitoisuuksien arviointimenetelmä.<br />
Ilmatieteenlaitos, Ilmanlaatuosasto. Raportti n:o 1989:1.<br />
IP-Tekniikka Oy. 2002. Mustankorkea Oy. Pilaantuneiden maiden käsittelykentän<br />
rakentaminen<br />
Juvaste R. 2002. Harmaalokit seuranamme. kaatopaikoilla, ympäristöhallinnossa,<br />
riistanhoidossa, kalataloudessa, terveydessä, opinnoissa,<br />
vesillä ja veistimissä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.<br />
Jyväskylän kaupunki, Keskusvirasto, Yleiskaavatoimisto. 1991.<br />
Lounaissektorin lähtötietoselvitys (Huhtalampi – Mustankorkea<br />
– Valkeamäki).<br />
Jyväskylän kaupunki. 1997. Mustankorkean jäteaseman ympäristölupahakemus.<br />
Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, työnro 11102.<br />
Jyväskylän kaupunki. 2004. Valkeamäen luontoselvitys.<br />
Jyväskylän kaupunki. 2005. Valkeamäen osayleiskaavan maisemaselvitys<br />
ja viheraluesuunnitelma.<br />
Jyväskylän kaupunki, aluetekniikan yksikkö. 2004. Maa-ainesten ottosuunnitelma.<br />
Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, työnro 18156.<br />
Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus. 2003. Ilman hiukkaspitoisuuden<br />
mittaukset Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen<br />
ympäristössä. 25.8 – 27.10 2003. Tutkimusraportti 169/2003<br />
Jätelaki (1072/1993) ja –asetus (1390/1993).<br />
Kalliola, R. 1973. Suomen kasvimaantiede. WSOY Porvoo.<br />
Kauppinen, T. & Tähtinen, V. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi<br />
–käsikirja. www.stakes.fi/sva.<br />
Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen maakuntakaava. Jyväskylän<br />
seudun jätteiden käsittelykeskuksen sijoituspaikan kartoittaminen.<br />
Jyväskylä. Keski-Suomen liiton julkaisuja B 139.<br />
Keskisuomen liitto. Tietokannat suojelualueista ja –ohjelmista, pohjavesialueista,<br />
kiinteistöistä, arvokkaista kohteista ja kunnallisteknisestä<br />
verkosta.<br />
Keski-Suomen seutukaavaliitto. 1987. Jyväskylän kaupunkiseudun<br />
jätehuoltoselvitys, jatkotarkastelut. Julkaisu nro 86 sarja B helmikuu<br />
1987.<br />
Keski-Suomen seutukaavaliitto. 1998. Jyväskylän kaupunkiseudun<br />
jätehuoltoselvitys. Julkaisu nro 78 sarja B toukokuu 1986.<br />
Kotimäki, I. 200. Mustankorkean (Jyväskylän) kaatopaikan vaikutukset<br />
vesitöihin (pintavesiin). Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, Soveltavan<br />
kemian osasto.<br />
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994), laki ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta<br />
(267/1999) ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä<br />
(268/1999).<br />
LIISA 2001. Tieliikenteen pakokaasupäästöt ja polttonesteenkulutus<br />
t/a<br />
Leppäveden kalastusalue. Kanavareitin kalataloudellinen käyttö- ja<br />
hoitosuunnitelma.<br />
Lohila, A., Hyvönen, S. & Liesivuori. J. 2000. Jätehuoltoketjun terveysja<br />
ympäristövaarat: nykytila ja kehitystarpeet.<br />
Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja –asetus (160/1997)<br />
Marttila, O. 2005: Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Karisto,<br />
Hämeenlinna. 272 s.<br />
Meriluoto, M. ja Soininen, T. 1998. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt.<br />
Metsälaki (1093/1996) ja –asetus (1200/1996).<br />
Mustankorkea Oy. 1999. Mustankorkean kaatopaikan perustilaselvitys<br />
1999.<br />
Mustankorkea Oy. 2001. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen<br />
yleissuunnitelma. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, työnro 13879.<br />
Mustankorkea Oy. 2003. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen<br />
ympäristövaikutusten arviointi. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy,<br />
työnro 15079.<br />
Mustankorkea Oy. 2003. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen<br />
yleissuunnitelma ja ympäristölupahakemus. Insinööritoimisto Paavo<br />
Ristola Oy, työnro 15080.<br />
Mustankorkea Oy. 2005. Mustankorkean kaatopaikan käyttö, hoito ja<br />
vesitarkkailu vuodelta 2004.<br />
Natura 2000 –luonnonsuojeluverkosto. Ympäristöhallinnon www-sivut.<br />
Niska & Nyyssönen Oy. 2003. Melumittaukset Mustankorkean kaatopaikalla.<br />
Jyväskylä 18.-19.8. ja 3.10.2003. Electrowatt-Ekono.<br />
Niskanen, I. & Pirkola, T. 2003. Ilman hiukkaspitoisuuden mittaukset<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä<br />
25.8.-27.102003. Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus.<br />
Tutkimusraportti 169/2003.Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, liikennemäärä-<br />
ja onnettomuustiedot.<br />
Somerma, P. 1997: Suomen uhanalaiset perhoset. Ympäristöopas 22.<br />
Suomen ympäristökeskus & Suomen perhostutkijain seura. 336 s.<br />
Syrjänen J. 2003. Äänekoski – Vaajakoski -vesireitin yhteistarkkailu<br />
vuonna 2002. Kalataloustarkkailu. Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus.<br />
Raportteja 174/2003.<br />
Tulonen, J. (suullinen tiedonanto). 2006. Ala-Kintausjärven rapukanta.<br />
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.<br />
Vakkilainen, P., Kotola, J., Nurminen, J. (toim.) 2005. Rakennetun ympäristön<br />
valumavedet ja niiden hallinta. Suomen ympäristö nro 776.<br />
Ympäristöministeriö.<br />
Valkeajärvi, P., Neijonen, O. ja Pirkkalainen, E. Petäjäveden koekalastukset<br />
1996.<br />
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997, muutos<br />
1049/1999)<br />
Veijola, H. 2004. Mörkökorven käytöstä poistetun kaatopaikan ja<br />
lietteen kompostointikentän velvoitetarkkailuraportti vuodelta 2004.<br />
Mustankorkea Oy. Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus.<br />
Tutkimusraportti 212 / 2004.<br />
Wessberg, N., Seppälä, J., Molarius, R., Koskela, S., Pennanen, J.,<br />
Silvo, K. & Kekoni, P. 2006. Häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysi.<br />
Suomen ympäristökeskus 2/2006.<br />
Yli-Kauppila, H & Niemi, A, 2003. Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman<br />
tarkistus. Keski-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja<br />
nro 56.<br />
Ympäristöhallinnon internetsivut. Hertta -tietokanta.<br />
Ympäristöministeriö. 1992. Arvokkaat maisema-alueet, Maisemaaluetyöryhmän<br />
mietintö II, Mietintö 66/1992.<br />
Ympäristöministeriö, Museovirasto. 1993. Rakennettu kulttuuriympäristö,<br />
valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt.<br />
Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16.<br />
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja –asetus (169/2000)<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
87
Päiväys<br />
Dnro<br />
30.1.2006 KSU-2005-R-8/53<br />
Mustankorkea Oy<br />
Viite<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus<br />
Asia<br />
Lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta<br />
HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY<br />
Mustankorkea Oy on hankkeesta vastaavana käynnistänyt ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelyn Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksesta toimittamalla<br />
ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Keski-<br />
Suomen ympäristökeskus toimii yhteysviranomaisena hankkeen ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelyssä (laki 468/94 ja 267/99). Ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelyn vireille tulon peruste oli YVA- asetuksen (268/1999)<br />
6§ hankeluettelon kohta 11) jätehuolto.<br />
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma<br />
hankkeen toteuttamisvaihtoehdoista, ympäristövaikutusten arvioinnista ja arvioinnin<br />
järjestämisestä. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman on laatinut<br />
Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy.<br />
HANKKEEN KUVAUS<br />
Jyvässeudun kunnat ovat siirtäneet jätelain mukaiset jätteiden käsittelyyn<br />
liittyvät tehtävät Mustankorkea Oy:lle vuodesta 1998. Mustankorkea Oy on<br />
näin se organisaatio, joka kehittää Jyvässeudulla sijaitsevan jätteiden käsittelykeskuksen<br />
toimintoja siten, että se voi vastata jätelain ja -asetuksen nojalla<br />
annettujen määräysten mukaisiin vaatimuksiin. Yhtiön tehtävä on huolehtia<br />
osakaskuntien alueelta syntyvien bio-, kuiva- ja kaatopaikkajätteiden vastaanotosta,<br />
jalostamisesta, jalostuksessa syntyvien tuotteiden markkinoinnista,<br />
kaatopaikkojen ylläpidosta, hoidosta ja osaltaan edistää jätteiden hyötykäyttöä<br />
ja kierrätystä osakaskuntien alueella. Yhtiö voi ottaa käsiteltäväksi jätteitä<br />
myös muiden kuin osakaskuntien alueelta. Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyn<br />
keskittäminen yhteen käsittelykeskukseen on useissa selvityksissä osoittautunut<br />
niin taloudellisesti kuin ympäristönsuojelullisesti parhaaksi vaihtoehdoksi<br />
Jyvässeudun kuntien ja niiden jätteiden tuottajien kannalta. Keskittämällä<br />
jätteiden käsittely voidaan kustannukset käsiteltävää yksikköä kohti pitää<br />
kohtuullisella tasolla. Samalla muodostuvat ympäristöhaitat voidaan hallita<br />
paremmin, ja näin voidaan toteuttaa asianmukainen jätteiden käsittely ennen<br />
niiden toimittamista hyötykäyttöön ja jätteen loppusijoitus. Keskittäminen on<br />
myös maakunnan jätesuunnitelman tavoite.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
2/24<br />
Jyväskylän seudun jätteenkäsittely on seutukaavassa varauduttu keskittämään<br />
nykyiselle, vuonna 1963 perustetulle Mustankorkealle. Mustankorkean käsittelyaluetta<br />
ympäröivien maankäyttötarpeiden kehittämiseen ja käyttöönottoon<br />
on kuitenkin suuria paineita. Uusia aluevarauksia on syytä valmistella pidemmän<br />
aikavälin tarpeisiin hyvissä ajoin sillä alueiden käyttöönotto on pitkällinen<br />
prosessi. Jollain aikajänteellä Mustankorkean alueella tapahtuva jätteiden<br />
käsittelyyn liittyvät toiminnot on siirrettävä toisaalle. Vuonna 2007 kaikilta<br />
jätteen loppusijoitusalueilta edellytetään tiivistä pohjarakennetta, mitä vaatimusta<br />
nykyinen läjitysalue Mustankorkealla ei täytä. Tällöin otetaan käyttöön<br />
uusi loppusijoitusalue toisaalla tai Mustankorkean louhosalueelle sijoittuva<br />
laajennusalue. Tämän jälkeen Mustankorkealla ei enää ole loppusijoitukseen<br />
soveltuvaa täyttötilavuutta. Kompostointiin tehdyt rakennusinvestoinnit käytetään<br />
Mustankorkealla loppuun. Kaikki tämä edellyttää valmistelevia toimenpiteitä,<br />
jotka mahdollistavat toiminnan siirtämisen uudelle alueelle, kun siihen<br />
on tarvetta.<br />
Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuoda tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista<br />
suunnitteluun ja päätöksentekoon. Arvioinnin tarkoituksena<br />
on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Tämän<br />
arviointiohjelman tavoitteena on aloittaa ympäristövaikutusten arviointi<br />
(YVA) –prosessi, jossa arvioidaan vaihtoehtoisia jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikkoja.<br />
Arviointiprosessi tuottaa päätösaineistoa, jolla vaihtoehtoisia<br />
alueita voidaan arvioida ja lisäksi aineistoa jota tarvitaan ympäristöluvan hakemiseen.<br />
Laitoksen vaihtoehtoiset sijoituspaikat ovat Laukaan Mörkökorpi,<br />
Petäjäveden Vahtivuori ja Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuo. Lisäksi tarkastellaan<br />
vaihtoehtoa toimintojen jatkamiseksi Mustankorkealla laajennusalueineen<br />
uuden ympäristöluvan (10.6.2005) mukaisesti.<br />
ARVIONTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN<br />
Arviointiohjelma oli nähtävänä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten<br />
1.11. – 30.12.2005 seuraavissa paikoissa:<br />
Vapo Oy, Yrjönkatu 42<br />
Jyväskylän kaupungintalo, Vapaudenkatu 32<br />
Jyväskylän maalaiskunnan kunnavirasto, Puistokatu 35<br />
Laukaan kunnanvirasto, Laukaantie 14<br />
Petäjäveden kunnanvirasto, Urheilutie 2<br />
Toivakan kunnanvirasto, Toivakantie 49<br />
Keski-Suomen ympäristökeskus, Ailakinkatu 17<br />
Keltinmäen kirjasto, Keltinmäentie 15<br />
Lievestuoreen kirjasto, Liepeentie 47<br />
Petäjäveden kirjasto, Miilutie 4<br />
Toivakan kirjasto, Keskustie 4<br />
Vaajakosken kirjasto, Urheilutie 36 B<br />
Arviointiohjelma oli nähtävänä myös internetosoitteessa<br />
www.mustankorkea.fi. Ohjelmaa koskeva kuulutus julkaistiin sanomalehti<br />
Keskisuomalaisessa. Hanketta ja sen ympäristövaikutusten arviointia esiteltiin<br />
yleisölle 8.11. klo 17.30 Toivakan kirjastolla, 10.11. klo 17.30 Lievestuoreen<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
3/24<br />
kansalaisopistolla, 15.11. klo 17.30 Keltinmäen koululla ja 24.11. klo<br />
17.30 Kintauden koululla. Kuulemisessa ympäristökeskukselle jätettiin 23<br />
lausuntoa ja mielipidettä. Kintauden kylätoimikunnan kannanottoon liittyen<br />
ympäristökeskukselle jätettiin jäljennökset hanketta vastustavista nimilistoista,<br />
joita on 9 kappaletta. Lisäksi konsultti teki yleisötilaisuuksien yhteydessä jakamallaan<br />
lomakkeella kyselyn hankkeen vaikutuksista.<br />
YHTEENVETO ANNETUISTA LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ<br />
Jyväskylän kaupunki<br />
Jyväskylän maalaiskunta<br />
Jyväskylän Seudun puhdistamo Oy<br />
Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu<br />
asiantuntevasti. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttaminen<br />
ohjelmassa suunnitellulla tavalla antaa hankkeesta vastaavalle sen tarvitsemaa<br />
tietoa ja mahdollistaa sijoitusvaihtoehtojen ympäristössä asuvien osallistumisen<br />
oman elinympäristönsä säilyttämiseen mahdollisimman viihtyisänä.<br />
Kaupunginhallitus esittää, että Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen<br />
ympäristövaikutusten arviointiohjelma voidaan hyväksyä esitetyssä muodossaan.<br />
(Aikaisemmat käsittelyt rakennus- ja ympäristölautakunnassa sekä kaupunkisuunnittelulautakunnassa)<br />
Suunnitteluvaihtoehtojen välillä tulee suorittaa taloudellinen tarkastelu liikenteen<br />
vaikutuksista huomioon ottaen eri jätelajikkeiden syntypaikat (esim. Nenäinniemi<br />
ja Rauhalahti) ja asutuksen sijoittuminen. YVA- selostuksessa tulee<br />
ilmetä vesihuollon ja tiestön kustannukset eri vaihtoehdoissa. Mahdollisen<br />
jätevedenpuhdistamon rakentaminen tulee arvioida myös eri vaihtoehdoissa.<br />
Hajun ja melun ympäristövaikutukset eri vaihtoehdoissa tulee esittää selkeinä<br />
karttoina, joissa on esitetty, mihin asti ympäristövaikutukset ulottuvat. Liikenteen<br />
aiheuttamat ympäristöhaitat tulee arvioida sekä uusien rakennettavien<br />
tieyhteyksien että olemassa olevien teiden osalta.<br />
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tulisi myös arvioida toiminnan<br />
tulevaa mahdollista laajentamistarvetta. Arviointiohjelma on asiantuntevasti<br />
laadittu ja antaa tarvittavan tietopohjan eri vaihtoehtojen vertailulle.<br />
Jätevedenpuhdistamolle johdettavien kaatopaikkavesien laatua ja vaikutuksia<br />
jätevedenpuhdistamon toimintaan on tutkittava. Kaatopaikalta puhdistamolle<br />
johdettavat jätevedet poikkeavat laadultaan muusta kunnallisesta jätevedestä<br />
ja siksi niiden vaikutusta jätevedenpuhdistamon toimintaan on arvioitava. Lisäksi<br />
on arvioitava johdettavien jätevesien määrän kehittymistä tulevaisuudessa.<br />
Myös kaatopaikkavesien johtamistavan (vesien jatkuva johtaminen<br />
viemäriin tai jaksottainen pumppaus) vaikutusta jätevedenpuhdistamon toimintaan<br />
on arvioitava. Jätteenkäsittelyalueella mahdollisesti tehtävää jätevesien<br />
omaa puhdistamista on arvioitava.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry.<br />
4/24<br />
Vaihtoehtojen arviointi vaikuttaa menetelmiltään melko perustellulta. On<br />
huomattava, että tärkeimpien ympäristövaikutusten luettelossa ei ole mainittu<br />
alkuperäisluonnon tuhoutumista, joka saattaa tietyillä kohteilla nousta selvästi<br />
merkittävämmäksi vaikutukseksi kuin esim. maiseman turmeltuminen. Asiaan<br />
onkin kiinnitetty huomiota kappaleessa mainitulla suojavyöhykemäärittelyllä,<br />
jolla on tarkoitus minimoida mm. luontokohteisiin kuten luonnonsuojelualueisiin<br />
liittyvät haitalliset ympäristövaikutukset.<br />
Tämä huomioon ottaen on yllättävää, että analyysin jälkeen toteuttamiskelpoisten<br />
kohteiden joukkoon on jäänyt Seivässuo. Natura 2000- kohde Iilinjärven<br />
alue sijoittuu lähimmillään vain 100 metrin päähän jätteenkäsittelyaluevarauksesta.<br />
Vaikutuksia alkuperäisluontoon on väheksytty tai analyysissä<br />
on tehty virheitä, koska jätteenkäsittelyalueen sijoittaminen näin lähelle<br />
luonnonsuojelualuetta on mahdotonta ilman merkittäviä haittavaikutuksia.<br />
Ympäristön nykytilan kuvauksessa (kpl 6.3.) mainitaan länsipuolisten luonnonsuojelualueiden<br />
sijaitsevan noin 2 kilometrin päässä.<br />
Luontovaikutusten arviointi ( kpl 7.2.5) vaikuttaa luontotyyppien ja kasvillisuuden<br />
arviointimenetelmien osalta tyydyttävältä. Kuitenkin useiden muiden<br />
arviointien tapaan on jätetty huomioimatta se, että loppukesä on erittäin epäsopiva<br />
ajankohta pesimälinnuston takseerauksiin ja näin ollen myös hankkeen<br />
linnustovaikutusten arviointi on ohjelmassa mainitut inventoinnit suorittamalla<br />
mahdotonta. Luontovaikutusten arviointia laadittaessa tulee varmistaa seuraavien<br />
linnustotiedon hankintaan liittyvien reunaehtojen täyttyminen: Luontoselvitys<br />
sisältää suunnitellut linnustolaskennat niiden kannalta optimaaliseen<br />
aikaan huhti-kesäkuussa ja että linnuston parimääriä on arvioitu vähintään<br />
kolmen aluevarauksille ja niistä muutaman sadan metrin säteelle ulottuvan<br />
maalinnustokartoituslaskennan avulla.<br />
Keski-Suomen liitto<br />
On tärkeää, että vaikutusarvioinnin pohjana on kultakin alueelta käytettävissä<br />
riittävän yksilöidyt maaperätiedot. Liitolla ei ole muuten erityistä huomautettavaa<br />
arvioitaviksi esitettyihin ympäristövaikutuksiin. Arviointimenetelmät<br />
on ohjelmassa kuvattu melko yleisellä tasolla, mikä vaikeuttaa tässä vaiheessa<br />
arvioinnin riittävyyden tulkintaa. Liitto katsoo, että menetelmät tulisi kuvata<br />
yksityiskohtaisemmin. Samoin vaikutusten rajausehdotusta on käsitelty<br />
hyvin suppeasti ja yleispiirteisesti. Eri toimintojen suorien ja välillisten vaikutusten<br />
rajauksia on syytä tarkastella varsin laajasti ottaen huomioon kaikki<br />
alueelle suunnitellut osatoiminnot ja niiden erilaiset vaikutusalueet. Mm. liikenteen<br />
vaikutusten osalta voidaan todeta, että kun vaihtoehtoiset käsittelyalueet<br />
sijoittuvat eri puolille kaupunkiseutua ja kuljetukset tapahtuvat eri<br />
suunnista ja eri jätejakeidenkin osalta erilaisia reittejä käyttäen vaikutukset<br />
tulevat olemaan varsin laaja-alaisia. Liikenteen ympäristövaikutuksia tulee<br />
tämän vuoksi tarkastella kuljetusten aiheuttamien paastojen (7.2.3) ja ihmisten<br />
elinoloihin kohdistuvien vaikutusten (7.2.8) osalta verkollisesti laajempana<br />
kokonaisuutena. Liikenteen vaikutustarkastelujen rajaamista vain sijoitusalueiden<br />
välittömään läheisyyteen ei voi pitää riittävänä.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen yhteydessä on tärkeää kiinnittää huomiota paikallisten<br />
asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuviin vaikutuksiin. Lä-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
5/24<br />
hialueen asukkaat suhtautuvat jätteenkäsittelykeskuksiin oletettujen<br />
vaikutusten takia yleensä varauksellisesti. Tämän takia ohjelmassa on varauduttava<br />
siihen, että arvioinnilla kyetään antamaan luotettava, realistinen ja<br />
helposti ymmärrettävissä oleva vastaus siihen, millaisia jätteenkäsittelykeskuksen<br />
osatoiminnoista aiheutuvat vaikutukset ja kokonaisvaikutukset tulevat<br />
olemaan, mistä ne aiheutuvat ja minne ne ulottuvat. Asian ymmärrettävyyden<br />
kannalta tulee olemaan tärkeää kokonaisvaikutuksen hahmottaminen, vaikutusten<br />
leviämisen tunnistaminen ja vaikutusten esittämistapojen valinta.<br />
Arviointimenettelyn onnistumisen kannalta on edelleen tärkeää riittävän osallistumisen<br />
järjestäminen, jotta ihmisten mielipiteet ja kokemukset tulevat<br />
esille. Onnistuneella vuorovaikutuksella voidaan samalla korjata jätteenkäsittelykeskuksen<br />
toimintaan liittyviä vääriä ennakkoluuloja. Arviointiohjelmaa<br />
koskeva osallistumismenettely on järjestetty asetuksen mukaisesti ja vuorovaikutusta<br />
on pidettävä riittävänä.<br />
Liitto katsoo, että arviointiohjelma on laaja-alainen ja selkeä, mikä luo edellytykset<br />
sille, että hankkeen ympäristövaikutuksista muodostuu arviointimenettelyn<br />
kuluessa hyvä kokonaiskäsitys. Tavoiteltavana lopputuloksena on<br />
löytää jätteenkäsittelykeskukselle sijoituspaikka, jossa ympäristöhaitat ovat<br />
mahdollisimman vähäiset ja jätteenkäsittely on yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin<br />
kannalta kestävää.<br />
Keski-Suomen museo<br />
Jyväskylän seudun ympäristössä sijaitsevien valtakunnallisesti ja maakunnallisesti<br />
arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja –maisemien sijainti tulee selvittää<br />
erityisen hyvin, jotta niiden kulttuuri- ja luonnonarvoja ei heikennetä<br />
hankkeella. Toimintojen yhtäaikainen jatkuminen Mustankorkealla ja uudessa<br />
paikassa antaa mahdollisuuksia kehittää eri jätteenkäsittelytapoja ja lisätä<br />
kansalaisten ympäristöosaamista. Uusi sijoituspaikka merkitsee kaupunkimaisen<br />
ja teollisen yhdyskuntarakenteen leviämistä maaseutumaiselle alueelle,<br />
minkä vuoksi liikenteelliset valmiudet ja maaperä tulevat erityisesti selvitettäviksi.<br />
Maisemamerkitykset tulee silloin arvioida aluekehittämisnäkökulmasta<br />
ottaen huomioon maakuntakaavaan merkityt säilyttämisen arvoiset<br />
kulttuuri- ja maisema-alueet sekä muinaismuistot.<br />
Luonto- ja virkistysalueet saattavat muodostaa esteitä jätteenkäsittelyalueen<br />
muodostamiselle. Tiivis ja tehokas kaupunkirakenne Jyväskylän lähiöissä<br />
asettaa omat vaatimuksensa laajemmalle teolliselle jätteenhoidolle. Paitsi laitoksen<br />
toiminnasta haitallisia vaikutuksia hankkeesta voi tulla ennestään<br />
vilkkaasti liikennöidyille teille siitä, että laitoksen toiminta kasvaa yli maakunnallisten<br />
tarpeiden ehkä jopa globaaleja tarpeita huomioon ottaen.<br />
Vaikutuksia tulee tutkia arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristöjen hyvän<br />
hoidon turvaamislähtökohdista sekä olemassa olevan toiminnan kehittämisestä<br />
palvelemaan nykyistä laajempaa ja ympäristöosaavampaa asiakaskuntaa.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen sijainti asutusrakenteessa tulee ottaa huomioon<br />
eikä perustaa laitosta tai jatkaa sen toimintaa paikassa, missä ajan mittaan<br />
aiheutuu ongelmia.<br />
Käsittelykeskuksen toimintaan tulee varmasti vaikuttamaan myös lisääntyvä<br />
maa-aineksen sitominen, joka on nyt ollut osa Mustankorkean toimintaa mutta<br />
voi jatkossa kasvaa. Maa-aineksen suurten määrien kuljettelua paikasta toi-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
6/24<br />
seen ei voi pitää kestävän kehityksen mukaisena pitkällä aikavälillä.<br />
Haitallisia vaikutuksia voi vähentää jätteen käsittelyn teknologisten menetelmien<br />
korkealuokkaisuus ja loppusijoittamista vaativan jätteen määrän vähentäminen,<br />
jos keksitään uusia tapoja vähentää jätteen syntymistä. Myös maakunnan<br />
ja eri seutukuntien välinen tai ylimaakunnallinen työnjako voi muuttua<br />
ja vaikuttaa käsiteltäviin jätemääriin.<br />
Keski-Suomen tiepiiri<br />
Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus<br />
Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiri esittää, että hankkeen suunnittelussa ja<br />
ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitettäisiin jätteenkäsittelykeskuksen<br />
yleisille teille aiheuttaman lisääntyvän liikenteen vaikutukset, sen vaatimat<br />
toimenpiteet sekä toimenpiteiden kustannukset ja kustannusvastuut. Vaikutuksia<br />
tulisi tarkastella erityisesti liikenneturvallisuuden, melun, tärinän ja<br />
pakokaasupäästöjen osalta.<br />
Selvityksen yhteydessä tulisi arvioida vaikutukset myös tierakenteiden kestoikään<br />
ja vaikutukset teiden hoidon määrään. Liikenneturvallisuutta arvioitaessa<br />
tulee arvioida vaikutukset myös kevyen liikenteen osalta. Tien parantamisen<br />
tarpeet eri vaihtoehdoissa tulee selvittää. Yleiselle tielle liittymistä varten<br />
on haettava lupa Keski-Suomen tiepiiriltä; jos kysymyksessä on olemassa<br />
oleva yksityistieliittymä, lupaa on haettava liittymän käyttötarkoituksen muutosta<br />
varten.<br />
Jätteenkäsittelystä on muodostunut merkittävä ympäristöteknologian ja raakaainehuollon<br />
osa. Ala tarjoaa runsaasti toimintamahdollisuuksia myös yrityselämälle.<br />
Jyvässeudun jätteenkäsittelyn järjestäminen on siten merkittävä sijoitus<br />
tulevaisuuteen. Jätteenkäsittelykeskuksen sijainnin ohella tärkeäksi<br />
muodostuu laitoksen toiminnan organisointi; miten se pystyy palvelemaan<br />
yrityselämää, tuottamaan raaka-aineita ja energiaa sekä toimimaan ympäristöä<br />
rasittamatta.<br />
Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus pitää tärkeänä, että Jyvässeudun<br />
jätteenkäsittelykeskukselle löydetään pysyvä sijaintipaikka. Nykyistä Mustankorkean<br />
aluetta ei voi pitää realistisena tulevaisuuden vaihtoehtona, vaikka<br />
se onkin nollavaihtoehtona mukana yva- arvioinnissa. Jätemäärien on ilman<br />
maa-aineksia laskettu kasvavan noin kaksinkertaiseksi vuoteen 2015 mennessä.<br />
Pitkällä tähtäimellä kasvu on vielä suurempaa.<br />
Arviointiohjelman mukaan myös loppusijoitettavan jätteen määrä kasvaa.<br />
Siihen kuuluu merkittävä määrä eloperäistä jätettä, jota voitaisiin käyttää mädätysprosessin<br />
raaka-aineena. Tuloksena saatava biokaasu on tulevaisuudessa<br />
yleistyvä kotimainen uusiutuva polttoaine. Työvoima- ja elinkeinokeskus pitää<br />
tärkeänä biokaasulaitoksen rakentamismahdollisuuksien selvittämistä<br />
osana uutta jätteenkäsittelylaitoshanketta.<br />
Arviointiohjelmassa on perusteellisesti selvitetty hankkeen etenemistä ja sisältöä<br />
sekä sijaintivaihtoehtoja. Ympäristövaikutusten arviointi näyttäisi perustuvan<br />
lähinnä Mustankorkealta ja muilta vastaavilta alueilta saatavaan tietoon.<br />
Uusia selvityksiä ei luontoselvitysten ja melulaskelmien lisäksi ole<br />
mainittavasti tarkoitus tehdä. Haittaeläinten osalta mainitaan käytettävän<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
olemassa olevaa tietoa kaatopaikoilta, vaikka suunniteltu laitos lienee<br />
tässä suhteessa täysin eritasoinen.<br />
7/24<br />
Työvoima- ja elinkeinokeskus toteaa, että Vahtivuoren sijoituspaikkavaihtoehdossa<br />
pintavesien laskukohteena oleva Ala-Kintausjärvi on maakunnan<br />
tärkeimpiä jokiravun esiintymisalueita, mikä tulee ottaa arvioinnissa huomioon.<br />
Jätteenkäsittelykeskus aiheuttaa lähiseudun asukkaissa monenlaisia tuntemuksia.<br />
Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja<br />
viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnille. Arviointiohjelman mukaan<br />
elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia selvitetään yleisötilaisuuksien,<br />
lehtikirjoittelun ja muiden kannanottojen perusteella. Hankkeen<br />
ohjausryhmässä ei ole asukasyhdistysten edustajia. Arviointiohjelmassa perustettavaksi<br />
mainittua seurantaryhmää ei ole perustettu, vaan "lähialueen<br />
asukkaille annetaan mahdollisuus tutustua tehtyihin asiakirjoihin ja mahdollisuus<br />
osallistua arviointiohjelman ja –selostuksen alustavan sisällön tutustumiseen".<br />
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen näkemyksen mukaan sosiaalisten vaikutusten<br />
arviointi tulisi tällaisessa hankkeessa toteuttaa tavanomaista huolellisemmin<br />
ja asukkaiden osallisuutta korostaen. Arviointiohjelmassa esitetty menettely<br />
ei täytä näitä vaatimuksia.<br />
Kintauden kalakerho ry<br />
KINTAUDELLE El TULE RAKENTAA<br />
JÄTTEENKÄSITTELYKESKUSTA<br />
Olemme tutustuneet eri lähteistä saamaamme informaatioon koskien Kintauden<br />
Vahtivuoreen suunnitteilla olevaa jätteidenkäsittelykeskusta ja olemme<br />
tyrmistyneitä kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden toimintamalleihin<br />
asiassa.<br />
Kintaus on vahvasti kehittyvä kylä ja sen helmi, kirkasvetinen Ala-<br />
Kintausjärvi, on aarre, jota ei voi uhrata poliittisten ambitioiden alttarille.<br />
Mikäli maakunnan jätteenkäsittelykeskus sijoittuisi suunniteltuun paikkaan<br />
Vahtivuoren maastoon, vesistömme vaarantuisivat vakavasti.<br />
1. Suunnitellulta jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johtaa mm. suora laskuoja<br />
Ala-Kintausjärveen. Hankkeen konsultti Joonas Hokkanen insinööritoimisto<br />
Paavo Ristola Oy:stä kertoi 19.5. pidetyssä informaatioillassa aseman jätevedenkäsittelystä<br />
ja tuli ilmi, että jätevedet ohjattaisiin putkistoja myöten Nenäinniemen<br />
jätevedenpuhdistamolle. Illan aikana selvisi myös, että laitokselle<br />
on tarkoitus rakentaa suotovedelle keräilyaltaat. Miksi näitä altaita tarvittaisiin,<br />
mikäli vedet menisivät suoraan putkistoon ja edelleen Jyväskylään Onko<br />
tarkoitus kerätä vedet altaisiin ja ohjata ne esimerkiksi yöaikaan jo rakennettua<br />
viemäriverkostoa pitkin silloin, kun muu verkoston käyttö sallii niin<br />
suurten jätevesimäärien laskemisen viemäriverkostoon Jos laitokselle todella<br />
rakennetaan avoimet jätevesialtaat, niiden toimintavarmuus ja kapasiteetin<br />
riittävyys esimerkiksi pitkällisen sadejakson aikana on epävarmaa. Joonas<br />
Hokkanenkin totesi, ettei mitään voi rakentaa sataprosenttisen tiiviiksi, olisiko<br />
siis tässäkin "lirahduksen" tai jopa "lorahduksen" vaara Missään tapauksessa<br />
emme luota siihen, että jätekeskuksesta tulisi täysin umpio. Mikäli ra-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
8/24<br />
kennuksen sisältä tai jätevesialtaista ei valumia tule, ympäristölle koituu<br />
joka tapauksessa haittoja välivarastoinnista, kuljetuksista yms. jätteenkäsittelytoimista.<br />
2. Jäteaseman liepeille poikkeuksetta kertyvät lokit ovat tutkitusti levittäneet<br />
ulosteissaan loisia, jotka mm. aiheuttavat kalojen sokeutumista ja muita tauteja<br />
(esimerkiksi Jyväskylän Yliopistossa FM Anssi Karvosen hydrobiologian<br />
ja limnologian väitöskirja "Transmission of Diplostomum spathaceum between<br />
intermediate hosts" on vuosi sitten valmistunut tutkimus aiheesta), lisääntyneen<br />
lokkipopulaation aiheuttamista muista ekologisista haitoista puhumattakaan.<br />
Lisäksi pelko on muiden haittaeläimien lisääntymisestä (varikset,<br />
harakat, rotat ym. jyrsijät jne.).<br />
3. Hajutonta, pölytöntä ja puhtaan luonnon näkökulmasta katsottuna täysin<br />
riskitöntä jäteasemaa emme ole vielä nähneet joten sellaista tuskin Kintaudellekaan<br />
saataisiin. Kaavaillun jätekeskuksen naapureina olisi mm. luomutila,<br />
suosittu vedenhakulähde ja kansainvälisesti tunnustusta saanut porakaivoveden<br />
pullottamo.<br />
4. Olemme erittäin pettyneitä kunnan tuuliviiriä muistuttavaan aluepolitiikkaan.<br />
Kehittyvän ja vahvan kylän mainetta on kolhaistu pahan kerran antamalla<br />
kunnan johdon äänellä medioissa "tervetuloa jäteasema" -lausuntoja<br />
kylämme yhteydessä. Kintaudelle vuosien vaivalla rakennettu imago puhtaan<br />
luonnon keskellä asumisen keitaana kaupungin kupeessa olisi kerralla mennyttä,<br />
jos jätteenkäsittelykeskus, kansan suussa suoraan sanottuna kaatopaikka,<br />
sinne sijoitettaisiin. Kun lisäksi otetaan huomioon, ettei kunnassamme ole<br />
laadittu minkäänlaista jätestrategiaa, jollaista mm. nyt 8.4.2005 annettu, kesäkuussa<br />
voimaan tullut laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten<br />
arvioinnista tällaisissa pitkän tähtäimen jäteratkaisussa edellyttäisi,<br />
voimme vain ihmetellä, minkä (omavaltaisen, ei demokraattisen) tahon<br />
strategialla päätöksiä ja lausuntoja on tässä asiassa tehtailtu. Kintauden<br />
infoillassakin Petäjäveden kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajat<br />
vain seurasivat vierestä, kun kunnanjohtaja ohitti sekä hallituksen että<br />
valtuuston luvatessaan kunnan kustantavan bussiretken kaikille halukkaille<br />
johonkin uudenaikaiseen jätteidenkäsittelykohteeseen.<br />
5. Jos Mustankorkealle rahdataan jätteitä jäteautoilla ja erilaisilla perävaunuyhdistelmillä<br />
tätä nykyä vähintään 50 000 kuorman verran vuodessa, Kintaudella<br />
tämä liikennemäärä tarkoittaisi katastrofia. Mustankorkealle liikennöidään<br />
useampaa reittiä, Kintaudella valtatie 23 ja alueelle kääntyvä liittymä<br />
ruuhkautuisi mahdottomaksi ja vaaralliseksi liikkua mainitulla vauhdilla eli<br />
keskimäärin joka toinen minuutti alueelle rahdattujen jätekuormien keskellä.<br />
Kun vielä otetaan huomioon, että jäteaseman liikenne painottuu päiväsaikaan<br />
samoille tunneille, jolloin valtatien liikenne muutenkin on runsasta, kumulatiivinen<br />
vaikutus on todellisuudessa suurempi kuin mitä keskimääräisesti tilastoista<br />
ilmenee. Miten liikenteen seassa nykyisinkin ilman asianmukaisia<br />
kevyen liikenteen väyliä sukkuloivat koululaiset ja muut jalankulkijat ja pyöräilijät<br />
sekä kuntoliikkujat tässä rumbassa voisivat selvitä<br />
Me edustamme kalavesiä hoitavaa yhteisöä, Kintauden Kalakerhoa, jolla on<br />
tällä hetkellä 263 jäsentä. Kovalla työllä ja vaivalla vaalittu kaunis järvi on<br />
harrastus- ja virkistystoiminnan kohteena. Olemme vuodesta 1983 lähtien istuttaneet<br />
jäsenmaksuvaroista kertyneen pääoman turvin järveemme elinvoi-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
9/24<br />
maisen siika-, kuha- ja muikkukannan, lisäksi olemme siirtoistuttaneet<br />
harjuksia ja muuta jalokalaa. Järvessämme on myös erittäin hyvä ja arvokas<br />
jokirapukanta, jonka haluamme jatkossakin säilyvän.<br />
Vapaaehtoisvoimin olemme olleet luomassa Petäjäveden alueen houkuttelevinta<br />
kalastus- ja rapuvesistöä. Mikäli jätteenkäsittelykeskus tulee Kintauden<br />
Vahtivuoreen, myös tämä työmme on ollut turhaa.<br />
Vastustamme ehdottomasti jäteasemahanketta ja vaadimme, sellaisen laitoksen<br />
suunnittelusta Kintaudelle välittömästi luovutaan.<br />
Kintauden kylätoimikunta<br />
Vastine Jyvässeudun jätteenkäsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan<br />
VAHTIVUOREN osalta<br />
1. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset<br />
Arviointiohjelmassa on mielestämme huomioitu puutteellisesti hankkeen vaikutukset<br />
alueen asukkaisiin. Ohjelman tiivistelmässä mainitaan vaikutukset<br />
ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, mutta myöhemmin kohdassa<br />
7.2.8. sitä, miten ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia aiotaan arvioida, ei ole<br />
esitetty riittävän monipuolisesti.<br />
Ohjelmasta puuttuvat mm. selvitykset seuraavista osavaikutuksista: väestörakenne,<br />
palvelut, rakentaminen, asuminen, elinkeinotoiminta, liikkuminen,<br />
virkistys, terveys, turvallisuus, valinnan vapaus ja tasa-arvo, yhteisöllisyys,<br />
identiteetti, sosiaaliset ongelmat ja vaikutusmahdollisuudet.<br />
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tarvitaan asiantuntijaarviointia<br />
osallistumisen lisäksi. Ihmisten kokemusta, mielipiteitä ja pelkoja<br />
tulisi arvioida alan asiantuntijan toimesta.<br />
Ohjelmassa ei ale riittävästi selostettu sitä, minkälaista asiantuntija-apua ja<br />
millä tavalla sitä arvioinnissa tältä osin käytetään.<br />
Ohjelmasta ei ole huomioitu /kommentoitu asutuksen lähempää sijoittumista<br />
jätekeskuksen sijaintiin (vertaa asutus Vahtivuoren läheisyydessä vs. Mustankorkean<br />
nykyinen sijainti).<br />
Ohjelmasta ei ole riittävästi huomioitu myöskään alueelta tulevien laskuojien<br />
ja Karapuron vaikutuksia Ala-Kintausjärven ja Isokoisjärven veden laatuun ja<br />
puhtauteen.<br />
2. Vastaanotettava jäte<br />
Arviointiohjelman johdannossa mainitaan, että yhtiön tehtävänä on huolehtia<br />
osakaskuntien alueelta syntyvien bio-, kuiva- ja kaatopaikkajätteiden vastaanotosta.<br />
Tämä on hieman harhaanjohtava lähtökohta, kun johdannossa<br />
mainitaan lisäksi, että yhtiö voi ottaa käsiteltäväksi jätteitä myös muiden kuin<br />
osakaskuntien alueelta.<br />
Ohjelmasta puuttuu tarkempi määrittely tai ennakointi seuraavista asioista:<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
10/24<br />
• mistä jätteitä ollaan valmiita vastaanottamaan (esim. pilaantuneet maa-¬<br />
ainekset ympäri Suomea)<br />
• sisältyykö muualta Suomesta vastaanotettaviin jätteisiin ongelmallisia<br />
jätteitä, ja jos, niin mitä<br />
• muualta tuotavan jätteen taloudelliset vaikutukset yhtiölle<br />
• missä määrin Mustankorkean Jyväskylän vastaanottopaikka ottaa<br />
jatkossa vastaan jätettä ja miltä alueetta<br />
• realistinen ennakointi tulevaisuuden jätteistä, jotka ohjautuvat<br />
tällaiseen yhtiöön<br />
- jo nyt bisneksessä olevat jätejakeet (jakeet, joiden markkahinta on hyvä)<br />
tulevat vähenemään (muovi, metalli, kuitujäte esim. paperi, pahvi, SER) tai<br />
ainakin niistä on taloudellinen kilpailu<br />
- loppusijoituspaikoille on kysyntää ja rahaa yhtiöön tuovat pilaantuneet maat<br />
sekä muut ongelmajätteet.<br />
Eli ohjelmasta puuttuu selostus siitä, mitkä jätejakeet ovat rahanarvoisia, mistä<br />
maksetaan jätteen toimittajalle ja mitkä jätejakeet ovat "ongelma", minkä<br />
"hävityksestä" on maksettava.<br />
3. Aluevaraukset<br />
Arviointiohjelman johdannossa mainitaan edelleen, että uusien alueiden käyttöönotto<br />
on pitkä prosessi, minkä vuoksi uusia aluevarauksia on syytä valmistella<br />
pidemmän aikavalin tarpeisiin hyvissä ajoin.<br />
Kintaudella tällaisia aluevarauksia on ryhdytty tekemään nimenomaan pidemmän<br />
aikavalin tarpeisiin laatimalla osayleiskaava (lainvoima 6.4.2005)<br />
alueen kehittämiseksi ja uusien asukkaiden saamiseksi kylälle. Lisaksi Vahtivuoresta<br />
300 m:n päässä sijaitseva Kaistinmäen alue on kunnan johdon toimesta<br />
nimetty Kintauden uudeksi rakentamisalueeksi (Petäjävesi -lehti<br />
9.11.2005 "Kaistinmäki kaatoi kaatopaikan"). Vahtivuoren voi katsoa olevan<br />
tällä hetkellä samassa tilanteessa kuin Mustankorkea Jyväskylässä asutuksen<br />
läheisyyden ja liikenteen haittavaikutusten sekä maankäytön paineiden<br />
kannalta.<br />
Ohjelmasta puuttuu alueilla jo olemassa olevien aluevarausten huomioiminen<br />
hankkeen suunnittelussa. Ihmetystä on herättänyt myös ylipäänsä Vahtivuoren<br />
"pääseminen" mukaan yva- hankkeeseen jo YVA- ohjelman kohdassa 5.1<br />
olevan suojavyöhykearvioinnin perusteella. Samat rajoittavat tekijät ovat<br />
Vahtivuoressa kuin Mustankorkean nykyisessä sijainnissa (s. 21 oikean puoleinen<br />
sarake 5 ylintä riviä).<br />
4. Ympäristötaloustieteellinen tutkimus<br />
Ohjelmasta puuttuu tieto hankkeen ympäristötaloustieteellisen tutkimuksen<br />
tekemisestä (tarpeellinen tämän kaltaisessa hankkeessa)<br />
• taloudellinen arvotus saastumiselle/puhtaalle luonnolle<br />
• luonnonvarojen ja ihmisten elinkeinojen arvotus verrattuna hankkeesta<br />
kunnalle ja tätä kautta ihmisille koituvaan taloudelliseen etuun<br />
5. Osallistumisen järjestäminen<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
Suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä<br />
on esitetty arviointiohjelma kohdassa 8.<br />
11/24<br />
Mielestämme alueen asukkaiden kuulemista ei ole kuitenkaan suunniteltu riittävän<br />
kattavasti. Lisaksi tiedotustilaisuudessa jaettu kyselykaavake on epälooginen,<br />
kysymykset johdattelevia ja osittain vaikeasti ymmärrettäviä. Kyselykaavakkeen<br />
merkitys on myös ymmärretty väärin; osa alueen asukkaista on<br />
siinä uskossa, että kyselykaavake on virallinen vastine yva- ohjelmaan, ja että<br />
lomake toimitetaan lomakkeen etusivulle esitetyille tahoille eli myös ympäristökeskukselle,<br />
joka kokoaa viranomaistahona ihmisten antamat vastineet<br />
kuulemisen jälkeen. Myöskään siitä ei kerrottu, että vain allekirjoitetut vastineet<br />
käsitellään virallisina asiakirjoina.<br />
6. Vesien käsittely ja keräily<br />
Tasausaltaiden mitoitukseen tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Tulee arvioida<br />
onko esim. esitetty "kerran kymmenessä vuodessa tuleva rankkasade"<br />
riittävä mitoitusperuste tänä päivänä, kun erittäin poikkeavia sääilmiöitä<br />
esiintyy paljon jo pelkästään vuositasolla!<br />
"Puhtaiden vesien" puhtaus tulee arvioida ja kiinnittää erityishuomiota läheiseen<br />
pohjavesialueeseen. Pohjavesien EHDOTON pilaamiskielto on esitetty<br />
lainsäädännössä, joten ko. taitoksen sijoittaminen I-luokan pohjavesialueen<br />
läheisyyteen on enemmän kuin arveluttavaa. Asiaa ei voi ohittaa toteamalla,<br />
että suunnitellun käsittelykeskuksen alueella muodostuvilla pohjavesillä ja<br />
em. 1-luokan pohjavesialueella ei ole hydraulista yhteyttä. Selvää on, että vedet<br />
maaperässä kulkevat sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti paikasta<br />
toiseen, eivätkä todellakaan noudata valuma-alueen muotoja ja rajoja. Tulee<br />
arvioida pohjaveden pilaantumisriskiä ja vaikutuksia. Alueelta laskevien ojien<br />
vaikutukset lähijärviin tulee ehdottomasti huomioida arviointiohjelmassa.<br />
7. Maisemahaitat/maisemallisten vaikutusten arviointi<br />
YVA- ohjelmassa kappaleessa 7.2.7 esitetty maiseman arviointi on puutteellinen.<br />
Maisemanhoidon merkitys sekä sen vaikutukset tulevaisuudessa tulee<br />
arvioida (ks. YVA- laki, "Maaseudun kulttuurimaisemat" toim. Matti Luostarinen<br />
ja Anja Yli-Viikari, Maatalouden tutkimuskeskus & Suomen ympäristökeskus,<br />
Suomen ympäristö 87, 1997, erityisesti sivulta 18 alkava luku).<br />
Vahtivuoren ympäristön alue on teoksessa esitettyä kansallismaisemaa; peltoviljelyn<br />
ja metsän vuorottelu on tyypillistä. Lisaksi Tyyneläntien ja Hirvimäen<br />
tien risteys on kulttuurimaisema; karjan laidunmaa viettävine rinteineen,<br />
isoine kivineen sekä katajineen. Tilalla harjoitetaan karjataloutta ja alueella<br />
on nähtävissä ulkona laiduntava monikymmenpäinen lihakarja.<br />
8. Liikenne<br />
Liikenteen vaikutukset tulee arvioida tarkasti. Sijoitettaessa jätekeskus Vahtivuoreen<br />
tulisi liikenne kulkemaan aivan Kintauden koulun vierestä. Tulee arvioida<br />
kuinka runsas liikenne vaikuttaa lasten koulumatkojen turvallisuuteen,<br />
uusien liikenteellisten rakenteiden tarve (yli-/alikulkutunnelit koulutien varrelle,<br />
eritasoliittymät, suojatiet jne.) sekä ylipäätään se, kuinka suuren ihmisjoukon<br />
turvallisuuteen liikenteen lisääntyminen vaikuttaa. Vaikutukset ylei-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
seen liikenneturvallisuuteen, liikenteen toimivuuteen sekä liikenteestä<br />
aiheutuva meluhaitta tulee myös arvioida.<br />
12/24<br />
Henkilöt A ja B, Jyväskylä<br />
9. Ilmaanpäästöt, melu<br />
Ilmapäästöt tulee mallintaa ja esittää karttapohjalla, johon on merkitty myös<br />
lähimmät häiriintyvät kohteet (asutus).<br />
10. Hankkeen jälkeinen aika<br />
Hankkeen "kehdosta hautaan"-läpikäynti - ohjelmasta puuttuu toiminnan lakkauttamisen<br />
jälkeinen aika. Eli kuinka jätteenkäsittelylaitoksen jälkeen alue<br />
ennallistetaan, millaiseen käyttöön alue tämän jälkeen käy (käyttörajoitukset),<br />
alueen ja lähiympäristön jälkitarkkailu jne.<br />
Muistuttajat asuvat Kintaudella kesäaikaan. Kesäasunnolla on suuri merkitys<br />
sen sijaitessa puhtaan luonnon ja puhtaiden vesien äärellä. Myöhemmin on<br />
tarkoitus viettää siellä aikaa enemmän. Hanke vaikuttaa ympäristöä saastuttavasti<br />
ja kielteisesti paitsi viihtyvyyteen myös työpaikkoihin ja kunnallistalouteen.<br />
Osa Kintauden asukkaista tulee muuttamaan muualle ja alueelle muuttavat<br />
peruvat suunnitelmansa. Alueen maine menetetään ja asuntojen arvot<br />
laskevat.<br />
Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että koska kesällä vietetään suurin<br />
osa vuorokaudesta ulkona, tulee melumittauksetkin suorittaa ulkona. Jätteenkäsittelyalueelta<br />
ei saa olla minkäänlaista laskuojaa lähijärveen. Arviointiohjelman<br />
karttaan on merkitty väärin Ala-Kintausjärveen laskevan ojan virtauksen<br />
suunta. Alueen läheisyydessä voi olla vain vähän asutusta tai ei ollenkaan.<br />
Ihmisten elinkeinoja ei saa tuhota. Alueen läheisyydessä ei saa olla<br />
pohjavesialueita eikä pohjavedenottamoita. Lisääntyvät rankkasateet aiheuttanevat<br />
ohjelmassa esitettyä enemmän tulvimista ja vesistöjen saastumista.<br />
Alueen uusi osayleiskaava ei mahdollista jätteenkäsittelyä. Muistuttajat vastustavat<br />
jyrkästi hanketta.<br />
Laukaan kunta<br />
Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan ja teknisen lautakunnan lausuntoihin viitaten<br />
Laukaan kunnanhallitus ilmoittaa, että Laukaan kunnalla ei ole huomautettavaa<br />
Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten<br />
arviointiohjelmasta.<br />
Kaavoitus- ja rakennuslautakunnalla ei ole arviointiohjelman sisällöstä<br />
huomautettavaa. Laukaan Mörkökorvella on sijaintinsa ja kaatopaikkahistoriansa<br />
vuoksi hyvät edellytykset jätteenkäsittelykeskukseksi. Kunnassa on useita<br />
jätealan yrityksiä, joiden toimintaa hanke tukisi. Kunnassa on panostettu n.<br />
10 vuoden ajan jätealan työllisyyskursseihin.<br />
Arviointiohjelman lähtötiedoissa on kuvattu Mörkökorven aluetta. Kunta esittää<br />
ympäristövaikutusten arviointiohjelman lähtötietojen täydennykseksi 11<br />
asiaa ja kohdetta, jotka on merkitty yhteenvetokartalle. Lisäksi kohteista 1-7<br />
on erilliset numeroidut tarkemmat kartat kunnan lausunnon liitteenä.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
13/24<br />
Laukaan osalta ympäristövaikutusten arvioinnissa korostuvat vaikutukset<br />
luonnon virkistyskäyttöön ja sen edellytysten säilymiseen. Laitoksen<br />
toiminnasta aiheutuisi esitettyjen lisäksi myös tärinää, tuuli-, valo-, kosteusja<br />
lämpöolojen muutoksia lähiympäristöön ja nämä tulisi sisällyttää YVAtarkasteluun.<br />
Arviointiohjelman tulosten esittämistapaan toivotaan havainnollisuutta<br />
ja kansanomaistamista esim. kolmiulotteisena pienoismallina sovitettuna<br />
olemassa oleviin maasto-olosuhteisiin ja ympäröivään maan käyttöön<br />
erityisesti hajujen leviämismallin, suotovesipäästöjen ja liikennevaikutusten<br />
osalta.<br />
Maankäytön osalta karttaan on lisätty tietoja lähimmästä asutuksesta, ampumarata,<br />
Tmi Purkaamo Åkerman ja nykyisen kaatopaikan lähellä sijaitsevat<br />
varastoalueet. Kuljetusten osalta junarata ja sen mahdollinen tuleva hyödyntäminen<br />
jätekuljetuksissa tulisi lisätä liikenteen ympäristövaikutusten arviointiin.<br />
Vaikutuksiin ihmisen terveyteen ja viihtyisyyteen olisi hyvä sisällyttää<br />
myös kansalaisten ympäristötietoisuuden edistäminen sekä ympäristövalistukselliset<br />
yhteydet.<br />
Tekninen lautakunta esittää, että arviointiohjelma on laadittu asiantuntevasti<br />
ja lautakunnan mielestä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttaminen<br />
ohjelmassa suunnitellulla tavalla antaa hankkeesta vastaavalle taholle<br />
sen tarvitsemaa tietoa ja mahdollistaa sijoitusvaihtoehtojen ympäristössä asuvien<br />
osallistumisen oman elinympäristönsä säilyttämiseen mahdollisimman<br />
viihtyisänä.<br />
Henkilö C, Lievestuore<br />
Muistuttaja asuu Puttolassa Mörkökorven naapurissa ja harjoittaa maa- ja<br />
metsätaloutta suunnitellulla jätteenkäsittelyalueella. Hanke vaikuttaa kielteisesti<br />
asumiseen, työhön ja harrastuksiin. Hanke tulee sijaintinsa vuoksi kalliiksi<br />
kuljetusmatkat huomioon ottaen. Tuulen mukana maastoon lentävät<br />
haitta-aineet estävät elinkeinon harjoittamisen ja kehittämisen. Hankkeella on<br />
useita haitallisia ympäristövaikutuksia. Alueen naapurissa on myös Mustavuoren<br />
retkeilyalue. Arviointiohjelman kartassa ei näy Lievestuoreen varikon<br />
asuinalue ja muutoinkin kartan rajaus jättää asutuksen näkymättömiin. Arviointiohjelmasta<br />
ei ilmene, miten liikenteen haitalle altistuvat kyläkunnat ja<br />
taajamat otetaan huomioon.<br />
Länsi-Suomen lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto<br />
Eri kansalaisryhmien mielipiteitä voisi olla tarpeen kartoittaa vielä erityisryhmille<br />
suunnattujen haastattelujen tai muiden mielipiteen kokoamismuotojen<br />
avulla, vaikka jätteenkäsittelyn uudet tekniikat ja prosessit osaltaan vähentävät<br />
haittoja. Lähialueiden asukkaiden kokemaa hajuhaittojen tasoa on<br />
mahdollista selvittää ohjelmassa esitetyn mukaisesti hajupaneelien avulla. Sijoituspaikkavertailussa<br />
on tarpeen hyödyntää lausuntokierroksen ja kansalaispalautteen<br />
tuomaa aineistoa. Myös logistiset vaikutukset ja luonnon eläinten<br />
määrän mahdollinen kasvu hankkeen seurauksena ovat merkittäviä.<br />
Liikenteen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää uusilla tiejärjestelyillä.<br />
Myös hankkeen rakentamisen aikaiset vaikutukset on tärkeää arvioida.<br />
Ajanmukainen jätteiden tehokkaaseen hyötykäyttöön suunniteltu käsittelykeskus<br />
vähentänee pitkällä tähtäimellä ympäristöhaittoja Jyvässeudulla ja ko-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
14/24<br />
ko maakunnassa. Hankkeella on ilmeisesti myös positiivisia taloudellisia<br />
vaikutuksia jätteiden tehokkaan keräilyn ja hyötykäytön näkökulmasta,<br />
työllisyyden ja alan yritystoiminnan kannalta. Hankkeen ohjeellinen toteuttamisaikataulu<br />
olisi tarpeen näkyä arviointiohjelmassa selkeämmin samoin<br />
myös nykyisen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen arvioitu loppumisaika.<br />
Museovirasto<br />
Arviointiohjelmassa esitettyjen hankevaihtoehtojen sekä 0 –vaihtoehdon alueilta<br />
tai niiden välittömästä läheisyydestä ei tunneta muinaismuistolain<br />
(295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Näin ollen Museovirastolla<br />
ei ole jätteenkäsittelykeskuksen eri vaihtoehtojen osalta arkeologiseen<br />
kulttuuriperintöön liittyvää huomautettavaa. Rakennetun kulttuuriympäristön<br />
osalta lausunnon antaa Keski-Suomen museo.<br />
Henkilö D, Toivakka<br />
Muistuttaja asuu Seivässuon lähellä rajanaapurina rek.nr 30 20 ja liikkuu alueella<br />
usein keräten myös paljon marjoja, joille Seivässuon ympäristö on sopivan<br />
karu, lämmin ja kosteikkoinen. Jätteen loppusijoitus vaikuttaisi erittäin<br />
paljon asumiseen, harrastuksiin ja työhön metsätalouden harjoittajana. Loppusijoituksessa<br />
syntyvä metaanikaasu aiheuttaa räjähdysvaaran. Huonon tieyhteyden<br />
takia palokunnan saaminen paikalle kestää pitkään. Puhdas luonto<br />
on perinteinen ruoka-aitta ja rikkumaton luonnonrauha arvoltaan mittaamaton.<br />
Puhdas pohjavesi ja puhdas ilma ovat elämän perusedellytyksiä. Seudulla<br />
on runsaasti lähteitä myös vuoren päällä, ja muistuttaja käyttää itsekin puhdasta<br />
pohjavettä. Laitos lisäisi rottien ja niitä syövien kyykäärmeiden määrää.<br />
Laitos tulisi perustaa sivuun ihmisten elinpiiristä.<br />
Petäjäveden kunta<br />
Kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan YVA- ohjelmasta, ettei sillä ole huomautettavaa<br />
menettelyn laajuuteen eikä toimintatapaan<br />
Henkilö E, Vaajakoski<br />
Ympäristövaikutusten arvioinnissa on jätetty huomioimatta kolme seikkaa,<br />
joita jäljempänä selostan lähemmin:<br />
1. Liikennetiheyden ja melun lisääntyminen Vaajakoskella<br />
2. Kaatopaikkanäkymä kaukomaisemassa (koskee vain Seivässuota)<br />
3. Kaatopaikka-alueet on valittu merenpintatasosta varsin korkealle ja jopa<br />
lähes 80 -100 metriä Päijänteen pintaa korkeammalle.<br />
1. Liikennetiheys Vaajakosken ja Kanavuoren liikenneympyröiden välillä on<br />
tällä hetkellä 16500 - 17000 ajoneuvoa / vrk. Raskasta (diesel) liikennettä tästä<br />
on vajaat 2000 ajoneuvoyksikköä / vrk. Mikäli Seivässuo tai Mörkökorpi<br />
valitaan tulevaksi kaatopaikka-alueeksi, tulee lisäliikenteen päästöt, melu ja<br />
liikenneruuhkat kartoittaa Vaajakosken osalta. Liikenne tulee myös ruuhkautumaan<br />
entistä pahemmin ja em. liikenneympyröiden välinen tie tulee olemaan<br />
päivittäin tiettyinä aikoina täynnä ajoneuvoja molempiin suuntiin.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
15/24<br />
Ruuhkautuva liikenne hidastuu ja päästöt moninkertaistuvat. Hupelin<br />
asemakaava-alueilta pääsy liikenteeseen tulee olemaan entistä ongelmallisempaa.<br />
Lähivuosina toteutettava Kanavuori - Lusi tienparannus tulee tunnetulla tavalla<br />
imemään lisäliikennettä Vaajakosken sumppuun. Vaajakosken ohittavaan<br />
moottoritiehen on turha vedota, koska valtion budjetissa ei tule olemaan<br />
rahaa tälle hankkeelle 15 - 20 vuoteen.<br />
2. Seivässuon kaatopaikka tulee näkymään kaukomaisemassa Leppäveden<br />
suunnassa arviolta 20 km:n etäisyydelle. Tämä on armottoman ruma haava<br />
keskisuomalaisessa järvimaisemassa. Ympäristöarvioinnissa tähän seikkaan<br />
ei ole kiinnitetty vähäisintäkään huomiota.<br />
3. Seivässuon kaatopaikan pohjataso lienee noin + 160 m merenpinnasta ja<br />
Mörkökorven noin + 140 m. On valitettavaa, ettei tulevalle kaatopaikalle ole<br />
löydetty matalampaa korkeustasoa. Esimerkiksi Seivässuon osalta jouduttaisiin<br />
jätteet nostamaan dieselvoimalla Vaajakosken noin + 85 metrin tasosta<br />
arviolta + 180 - 200 metrin tasoon. Päästöjä, pienhiukkasia ja melua syntyy.<br />
Sitä paitsi kustannukset ovat myös maksimissaan.<br />
Koska arvioni mukaan jätteiden synnyn painopiste on Jyväskylän kaupungin<br />
seutuvilla, tulisi tulevan kaatopaikka-alueen valinnassa huomioida myös jätteiden<br />
siirtokustannukset. Siirtomatkan pidentyessä ja hinattaessa jätteet lakitasolle<br />
syntyy tarpeettomasti paastoja ja melua.<br />
Toivakan kunta<br />
Ympäristölautakunta on käsitellyt asian eikä sillä tässä vaiheessa ole huomauttamista<br />
ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.<br />
Toivakan Luonto r.y.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen alue on rakennettava pohjaltaan vettä pitäväksi<br />
käyttämällä puhkeamatonta kalvoa maakerrosten välissä. Valumat alueelta on<br />
estettävä täysin saumattomasti pohjakalvoon liittäen. Kaikki kaatopaikan sadevedet<br />
on ohjattava käsittelyyn. Emme silti usko valumien täydellisen keräämisen<br />
onnistuvan. Siksi on tutkittava valittujen alueiden pohjavirtaamien<br />
suunnat.<br />
Nykyisellä sijoitusalueella on kuljetukseen liittyviä etuja, jotka säästävät<br />
luonnonvarojen käyttöä ja vähentävät ympäristön saastumista. Tarvittavan<br />
peittomaan saaminen lähialueelta Jyväskylästä on helppoa, koska siellä rakennetaan<br />
paljon ja ylijäämämaita on runsaasti. Etäisten sijoitusvaihtoehtojen<br />
läheltä ei ole saatavana riittävästi pois kuljetettavaa ylijäämämaata kaatopaikan<br />
peittotarpeisiin.<br />
Henkilöt F ja G, Kintaus<br />
Muistuttajat kiinnittävät huomiota terveys-, tuhoeläin- ja elämänlaaturiskeihin<br />
ja laitoksen suojavyöhykkeeseen, joka on suositeltu Yhdysvalloissa kahden<br />
mailin (3218 m) levyiseksi. He ovat muuttaneet terveydellisistä syistä<br />
kaupungista parempaan ilmanalaan Kintaudelle. Terveyshaitat ovat laitoksen<br />
tullessa rajuja ja todennäköisiä, koska pienimpiäkään homemääriä ei saa olla<br />
ilmassa. Hometta tulee myös jätteen joukossa olevista homeisista rakennuk-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
sista ja se leviää tuulen kuljettamana. Kaatopaikat sisältävät samoja<br />
homeita kuin homevauriorakennukset.<br />
16/24<br />
Tuhoeläimet lisääntyisivät laitoksen ympäristössä. Rottien ja lokkien lisäksi<br />
mm. varikset ja naakat ovat kaatopaikan tuomia lisäharmeja. Tilan nykyinen<br />
niittykasvien myrkytön tuotanto tulisi mahdottomaksi jatkaa. Muistuttajat<br />
ovat Suomen suurin putkilokasvien ja piensiementen toimittaja. Korvaavan<br />
siementuotannon käynnistäminen kestää useita vuosia. Koko yritystoiminta<br />
on vaarassa.<br />
Hanke pilaisi ulkoilualueet, melu- ja hajuhaitta olisi kestämätön ja lähiympäristön<br />
roskaantuminen olisi epämiellyttävää. Alueella salamoi usein, mikä aiheuttaisi<br />
kaatopaikkakaasun räjähdysvaaran. Kintaudella on paljon asutusta<br />
muutaman kilometrin sisällä. Vesistöjen pilaantuminen olisi todennäköistä.<br />
Maakerrokset ja kankaat eivät ole täysin pitäviä, koska niissä on läpivientejä<br />
ja massojen paino vaikuttaa eri tavoin eri kohtiin. Hankautumista tapahtuu<br />
kallion ja maaston muodon mukaan. Suotovedet pilaisivat kaksi vesistöä:<br />
Ala-Kintausjärven ja Hankapuron kautta kraaterijärvi Karikkoselän vanhan<br />
kirkon ympäristön järviin asti.<br />
Henkilö H, Kintaus<br />
Muistuttaja liikkuu paljon alueella ja harkitsee muuttoa muualle, jos tämä<br />
hanke toteutuu. Hanke vaikuttaa monin tavoin kielteisesti asumismahdollisuuksiin.<br />
Sairastavuus lisääntyy hankkeen myötä, jolloin myös kunnan terveyspalveluja<br />
on lisättävä. Paitsi melulla myös hajulla on todettu olevan voimakkaita<br />
vaikutuksia ihmisen psyykeen. Kunnan imagon luonnonkauneus –<br />
ominaisuus häviää. Jo ennen tällaisen hankkeen sijoitusvaihtoehdon esittämistä<br />
olisi kunnan tullut järjestää asukkaille tilaisuus mielipiteen esittämiseen.<br />
Muistuttaja katsoo, että hänen kotinsa ja asumisensa on suuressa vaarassa.<br />
Jos laitosta vastustavien mielipidettä ei oteta huomioon, voi edessä olla<br />
pitkä valitusten sarja ja myös oikeudellisia seurauksia.<br />
Yhteenveto kyselyn tuloksista<br />
Konsultti Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy teki kyselyn yleisölle lomakkeella,<br />
jota jaettiin yleisötilaisuuksissa. Saatuja vastauksia tuli yhteensä 51<br />
kpl, joista 36 Vahtivuoren, 12 Mörkökorven ja 3 kpl Seivässuon vaihtoehdosta.<br />
Vastausten jakaumalla on oma informaatioarvonsa YVA- menettelylle.<br />
Mihin jätteenkäsittelykeskus vaikuttaisi ja kuinka paljon<br />
Mörkökorpi: Jätteenkäsittelykeskus muuttaisi puolella vastaajista ulkoilu- ja<br />
virkistysalueiden maisemaa. Vastaajien virkistysmahdollisuudet saattaisivat<br />
huonontua jätteenkäsittelykeskuksen perustamisen jälkeen. Keskus vaikuttaisi<br />
puolella vastaajista työmatkaan päivittäin, viikoittain tai kuukausittain.<br />
Seivässuo: Jätteenkäsittelyalue vaikuttaisi alueen asukkaiden ulkoilu-, marjastus-<br />
ja luonnossa virkistäytymismahdollisuuksiin.<br />
Vahtivuori: Jätteenkäsittelykeskus muuttaisi vastaajista noin puolella päivittäistä<br />
maisemaa. Vastaajien ulkoilumahdollisuudet mahdollisesti huonontui-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
sivat. Jätteenkäsittelykeskus vaikuttaisi puolella vastaajista työmatkaan<br />
päivittäin, viikoittain tai kuukausittain.<br />
17/24<br />
Mitkä selvitystarpeet korostuvat<br />
Mörkökorpi: Suurin osa vastaajista pelkää ympäristön pilaantuvan ja mahdollisuuksien<br />
luonnossa virkistäytymiseen heikkenevän. Lisääntyvistä liikennemääristä<br />
ovat huolissaan lähes kaikki vastaajat. Melu- ja hajuhaittojen uskotaan<br />
lisääntyvän alueella.<br />
Seivässuo: Kaikki vastaajat pitivät miltei kaikkia vaikutuksia kielteisinä ja<br />
tärkeinä. Vaikutuksia olisi jonkin verran asumisolosuhteisiin. Vastaajat pelkäävät<br />
etenkin hajuhaittoja..<br />
Vahtivuori: Kielteisistä vaikutuksista mahdolliset hajuhaitat, melu, pinta- ja<br />
pohjavesien saastuminen huolettavat eniten. Eniten haittoja asumiselle pelätään<br />
koituvan lisääntyvästä liikenteestä sekä alueen imagon huonontumisesta.<br />
Työmatkojen liikenneturvallisuuden pelätään heikkenevän ja ruuhkien lisääntyvän.<br />
Harrastustoiminnalle suurimpina haittoina pidetään yleisesti alueen<br />
käyttötarkoituksen muuttumista ja sen myötä harrastustoiminnan estymistä<br />
alueella. Useimmat pelkäävät myös ympäristön pilaantumista.<br />
Millaisia asioita pitäisi ottaa huomioon jätteenkäsittelykeskuksen suunnittelussa<br />
Mörkökorpi: Vastaajat pelkäävät liikennemäärien etenkin raskaan liikenteen<br />
osalta lisääntyvän ja heikentävän liikenneturvallisuutta. Vaatimus kapeiden<br />
väylien leventämisestä ja kevyenliikenteen väylien rakentamisesta oli mainittu<br />
useassa vastauksessa. Suurin osa vastaajista on huolissaan ympäristön puhtauden<br />
sekä luontoarvojen heikkenemisestä. Myös alueella vastikään kunnostettu<br />
Lipeälampi mainittiin useassa vastauksessa, eivätkä vastaajat toivo ympäristön<br />
pilaantumista alueella uudestaan. 4 vastaajaa on sitä mieltä, että jätteenkäsittelykeskus<br />
on rakennettava johonkin muualle, 3 vastaajan mielestä<br />
suunnittelualue on liian lähellä asutusta.<br />
Seivässuo: Hajuhaittoja ei saisi tulla Majalahden ja Syvälahden asutusalueille.<br />
Pohja- ja pintavesien virtaukset ja saastumisen estäminen tulee ottaa huomioon<br />
suunnittelussa. Omatoimiseen jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen,<br />
mm. kompostointiin tulisi kannustaa enemmän. Keskuksen pitäisi olla kuntayhtymän<br />
omistuksessa eikä yrityksellä.<br />
Vahtivuori: Lähialueiden ympäristön puhtaus, alueen rauhallisuus ja maaseutumaisuus<br />
on kyselyyn vastaajille erityisen tärkeää. Kirkkaiden ja puhtaiden<br />
järvien, pohjaveden ja lähteiden sekä kalakannan säilymisestä on huolissaan<br />
yli puolet kyselyyn vastanneista. Monet mainitsivat suunnittelualueen sijaitsevan<br />
liian lähellä asuinaluetta, ja suurin osa oli huolissaan kehittyvän kylän<br />
tulevaisuudesta jos jätteenkäsittelyalue sijoitetaan Kintaudelle. Asukkaat<br />
eivät halua viihtyisän elinympäristönsä tai sen maiseman muuttuvan.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO<br />
18/24<br />
Keski-Suomen ympäristökeskus katsoo, että arviointiohjelma täyttää eräin<br />
tarkennuksin YVA- asetuksen vaatimukset arviointiohjelmalle. Ohjelmalla on<br />
mahdollista muodostaa arviointimenettelyn kuluessa hyvä kokonaiskuva eri<br />
sijoitusvaihtoehdoista. Seuraavassa on esitetty tarkennukset arviointiohjelmaan<br />
asiakohdittain.<br />
3-4 HANKKEEN PERUSTELUT JA KUVAUS<br />
Vaihtoehdot on valittu laajemmasta 43 sijoituspaikan joukosta Keski-Suomen<br />
liiton teettämässä esiselvityksessä. Vaihtoehtojen selvittäminen ohjelman<br />
mukaan antaa hyvän pohjan valinnalle. Kintaudelta on tullut erittäin paljon<br />
hanketta vastustavia kannanottoja verrattuna muihin sijoitusvaihtoehtoihin.<br />
Sivulla 11 todetaan, että Mustankorkea Oy:llä on hallinnassaan Mustankorkean<br />
lisäksi Mörkökorpi. Tämän lisäksi on syytä mainita Mustankorkea Oy:n<br />
hallinnassa ja jälkihoidossa oleva Palokan suljettu kaatopaikka. Sivulla 12<br />
kuvassa 3-4 on virhe Kyyjärven osalta, minkä pitäisi olla valkoinen, koska<br />
kunta käyttää Keski-Suomen maakunnan ulkopuolisen jäteyhtiön palveluja.<br />
Kuva viittaa Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman tarkistukseen. Keuruu<br />
ja Multia eivät ole vielä tehneet ratkaisuaan jätehuoltoyhteistyön jatkon<br />
suhteen oman kaatopaikan toimiessa vuoden 2007 lokakuuhun.<br />
Taulukoissa 4-1 ja 4-2 esitetyt tiedot vastaanotettavasta ja loppusijoitettavasta<br />
jätteestä tulee vielä tarkistaa. Esim. pitkän ajan ennuste luokan muu erityisjäte<br />
kohdalla 10 000 tonnia on suurehko. Mainittua jäte-erää on kirjoitettu auki<br />
sivulla 17: Sairaalajätteen määrä on perusteltu. Kun biologisen ja tartuntavaarallisen<br />
sairaalajätteen poltto loppuu, niin sen määrä loppusijoitukseen kasvaa<br />
jatkossa, mutta elintarvikejäte, teurasraadot ja käymäläjäte on esitetty loppusijoitettavaksi.<br />
Muut käsittelyvaihtoehdot (biokaasutus) tulisi pohtia. Kansallinen<br />
biojätestrategia ja siitä seuraava valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen<br />
tuleva muutoskin tulee rajoittamaan biohajoavan jätteen sijoittamista jätetäyttöön.<br />
Tulisi myös tarkistaa, onko asia riittävästi huomioitu muun erityisjätteen<br />
kohdalla.<br />
7.2.1 MAA- JA KALLIOPERÄ<br />
Maaperä (Kohta 7.2.1)<br />
Jätteenkäsittelyalueiden keskeisimpiä kiistakysymyksiä on yleisesti alueiden<br />
maaperän soveltuvuus toimintaan. Arvioinnissa tulee määritellä tutkimusalueen<br />
maalaji(t). Tällä tavoin saadaan laskettua, tai ainakin arvioitua, pintavesija<br />
pohjavesivalunnan määräsuhde. Tästä voidaan edelleen päätellä pintavesiin<br />
tai pohjavesiin ja edelleen purkuvesiin joutuvien pilaavien aineksien määriä,<br />
jos pinta-alakohtaiset kuormitustiedot ja ainesten geokemiallinen liikkuvuus<br />
tunnetaan.<br />
Arviointia varten on niin ikään syytä miettiä maanäytteiden ottoa tutkimusalueen<br />
eri osista. Nämä voidaan analysoida jo arviointia varten tai säilyttää<br />
varastossa tulevia analyysejä varten. Kummallakin tavoin voidaan vastaisuu-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
dessa vertailla maaperän geokemian muutoksia toiminnan aikana ja<br />
sen jälkeenkin.<br />
19/24<br />
Arvioinnissa tulee määritellä maaperän paksuus tutkimusalueella. Tällä tavoin<br />
selvitetään pohjaveden mahdolliset purkauskanavat, jotka eivät ole pääteltävissä<br />
maan pinnanmuotojen perusteella.<br />
Kallioperä (Kohta 7.2.1)<br />
Arvioinnissa tulee tarvittaessa määritellä kallioperän ruhjeet tutkimusalueella.<br />
Tämä voidaan tehdä esimerkiksi maastossa geofysikaalisilla tutkimusmenetelmillä,<br />
joiden avulla voidaan yleensä selvittää myös edellä mainittu maaperän<br />
paksuus.<br />
7.2.2 HANKKEEN VAIKUTUKSET PINTA- JA POHJAVESIIN<br />
Vaikka tavoitteena tulee olla tiivis jätteenkäsittelyalue, on silti varauduttava<br />
sen riskin varalle, että jossain vaiheessa vuotoja voi esiintyä. Tästä syystä laitoksen<br />
sijoituspaikalla suhteessa pinta- ja pohjavesiin on merkitystä. Silloin<br />
tarkempaa huomiota tulee kiinnittää valuma-alueeseen, maaperän laatuun sekä<br />
mahdollisiin pohjavesiin ja kallioperään.<br />
Valuma-alue (Kohta 7.2.2)<br />
Arvioinnissa tulee määritellä koko se alue, jolta kukin tutkimusalue kerää<br />
pinta- ja pohjavetensä. Tällöin on huomattava, että tiettyjen maalajien alueilla<br />
pintavesien ja pohjavesien valuma-alueet eivät aina ole yhtenevät. Esitetyt<br />
tutkimusalueet kerännevät maalajeistansa riippuen pohja- ja pintavetensä samalta<br />
alueelta.<br />
Arvioinnissa tulee näin määritellyn valuma-alueen pinta-alan sekä hydrologisten<br />
ja hydrogeologisten muuttujien avulla laskea sekä muodostuvien pintavesien<br />
että pohjavesien määrä. Nämä voidaan esittää esimerkiksi taulukkona<br />
mainittujen muuttujien eri arvoilla, koska yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei<br />
välttämättä ole.<br />
Pohjavesi (Kohta 7.2.2)<br />
Arvioinnissa tulee määritellä tutkimusalueen pohjaveden pinnankorkeus. Tällä<br />
tavoin saadaan pääteltyä pohjavettä suojaavan luonnontilaisen maaperän<br />
paksuus. Pohjaveden pinnankorkeuden ja maaperän paksuustietojen perusteella<br />
voidaan myös laskea pohjavesimassan kokonaistilavuus tutkimusalueella.<br />
Tämän tunteminen taas mahdollistaa pilaavien ainesten määrien arvioimisen<br />
tutkimusalueen pohjavedessä ja edelleen sieltä purkautuvassa pohjavedessä.<br />
Arviointia varten tulee ottaa pohjavesinäytteitä tutkimusalueen eri osista.<br />
Analyyseihin on syytä sisällyttää erilaisia epäorgaanisia ja orgaanisia vedenlaatumuuttujia.<br />
Pohjavesinäytteitä tulee ottaa varsinkin sieltä, mistä tutkimusalueen<br />
pohjavedet purkautuvat pois tutkimusalueelta. Tutkimusalueen pohjavesinäytteiden<br />
avulla voidaan vertailla mahdollisia pohjaveden geokemian<br />
muutoksia toiminnan aikana ja sen jälkeen. Näytteiden avulla voidaan myös<br />
arvioida maaperää ja pohjavettä suojaavien pohjarakenteiden toimivuutta.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
7.2.3.- 7.2.4. MELU JA PÄÄSTÖT<br />
20/24<br />
Melu arvioidaan laskennallisesti asuntojen piha-alueilla. Arvioinnin tulisi<br />
koskea myös tiedossa olevia uusia asuntoalueita. Sellainen on tullut esille arvioinnin<br />
käynnistymisen jälkeen Kintaudella. Arviointiohjelmassa esitetty<br />
melun terveysperusteinen arviointi valtioneuvoston päätöksen 933/1992 ohjearvoin<br />
on hankkeen perustavanlaatuinen meluselvitys (alle 55 dB asuntoalueilla<br />
ulkona klo 7-22 ja alle 45 dB klo 22-7). Ulkona mitattu melu soveltuu<br />
hyvin myös kesäasukkaiden oloihin heidän viettäessään suuren osan ajasta<br />
ulkona.<br />
Hajuhaitan arvioimiseksi on saatu hyviä kokemuksia ympäristöpaneelista.<br />
Menetelmä sopii hyvin seurantaan laitoksen käyttöönoton jälkeen. Ilmapäästöt<br />
ja melu tulee mallintaa <strong>arviointiselostus</strong>ta varten ja esittää leviäminen ajan<br />
tasalla olevalla karttapohjalla, johon on merkitty myös lähimmät häiriintyvät<br />
kohteet (asunnot, loma-asunnot, koulut jne.)<br />
Arviointiohjelman mukaan jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttaman liikenteen<br />
vaikutuksista tarkastellaan melua, pölyämistä ja pakokaasupäästöjä. Tarkastelua<br />
tulee laajentaa kattamaan myös tärinä ja liikenneturvallisuus. Liikenneturvallisuutta<br />
arvioitaessa tulee arvioida myös vaikutukset kevyeen liikenteeseen.<br />
Näiden vaikutusten selvittäminen on ihmisiin kohdistuvien vaikutusten<br />
merkittävyyden kannalta tärkeintä valtateitä pienemmillä teillä asutuksen lähellä.<br />
Arvioinnissa selvitetään tarpeelliset melusuojaukset käytettäessä nykyisiä<br />
teitä. Lisäksi arvioidaan tarvittavat muutokset nykyisiin liikenneväyliin,<br />
jolloin selviävät hankkeen vaatimat uudisrakentamisen ja tien parantamisen<br />
tarpeet. Yleiselle tielle liittymistä varten on haettava lupa Keski-Suomen tiepiiriltä.<br />
Jos kysymyksessä on olemassa oleva yksityistieliittymä, lupaa on haettava<br />
liittymän käyttötarkoituksen muutosta varten.<br />
Lähtökohtaisesti valtatieverkko pystyy välittämään liikennettä ilman suurempia<br />
ongelmia. YVA- selvitysten yhteydessä tulisi arvioida kuljetusten vaikutuksia<br />
valtatieverkkoa pienemmän tieverkon rakenteiden kestoikään ja teiden<br />
hoidon määrään yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvina vaikutuksina. Arviointi<br />
Vaajakosken kohdalla rekkaliikenteen mahdollisesta vaikutuksesta liikenteen<br />
sujumiseen on tarpeen nykyiset ruuhkat huomioon ottaen. Jyväskylään<br />
tulevan suurvoimalan kuljetuksia on arvioitu paikallisesti voimalaitoksen<br />
YVA- menettelyssä. Seivässuon vaihtoehdon kohdalla tulee ottaa huomioon<br />
suunnitelma nelostien uudesta linjauksesta Viisarimäen ja Oravasaaren välillä.<br />
Tiehankkeen yleissuunnitelma on parhaillaan julkisesti kuultavana.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen liikenteen ympäristövaikutuksiin liittyen on tärkeää<br />
arvioida myös rautatiekuljetusten merkitys ja käyttömahdollisuus sijoitusvaihtoehtojen<br />
yhteydessä. Esim. voimalaitostuhkien kuljetuksissa rautatiekuljetus<br />
keskuksen lähelle ja siitä jatkuva siirtokuormaus on merkittävä mahdollisuus<br />
rekkaliikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Tällöin tulee arvioida<br />
siirtokuormauksen paikalliset pölyhaitat. Tulevaisuudessa jätteitä saatetaan<br />
tuoda nykyistä kauempaa rautatiekuljetuksin (esim. pilaantuneet maamassat.)<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
21/24<br />
7.2.5. LUONTOVAIKUTUKSET<br />
Suunnitelma-alueiden ympäristön nykytilan kuvaus on tehty puutteellisesti.<br />
Ympäristökeskus on elokuun puolivälissä 2005 toimittanut konsultille alueita<br />
koskevan paikkatietoaineiston luonnon- ja maisemansuojelullisista seikoista.<br />
Arviointiohjelmaa tulee tarkistaa ja täydentää aineisto huomioon ottaen:<br />
Mörkökorpi<br />
Kotavuorella ei ole suojelualuetta, vaan pohjavesialue. Sen reunalle suunnittelualueelta<br />
on noin 2 km. Noin 1 km:n päässä samassa suunnassa on sen sijaan<br />
seutukaavan luonnonsuojelualuevaraus "Lummelammen lähteikkö ja<br />
Lummesuo" (SL 410622).<br />
Seivässuo<br />
Arviointiohjelmassa alueen luontokohteista on mainittu nimeltä vain soidensuojeluohjelmaan<br />
ja Natura 2000 –verkostoon kuuluva Kankaanpäänletto, joka<br />
sijaitsee suunnitelma-alueesta noin 2,5 km etelään. Viitasenvuoren vanhojen<br />
metsien suojeluohjelman kohde on kuitenkin vain noin 100 m:n päässä<br />
Seivässuo suunnittelualueen länsireunasta. Viitasenvuori kuuluu myös Natura<br />
2000 -verkostoon (FI0900083, Iilijärven alue). Karttatarkastelun perusteella<br />
osa suunnittelualueen valumavesistä virtaa alueelta etelään Lamminsuon<br />
kautta Hyppyriäisenlampeen laskevaan puroon. Kyseiset puro ja lampi ovat<br />
myös mukana Natura 2000 –verkostossa. Edellä lueteltujen lisäksi suunnitelma-alueen<br />
läheisyydessä on monia muitakin luonnonsuojelullisesti merkittäviä<br />
alueita.<br />
Luontovaikutusten arviointi –kappaleessa mainitaan, että luontoselvitykset<br />
laaditaan Suomen ympäristökeskuksessa tehdyn oppaan (Ympäristöopas 109,<br />
Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVAmenettelyssä<br />
ja Natura-arvioinnissa) ohjeiden mukaan. Ympäristökeskus pitää<br />
edellä mainittua opasta hyvänä lähtökohtana luontovaikutusten arviointiin.<br />
Samassa kappaleessa mainitaan myös, että Seivässuon osalta on luonnonsuojelulain<br />
65 §:n mukainen Natura-arviointi tarpeellinen. Ympäristökeskus<br />
yhtyy arviointiohjelmassa esitettyyn käsitykseen ja pitää Naturaarviointia<br />
välttämättömänä. Natura-arviointi voidaan tehdä osana ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelyssä annetun lain 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä.<br />
7.2.7. YHDYSKUNTARAKENNE, MAANKÄYTTÖ JA MAISEMA<br />
Havainnekuvat selkeyttävät hankkeen näkyvyyttä maisemassa. Jätteenkäsittelykeskus<br />
on sijoittumassa eri vaihtoehdoissa korkeudelle 140/160/190 metriä<br />
meren pinnan tasosta. Jätteenkäsittelykeskuksen näkyvyyttä kaukomaisemassa<br />
Leppävedeltä, Kintauden järviltä ja Lievestuoreenjärveltä tulee tarkastella.<br />
Sijoituspaikoilla olemassa olevien aluevarausten huomioon ottaminen hankkeen<br />
suunnittelussa tulee varmentaa. Kintauden osalta tulee ottaa huomioon<br />
kesän 2005 aikana vahvistuneet suunnitelmat asuntoalueista, jotka eivät ilmene<br />
arviointiohjelmasta. Alueella on 6.4.2005 lainvoiman saanut osayleiskaava.<br />
Vahtivuoresta 300 m:n päähän on suunnitteilla Kaistinmäen asuntoalue.<br />
Arviointiselostuksessa tulisi ottaa kantaa siihen, onko Kaistinmäkeen<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
suunniteltu asuntoalue verrattavissa Jyväskylässä Mustankorkean jäteaseman<br />
vaikutuksiin Ylä-Myllyjärven asuntoalueeseen.<br />
22/24<br />
7.2.10 RISKIT JA HÄIRIÖTILANTEET<br />
Jätteenkäsittelykeskus on tarkoitus rakentaa nykyisten tiukkojen vaatimusten<br />
mukaisesti, jolloin pohjarakenne on tiivis ja kaikki keskuksen suoto- ja valumavedet<br />
ohjataan asianmukaiseen jäteveden käsittelyyn. Tällöin ympäristövahinkojen<br />
sattuminen pitäisi olla pois suljettua. Arviointiohjelmaan sisältyy<br />
riskien arviointi. Suunnitelmat toiminnan häiriötilanteiden ja ympäristövahinkojen<br />
varalle kuten varoaltaat tulee esittää myöhemmin ympäristölupahakemuksessa.<br />
Näiden järjestelyjen laajuus ja yksityiskohdat riippuvat tulevasta<br />
sijoituspaikasta ja sen ympäristön luonnonarvoista, joten niihin voidaan vaikuttaa<br />
sijoituspaikan valinnalla.<br />
7.3. EHDOTUS VAIKUTUSALUEEN RAJAUKSEKSI<br />
Ohjelmassa esitettyyn nähden hankkeen vaikutuksia on syytä tarkastella hiukan<br />
laaja-alaisemmin liikenteen ja asuinalueisiin kohdistuvien vaikutusten<br />
kannalta.<br />
7.8 TARKKAILU<br />
Arvioinnissa tulee esittää tarkkailuohjelma maaperälle, pohjavedelle ja myös<br />
pohjarakenteista kertyville salaojavesille, jotka johdetaan tasausaltaisiin.<br />
Tarkkailuohjelman analyysien tulee olla vertailukelpoisia tutkimusvaiheen ja<br />
rakentamista edeltävien analyysien kanssa. Tämän vuoksi analyysivalikoima<br />
tulee miettiä huolellisesti jo arviointivaiheessa.<br />
Jyväskylän jätevedenpuhdistamolle johdettavien kaatopaikkavesien laatua ja<br />
vaikutuksia puhdistamon toimintaan on seurattava, koska ne poikkeavat laadultaan<br />
muusta kunnallisesta jätevedestä. Lisäksi on esitettävä arvio jätevesien<br />
määrän kehittymisestä tulevaisuudessa. Myös kaatopaikkavesien johtamistavan<br />
vaikutusta jätevedenpuhdistamon toimintaan on arvioitava (jatkuva johtaminen<br />
viemäriin tai jaksottainen pumppaus). Vaihtoehtoisesti on arvioitava<br />
jätteenkäsittelyalueella tehtävä puhdistus omalla puhdistamolla<br />
8 ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN<br />
Arviointiohjelmassa on esitetty suunnitelma tiedottamisesta ja osallistumisjärjestelyistä.<br />
Osallistumismahdollisuuksista on tiedotettu kahdella erillisellä<br />
lehti-ilmoituksella kuulemisajan alussa ja loppupuolella sekä hankkeesta vastaavan<br />
laatimalla lehdistötiedotteella. Tiedotustilaisuudet sijoitettiin iltaan<br />
laajan osallistumisen mahdollistamiseksi. Osallistumisen järjestämistapa oli<br />
perusteltu. Hankealueen lähikouluilla järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui<br />
runsaasti ihmisiä, selvästi eniten Kintaudella ja harvalukuisimmin Lievestuoreella.<br />
Hankkeesta vastaava perusti seurantaryhmän YVA- menettelyn<br />
ajaksi.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
RAPORTOINTI<br />
23/24<br />
Arviointiohjelmateksti on kokonaisuutena hiukan vaikeasti luettava. Täsmällisemmällä<br />
jäsentämisellä päästäisiin pois toistoista, jotka nyt pidentävät tekstiä<br />
tekemättä siitä selkeämpää. Karttojen ja kuvien käytössä on joitakin virheitä<br />
niin, että kahden kartan kuvateksti on vaihtunut (Seivässuo ja Kintaus).<br />
Lähdeluettelossa sivulla 30 luetellaan Mustankorkeaa koskevia asiakirjoja,<br />
joihin voi lisätä ympäristökeskuksella olevan Mörkökorven suljettua kaatopaikkaa<br />
koskevan materiaalin. Siitä voi olla hyötyä tässäkin hankkeessa.<br />
Lähdeluettelosta puuttuu ympäristökeskuksen laatima jätesuunnitelman tarkistus.<br />
Selvitysten kannalta on tärkeää korjata Ala-Kintausjärveen virtaavan<br />
Puron virtaussuunta. Arviointiselostuksessa on hyvä olla selventävä, sanakirjamainen<br />
luettelo tekstin käsitteistä. Tällä tavoin tavallisellekin lukijalle selviävät<br />
tekstissä käytetyt määritelmät, mikä helpottaa esimerkiksi yleisötilaisuuksien<br />
järjestämistä.<br />
YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO<br />
Ympäristökeskus lähettää tämän lausunnon tiedoksi lausunnon antajille ja<br />
niille mielipiteiden esittäjille, jotka jättivät kannanottonsa ympäristökeskukselle<br />
yhteystiedoin. Lausunto on nähtävissä Keski-Suomen ympäristökeskuksessa<br />
sekä internetosoitteessa www.ymparisto.fi/ksu - > Ympäristönsuojelu -<br />
> Ympäristövaikutusten arviointi YVA - > Vireillä olevat YVA-hankkeet.<br />
Ympäristökeskus on lähettänyt kopiot arviointiohjelmasta saamistaan lausunnoista<br />
ja muistutuksista hankkeesta vastaavalle Mustankorkea Oy:lle. Alkuperäiset<br />
lausuntoasiakirjat säilytetään Keski-Suomen ympäristökeskuksessa.<br />
Johtaja<br />
Risto Palokangas<br />
Ylitarkastaja<br />
Esa Mikkonen<br />
TIEDOKSI<br />
Lausuntojen ja mielipiteiden esittäjät<br />
Ympäristöministeriö<br />
Suomen ympäristökeskus/2 kpl arviointiohjelmia<br />
Alueelliset ympäristökeskukset<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
Tietoja hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista on<br />
saatavissa seuraavilta tahoilta:<br />
Hankkeesta vastaavat:<br />
Mustankorkea Oy<br />
Toimitusjohtaja Veikko Tissari<br />
puh. (014) 411 5911<br />
gsm 040 575 87 41<br />
faksi 014 411 5922<br />
sähköposti: etunimi.sukunimi@mustankorkea.fi<br />
Yhteysviranomainen<br />
Keski-Suomen Ympäristökeskus<br />
Ylitarkastaja Esa Mikkonen<br />
puh. 020 490 5826<br />
faksi 014 614 273<br />
sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<br />
Konsultti<br />
Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
Dos. Tutkimusjohtaja Joonas Hokkanen<br />
puh. (014) 620 655<br />
faksi (014) 620 644<br />
gsm 0400 355 260<br />
sähköposti: etunimi.sukunimi@ristola.com
Change language