Yrittäjä - Sahayrittäjät ry

Saha yrittäjä<br />

Lehti 2 / 2009 vuosikerta 63<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009 1

---

MAASEUTU-PISA<br />

MAASEUTU-PISA – maaseudun piensahaja<br />

puutuoteteollisuuden kokonaisvaltaisen<br />

liiketoimintaosaamisen koulutus<br />

Maaseutu-Pisa tarjoaa puualan yrittäjille ja yrittäjiksi<br />

aikoville kokonaisvaltaista liiketoimintaosaamisen<br />

koulutusta vuosina 2009–2011. Koulutus tapahtuu<br />

eri puolilla maata toteutettavina kuuden opintoviikon<br />

mittaisina opintokokonaisuuksina, jotka on jaettu<br />

useisiin valinnaisiin kursseihin. Yrittäjä voi valita<br />

kursseja oman tarpeensa mukaan koko opintokokonaisuuden<br />

verran tai osan siitä.<br />

Koulutus toteutetaan yhteistyössä alan oppilaitosten<br />

kanssa, jolloin yrittäjien käytössä on ajanmukaiset koneet<br />

ja laitteet sekä paras mahdollinen asiantuntemus<br />

alalta.<br />

Pienillä sahoilla, höyläämöillä ja jatkojalostajilla on<br />

suuri merkitys maaseudun yrittäjinä, maaseudun<br />

työllistämisessä ja kotimaan sahatavaratuotannon<br />

turvaajana. Maassamme on tällä hetkellä noin 1100<br />

sahaustoimintaa harjoittavaa maaseudun yritystä.<br />

Piensahat tuottavat noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä<br />

sahatavaraa vuosittain. Suomen vuosittaisesta sahatavaratuotannosta<br />

se tarkoittaa lähes kymmentä prosenttia<br />

ja paikallisesti piensahat ja höyläämöt ovatkin<br />

lähialueidensa huomattavia puutavaran toimittajia.<br />

LISÄTIETOJA:<br />

yrityksen<br />

perustamissuunnittelu,<br />

liiketoimintastrategia<br />

ja johtaminen<br />

sopimukset,<br />

vientiasiakirjat<br />

ja riskien<br />

hallinta<br />

puu<br />

raaka-aineena<br />

sahatavaran<br />

laatulajittelu<br />

LIIKETOIMINTAOSAAMISEN TARJOTIN<br />

pienyritys<br />

työnantajana<br />

sukupolvenvaihdos<br />

yrityksen<br />

talous, verotus<br />

ja investoinnit<br />

markkinointi ja<br />

myynti<br />

työsuojelu<br />

TEKNISEN OSAAMISEN TARJOTIN<br />

pyörösahaus- ja<br />

terätekniikka<br />

varastointi ja<br />

logistiikka<br />

vannesahausja<br />

terätekniikka<br />

jatkojalostus<br />

atk-taidot<br />

sahatavaran<br />

kuivaus<br />

yrityksen kehittäminen<br />

sivutuotteiden<br />

hyödyntäminen<br />

Riitta Backman, 044 7143 681, riitta.backman@tts.fi<br />

Raimo Etelä, 040 8218 238, info@sahayrittajat.fi<br />

www.tts.fi/maaseutupisa<br />

Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ajankohdista sivuilta 8-9 sekä<br />

www.tts.fi/maaseutupisa ja www.sahayrittajat.fi<br />

Sahayrittäjät<br />

valmiina ratkaisemaan sahaustarpeesi<br />

2<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009

---

Puheenjohtajan palsta<br />

Erikoinen markkinatilanne<br />

Elämme erikoisia aikoja sekä puukaupassa että valmiin tavaran markkinoilla.<br />

Tilastot antavat jonkin kuvan tukkipuun markkinahinnoista. Pienten sahojen<br />

haluamaa laatupuuta ei kuitenkaan näillä hinnoilla liiku, ja kaiken<br />

kaikkiaan tarjonta on hiljaista. Hyvänä asiana kannattaa huomioida energiapuun<br />

kysynnän ja hinnan raju nousu. Tässä asiassa eivät onnenlahjat käy aivan tasan,<br />

sillä kova kysyntä kohdistuu lähinnä ruuhka-Suomeen ja isojen lämpölaitosten<br />

ympäristöön.<br />

Sisällysluettelo<br />

Piensahoille tilanne on tervetullut, kun<br />

sivutuotteille tulee uusia ostajia, varsinkin<br />

silloin kun sahausmäärät eivät<br />

riitä selluhakkeen toimittamiseen. Joissain<br />

tapauksissa lämpölaitos on vaihtoehto<br />

myös selluhakkeen rinnalle.<br />

Myös pienehköjä tukkikauppoja tilanne<br />

helpottaa. Kun kuitupuulle ei ole<br />

ottajaa perinteisillä kanavilla, laitetaan<br />

kuidut energiapuupinoon, sillä hinnat<br />

ovat niin lähellä toisiaan, ettei kuitulajeja<br />

muutenkaan kannattaisi erotella.<br />

Puukauppa ei enää pysähdy siihen, ettei<br />

latvoille ole osoitetta.<br />

Tästä energiapuubuumista en nustetaan<br />

pysyvää ilmiötä, siis etua piensahoille.<br />

Tätä ennustetta perustelen<br />

sillä, että isolla sahateollisuudellahan<br />

on vastaava etu ollut olemassa jo vuosia,<br />

joten en usko että tämä ”energiapuulisä”<br />

heti ulosmitattaisiin pois tukin<br />

hinnassa. Huolestuttava piirre sahatavaramarkkinoilla<br />

on paikoittaiset<br />

ale-myynnit. Paikoin on alettu ylisuuria<br />

varastoja tyhjentämään, mikä on<br />

näkynyt seutukuntien hintatasoissa.<br />

Toivon ettei tähän leikkiin tarvitse kenenkään<br />

meidän jäsenen osallistua sillä<br />

kaikki tietävät, miten helppoa hinnan<br />

laskeminen on, mutta takaisin oikealle<br />

tasolle nostaminen onkin työn takana.<br />

Joten jäitä hattuun ja pää kylmänä,<br />

kyllä aika (ainakin laadukkaan) tavaran<br />

kaupittaa. Valtakunnassa rakennetaan<br />

uutta metsästrategiaa ja myös Sahayrittäjät<br />

<strong>ry</strong> on mukana tässä työssä.<br />

Vuosikymmeniä maamme metsiä on<br />

hoidettu ja konekalustoa kehitetty lähinnä<br />

massatuotannon ehdoilla. Tuloksiakin<br />

on tullut, mutta silti tekee<br />

mieli kysyä että kenen eduksi? Kuutiokasvu<br />

on huipussaan ja hakkuumääriä<br />

voidaan lisätä. Sahuri ei kaipaa monen<br />

millin vuosikasvulla kasvanutta hötöpuuta.<br />

Puuta myyvä isäntäkään ei voi<br />

olla tyytyväinen kun entistä suurempi<br />

osa rungoista kelpaa vain sellukattilaan.<br />

Laatupuuta yritetään tehdä pystykarsimalla<br />

parhaita yksilöitä. Karsimalla<br />

saadaan kyllä oksat pois, mutta<br />

mistä tulee tiukkasyistä ikkuna- ja ovi<br />

raaka-ainetta.<br />

Muistan kun aikanani alakoulussa<br />

kävimme metsässä istuttamassa muu-<br />

Puheenjohtajan palsta: Erikoinen markkinatilanne 3<br />

Rahtisahausta jo liki kolmannessa sukupolvessa – ja töitä riittää 4<br />

Maaseutu-Pisa koulutukset alkavat syksyllä 8<br />

Uusia jäseniä Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:seen! 10<br />

Pienen vannesahan ”tukevampi” versio – Wood-Mizer LT20B3 12<br />

Historian havinaa: Saha rupesi tuottamaan laatuhaketta 13<br />

Pääkirjoitus: Direktiivi ja standardiviidakko uhkaa pieniä puualan yrittäjiä! 15<br />

Sahayrittäjä-lehti koeajoi uuden Ison Kissan – C5 Hdi 136 tourer`n 16<br />

taman taimen. Metsäala koettiin niin<br />

tärkeäksi, että sitä tehtiin tutuksi todellakin<br />

jo alakoulussa. Silloinen paikallinen<br />

metsäneuvoja kertoi, että suomalainen<br />

puu on niin hyvälaatuista että se<br />

on haluttua ulkomaillakin. Puusta saatiin<br />

siis tärkeitä vientituloja. Luonnonlait<br />

lienevät melko pysyviä joten nyt<br />

kysynkin, milloin Suomesta on tullut<br />

kilpailukykyinen massapuun tuottaja<br />

esimerkiksi eucalyptystä vastaan? Toivon<br />

että kysymys herättää eri tahoilla<br />

huomiota ja että uudessa metsästrategiassa<br />

huomioidaan myös laatunäkökohdat.<br />

Laatupuu on joka tapauk sessa<br />

meidän ainoa kilpailuetu puuntuotannossa<br />

ja laatupuu on se joka luo pohjan<br />

koko meidän pienelle puutuoteteollisuudelle.<br />

Vastausta edellä esitettyyn<br />

kysymykseen odotellessa Suomi<br />

hiljenee lomakauteen.<br />

Kesä on nyt parhaimmillaan ja toivonkin,<br />

että kaikki jäsenemme ja yhteistyöyrityksemme<br />

ehtisivät pitämään<br />

myös ansaittua lomaa ja nauttimaan<br />

sii tä. Olemme perinteisesti mukana<br />

Jyväskylän Puu ja Bioenergiamessuilla<br />

2.–4.9.2009. Huomioikaa tapahtuman<br />

yhteydessä pidettävä seminaari ja<br />

luennot. Toivotan kaikki sahayrittäjät,<br />

yhteistyötahot ja pienen puutuotealan<br />

toimijat tervetulleeksi osastollemme.<br />

Eero Koskela<br />

Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:n puheenjohtaja<br />

eero.koskela@sahayrittajat.fi

---

Rahtisahausta jo liki kolmannessa<br />

sukupolvessa – ja töitä riittää<br />

Maaseudulla toimivien<br />

siirrettävien sahojen<br />

sahauspalvelut kestävät<br />

kovenevan kilpailun.<br />

Nykyaikaisilla, tehokkailla koneilla varustettu rahtisahausmuoto<br />

on kestänyt hyvin saha-alan kurimuksen.<br />

Sahureilla liki koko Suomessa on ollut<br />

vilkasta koko kevään ja sahauspalveluita kysytään koko ajan.<br />

Korjausrakentaminen sekä nopea ja asiakasläheinen sahatavaran<br />

tuottaminen on ollut avainasemassa, jolla rahtisahaus<br />

palvelut ovat lyöneet itsensä yleisesti kuluttajien tietoisuuteen.<br />

Hausjärvellä, Lahti–Riihimäki-tien varrella on jo liki<br />

60-vuotta palveltu lankuntarvitsijoita rahtisahausperiaatteella.<br />

Aivan tienvarressa, näkyvällä paikalla on sahayrittäjä<br />

Jorman Sirpoman, 56 v, sahauslanssi, jonka välittömässä läheisyydessä<br />

”ylisahuri” Esko Sirpoma perusti perheen ensimmäisen<br />

sahan. Lanssilla on tosin melko vähän käyttöä,<br />

koska sahaa on kuljetettu suurimman osan sahauskautta<br />

ympäri lähiseutuja. Silloin kun saha on ollut peruspaikallaan,<br />

on sillä yleensä ollut sahuuta, kun asiakkaat ovat tuoneet tai<br />

sahuri on hakenut aivan lähialueen sahauspalveluiden tarvitsijoiden<br />

tukit sinne sahattavaksi.<br />

Jutuntekopäivänä sahapaikalla oli työnalla autotallin tykötarpeet,<br />

noin 30 mäntyrunkoa, jotka olivat kuulemma raakattu<br />

metsäyhtiön puolesta polttopuuluokkaan. Sahauksessa<br />

rungoista saatiin varsin hyvälaatuista raaka-ainetta rakentamiseen.<br />

Sahausjälkikin oli luonnikkaan hyvä, eikä terä piirtänyt<br />

juurikaan jälkiä sahatavaran pintaan. Samoin paikalla<br />

kävi muitakin henkilöitä, joita sahaus kiinnosti. – Joskus kun<br />

4<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009

---

oikein on hyvä päivä, niin sahapaikalla voi olla useampikin<br />

auto tai traktori tuomassa tukkeja, tarinoi Jorma sahauksen<br />

jälkeen.<br />

Sahausta harjoitettu jo vuodesta 1950<br />

Nykyisen pääsahurin isä, Esko Sirpoma, 85 vuotta, aloitti sahauksen<br />

rakentamisen kuumina aikoina vuonna 1950. Paikkakin<br />

oli liki sama, vain tien toisella puolen, jossa on vielä<br />

sahauspaikkakin jäljellä. Jorma sahailee siellä talvisin hieman<br />

tuulelta suojassa. Jos on paljon tukkeja, voidaan osa tukeista<br />

ajaa vanhalle ja osa nykyiselle paikalle ja sahaa siirretään.<br />

– Siirrettävälle sahaukselle oli jo 50-luvulla suuri kysyntä,<br />

kos ka lähialueella ei ollut siirtosahoja, vaan jokunen puurunkoinen<br />

kiinteä saha, kertoi Esko Sirpoma, sahuri vanhemmassa<br />

sukupolvessa.<br />

Sahana Esko Sirpomalla oli silloinen Kara-saha, joka oli<br />

kuulemma aikoinaan melko edistyksellinen kone. Saha oli<br />

rautarunkoinen, puupöytäinen, vaijerivetoinen ja remmikäyttöinen,<br />

joka sai käyttövoimansa traktorin voimansiirrosta.<br />

Pystystys tosin vaati jonkin verran enemmän aikaa<br />

kuin nykyiset ”vermeet”. Pystytykseen vaadittiin usein neljäkin<br />

henkilöä ja aikaa meni jopa yksi päivä. Sahaus aloitettiin<br />

aluksi siirtosahauksena, mutta myöhemmin se muutettiin<br />

kiinteäksi rahtisahauspaikaksi. – Sahoista oli siihen aikaa<br />

jonkinlainen pula, ja asiakkaita riitti, ja Ritaspuulle me sahattiin<br />

pitkiäkin aikoja yhteenmenoon, jopa viikon rupeamia.<br />

Näkyvä ja omaperäinen opastetaulu ohjaa sahauspalveluita<br />

tarvitsevat Sirpoman Jorman sahaplaanille.<br />

– Maanantaina lähdettiin reppu selässä viikoksi sahaamaan,<br />

totesi pirteä Esko. – On nuo nykyiset sahat huomattavasti<br />

kehittyneet 50-luvun laitteista ja nopeuskin on ihan toisenlainen,<br />

jatkoi hän seuratessaan pojan ja pojanpojan Ollin<br />

työskentelyä.<br />

Toisenpolven sahuri aloitti vuonna 1979<br />

Nykyinen pääsahuri, Jorma, aloitti osansa toimialasta<br />

26-vuotiaana nuorukaisena, aluksi isänsä perämiehenä<br />

ja siitä pikkuhiljaa oppien karttuessa otti paikkansa pääsahurina.<br />

Sahaus oli hänelle usean vuoden sivuammatti, joka<br />

tosin mahdollisti sahurin statuksen – Mersun. Varsinaisen<br />

leipätyönsä Jorma tekikin Nokia Networksin vanhempana<br />

järjestelmäasiantuntijana eli suomeksi tietoliikenne teknikkona.<br />

Päätoimiseksi sahuriksi hän jäi kuitenkin tämän vuoden<br />

toukokuussa jäädessään pois – ei eläkkeelle – Nokialta.<br />

– Sahaus on pitänyt kyllä kiireisenä ja työtä kyllä on riittänyt,<br />

ettei sen puoleen ole tarvinnut olla huolissaan, sanoi<br />

Jorma kertoessaan taustastaan. – Ensimmäisen sahauksen<br />

Tukkipyörösahalla onnistuu ammattimieheltä myös järeidenkin tukkien<br />

sahaus ja asiakkaatkin ovat tyytyväisiä saamastaan sahauspalvelusta.<br />

Onnistuneen sahauksen jälkeen on mukava vaikkapa istuskella ja<br />

nauttia hyvän päivän antimista.<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009 5

---

Sahayri<br />

muistan hyvin, ja silloin kyllä pelotti melkoisesti, naureskeli<br />

hän, kun keskustelimme sahauksen vaivattomuudesta ja<br />

helpponäköi syydestä.<br />

Rahtisahaus on tekninen ja<br />

asiakasläheinen toimiala<br />

Maaseudulla toimivat rahtisahauspalvelut ovat vieläkin melkoinen<br />

Must-tapahtuma vuosittain. – Monesti sitä oikein ihmettelee,<br />

mihin ne sahatavarat oikein häviää kun joka vuosi<br />

sahataan samaan paikkaan, mutta niinhän se on, että aina<br />

maalla tarvitaan lautaa, lankkua ja pattinkia, pohti nyt jo ikämiesikäinen<br />

Jorma, jonka poika Olli on vahvasti suuntautumassa<br />

samoille jalanjäljille.<br />

– On tiedettävä melko paljon tekniikasta, terähuollosta,<br />

puu sta, rakennustekniikasta sekä tietenkin sahatavaran<br />

kuivauksesta. Kuivaus onkin terähuollon jälkeen varmaan<br />

sahauk sen tärkeimpiä osa-alueita, jolla voidaan myös huonosti<br />

tehtynä pilata hyvä sahaustyö, valisti Jorma.<br />

Pojassa ainesta myös sahayrittäjäksi<br />

Jorman poika, Olli 28 vuotta, on jo pienestä pitäen ollut mukana<br />

sahaustouhuissa. Aivan samalla tavoin kuin isä-Jorma<br />

Yksiteräinen pyörösahaustekniikka mahdollistaa<br />

asiakaslähtöisen ja yksilöllisen<br />

sahauksen jolla tämäntyylinen sahauspalvelu<br />

on voinut ylläpitää kilpailukykyään myös<br />

huonoinakin aikoina.<br />

va<br />

v<br />

Tulevaa, nuorta sahuripolvea. Olli Sirpoma on<br />

jo nyt ollut vahvasti mukana isänsä sahaustoiminnassa,<br />

ja odottaa voi, että perinteet jatkuvat<br />

myös eteenpäin hänenkin lapsilleen.<br />

lmii<br />

6<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009

---

ttäjät<br />

aikoinaan, ensin vastaanottopuolella, sitten perämiehenä<br />

ja pikkuhiljaa ottanut myös vastuuta sahauksestakin. – On<br />

hyvä, että poika on mukana, koska joskus on myös tilanteita,<br />

jolloin pitää pystyä jakamaan töitä, totesi Jorma pojan<br />

merkityksestä nykyiseen sahaukseen.<br />

Ollin päätoimi on nykyisin Koskisen Oy:n vaneritehtaalla<br />

vanerinvalmistajana, joten sahaus sopii kyllä toimenkuvaan<br />

luonnikkaasti, kunhan vain lopullinen ajatus toiminnasta selviää.<br />

Nuoria yrittäjiä ala tarvitsee varsin kipeästi ja rahtisahaus<br />

on toisaalta aivan arvostettu ammatti eikä yhtään häpeä<br />

muiden alojen kanssa.<br />

Nykyinen saha on omavalmisteinen<br />

ja toiminut hyvin.<br />

Jorma Sirpoma on valmistanut nykyisen sahansa liki kokonaan<br />

itse. Versio on jo kolmas ja siihen on kerätty kaikki<br />

aikaisempien versioiden hyvät puolet. Saha on varustettu<br />

kaksoisrungolla ja on siten vankkarakenteinen jossa on pitkä<br />

9 metrin sahauspöytä. Lisäksi vetotelan aukko on täysin<br />

avoimena ollessaan sen verran suuri, että tosi suuretkin tukin<br />

mahtuvat terän ja telan välistä läpi. – Osat on hankittu<br />

peesi<br />

Kuvassa Sirpoman sahureita kolmessa sukupolvessa: vasemmalla<br />

emeritussahuri Esko, keskellä nykyinen sahuri Jorma ja oikealla tuleva<br />

sahuri Olli.<br />

rautakaupasta ja suunnittelu on ollut omaa ja liki samanaikaista<br />

rakentamisen kanssa. Itse valmistus ei ollut hankalaa<br />

ja rahaakin meni varsin vähän valmistukseen, tosin aikaa sitäkin<br />

enemmän, totesi Jorma sahastaan joka on pelannut<br />

toimintavarmasti jo vuosia.<br />

Sahausrupeama, noin 30 tukkia, valmistui parissa tunnissa<br />

ja asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. – Kyllä<br />

tällainen palvelumuoto on hyvin tärkeä palvelumuoto, varsinkin<br />

maaseudulla ja olemalla mukana sahaustapahtumassa<br />

hintakin jää sen verran edulliseksi, että jopa taloudellista<br />

hyötyäkin tästä on, totesi sahauttaja tyytyväisenä.<br />

Teksti ja kuvat<br />

Raimo Etelä<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009 7

---

Maaseutu-Pisa koulutukset<br />

alkavat syksyllä<br />

Maaseudun pienille saha- ja puualan<br />

yrittäjille tarkoitettu hanke<br />

vahvistaa pienyrittäjien toimintaa<br />

Piensahateollisuuden alkuaikoina – sotien jälkeen – kun<br />

kenttäsahaus oli ehkäpä määrällisesti ja voimallisesti<br />

merkittävässä asemassa maamme puutuotealalla, puhuttiin<br />

alan koulutuksesta ja sen tarpeellisuudesta suuresti.<br />

Sen ajan edistystä hakeneet yrittäjät – kuten E.A Koivula<br />

ja T. Kettinen järjestivät silloisille yrittäjille ympäri Suomea<br />

sahauskursseja ja teräkursseja muun muassa Kotkan<br />

Puutalousopiston Palvaanjärven toimipaikassa ja monessa<br />

muussakin paikassa ympäri Suomen. Alan koulutuksen toteuttamisesta<br />

vastasivat myös monet eri oppilaitokset eritasoisten<br />

opettajien kanssa.<br />

Tänä päivänä maaseudulla toimivat piensahayrittäjät, rahtisahayrittäjät,<br />

höylärit ja muutkin puualan yrittäjät voivat<br />

myös saada alan koulutusta Maaseutu-Pisan -hankkeen avulla.<br />

Maaseutu-Pisa saa toimintarahoituksen Euroopan maaseudun<br />

kehittämisen maatalousrahastolta ja osa eli 10 %<br />

rahoituksesta tulee yrittäjiltä kurssimaksuina. Koulutuksen<br />

tavoitteena on vahvistaa maaseudulla toimivan pienen<br />

puutuoteteollisuuden liiketoimintaosaamista sekä teknistä<br />

osaamista.<br />

Piensahateollisuuteen on astumassa uusi sukupolvi<br />

Nyt yrittäjinä toimivat puualan yrittäjät ovat usein jo sitä<br />

ikäluokkaa, että melko monelle sahaus alkaa olla jo eläkeikätoimintaa.<br />

Sukupolvenvaihdosten myötä on alalle siirtymässä<br />

uusi ja nuorekas joukko yrittäjiä jotka jatkossa vievät<br />

maamme pientä puutuotealaa eteenpäin. Osa nuorista yrittäjistä<br />

jatkaa jo luotuja ratoja joko rahtisahureina tai kiinteän<br />

sahalaitoksen pyörittäjinä. Osalle luultavasti tulee tarvetta<br />

myös kehittää omaa toimintaansa vastaamaan yhä merkityksellisemmäksi<br />

käyvää alaa. Tällöin tarvitaan myös koulutusta,<br />

jota nuoret nykysahurit ovat kyllä tottuneet hakemaan.<br />

– Koulutuksemme Maaseutu-Pisassa pyrkii siihen, että<br />

jokainen alan yrittäjä – olkoon sitten alkava nuori, dynaaminen<br />

ja innovatiivinen yrittäjä tai jo kannuksensa hankkinut<br />

vanha konkari – voisi saada juuri sitä koulutusta, jota<br />

hän omassa työssään eniten tarvitsee, totesi Maaseutu-Pisa<br />

Projektipäälliikkö Riitta Backman TTS tutkimuksesta näkee pienen saha-<br />

ja puutuoteteollisuuden koulutuksen erittäin hyväksi keinoksi alan<br />

toimintaedellytyksien kehittämiselle ja uskoo että yrittäjät hakeutuvat<br />

Maaseutu-Pisa -koulutukseen.<br />

-hankkeen projektipäällikkö Riitta Backman TTS tutkimuksesta.<br />

Koulutuksessa ovat mukana EU:n lisäksi alan johtavat oppilaitokset,<br />

jotka ovat jo tottuneet kouluttamaan sahureita<br />

vuosikymmenten ajan. Tekniikat ja toimintamuodot ovat<br />

vain muuttuneet nykyvaatimusten mukaisiksi ja koulutuksen<br />

tarpeet ovat nykyisin myös muutakin kuin sahatekninen ja<br />

terätekninen koulutus.<br />

Maaseutu-Pisan liiketoimintaosaaminen on<br />

monipuolinen koulutuspaketti<br />

Vaikka pieni puutuoteteollisuus ja sahayrittäjyys on lähialueita<br />

palvelevaa pienteollisuutta tai jopa mikroteollisuutta,<br />

jossa päätavoite on yrittäjän työllistäminen, joudutaan nykyisin<br />

yritysmaailmassa tekemisiin monien asioiden kanssa,<br />

jotka yrittäjän on hallittava. Enää ei riitä, että yrittäjä pelkästään<br />

tekee tuotannollisen toiminnan vaan hänen on osattava<br />

tekniikan lisäksi myös paperityöt. Mitä paremmin yrittäjä<br />

osaa itselleen avaintoimet määrittää ja mitä paremmin hän<br />

pystyy muut työt suorittamaan sitä enemmän hänelle jää ai-<br />

8<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009

---

kaa siihen mikä hänestä on tärkeintä.<br />

– Monet yrittäjät ovat kuitenkin halunneet yritykselleen<br />

kasvutavoitteet ja tässä hankeessa voidaankin hyvin hyödyntää<br />

aikaisempien, kuten Kasvun eväät sekä Piensahateollisuuden<br />

menestystekijät, tutkimusten tuuloksia, kertoi Backman.<br />

Pieni saha- ja puutuoteteollisuus on merkittävä<br />

toimiala mekaanisessa metsäteollisuudessamme<br />

Alussa viitattiin menneisiin aikoihin, jolloin maassamme toimi<br />

saha ja höylä liki joka kylässä eikä alan toiminnan merkitystä<br />

edes epäilty. Vuosien saatossa alan kilpeen on tullut<br />

ruosteläiskiä jonkin verran ja muiden alojen näkyvyyden<br />

kasvaessa maaseudun pk-saha- ja puutuoteteollisuus on jäänyt<br />

näkymättömiin. Toimiala on kuitenkin kohtalaisen tärkeä<br />

varsinkin maaseudulla olevana toimijana ja monipuolisten<br />

palveluiden tuottajana.<br />

– Koulutuksella pyritään myös siihen, että yrittäjät itse sekä<br />

myös mahdollisesti alalle mielivät voisivat hyvillä mielin<br />

panostaa toimintaansa sekä siihen, että ala antaa toimeentulon<br />

ja mahdollisuuden myös yhteiskunnalliseen arvostukseen,<br />

sanoi Riitta Backman lopuksi.<br />

Teksti ja kuva: Raimo Etelä<br />

Maaseutu-Pisa koulutukset syksyllä 2009<br />

EDUKAI - Kainuun ammattiopisto, Kajaani, Kuhmo, Kuusamo<br />

viikko 44 Puu raaka-aineena<br />

viikko 45 Pyörösahaus ja terätekniikka<br />

viikko 46 Vannesahaus ja terätekniikka<br />

viikko 47 Sahatavaran kuivaus<br />

viikko 48 Sahatavaran laatulajittelu<br />

viikko 49 Varastointi ja logistiikka<br />

viikko 50 Jatkojalostus; höyläys ja terätekniikka<br />

viikko 51 Jatkojalostus; hirsirakentaminen<br />

viikko 52 Sivutuotteiden hyödyntäminen<br />

Kyamk - Kymenlaaksonen ammattikorkeakoulu, Kotka<br />

6.–7.10. Yrityksen perustamissuunnittelu, liiketoimintastrategia ja<br />

johtaminen<br />

27.–29.10. Yrityksen talous, verotus ja investoinnit<br />

17.–18.11. Markkinointi ja myynti<br />

24.–25.11. Sahayrittäjän atk-koulutus<br />

15.–16.12. Sopimukset, vientiasiakirjat ja riskien hallinta<br />

1.–3.9. Sahatavaran laatulajittelu<br />

13.–14.10. ja Puu raaka-aineena ja pyörösahaustekniikka<br />

20.–23.10.<br />

27.–29.10. Kovapalaterän kunnostuskurssi<br />

7.–11.12. Sahatavaran kuivaus<br />

Lisää kurssiaikatauluja<br />

ilmoitetaan myöhemmin!<br />

LAO - Lapin ammattiopisto, Rovaniemi<br />

9.9. Sukupolvenvaihdos (iltakurssi)<br />

14.–15.9. ja Liikeidea ja yrityksen perustamissuunnittelu, liiketoimintastrategia<br />

ja johtaminen, kokonaisvaltainen laadunhallinta<br />

12.10.<br />

2.11. ja Markkinointi ja myynti, sopimukset, vientiasiakirjat ja<br />

14.–15.12. riskien hallinta<br />

18.11. Pienyritys työnantajana<br />

1.–2.12. ja Yrityksen talous, verotus ja investoinnit<br />

16.12.<br />

9.–11.11. Sahayrittäjän atk-koulutus<br />

Mamk - Mikkelin amk Yti-tutkimus Oy, Mikkeli<br />

22.–23.9. Puu raaka-aineena<br />

24.–25.9. Pyörösahaus ja terätekniikka<br />

28.9. Pyörösahaus ja terätekniikka<br />

29.9.–1.10. Sahatavaran kuivaus sekä varastointi ja logistiikka<br />

7.–9.10. Sahatavaran laatulajittelu<br />

28.–30.10. Liikeidea ja yrityksen perustamissuunnittelu, liiketoimintastrategia<br />

ja johtaminen, kokonaisvaltainen laadunhallinta<br />

2.–3.11. Markkinointi ja myynti<br />

4.–5.11. Sopimukset, vientiasiakirjat ja riskien hallinta<br />

16.11. Sukupolven vaihdos<br />

17.11. Pienyritys työnantajana<br />

18.–20.11. ATK taidot<br />

25.–27.11. Yrityksen talous, verotus ja investoinnit<br />

2.–4.12. Yrityksen talous, verotus ja investoinnit<br />

Sedu - Sedu Aikuiskoulutus, Seinäjoki<br />

5.–6.10. Puu raaka-aineena<br />

19.–20.10. Pyörösahaustekniikka<br />

26.–28.10. Pyörösahaustekniikka<br />

23.–24.11. Sahayrittäjän atk-koulutus<br />

7.–9.12. Sahayrittäjän atk-koulutus<br />

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.tts.fi/maaseutupisa sekä Riitta Backman 044 7143 681, riitta.backman@tts.fi<br />

Kurssihinta on 50 €/kurssipäivä + alv 22%.<br />

Hakeudu koulutukseen itsellesi sopivaan koulutuspaikkaan ja kehitä ammattitaitoasi sekä liiketoimintaosaamistasi<br />

vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009 9

---

Uusia jäseniä Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:seen!<br />

Uusina jäseninä Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:seen ovat liittyneet seuraavat yritykset, henkilöt tai yhteisöt.<br />

TTS (Työtehoseura <strong>ry</strong>)<br />

PL 5 (Kiljavantie 6)<br />

05201 Rajamäki<br />

Olavi Seppälä -rahtisahauspalvelut<br />

Kauppilantie 182<br />

36430 Sahalahti<br />

Oy Kvalitimber Ab/Sixten Häggman<br />

Lappforsvägen 245,<br />

68840 NEDERLAPPFORS<br />

Euroports Finland Oy<br />

Juha Räsänen<br />

PL 68 (Hakunintie 23)<br />

26100 Rauma<br />

JK Wood Oy<br />

Antti Pasanen, toimitusjohtaja<br />

Viemannintie 3b<br />

73500 Juankoski<br />

Hattulan Hirsi Oy<br />

Jarmo Valo, toimitusjohtaja, yrittäjä<br />

Nikkarinkuja 6<br />

13720 Hattula<br />

puh. (09) 2904 1200<br />

www.tts.fi<br />

Toimiala: koulutus ja tutkimustoiminta sekä hanketoiminta.<br />

puh. (03) 3764 619 / gsm 0400 624 746<br />

ola.seppala@kotiluukku.com<br />

Toimiala: Rahtisahauspalvelut Sahalahdella ja sen ympäristössä siirrettävällä<br />

Kara-tukkipyörösahalla. Sahassa 12-metrinen tukkipöytä, joten pitkätkin tukit<br />

voidaan sahata vaivattomasti saheiksi. 20-vuoden kokemus sahauksesta. Lisäksi<br />

puutavaran kuivauspalvelut.<br />

tfn: (06) 7260 050 / gsm 040 5835 096 / telefax: (06) 7810 051<br />

sixten.haggman@kvalitimber.fi<br />

Toimiala; Sahaus ja puutavarakauppa/Sågning och virkeshandel.<br />

puh. 040 573 0118 / fax +358 2 831 2444<br />

juha.rasanen@euroports.fi<br />

www. Raumastevedoring.fi tai www.Botniashipping.fi<br />

Toimiala: Satamatoiminta, laivaus sekä huolinta.<br />

puh. 050 546 9270<br />

jk-wood@kolumbus.fi<br />

Toimiala: Puuta ja puutavaraa.<br />

puh. 010 449 5770 / fax (03) 637 2738<br />

hattulanhirsi@hattulanhirsi.fi<br />

Toimiala: Hirsitaloteollisuus, lomamökit, pienmökit, saunat. Suunnittelu- ja<br />

pystytyspalvelu.<br />

Tervetuloa Sahayrittäjien alati kasvavaan joukkoon. Suosittelemme heidän palveluitaan asiakkaille.<br />

Eteläpohjalainen sahayrittäjä<br />

Valmistaudu tuleviin haasteisiin - kehitä yrityksestäsi vielä parempi !<br />

Onko Sinulla selvä suunnitelma yrityksesi tulevaisuudesta,<br />

tiedätkö mitkä ovat keskeiset kehittämistarpeet ja<br />

mistä kannattaisi aloittaa?<br />

Tee yhdessä metsäkeskuksen Luusi -hankkeen<br />

yritysneuvojien kanssa kehittämistarvekartoitus.<br />

Saat samalla yritystäsi koskevan kehittämissuunnitelman.<br />

Kehittämissuunnitelman toteutuksessa Sinua avustavat Luusi<br />

-hankkeen yritysneuvojat. Esille tulevat koulutussuunnitelmat<br />

toteutetaan yhteistyössä sahayrittäjille suunnatun Maaseutu-<br />

Pisa -hankkeen kanssa.<br />

Eteläpohjalainen sahayrittäjä, ota yhteyttä metsäkeskuksen Luusi –hankkeen toimijoihin.<br />

Sinua palvelevat<br />

Projektipäällikkö<br />

Arto Valkama<br />

puh. 050 3140 463<br />

Yritysneuvoja<br />

Martti Kangasniemi<br />

puh. 050 3140 460<br />

10<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009

---

KK-Teräpalvelu OY<br />

High Quality And Precision Tools<br />

Valmistamme vuosien kokemuksella erikoisterät asiakkaiden toiveiden mukaan.<br />

Teemme myös erilaisia kokoonpano, suunnittelu ja koneistustöitä sopimuksen mukaan.<br />

Palvelemme asiakkaitamme korkealla ammattitaidolla ja asiantuntemuksella sekä toimitamme<br />

huippulaatua kilpailukykyisillä hinnoilla asiakkaan erityistoiveet huomioon ottaen.<br />

Esittelemme sinulle uusia työmenetelmiä, tuotteita ja palveluita<br />

jotka tehostavat työtäsi entisestään.<br />

Löydämme eri ratkaisut niin sahaukseen, jyrsintään, poraukseen kun leikkaamiseen.<br />

Täydenpalvelun<br />

terätalo!<br />

Specialized manufacturer<br />

of circular saw blades<br />

Professional tools<br />

AM FROST<br />

Hm.Kenttäsirkkelinterät<br />

KK-Teräpalvelu Meijeritie 19 • 07700 Koskenkylä • FINLAND<br />

Puh. 019-637 445 • 0400 717 465 • Fax. 019-637 552<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009 11<br />

petri.korhonen@elisanet.fi tai petri@kk-terapalvelu.fi

---

Pienen vannesahan ”tukevampi” versio –<br />

Wood-Mizer LT20B3<br />

Uudella sahamallilla<br />

pyritään lisäämään pienten<br />

sahojen tuottavuutta.<br />

Pieni saha suurilla ominaisuuksilla.<br />

Kapeateräisten vannesahojen valmistaja, Wood-<br />

Mizer, on tuonut markkinoille sahan, jossa yhdistetään<br />

kahden nykyisen sahamallin ominaisuuksia.<br />

Tuotteen uskotaan soveltuvan sellaisille pienyrittäjille, jotka<br />

käyttävät pieniä sahoja, mutta joutuvat joissain tilanteissa<br />

toteuttamaan myös raskaampiakin sahaustoimia.<br />

Sahamalli – LT20B3 on vankempi kuin LT15-mallin sahat<br />

ja toisaalta matalampi kuin LT20-mallin sahat, jolloin sahalla<br />

voidaan sahata hieman suurempia tukkeja ja tukin asettelukorkeus<br />

on matalampi, koska tukin lastaus sahauspöydälle<br />

tapahtuu manuaalisesti.<br />

Uudessa mallissa sahauspöytä on myös elementtirakenteinen,<br />

joiden pituus on kaksi metriä. Elementtejä lisäämällä<br />

voidaan pöytää jatkaa eri pituuksiin.<br />

Uuden LT20B3:n sahapää on varustettu 11 kw:n sähkömoottorilla,<br />

joka mahdollistaa ylös/alas-toiminnan sekä syötön.<br />

Muitakin moottorivaihtoehtoja on saatavilla. Samoin<br />

lisävarusteina on saatavilla tukkiramppi ja käsikäyttöinen<br />

vintturi.<br />

Yksinkertaisen nerokas tukinkiinnitin.<br />

Maahantuoja:<br />

Oy Falkberg Jordbruk Ab<br />

Falkintie 220<br />

25610 Ylönkylä<br />

puh. 02-732 2253<br />

0440-424 339<br />

falkberg@woodmizer.fi<br />

www.woodmizer.fi<br />

12<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009

---

Historian Havinaa Piensahauksen vuosikymmeniltä. Koostanut Raimo Etelä<br />

Sirkkelisaha 1959 N.o 3-4<br />

Metsänhoitaja J o u k o K a j a s:<br />

Saha rupesi tuottamaan laatuhaketta<br />

Suurilavainen kuorma-auto ajoi Hangosta<br />

Lohjalle vievää maantietä. Tuntui<br />

kuin kokonainen pieni talo ilman<br />

kattoa olisi sivuuttanut vastaantulijan.<br />

Kukkurakuormasta saattoi päätellä auton<br />

kuljettavan puuhaketta, joka hohteli<br />

taivasta vasten puhtaan valkoisena.<br />

Arvatenkin matkan päämääränä<br />

oli Lohjan selluloosatehdas. Mutta mistä<br />

auto on saanut kuormansa? – Tosin<br />

jossakin Hangon ja Tammisaaren välimailla,<br />

meren rannalla on viime vuosina<br />

modernisoitu maamme nykyaikaisimpiin<br />

kuuluva sahalaitos, muistelimme.<br />

Varmaankin juuri siellä on ruvettu<br />

valmistamaan sahausjätteistä selluloosahaketta.<br />

Tuota pikaa jo avaammekin mainitun<br />

Skogbyn sahaosakeyhtiön toimiston<br />

oven. Meidät ohjataan sahan isännöitsijän,<br />

dipl.ins. Trosten L i l l s u n d i n<br />

Tuottamaton jätepuu tarjoaa nyt kannattavaa<br />

työtä. Kuvassamme sahan<br />

"seinämäinen" 160 m3 seulotun selluloosahakkeen<br />

varasto.<br />

huoneeseen. Hänellä ei tunnu olevan<br />

mitään sitä vastaan, että haluamme tutustua<br />

sahaan. Tosin dipl.ins. Lillsund<br />

on juuri lähdössä neuvotteluun, mutta<br />

ennen lähtöään hän ehtii lyhyesti vastailla<br />

kysymyksiimme.<br />

Sahanrimat selluloosahakkeeksi<br />

– Kyllä olemme valmistaneet viime<br />

syksystä lähtien sahanrimoista selluloosahaketta,<br />

hän toteaa. Päivittäin sitä<br />

kertyykin melkoisesti eli 160 m3.<br />

Vuoden mittaa sitä tulee kymmeniätuhansia<br />

motteja. Selluloosahakkeen<br />

talteeno ton teki mahdolliseksi se, että<br />

sahalle saatiin tukkien kuorintalaitteet.<br />

Saha on v. 1952 siirretty nykyiselle<br />

uudella paikalleen, jolloin jo varattiin<br />

mahdollisuudet näille myöhemmin toteutettaville<br />

uudistuksille. Vuotuissahaus<br />

on n. 7000 std., mikä vastaa runsasta<br />

1,5 milj. kuutiojalkaa tukkeja. – Tämän<br />

kesän ajan tapahtuu tukkien paksuuden<br />

mukainen lajittelu vielä vedessä,<br />

kertoo työnjohtaja Verner S j ö h o l m,<br />

jonka opastamana saamme tutustua lähemmin<br />

sahalaitokseen. Talviaikana<br />

vedessä suoritettu lajittelu on kuitenkin<br />

siksi kallista ja hankalaa, että joulusta<br />

lähtien siir<strong>ry</strong>mme suorittamaan tukkien<br />

lajittelun koneellisesti maavaraisessa<br />

lajittelulaitoksessa. Laitoksen rakentaminen<br />

aloitetaan lähipäivinä niin, että<br />

se on valmis vielä tämän vuoden puolella<br />

ennen vesien jäätymistä.<br />

Yhä suurempia ”hakekuormureita”<br />

Kaksi isolavaista kuorma-autoa saapui<br />

juuri paikalle. Hetkessä ne valuttavat<br />

lavansa täyteen haketta ja matka koh-<br />

Sahan kipeä ongelma, jätepuun hyväksikäyttö,<br />

laukesi tämän vähäisen<br />

kopin rakentamisen jälkeen. – Kuorittuja<br />

tukkeja pulpahtaa veteen yllä<br />

olevasta kopista miltei katkeamattomana<br />

nauhana.<br />

ti selluloosatehdasta alkaa. Kummankin<br />

auton omistaa yksityinen. Toiseen<br />

mahtuu 30 m 3 ja toiseen 20 m 3 kuormaa.<br />

Päivää kohti vaaditaan siis 6–8<br />

ajoa. Mutta koska työ ei ole tilapäistä,<br />

uskomme että kuorma-autoilijoiden lähiaikojen<br />

suunnitelmiin kuuluu rakentaa<br />

isommat, mahdollisesti 40–50 m 3 :n<br />

kuormurit. Ehkäpä esimerkiksi Vapo<br />

voisi sitten järjestää tälle suuritehoiselle<br />

kalustolle lisää työtä kuljettamaan polttohaketta<br />

käyttöpaikkoihin.

---

Jatkojalostus<br />

kannattaa ja lisää<br />

tuottavuutta!!<br />

Terähuolto<br />

TERÄVÄSTI YLI 30 VUOTTA<br />

Meiltä uudet terät ja terien kunnostukset,<br />

melkein jokaiseen puuta/metallia työstävään koneeseen.<br />

Soita, tule käymään tai laita sähköpostia, on<br />

helpompi kertoa mitä emme voi kunnostaa.<br />

Okun Terähuolto Ky Alavinkatu 6,<br />

83500 Outokumpu, puh. (013) 561 929<br />

Fax (013) 561 939, GSM 0400-170 470<br />

email: arto.alava@okunterahuolto.fi<br />

www.okunterahuolto.fi<br />

14<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009

---

Pääkirjoitus<br />

Direktiivi- ja standardiviidakko uhkaa pieniä puualan yrittäjiä!<br />

Puutuotealan yrittäjille on pikkuhiljaa,<br />

vaivihkaa, valmisteltu erilaisia<br />

Eu-direktiivejä, jotka koskevat<br />

myös pienyrittäjiä. On tulollaan<br />

paneelidirektiiviä, lattialautadirektiiviä<br />

ja lujuuslajitteludirektiiviä ja monia<br />

muita, jotka on yhdistetty CE-merkin<br />

alle. Osa näistä on jo voimassa ja koskevat<br />

myös pieniä yrittäjiä. Osaan, eli<br />

lujuuslajitteluun, on saatu lisäselvityksiä<br />

varten jatkoaikaa vuoteen 2012<br />

syyskuun 1. päivään asti.<br />

Näissä direktiivisuunnitteluissa on<br />

ollut silmäänpistävänä asiana se, että<br />

pieniä yrityksiä ei olla asiasta kuultu tai<br />

jos ollaan niin ainakaan me emme ole<br />

siitä saaneet etukäteistietoa. Eu-direktiivien<br />

ongelmana on se, että jos asia<br />

on päätetty, niin siihen on vaikea enää<br />

saada muutosta ja usein näissä tapauksissa<br />

suurimman maksun joutuu maksamaan<br />

pienyrittäjät.<br />

Kansallisella puolella on toisaalta<br />

”sorvattu” hirsistandardia, joka myös<br />

aiheuttaa päänvaivaa pienille hirsivalmistajille.<br />

Tämänkin valmistelussa oli<br />

käydä niin, että pienet olisi jätetty kuulematta.<br />

Onneksi asia tuli esille ja Sahayrittäjät<br />

<strong>ry</strong> otti asiaan kantaa ja saimme<br />

omalle lausunnollemme jatkoaikaa.<br />

Tässäkin tapauksessa jo valmisteilla<br />

oleva standardi olisi aiheuttanut lisäkustannuksia<br />

pienille hirsirakentajille.<br />

Pienen saha-, höylä- ja hirsiteollisuuden<br />

on hyvä muistaa, että heidän edustamansa<br />

toimiala on aivan yhtä tärkeätä<br />

kuin isommankin teollisuuden toiminta.<br />

On tärkeää, että pienteollisuuden<br />

etuja pystytään ajamaan eteenpäin.<br />

Muuten on melko varmaa, että pienet<br />

jäävät isojen jalkoihin.<br />

Pienen, maaseudulla toimivien saha-<br />

ja puutuotealan yrittäjien kilpailu-<br />

ja kasvukyvyn kehittämiseksi on alkamassa<br />

Maaseutu-Pisa -koulutus, jonka<br />

avulla pienyrittäjät ja heidän toimialansa<br />

toivottavasti saavat lisäarvoa, sekä<br />

sitä kautta myös nostetta toimintaedellytysten<br />

kehittämiseen.<br />

...ja lopuksi<br />

Itärajan takana on miljoona kuutiota<br />

”arvo”puuta odottamassa pääsyä Suomen<br />

sellukattiloihin! – Vai odottaako?<br />

Mielenkiintoinen uutinen!<br />

Nyt kun puukauppassa on avautumassa<br />

tilanne, jossa puuvarastot ovat<br />

pikkuhiljaa huvenneet, kauppa voisi ruveta<br />

käymään. Onkin kiva seurata mistä<br />

puuta loppujen lopuksi hankitaan,<br />

jotta sellu- ja paperiteollisuuden koneet<br />

jaksaisivat pyöriä.<br />

Raimo Etelä<br />

Sahayrittäjät <strong>ry</strong> -S<strong>ry</strong><br />

Kiljavantie 6, rak. 6, 05200 RAJAMÄKI<br />

Puh. 040 821 8238<br />

S-posti: info@sahayrittajat.fi<br />

Sahayrittäjät <strong>ry</strong> on piensahateollisuuden yhteistoimintaja<br />

etujärjestö<br />

Jäsenhankinta kampanja jatkuu edelleen. Hankkimalla tänä<br />

vuonna kaksi uutta jäsentä olet vapautettu vuoden 2009 jäsenmaksusta.<br />

Jäsenilleen Sahayrittäjä <strong>ry</strong> tarjoaa tietoja saha- ja höylätavaran<br />

sekä raakapuun hinnasta, asiakaskontaktipalvelut, koulutus-,<br />

neuvonta ja tuotetekniset palvelut, atk-tukipalveluita, investointi- ja<br />

sahauskustannuslaskelmia, sekä koulutusmatkoja ja retkiä.<br />

Sahayrittäjä-lehden neljä kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden<br />

kahdeksan kertaa vuodessa sekä Puu- ja Tekniikkalehdet.<br />

Vuosijäsenmaksu vuonna 2009 on 120 €, verovähennyskelpoinen.<br />

Kannatusjäsen vuosimaksu 25 €.<br />

Ilmoitushinnat vuonna 2009<br />

Etukansi: 955 €<br />

Takakansi: 870 €<br />

Tekstissä: 1/1 sivu 420 €, 1/2 sivu 310 €,<br />

1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €<br />

Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €<br />

Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri<br />

Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.<br />

Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.<br />

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.<br />

Maksuehdot 14 päivää netto.<br />

Sahayrittäjä on Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:n julkaisema ammattilehti, jota lukevat<br />

jäsenten lisäksi myös muut alan ammattilaiset ja sidos<strong>ry</strong>hmät.<br />

Päätoimittaja: Raimo Etelä<br />

Kannen kuva: Raimo Etelä<br />

Painopaikka: MP-paino Oy, 2009 Lahti<br />

Ulkoasu ja sivuntoteutus: Kaija Laaksonen

---

Sahayrittäjä-lehti koeajoi uuden<br />

Ison Kissan – C5 Hdi 136 tourer`n<br />

ISO KISSA luo<br />

normaaliin autoiluun<br />

nautinnolliset elämykset.<br />

Citroën ei ole koskaan ollut aivan tavallinen auto. Jo<br />

isojen kissojen edeltäjät ID ja DS -mallit eri versioineen<br />

loivat ihmisille kuvan edistyksellisestä ja<br />

monikäyttöisestä autosta. Varsinkin mallien poikkeuksellinen<br />

muotoilu sai sekä kannatusta että vastustusta. Kaasunestejousitusta<br />

epäiltiin, mutta vuosien saatossa ja eri kokemusten<br />

kautta sekin on havaittu toimivaksi ja turvalliseksi<br />

jousitusmuodoksi. Citroën on aina luonut poikkeuksellisia<br />

mallistoja – vaikka joidenkin mallien kohdalla ei ole voinut<br />

aivan yksimielisesti olla samaa mieltä.<br />

Uusi Citikka C5 on jatkanut malliston kehityksessä samoilla<br />

periaatteilla kuin aiemminkin. Uusi muotoiluprofi ili<br />

on miellyttävän veistoksellinen ja mahdollistaa nykyaikana<br />

verrattuna muihin käyttöautoihin, silmiä hivelevän puhtaat<br />

ja kauniit linjat. Varsinkin Tourer (farmari) mallin linjakkuus<br />

on miellyttävän ajaton joka luo tasapainoisen ja jatkuvuutta<br />

luovan tunnelman. Linjakkaat muodot eivät kuitenkaan ole<br />

vain ilo silmälle vaan niiden avulla saadaan ajoon myös pienempi<br />

ilmanvastus ja melutaso. Tämä taas tekee ajamisen<br />

mukavammaksi ja taloudellisemmaksi niin melun kuin polttonesteen<br />

kulutuksenkin kannalta.<br />

Koeajon tavoitteena ei ollut niinkään auton monien hienojen<br />

näppä<strong>ry</strong>yksien kokeileminen, vaan ajatuksena oli, että<br />

koska nykyautoja ei järinkään moni pysty korjailemaan on<br />

autoilussa nykyisin oltava vain ajamisen ilo. Siis baanalle ja<br />

tavoitteena pitkä matka ja matkan jälkeen virkeä mieli ilman<br />

väsyneitä jäseniä. Toteutuiko se??<br />

Etusija mukavuudelle<br />

Citroën`n valtteina on aina ollut mukavuus – niin ajamisessa<br />

kuin matkustamisessakin. Tilat ovat väljät ja koeajossakin<br />

todettiin, että kuskin, joka on pitkä ja vaatii kuljettajan<br />

penkin lähes taka-asentoon asettamista, lisäksi etu- ja takapenkin<br />

väliin jää aivan riittävästi tilaa jopa perheen pitkäjalkaisillekin.<br />

Uudessa C5-mallistossa on erityisesti otettu huomioon<br />

kuljettajan vireyden ylläpito. Istuimet tarjoavat hyvän ja tukevan<br />

ajoasennon ja säädöistä löytyy mahdollisuuksia liki<br />

kaikille ihmistyypeille. Lisäksi pienenä yksityiskohtana autossa<br />

on ns ”autoonnousutoiminta”, joka helpottaa kuljettajan<br />

asettumista istuimelle.<br />

Myös matkustajille on tarjolla ”jokamiehen luxusta” hyvien<br />

verhoilumateriaalien ja väljien tilojen sekä pienten yksityiskohtien<br />

avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että Citroën C5<br />

Tourer sopii hyvin runsaasti ajokilometrejä tekevälle kaupparatsulle<br />

että myös tavallisen perheen autoksi jossa isä, äiti<br />

lapset ja koira matkustavat varusteineen mökille viikonlopuksi.<br />

Ajamisen nautintoja on kehitetty myös tehokkaalla ilmastoinnilla<br />

sekä korkealuokkaisella audiojärjestelmällä, jossa<br />

hifi -järjestelmä Dolby Surroudilla pääsevät oikeuksiinsa.<br />

Ajamisen melutaso alhainen<br />

Varsinkin uudehkon Citikan melutasot ovat alahaiset, niin<br />

myös koeajetun C5 Tourerin. Vahva diesel väänsi masii-<br />

16<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009

---

nan liikkeelle kuusi (6) lovisen automaatin avustuksella. Siitä<br />

huolimatta kiihdytysmelu että kovan ajonkin tuoma melutaso<br />

pysyi varsin maltillisella tasolla, eikä aiheuttanut tarvetta<br />

lisätä radion voimakkuutta. Alhainen melutaso on saatu aikaiseksi<br />

monilla keinoilla kuten monikertaisilla ovitiivisteillä,<br />

tuulilasin laminoinnilla pyöräpesien äänieristystä parantamalla<br />

sekä yleisesti äänieristystä kehittämällä. Luonnollisesti<br />

pelkona on, että melutaso nousee kun autolle tulee ikää ja<br />

eristeen kulahtavat. Näin on käynyt myös toimittajan hieman<br />

vanhemmalle C5-mallille.<br />

Kone- ja vaihteistovalikoimaa löytyy<br />

Citroen tarjoaa moottorivaihtoehtoina laajan valikoiman<br />

erilaisia voimapesiä, jotka voidaan varustaa joko manuaalisella<br />

tai automaattisella vaihteistolla. Tarjolla on kolme bensiinimoottoria<br />

1,8 litraisesta 125 hv.n koneesta aina 3 litraiseen<br />

211 hv voimapesään sekän neljän Hdi-dieselin sarjaa<br />

joiden tehoalue on 110–204 hv. Dieselit ovat varustettu<br />

FAB-hiukkassuotimella joka poistaa pakokaasujen nokipäästöt<br />

ja savutuksen liki kokonaan.<br />

Koeajossa olleen Citroën C5 Hdi 136 Tourer`n vaihteistona<br />

oli kuusilovinen automaattivaihteisto, joka toimi<br />

erinomaisella tarkkuudella. Vanhempaan C5 malliin nähden<br />

(4-automaatti) vaihteiston vaihto tapahtui huomattavasti<br />

tarkemmin ja pienemmällä nykäisyllä. Lisäksi myös<br />

koeajetussa mallissa vaihteistoa voitiin käyttää myös manuaalisesti<br />

”tökkimällä” keppiä joko eteen tai taakse riippuen<br />

haluttiinko lisää vaiheita vai vähentää niitä. Toisaalta tämä<br />

toiminto ei ole enää mikään uutuus mutta mukava pikkulisä<br />

kokonaisuudessa.<br />

Kiitämme<br />

+ ajonautintoa<br />

+ alhaista melutasoa<br />

+ kohtuullista polttoainekulutusta (rankka ajotapa<br />

saattaa kyllä nostaa kohtuuttomaksikin)<br />

+ runsasta tavaratilaa ja matkustamotilaa<br />

+ hienoa ulkonäköä<br />

+ kaasunestejousituksen kuormantuntevuutta.<br />

Moitimme<br />

– hankalia huoltotoimia päivittäistoimissa, jos lampun<br />

vaihto on sellainen<br />

– nippeleiden määrää, joiden oppiminen vie aikaa ja<br />

voivat vaarantaa ajoturvallisuuden, jos kuljettaja rupeaa<br />

niihin syventymään ajonaikana<br />

– etulasin palkin kokoa, joka jonkin verran häiritsee<br />

varsinkin risteysalueilla.<br />

Yleisesti ottaen<br />

Uusi C5 on piristävä vaihtoehto nykyautojen tavanomaisuudelle,<br />

ja jos jotakin vieläkin kaasunestejousitus<br />

häiritsee, on mahdollista saada autoon tavanomainen<br />

teräsjousitus.<br />

Uuden C5 "Ison Kissan" ohjauspyörän keskiö on kiiteä, ja vain kehä<br />

pyörii. Keskiöön on kerätty kaikki tarpeelliset vimpaimet ja se on<br />

myös valaistu pimeäajoa varten.<br />

Tavaratilasta saadaan istuimet kaatamalla runsaasti kuljetustilaa.<br />

Muutenkin Tourerin takaosa on isonkokoinen.<br />

Auto täynnä mukavia yksityiskohtia<br />

Ajonaikainen alusta jäykistys ja maavaran lasku, kääntymätön<br />

ohjauspyörän keskiö, mikä mahdollistaa kuljettajalle paremman<br />

ja suuremman turvatyynyn, sivuttaiset turvatyynyt,<br />

passiivinen turvarakenne, turvavöiden automaattinen<br />

voiman säätö, mäkilähtöavustin, automaatinen seisontajarru,<br />

runsas tavaratila, kääntyvät takapenkit, käynnistyksen esto<br />

jne jne ovat asioita, joita on totuttu löytämään hieman kalliimmista<br />

autoista, mutta ovat nyt Citroên`n kautta saatavilla<br />

myös jokaiselle, joka hiemankin arvostaa ajamisen mukavuutta.<br />

Kun tähän listaan lisätään myös ajonvakautusjärjestelmä,<br />

lukkiutumaton jarrujärjestelmä, elektroninen jarruvoiman<br />

jako ja joitain muitakin hienouksia on jo vaikea päästä<br />

yli ajatuksesta, että miksei sitä voisi vuoden 1987 BX:19<br />

TRS:n ja vuoden 2005 C5 farkun jälkeen vieläkin hankkia<br />

uuden C5 tourerin eli ISON KISSAN.<br />

Lopputulos testiajon noin 260 km jälkeen – Ei väsyneitä<br />

jäseniä, ei kipeätä selkää, ei jomottavia hartioita, ei ylimääräisiä<br />

pysähdyksiä lepuuttamaan puutuneita paikkoja – olisi<br />

mennyt hyvinkin vielä toinen mokoma yhtä soittoon.<br />

Testiajon suoritti<br />

Sahayrittäjät <strong>ry</strong><br />

Raimo Etelä<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009 17

---

Edullista<br />

ilmoitustilaa<br />

Sahayrittäjä<br />

-lehdessä!<br />

Kysy:<br />

040 821 8238<br />

Seuraava<br />

lehti<br />

ilmestyy<br />

syyskuussa.<br />

Terät ja tarvikkeet<br />

puun ja metallin<br />

työstöön<br />

myy ja huoltaa<br />

Turengin Terähuolto<br />

VALMISTAMME STELLIITTI JA KOVAMETALLITERIÄ<br />

Tierpintie 1, 14200 TURENKI. Puh. 03-688 3797, 050 304 4369<br />

sähköpostiosoite: turengin.terahuolto@pp.inet.fi<br />

18<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009

---

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009 19

---

SAHAYRITTÄJÄT RY ON<br />

PIENSAHATEOLLISUUDEN<br />

YHTEISTOIMINTA- JA ETUJÄRJESTÖ<br />

20<br />

SAHAYRITTÄJÄ 2 | 2009