28.06.2015 Views

1.1.1 Kaura Kaura on yleisimmin viljelty kasvi luonnonmukaisessa ...

1.1.1 Kaura Kaura on yleisimmin viljelty kasvi luonnonmukaisessa ...

1.1.1 Kaura Kaura on yleisimmin viljelty kasvi luonnonmukaisessa ...

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<str<strong>on</strong>g>1.1.1</str<strong>on</strong>g> <str<strong>on</strong>g>Kaura</str<strong>on</strong>g><br />

<str<strong>on</strong>g>Kaura</str<strong>on</strong>g> <strong>on</strong> <strong>yleisimmin</strong> <strong>viljelty</strong> <strong>kasvi</strong> lu<strong>on</strong>n<strong>on</strong>mukaisessa tuotannossa. Vu<strong>on</strong>na 2000 sitä<br />

viljeltiin n. 17000 ha ja vu<strong>on</strong>na 2006 19283 ha. Se sopii myös seosviljelyyn ja <strong>on</strong><br />

hyvä esi<strong>kasvi</strong> muille kasveille. <str<strong>on</strong>g>Kaura</str<strong>on</strong>g> suosii juuristossaan sienilajeja, jotka puhdistavat<br />

maata esimerkiksi <strong>kasvi</strong>taudeista. (Rajala 2004, 338.)<br />

<str<strong>on</strong>g>Kaura</str<strong>on</strong>g> <strong>on</strong> maan happamuuden kannalta vaatimattomin <strong>kasvi</strong>. Kuitenkin hyvän sad<strong>on</strong><br />

saamiseksi riittävä ravinteiden saanti <strong>on</strong> taattava. Maan pH–suositus vaihtelee 5,2 –<br />

6,7. (Kalkitusyhdistyksen kalkitusopas 2002, 12.) <str<strong>on</strong>g>Kaura</str<strong>on</strong>g> <strong>on</strong> vaatimat<strong>on</strong> <strong>kasvi</strong> myös<br />

esi<strong>kasvi</strong>nsa suhteen. Parhaita esikasveja ovat peruna ja nurmi. (Niskanen & Ansalehto<br />

2000, 82.)<br />

<str<strong>on</strong>g>Kaura</str<strong>on</strong>g>n lajikkeita valittaessa täytyy ottaa huomio<strong>on</strong> sad<strong>on</strong> käyttötarkoitus. Rehukauraa<br />

viljeltäessä <strong>on</strong> tavoitteena korkea satotaso. Suurimokauraa viljeltäessä <strong>on</strong> jyväkoko,<br />

alhainen kuoripitoisuus ja korkea hehtolitrapaino tavoitteina. (Niskanen & Ansalehto,<br />

2000, 82 – 83.) Kuoren värillä <strong>on</strong> väliä kun kauraa kylvetään myyntiin. Viennissä<br />

kauran kuoren tulee olla vaalea. (Rajala 2004, 338.) Aikaisia kauralajikkeita ovat<br />

Aslak, Leila, Aarre ja Veli. Keltakuorisia lajikkeita ovat Roope ja Kolbu. Myöhäisiä<br />

lajikkeita ovat Yty, Puhti ja Katri. (Niskanen & Ansalehto 2000,83.)<br />

<str<strong>on</strong>g>Kaura</str<strong>on</strong>g> kylvetään heti kun maa <strong>on</strong> kuivunut muokattavaksi. Hiesumailla kylvöä<br />

voidaan myöhentää. Tasainen kylvöalusta takaa kauran siemenelle riittävästi<br />

kosteutta. Tasainen kylvösyvyys estää epätasaisen orastumisen ja kauran<br />

jälkivers<strong>on</strong>nan. (Niskanen & Ansalehto 2000, 83.) Sopiva kylvötiheys kauralle <strong>on</strong> 500<br />

- 550 kpl/ m 2 eli 180 – 240 kg/ha ja suojaviljalle 10 – 15 % vähemmän. Lannoituksen<br />

täytyy silloin olla runsas. (Rajala 2004 338.)<br />

<str<strong>on</strong>g>Kaura</str<strong>on</strong>g>lle lannoitteena voidaan käyttää hyvin kompostoitua karjanlantaa 20 – 40 tn/ha.<br />

Ilmastettua lietettä tai laimennettua virtsaa voidaan käyttää n. 15 - 30 m 3 /ha.<br />

(Niskanen & Ansalehto 2000, 83.) Pelto<strong>kasvi</strong>en lannoitukseen <strong>on</strong> laskettava<br />

karjanlanta ja mahdollisen muun orgaanisen lannoituksen kuten viherlannoituksen<br />

määrät. Typpeä ja fosforia voidaan käyttää enintään ympäristötuen sitoumusehdoissa<br />

esitetyt määrät maalajeittain. Lannoituksen ja saadun sad<strong>on</strong> määrät <strong>on</strong> kirjattava ylös<br />

lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. (Maatalouden ympäristötuen sitoumusehdot<br />

2007,11.)<br />

TAULUKKO 1<br />

<str<strong>on</strong>g>Kaura</str<strong>on</strong>g>n typpilannoituksen enimmäismäärä kg/ha/vuosi (Maatalouden ympäristötuen<br />

sitoumusehdot 2007).<br />

vilja/<br />

saavutettu<br />

satotaso<br />

Etelä-Suomi<br />

savi<br />

hiesu<br />

karkeat<br />

kiv.maat<br />

eloper.<br />

maat<br />

savihiesu<br />

Pohjois-Suomi<br />

karkeat<br />

kiv.maat<br />

kaura/<br />

4000 kg 100 90 60 90 80 60<br />

eloper.<br />

maat


Yleisesti viljoilla voidaan käyttää satotasosta riippumatta 4000 kg:n satotasoa<br />

vastaava määrä typpilannoitusta. Seosviljalle, jossa kaura <strong>on</strong> yhtenä viljana, käy sama<br />

typen enimmäismäärä (taulukko 1).(Maatalouden ympäristötuen sitoumusehdot 2007,<br />

11.s)<br />

TAULUKKO 2<br />

Fosforilannoituksen enimmäismäärät kauralle kg/ha/vuosi viljavuusluokittain<br />

(Maatalouden ympäristötuen sitoumusehdot 2007).<br />

huo<br />

no<br />

hu<strong>on</strong><strong>on</strong>lainen<br />

Viljavuusluokat<br />

välttävä tyydyttävä hyvä korkea arveluttavan<br />

korkea<br />

kaura 28 20 16 8 4 - -<br />

Mikäli fosforia annetaan vain karjanlannassa, voidaan sitä käyttää kaikissa<br />

viljavuusluokissa 15 kg vastaava määrä fosforia paitsi luokassa arveluttavan korkea<br />

(taulukko5) (Maatalouden ympäristötuen sitoumusehdot, 2007).<br />

<str<strong>on</strong>g>Kaura</str<strong>on</strong>g>n kilpailukyky rikkoja vastaan <strong>on</strong> hyvä. Siemenmäärää nostamalla saadaan<br />

tiheyttä kasvusto<strong>on</strong> ja silloin sitä voi rikkaäestää. Sokkoäestys sopii kauralle, koska<br />

sen alkukehitys <strong>on</strong> hidasta. Siemenenlisäys rikkaäestystä varten <strong>on</strong> n. 10- 20 %. <str<strong>on</strong>g>Kaura</str<strong>on</strong>g><br />

<strong>on</strong> kylvettävä riittävän aikaisin kahukärpäs– ja kirvatuhojen välttämiseksi.(Koskimies<br />

1999, 124.)<br />

<str<strong>on</strong>g>Kaura</str<strong>on</strong>g>n sad<strong>on</strong>korjuulla ei ole kiirettä mikäli se <strong>on</strong> pystyssä ja ei varise. <str<strong>on</strong>g>Kaura</str<strong>on</strong>g> voi<br />

tuleentua epätasaisesti jopa saman röyhyn sisällä. Suurimokauraa viljeltäessä<br />

kannattaa odottaa koko sad<strong>on</strong> tuleentumista huomioiden kuitenkin varisemisriski ja<br />

homeiden sekä tummien jyvien mahdollisuus. Rehuviljan puinti voidaan aloittaa, kun<br />

kosteusprosentti <strong>on</strong> alle 30. <str<strong>on</strong>g>Kaura</str<strong>on</strong>g> kuivataan 12- 14 kosteusprosenttiin. (Niskanen &<br />

Ansalehto 2000, 84.)

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!