Lue lehteä verkossa! - Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja, MHY
Lue lehteä verkossa! - Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja, MHY
Lue lehteä verkossa! - Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja, MHY
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
LAPINUtsjokimetsänomistajat1InariEnontekiöMuonio Kittilä SodankyläSavukoskiKolariPelkosenniemiLAPIN METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TIEDOTUSLEHTI 1/2011PelloSallaKemijärviYlitornioRovaniemiTornioTervolaPosioKeminmaaSimoRanuaAina metsätilan hoito Espanjanhiekkarannan päihittääMetsänomistajapariskunta Lasse Näsi ja Sisko Kiuru viettävät eläkepäiviään Inarin Kirvelijärvellä.Metsätilan hoito ja Lapin monipuolinen luonto antavat energiaa monessa mukanaolleelle pariskunnalle. Lisää aiheesta sivulla 7.Sivu 4-5Puukaupassa odotellaan tasaista syyssesonkia,vaikka ilmassa hieman pilviä onkin.Sivu 9Metsätiet ovat osa metsänhoitoyhdistyksen palveluvalikoimaamyös Lapissa.Sivu 8Lapissa taimikoiden myyrätuhot ovat olleet pahimmatvuosikymmeniin.
4 metsänomistajat Anne RauhamäkiPuukaupankartelli puhuttaametsänomistajiaEnergiapuun tuet ovat heikkenemässä ja tavoitteet kasvamassa.Lienee vaikea yhtälö.Kemera-lakija pienpuunenergiatuki ensivuoteenMetsäteollisuus jarrumiehenäUusi kestävän metsätalouden rahoituslaki(kemera) ja asetus astuvat voimaan näillänäkymin vasta vuoden 2012 alusta ja samassayhteydessä astuisi voimaan pienpuunenergiatuki. Metsäteollisuus yrittää jarruttaapienpuun energiatukea ja on marmattanutasiasta isoveli EU:lle.Juha RautakoskiUusi kemera-laki muuttuu sillä tavalla, että mm peltojen metsityksenrahoitus poistuu laista kokonaan ja taitaapa siinä mennäpystykarsintakin. Myös palkkatyönä tehtävän normaalia tiheämmäntaimikon ja nuoren metsän harvennuksen rahoituksetheikkenevät jonkin verran ja energiapuutuki sekä haketustukipoistuvat kokonaan ja korvautuvat uudella pienpuun energiatuella.Sen sijaan omana työnä tehtävä taimikonhoidon rahoitusjopa hitusen paranee.Muilta osin kemera-lakiin ei suuria muutoksia tule, eli kunnostusojitus,terveyslannoitus, metsätien rakennus ja vajaatuottoistenalueiden metsänviljely säilyvät laissa osapuilleen ennallaan.Verolakien puolella suuri muutos on se, että kemera-tuet menevätkaikki verolle, eli ne ovat metsänomistajalle pääomatuloaensi vuoden alusta.Pienpuun energiatuki kiistan aiheenaPienpuun energiatuki tulee jatkossa korvaamaan nykyisen energiapuutuenja haketustuen. Tuen kokonaismäärästä ei ole tällähetkellä mitään varmuutta ja arvuuttelut liikkuvat 6-10 euron välilläkiintokuutiota kohti. Tukea saisi alkuperäisen esityksen mukaanvain 45 kuution määrälle hehtaaria kohti, mutta tästäkin onliikkunut uusia huhuja, joissa määrä olisikin vähän korkeampi.Tuki on kokonaan verollista kuten myös kemera-tuet vuoden2012 alusta.Tuen käyttöä laajentaa se, että tuen saa ensimmäisen harvennuksenhakkuulta kerättävälle energiapuulle riippumatta puustonläpimitasta. Myös kunnat, seurakunnat ja yhtiöt pääsevättämän tuen piiriin. Sen sijaan Metsähallitus ei ole tuen saajienjoukossa.Pienpuun energiatukeen liittyvä asetus valmistunee loppuvuodenaikana ja siinä tarkentuvat vielä asiat jonkin verran. Tukitulee käyttöön siis todennäköisimmin vuonna 2012. Ellei sitätaas siirretä.Metsäteollisuus puukotti yllättäen pienpuun energiatukihankettaja valitti asiasta EU:n komissiolle väittäen, että tuki vääristääkilpailua puukaupassa.Edellisen hallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinensuuttui metsäteollisuudelle pahemman kerran ja ärähti parlamentarisminhalventamisesta. Eikä ihan syyttä. Valitus saattaajoka tapauksessa siirtää tukihankkeen voimaan tuloa.Markkinaoikeuden ratkaisunmukaan metsäyhtiöt Stora-Enso,Metsäliitto ja UPM tekivät kilpailunrajoituslainvastaista yhteistyötävuosina 1997-2004. Toiminnallapyrittiin vaikuttamaanpuun hinnoitteluun, eli käytännössäalentamaan puun hintaa.Markkinaoikeus tuomitsi yhtiöillekymmenien miljoonien eurojenseuraamusmaksut kartellista.MTK on tuominnut kilpailunrajoituslainja EU:n kilpailusäännöstenvastaisen toiminnan raakapuukaupassaja katsonut menettelynerittäin vakavaksi kilpailurikkomukseksi.Lisäksi MTKon vaatinut, että raaka-puun hintamuodostuu kilpailluilla markkinoilla.MTK on edellyttänytmarkkinatekijöihin perustuvaahinnoittelua kaikilla puutavaralajeilla.MTK:n ja metsänhoitoyhdistyksienmahdollisuudet avustaametsänomistajia käytännössä rajautuvatneuvontaan ja tiedotukseen,koska ryhmäkanteen mahdollisuuttaei ole. Kilpailunrajoituslainmukaan metsänomistajallaon mahdollisuus hakeavahinkoa aiheuttaneelta yhtiöl-tä vahingonkorvauksia käräjäoikeudessa.Oikeutta korvaukseenei synny kuitenkaan automaattisesti,vaan syntynyt vahinko onpystyttävä toteennäyttämään oikeudessa.- On mahdotonta arvioida etukäteen,minkälaista näyttöä käräjäoikeusedellyttää kantajilta.Suomessa kilpailuoikeudellisistavahingonkorvauskanteista ei olejuurikaan ennakkotapauksia, jotenoikeuden päätösten ja juridisestitulkinnallisten kysymystenennakointi on hyvin vaikeaa, toteaaMTK:n metsälakimies TommiSiivonen.Korvaussaatavanvanhentuminen onkatkaistavaKilpailunrajoituslain mukaan vahingonkorvauskanneon nostettavakäräjäoikeudessa viiden vuodenkuluessa siitä, kun tieto vahingostaon saatu. MTK:n tulkinnanmukaan viiden vuodenmääräajan kuluminen on alkanut21.12.2006 kilpailuviraston annettuapäätöksensä tai viimeistäänsiitä hetkestä, kun markkinaoikeuden3.12.2009 antamastaratkaisusta tuli lainvoimainen.Oikeusoppineet ovat tosin esittäneetajankohdasta erilaisia näkemyksiä.-Toisen näkemyksen mukaanvahingonkorvaussaatavan vanhentuminenon katkaistava, ennenkuin kymmenen vuotta onkulunut joko puukaupan tekohetkestätai maksuhetkestä. Korvaussaatavan10 vuoden määräajanvanhentuminen katkeaa, kun vahingonkärsinytmetsänomistajavaatii korvausvelvolliselta yritykseltäsuoritusta tai muutoinmuistuttaa saatavasta. Saatavanvanhentumisen katkaiseminenedellyttää, että vahingonkorvausyksilöidään vaatimuksen yhteydessä,Tommi Siivonen selvittää.Perusteettoman vahingonkorvaussaatavanesittäminen ostajatahollevoi aiheuttaa metsänomistajallekuluvaatimuksen yhtiöntaholta. Niinpä saatavan perusteitaja sitä, onko metsänomistajalleaiheutunut kartellista vahinkoa,kannattaa harkita perusteellisesti.Miten kartellin vaikutustavoi arvioida?Kartellijakson kilpailullista puunhintaa ei ole helppo arvioida. Asiaanpääsee parhaiten kiinni lopputuotemarkkinankautta. Tätävarten on laadittu metsänhoitoyhdistystenkäytössä oleva laskentaohjelma,jonka avulla voitehdä yhden arvion omien puukauppojenkohtalosta. Tämä edellyttääsitä, että puukauppa-ja mittausasiakirjatovat metsänomistajallatallessa noilta kartellivuosilta.Laskelmissa on verrattu kunkinpuutavaralajin hintakehitystäkyseisestä puutavaralajista valmistettujenmetsäteollisuustuotteidenvientihintakehitykseen.Laskelmissa tarkastellaan myössitä, miten raakapuun hinta olisivoinut kehittyä, jos se olisi seurannutmetsäteollisuustuotteidenhintakehitystä.Näiden perusteella voidaan arvioida,että kartellin mahdollisethaittavaikutukset ovat pääosinkohdistuneet mänty- ja koivukuitupuuhunja etenkin vuosituhannenvaihteen puukauppaan.Sen sijaan tukkipuun hinnassaei kartellin vaikutusta juurinäy. Sahat ovat pitäneet yllä kilpailuaja tukista on maksettu ainajalostusarvon mukaista hintaa.Lisätietoja omasta metsänhoitoyhdistyksestä.
metsänomistajat5Puukaupassa odotetaantasaista syyssesonkiaJukka AulaLoppukesän ja alkusyksynpuukauppa on sujunutnormaalisti vaikkaEuroopan ja kokomaailman taloutta leimaaepävarmuus. Epävarmuuson heijastunut myöspuunostajiin ja puuta- varsinkaan tukkia - eiosteta ” varastoon”. Semerkitsee parhaassatapauksessa myös sitä,että puuta kysytääntasaisemmin pitkin syksyäja talvea.Elokuun puukauppamäärä oliPohjois-Suomessa 500.000 kuutiometriä,mikä vastaa pitkänajan keskiarvoja. Koko vuodentähänastinen ostomäärä nousee2 miljoonaan kuutiometriin, jokaon 14 prosenttia viimevuotistapienempi.-Mitään puukaupan huippuvuottatästä vuodesta ei tule. Ostotarpeetovat viimevuotista pienemmät.Kertynyt ostomäärävastaa kuitenkin vasta alle puoltatämän vuoden puuntarpeesta, jotenyhtiöillä ostotarvetta on vieläjäljellä. Kysyntää on erityisestisulan maan aikana korjattavistaleimikoista. Ne ovat kaikkienostajien kilpailun kohteena. Metsäpalstanhyvä tieverkosto tienaanyt itsensä, toteaa johtaja JukkaAula Pohjois-Suomen Metsänomistajaliitosta.Kiinnostus talvikorjuukohteisiinvaihtelee alueittain ja ostajittain.Kaikki ostajat eivät vieläole aloittaneet talvileimikoidenostoa, mutta paikoin talvikorjuutmenevät jo puolentoista vuodenpäähän.-Puutavaralajien kesken kysynnässäei ole suuria eroja, muttaheikon turvekesän vuoksi energiapuunkysyntä on normaaliaparempaa. Lisäksi koivukuituaohjautuu tavallista enemmän klapiyrittäjilleja polttoon, mikä tasapainottaakoivukuitupuun hienoistaylitarjontaa. Polttopuukoivustamaksetaan koviakinhintoja. Metsähallitus ilmoittaapitävänsä koivulla lähes 40 eurontienvarsihintaa ja arvonlisäveropäälle, Aula tietää.Puun myyjättyytymättömiä kuitupuunhintaanHinnat ovat vakiintuneet alkukesästämuodostuneelle tasolle.Sekä kanto- että hankintahinnatovat pääosin muutaman prosentinviimevuotista korkeammallatasolla.-Ihmetystä herättää koivukuitupuunalentunut hinta. Koivukuitupuustamaksettiin elo-syyskuunvaihteessa kantohintaa keskimäärinreilut 15 euroa kuutiolta,mikä on 1,5 euroa vähemmänkuin vuosi sitten.Kotimaan kuitupuukaupassaeivät markkinat ole tasapainoiset.Lapin keskimääräiset kantohinnatLeimikkokohtaiset hintaerot: tukkipuu +/- 5€/m 3 ja kuitupuu+/- 3 €/m 3 .KantohintaHankintahintaPäätehakkuut HarvennuksetMäntytukki 52,00 47,00 62,00Kuusitukki 51,00 45,00 -Koivutukki - - -Mäntykuitu 18,50 15,50 31,00Kuusikuitu 21,00 15,00 32,00Koivukuitu 17,00 13,50 32,00Kesäkorjuukelpoiset leimikot ovat tämän hetken kysytyintä tavaraa puukaupassa.Sellun raaka-aineena käytettävänkuitupuun hinta on Pohjois-Suomessakoivulla laskenut, vaikkanimenomaan selluteollisuus tuottaametsäteollisuudelle edelleenerittäin hyvin, Aula ihmettelee.MTK:n laskelmien mukaanesimerkiksi Metsäliitto teki ensimmäisellävuosineljännekselläkuitupuulla voittoa noin 30 euroakiintokuutiota kohti. Hinnoissaolisi siis nostovaraa.-Yhtiöiden puustamaksukykyon ilmeisesti valunut tuontipuunhintoihin. Ulkomailta tuodunpuun hinta maamme rajallaon 20 euroa korkeampi kuin kotimainenhankintahinta. Suomi onjäänyt jälkeen myös Pohjoismaisistapuun hinnoista. Ruotsin jaNorjan metsänomistajille kuitupuuntienvarsihinnat ovat useitaeuroja Suomen hintaa korkeammat.Tosin vuodentakaisista kuitupuunhankintahinnoista ollaantäällä Suomessakin noustu parieuroa kuutiolta, mutta se onvaatimatonta tuontipuun hinnannousuun verrattuna.Turvallinen puukauppametsänhoitoyhdistyksenavullaMyös puunmyyjiltä vaaditaanpelisilmää ja tiivistä yhteydenpitoaomaan metsänhoitoyhdistykseen.Puukauppakartellin tapaistatakanapäin sopimista tuskinenää tehdään samassa muodossa.-Kartellin sijaan ostajat pyrkivätkanta-asiakassopimuksiin.Kuitupuun hinta pysyy hallinnassa,kun myyjä neuvottelee hinnastavain yhden ostajan kanssa.Kartellituomioiden jälkeen moniharmistunut ostajauskollinenmyyjä on metsänhoitoyhdistyksenavulla pyytänyt tarjouksiamyös muilta ja yllättynytkin. Perinteisestitukin hinnoissa ja mitoissaon eroja, mutta myös kuitupuussaon ratkaisevia eroja ostajienkesken. Moni on yllättynytsaadessaan tukin ostajilta korkeampiakuitupuutarjouksia kuinperinteisiltä suurimmilta ostajilta,johtaja Jukka Aula kuvailee.Turvallinen ja tuottava puukauppaalkaakin metsänhoitoyhdistyksenpuukauppasuunnitelmasta.-Metsänhoitoyhdistys kilpailuttaaleimikot ja huolehtii myyjänoikeusturvasta myös puunkorjuussa ja mittauksessa. Silloinovat kaikki puukaupan vaihtoehdotkäytössä ja metsänomistajasaa puustaan parhaan mahdollisenhinnan.Näin teet puukaupanPuukaupan teossa eikannata hätiköidäPuukauppa lähtee parhaiten alulle ottamallayhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseen.Puunmyyntisuunnitelma eli leimikko laaditaanyhdessä metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijankanssa.Suunnitelman teko lähtee metsänomistajan tarpeista. Maastokatselmuksenperusteella löytyy sopiva leimikon paikka.-Puunmyyntisuunnitelmaan merkitään hakattava alue, hakkuutapasekä arvio saatavasta puumäärästä. Samalla suunnitellaanvarastopaikat ja katsotaan puunkorjuulle sopiva vuodenaika.Leimikkoa tehtäessä kartoitetaan myös luonnonhoidon kohteet.Metsälaissa on määritelty tiettyjä erityisen tärkeitä elinympäristöjä,jotka rajataan hakkuiden ulkopuolelle. Näitä ovatmuun muassa lähteet ja norot. Kun leimikko on suunniteltu, onaika tehdä puunmyyntisuunnitelman asiakirjat ja metsänkäyttöilmoitus,joka toimitetaan sähköisesti metsäkeskukselle, selostaapuunmyyntisuunnitelman prosessia toiminnanjohtajaTeuvo Tapaninen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä.Mikäli leimikkoon tulee uudistushakkuuta, tekee metsäneuvojamyös uudistamissuunnitelman ja samalla voidaan varatajo aikanaan tulevaan metsänviljelyyn tarvittava muokkaus jataimet tai siemenet.Kilpailuttaminen kannattaaMyytävä puuerä kannattaa kilpailuttaa eri ostajien kesken,jotta puulle saa markkinahinnan. Helpoin tapa on niin kutsuttuvaltakirjakauppa. Siinä myyjä tekee toimeksiannon metsänhoitoyhdistykselle,joka huolehtii puukaupan kiemuroista ja metsänomistajanoikeusturvasta. Lopullisen myyntipäätöksen tekeeaina kuitenkin metsänomistaja itse.-Kilpailuttamisen pohjana käytetään puunmyyntisuunnitelmaa.On muistettava, että puun hintaan vaikuttavat monet tekijät,kuten markkinatilanne, myytävän puun määrä ja laatu sekäkorjuuolot ja leimikon sijainti. Ensiharvennuspuusta maksetaanaina vähemmän, koska korjuukulut ovat suhteellisestikorkeammat. Parasta hintaa saa hyvistä tukkipuukohteista.Toisaalta oksattomasta tyvitukista voi saada selvästi paremmanhinnan huonompilaatuiseen verrattuna, Tapaninen selostaa.Metsäyhtiöt ostavat mieluusti sellaisia leimikoita, jolle on hyvättieyhteydet. Samoin ennakkoraivaus tuo lisähintaa ensiharvennusleimikolle.Tarkkana sopimustekstin kanssaPuukaupan teko vaatii ammattitaitoa, sillä mitään erityisiä suosituksiaei ole ja kaikki sopimusasiat neuvotellaan erikseen.Kun sopiva ostaja on löytynyt, tehdään puukauppasopimus. Sopimustulee lukea tarkasti ja mahdolliset lisäehdot kannattaa sopiakirjallisesti. Suupuheet jäävät usein tulkinnanvaraisiksi.-Metsänhoitoyhdistyksestä saa apua puunkorjuun ja mittauksenvalvontaan. Yhdistyksen edustaja käy työmaalla tarkastamassa,että rungot katkotaan puunmyyjän kannalta edullisimmin.Hyvässä katkonnassa tukkipuun osuus maksimoidaan,sanoo Tapaninen.Kun hakkuu on tehty, on hyväksyttävä mittaustodistus. Tämänjälkeen ostaja tilittää loppusumman, josta on vähennettyveroennakko. Puun hinnan lisäksi maksettava arvonlisäveroon maksettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessävaltiolle.Lisätietoja puukaupastakotisivuillawww.mhy.fija metsänhoitoyhdistyksentoimihenkilöiltäTeuvo Tapaninen
6 metsänomistajatItä-Lapin metsäpäivä kokosimetsänomistajat PosiolleItälappilaiset metsänomistajatseurasivat silmä tarkkana työnäytöksiä.Metsänhoitomaksuluo metsänomistajanperusturvanMitä metsänhoitomaksulla saa?Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajienomistama ja hallitsema yhdistys, jonkatehtävänä on järjestää metsänomistajille heidäntarvitsemiaan palveluita, valvoa metsänomistajienetuja ja oikeuksia, järjestää metsällistä neuvontaaja koulutusta jne. Metsänhoitomaksu mahdollistaatämän toiminnan ja sen ulottamisen kaikilleomistajille.Juha RautakoskiMetsänhoitomaksulla metsänomistajat pitävät pystyssä omaa jaomista lähtökohdistaan lähtevää metsänhoitoyhdistystä. Metsänhoitomaksullaturvataan metsänhoitoyhdistysten perusrahoitusja varmistetaan, että kaikki metsänomistajat saavat omaa metsätalouttaanauttavan palvelun ja edunvalvonnan mahdollisimmanläheltä ja sellaisena kun metsänomistajat sen itse haluavat.Metsänhoitomaksusta ja sen suuruudesta sekä myös käytöstäpäättävät metsänomistajat itse, eli käytännössä vaaleilla valittumetsävaltuusto.Kattava palveluverkostoMetsänhoitomaksun avulla tässä maassa on joka ainoan kunnankattava metsänhoitoyhdistysverkosto, joka kehittää palveluitaanja edunvalvontaa metsänomistajan lähtökohdista. Toimistot löytyvätuseimmista alueen kunnista tai ainakin lähikunnan taajamasta.Metsänhoitomaksu mahdollistaa sen, että metsänhoitoyhdistysvoi antaa maksutonta metsäneuvontaa. Tätä neuvontaa annetaanmetsänomistajille tilakäyntien yhteydessä, toimistolla, puhelimitsejne.Toinen tärkeä alue on metsänomistajien koulutus. Alueemmemetsänhoitoyhdistyksissä järjestetään vuosittain lukuisa määräerilaisia metsänomistajille kohdistettuja koulutustapahtumia.Metsänhoitomaksun avulla hoidetaan lisäksi tiedotusta, julkaistaantiedotuslehteä ja uutiskirjeitä sekä valmistetaan neuvonnassatarvittavaa neuvonta- ja koulutusmateriaalia.Metsänhoitomaksu mahdollistaa sen, että myös pienet tilatsaavat palvelua ja neuvontaa ja kannattava metsätalous on mahdollistakaikille alueen metsänomistajille.Turvaa palvelua ja puun hintaaTaloudelliset vaikutukset mitataan aina euroissa. Mitä tapahtuupuun hinnalle, jos metsänhoitoyhdistystä ei ole olemassa? Mikälipuun hinta laskisi metsänhoitoyhdistyksen resurssien puolittuessavaikkapa vain puoli euroa kuutiolta, niin metsänhoitoyhdistysolisi hintansa väärti.Toisaalta metsänhoitoyhdistys toimii metsäteollisuuden puuhuollontakuumiehenä ja tämä rooli on välttämätön terveen metsäteollisuudensäilymisen kannalta. Ilman maksukykyistä teollisuuttaei tarvita metsänomistajiakaan. Samassa veneessä sitä ollaan.Metsänhoitomaksu on eräänlainen metsänomistajan perusturvamaksu.Tämän perusturvamaksun avulla metsänhoitoyhdistysauttaa metsänomistajaa huolehtimaan metsäomaisuudesta ja senarvon säilymisestä.Pohjoisessa Suomessa metsänhoitomaksu on keskimäärinmuutaman kympin luokkaa metsänomistajaa kohti. Se on varsinedullinen ”perusturvamaksu” metsätalouden harjoittamiselle.Sää suosi lauantaina 27.8. PosiolleLomakeskus Himmerkiin kokoontunuttakolmea sataa itälappilaistametsänomistajaa.Metsäpäivä oli Posion, Sallan,Kemijärven ja Savukoski-Pelkosenniemenmetsänhoitoyhdistysten12. yhteinen tapahtumapäivä.Kitkajärven upeassa lahdenpoukamassasijaitsevan Lomakeskuksenisäntä Reijo Lanttokertoi laskeneensa myrskyn pihapiiristäkaatamasta petäjästä400 vuosirengasta. Jyhkeidenpuiden alle olivat aamulla virittäneettelttansa puunostajat, taimienkasvattajat ja muut metsänomistajilletärkeät yhteistyötahot.Kohoilipa korkeuksiin kentänkeskivaiheilta mukavantuoksuinensauhu. Posion mhy:n pitkäaikaisethallinnon jäsenet TaistoAlasirniö ja Seppo YlisirniöSirniön kuulusta seppäkylästäsiinä tervaa tislasivat. Juttuaja monenlaista muistelusta hersyimiehiltä mojovasti hommanohessa.Monitaitoisten metsänomistajienkaartia täydensi rantahietikollaterhakkaasti sahaansa päristä-Mikko Pätsi näytti mallia hirrenveistoon.Ruskamaratonilla Kittilässävä Mikko Pätsi, hallituksen jäsenhänkin. Mikko näytti, mitenhirrestä tehdään asumuksia. Tämänkertaisentaidonnäytteen saisuojakseen lauhkealainen karvakansanedustaja. Mikkoa potkaisiiltapäivällä onni. Hän sai lastataHiaceensa Lapin MetsämarkkinatOy:n lahjoittaman raivaussahan,joka arvottiin kaikkien mainionlapin ukon keiton popsineidenmetsänomistajien kesken.Paikallisten taitajien osaamisenkruunasi pöllinparkkuun tupla-maailmanmestariTaisto Tuomivaara,joka näytti metsätaitokisojenpalkintojenjaon alla,kuinka pöllistä pinta irtoaa.Metsätaitokisat pidettiin muutamankilometrin päässä, Pentikinkeramiikkamäen lähellä.Pentikiltä lähti metsänomistajienmukaan monia mainioita savikuppeja.Metsätaitoilijat kilpailivat nytensimmäistä kertaa kisassa, jossaei ollut ollenkaan leimaustehtävää.Tämä sen vuoksi, että metsäävoi nykyään harventaa monellaeri tavalla riippuen siitä,mitä metsänomistajalla on tavoitteena.Ainutta oikeaa mallia eisiis enää ole.Himmerkin Joutsensalissametsänomistajat saivat ajankohtaiskatsauksenmetsäalan rautaisiltaasiantuntijoilta. Johtaja JukkaAula Pohjois-Suomen metsänomistajienliitosta luennoiitä-Lapin puumarkkinoista ja erikoistutkijaRisto Jalkanen kertoimetsätuhoasioista. Kummankaanmielestä itä-Lapin metsänomistajillaei ole tarvetta vaipuasynkkyyteen. Metsät toipuvat tuhoistaja puulle on kysyntää jatkossakin.Posion korkeudella nähtiin ensimmäistäkertaa työn touhussataimien istutuskone.Sallasta syntyjään oleva JoukoJunttila muokkasi ja istutti kaivinkoneellaanoppinsa maille.Kohde oli sopivan lähellä Himmerkiä,joten metsäpäivän osallistujillejärjestettiin kuljetus työtäseuraamaan.Ken elää, hän näkee, kuinka piankoneistutus valtaa alaa perinteisemmiltäkeinoilta. Joka tapauksessanäytös täydensi mainiostionnistunutta yhteistä tapahtumapäivää.Ensi vuonna suuntaamme linjureidenkokat kohden Kemijärveä.Jukka HöyhtyäMhy PosioLapin metsänhoitoyhdistystenjoukkue Ruskamaratonilla Kittilässä3.9.2011. VasemmaltaArto Parkkinen, Outi Jumisko,Vesa Tennilä, Jari-PekkaJumisko, Eija Haavanlammi-Tennilä, Juha Savukoski ja JukkaAula. Kuvasta puuttuu IlkkaRuotsala ja Teppo Haapaniemi.
metsänomistajat7Aina metsätilan hoito Espanjanhiekkarannan päihittää- Kunnanjohtajan virka on koirankusetustolppa ja tänne Kirvelijärvelletulin monesti jo sitä virkaahoitaessani. Pistin kämppään tuletja makoilin laverilla. Kun vähänaikaa tuijotti keloseinää, niinmurheet unohtuivat.Näin kuvailee suhdettaan Inarinkunnassa sijaitsevaan Kirvelijärvenmökkiinsä maakuntaneuvos,entinen kansanedustajaja entinen kunnanjohtaja LasseNäsi.Tänäkin kesänä Näsi on viettänytKirvelijärven mökillä paljonaikaansa puolisonsa Sisko Kiurunkanssa. Sisko jäi eläkkeellemuutama vuosi sitten Sodankylänkunnan sosiaalijohtajan virasta.Vakituinen koti heillä on edelleenSodankylässä.- Jotkut eläkeläiset asuvat puolivuotta vuodesta Espanjassa,mutta ei meitä kiinnosta niin pitkäaikainenjoutilaisuus. Kun virkeyttäkinvielä on, niin jotakinjärkevää puuhaa pitää olla ja sitälöytyy täältä mökiltä. Täällä poimitaanmarjat ja sienet ja pyydetäänsiikaa Kirvelijärvestä.Kai se Espanjakin muuten,mutta siellä on aivan liikaa väkeä,vitsailee maakuntaneuvoshöystäessään nokipannukahviarannan kahvittelulaavulla.Mökkipuuhien lisäksi eläkeläispariskunnallariittää Inarissapuuhaa metsänhoitotöissä. Metsäähe ostivat hiljattain lisääkin,kun sitä tuli myyntiin sopivastiKirvelijärven läheltä. Metsätilanhoidossa on riittänyt opeteltavaa-Puu on Inarissa paras raaka-aine, lämmin ja miellyttävä, jota pitää suosia, Lasse Näsi ja Sisko Kiuru sanailevat.erityisesti Siskolle.Kiitosmetsänhoitoyhdistykselle- Kaikki on ollut uutta, mutta onneksiapua on löytynyt Ylä-LapinMetsänhoitoyhdistyksestä.On laadittu metsäsuunnitelmia;puunmyyntiin, metsänviljelyyn,taimikonhoitoon, Sisko Kiurukertoo ja esittelee uusinta hankintaansa,tuliterää raivaussahaa.Hän on oppinut, että metsänomistajanpitää hoitaa metsääpoistamalla metsistä yli-ikäinentuottamaton puu ennen kuin serojahtaa omia aikojaan maahan.Näin metsän kasvulle luodaanhyvät edellytykset.- Tämä on mielenkiintoinenharrastus ja samalla hyödyllinenkin.eikä meitä haittaa, että emmeLassen kanssa tule sitä aikaa näkemään,kun äskettäin istutetuistapaakkutaimista on ehtinyt kasvaametsä, sanoo Sisko.Myös Lasse Näsi kehuu Ylä-Lapin Metsänhoitoyhdistyksenhyvää palvelua ja ammattitaitoa.Hän ymmärtää hyvin, että Ylä-Lapin Mhy sai vuonna 2010 jaetunensimmäisen sijan yhdessäMhy Kalajokilaakson kanssaPohjois-Suomen Metsänomistajienliiton kilpailussa.Inarissa mhy on myös osakkaanasahassa, joka jalostaa paikallistaraaka-ainetta. Se kertoosiitä, että yhdistys kehittyy jakatsoo tulevaisuuteen. Ja puuhanon Inarin kunnassa paras raakaaine,lämmin ja miellyttävä, jotapitää suosia.Lapin tiukkasyinen mäntyon laatupuutaNäsi ei takavuosina kovin paljoninnostunut Kemijärven massaliikkeestä,koska epäili että aikaon joka tapauksessa ajanut ohivanhasta sellutehtaasta.- Tiukkasyinen Lapin mäntysopii paremmin huonekaluiksikuin massakeittämöön. Ja sillehänemme voi mitään, että päiväntasaajallapuu kasvaa nopeastija on kymmenen vuoden päästävalmista massankeittoon. Muttapaikalliseen puunjalostukseenmaakunnassa pitää panostaa, hänkorostaa.- Luonto on meille Siskonkanssa tärkeä ja sen takia metäällä Kirvelijärvellä puuhastelemme,niin tässä mökin pihassakuin metsässäkin. Siitä tässä onkaiken kaikkiaan kysymys.Hän arvelee olevansa Siskonkanssa tyypillinen eläkeläismetsänomistaja.- Olemme aktiivisia metsänomistajia,koska meillä on asiaanaikaa ja mielenkiitoakin. Lapissaon paljon metsää, joiden omistajatovat pitkin Etelä-Suomea työelämässä,eikä heillä ole mitäänkäsitystä omien metsiensä tilasta.Kuva ja tekstiJaakko PeltomaaNopean laajakaistayhteyden puuttuminen haittaametsätalouden kehittämistä LapissaMetsätalous on ollutmyös teknologiankehittämisen alkusysäys.Metsäala on käyttänyttietojenkäsittelyvälineitävanhasta veivifacitista,laskukoneesta, lähtienaina tämän päivänlangattomilla yhteyksillätoimiviin miniläppäreihinja gps- laitteisiin.Nykyaikainen metsänomistajaselaa metsäsuunnitelmaansa netissä.Metsänhoitoyhdistyksenylläpitämä Silva-Netti on verkkopalvelu,joka toimii kaikkiallamaailmassa, missä tahansa nettiyhteystoimiikaan. Tämäkin ainutlaatuinenpalvelu kärsii yhteysvaikeuksista.-Laajakaistan puute tai nopeudenvaatimattomuus eriarvoistaaeri puolilla maata asuvia netinkäyttäjiä. Kun Helsingissä yhteysavautuu sekunnin murto-osissa,saa Sodankylän Könkäänharjus-sa ensin ajella autolla kilometrikaupalla,jotta saa edes yhteyden,joka sitten lataantuu aikanaan.Voisiko tätä jo nimittää rasismiksi,kyselee metsäneuvoja PekkaKasurinen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä.Mhy Sodankylä edelläkävijäLaajakaistan puute hidastaa Lapissa sähköisten metsäpalvelujenlaajenemista.Metsänhoitoyhdistykset ovatkäyttäneet sähköisiä palveluitajo muutaman vuoden. Metsänkäyttöilmoituksetja kemera- siirrotovat sähköisiä palveluita, joitamhy –väki käyttää päivittäin.Nämä palvelut helpottavat ja yksinkertaistavattoimintaa mhy:nja metsäkeskuksen välillä. Silva-Netti –metsäsuunnitelman viestipalvelullametsänomistaja ja metsänhoitoyhdistysvoivat kommunikoidalähes reaaliajassa kartoin,kuvin ja tekstein.-Omana palvelunaan monimetsänhoitoyhdistys käyttää etäverkkoistapalvelinyhteyttä. Tämähelpottaa tilakäyntejä, kuntietokoneella voi - yhteyksien toimiessa- ottaa metsätiedot palvelimeltajo suoraan maanomistajankotona tai metsäpalstalla, Kasurinenkuvailee.Mhy Sodankylä, edelläkävijämonessa asiassa, on ottanut sähköisetpalvelut käyttöönsä jo aikojenalussa. Mhy Sodankylä tarjoaakinjäsenilleen maksuttomanmetsäsuunnitelman, Silva-Netin.Tämä palvelu lähentää myösetämetsänomistajia omaan yhdistykseenja helpottaa asiointiaoman alueneuvojan kanssa.-Käyttöönotettu sähköinen tiedonsiirtopalveluhelpottaa ja jouduttaaasiapapereiden käsittelyäsekä työmaatietojen välittämistäurakoitsijoille ja muille toimijoille.Suosittelemme muillekin yhdistyksillesähköisiin palveluihinsiirtymistä, varsinkin Silva-Netinkäyttöönottoa.Huonot yhteydet ongelmanaEri hallitusohjelmissa on aina kehuttuSuomen verkkoyhteyksiä janiiden kattavuutta. Tosiasia kuitenkinon, että teleoperaattoreitaei kiinnosta huonosti kannattavayhteyksien tarjoaminen äärialueille,vaan rahaa tahkotaan keskuksissa.Valtiovalta on luovuttanutohjat käsistään ja haroo tyhjää,kun tulisi ohjata.Nykyinen asioiden ja toimintojenkeskittäminen on johtanut siihen,että syrjäseutujen kehittäminenon jäänyt orvon asemaan.Metsäala tuotannonalana kärsiitästä ehkä eniten. Langallisia puhelinverkkoyhteyksiäkarsitaan,gprs linkitys on riittämätön ja tehoton.-Metsäväki toivoo yhteysongelmiinpikaista korjaamista.Viestinnästä vastaavien tulisikinjalkautua myös harvaan asutuillealueille ja kartoittaa yhteyksientodellinen tilanne. Kun kokoasiointipalvelu, myös muilla hallinnonaloilla,on siirtymässä sähköiseksiviestimiseksi, on syytäsaada yhteydet riittäviksi ja kattaviksi.Tämä olisi koko valtakunnanetu, Pekka Kasurinen vaatii.
8 metsänomistajatLapissa pahimmat myyrätuhot vuosikymmeniinLapin myyrätiheydetovat professori HeikkiHenttosen mukaan olleetennätyksellisen hurjia.Vastaavaa on viimeksinähty vuonna 1978.Suurimmassa osassaPohjois-Suomea myyriätavataan vielä runsaasti,vaikka lisääntyminen onlakannut heinäkuussa.Myyräkannan odotetaan romahtavantulevana talvena. Tähänauttaa lisääntynyt pienpetokanta,taudit ja talviravinnon vähentyminen.-Myyrät ovat aiheuttaneet vahinkojamyös Itä-Lapin metsissä.Vielä ei kuitenkaan kannata hätäillätäydennysistutusten kanssa,vaan on järkevämpää odottaa vieläensi kevääseen. Silloin selviääovatko tulevan talven myyrätiheydetvahingollisia taimikoille,opastaa toiminnanjohtaja Jari-PekkaJumisko Kemijärvenmetsänhoitoyhdistyksestä.Kemijärvellä metsämyyrän aiheuttamatvahingot ovat olleetrunsaimpia. Tyypillisesti metsämyyräsyö taimen latvasilmun jakuorikin kelpaa myös.-Männyllä latvakasvaimenmenettämisestä on seurauksenalatvanvaihto, pensoittuminenja mahdollisesti runkomutkia.Yleensä männyn taimi toipuuvielä tästä, jos myyrät eivätole riesana jatkossa. Kuusen taimiselviää latvasilmun syömisestäparemmin. Kuusen vioittunutlatvakasvain korvautuu vioituskohdanalapuolelta kasvuunlähtevästä leposilmusta, Jumiskotietää.Lapinmyyrän aiheuttamat tuhotkohdistuvat mäntytaimikoihinja joskus lehtipuihin, vainharvoin sille kelpaa kuusi.-Lapinmyyrä syö kuorta puuntyveltä ja juuristosta. Jos kuori onsyöty kokonaan rungon ympäri,niin taimi kuolee varmasti. Lievemmissätapauksissa syönti heikentääja altistaa sieni- ja hyönteistuhoille.Peltomyyrä on rehevien kasvupaikkojenasukki. Vahinkojase aiheuttaa tyypillisesti metsitetyilläpelloilla ja sille kelpaavatkaikki pääpuulajit, herkimpiälajeja ovat koivu ja mänty. Peltomyyräsyö taimen kuorta tyviosastaja taimi kuolee jos syöntiulottuu rungon ympäri.Milloin on uudelleen viljelynaika?-Jos myyrät ovat tuhonneet taimikonsiihen kuntoon että kasvatuskelpoisiataimia löytyy alle500 tainta hehtaarilla, on uudelleenviljelyn paikka. Viljelyyn onsaatavissa kemeran-rahoitusta jasitä kautta ilmaiset taimet ja istutukseenkinavustusta noin puolettyökustannuksista. Tukikelpoisenistutusalueen pienin koko onpuoli hehtaaria, kertoo Jari-PekkaJumisko.Mikäli taimikon perustamiseenon käytetty kemera- varoja,voidaan taimikko myös täydentää.Täydennys voidaan rahoittaa,mikäli kasvatuskelpoisiataimia on alle 1100 kappalettahehtaarilla myyrätuhon jälkeen.Mikäli metsänomistajalla on sellainenmetsävakuutus, mikä korvaamyyrien aiheuttamat vahingot,tulee myyrätuhon seurauksethoitaa ensisijaisesti vakuutusturvankautta.-Taimikoiden tarkastus onajankohtainen ensi keväänä kuntalven lumet ovat sulaneet pois.Jos taimituhoja on tullut,maanomistaja voi pyytää paikallistametsänhoitoyhdistystä tarkastamaanvahingon ja laatimaantarvittavat suunnitelmat uudelleenmetsitykseen tai täydennykseen.Metsänomistajia ja ennen kaikkea muita metsässä liikkujia askarruttaatoisinaan metsämaan muokkaus. Miksi metsämaata muokataanpäätehakkuun jälkeen? Kysytäänpä asiaa kokeneelta metsäammattilaiseltaRanuan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaltaJouko Höyhtyältä.1. Miksi metsä kannattaa muokata avohakkuun jälkeen?Maanmuokkaus varmistaa metsänviljelyn onnistumisen ja on aivanvälttämätön useimmissa tapauksissa. Taimien kasvuolosuhteetparanevat, maan lämpötalous kohenee ja mikrobitoiminta vauhdittuu.Viljelytyö on helppoa ja nopeaa. Muokkaus tuo kustannuksetaina takaisin näiden hyötyjen kautta.2. Mitä tapahtuu jos muokkaus jää tekemättä?Taimien istutus ja kylvö vaikeutuu, kustannukset nousevat, taimienkuolleisuus kasvaa. Maa pysyy pitkään kylmänä ja mikrobitoimintaheikkenee, joka hidastaa puiden kasvua. Taimikon kasvunvarmistaminen vaatii paljon työtä ja rahaa.Miksi metsämaata muokataan?3. Saadaanko paras tulos äestämällä, mätästämällä vaiauraamalla?Maapohja ratkaisee muokkaustavan. Karuilla ja kuivilla kasvupaikoillariittää metsä-äestys. Sillä paljastetaan maanpintaa riittävästitaimettamista tai kylvöä varten. Kun vesiongelmia ei ole, eitarvita myöskään ojitusta. Männyn kylvöaloilla riittää yleensä äestys.Kaivinkonemätästystä tai aurausta kannattaa käyttää rehevilläkasvupaikoilla tai veden vaivaamilla alueilla. Mätästysaloilla ja aurapalteissataimet kasvavat aina nopeammin, sillä mätäs ja palleovat kasvualustana kuohkeita ja lämpimiä ja niissä ravinteet lähteväthyvin liikkeelle ja taimien käyttöön.4. Pitääkö siemenpuualueet muokata?Kyllä pitää! Siitä on erikseen maininta jopa metsälaissa. Männynluontaisen uudistamisen onnistumisen perusedellytys on, että alueetmuokataan ja taimettuminen varmistetaan. Useimmiten muokkaukseksiriittää äestys.5. Mikä ero on ojitusmätästyksellä ja laikkumätästyksellä?Ojitusmätästyksessä uudistettavalle alueelle kaivetaan naveroojitusja ojamaat nostetaan mättäiksi ja niiden päälle istutetaantaimia. Tätä menetelmää on syytä käyttää ainakin silloin, kun onmaa on veden vaivaama ja se tarvitsee ojitusta. Jos maa on kovinhienojakoista ja arinoituvaa, kannattaa ojittaa erikseen ja laikkumätästää.Laikkumätästyksessä kaivuri ottaa maasta määräväleinkuopaisun ja kääntää mättään maahan niin, että elolliset kerroksettulevat vastakkain. Näin muodostuu erittäin hyvä ja ravinteikaskasvualusta taimille. Menetelmää käytetään rehevillä kuusenviljelyalueilla.6. Tarvitseeko kannonnostoalueita erikseen muokata?Ei tarvitse. Kantojen nostossa maata paljastuu riittävästi ja kannonnostokonetekee väliin jääville alueille mättäitä mätästyslevyllä,joka sijaitsee kantoleikkurin selkäpuolella. Kannonnostoalueilleistutuskohtia syntyy kyllä riittävästi - joskus jopa liikaa, jos kantojaon runsaasti järeässä kuusikossa.7. Tarvitaanko koneistutuksessa erikseen muokkaus?Ei tarvita. Koneistutus soveltuu kohtuullisen reheville ja kivettömilletai vähäkivisille maille. Istutuksessa käytetään 1,5 - 2 - vuotiaitakennotaimia. Kone tekee laikkumättään ensin, tiivistää mättäänja istuttaa taimen mättään keskelle.
metsänomistajat9Veli-Pekka KorteniemiMetsätiet ovat nykyään osametsänhoitoyhdistyksenmetsäpalveluaMetsänhoitoyhdistysLänsi-<strong>Raja</strong> aloittimetsäteidenrakentamisen japerusparannuksenkesällä 2006. Pienemmillähankkeilla aloiteltiin,mutta isompiakintuli työn alle hetiensimmäisenä syksynä.Toiminnalle tuntui olevanodotetun mukaisestitilausta.Tiehommiin alettiin koska kentältätuli viestiä hankkeiden kalleudestaja toiminnan kankeudesta.Työnjohdon hinnalla on olluthelppo kilpailla. Hankkeiden sujuvaläpivienti ei kuitenkaan ainaole niin helppoa kuin ajatellaan.Isossa tiehankkeessa kunon niin paljon asioita, jotka voivathidastaa hankkeen etenemistä.Mhy Länsi-<strong>Raja</strong>n toteuttamissatiehankkeissa on helpoimmil-Juha RautakoskiMetsätieverkko on Lapin alueen yksityismetsien kohtuullinen kattava,mutta katvealueitakin löytyy. Uusille teille löytyy vielä tilaaja tarpeita, vaikka metsäteiden osalta painopiste onkin siirtynyt jovuosia sitten vanhojen teiden kunnostukseen.Metsätie on metsänomistajan kannalta hyödyllinen useampaakautta. Metsäpalstalle johtava tie alentaa selkeästi metsätaloudenkustannuksia ja tekee metsien hoidon helpommaksi. Toisaalta hyvänmetsätien vaikutuspiirissä oleva leimikko herättää puun ostajissaeri tavalla kiinnostusta, kuin kaukana tiestä oleva leimikko.Myös tienvarsileimikon hinta on aina huomattavasti korkeampikuin kaukana tiestä olevalla leimikolla. Tämä johtuu suoraan puunlaan ollut osakkaana yksi yhteismetsä,työläimmillään yli 200osakastilaa.-Toiminnan tekeminen tunnetuksion ollut yllättävän työlästä.Monesta tiekunnasta on kerrottuettä ehtivät antaa työt muille,kun eivät tienneet meidänkintarjoavan tällaista palvelua. Osallealueen yhteismetsistä on tarjottuilmaista tiehanketta, eli työnjohtoaei peritä ja suunnitteluhanmaksetaan kemera- varoista. Tämäkääntarjous ei ole kaikkienkiinnostusta herättänyt, toimitaanmieluummin totuttujen kaavojenmukaan. Ehkä muutkin toimijatovat vastanneet hintakilpailuunja näin pitäneet asemansa jaasiakkaansa. Metsänomistajanetuhan tuokin olisi, pohtii tieasioistavastaava metsäasiantuntijaVeli-Pekka Korteniemi MetsänhoitoyhdistysLänsi-<strong>Raja</strong>sta.Palaute metsänhoitoyhdistyksentyöstä on ollut positiivista. Työtäon ollut tarjolla oman toimialueen,eli Pellon, Kolarin ja Muonion,ulkopuoleltakin.PainopisteperusparannuksessaMetsätie nostaa kiinteistön arvoaMetsäteiden perusparannus onajankohtaista 20 - 30 vuoden kuluttuatien rakentamisesta.-Perusparannuksen yhteydessävoidaan tehdä tietoimitus, uusiatieyksiköt ja päivittää kulkuoikeudetvastaamaan nykytarpeita.Nämä asiat sisältyvät tiesuunnittelunkustannuksiin. Tiesuunnittelumaksetaan valtion tukivaroista,ainoastaan suunnittelun arvonlisäveroon metsänomistajanrahoitettava, Korteniemi kertoo.Perusparannukseen saa yhteishankkeessavaltion kemera –tukea60 prosenttia todellista kustannuksista.Osakkaiden osuusperusparannuksen kustannuksistaon 3000 – 6000 euroa tiekilometrille.-Perusparannuksessa yleensäperataan sivuojat, poistetaanpalteet ja muotoillaan tierunko.Tarvittaessa laskuojia perataantai kaivetaan uusia. Tien leveys,rummut, kohtaamis- ja kääntöpaikatkunnostetaan nykytarpeidenmukaisiksi. Kantavuutta parannetaantarvittaessa maanparannuskankaallatai penkkaamalla,ja pinnaksi ajetaan mursketta300 – 600 kuutiota tiekilometrille.Lopputuloksena pitäisi saada ympärivuotisestiliikennöitävä tie.Uuteen tiehen saa myös suunnitelmanja tietoimituksen maksutta.Rakentamiseen saa tukea yhteishankkeilla40 prosenttia todellisistakustannuksista. Maanomistajanosuus uudesta tiestä on5000 – 8000 euroa kilometrille -maastosta riippuen.hakkuun ja kuljetuksen kustannusten alenemisesta.Kolmas tärkeä tekijä on kiinteistön arvonnousu. Hyvän metsätienvaikutuspiirissä oleva metsäpalsta on aivan eri arvossa kuin kaukanatiestä oleva metsä. Tämä on tullut esille metsäkiinteistöjen kauppatoiminnanyhteydessä.Tien varressa oleva metsäpalsta saattaa herkästi nousta 10-20prosenttia arvokkaammaksi kuin muutaman sadan metrin etäisyydellätiestä oleva samanlainen palsta.Kun lasketaan yhteen puun hinnannousu, alentuneet metsänhoitokustannuksetja kiinteistön arvonnousu, tulevat tien rakentamisestatai peruskorjauksesta koituneet kustannukset metsänomistajalletakaisin korkojen kanssa melko lyhyellä aikajänteellä.Tiet on pidettävä kunnossa jotta nykyajan vaatimat metsätyöttulee kunnolla hoidettua, Vilho Matinlompolo linjaa.Vilho Matinlompoloammentaa metsistäkuntoa ja hyvää mieltäVilho Matinlompolon katsesuuntaa tien pintaa tasoittavastakaivinkoneesta kohti Selkävaaranmittaamattomille metsämaille.- Pieniähän ne minun ostopalstatovat, mutta pikkuhiljaa on tarkoituspieniä palstoja ostamallapinta-alaa kasvattaa, hymyileeMatinlompolo Karamaan metsätienkunnostushankkeella. Vilhonmielestä on metsäteitä rakennettavariittävän tiheään.- Teitä on pidettävä kunnossa janiitä on rakennettava myös uusia,jotta nykyajan vaatimat metsätyöttulisi hoidettua kunnolla, sanaileeMatinlompolo tyytyväisenäkaivinkoneen voimaa ihaillen.LuottamustametsänhoitoyhdistykseenVilho ei näe siinä mitään outoa,että Metsänhoitoyhdistys on tullutmukan metsäteiden rakennuttajaksi.- Onhan selvää, että kilpailutälläkin sektorilla on nykyaikaa.Kokonaiskustannuksissa päästäänkyllä huomattavastikin halvemmalla,kun on varaa valitatoimija suuremmasta ryhmästäkuin yksi. Metsänhoitoyhdistyksentoimintaan on Matinlompolomuutenkin tyytyväinen. - Olenopiskellut metsänhoitoa hienoistaoppaista ja kirjoista jopa netistä,mutta näiden oppien siirtäminenkäytännön työhön on jo vaikeampaa,kertoo Matinlompolohymyillen.-Metsänhoitoyhdistys on kuitenkinpaikka, josta saa neuvojanmaastoon opettajaksi ja vieläpäilmaiseksi. Metsähoitomaksuaen poistaisi, koska niin pienellärahalla saa mittavaa opetusta janeuvontaa, kunhan sitä vain oppiikäyttämään.Henkistä ja ruumiillista kuntoaMetsien osto ja hoitaminen onVilholle paljon muuta, kuin pelkkärahallisen voiton saaminen.- Toki metsänhoito on hyvä sijoitustulevaisuuteen, mutta metsäänliittyy niin paljon muitakinarvoja, Vilho pohtii. Sanojen välistävoi lukea viestin, että metsäon ilmeisesti ainoa kuntosali,josta saa ruumiillista ja henkistävoimaa ilmaiseksi elämän haasteisiintyöelämän vastapainoksiKoiviston Kaarlon kaivinkoneentemmeltäessä tierungon kimpussahavahti Matinlompolo miettimäänkeinoja, joilla kunnostetuttiet saataisiin pysymään mahdollisimmanpitkään hyvinä.- Teiden hoitokuntien tulisi ollaaktiivisia kunnostamisten ja teidenhoidon suhteen. Hyvinkinpaljon ongelmia voi tulla silloin,kun hoitokunnassa on useampiaulkopaikkakunnalla asuvia. Paikallistuntemuson välttämätönmyös tieasioissa.
10 metsänomistajat Turvemaiden merkitysVanhat ojitusalueetkuntoon edullisestiKoiravaljakoita aurausalueella, yksi reitin parhaista maisemistaja kuvatuimpia kohtia.Metsänhoitoyhdistys KittiläuranuurtajanaVirkistysarvokauppatuo uutta ajatteluametsätalouteenKittilän metsänhoitoyhdistyksessäon aloitettu kuluneenakesänä EAKR- rahoitteinenmaisema- ja virkistysarvokauppahanke.Hankkeen tarkoituksena onselvittää matkailullisesti tärkeillämetsäalueilla mahdollisuusns. virkistysarvokauppaan.Virkistysarvokaupassamaanomistaja luopuu osastametsänkäyttömahdollisuuksiaanja ”maisema-ar-Juha Lainevon” ostaja korvaa menetettyjäpuunmyyntituloja ja aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksiasovittavalla summalla.-Hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet maisema-ja virkistysarvokauppaan Tunturi-Lapin alueella. Hanketoteutetaan haastattelemalla metsänomistajia, yrittäjiä ja matkailijoita,ja selvitetään heidän suhtautumistaan asiaan. Hankkeenaikana tehdään muutamia mallialueita, joille suoritetaantuottolaskelmat erilaisilla käyttömuodoilla, selostaa hankevastaavaJuha Laine Kittilän metsänhoitoyhdistyksestä.Haastatteluissa metsänomistajat ovat pääsääntöisesti olleetpositiivisella kannalla metsänkäytön rajoituksia korvaaviin rahoitusmahdollisuuksiin.-Keskusteluissa on myös tullut ilmi arveluita, ettei laajamittaistarahoittajaa löydy esimerkiksi kaavoituksen aiheuttamillerajoituksille. Matkailijat ovat pääsääntöisesti varsinkin tunturikeskuksissatalviaikaan, jolloin lumi peittää hyvin hakkuiden jamuokkausten jälkiä, eivätkä he välttämättä edes huomaa alueenolevan hakkuaukea vaan luulevat monesti olevansa vain aukeallaalueella, Laine arvelee.Muutamissa tapauksissa on metsänhakkuusta ollut safaritoiminnalleselvää etua.-Kun tiheitä kuusikoita on harvennettu, metsätienpohjille taihakkuukoneen uralle on ollut helppoa tehdä reittejä. Myös monituristi nauttii enemmän avarasta maisemasta kuin tiheästämetsästä.Eniten turistien ja paikallisten silmään pistää keskusten lähelläsijaitsevien tunturinrinteiden ja reittien varsien näkyvätavohakkuut, jotka varsinkin kesällä ovat maisemaa rumentamassaennen kuin taimikko kasvaa niihin.-Näillä keskusten ja turistialueiden lähellä olevilla metsäalueillavoitaisiin mahdollisesti suosia yläharvennuksia tai vastaaviakäsittelymuotoja ja maanmuokkaus voitaisiin suorittaa hienovaraisemmin,Juha Laine visioi.Metsäojitusten yhteydessö kannattaa järjestellä kulkuyhteydet myös kuntoon. Kuvassa pengertietä torniolaiselta kunnostusojitustyömaalta.puuhuollossa onvoimakkaasti kasvamassa.Turvemaiden metsiinasetettujen tuottoodotustentoteutuminenedellyttää kuitenkinkunnostusojitustenja ensiharvennustentekemistä ajallaan.Ajan myötä metsäojien kuivatustehoheikkenee ja ojat madaltuvat.Seurauksena on vedenpinnannousu ja puuston kasvun heikkeneminenja soiden palautuminenpikkuhiljaa alkuperäiseen tilaansa.Metsäojien kuivatusteho kestääyleensä noin 20 vuotta. Turvemaahanon sinällään erittäinhyvä kasvualusta, kunhan vesitaloudestapidetään huolta.-Kunnostusojituksen tarkoituksenaon säilyttää aiemmin ojitetutalueet kasvukunnossa. Käytännössätämä tarkoittaa vanhojenojien perkausta ja harvojenojaverkostojen täydentämistä uusillaojilla. Ojitusalueiden kunnostuksenyhteydessä kiinnitetäänhuomiota myös alueen kulkuyhteyksienjärjestämiseksisuunnittelemalla piennartasanteita.Tällöin ojankaivusta syntyvätmaat nostetaan penkaksi ja tasataantieuraksi parantamaan puunkuljetuksiapalstalla, kertoo toiminnanjohtajaPekka Vähä Länsi-Pohjanmetsänhoitoyhdistyksestä.Hakkuut ja ojitukset käsikädessäValtaosa ojitusalueista sijaitsevatnuorissa kasvatusmetsissä, joissaon yleensä tarvetta harvennushakkuisiinja hoitotöihin.-Turvemaiden harvennushakkuitaja ojien kunnostusta kannattaasuunnitella yhtä aikaa.Kunnostusojitussuunnitelman tekoon järkevää ajoittaa hakkuidenedelle. Ojalinjat merkitään maastoonja kartalle ja näin saadaanhakkaajalle tieto siitä mitkä ojatperataan ja mihin tulee uusia ojia.Järkevin marssijärjestys on sellainen,että ojasuunnitelman tekokesällä, ojalinjat hakataan ja harvennuksettehdään talvella ja seuraavanakesänä kaivetaan ojat,Vähä selvittää.Kunnostusojitusten valtion tukiensaanti edellyttää ennaltalaadittua suunnitelmaa. Lisäksikunnostettavan ojitusalueen tuleeolla kooltaan vähintään kaksihehtaaria ja aikaisemmasta ojituksestatulee olla kulunut vähintään20 vuotta.-Suunnitelman tekeminenmaksetaan kokonaan valtion varoista.Metsänomistaja joutuukuitenkin maksamaan suunnittelukustannuksiinlisättävän arvonlisäveron.Maanomistajankannattaakin olla arvonlisäverovelvollinen.Verottaja palauttaamaksetun arvonlisäveron seuraavanavuonna. Yhteishankkeenatehdyn hankkeen toteutustyöhönon mahdollista saada tukea65 % todellisista kustannuksista.Maanomistaja maksaa siis 35 %toteutuskustannuksista ja arvonlisäveronkoko summasta.Käytännössä maanomistajanarvonlisäveroton osuus toteutuskustannuksistaon noin 60 euroahehtaarilta. Kunnostusojituksestaaiheutuneet kustannukset ovatnormaaliin tapaan vähennyskelpoisiamenoja metsäverotuksessa.Ojitus on kannattavasijoitusKunnostusojitus vaikuttaa huomattavastipuuston kasvuun turvemailla.Saatu kasvunlisäys tekeeojituksesta kannattavaa javaltion tuet lisäävät entisestäänsaatua hyötyä.-Ojitus parantaa nimenomaanpuuston tilavuuskasvua. Vaikutusperustuu pohjavesipinnan laskuunja veden parempaan liikkuvuuteen.Ojitetuilla alueillapuuston kasvu on 1-3 kuutiotasuurempi verrattuna vastaaviinojittamattomiin soihin. Ajoittamallaharvennukset samaan aikaansaadaan nuorille metsilleaikaan huomattava kasvunlisäysja puuston järeytyminen nopeutuu.Ojalinjoista ja harvennuksistasaatavat puukauppatulot kattavatyleensä ojien kunnostuksestamaanomistajalle aiheutuvat kulut,Pekka Vähä laskee.Kunnostusojitushankkeet toteutetaanpääsääntöisesti yhteishankkeina,jolloin hankkeessaon mukana vähintään kaksi tilaa.Tällöin saadaan hyödynnettyävaltion tuet täysimääräisinäja vesien johtaminen sekä kulkuyhteyksienjärjestäminen onnistuuparemmin. Leimikoista myytävällepuulle saadaan yleensämyös parempi hinta, kun alueellesaadaan leimikkokeskittymä.-Kunnostusojitushanke onmahdollista toteuttaa myös yhdelletilalle. Tällöin valtion tuetovat hieman heikommat ja maanomistajanarvonlisäveroton osuustoteutuskustannuksista on noin90 euroa hehtaarilta.Kunnostusojitussuunnitelmametsänhoitoyhdistyksestä-Nyt on aika varata tilakäynti,jossa selvitetään metsäojien kunto.Samalla voimme kartoittaahakkuiden ja hoitotöiden tarvetta.Selvitämme mahdollisuudetvaltion tukien saantiin ja teemmetarjouksen ja kustannusarvionojien kunnostuksesta. Metsänhoitoyhdistyksettekevät suometsienkunnostuksia myös avaimetkäteen -periaatteella. Tällöin tehdääntarvittavat harvennushakkuutja hoitotyöt ojien kunnostuksenlisäksi. Nyt on siis aikalaittaa suometsät kerralla kasvukuntoonja tämä tapahtuu vaivattomimminyhteistyössä metsänhoitoyhdistyksenkanssa, PekkaVähä lupaa.
metsänomistajat11METSÄVIESTIN METSÄKOULUHaapa pois mäntytaimikostaVinkki 1: ”Tunnista”Männynversoruoste on sienitauti, jota levittää väli-isäntänä toimivahaapa. Haavan lehtien alapinnoilla asustava sieni leviää alkukesällä ja itiötiskeytyvät männyntaimien uusimpiin latvakasvaimiin. Latvakasvaimettaittuvat, ruskettuvat ja kuivuvat. Useampana vuonna tapahtuva saastuminenaiheuttaa pahoja laatuvikoja ja jopa taimen pensastumisen.Vinkki 2: ”Kaulaa”Mikäli männylle uudistettavassa metsässä on haapoja, kannattaa nekaulata ja jättää hakkuussa pystyyn kuivumaan. Näin haapa ei pääse leviämäänjuurinystyjensä kautta. Normaalihakkuussa haapa leviää vielä hakkuunjälkeen juuristonsa kautta ja pystyy saastuttamaan laajan alueen.Kaulaaminen tarkoittaa haavan rungon kuorimista rungon ympäri reilunpuolen metrin matkalta. Haavan pystyyn kuivuminen vie pari - kolmevuotta. Sen jälkeen rungot voidaan poistaa tai jättää säästöpuiksi.Vinkki 3: ”Viljele kuuselle”Mikäli maapohja sen sallii ja puustossa on runsaasti haapaa, kannattaauudistettavan metsän puulajiksi valita kuusi. Haapa ei saastuta kuusialainkaan ja riskit hirvituhojenkin osalta ovat huomattavasti pienemmätkuin männyllä uudistaen.Mikäli maapohja on puolukkatyyppiä tai karumpaa, kannattaa uudistaminenkuitenkin tehdä männylle ja yrittää torjua haapaa toistuvilla perkauksillatai kemiallisilla aineilla.Metsäenergian käyttö lisääntyyrajusti lähivuosinaPuuenergian tarve ja käyttö ovatkovassa kasvussa koko maassa.Lapissa Suomessa on tehty vastikäänpäätös Rovaniemen energialaitoksenrakentamisesta, jonkapuun käyttö kohoaa peräti650.000 kiintokuutiometriin. Keminseudulle on suunnitteilla lisäksimm biodieseliä valmistavatehdas.Vaasaan tulossa oleva maailmansuurin biokaasutin tuleekorvaamaan puulla noin puoletnykyisin käytetystä kivihiilestä,joka tietää satojen tuhansienkuutioiden puunkäyttöä. Laitoskäynnistyy ensi vuoden lopulla.Kuopioon valmistuu suuri puutakäyttävä energialaitos ja niinmyös Hämeenlinnaan. Lisäksimaassamme on työn alla ja suunnitteillalukuisa joukko pienempiäpuuenergian käyttöpisteitä taipuun käytön lisäysinvestointeja.Jo tiedossa olevien päätöstenpohjalta voidaan varmuudella sanoapuun energiakäytön lisääntyvänparin seuraavan vuoden miljoonillakiintokuutioilla. Niinpäpuun menekki tulee todellisuudessakasvamaan, vaikka teollisuudenrakennemuutos viimevuosina on jonkin verran puunkäyttöä nimenomaan paperinvalmistuksenvähenemisen kauttasupistanut.Metsätilan sukupolvenvaihdoskaupastaei makseta luovutusvoittoveroaArto TaskinenKun metsätila myydään sukupolvenvaihdoskauppana, myyjän eitarvitse maksaa veroa luovutusvoitosta. Koska luovutusvoiton laskentaaei tehdä, myöskään myyjän tekemät metsävähennykset eivättuloudu sukupolvenvaihdoskaupan yhteydessä. Metsätilan luovutuksestasaatu voitto ei ole veronalaista tuloa eikä luovutusvoitonlaskentaa tehdä, jos seuraavat ehdot täyttyvät:- Verovelvollinen myy harjoittamaansa metsätalouteen kuuluvaakiinteää omaisuutta.Metsätalouden harjoittamiseksi katsotaan se, että metsänhoitoaei ole laiminlyöty.Kuolinpesän tekemiin luovutuksiin ei sovelleta SPV-huojennuksia.- Ostajana on joko yksin tai aviopuolisonsa kanssa myyjän lap-si tai lapsenlapsi tai myyjän sisar tai sisarpuoli.- Myytävä metsätila on ollut yli kymmenen vuotta myyjänomistuksessa. Myyjän omistusaikaan lasketaan myös edellisenomistajan omistusaika, jos myyjä on saanut metsätilan vastikkeettomasti(ts. perintönä tai lahjana).Jos verovapaassa sukupolvenvaihdoksessa metsätilan ostanut henkilömyy metsätilan edelleen viiden vuoden sisällä, verotetaan edeltäjältäverottamatta jäänyt luovutusvoitto tällöin tapahtuvassa kaupassa.Käytännössä perheen sisäiset metsätilan kaupat ovat usein verovapaitasukupolvenvaihdoskauppoja. Verovapauden edellytyksetkannattaa selvittää jo kauppaa suunniteltaessa. Myös sukupolvenvaihdoskaupastatäytyy täyttää luovutusvoittoveron 9-lomake,vaikka veroa ei peritä. Lomakkeeseen merkitään, että kysymyksessäon ollut sukupolvenvaihdoskauppa.
12 metsänomistajat Me pIlkka Ruotsala siirtyimetsäkeskukselta RovaniemenmetsänhoitoyhdistykseenMetsätalousinsinööri AMK Ilkka Ruotsala (37) aloitti toukokuussaMetsänhoitoyhdistys Rovaniemen palveluksessaaluevastaavana metsäneuvojana. Sitä ennen ehti vierähtää11 vuotta Lapin metsäkeskuksen leivissä metsäsuunnittelijanaja erilaisissa projektitehtävissä.-Olen kotoisin Kittilän Puljusta, eli lappilaisia perin juurin.Perheeseen kuuluu vaimo ja neljä tytärtä ja nykyisin measustelemme Rovaniemen Ylikylässä, Ruotsala kertoo.Metsämiesten harrastukset tahtovat olla samansuuntaisiaja luontoon tavalla taikka toisella liittyviä, eikä Ilkka teetästä suurta poikkeusta.-Monen sorttista liikuntaa minä harrastan ja metsänhoitoamyös. Lisäksi kalastus ja metsästys ovat mukavaa vastapainoatyölle ja perheelle. Ja saahan sieltä jotain aina ruokapöytäänkin.Mikähän on sitten mukavaa ja tärkeää metsäneuvojan työssä?- Ehdottomasti parasta antia on mukava työyhteisö ja monipuoliset työtehtävät ja siinä metsänhoitoyhdistyson oivallinen työpaikka. Myös palaute asiakkailta eli maanomistajilta on tärkeää jamotivoi kehittämään omaa työtään ja metsänomistajien palvelua. Tärkeää on tietysti myös se, ettäsaa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja tässä nykyisessä tehtävässä on myös sisä- ja ulkotyötäsopivassa suhteessa, Ilkka Ruotsala pohtii.Metsänomistajille lähtee lopuksi metsällisiä terveisiä.- Hoitakaa metsiä pitkäjänteisesti, hoitotyöt ja hakkuut ajallaan. Näin metsät pysyvät tuottavinatulevillekin sukupolville.POHJOIS-SUOMIwww.mhy.fi/pohjoissuomietunimi.sukunimi@mhy.fiMetsänomistajien liitto POHJOIS-SUOMIUkkoherrantie 15 A 2, 96100 ROVANIEMIPuh. 020 413 3850, Faksi 020 413 3859Jukka AulaJohtajapuh. 020 413 3851, 0400 394 593Kimmo KarjalainenAluejohtaja (Rovaniemen toimisto)puh. 0400 360 919Pirkko AaltonenToimistopäällikköpuh. 020 4133 852LÄNSI-RAJAwww.mhy.fi/lansi-rajaetunimi.sukunimi@mhy.fiPellon toimistoKauppatie 32, 95700 PelloPuh. 016 513 951, Faksi 016 512 174YLITORNIOwww.mhy.fi/ylitornioylitornio@mhy.fiYlitornion toimistoSäipänkuja 2 A 1, 95600 YlitornioPuh. 016 571 131, Faksi 016 571 421Risto Yrjänheikkitoiminnanjohtajatoimialue: Ylitornion kuntapuh. 0400 294 226risto.yrjanheikki@mhy.fiAlli Pirttimaatoimistonhoitajapuh. 016 571 131Kalevi Ranttyönjohtajatoimialue: Ypuh. 0400 5Henri Ojanmetsänhoidtoimialue: RPessalompoMellajärvi japuh. 0400 3henri.ojanpeVeijo Ekonojatoiminnanjohtajaaluevastaavapuh. 040 5088 491Aila Ruutikainentoimistonhoitajapuh. 016 513 951Veli-Pekka Korteniemikunnostusojitus- jametsätievastaavapuh. 0400 257 067Veli-Pekka Välimaaaluevastaava(Sirkka, Lampsijärvi, Raanujärvi,Saukkoriipi, Konttajärvi,Ruuhijärvi, Rattosjärvi)puh. 0400 218 783Markku Knuutialuevastaava(Turtola, Juoksenki, Lankojärvi)puh. 0400 218 769PELKOSENNIEMI-SAVUKwww.mhy.fi/pelkosenniemisavuketunimi.sukunimi@pelsavmhy.fiSavukosken toimistoSamperintie 4, 98800 SavukoskiPuh. 016 841246, Faksi 016 841140Juha Savukoskitoiminnanjohtajapuh. 0400 397 441Eija Saarinitoimistonhopuh. 016 841Pellon maaseutunäyttelyssä oli ennätysmäärä väkeä.MetsänhoitoyhdistysLänsi-<strong>Raja</strong> mukana PellonmaaseutunäyttelyssäPellon maaseutunäyttely 13.-14.8.2011 keräsi edellistä kertaa hieman enemmän kävijöitä. Tapahtumajärjestetään nykyään kolmen vuoden välein. Tällä kertaa lippuja myytiin yli 7000.Kun lasketaan mukaan kutsuvieraat, talkoolaiset, esittelijät ym. ilmaislippulaiset päästiin lähelleasetettua 10.000 kävijän määrää.Metsäorganisaatiot olivat tällä kertaa yhdistäneet voimansa yhteiseen metsäosastoon. Osastollaesittäytyivät paikallisen Metsänhoitoyhdistys Länsi-<strong>Raja</strong>n lisäksi Metsähallitus, MetsäkeskusLappi, Metsäntutkimuslaitos, Metsäliitto, Vapo, Lapin Metsämarkkinat LKV ja MetsänomistajienLiitto Pohjois-Suomi.Metsäosaston yhteiseen kilpailuun osallistui 994 henkilöä. Jokainen toimija laittoi yhden kysymyksenyhteiseen kilpailulomakkeen. Osalla toimijoista oli myös omia kilpailujaan. Yhteiskilpailunpääpalkinnon Stihl-merkkisen moottorisahan lahjoitti Heikki Rautio Ky. Arpaonni suositällä kertaa Yrjö Aunoa Kittilästä.Säät suosivat tapahtumaa mukavasti ja kävijöitä oli metsäosastolla aika tasaisesti. Metsäosastollakuultiin myös Suvi Lassilan esittämänä kaunista haitarimusiikkia.Kolarin toimistoKoukkupellontie, 95900 KolariPuh. 016 561 261, Faksi 016 561 024Kaisa Aholatoimistonhoitajapuh. 016 561 261Juhani Lassilaaluevastaavapuh. 0400 292 447Muonion toimistoPuthaanrannantie 18 A 3, 99300 MuonioPuh. 0400-225 598 Faksi 016 533 067Kari Virkkunenaluevastaavapuh. 0400 225 598ROVANIEMIwww.mhy.fi/rovaniemietunimi.sukunimi@mhy.fiRovaniemen toimistoHallituskatu 22, 96100 ROVANIEMIPuh. 020 413 7620, Faksi 020 413 7621Pekka HonkalatoiminnanjohtajaSodankyläntien varsipuh. 0400 287 191Mari Issakainentoimistonhoitajapuh. 020 413 7620Pekka SaukkoAlakemijoki, Välijokipuh. 0400 287 186Kyösti KämäRanuantien varsipuh. 0400 287 194Ilkka RuotsalaYläkemijokipuh. 0400 287 195Teemu OrajärviOunasjokivarsipuh. 0400 287 193Pelkosenniemen toimistoKemijärventie 1, 98500 PelkosenniemiFaksi 016 851 162Matti Kaipainenalueneuvojapuh. 0400 395 336Voit ottaa yhteyttä myös suoraan Savukosken tojosta toimistonhoitaja välittää viestisi tai puhelumetsätoimihenkilölle.RANUAwww.mhy.fi/ranuaetunimi.sukunimi@mhy.fiRanuan toimistoKeskustie 35, 97700 RanuaFax 016 3551 135Jouko Höyhtyätoiminnanjohtajatila-arvio- ja verotusasiat,metsäsuunnitelmatkaupanvahvistajapuh. 0400 188 743Jorma PuljualuevastaavaSimojokivarsi, Heinisuo, Tolja,Rovaniemen tienvarsi jaSaukkojärvipuh. 0400 188 745Markus LaialuevastaavKemijärven,Pudasjärvenpuh. 040 57Tero KuhaOjitus- ja kopuh. 040 86
metsänomistajat13alvelemme!POSIOwww.mhy.fi/posioetunimi.sukunimi@mhy.fiPosion toimistoRiihipolku 1, 97900 POSIOPuh. 016 3721 556, Faksi 016 3721 054Jukka Höyhtyätoiminnanjohtaja, mtipuh. 0400 183 231Tarmo Tiihonenalueneuvoja, mtipuh. 040 7363 188atorikkalitornion kunta70 729peräonneuvojaaanujärvi,lo,Lohijärvi,Meltosjärvi16 118ra@mhy.fiOSKISALLAwww.mhy.fi/sallaetunimi.sukunimi@sallamhy.fiSallan toimistoKuusamontie 32, 98900 SallaPuh. 016 831 041, Faksi 016 832 253Vesa TennilätoiminnanjohtajaHautajärvi, Oulanka, Ahola,Niemelä, Kallunki, Selkälä,Värriön- ja Liesijoenyhteismetsätpuh. 0400 196 821Kari AlataloaluevastaavaMärkäjärvi, Salmivaara,Kursu, Lapajärvi, Pahkakumpu,Ahvenselkä, Varvikko,Paloperä, Hietajärvipuh. 040 5270 363oskiAnneli Kellokumputoimistonhoitajapuh. 016 831 041Jouni VirkkulaaluevastaavaNaruska, Saija, Tuohikylä,Aatsinki, Sallansuu, Onkamo,Sallansivu, Vallovaarapuh. 0400 196 825emiitaja246LÄNSI-POHJAwww.mhy.fi/lansi-pohjaetunimi.sukunimi@mhy.fiimistoon,sivamaaaPosion jatiensuunnat97 812rjuuvastaava52 308www.mhy.fi/kemijarvietunimi.sukunimi@mhy.fiKemijärven toimistoVapaudenkatu 8 A 5, 98100 KemijärviPuh. 016 812 174, Faksi 016 812 489Jari-Pekka JumiskoToiminnanjohtajaPuh 0400-395 058Jari KiveläAluevastaavaPuh 0400-280 490KEMIJÄRVISODANKYLÄwww.mhy.fi/sodankylaetunimi.sukunimi@mhy.fiSodankylän toimistoPapintie 1, 99600 SodankyläPuh. 016 612 706, Faksi 016 611 096Teuvo Tapaninentoiminnanjohtajapuh. 0400 397 801Marjatta Kariniemitoimistonhoitajapuh. 040 5458 577Birgitta HärkönenToimistovirkailijaPuh 016 812 174Pekka Kasurinenaluevastaavapuh. 0400 396 614Mikko Maijalaaluevastaavapuh. 0400 839 397KITTILÄwww.mhy.fi/kittiläetunimi.sukunimi@mhy.fiKittilän toimisto, MetsätaloNilitie 1, 99100 KITTILÄPuh. (016) 643 038, Faksi (016) 643 155Pasi SeppäläToiminnanjohtajapuh. 0400 295 576Kosti VaaralaToimistonhoitajapuh. 016 643 038Juha LaineHankevastaavapuh. 040 4818 044YLÄ-LAPPITaisto HanhelaTyönjohtajapuh. 016 643 038www.mhy.fi/ylalappivesa.vaisanen@ylalapinmhy.fiIvalon toimistoSudentie 1, 99800 IvaloPuh. 016 662 393, Faksi 016 662 169Vesa Väisänenpuh. 040 5823 916Heikki TiainenAlueneuvojapuh. 040 4847 848Pekka Mertaniemipuh. 0400 214 06Tornion toimistoLaivurinkatu 3, 95400 TornioPuh. 020 4137 640, Faksi 020 7728 717Pekka VähäToiminnanjohtajapuh. 0400 295 527Hannele NybergToimistonhoitajapuh. 020 4137 640Kemi - Keminmaan toimistoPL 5, 94401 KeminmaaPuh. 0400 198 108, Faksi 020 4137 650Harjuniemi Erkkialuevastaavapuh. 0400 397 989Simon toimistoPL 41, 95201 SimoPuh. 040 7215 663, Faksi 020 4137 649Haapaniemi Teppoaluevastaavapuh. 040 7215 663Tervolan toimistoKeskustie 93, 95300 TervolaPuh. 0400 397 989, Faksi 020 4137 652Ala-Poikela Harrialuevastaavapuh. 040 4851 518Jukka VähäAluevastaavapuh. 0400 472 015Tapani PeurasaariOjitusasiatpuh. 040 5553 472Ronkainen Ilkkaaluevastaavapuh. 0400 284 161
14 metsänomistajat Muistilista:ENONTEKIÖVuontisjärvi 3 ha:n erityislaatuinen määräalaPöyrisjoen rannalla, lähes kylänkeskustassa. Ranta-alue on pitkälti hienoahiekkamaata. Tämä on aivan erityisen hienopaikka vaikkapa mökkipaikaksi. Mukana tuleeosuuksia (3 osakkuuslukua) Enontekiönyhteismetsään. Hp. 45.000 €Peltovuoma kaksi tilaa yhdessä tai erikseenOunasjoen rannalla. Rantaviivaa noin 50 mmolemmilla tiloilla. Paloranta 6,640 ha, Hp17.000 € sekä Palola 5,585 ha, Hp 15.000 €Muotkajärvellä erämaisia tontteja 8 kpl.Alueen tiestö sekä puusto käsitellään erämaanhenkeä kunnioittaen. Ostaja voi saada myösmetsästysoikeuden Muotkanmaan yhteismetsänmaalle, jossa pinta-alaa 600 ha ja lisäksi 11järveä. Tonttien rakennusoikeudet 100 – 120 k-m 2 . Hinnat 37.000 – 57.000 €Hetassa Pallaksen pohjoispuolella tuntureidenjuurella myytävänä kaavoitettuja (RA)tontteja 9 kpl. Rakennusoikeutta enintään150 k-m 2 , josta asuinkerrosalaa enintään 120 k-m 2 . Lopulliset tonttien kohdat ja pinta-alatselviävät ostajan ja myyjän kesken. Kaksi tontinostajaa voi lunastaa 3 osakkuutta Enontekiönyhteismetsään 5.000 €/3 osakkuutta. Hinta:10.000 €/tonttiMUONIOMuoniojokivarressa rantametsätila kahdessapalstassa 125,76 ha. Ainespuuta 3.000m 3 . Rantapalstaan on kaavoitettuna 15 kpl tontteja,joista 9 rantavyöhykkeellä. Kaavatiet ontehty ja autolla ajettavassa kunnossa. Valtatiemenee tilan läpi. Muonioon matkaa noin 15 km.Hp. 325.000 €Kätkäsuvanto 3 ha:n tila. Rajoittuu rantaanja menee päätien yli metsään. Itärajalla valtionmaita. Osuuksia yhteisiin. Hp. 18.000 €KITTILÄPokka 1,3 ha:n määräala, joka rajoittuu tiehensekä pieneen jokeen. Joen toiselta puolelta alkaavaltavat suojellut suoalueet. Tästä loistava kämpänpaikka. Hp. 22.000 €Pokka Kitisen rannalla erämaapalsta. Ostajallaon mahdollisuus tehdä tarjous kolmestaeri vaihtoehdosta, riippuen tontin erotettavastakoosta. A) 3,3 ha, hinta 17.000 €, B) 7,2 ha,hinta 25.000 € ja C) 10 ha hinta 29.000 €Maunujärvi viidessä eri palstassa yhteensä233 ha, ainespuuta reilut 6.000 m 3 . Heti hakattavaa1.200 m 3 . Maunujärvi on aikanaan kuivatettujärvi, mutta otettu uudelleen käyttöön.Kalaakin saa. Järven molemmissa päissä siistitlaavut sekä kylän puolella uimaranta. Hp.128.000 €Kelontekemä 429 ha:n määräala. Metsämaatareilut 100 ha. Ainespuuta noin 2.900 m 3 .Taimikoita 49,1 ha. Hyvät metsästysmaat. Osittainremontoitu hirsirunkoinen talo, joka on 1930-luvulla rakennettu. Hp. 140.000 €Kelontekemä itsenäinen tila 43 ha päätienvarrella. Ainespuuta 1.306 m 3 . Tilan läpi menee50 m leveä voimajohto. Maat vuokrattu metsästysseuralle.Hp. 29.000 €Raattama kaksi tilaa kolmessa palstassa,noin 37 ha. Puusto pääosin päätehakkuukuusikkoa,ainespuuta 1.248 m 3 . Kaksi palstoistasijaitsee Ahovaarassa ja yksi lähellä Saivojärveä.Hp. 28.500 €Kallo Ainutalaatuinen tilaisuus Ylläksellä,30 ha:n kaava-alue, jossa kaavoitettuna 40rakennuspaikkaa. Ylläkselle matkaa noin 10 km.Lainiokrouviin vain 1 km. Erinomainen paikka,alueen läpi virtaa Lainiojoki, kelkkareitti meneealueen läpi, hiihtoladut välittömässä läheisyydessä.Hp. 440.000 €SODANKYLÄSyväjärvi määräala viidessä palstassa yhteensä207 ha, metsämaata 116,3 ha, ainespuuta6.233 m 3 . Kaksi palstoista päätien varressa.Puusto suurimmaksi osaksi kasvatusmetsää. Maatvuokrattu metsästysseuralle. Hp. 124.000 €Seipajärvi määräala kolmessa palstassaSeipäjokivarressa. Useitakin mahdollisia eräkämpänpaikkoja. Pinta-ala 54,9 ha, ainespuuta707 m 3 . Ympärillä valtion maita. Hp. 25.000 €Seipäjärvi Kulvakkojoki suuri määräala114 ha, josta metsämaata 64,9 ha. Ainespuuta1.307 m 3 . Omaa jokirantaa noin 300 m. Palstallaon runsaasti siemenpuualueita. Hp. 62.000 €Seipäjärvi kaksi määräalaa, joista toisessaSeipäjärven rannalla vanha 1951 rakennettu oktalo.Talo heikkokuntoinen. Pinta-ala yhteensä101 ha, josta metsämaata 96,3 ha. Ainespuuta4.366 m 3 . Taimikoita 30,3 ha. Kotipalstalle kuuluuviehättävä pieni lampi. Hp. 130.000 €Sodankylä metsätila lähellä keskustaa (alle10 km). Tie perille. Pinta-ala 112,87 ha, jostametsämaata 111,4 ha. Ainespuuta 2.657 m 3 .Palstalla taukotupa sekä kelosauna, jotka eivätkuulu kauppaan. Hp. 49.000 €Sodankylä OK-tontti Kitisen itäpuolellaHangastien ja Pörsiöntien kulmassa. Kortteli807, tontti 11, osoite Pörsiöntie 1. Rakennusoikeutta169 m 2 . Hinta: 10.000 €SALLAVarvikko 33,46 ha, metsämaata 24,5 ha,kahdessa palstassa. Isompi palsta sijaitseeVittikontie ja Tiukuseläntien risteyksessä. Ainespuuta1.117 m 3 , taimikoita 4,4 ha. Tilalla 1950rakennettu puurakenteinen ok-talo, talousrak. jaleikkimökki. Osuus Salan yhteismetsään (0,019).Hp. 67.000 €Vuontisjärvi, Hommajärvi Enontekiön Salmivaara määräala 91,8 ha, metsämaatayhteismetsä myy tai vuokraa tontteja Pallastunturinjuurelta. Myyntihinnat 12.000 – ha. Hyvät tieyhteydet. Hp. 49.000 €59,6 ha. Ainespuuta 2.309 m 3 , taimikoita 25,634.500 €, liiketontti 160.000 €. Vuosivuokra 6% myyntihinnasta. Lisätiedot: Enontekiön Kursu kaksi tilaa myydään yhtenä kokonaisuutenauseammassa palstassa. Pinta-yhteismetsä, Sari Kahelin p. 0400 163 886.ala 64,6 a, josta metsämaata 34,2 ha. Ainespuuta283 m 3 , taimikoita 30,9 ha. Sallan yhteismetsäosuuksiamolemmissa, joiden lunastusarvoyhteensä noin 6.800 €. Hp. 27.000 €Kursu 51,8 ha:n tila useammassa palstassa.Metsämaata 38,9 ha,ainespuuta 720 m 3 , taimikoita27,3 ha. Sallan yhteismetsäosuus, jonkalunastusarvo vajaa 5.000 €. Hp. 29.000 €Naruska Tuntsa pubi. Määräala noin 4-5 hasekä rakennukset. Hyvällä paikalla, erämaatalkavat portailta. Ympärillä lisäksi Sallan yhteismetsänkaavoittamat tontit. Hp. 295.500 €Naruska ja Iso-Siskeli ja Joutsenlampi Sallanyhteismetsä vuokraa tontteja lomarakentamiseenpohjoisessa Naruskajoen sekäSorsajoen rannoilta ja etelä-Sallassa Iso-Siskelinja Joutsenlammen rannoilta. Kaikki erittäin hienojapaikkoja, jotka kannattaa käydä katsomassa.Lisää tietoja netistä www.metsatilat.fi sekä TapioSinkkilä Sallan yhteismetsä p. 0400 296 386PELKOSENNIEMI-SAVUKOSKITanhua Sotso määräala 52,5 ha, jostametsämaata 29,6 ha. Ainespuuta 1.773 m 3 ,taimikoita 0,6 ha. Sotsonojan rantaa 1950 m jaKuisjoen rantaa 800 m. Ympärillä valtion maita.Kunnan arvion mukaan palstalle voisi saadauseammankin rakennusluvan. Hp. 77.000 €Tanhua Luironjoki määräala kahdessa palstassa.Luironjoen palsta noin 8 ha, ainespuuta600 m 3 , taimikoita 1,1 ha. Rantaviivaa 635 m.Kunnan arvion mukaan palstalle voisi saada ehkäkolme rakennuslupaa. Vaikosvittikon palsta 9,9ha, ainespuuta 200 m 3 . Palstojen ympärillä valtionmaita. Hp. 36.000 €Pyhätunturi 11,5 ha:n tila johon on kaavoitettutontteja 27 kpl. Tila sijaitsee Soutajaneteläpuolella. Autolla ajettava tie palstanlänsilaitaan. Hp. 250.000 €Pyhätunturi noin 6 ha:n kaavoitettu määräalaSoutajan eteläpuolella. Kaavoitettunayhteensä 9 tonttia lomarakentamiseen. Tie meneepalstalle asti. Hp. 80.000 €KUUSAMOKuusamon yhteismetsä vuokraa tonttejalomarakentamiseen pohjoisesta KuusamostaKuusijärven ja Jelestimäjärven rannoilta.Nämä upeat paikat on itse nähtävä. Lisäätietoja netistä osoitteesta www.metsatilat.fi taiKuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja JarmoKorhonen p. 040 514 6058.TORNIOAlavojakkala Liakajoen rannanalla 3,2 ha:npalsta. Rantaviivaa noin 50 m. Rakentaminenvaatii poikkeusluvan. Hp. 25.000 €KEMINMAAHirmula tontti noin 3 ha:n määräala päätienlaidassa. Kohteella voisi olla useampikinrakennusmahdollisuus. Palstalle on liittymä. Hp.15.000 €Metsäpalsta noin 10 km Juokuanvaaraanpäin 13,1 ha, metsämaata 6 ha. Ainespuuta947 m 3 . Ei taimikoita. Hp. 25.000 €TERVOLAKoivu 49,8 ha:n tila, josta metsämaata 40ha, ainespuuta 2.576 m 3 , taimikoita 14,3 ha.Hp. 60.000 €ROVANIEMIVaattunki Raudanjoen rannalla 7,7 ha:nmääräala. Vaattungin alueen suosittu retkeilyalueon välittömässä läheisyydessä. Omaa rantaviivaanoin 175 m. Etelästä alkaa valtion maat. Hp.11.000 €Ounasjoen itäpuoli 37 km Citymarketistapohjoiseen noin 4 ha:n tila heti tien vieressäSalmilammen rannalla. Hp. 18.000 €Olkkajärvi 15,7 ha:n määräala tien laidassa.Ainespuuta 430 m 3 . Taimikoita 1,9 ha. Hp.21.000 €Palojärvi luonnonsuojelualue (määräala)78,8 ha, metsämaata 28,1 ha. Ainespuuta 2.075m 3 . Palstan läpi virtaa Susijoki. Alueella on kiellettyojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen,teiden rakentaminen ja metsän hakkuu,lukuun ottamatta polttopuiden hakkaamistaomiin tarpeisiin. Myydään tarjousten perusteella.Vanttaus määräala 25,3 ha, ainespuuta 1.250m 3 , taimikoita 12,3 ha. Tie perille. Hyypiöojavirtaa palstan läpi. Hp. 25.000 €Rovaniemi Toramo 40,2 ha, josta metsämaata23,3 ha. Ainespuuta 418 m 3 , taimikoita9,5 ha. Tilalla runsaasti hoitotöitä, joihin voisiolla mahdollisuus saada kemera-rahoitusta. Hp.24.000 €Juotas 137,9 ha:n hyväpuustoinen määräala,ainespuuta 6.314 m 3 , taimikoita 66,5 ha.Uudistuskypsien metsien osuus 20,5 ha, ylispuidenpoistoa 11,6 ha sekä ensiharvennuskohteita 15-20 ha. Hp. 126.000 €. Tarjoukset 11.10.2011klo 15 mennessäTolonen pieni määräala noin 2,3 ha Tolosentien varrella. Puusto koivikkoa, nuortakasvatusmännikköä sekä ylispuualue. Määräalallekuuluu venevalkamaoikeus. Hp. 10.000 €POSIOLohisaari Yli-Kitkajärvi 61,8 ha, lähes kokosaari myytävänä (noin 1 ha toisen omistuksessa).Ainespuuta 3.124 m 3 . Saaressa valmiina1987 valmistunut lomarakennus, talousrakennussekä vanha savusauna. Saaren eteläpuolelle onkaavoitettu kahdeksan lomarakennusapaikkaa.Lisäksi tilalla reilut osuudet Posion yhteismetsään(0,0282). Hp. 348.000 €Mouru määräala kahdessa palstassa 216,2ha, josta metsämaata 142,7 ha. Ainespuuta6.167 m 3 . Taimikoita 39,4 ha. Tiet perille. Päätienvarressa vanhat rakennukset; sauna ja navettarakennus.Hp. 124.000 €Mouru määräala kahdessa palstassa 67,4ha, metsämaata 49,1 ha, ainespuuta 2.728 m3.Toinen palstoista sijaitsee Mäntyjärven rannalla,jossa rantaviivaa noin 80 m. Hp. 60.000 €Jumisko määräala kahdessa palstassa 43,6ha. Ainespuuta 1.742 m 3 , taimikoita 1,2 ha,metsämaata 21,8 ha. Palstoilla voisi olla jopakolmekin mahdollista mukavaa mökin paikkaa.Hp. 65.000€RANUAYlimaa Simojoki 2,9 ha:n tontti, johon kaavoitettunakaksi lomarakennuspaikkaa. Hp.13.000 €Ylimaa Simojoki 0,3 ha:n tila jokirannassa,jossa kaunis, siisti mökki sekä sauna, lato jakuivakäymälä. Mökissä on sähkö- ja vesiliittymä.Lisäksi vielä yksi kaavoitettu rakentamaton lomarakennuspaikka.Hp. 62.000 €Ylimaa Simojoki 26,49 ha:n tila, jossa puustopääosin nuorta kasvatusmetsää. Ainespuuta 476m 3 . Tilalla ihastuttava hyväkuntoinen ”mummonmökki”, joka rakennettu 1980-luvulla. Pihassalisäksi talousrakennus, kaksi vierasmajaa, grillikotaja leikkimökki. Sähkö- ja vesiliittymät on.Tila jatkuu yli päätien Simojokirantaan asti, jossahuonokuntoinen vanha saunarakennus. Hp.100.000 €Ylimaa Simojoki 6,923 ha:n kaavoitettutila, jossa yhteensä kolme rakennuspaikkaa.Ainespuuta 252 m 3 , taimikoita 2,5 ha. Hp.29.500 €SIMOYlimmäisen Sankajärven rannalla määräalanoin 4,5 ha. Palstalle on tekeillä tie. Hp.16.000 €- Metsävähennys tuloutuu, kun myyt metsävähennykseen oikeuttavan kiinteistön.- Metsävähenykseen oikeuttavia kiinteistöjä ovat v.1993 ja sen jälkeen ostetut metsäkiinteistöt.- Metsävähennys ei tuloudu verovapaissa SPV-luovutuksissa.- Ota selvää metsävähennyksen tuloutumisesta jo kaupan suunnitteluvaiheessa.- Käytä tarvittaessa apuna asiantuntijaa, joka tietää ja ymmärtää metsävähennyksen.- Lisätietoa omasta metsänhoitoyhdistyksestäMetsävähennys voi ollametsäkiinteistönmyynnin VEROPOMMI!Kiinteistökohtainenmetsävähennys muuttuiomistajakohtaiseksi1.1.2008 alkaen. Muutoshelpottaa ja nopeuttaametsävähennyksenkäyttämistä. Mutta onsiinä arveluttaviakinpiirteitä, jotka on syytätietää.Arto TaskinenMetsäkiinteistön myynnissä nykyinenomistajakohtainen metsävähennysvoi käyttäytyä arvaamattomallatavalla. Metsävähennykseenoikeuttavan metsäkiinteistönluovutusvoittoalaskettaessa tehdyt metsävähennyksettuloutuvat - eli niistä joudutaanmaksamaan pääomavero.Tuloutuva metsävähennys onmaksimissaan 60 % myytävänmetsäkiinteistön hankintamenosta.Kaupan osapuolten kannalta onerittäin tärkeää, että mahdollinenmetsävähennyksen tuloutuminenselvitetään ennen kauppaa. Tällöinvältytään ikäviltä yllätyksil-Esimerkki:Metsätila ostettu v. 1996. Metsätilan hankintameno 25000,-.Metsävähennystä tehty 10500,-. Metsätila myydään huhtikuussa2011 hintaan 23500,-Luovutusvoittolaskelma:Myyntihinta + 23500,-Hankintameno - 25000,-Metsävähennyksen tuloutus + 10500,-Luovutusvoitto 9000,-Vero luovutusvoitosta 28% eli 2520,- euroa.Metsätilaosuudenmyynti oli verovapaaKuolinpesän osakkaan metsätilaosuudenmyynnistä on saatu korkeimmanhallinto-oikeuden ennakkopäätös.Henkilö A oli ollut isänsä kuolemastavuodesta 1972 lähtienisän kuolinpesän osakkaana.Kuolinpesään kuuluvalla metsä-tä verotuksen suhteen.Metsävähennys ei tuloudu luovutusvoittoverostavapaissa sukupolvenvaihdosluovutuksissa,koska silloin luovutusvoiton laskentaaei suoriteta. Verovapaudenedellytykset on määrätty tuloverolaissa.tilalla oli harjoitettu metsätalouttakuolinpesän lukuun 7.9.2006saakka, jolloin suoritettiin perinnönjako.Samana päivänä A myisaamansa metsätilan puoliosuudenveljelleen.KHO katsoi, että kun A olikuolinpesän osakkaana harjoittanutmetsätaloutta tuloverolain 48§:n 1 momentin 3 kohdan edellyttämällätavalla, ei metsätilanosuuden luovutuksesta saatuvoitto ollut hänen veronalaista tuloaan.Verovuosi oli 2006. (KHO29.4.2010 t:928)
metsänomistajat15Metsätilojen hinnatvapailla markkinoilla ovaterkaantuneet tila-arvioistaTilojen hintakehitys onviime vuosina irtautunutpuun hintakehityksestä.Vapailla markkinoillamuodostuvanmetsäpalstan hinnanmäärittelemiseksi pelkkätila-arvio ei enää riitä.Kantohinnat nousivat vuodesta2005 vuoteen 2010 Pohjanmaa-Kainuun alueella reaalisesti 8 %ja Lapissa 10 %. Metsäkiinteistöjenhinnat nousivat vastaavanaaikana Pohjois-Pohjanmaalla 31% Kainuussa 26 % ja Lapissa peräti39 % .-Metsän arvon määrittämiseksion nyt mahdollista saada markkina-analyysivastaavien toteutuneidenkauppojen pohjalta. Tätävarten Lapin Metsämarkkinoillaja Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistyksilläon käytettävissäänvarsin laaja aineisto markkinahinnanmäärityksen tueksi,kertoo Lapin MetsämarkkinatOy:ssä kiinteistökaupasta vastaavaLKV Ulla Käkelä Rovaniemeltä.Laaja aineisto analyysinpohjanaLapin Metsämarkkinat Oy LKVon teettänyt opinnäytetyönä selvityksenmetsäkiinteistöjenkauppahinnan ja metsän arvostatehdyn summa-arvon suhteestaLapin ja Pohjois-Pohjanmaanalueella. Aineistoon kerättiin 466vähintään 10 hehtaarin kokoistaLapin Metsämarkkinat Oy:n taiPohjois-Suomen MetsämarkkinatLKV:n välittämää metsäkiinteistökauppaa.-Pelkän metsän arvojen vertailuavarten on kauppahinnoistaerotettu rakennusten, rakennuspaikkojen,tonttien ja maatalousmaanyms. arvot, jotta neeivät vääristäisi metsäarvojenvertailua. Toteutuneet kauppahinnatvaihtelevat arvioiden alajayläpuolella. Viime vuosina toteutuneetkauppahinnat ovat olleetpääsääntöisesti korkeampiakuin niistä tehdyt tila-arviot. Viimevuonna vapailla markkinoillaLapin Metsämarkkinat Oy:n välityskaupoissamuodostunut hintatasooli Lapissa keskimäärin 17prosenttia korkeampi kuin tilaarviolaskelmanantama arvo. Tänävuonna ero on kasvanut jo 20prosenttiin, Käkelä kertoo.Metsän arvon määrityksessätila-arvio on kuitenkin välttämätön.Tilan arvo on eniten riippuvainentila-arvion yhteydessä selvitettävästäpuuston määrästä.-Puustoisen tilan hehtaarihintaon moninkertainen taimikkovaltaiseenverrattuna. Keskimääräisillätilastoluvuilla ei ole juurimitään tekemistä yksittäisen tilanarvon kanssa eikä keskimääräistähehtaarihintaa voi käyttää yksittäisentilan arvioinnissa. Puustonlisäksi kauppahintoihin vai-kuttavat metsän sijainti ja tieverkosto,verotus, kasvanut kysyntäsuhteessa tarjontaan sekä ostajienhenkilökohtaiset arvostukset. Lisäksipienistä tiloista maksetaanyleensä korkeampia hehtaarihintojakuin suurista yli sadan hehtaarintiloista.Veroseuraamus saattaayllättääKauppahinta ei silti ole ainoa onnistuneenkaupan mittapuu. Ennenkauppaa kannattaa aina selvittäämyös veroseuraamukseterilaisissa tilanteissa. Metsätilojenluovutusvoiton verotus poikkeaamuista omaisuuseristä, kutenasuinkiinteistöistä ja asuntoosakkeista.Lähisukulaisten välisetkaupat ovat verovapaita yli 10vuotta omistettujen tulojen osalta.Toisaalta käytettyjen metsävähennystentuloutus myyntitilanteessavoi tuoda ikävän ja täysinarvaamattoman tuhansien eurojenlisän myyjän maksettaviinveroihin.-Metsänomistajien keski-ikäkasvaa koko ajan, eikä seuraavastasukupolvesta tai lähisukulaisistaaina löydy metsästä kiinnostuneita.Kauppa vapailla markkinoillaon silloin järkevämpi vaihtoehtokuin metsän pirstominenjakamalla. Rahaa on paljon helpompijakaa tasapuolisesti kuinmetsää tai muuta kiinteää omaisuutta,Ulla Käkelä opastaa.Erillispalstojen lohkomisissa maastotyöt lisääntyvätMaanmittauslaitos on tarkentanutohjeistustaan erillispalstojenlohkomisista. Ohjeistuksen tarkentaminenlisää maastotöidenmäärää.Aikaisemmin lohkomisissa eiole tehty maastotöitä, jos asianosainenon ilmoittanut rajamerk-kien olevan olemassa. Uuden ohjeistuksenmukaan lohkottavaterillispalstat tulee kartoittaa samallatarkkuudella kuin muutkinlohkokiinteistöt. Tämä tarkoittaa,että erillispalstat kartoitetaan aiempaauseammin GPS-laitteistollavastaamaan tarkkuusvaatimuksia.Erillispalstan lohkominen velotaanedelleen lohkomistenmaksutaulukon 4 mukaan. Joserillispalstan rajalta puuttuu rajamerkkitai raja on muutoin epävarma,velotaan rajankäynninkustannukset lohkomiskustannustenlisäksi.Asiakkaille uudistus merkitseekiinteistörekisterikartan parantunuttasijaintitarkkuutta. Lisätietojaohjeistuksesta ja hinnoittelustasaa paikallisesta maanmittaustoimistosta.Uusi metsästysvuokrasopimuksenmalli heti käyttöönMaanomistajia ja metsästäjiä edustavatjärjestöt ovat sopineet uudesta mallipohjastametsästysoikeuden vuokrasopimukseksi.Uusi sopimuspohja ottaa huomioon entistäparemmin myös metsänomistajien tavoitteetvaikkapa hirvikannan säätelyssä.Uuden sopimuspohjan ovat laatineet yhdessä maanomistajiaedustavat MTK ja SLC sekä metsästäjiä edustava SuomenMetsästäjäliitto. Järjestöt uskovat uudistetun sopimusmallinvahvistavan entisestään maanomistajien ja metsästysseurojenvälistä luottamusta ja hyvää yhteistyötä. Yksityiset maanomistajatsuhtautuvat lähes poikkeuksetta myönteisesti metsästykseenja metsästysseurojen toimintaan.Metsästysvuokrasopimuksella maanomistaja siirtää maidensametsästysoikeuden metsästäjille, yleensä paikallisellemetsästysseuralle. Mallisopimuspohjan käyttö on vapaaehtoista,mutta helpottaa molempien osapuolten työtä. Aikaisempimallisääntöpohja ehti olla käytössä vuosikymmeniä.Hirvikannan säätelyyn sitoudutaanRiista- ja vahinkoeläinten kannansäätely ja riistanhoito on uudensopimusmallin olennainen osa. Vuokralainen pyrkii aktiivisestimetsästämään niin, että metsänomistajien ja metsästäjienyhteisesti sopima tavoitehirvikanta saavutetaan.Hirvieläinten pyyntilupia hakiessaan vuokralainen huomioimetsänomistajajärjestön näkemykset ja lausunnot ja sitoutuutoimimaan näin yhteisen päämäärän hyväksi niin, että maanomistajilleei aiheudu kohtuutonta haittaa hirvieläimistä.Sopimusmalli ei oikeuta vuokralaista harjoittamaan alueellametsästysmatkailua tai muuta vastaavaa kaupallista toimintaa.Sellaisesta toiminnasta osapuolet neuvottelevat ja sopivaterikseen.Uudessa sopimusmallissa on huomioitu varsin laajasti metsästäjientoiminnan raamit metsässä. Näin sopimus antaa aikaisempaaparemman oikeusturvan maanomistajalle ja selkeäntoimintakentän metsästäjille.Sopimukseen liittyy nyt myös kohta, jossa vuokranantajallaon mahdollisuus periä vuokraa tai muuta vastiketta vuokraamaltaanalueelta. Yleensä vuokrasopimukset tehdään edelleenkinilman euromääräistä vastiketta.Toivon mukaan kaikki alueemme metsästysseurat ottavatuuden sopimusmallin käyttöön välittömästi.Sopimusmalli ja sopimuksen teksti löytyvät metsänhoitoyhdistyksentoimistoilta sekä Pohjois-Suomen Metsänomistajienliiton kotisivuilta www.mhy.fi/pohjoissuomi
16 metsänomistajatYhteistyössälaatua ja liikettäSimossa Tuomas Hookana p. 040 510 5145Ranualla Jarmo Salmela p. 0500 295 093Keminmaalla ja Torniossa Pekka Saario p. 0500 295 102Ylitorniossa Kari Törmänen p. 0500 295 089Pellossa ja Kolarissa Antti Mäki p. 040 350 3898Tervolassa Erkki Kallio p. 040 354 0995Rovaniemellä Tapani Niemimuukko p. 0500 366 080Pekka Halvari p. 050 598 8569Kittilässä Tapani Niemimuukko p. 0500 366 080Pelkosenniemellä, Kemijärvellä, Sallassaja Savukoskella Hannu Salmela p. 050 356 0199Sodankylässä Yrjö Mattanen p. 0500 295 078metsa.fi METSÄNHOITO-YHDISTYKSENPALVELUTPuukaupallisetpalvelutMetsänhoitopalvelutMetsäarviointipalvelutMetsätaloudensuunnittelupalvelutNeuvonta- jakoulutus palvelutMetsänomistajienetujen ja oikeuksienpuolustaminenwww.mhy.fi
metsänomistajat17Kuvassa tyytyväinenmetsänomistaja.Tutustu Stora Enson kanta-asiakasetuihinja aloita elämäsi vaivattomin puukauppasoittamalla numeroon 020 46 1478.www.storaensometsa.fiwww.facebook.com/StoraEnsoMetsawww.mhy.fiAmmattilaatuasyksyn metsään!Metsästäenergiaa529€Functionalturvavarustepaketti309€Lisää turvaa työhösi.Paketissa Functional-turvahaalari,Functional -24 saappaat jaFunctional-kypärä.Olemme paikallisen energiatuotannon edelläkävijä,bioenergian suunnannäyttäjäja lappilaisen elinvoimaisuuden edistäjä.UUTUUS!HUSQVARNA 345FRTehokas ja helppokäyttöinen raivurimonipuolisiin työtehtäviin. Mukana 3 terääsuojineen ja ergonomiset valjaat.45,7 cm 3 , 2,1 kW, 8,3 kg.739€(Sh. 850€)www.ren.fiTarvikekeskus OyKeskusväylä 7,96910 ROVANIEMIpuh. 044 5122 774www.tarvikekeskusoy.fiKoneliike Vuorenpää KyAnnaliisankatu 8,98100 KEMIJÄRVIpuh. 016 813 413Konevuokraus Timpuri OyLinnantie 2,99100 KITTILÄpuh. 016 353 677, 040 766 0280Muonion KonepisteIlttitie 12,99300 MUONIOpuh. 016 532 221, 040 5125 094Tarvike Laatikainen OyPosiontie 44,97900 POSIOpuh. 016 23721 842Tarvikekeskus OyTeeritie 2,97700 RANUApuh. 016 3551 046www.tarvikekeskusoy.fiSallan Rautatori OyKuusamontie 23,98900 SALLApuh. 016 831 300Kone-Virta KySauherrantie 12,98800 SAVUKOSKIpuh. 016 841 241Pyöräosa Keinänen OyKemintie 50,95420 TORNIOpuh. 010 3964 101Kemin pyörä ja varaosaKeskuspuistonkatu 7,94100 KEMIpuh. 016 221 092www.keminpyora.fiTarvike Center Ivalo OyPetsamontie 9,99800 IVALOpuh. 0400 927 674Rauta & KonenippeliKivihaantie,95600 YLITORNIOpuh. 016 572 251KoneVasara OyRanniontie 10,99600 SODANKYLÄpuh. 040 5296 712
18 metsänomistajatT TEHDASVALMISTEINENTRAKTORIMÖNKIJÄ69 YETI ® 600 ACE + TOIMITUSKULUT11 990,- SIS.ALV14190,- SIS.ALV+ TOIMITUSKULUTOstamme kuusivaltaisiaTUKKILEIMIKOITALänsi-Pohjan alueella.Yhteydenotot:metsätal.ins. Juha Kokkonen puh. 0400-574 941tai s-posti: juha.kokkonen@tervolansaha.inet.fiPUUTAVARAA VUODESTA 1956 ALKAENSampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fiEi kaikkea kannatasijoittaa päin mäntyä.Kun haluat kasvattaa rahaamuuallakin kuin metsässä,kysy neuvoa sijoitusasiantuntijoiltamme.Soita ja varaa aika!Puh. 0200 2580 pvm/mpmKemi, Kemijärvi, Rovaniemi, Sodankylä, Tornio
metsänomistajat19Metsäsertifioinnin tarkastajattulevat LappiinKriteerit muuttuivat tälle kaudelleRunsas lahopuun määrä on hyvä mittari METSO-kohteelle.Metso vahvassalennossa LapissaMetsolla tarkoitetaan Metsienmonimuotoisuuden toimintaohjelmaavuosille 2008 - 2020. Ohjelmassa esitelläänmetsänomistajille keinoja ja rahoitusta, jonkaturvin he voisivat vapaaehtoisin toimin säästäämetsiensä arvokkaita luontokohteita.Säästöpuut tulisi päätehakkuun jälkeen jättää pysyvästi palstalle, aluejohtaja Pekka Saikkonen opastaa.Vuoden 2011 alusta metsäsertifioinninkriteeristöä on tarkennettuvastaamaan olemassa olevaatilannetta. Muutokset ovat lähinnäkosmeettisia, mutta tärkeitä.Erityisesti uusissa kriteereissäkorostuvat ilmastoasiat ja luonnonmonimuotoisuus.Säästöpuita ei saa poistaaNiin sanotun säästöpuukriteerinkohdalla määritellään tarkemminhakkuussa jätettävän puustonlaatua ja kokoa. Nyt myös maapuutluetaan säästöpuiksi. Säästöpuitaavohakkuille on jätettävä5-10 kpl hehtaarille. Kriteeriedellyttää, että säästöpuut jäävätpysyvästi kohteelle, eikä niitä saajälkikäteen poistaa. Jättöpuuryhmienmerkitys luonnon monimuotoisuudenkannalta on erit-Lapin yksityismetsät on sertifioituEräät suuret metsäyhtiöt ovat ilmoittanetaloittavansa metsäsertifioinninkauppaamisen yksityisillemetsänomistajille. UPMon rakentamassa omaa ympäristöjärjestöjenhallinnoimaa FSCryhmäsertifiointiaja Metsäliittoomaa PEFC-ryhmää.täin tärkeää.Joitain kriteereitä on yhdistetty.Esimerkiksi kriteeri 5, jokaaikaisemmin käsitteli korjuussasyntyneitä puuvaurioita sisältäävaatimuksia liittyen energiapuunkorjuuseen. Huomioon onotettu mm. kantojen nosto ja biomassankerääminen metsän monimuotoisuudenja vesien suojelunkannalta.Toimittaessa vesien ja pienvesienläheisyydessä suojakaistojenleveyttä on hieman tarkistettu.Aikaisempi 3-5 metrin suojakaistaon uusissa kriteereissä 5 metriä.Uudet kriteerit on otettu käyttööntämän vuoden alusta lukien.Sertifioinnissa mukana oloon aina vapaaehtoistaLapissa tämä ei ole kuitenkaantarpeellista. Kaikki metsänhoitoyhdistystenjäsenmetsänomistajatovat jo mukana Pohjois-Suomen kattavassa alueellisessaPEFC-sertifikaatissa, ellei jokusitten ole halunnut erikseen erotasertifikaatista.Metsien sertifiointi on tapa osoittaavalmiiden metsäteollisuustuotteidenostajille, että ketjupuun siemenestä aina lopputuotteeseenasti on puhdas ja metsätalouttaharjoitetaan kestävästi.Metsänomistajat ollessaan metsänhoitoyhdistyksenjäseniä kuuluvatautomaattisesti ryhmäsertifioinninpiiriin. Myös metsänhoitoyhdistykseenkuulumattomatmetsänomistajat voivat omallasitoumuksellaan liittyä mukaan.Sertifioinnista eroaminenon myös helppoa. Vapaamuotoisellasertifiointitoimikunnalle taiomalle metsänhoitoyhdistykselleosoitetulla hakemuksella sertifioinnistapääsee eroon.Syksyn tarkastuksetalkavatDNV:n tarkastajat saapuvat Lappiinviikolla 42 selvittämään, onkolappilainen metsätalous kestävälläpohjalla ja kriteerien mukaista.Tarkastettavia metsänhoitoyhdistysalueitaovat tänävuonna Kemijärvi, Posio ja Ylitornio.Uudelle sertifiointikaudellelähdettäessä auditointiin pätevätyritykset kilpailutettiin. Tarjouskilpailunvoitti DNV-CertificationOy ja se toimii nyt kokoPohjois-Suomessa tarkastajana.Pekka SaikkonenaluejohtajaMetsänomistajien liittoPohjois-SuomiTässä nykyisessä mallissa metsänomistajatmyös säilyttävät itsenäisyytensäpuukaupassa, eikäsertifikaatti sido omistajaa mihinkäänpuunostajaan.Suomessa lähes kaikki yksityisetmetsänomistajat ovat mukanaPEFC-sertifikaatissa metsänhoitoyhdistystenja metsänomistajaliittojenkautta. Sertifikaatti onmetsänhoitoyhdistyksen jäsenillemaksuton.Metso on lähtenyt Lapissa hyvin liikkeelle. Viime vuonna tehtiinLapissa päätökset 23 uudesta Metso-kohteesta, joiden yhteisalaoli 611 ha. Erityisen hyvin Metso on lähtenyt liikkeelle Ranuallaja Rovaniemellä. Näissä kunnissa paikalliset metsänhoitoyhdistyksetovat välittäneet metsänomistajien esityksiä lukuisistahyvistä kohteista käsittelyyn.Yksittäisiä esityksiä on myös muista Lounais-Lapin kunnista.Lähes poikkeuksetta esityksistä on päästy metsänomistajaatyydyttävään neuvottelutulokseen.Metson painopistealueeseen kuuluu Lapista läänin lounaisosatRanuan, Rovaniemen ja Pellon kunnat mukaan lukien. HyvätI- ja II-luokan kohteet kelpaavat rahoitukseen pohjoisempaakinSallan, Sodankylän ja Kittilän kirkonkyliä myöten.Rahoitusta useasta lähteestäMetsänomistajalla on mahdollisuus saada rahoitus Metso-kohteelleenjoko luonnonsuojelulain tai Kemeran mukaisista varoista.Työnjako on se, että luonnonsuojelulain keinoin pyritääntoteuttamaan suuret kohteet. Kemera-keinot tulevat kyseeseensilloin, kun kohde on alle kolmen hehtaarin suuruinen tai suojelutarveon määräaikainen.Luonnonsuojelulain puolella suojelun toteuttamistapoina tulevatkyseeseen sekä rauhoitussopimus että maakauppa. Rauhoitussopimuksessakohteelle asetetaan hakkuu- ja rakentamisrajoitusja maanomistajalle maksetaan näiden perusteella täysikorvaus taloudellisista menetyksistä. Pysyvän rauhoituksenohella myös 20 vuoden määräajaksi tehty rauhoitus tulee kyseeseen.Sekä kauppahinta että korvaus ovat kokonaan verovapaatatuloa.Valintaperusteet ratkaisevatEniten Metso-suojeluun pitäisi saada runsaslahopuustoisia vanhojakangasmetsiä, puustoisia soita ja pienvesien lähimetsiä.Valintaperusteissa painavia rakennepiirteitä ovat mm. lahopuun,palaneen puun ja järeitten lehtipuiden esiintyminen sekäalueen pohjavesivaikutus.Metso-kohteiden valintaperusteet on luettavissa Metson internetsivuilta www.metsonpolku.fi.Lisätietoja:Kari Kemppainen, puh. 0400-163466Ar i Ne u vone n , p uh . 040 -5298270
20 metsänomistajatKaija Sulasalmi (oikella) tarkastelee luontaisen uudistamisen onnistumistaNaisten metsäpäivälläyleisömenestys SallassaNaisten metsäpäivää vietettiinSallassa syyskuun toisena lauantainakauniissa syyssäässä ja ruskanloisteessa.Metsäpäivän osallistuiyli 30 naista. Tapahtumanjärjestivät Metsän-hoitoyhdistysSalla ja Metsäkeskus Lapin metsäkoulutus-ja neuvontahanke.Tilaisuus alkoi aamukahvilla,samassa yhteydessä annettiinosallistujille tietoisku metsänhoitoyhdistyksenja metsäkeskuksentehtävistä.Kahvittelun jälkeen päästiinsuuntaamaan kulku metsäkohteille,joita esittelivät Teuvo Ikäläinen,Helena Pahkala ja HanneVaarala metsäkeskuksesta sekäVesa Tennilä metsänhoitoyhdistyksestä.Ensimmäinen kohde oli nuorenmetsän kunnostus kohde, missäoli tehty koneellinen energiapuukorjuu.Korjuujälki sai osallistu-jilta hyvät arvosanat ja he olivatyllättyneitä, kuinka paljon kohteeltaoli saatu energiapuuta.Hirvituhokohteella osallistujatnäkivät konkreettisesti, miltätaimikko näyttää, kun hirvipääsee syömään mäntyjä. Muillakohteilla naiset saivat käsityksenmetsien uudistamisketjuistaja taimikonhoidosta. Lisäksi opetettiintaimikon tiheyden mittaus.Kohteilla oli pienimuotoisia kysymyksiä,joissa oikein vastanneetpalkittiin.Osallistujat olivat aktiivisiametsäkohteilla ja kyselivät järjestäjiltäpaljon hyviä kysymyksiä.Kohteiden jälkeen autojen keulatkääntyivät Vallovaaran (340 m)huipulla olevalle kodalle, jonneKellokummun Anneli ja VirkkulanJouni olivat keittäneet makoisatnokipannukahvit. Kahvienja makkaranpaiston lomassa suoritettiinvielä arvontoja.Kysyin Sulasalmen Kaijalta,joka osallistuu aktiivisesti metsänhoitoyhdistyksenjärjestämiintapahtumiin, millainen päivä oliollut ja mitä hän sekä muut osallistujathaluavat naisille järjestettävän.Kaija kertoi omasta jamuiden puolesta, että oli mukavaolla pelkästään naisporukallaliikkeellä, kysyttiin asioista rohkeastikohteilla ja pienet kilpailutolivat hyviä. Lisäksi naiset toivoivatheille suunnattuja kurssejaesim. metsätaloussuunnitelmankäyttöön opastusta ja retkiäkuten mm. tutustumista koneelliseenhakkuuseen sekä retkeä jokosahalle tai tehtaalle.Vesa TennilätoiminnanjohtajaMetsänhoitoyhdistys SallaPäivän päätteeksi kahvi ja makkara maistuiRAKENTAVASSA SEURASSAWASSLÖV R & MSuomen nopeimmat KLAPIKONEET LakkapäältäSoita ja pyydä esittely paikkakunnallesi!TORNIO | Varikonkatu 3 | Puh. 020 7479 020 | Avoinna: ma-pe 7-19, la 9-16, su 12-16YLITORNIO | Alkkulanraitti 127 | Puh. 020 7479 021 | Avoinna: ma-pe 8-18, la 9-15ROVANIEMI | Teollisuustie 13 | Puh. 020 7479 130 | Avoinna: ma-pe 7-19, la 9-16, su 12-16 OULU | Nuottasaarentie 4 | Puh. 040 7511 092 | Avoinna: arkisin 8-16Lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min • Matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,9 snt/min
metsänomistajat21ISKUPORAKONEHP1641FK1X 650WledvaloUuden hallituksen metsäpolitiikka tuomuutoksia metsänomistajan arkeenAlkukesästä aikaansaatu maanuusi hallitus on pikku hiljaa päässyttyön syrjään täysillä kiinni.Hallitusohjelmaa hiottiin keväälläpitkään. Siihen liittyy myösmetsällinen osuus, jossa on moniametsänomistajankin elämäänvaikuttavia asioita.Metsänomistajan tilipussiinsuoraan vaikuttava asia on jo ensivuoden budjettiin kirjattu esitysnostaa pääomaveroprosenttianykyisestä 28:sta 30:een ja yli50.000 euron pääomatuloista jopa32 prosenttiin. Koska puunmyyntitulotluetaan pääomatuloiksi,merkitsee tämä korotusmetsänomistajien verotuksen ki-VM kurittaisi myös yhteismetsiäVerottaja on iskemässä kyntensäentistä vahvemmin myös yhteismetsiin,mikäli VM:n esitys valtionbudjetissa toteutuu. Yhteismetsiäon verotettu tähän saakkayhteisöveroprosentin mukaisesti,eli vero on ollut 26% ja muuttuuvuoden alusta 25 prosenttiin.ristymistä noin kymmenellä prosentilla.Toinen verotuksellinen esityson poistaa kemera-tukien verovapaus,joka tulee myös kiristämäänjonkin verran metsänomistajienveroruuvia. Toisaalta tämänjälkeen kaikki menot muuttuvatmyös vähennyskelpoisiksi,joten tältä osin päätös selkeyttääveroilmoituksen laatimista.Metsäomaisuuden hallinnanpuolella perintö-ja lahjaverotukseenon tulossa kiristys uuden16%:n veroportaan myötä, jokakoskee yli 200.000 euron perintöjä.Tämä koskettaa tietysti paljonmuitakin kuin metsänomistajia.VM on kuitenkin eriyttämässäyhteismetsät yhteisöveron piiristäja korottaisi yhteismetsienverotuksen kertaheitolla 30 prosenttiin.Toteutuessaan tämä esitysromuttaisi toiveet yhteismetsienyleistymisestä ja tätä kauttasaatavasta metsien rakennekehi-Metsänomistajien tavoitteenaollutta metsätilojen sukupolvenvaihdostenveronhuojennustahallitusohjelmasta ei löydy.Uusiutuvan energian käyttöönhallitus aikoo panostaa ja lisätäkotimaisen bioenergian käyttöä.Toisaalta uusiutuvan energian tukiaaiotaan leikata 25 miljoonaaeuroa. Ei liene ihan helppo yhtälö.Metsänhoitoyhdistyskin on noteerattuhallitusohjelmassa, jokaosoittanee että yhdistyksen asemaja rooli pidetään tärkeänä.Ohjelmassa mainitaan, että metsänhoitoyhdistyslakiuudistetaanhallituskauden aikana. Samoinuudistetaan metsälaki.tyksestä.Sekä metsänomistajajärjestöMTK että metsäteollisuus ovatilmoittaneet vastustavansa tätätäysin ”puskista tullutta” veronkiristyshanketta.99,-MOOTTORI-SAHADolmarKIUAS HARVIASOUND 6KWTeräsGPS-PAIKANNINCOUGARretkeilijälle169,-59,-Reilumpi pankkimyösTUHKAIMURI18L 1000W39,-MONI-TOIMIKASTASO/ALUMIIMax 150kg 12-ask79,-JitaFARMARITUPLAPUTKI315/280x620079,-metsänhoitoyhdistysmetsänomistajan asiallawww.mhy.fimetsänomistajalle!Nyt on hyäsyy laittaamettätkunthon.Hyödynnäenergiapuunkemera-korjuutuki!OSTAMMETUKKI-, KUITU- JA ENERGIAPUUTAAlueilla: Rovaniemi, Ranua ja Kittilän eteläosaSaatko nykyisessä pankissasi riittävästi etuja?Ajatteleeko se sinun parastasi?Vaihda Tapiola Pankkiin, saat reilua korkoa puukaupparahoilleja hyviä talletustarjouksia – ja myös maksuttomatverkkopalvelut, kun olet keskittänyt vakuutuksiasiTapiolaan. Kokonaissäästösi voi helposti olla satojaeuroja vuodessa!SIISTIÄ JÄLKEÄ JA TUOTTOALaita metsäsi kasvukuntoon ammattilaisvoimin.Ostamme pystykaupallaleimikot nuoren metsän harvennuksistapäätehakkuisiin. Teemme siistiä jälkeä –metsäsi jatkaa kasvuaan ja voi hyvin.Metsänomistajan asialla – vuodesta 1992PYYDÄ REILU TARJOUS!Jari Kuukasjärvipuh: 050 430 2280jari.kuukasjarvi@lapinmm.fiUkkoherrantie 15 A 296100 RovaniemiLapin Metsämarkkinat OYKysy lisää Sinulle tutultaedustajaltamme tai käy lähimmällätoimistolla !Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, KeskinäinenHenkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy.
22 metsänomistajatPOHJAN TAIMI Ketolan taimitarha, 98100 Kemijärvi P. 020 7939 805, f. 020 7939 809Metsänomistaja!Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppaKittiläSodankyläSavukoskiPelkosenniemiRovaniemiSallaKemijärviPosio KITKAWOODKuusamoRanuaPÖLKKYPetri Tolonenp. 020 764 0262Markus Viitalap. 020 764 0264Teemu Pohjolap. 020 764 0263Jouko Niskalap. 020 764 0254Vilho Koivistop. 020 764 0232Jari Juntunenp. 040 515 9779Seppo Miettunenp. 020 764 0261PudasjärviULEATaivalkoskiHankintatoimistoSahaOuluPuolankaSuomussalmiPölkky MetsäKemijärventie 7393600 KUUSAMOFINLANDPuh. 020 764 0253Fax 020 764 0250Sähköposti: office@polkky.fi taietunimi.sukunimi@polkky.fiwww.polkky.fi
metsänomistajat23METSÄNHERKUTKantarelli - syksynkeltainen herkkuKantarelli, toiselta nimeltään keltavahvero, on herkullinensieni. Se on myös helppo tunnistaa keltaisesta väristään jatorvimaisesta muodostaan sekä erityisen miellyttävästä jamuista sienistä selvästi poikkeavasta tuoksusta. Kantarellion varsin yleinen koko maassa.Ensimmäiset kantarellit ilmestyvät Etelä-Suomen metsiinjuhannuksen tienoilla, ja satokausi jatkuu aina myöhäissyksyynasti. Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kantarelliaalkaa esiintyä heinäkuun loppupuolella. Sanotaan,että kerran kantarellipaikan löydettyään sieniä voi poimiasamalta paikalta useita vuosia.Yleensä parhaita paikkoja ovat melko rehevät heinäiset javaloisat kangasmetsät.Kantarelleja kannattaa etsiskellä metsistä, joissa on ainakinsekapuuna koivua. Kantarelli piiloutuu varsin hyvin heinienja varisevien lehtien sekaan, joten tarkkana saa poimijaolla, ettei kävele kantarelliaarteen ohi.Kantarelli on yksi parhaista ruokasienistämme eikä sitätarvitse esikäsitellä ennen ruuanvalmistusta. Parhaimmillaankantarellit ovatkin tuoreeltaan, heti poimimisen jälkeen.Puhdistuksen jälkeen sienet ovat valmiita käytettäväksi.Kantarellista valmistuu pannulla herkullinen kastike tai muhennos.Ne sopivat piiraiden täytteiksi, salaatteihin, kasvislisäkkeisiinja niillä maustuu lihapullataikinakin. Erityistäherkkua on tietysti kantarellikeitto.Kantarellin lähisukulaisia ovat hieman myöhemmin syksyllämetsiin ilmestyvät herkulliset ja arvostetut suppilovahverotja mustatorvisienet.URAKOINTI-PALVELUTPOSIOSahaus- ja TraktorityötOlli-Matti YlitaloPUUTAVARAN SAHAUKSETHaluamassasi paikassa liikkuvallakenttäsirkkelilläMyös lumiurakointi ja puutavaranajoVuonaspurantie 25, 99710 VaalajärviOlli-Matti Ylitalo puh. 0400 290 045SODANKYLÄSIMOLumi-, metsä- ja maaurakointiAimo PääkköPohjoispuolentie 186B, 95200 Simopuh. 0400 296 554PELLOMETSÄRAUTIO OyTakatie 34, 95700 Pellopuh. Hannu Rautio 0400 177 664Paavo Rautio 0400 177 663Teemu Rautio 0400 459 467http://metsarautio.suntuubi.comMETSÄ- JA MAANRAKENNUSTYÖTKoneyhtiöHoikkaniemi OyMetelivaarantie 47A, 95760 Konttajärvipuh. 0400 399 656Kiinteistö- ja konepalveluK. KinnunenMaanmuokkaukset ja ojituksetHaapamaantie 17, 95590 Torniopuh. 045 3292 780, 0400 166 270RANUASÄÄSKIPUU OyMetsäkoneitaMetsätalouden palvelujaKirkkotie 55, 97700 RanuaJanne Sääskilahti p. 0400 321 567Matti Sääskilahti p. 0400 271 784TORNIOPalovaarantie 1137, 95530 TornioKarip. 0400 663 409www.pietikaiset.fiKITTILÄTommip. 040 5092 355TRAKTORITYÖJ. SeppäläHarvennusmoto LOGMAN 801KETO 100 kourallaRengastie 119, 99110 Kaukonenpuh. 040 562 5183METSÄ-MÄKITALOJärvirovantie 32, 99130 SirkkaPuh. 0500 600 000Kantarellikeitto200 g kantarelleja1 sipuli50 g voita5 dl kanalientä3 dl kuohukermasuolaa ja valkopippuriaPuhdista sienet ja ota syrjään muutama pieni, nätti kantarelli. Pilkosipuli ja muut sienet ja kuullota ne voissa.Lisää kanaliemi (voit halutessasi käyttää myös kasvislientä) ja kerma,anna kiehua noin 30 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla.Voit soseuttaa keiton tehosekoittimessa, näin saat siitä todellakuohkean. Paista pienet sienet voissa ja lisää keiton pinnalle koristeeksi.Vihje: Voit käyttää keittoon myös säilöttyjä sieniä; kantarellin sijastaesimerkiksi mustatorvisieniä tai suppilovahveroita.Ohje: Virva HyykoskiLähde: Helsingin SanomatKEMINMAAMÄNNIKKÖ M.J. T:miPuunkorjuu,metsäkoneurakointi ja metsurintyötTervolantie 1790, 95370 ItäkoskiPuh. 0400 201 359Kittilänmaa- ja metsäpalvelu OyHoidetaan maata - metsääKylätie 20, 99110 KaukonenLasse Kiviniemipuh. 0400 395 593
24 metsänomistajat METSÄSTYSPUVUT SUOMEN LAAJIMMASTA VA-LIKOIMASTA ERÄTUKUN JÄRKEVILLÄ HINNOILLAErätukku suunnittelee, valmistuttaa ja myyomat merkkinsä suoraan kuluttajille ilmankaupan perinteisiä välikäsiä. Näin hinnastavoidaan pudottaa jopa puolet pois vastaaviinmerkkituotteisiin verrattuna.Erätukun hintaTehtaanosuusKilpailijoiden hintaTehtaanosuusErätukunosuusMaahantuojanosuusTukkukaupanosuusMyymälänosuusJAHTITARJOUSLaatupuku AIR-TEX 2 kalvollaPro-puvun ostajalle kaupanpäälle (arvo 88,40 €)Kauluriarvo 9,90 €MicroDryalusasuarvo 19,90 €Väliasuarvo 22,90 €Turvaliiviarvo 7,90 €Sotka-kääntölippisarvo 19,90 €Villasukatarvo 7,90 €199,-JahtiJakt Pro on edullisin AIR-TEX 2 -luokan kalvopuku: puku tarjoaa täydellisen vedenpitävyyden,erinomaisen hengittävyyden ja huippuluokan varustelun erittäinedullisella hinnalla.JahtiJakt Supreme on jahti- ja vaelluskäyttöönsuunniteltu erittäin kestäväkenkä hieman madalletulla varrella.AIR-TEX 2 -kalvo, huippuluokantekniset ominaisuudet.NYT VAINKaupan päällekenkävaha,arvo 11,90 €169 90Täydellinen maastouttajaRAKENTEELTAAN TÄYSIN UUSI KIIKARIMALLISTOCamo-puvun ostajalle kaupanpäälle (arvo 117,50 €)Scentech MicroDry-alusasuarvo 39,90 €NYT VAINFleecepooloarvo 34,90 €Henkselitarvo 15,90 €Lippalakkiarvo 19,90 €Bandanaarvo 6,90 €289,-Suomalaiseen luontoon suunnitellulla camokuviolla varustettu JahtiJakt Camokalvopukuon ylivoimainen maastouttaja. Suuren myyntimäärän ansiosta olemme pystyneetpitämään entisestäänkin parannetun uutuuspuvun hinnan todella edullisena.Uusissa JahtiJakt-tähtäinkiikareissa on aiempaa yksinkertaisempi runkoputki, minkä ansiosta rakenne on tiiviimpi ja kestävämpi. Parannetturistikon tuenta ei kuoleudu pitkänkään ajan kuluessa. Hionnaltaan ja pinnoitukseltaan aiempaa tarkempi optiikka mahdollistaa paremmanvalovoiman. Mallistoon on sisällytetty myös useita hyvän valovoiman tarjoavia kiikareita 1 tuuman runkoputkella. VAIN139 ,- VAIN149 ,- VAIN199 ,- VAIN249 ,-SUOMEN SUOSITUIMMAT JAHTIKENGÄT ERÄTUKUSTASuomen suosituin jahtikenkä Jahti-Jakt Premium. AIR-TEX 2 -kalvo, loistavavedenpitävyys, hyvä hengittävyys.Ruskea ja musta.NYT VAIN139 90Kaupan päällekenkävaha,arvo 11,90 €NYT VAIN159 90Aikuisten puvunostajalle kaupan päälle(arvo 45,70 €)MicroDry-alusasuarvo 19,90 €Turvallisuutta metsälleNYT VAINFleeceliiviarvo 19,90 €Lippalakkiarvo 6,90 €Ylivoimaista mukavuutta passiinNyt myös lapsille!129 90Lasten puvun ostajallekaupan päälle(arvo 35,70 €)MicroDry-alusasuarvo 19,90 €Huomioliiviarvo 7,90 €Lippalakkiarvo 6,90 €JahtiJakt Classic on yksi Suomen suosituimmista kalvollisista metsästyspuvuista.Väljästi mitoitetun puvun AIR-TEX-kalvo on pintakankaan ja vuorikankaan välissä.Rakenne tekee puvusta lämpimän ja hiljaisen.129 90JahtiJakt Safety Camo on ihannevaateesimerkiksi hirvenpyyntiin. Erinomaisesti vettä ja tuulta pitävä,sekä hyvin hengittävä AIR-TEX-kalvo yhdessä äänettömän pintakankaankanssa tekevät metsästyksestä nautittavan kokemuksenturvallisuudesta tinkimättä. Runsaasti taskuja.Tyylikkäät ja mukavat JahtiJakt-neuleet. Aito villa lämmittääkosteanakin. Prohunter- jaForest-neuleet, villa (50%),akryyli (50%)NYT VAIN39 90Tyylikäs flanellipaita vapaaaikaan.Valmistusmateriaalinamukava puuvilla, paidassarintataskuNYT VAIN29 90LämpimätJahtiJaktneulospipot.NYT VAIN9 90Laatusukka jahtiinMiellyttävä, hyvinistuva JahtiJakt Forest-sukka ympärivuotiseenkäyttöön.CoolMax®-materiaaliviilentää sukkaa tehokkaasti.NYT VAIN6 90Kosteudelta suojaavatkannet metsästys- jakalastusluville.NYT VAIN9 90Koot 140-150Asiakaspalvelu puh. 020 747 7000* (ma-pe 8-18)*Puhelujen hinnat sis alv 23%: kiint. verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuh. 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min
Change language