ELÃKÃÃN ELÃMÃ Elollinen ja eloton MikÃ¤ on elollista ja ... - Moped

ELÄKÖÖN ELÄMÄ<strong>Elollinen</strong> <strong>ja</strong> <strong>eloton</strong>Mikä on elollista <strong>ja</strong> mikä on <strong>eloton</strong>ta? <strong>Elollinen</strong> tietenkin elää <strong>ja</strong> <strong>eloton</strong> ei elä. Pitäisikötätä miettiä tarkemmin?Luonto Maapallolla <strong>ja</strong>etaan elolliseen <strong>ja</strong> elottomaan luontoon.Elotonta luontoa ovat esimerkiksi maaperä, vesi <strong>ja</strong> ilma. Elolliseen luontoon kuuluvatelävät olennot eli eliöt. Kaikki eliöt tarvitsevat elääkseen sekä ainetta että energiaa: vettä,ravintoa, valoa, lämpöä <strong>ja</strong> yleensä ilmaa. Eloton <strong>ja</strong> elollinen luonto ovatkin erottamattomat<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.Kasvi on eliö. Se ottaa juurillaan ravinteita <strong>ja</strong> vettämaaperästä. Lehdillään se ottaa kaasu<strong>ja</strong>ilmakehästä. Kasvi valmistaa näistä elottomanluonnon aineista uusia, monimutkaisempia aineita,jotka ovatkin elollista luontoa!

Kun kasvi sitten kuolee, sienet <strong>ja</strong> muut pikkueliöt hajottavat sen. Kasvi häviää, mutta senaineet siirtyvät ravinteina takaisin maaperään <strong>ja</strong> kaasuina ilmakehään. Kasvin aineet siissiirtyvät jälleen elottomaan luontoon yksinkertaisempina aineina.<strong>Elollinen</strong> <strong>ja</strong> <strong>eloton</strong> luonto ovat erottamattomat.LISÄÄ TIETOAKaikki elollisen luonnon eliöt rakentuvat samoista aineista <strong>ja</strong> yhdisteistä kuin <strong>eloton</strong>luontokin. Elävien eliöiden yhdisteet ovat kuitenkin monimutkaisempia, monen eri aineenmuodostamia, kuin elottomassa luonnossa. Kaikissa elävissä eliöissä hiili on tärkeä osa.Hiiltä sanotaankin elämän aineeksi. Hiiltä sisältävä yhdiste on nimeltään orgaaninenyhdiste <strong>ja</strong> sellaisia on ihmisessäkin paljon.KIRJOITA/PIIRRÄ: Katsele ympärillesi. Mikä kuuluu elolliseen <strong>ja</strong> mikä elottomaanluontoon. Tee vihkoon kaksi saraketta ELOLLINEN <strong>ja</strong> ELOTON. Kirjoita.TUTKI: Laita ruukkukasvin varissut lehti purkkiin <strong>ja</strong> laita hiukan multaa päälle. Seuraa,miten lehti viikkojen <strong>ja</strong> kuukausien aikana hajoaa.

EliötKasvit siis ovat eliöitä. Myös sienet <strong>ja</strong> bakteerit ovat eliöitä. Eläimet <strong>ja</strong> niiden ryhmässäihmisetkin ovat eliöitä. Ihminen on yksi laji.Kaikki eliöt tarvitsevat elääkseen erilaisia aineita. Niitä ne ottavat ympäristöstään <strong>ja</strong>yhdistelevät niitä sellaisiksi aineiksi, joita tarvitsevat. Ja aineet, joita eliöt eivät tarvitse, nepoistavat itsestään. Sanomme, että eliöillä on aineenvaihdunta.Kaikki eliöt koostuvat pienen pienistä rakenneosista, soluista. Solut ovat kaikenlaisenelämän pienimpiä, mutta tärkeimpiä osasia. Solut ovat kuin elämän rakennuspalikoita.Kaikki eliöt liikkuvat. Kasvitkin liikkuvat, mutta niin hitaasti, että et erota sitä.Kaikki eliöt myös syntyvät, kasvavat <strong>ja</strong> kuolevat. Sanomme, että eliöillä on elämänkaari.Uusien eliöiden syntymistä sanotaan lisääntymiseksi. Eliöt voivat lisääntyä vain samanlajin yksilöiden kanssa.

Kuvassa näet kaikkien eliöiden yhteisen sukupuun. Suuri puu haarautuu kasvien <strong>ja</strong>eläinten sukupuuksi. Eri lajeille voi kuvitella aina uudelleen <strong>ja</strong> uudelleen haarautuvanoksan.LISÄÄ TIETOA:Maapallolla on hyvin suuri määrä erilaisia eläinlaje<strong>ja</strong>, kasvilaje<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sienilaje<strong>ja</strong>. Kuitenkinlajien määrä vähenee vähitellen, koska uusia laje<strong>ja</strong> kehittyy hitaammin kuin toisia häviää.Siksi ihmisen tulisikin suojella luontoa, että tällainen luonnon köyhtyminen loppuisi.KIRJOITA/PIIRRÄ: Kaikki eliöt… Niin, mitä? Kirjoita eliöiden tunnusmerkit vihkoosi.TUTKI: Katso ulos luokan ikkunasta. Näet varmasti paljon tuttu<strong>ja</strong> kasve<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> eläimiä.Tehkää luokan seinälle iso eliöiden sukupuu <strong>ja</strong> laittakaa lajit, joita on lähiympäristössäoikeille oksille.

SoluYksi solu on pienin elämän muoto. Kaikki eliöt - bakteerit, sienet, kasvit <strong>ja</strong> eläimet -muodostuvat soluista. Solut ovat niin pieniä, ettei niitä voi nähdä kuin mikroskoopilla.Bakteerilla on vain yksi solu <strong>ja</strong> se on elävä eliö. Ihmisellä on solu<strong>ja</strong> on suunnaton määrä.Yhdessä veripisarassa on miljoona solua. Solut ovat erilaisia, koska niillä on erilaisiatehtäviä. Siitä huolimatta jokaisesta solusta löytyvät samat osat, jotka tekevät samo<strong>ja</strong>asioita samalla tavalla.Solua ympäröi solukalvo. Se suo<strong>ja</strong>a solua <strong>ja</strong> pitää sen koossa. Solukalvossa onkuljetusreittejä, joita pitkin aineet tulevat <strong>ja</strong> menevät. Tuma säätelee solun toimintaa. Sengeenit ovat reseptejä, joiden mukaan elämälle tärkeät aineet valmistetaan. Solulimassaon pieniä osasia, joilla on tärkeitä tehtäviä.Solut ovat erilaisia <strong>ja</strong> niillä on erilaisia tehtäviä. Kuitenkin kaikki solut toimivat samojenperiaatteiden mukaan <strong>ja</strong> niissä ovat samat, tärkeät osaset.

Kaikki solut lisääntyvät olemassa olevista soluista. Tumalliset solut lisääntyvät<strong>ja</strong>kautumalla.LISÄÄ TIETOA:

LisääntyminenJos uusia eliöitä ei syntyisi, elämä loppuisi pian. Vanhat eliöthän kuolevat omanelämänkaarensa lopussa. Elämä kuitenkin <strong>ja</strong>tkuu, koska eliöt voivat lisääntyä.Lisääntyminen tarkoittaa sitä, että syntyy uusi saman eliölajin yksilö, uusi bakteeri, uusikasvi, uusi eläin tai uusi ihminen.Kaikki eliöt rakentuvat soluista. Solujen toiminta <strong>ja</strong> yhteistyöon elämän perusta. Lisääntyminen perustuu solujen<strong>ja</strong>kaantumiseen.

Koira <strong>ja</strong> ihminen ovat nisäkkäitä. Molempien lisääntymisessä tarvitaan erityisiäsukusolu<strong>ja</strong>. Kahden eri sukupuolta olevan yksilön, koiraan <strong>ja</strong> naaraan, miehen <strong>ja</strong>naisen, sukusolut yhtyvät hedelmöityksessä.Muistat, että tuma on solun keskus. Tuman geeneissä on tärkeä tieto siitä, millainen eliöon <strong>ja</strong> mitä ominaisuuksia uudelle eliölle pitää kehittyä, että se selviää hengissä.Sukusoluissa on vain puolet yksilön kaikista geeneistä. Hedelmöityksessä uusi yksilösaa puolet geeneistä naaraalta eli äidiltä <strong>ja</strong> puolet koiraalta eli isältä. Siksi uusi yksilö eikoskaan ole ihan samanlainen kuin sen vanhemmat.LISÄÄ TIETOA:Monet kasvit <strong>ja</strong> alkeelliset eläimet voivat lisääntyä myös suvuttomasti. Silloin ei tarvitasukusolu<strong>ja</strong>, vaan uusi yksilö saa alkunsa emoyksilön kappaleesta. Esimerkiksi uudenperunan voi kasvattaa perunan mukulasta.KIRJOITA/PIIRRÄ: Etsi valokuvia kotona tai tarkkaile vanhempiasi. Kirjoita, mitä asioitaolet heiltä perinyt? Onko sinulla samanväriset hiukset kuin äidillä, oletko yhtä vilkas kuinisä oli lapsena?

EvoluutioJos joskus mietit tällaisia asioita, mietit samaa kuin ihminen on kaikkina aikoina miettinyt:Miten elämä on saanut alkunsa? Kun kysymykseen on ollut vaikea vastata, eri kansojenkeskuudessa on syntynyt erilaisia tarinoita elämän alkamisesta.Nykyisin tiedämme jo monia asioita elämän syntymisestä <strong>ja</strong> kehittymisestä maapallolla,koska näitä asioita on pystytty tutkimaan tieteellisin menetelmin <strong>ja</strong> laittein. Luonnontiedetutkii sekä nykyistä että menneiden aikojen elämää. Elämän syntymistä <strong>ja</strong> kehittymistämaapallolla nimitetään evoluutioksi. Nykyään on paljon evoluutiota koskevaa tietoa. Sitäon saatu, kun on löydetty kasvien <strong>ja</strong> eläinten kivettyneitä jäänteitä eli fossiile<strong>ja</strong>Tiedemiehet osaavat selvittää tarkasti, kuinka vanha fossiili on. Uutta fossiilia verrataanaikaisemmin löydettyihin. Tiedemiehet tutkivat fossiilien ero<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> yhtäläisyyksiä.Elämän kehittymistä voidaan tutkia myös vertailemalla nykyään eläviä laje<strong>ja</strong> keskenään.Katso tarkkaan eri lajien käsien luiden kuvia. Mitä saat selville?

Kaikilla kuvien lajeilla eturaa<strong>ja</strong>t ovat monella tavalla samanlaiset, vaikka yksi käyttää niitälentämiseen, toinen uimiseen <strong>ja</strong> kolmas vaikka piirtämiseen. Tällaisia yhtäläisyyksiä <strong>ja</strong>eroavaisuuksia on tutkittu paljon <strong>ja</strong> tarkasti. Eliöt ovat sopeutuneet omanelinympäristönsä olosuhteisiin. Lajit ovat pitkien aikojen kuluessa uusiksi lajeiksi <strong>ja</strong> neeliölajit, jotka nyt näemme ympärillämme, ovat kehittyneet jostakin aikaisemmasta lajista.

LISÄÄ TIETOA:Charles Darwinia pidetään evoluution isänä. Hän kirjoitti 1859 kir<strong>ja</strong>n, jossa häna<strong>ja</strong>tuksensa siitä, miten eri eliölajit ovat maapallolla syntyneet <strong>ja</strong> kehittyneet. Hän a<strong>ja</strong>tteli,että sellainen eliölaji, joka menestyy, voi tuottaa enemmän jälkeläisiä kuin tarvitaankorvaamaan lajin aikuisia. Laji säilyy. Mutta ra<strong>ja</strong>tulla alueella menestyvä laji ei saakoskaan kasvaa liian suureksi. Darwin löysi monta ominaisuutta, jotka auttavat eliölajiaselviytymään <strong>ja</strong> lisääntymään. Lajit ovat aina riippuvaisia toisista lajeista samassaelinympäristössä. Saman lajin yksilöt ovat erilaisia <strong>ja</strong> yksilöillä voi olla ominaisuuksia, jotkaauttavat niitä selviytymään paremmin, jotkut yksilöt selviävät paremmin <strong>ja</strong> jotkuthuonommin. Tietyt ominaisuudet säilyvät <strong>ja</strong> kehittyvät, Ne auttavat lajia sopeutumaan yhäparemmin ympäristöönsä. Darwin teki tutkimuksiaan Galapagos –saarilla <strong>ja</strong> sieltä hän löysitodisteita a<strong>ja</strong>tuksilleen.KIRJOITA/PIIRRÄ: Kaikki eliöt ovat sukua toisilleen, jotkut kaukaisempia, jotkutläheisempiä. Millainen olisi laji, jota ei vielä ole olemassa, mutta jolla olisi mahdollisimmanpaljon sellaisia ominaisuuksia, joiden avulla se selviäisi Maapallolla. Keksi uusi laji <strong>ja</strong>kirjoita <strong>ja</strong> piirrä siitä vihkoon!TUTKI: Fossiile<strong>ja</strong> voit löytää monesta paikasta. Miettikää, onko kotipaikkakunnallannejossakin fossiile<strong>ja</strong>. Käykää tutkimassa!

KasvitKun menet ovesta ulos <strong>ja</strong> katsot ympärillesi, voit nähdä useita erilaisia kasve<strong>ja</strong>. Voitpienessä a<strong>ja</strong>ssa löytää monta lajia. Maapallolla on yli 400 000 erilaista kasvilajia!Erilaiset lajit kasvavat eri tavoin. Puut ovatkorkeita <strong>ja</strong> niiden runko on vahva. Luonnossakasvaa myös pensaita, varpu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ruoho<strong>ja</strong>.Jokaisella kasvin osalla onoma tärkeä tehtävänsä.

YhteyttäminenKasvit rakentuvat soluista, niin kuin kaikki muutkin eliöt. Kasvisolut ovat samantapaisiakuin eläinsolut, mutta kasvisoluissa on lisäksi viherhiukkasia. Viherhiukkasissa kasvitvalmistavat sokeria hiilidioksidista <strong>ja</strong> vedestä auringon energian avulla. Tätä aineidenyhdistämistyötä kutsutaan yhteyttämiseksi. Kasvit voivat käyttää sokerin ravintona tairakennusaineena.Yhteyttämisen ansiosta auringon energiaa saadaan maapallolle eliöiden ravinnoksi. Koskaeläimet eivät pysty itse tuottamaan ravintoa, ne syövät kasve<strong>ja</strong>. Porkkana, jonka sinä syöt,on yhteyttämisessä syntynyttä ravintoa.

LISÄÄ TIETOA:Kasvi tarvitsee itse osan sokerista, jota se yhteyttäessään valmistaa. Kasveilla onsamanlainen soluhengitys kuin eläimilläkin. Sokeri palaa hapen avulla <strong>ja</strong> tapahtumassavapautuu energiaa. Kasvi tarvitsee sokeria myös solujen rakennusaineeksi.KIRJOITA/PIIRRÄ: Rakenna kasvisolu. Kasvisolusta löytyvät samat osat kuineläinsolusta, mutta siellä on lisäksi viherhiukkasia. Tarvitset purkinkannen tai vastaavan.Vesi käy hyvin solulimaksi. Solun osat voit tehdä muovailuvahasta. Muista lopuksipäällystää solumalli ohuella kelmulla, että saat ympärille solukalvon.TUTKI: Käy tällä sivulla katsomassa mainioita solumalle<strong>ja</strong>:http://www.cellsalive.com/cells/plntcell.htm

Erilaisia kasve<strong>ja</strong>Maapallolla kasvoi leviä jo silloin, kun eläimiä ei ollut olemassakaan. Levät yhteyttivät <strong>ja</strong>tuottivat maapallon ilmakehään happea, joka teki mahdolliseksi eläinten kehittymisen.Suurin osa levistä kasvaa vedessä.Rakkolevä. Kuva http://media.tkukoulu.fiItiökasve<strong>ja</strong> ovat sammalet <strong>ja</strong> sanikkaiset. Sammaleita on tuhansia eri laje<strong>ja</strong>. Niillä onitiöpesäke, jossa pienet itiöt kehittyvät. Itiöt leviävät tuulen mukana <strong>ja</strong> laskeutuvatmaahan.Karhunsammal. Kuva http://media.tkukoulu.fiSammalilta ei voi erottaa juurta. Joillakin sammaleilla voi olla varsi <strong>ja</strong> lehti erikseen.

Tavallisimmat <strong>ja</strong> yleisimmät kasvit ovat siemenkasve<strong>ja</strong>. Siemenkasvit lisääntyvätsiementen avulla. Siemenet kehittyvät kukassa, jos tapahtuu hedelmöitys.Hedelmöityksessä kasvin emille kulkeutuu siitepölyä. Hedelmöitykseen tarvitaan tuulen taihyönteisten apua.Pölytys. Kuva www.fria-bilder.seLISÄÄ TIETOA:Käy näillä sivuilla. Sieltä löydät mainiot kuvataulut. http://www.soivakasvio.edu.hel.fiTUTKI: Opi tuntemaan lähiympäristösi kasve<strong>ja</strong>. Kerää kasve<strong>ja</strong> pihalta. Laita kasvitsanomalehtien väliin. Laita lehdet puristuksiin kahden tason väliin. Hyvän prässin saatesim. kahdesta hyllystä. Painoksi käy mikä tahansa esine. Kun kasvit ovat kuivuneet,kiinnitä ne ohuilla teipeillä paperille. Ota kasvikir<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tunnista! Hauskaa kesätekemistä.

EläimetEläimet hankkivat ravintonsa syömällä joko kasve<strong>ja</strong> tai toisia eläimiä. Kaikki eläimet ovattäysin riippuvaisia kasveista, jotka yhteyttävät <strong>ja</strong> tuottavat ravintoa.Eläimillä on yhteisiä ominaisuuksia: liikkuminen, hengittäminen, verenkierto <strong>ja</strong> aistit.Yhteiset ominaisuudet vaihtelevat sen mukaan, millaisessa ympäristössä <strong>ja</strong> millaisissaolosuhteissa eläin elää.Eläimet liikkuvat paikasta toiseen.Eläimet hengittävät eri tavoilla.Kalalla on kidukset.Kuva: www.fria-bilder.se

Kaikilla eläimillä on aistit.Ruokailu. Kuva: www.fria-bilder.seLISÄÄ TIETOA:Eläinten aistit kertovat myös evoluutiosta. Sopeutuminen elinympäristöön on muokannuteläinten aiste<strong>ja</strong>. Esimerkiksi näköaisti saattaa aikaa myöten menettää merkityksensä, joseläin jostain syystä siirtyy elämään pimeissä tai hämärissä oloissa. Maan sisällä eläämonia sokeita laje<strong>ja</strong>. Niiden tuntoaisti, hyvä kuulo tai hajuaisti korvaa näköaistin.TUTKI: Sirkat sirittävät <strong>ja</strong> esimerkiksi metso lähettää keväällä äänimerkkejä. Mistähännäissä merkeissä on kysymys?

Erilaisia eläimiäMaapallolla on yli miljoona erilaista eläinlajia. Eläimet <strong>ja</strong>etaan selkärankaisiin <strong>ja</strong>selkärangattomiin.Selkärankaisilla on tukiranka ruumiin sisällä.Selkärangattomilla tukiranka ympäröi ruumista taisitä ei ole ollenkaanKastemato<strong>ja</strong>. Kuva www.fria-bilder.seYleensä eläimet lisääntyvät suvullisesti. Uusi eläin saa alkunsa, kun siittiösoluhedelmöittää naaraan munasolun. Nisäkkäillä, linnuilla <strong>ja</strong> hyönteisillä hedelmöitystapahtuu naaraan elimistössä. Kaloilla <strong>ja</strong> sammakoilla hedelmöitys tapahtuu vedessä.Nisäkkäät synnyttävät eläviä poikasia <strong>ja</strong> ruokkivat poikasia omalla maidollaan.Äiti <strong>ja</strong> lapsi. Kuva: www.fria-bilder.se

Lintujen, kalojen, matelijoiden <strong>ja</strong> sammakkoeläinten poikaset kuoriutuvat munista.Harmaasiepon pesä. Kuva http://media.tkukoulu.fiHyönteisetkin kuoriutuvat munista, mutta munasta kuoriutuu ensin toukka. Toukat luovatnahkansa useitakin kerto<strong>ja</strong>. Lopuksi toukka koteloituu. Tätä tapahtumaa sanotaantäydelliseksi muodonvaihdokseksi. Kaikilla hyönteisillä ei ole täydellistämuodonvaihdosta. Kun toukka kehittyy vähitellen aikuiseksi ilman kotelovaihetta, sitäkutsutaan valinnaiseksi muodonvaihdokseksi.POHDI JA KIRJOITA:Ihminen on yksi nisäkäslaji. Mikä erottaa ihmisen muista lajeista?Kirjoita vihkoon muutama asia. Vertaa niitä parisi kanssa. Mihin tulokseen tulitte?

Sienet <strong>ja</strong> jäkälätSienet eivät yhteytä. Ne saavat ravintonsa hajottamalla kuolleita eliöitä. Sienten tehtävä ontärkeä, koska ne vapauttavat ravinteita kasvavien kasvien käyttöön.Tunnet varmasti helttasienet <strong>ja</strong> tatit.Herkkutatte<strong>ja</strong>. Kuva http://media.tkukoulu.fiSuurin osa näistä sienistä kasvaa rihmastona maan alla. Maan päällä kasvaa vain pieniosa sientä. Se on sienen itiöemä. Itiöemään kehittyy kahdenlaisia itiöitä, joista uudetrihmastot saavat alkunsa. Sienten itiöitä on kaikkialla maapallolla.

Kääpäsienet lahottavat maahan kaatuneen puun.Suomukääpä. Kuva http://media.tkukoulu.fiSieniä pidettiin ennen kasveina, mutta nykyään tiedetään, että ne poikkeavat kasveistalähes yhtä paljon kuin eläimetkin.Home on myös sieni. Se pilaa elintarvikkeita <strong>ja</strong> kosteita rakennuksia. Kaikki homeet eivätole haitallisia.Hiivasientä käytetään leivonnassa. Hiiva käyttää taikinan muita aineita ravinnokseen.Hiiva hengittää ulos hiilidioksidia, joka tekee leivänkuohkeaksi.Ilman hiivaa leipä jäisi matalaksi <strong>ja</strong> kovaksi.Sekaleipä. Kuva:www.leipatiedotus.fi

LISÄÄ TIETOA:Kivien tai puiden pinnalla on usein värikkäitä <strong>ja</strong> röpelöisiä laikku<strong>ja</strong>. Se on jäkälää. Jäkälätkoostuvat aina kahdesta osakkaasta: sienestä <strong>ja</strong> levästä.Jäkälässä yhdistyvätkin kasvien <strong>ja</strong> sientenominaisuudet. Leväosakas pystyyyhteyttämään <strong>ja</strong> sieniosakas hajottamaan.Jäkälät kasvavat hyvin hitaasti, joten neeivät pysty kilpailemaan nopeakasvuistenruohojen kanssa. Jäkälät ovatkinvallanneet kaikkein karuimmat kasvupaikat,missä mikään muu eliö ei pärjää.TUTKI:Palleroporonjäkälä on yksi laji, josta ovat tietyn erikoisalan käsityöläisyrittäjät hyvinkiinnostuneita. Mieti, mihin kaikkeen palleroporonjäkälää käytetään.

MikrobitBakteerit ovat hyvin pieniä eliöitä, joilla on vain yksi solu. Bakteere<strong>ja</strong> tavataan kaikkiallamaapallolla. Niitä löytyy vuorten huipuilta, merten syvänteistä, kuumista lähteistä <strong>ja</strong>jäätiköiltä. Bakteerit ovat välttämättömiä sinun <strong>ja</strong> muiden eliöiden hyvinvoinnille. Mutta onbakteere<strong>ja</strong>, jotka aiheuttavat muille eliöille vaarallisia tulehduksia <strong>ja</strong> taute<strong>ja</strong>.Virukset ovat vielä bakteere<strong>ja</strong>kin pienempiä. Virukset voivat elää vain elävässä solussa.Bakteerit <strong>ja</strong> virukset ovat yhteiseltä nimeltään mikrobe<strong>ja</strong>. Tämän nimen ne ovat saaneet,koska ne ovat niin pieniä.

ELÃKÃÃN ELÃMÃ Elollinen ja eloton MikÃ¤ on elollista ja ... - Moped

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?

ELÃKÃÃN ELÃMÃ Elollinen ja eloton MikÃ¤ on elollista ja ... - Moped