Kolmisoppisen kasvivihko (pdf)

Tervetuloa vaan,astu metsään hurmaavaan,meitä kasveja katsomaan!Kolmisoppisen kasvivihkoKolmisoppisen kasvivihko esittelee Kolmisoppisen metsäpolultalöytyviä kasveja. Kasvit löytyvät polun varrelta tailäheisyydestä.Kuvat: Maria E. Tolppanen

Tähtitalvikki, Moneses unifloraTähtitalvikin varren tyvellä on ruusukkeena pieniä, pyöreitä, vaaleanvihreitä lehtiä. Pystyvarsi kasvaa 10 cm:n korkuiseksi. Vanan latvassa yksi kookas, tähtimäinen kukka, jokanuokkuu ja tuoksuu voimakkaasti. Kukat kestävät pitkään, jopa useita viikkojalakastumatta. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kasvaa kosteissa, hämärissä kuusikoissa,korvissa ym. Melko yleinen koko maassa.Kielo, Convallaria majalisKielo on hyväntuoksuinen, kauniskukkainen liljakasvi. Sen pysty, lehdetön, 15–20 cmkorkea varsi lähtee suoraan pitkästä, haarovasta juurakosta. Tyvessä on kaksi suurta,leveän suikeaa, puhtaan vihreää lehteä, jotka nuorena ovat varren pituisia. Varrenyläosassa toispuolinen, nuokkuva terttu kellomaisia, puhtaan valkoisia kukkia, joissa onmiellyttävä tuoksu. Koko kasvi on myrkyllinen, erityisesti oranssinpunaiset marjat. Kukkiitouko-kesäkuussa. Kasvaa hakamailla, rinteillä, lehdoissa, usein tiheinä kasvustoina.Yleinen etelästä Tornion seudulle asti, Lapissa harvinainen ja puuttuu tunturialueilta.

Oravanmarja, Maianthemum bifoliumOravanmarjalla on pysty, kapea, 10–20 cm pitkä varsi. Varren yläpuolella on kaksi suurta,sydämen muotoista lehteä. Pienet, valkoiset, tuoksuvat kukat ovat varren päässälieriömäisenä terttuna. Punaiset marjat ovat myrkyllisiä. Oravanmarjaa kasvaa kuivissa,tuoreissa ja lehtomaisissa metsissä. Se kasvaa yleisenä koko maassa aivan pohjoisintaosaa lukuun ottamatta.Metsätähti, Trientalis europaeaMetsätähti on hento, 10–20 cm korkea kasvi. Varsi on ohut, haaraton ja jäykkä. Lehdetovat suurehkoja, kapean soikeita, ruusukkeena latvan lähellä. Kukat pitkissä, ohuissaperissä, jotka lähtevät lehtihangoista, valkoisia, suurehkoja, tähtimäisiä, teriö onseitsenlehtinen. Kukkii kesä-heinäkuussa monenlaisissa metsissä. Yleinen koko maassa.

Käenkaali, ketunleipä Oxalis acetosellaKäenkaalin apilamaiset lehdet peittävät maan. Kasvilla on suikertava, runsashaarainenmaavarsi, jonka versonkärjistä kehittyvät vaaleanvihreät, kolmisormiset lehdet. Lehdykätovat vastaherttamaisia. Ne voivat aueta ja sulkeutua sateenvarjomaisesti sään muutostenmukaan. Lehdissä on runsaasti oksaalihappoa, joka aiheuttaa happaman maun. Sen kukatovat suoraan maavarresta lähteviä, yksittäin pitkien, ohuiden kukkavanojen päässä. Kukatovat kellomaisia, terälehdet valkoisia, sinipunasuonisia, tyvilaikku keltainen. Kukkii toukokesäkuussa.Kasvaa lehtomaisissa metsissä, lehdoissa, korvissa ym. Yleinen etelästäOulun seudulle asti, harvinaistuu pohjoiseen päin mentäessä ja puuttuu Lapista.Rönsyleinikki, Ranunculus repensRönsyleinikin varsi on pysty, niukkakarvainen, 20 cm korkea. Kukat ovat keltaisia, melkosuuria, varren latvassa. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kasvaa rannoilla, pihoilla, viljelymailla,lehdoissa ym. Yleinen koko massa.

Niittyhumala, Prunella vulgarisNiittyhumala on yleinen nurmikkokasvi, se kasvattaa haaraisia, juurehtivia rönsyjä. Kukatovat sinisiä tai violetteja senttimetrin mittaisia. Hedelmä vaiheessa varren latva onkäpymäinen ja tuoksuu mausteelle. Kukkii heinä-elokuussa. Niittyhumalaa tapaa niityillä,pientareilla, nurmikoilla, rannoilla ja rehevissä metsissä. Yleinen suurimmassa osassamaata.Sudenmarja, Paris quadrifoliaSudenmarjan varsi on pysty, jäykkä, 20–30 cm korkea. Neljän lehden ruusuke, varrenlatvassa on yksinäinen, huomaamaton kukka. Marja mustansininen, myrkyllinen. Kukkiikesäkuussa. Kasvaa kosteissa, ravinteikkaissa lehdoissa. Melko yleinen suurimmassaosassa maata.

Metsäkurjenpolvi, Geranium sylvaticumMetsäkurjenpolven pysty, tukeva varsi voi kasvaa puolimetriseksi. Se on karvainen jayläosastaan haaroittuva. Varren tyvessä on lehtien muodostama ruusuke. Lehdet ovatsuuria, sormijakoisia ja liuskat isohampaisia. Kukinto huiskilomainen, suuret, avoimetkukat ovat violetteja, vaaleanpunaisia, joskus valkoisia. Kukkii kesäkuussa. Tavataanlehdoissa, lehtomaisissa metsissä, tienvierillä, niityillä ym. Yleinen koko maassa.Lillukka, Rubus saxatilisLillukalla on 15–30 cm korkea, pysty, karhea ja pehmeäpiikkinen varsi. Rönsyt pitkiä, jopauseita metrejä, lehdellisiä. Lehdet pitkäruotisia ja kolmisormisia, lehdykät soikeita,isohampaisia. Lehtihangoista kasvavissa kukinnoissa on muutamia pieniä valkoisia kukkia.Hedelmänä mauton, pieni, punainen luumarja. Kukkii kesäkuussa. Kasvaa kallioisissalehdoissa, tuoreissa metsissä ym. Yleinen koko maassa.

Metsäalvejuuri, Dryopteris carthusianaMetsäalvejuuren lehtilapa ja lehtiruoti ovat suunnilleen samanmittaisia, yhteensä 50–90cm korkea. Lehdet kasvavat kimppuina ja ovat väriltään tuoreen vihreitä. Metsäalvejuurikasvaa erilaisilla, usein kivisillä metsämailla. Suomessa laji on yleinen Oulun korkeudellesaakka ja harvinaistuu siitä pohjoiseen päin mentäessä. Metsäalvejuuri on myrkyllinen.Ahomansikka, Fragaria vescaAhomansikan pysty, haaroittuva, karvainen varsi voi kasvaa 10–15 cm:n korkuiseksi.Varren tyvessä on ruusukkeena leveän kolmisormisia lehtiä. Lehtiruusukkeesta lähteepitkiä, suikertavia, nopeasti juurtuvia rönsyjä. Valkoisia kukkia on vähän. Hyvänmakuisetmarjat, mansikat, ovat turvonneita kukkapohjuksia, joiden pinnalla on pähkylöitä. Kukkiitouko-kesäkuussa. Kasvaa mäillä, kedoilla, ahoilla, ym. kuivilla paikoilla. Yleinen Oulunseudulle asti, harvinaistuu selvästi pohjoiseen mentäessä.

Hiirenporras, Athyrium filix-feminaHiirenporras on lähes metrin mittainen saniainen. Kasvaa tiheinä, tuuheina mättäinävarjoisissa ja kosteissa metsissä, erityisesti purojen varsilla. Yleinen lähes koko maassa.Särmäkuisma, Hypericum maculatumSärmäkuisma on usein puolimetrinen, pysty ruoho. Varpu on puumaisen kova,nelisärmäinen, haarainen, joskus punavivahteinen. Kaljut, puikeat lehdet sijaitsevatvastakkain, ja niissä on yksittäisiä, mustia pikitäpliä. Kukat ovat kullankeltaisia,huiskilomaisina kukintoina varren ja haarojen latvassa. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaatuoreilla niityillä, laitumilla ja metsänreunoilla. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa,harvinaistuu pohjoiseen päin mentäessä.

Ojakellukka, Geum rivaleOjakellukan karvainen, pysty, latvasta purppuranvioletti varsi voi kasvaa puolimetriseksi.Varsilehdet ovat kolmisormisia. Kellomaiset kukat ovat nuokkuvia. Terälehdet kellertäviä–ruusunpunaisia. Kukkii touko-heinäkuussa. Kasvaa kosteilla niityillä, kedoilla, ym. Yleinensuurimmassa osassa maata, harvinaistuu Lappia kohti mentäessä.Poimulehti, Alchemilla vulgaris coll.Poimulehti jakaantuu kymmeniin pikkulajeihin. Varret rennosti kohenevia, usein karvaisia,15–30 cm pitkiä. Varren tyvessä on pitkäruotisia, munuaismaisia, koristeellisiapoimuttuneita lehtiä. Liuskat kolmiomaisia-pyörehköjä, hammaslaitaisia. Varsilehdetpienempiä. Kukinnot ovat tiheitä huiskiloita. Pienet, kellanvihreät kukat. Kukkii kesäheinäkuussa.Kasvupaikkoja kedot, niityt, lähteiköt ym. Yleinen koko maassa.

Metsäimarre, Gymnocarpium dryopterisMetsäimarre on matalakasvuinen, siro saniainen, vain 15–30 cm korkea. Lehtilapavaakatasoinen, kolmiomainen. Himmeän vaaleanvihreä. Kasvaa lehdoissa, sammaleisissahavumetsissä, kivisessä maastossa. Yleinen koko maassa.Vadelma, Rubus idaeusVadelma kasvaa 1-2 m korkeaksi pensaaksi. Ensimmäisenä vuonna versot ovatsinihärmäisiä, piikkisiä, aluksi ruohomaisen pehmeitä. Lehti on 2- tai 3-parinen,päätöparinen, ja lehdykät ovat alta siniharmaita. Toisena vuonna versot haaroittuvat jamuodostavat kukkia ja hedelmiä. Hyvänmakuiset hedelmät ovat joko punaisia tai keltaisia.Pensas kukkii kesä-heinäkuussa. Luonnossa vadelma kasvaa yleisenä koko maassahakkuuaukeilla, teitten varsilla ym.

Nurmitädyke, Veronica chamaedrysNurmitädyke on koristeellinen ruohomainen kasvi. Kukat ovat taivaansinisiä, suuria,tummajuovaisia, teriön nielu valkoinen. Kukkii toukokuusta elokuuhun. Viihtyy läheskaikkialla. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu pohjoiseen päin mentäessä.Vuohenputki, Aegopodium podagrariaVuohenputken varsi on uurteinen, ylempänä joskus haarainen, 0,5-1 m korkuinen. Lehdetovat vaaleanvihreitä, alimmat pitkäruotisia, kolme kertaa kolmisormisia. Kukat valkoisia.Kukkii kesä-elokuussa. Nuoria lehtiä voi syödä pinaatin tapaan, ja vuohenputkea on joskusviljelty. Kasvaa lehdoissa, puistoissa, puutarhoissa, pellonpientareilla ym. Yleinen Etelä- jaKeski-Suomessa, harvinaistuu pohjoista kohti mentäessä.

Sinivuokko, Hepatica nobilisSinivuokolla on karvainen, rento, 10–20 cm korkea varsi. Lehdet ovat talvehtivia,kolmiliuskaisia, pitkäruotisia, aluksi karvaisia, sitten kaljuja. Yläpinta on tummanvihreä,alapinta usein violetti. Kunkin varren päässä yksinäinen sininen tai sinivioletti kukka.Kehälehtiä yhteensä kuusi. Kukan alapuolella kolme verholehteä, jotka myöhemminosittain ympyröivät kypsiä pähkylöitä. Sinivuokko aloittaa kukintansa huhtikuussa. Sekasvaa ravinteikkaissa metsissä ja lehdoissa, usein myös koristekasvi. Yleinen Etelä-Suomessa, harvinaisena Keski-Suomeen asti. Pohjoisemmat esiintymät ovatviljelyperäisiä.Humala, Humulus lupulusHumala kasvaa Mustanmäen talon raunioilla viljelyjäänteenä. Humalalla on useita metrejäpitkä varsi. Lehdet ovat suuria, leveän sormiliuskaisia, ylemmät lehdet kolme- ja alemmatviisiliuskaisia. Hedekukat pieniä, harmaanvihreitä. Emikukat ovat käpymäisinä kukintoina.Yleisesti viljelty koriste- ja hyötykasvi. Melko yleinen Etelä-Suomessa, harvinainen Keski-Suomessa Tornion seudulle asti.

Metsäorvokki, Viola rivinianaMetsäorvokin lehtiruusukkeet lähtevät juurakon kärjestä. Ruusukkeen tyvestä kohoavavarsi on 10–20 cm korkea. Se on pysty tai koheneva, lehdekäs. Lehdet ruodillisia, kaljuja,herttamaisia, nyhälaitaisia. Suurehkot kukat sinisiä. Alimmassa terälehdessä on valkoinentyvi ja tummaa suonitusta. Kukkii touko-kesäkuussa. Kasvaa metsissä, lehdoissa. YleinenEtelä- ja Keski-Suomessa.Riidenlieko, Lycopodium annotinumRiidenlieko on varpumainen itiökasvi, jonka pääverso on suikertava, usein metrinmittainen, harvaan juurehtiva. Pääversosta kohoaa 10–20 cm korkeita, pystyjä,vaaleanvihreitä haaroja. Haaralehdet ovat jäykän suomumaisia, joka suuntaan sirottavia.Itiöpesäkkeet ovat suoraan haaran jatkeena perättömissä, pitkänomaisissa, yksittäisissätähkissä. Kasvaa kosteanpuoleisissa havu- ja sekametsissä kautta maan.

Puna-ailakki, Silene dioicaPuna-ailakilla on pysty, pitkä- ja pehmeäkarvainen, 40–60 cm korkea varsi, jonka latva onusein purppuransävyinen. Lehdet soikeita-leveän suikeita. Kukat viuhkana varren latvassa,suuria, ruusunpunaisia, joskus valkoisia. Terälehtiä viisi, syvähalkoisia. Kukkii kesäheinäkuussa.Kasvaa kosteilla niityillä, lehti- ja sekametsissä, joskus koristekasvina viljeltyja villiytynyt. Melko yleinen koko maassa.Kultapiisku, Solidago virgaureaKultapiiskun varsi on pysty ja latvasta haarova. Lehdet ovat pitkiä, suikeita ja sahalaitaisia.Keltaiset kukinnot ovat pieninä terttuina varren ja haarojen latvassa. Kukkii heinäelokuussa.Kasvaa metsissä, mäenrinteillä, tienvarsilla. Yleinen koko maassa.

Metsäkorte, Equisetum sylvaticumMetsäkortteen verso on 15–25 cm korkea, latvatähkä käpymäinen. Kesäverso vihreä,”kuusimainen”, voi kasvaa lähes puolimetriseksi. Haarat toistamiseen haaraisia. Tupetväljiä, hampaat kasvaneet yhteen 3-6 liuskaksi. Kasvaa kosteissa metsissä, lehdoissa ym.usein taajoina, koristeellisina kasvustoina. Yleinen koko maassa.Rohtotädyke, Veronica officinalisRohtotädyke on suikertavavartinen metsäkasvi, jolla on rento, suikertava, koheneva,tiheään karkeakarvainen varsi. Lehdet puikeita, harmaanvihreitä, parittain vastakkaisia,karheakarvaisia, ruodittomia, sahalaitaisia. Kukkaverso 10–15 cm korkea. Kukinto tiheälatvaterttu. Kukat vaaleansinisiä. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kasvaa kuivilla rinteillä,kuivissa metsissä, hakkuuaukeilla, kedoilla ym. Yleinen Pohjois-Pohjanmaalle,harvinaisena Tornion seudulle asti.

Terttuselja, Sambucus racemosaTerttuselja on yleensä 2-3 m korkea pensas. Sahalaitaiset, hieraistaessa pahanhajuisetlehdet ovat suippokärkiset. Pienet kellanvihreät, 5-lukuiset kukat ovat tiheissä kukinnoissa.Kypsät marjat ovat kirkkaanpunaiset. Terttuselja ei ole meillä alkuaan luonnonvarainenvaan on viljellyistä pensaista villiytynyt lähimetsiin.Karhunputki, Angelica sylvestrisKarhunputki on isokasvuinen putkikasvi, jolla on voimakas, ryydintuoksuinen juuri. Paksu,ontto varsi kasvaa 1,5-2 m korkuiseksi. Väriltään se on punakirjava, ylhäältä karvainen.Lehdet suuria, leveän kolmikulmaisia, 2-3 kertaa parilehdykkäisiä. Lehdykät kiiltäviä,kapean soikeita, sahalaitaisia. Lehtiruodit kouruisia. Kukat ovat valkoisia-punertavia.Terälehdet yhtä suuria, heteet silmiinpistävän pitkiä. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaalehdoissa, korvissa, rannoilla, kosteilla niityillä ym. Yleinen suurimmassa osassa maata.

Lehtohorsma, Epilobium montanumLehtohorsma on yleisimpiä horsmalajejamme. Varsi on pysty, kalju tai hienokarvainen,heikosti haaroittuva, 30–70 cm korkea. Lehdet vastakkaisia, soikeita, terävähampaisia,ruodittomia. Kukat pieniä, punavioletteja. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa multavilla,varjoisilla, kivisillä mailla, lehdoissa, puutarhoissa, joutomailla. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaisena Oulun seudulle asti, satunnaisena pohjoisempanakin.Metsämaitikka, Melampyrym sylvaticumMetsämaitikka poikkeaa kangasmaitikasta pienempien kukkiensa perusteella. Kukatparittain, toispuoleisesti lehtihangoissa, munankeltainen. Yksivuotinen puoliloinen. Kukkiikesä-elokuussa. Kasvaa tuoreilla kankailla, lehtomaisissa metsissä, pientareilla ym. Kasvimustuu kuivattaessa. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinainen pohjoisimmassaSuomessa.

Mustikka, Vaccinium myrtillusMustikka on 20–30 cm korkea, pysty, monihaarainen varpu, jonka haarat ovat särmikkäitä,kaljuja ja vihreitä. Pienet, soikeat, sahalaitaiset ja ohut lehdet ovat vaaleanvihreitä jamuuttuvat syksyllä punaisiksi. Kukat aukeavat samaan aikaan kuin lehdet. Kellanvihreät taipunertavat ruukkumaiset kukat. Hedelmä on tavallisesti tummansininen, vahapeitteinen,vahapeitteen puuttuessa kiiltävä musta marja. Mustikka kukkii touko-heinäkuussa. Se onyleinen metsäkasvi koko maassa.Puolukka, Vaccinium vitis-idaeaPuolukka on 10–20 cm korkea varpu. Maanalaisesta varrenosasta nousee pystyjä taikohenevia lehdellisiä versoja. Vastapuikean pitkulaiset, ainavihannat, nahkeat lehdet ovatpäältä tummanvihreitä, alta vaaleampia, tummapilkkuisia. Valkoiset tai punertavat,ruukkumaiset kukat ovat tiheissä latvatertuissa. Suora emi pistää esille kukasta. Marjatovat kypsinä kirkkaanpunaisia, hapahkoja ja mehukkaita. Kukinta on kesä-heinäkuussa jamarjat kypsyvät elokuussa. Puolukka kasvaa yleisenä koko maassa kuivissa ja tuoreissakangasmetsissä, etenkin mäntymetsissä.

Vanamo, Linnaea borealisVanamo on koristeellinen ainavihanta varpu. Varsi on usein yli metrin pituinen, melkeinlanganohut, maassa suikertava ja juurehtiva. Pystyissä, 10 cm:n korkuisissakukintoperissä on kaksi nuokkuvaa, ruusunpunaista, kellomaista kukkaa. Vanamonkukkien tuoksu on mieto, miellyttävän mantelimainen. Kukkii kesä-heinäkuussa. Vanamokasvaa yleisenä koko maassa sammaleisissa havumetsissä.Kanerva, Calluna vulgarisKanerva on varpukasvi, joka yleensä kasvaa laajoina, peittävinä kasvustoina. Varsi onpysty ja runsashaarainen, ja neulasmaiset lehdet ovat vastakkain ja tiheässä. Kukissa onneljä pientä terälehteä ja neljä sinipunaista verholehteä. Kukinta on heinä-elokuussa.Kanerva kasvaa karuilla metsämailla ja soilla yleisenä koko maassa.

Korpipaatsama, Rhamnus frangulaKorpipaatsama on 2-4 m korkea iso pensas tai pieni puu. Ohuissa oksissa on lyijynharmaakuori. Lehdet ovat vastapuikeita tai soikeita, tummanvihreitä, lyhytruotisia ja ehytlaitaisia japaljaita. Pienet, kellanvalkeat, viisilukuiset kukat puhkeavat lehtihankoihin, ja niissä onhyvin pienet terälehdet. Myrkylliset marjat ovat aluksi punaisia, täysin kypsinä mustia.Korpipaatsama on Lappiin asti yleinen kosteissa metsissä ja rannoilla.Rätvänä, Potentilla erectaRätvänällä on kapeat, pehmeät, maanmyötäiset tai kohenevat varret. Ne kasvavat 15–20cm korkeiksi. Varsilehdet ovat kolmisormisia. Lehdykät ovat vastapuikeita ja kärjestäisohampaisia. Kukissa on neljä keltaista terälehteä, joiden tyvellä on kellanpunainenlaikku. Kukkii kesä-elokuussa. Kasvaa niityillä, tuoreissa metsissä ja ahoilla. Yleinen kokomaassa, lukuun ottamatta Pohjanlahden rannikkoalueita.

Aitovirna, Vicia sepiumAitovirnalla on hento, lähes kalju varsi, joka voi kasvaa yli puolimetriseksi saadessaantukea ympäröivästä kasvillisuudesta. Varsilehdet ovat 6-8-parisia, kärhellisiä, lehdykätpuikeita, kärkeä kohti kapenevia. Kukat violetteja-punavioletteja, lähes perättömiä, 2-5yhdessä. Palot mustia. Kukkii kesä-elokuussa. Kasvaa niityillä, mäillä, rannoilla, lehdoissa,tuoreissa metsissä ym. Yleinen etelästä Oulun seudulle asti, pohjoisempana satunnainen.Kotkansiipi, Matteuccia struthiopterisKotkansiipi on komea saniainen. Se muodostaa suppilomaisen kimpun. Kotkansiipi kasvaakosteissa, varjoisissa metsissä ja lehdoissa. Se voi siellä täällä muodostaa mahtaviakasvustoja. Laji on Suomessa Vaasan korkeudelle yleinen, pohjoisessa Suomessaharvinainen.

Niittyleinikki, Ranunculus acrisNiittyleinikin varsi on jäykän pysty, 30–50 cm korkea, haarova ja karvainen. Alimmatvarsilehdet useimmiten sormiliuskaisia, ylemmissä vain joitakin liuskoja. Terälehtiä on viisi,kiiltäviä ja kirkkaankeltaisia. Kasvaa niityillä, hakamailla, laidunmailla, pihoilla, teidenvarsilla. Yleinen koko maassa.Siankärsämö, Achillea millefoliumSiankärsämön varsi on pysty, jäykkä, 20–40 cm korkea, pehmeän harmaakarvainen,latvasta hieman haarainen. Lehdet pitkänomaisia, pehmeänkarvaisia, kahteen kertaanpariliuskaisia. Mykeröt lukuisina pieninä huiskilomaisina ryhminä. Mykeröissä on yleensäviisi leveää, valkoista, kielimäistä laitakukkaa ja muutamia harmaanvalkoisia kehräkukkia.Toisinaan mykeröt ovat vaaleanpunaisia. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa kuivilla rinteillä,niityillä, tienvarsilla. Yleinen koko maassa.

Ojakärsämö, Achillea ptarmicaOjakärsämö on siankärsämöä suurimykeröisempi. Varsi on pysty, läheltä latvaahaaroittuva. Lehdet ovat kapean suikeita, sahalaitaisia. Mykeröt senttimetrin levyisiä.Mykerön laidassa 8-10 leveää, valkoista laitakukkaa, jotka ympäröivät lukuisiaharmaanvalkeita kehräkukkia. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa mäenrinteillä, niityillä,ojanpientareilla, tienreunoilla ym. Melko yleinen koko maassa.Syysmaitiainen, Leontodon autumnalisSyysmaitiaisen varsi on pysty tai koheneva, rento, 15–30 cm korkea, lehdetön, haarova,hieman uurteinen. Varren tyvellä on ruusukkeena kaljuja, suikeita, harvaan pariliuskaisialehtiä, liuskat kapeita, suippoja. Mykeröt yksittäin varren ja haarojen latvassa. Kukinnotkeltaisia, kukat kielimäisiä. Uloimpien kukkien ulkopinnalla punainen viiru. Kukat tuoksuvatvaniljalta. Kukkii heinä-lokakuussa. Kasvaa niityillä, tienvarsilla, pihoilla, poluilla jarannoilla. Yleinen koko maassa.

Huopa-ohdake, Cirsium helenioidesHuopa-ohdakkeen varsi on pysty ja suora, niukkahaarainen, metrin mittainen,valkokarvainen. Lehdet ovat ehyitä tai liuskaisia, pitkiä, suikeita, laidoilta hienopiikkisiä.Varren latvassa 1-2 suurta, 5 cm leveää mykeröä, jotka muistuttavat partasutia. Kukat ovatvoimakkaan purppuranpunaisia. Kukkii heinäkuussa. Kasvaa kosteilla metsä- janiittymailla. Yleinen koko maassa.Heinätähtimö, Stellaria gramineaHeinätähtimö on yleinen ja hentovartinen, voimakkaasti haarova, 30–50 cm korkea, kaljuja ympäröivään kasvillisuuteen tukeutuva. Lehdet ovat kapean suikeita. Terälehdetvalkoisia, syvähalkoisia. Verholehdet ovat terälehtiä lyhyempiä, laidoilta karvareunaisia.Kukkii kesä-elokuussa. Kasvaa niityillä, tienpientareilla, metsänreunoissa, usein tiheinäkasvustoina. Yleinen koko maassa.

Pietaryrtti, Tanacetum vulgarePietaryrtin varsi on jäykkä, pysty ja metriseksi kasvava. Lehdet ovat pariliuskaisia, liuskatsuikeita, isohampaisia. Ryydintuoksuinen. Mykeröt lukuisia, tiheässä, nappimaisia.Kehräkukat ovat keltaisia, pieniä hunajantuoksuisia. Kukkii heinä-syyskuussa. Kasvaatienvarsilla, pihoilla, pientareilla, rannoilla. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa Tornionseudulle asti, Lapissa satunnaisluonteinen.Korpi-imarre, Thelypteris phegopterisKorpi-imarteen lehdet ovat 15–30 cm pitkiä, alta tiheään valkokarvaisia, joten etäämpää nenäyttävät harmaanvihreiltä. Lehtilapa hieman kolmiomainen, parilehdykkäinen, alimmatlehdykät luonteenomaisen ”viiksimäisesti” sojottavia. Kasvaa kosteilla, kivisillämetsämailla, usein tiuhoina kasvustoina. Yleinen lähes koko maassa.

Päivänkakkara, Leucanthemum vulgarePäivänkakkaran pysty, kalju varsi voi kasvaa puolimetriseksi. Lehdet ovat kielimäisiä taitasasoukkia, isohampaisia. Suuri mykerö usein yksin varren latvassa. Laitakukat pitkiä,valkoisia, kielimäisiä. Kehräkukat auringonkeltaisia. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaaniityillä, tienvarsilla, kedoilla, metsänreunoissa, koristekasvina usein viljelty. Yleinen kokomaassa.Hiirenvirna, Vicia craccaHiirenvirnan varret ovat hienokarvaisia ja rentoja. Ne voivat kasvaa puolimetrisiksi jatukeutua kärhillään ympäröiviin kasveihin. Lehdet ovat 10–12-parisia, kärhellisiä, lehdykätkapean soikeita, alapuolelta nukkaisia. Kukat tiheinä, varrellisina kukintoina, sinivioletteja.Palot vaaleanruskeita. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa mäillä, rannoilla, tienvarsilla ym.Yleinen lähes koko maassa.

Sarjakeltano, Hieracium umbellatumSarjakeltano on isokasvuinen, laajoja kasvustoja muodostava laji. Varsi on voimakas,pysty, metrin mittainen, latvasta haarova. Lehdet ovat lukuisia, tiheässä, ulospäisiä,suikeita, ehytlaitaisia tai pienihampaisia. Runsaslukuiset mykeröt varren latvassasarjamaisena kukintona. Kukat kullankeltaisia, kielimäisiä. Kukkii heinä-lokakuussa.Kasvaa niityillä, mäenrinteillä, hakkuuaukeilla, tienvarsilla ym. kuivilla paikoilla. Yleinensuurimmassa osassa maata, Lapissa harvinainen.Harakankello, Campanula patulaHarakankellon varsi on kalju, pysty, haarainen, puolimetrinen. Sen lehdet ovat ylempänäsuikeita, lähempänä tyveä vastapuikeita, kaljuja, matalahampaisia. Kukat ovattummanvioletteja, tummasuonisia, harsuna viuhkona. Kukat ovat avoimempia kuin muillakellokasveilla. Kukkii heinäkuussa. Kasvaa niityillä, ojanpientareilla, tienvarsilla ym.Yleinen suurimmassa osassa maata, Lapissa satunnaisena.

Puna-apila, Trifolium pratensePuna-apilan pystyt varret ovat 20–35 cm korkeita, usein karvaisia. Lehdet kolmisormisia,ruodillisia. Lehdykät ovat soikeita-vastapuikeita, karvaisia ja niissä on usein nuolimainen,vaalea kuvio. Punavioletit kukat ovat tiheinä, soikeina kukintoina yksin tai pareittain. Kukkiilähes koko kesän. Kasvaa pelloilla, niityillä, tienvarsilla, pihoilla ym. Yleinen koko maassa.

SAMMALETSammalet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja pienikokoisia (yleensä 1-10 cm) itiökasveja,joilla on hyvin pienet lehdet tai ei varsinaisia lehtiä lainkaan. Niillä ei ole juuria eikäjohtojänteitä, vaan ne ottavat tarvitsemansa veden ja ravinteet suoraan ulkopintansa läpi.Suomesta tunnetaan 661 lehtisammalta, 119 maksasammalta ja 2 sarvisammalta.Sammalia esiintyy hyvin erilaisissa elinympäristöissä, mutta kosteus on monille sammalilletärkeä elinympäristön ominaisuus. Ravinnonottotavan ja juurettomuuden ansiostasammalia esiintyy myös sellaisilla paikoilla, joissa juurelliset putkilokasvit eivät yleensämenesty, kuten kivillä, jyrkänteiden seinämillä ja lahopuulla.Seuraavia sammaleita löytyy Kolmisoppisen metsäpolun varrelta. Poikkeamalla polulta jakiertelemällä metsässä, löytyy alueelta monia muita sammaleita sekä seuraaviensammaleiden (rahkasammal, karhunsammal, lehväsammal, kynsisammal) eri lajeja.LehväsammalKarhunsammal

KynsisammalMetsäkerrossammalRahkasammal

SulkasammalSeinäsammal

Kolmisoppisen kasvivihko (pdf)

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?