Suomen vanhimpiin kuuluva pietarsaarelainen Aspegrenin pappilapuutarha on yleensä heinäkuun lopussa kukkeimmillaan. Ei kuitenkaan tänä kesänä. Kasvu on monin paikoin pysähtynyt. Kasvit ovat pieniä ja marjat kuivia.
Puutarhuri Ari Vainionpää kumartuu tarhaleukoijapenkin äärelle. Kukka on matala ja kärsineen näköinen.
– Tarhaleukoija on perinteinen kesäkukka, jonka pitäisi olla huomattavasti korkeampi ja täydessä kukassa tähän aikaan vuodesta. Siinä näkyy selvästi, miten kylmyys ja tuholaiset ovat vaikuttaneet. Olen kyllä tästä "tosi ylpeä", Vainionpää toteaa sarkastisesti.
Kulunut kesä on ollut puutarhurin painajainen: kuivuutta on kestänyt pitkään, tuuli on puhaltanut pohjoisesta, eivätkä muutaman viime viikon helteet ole pystyneet tasaamaan juhannukselta alkaneen kylmän jakson vaikutuksia.
– Kun lämpötila on 12 asteessa, kasvukausi pysähtyy. Herneet ja avomaan kurkut, ne on käytännössä menetetty. Tänä kesänä on myös pitänyt kastella valtavasti. Silti kraanavesi ei korvaa taivaalta tulevaa vettä, koska siitä puuttuu mineraaleja, Vainionpää huokaa.
Yhtä hankala kesä koko maassa
Kuivuus on ollut ongelmana koko maassa tänä kesänä, kertoo erikoisneuvoja Jyri Uimonen Puutarhaliitosta. Uimosen mukaan kuivuudesta ovat kärsineet niin nurmikot kuin kasvimaat. Erityisen kovilla ovat olleet uudet istutukset.
Marjoista parhaiten ovat tänä kesänä selvinneet vanhat marjapensaat, joiden juuret ovat syvällä maassa. Ongelmia on ollut erityisesti pintajuurisilla pensailla, kuten vadelmalla ja pensasmustikalla.
Pietarsaarelaisessa Aspegrenin puutarhassa myös mustaherukkasato on tavallista heikompi. Sen sijaan punaherukkaa tulee hyvin.
Juureksista porkkana on lähes ainoa kuivan kesän hyötyjä.
– Itse porkkana on tavallaan kasvin juuri. Kun se etsii vettä syvältä maasta, siitä tulee suurempi. Puutarhuri taas hyötyy siitä, että kun mikään ei kasva, niin eivät kasva rikkakasvitkaan. Siinä on säästynyt jonkin verran työtä, Vainionpää vitsailee.
Ruostetautia ja kaalikoita
Tänä kesänä puutarhoissa on ollut tavallista enemmän myös kasvitauteja ja tuholaisia. Lämpimät ilmavirtaukset lennättivät toukokuussa suuret kaalikoiparvet Suomeen. Niiden toukat ovat löytäneet hyvin ruokaa.
– Kaalisato on menetetty. Sitten lanttu, nauris, tuskin niistäkään tulee mitään tänä vuonna. Kaalikoin toukkia on ollut paljon myös koristekasveissa, kuten krassissa, jossa ne eivät tapaa olla, puutarhuri Ari Vainionpää luettelee.
Salaatti taas sai viileillä keleillä kylmäkäsittelyn ja kukki suoraan. Siksi sen maku on kitkerä.
Kasvitaudeista Aspegrenin puutarhassa on ollut ruostetautia ja harmaahometta. Vainionpään mukaan hometaudit ovat yleisimpiä kuumilla kuivilla keleillä, koska silloin yön ja päivän lämpötilaerot ovat suuret ja lehdistön väliin pääsee kosteutta ja homeitiöitä.
– Harmaahometta on ollut muun muassa vuorikaunokilla. Se ei ole kasville vaarallinen, vaikka näyttääkin ikävältä. Sitä voi torjua kastelemalla kasvi veden ja rasvattoman maidon seoksella, Vainionpää neuvoo.
Ruostetaudin hoidossa on tärkeä kerätä ja hävittää kaikki sairastuneet lehdet heti ensimmäisten merkkien ilmaannuttua.
– Jos jätät lehdet salkoruusun juurelle, sieni-itiöruoste jää maahan ja talvehtii ja ongelma on edessä jälleen ensi kesänä, Vainionpää sanoo.
Vaikka yleistilanne näyttää puutarhassa pahalta, pientä toivoa on vielä ilmassa. Nyt kannattaa kastella.
– Voi vain toivoa, että taivaalta tulee vettä ja lämpöä, sitten saadaan vielä jotain pelastettua. Jo yhden päivän sade virkistää kasveja. Mutta osa kasveista on mennyt jo niin huonoksi, ettei niitä voida enää pelastaa. Täytyy vain todeta, että tämä vuosi oli tällainen eikä sille enää mitään voi, Vainionpää toteaa.