Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Paahdealueen hoitaminen jatkuu Lopella – säännöllisellä työllä parannetaan harvinaistuvien lajien elämää

Hoitotoimilla luodaan sopivia elinympäristöjä paahdelajistoille kuten kangasajuruoholle.

Silmälläpidettävä laji Kangasajuruoho, Ruduksen ekosysteemihotelli (mätäs), Raasepori, Tiilimäki, 25.6.2019.
Kangasajuruoho hyötyy paahteisen harjualueen hoitamisesta. Kuvan kasvit on kuvattu Raaseporissa. Kuva: Jari Kovalainen / Yle
Anne-Maria Niskanen

Metsähallitus jatkaa harjurinteen hoitoa Komion luonnonsuojelualueella Lopella. Hoitotoimilla luodaan sopivia elinympäristöjä paahdelajistoille kuten kangasajuruoholle.

Parhaillaan puustoa harvennetaan noin 6,5 hehtaarin alueella Luutalammen läheisyydessä.

– Harvennukset tehdään epätasaisesti niin, että alueelle jää tiheämpiä kohtia, mutta myös harvapuustoisia ja aukkoisia kohtia, kuvailee Metsähallituksen erikoissuunnittelija Ari Lahtinen. Metsätyöt kestävät arviolta viikon.

Torstaina alkaneella harvennuksella valmistellaan aluetta ensi kevään polttokohteeksi. Kyseessä on luonnonhoidollinen metsän poltto, jonka tarkoituksena on jäljitellä luonnonkuloa.

Ennen polttoa poltettavan alueen ympärille tehdään kaivinkoneella niin kutsuttu palokuja, jossa kivennäismaa poistetaan muutaman metrin levyiseltä kaistaleelta. Samalla tehdään kivennäismaalaikkuja muuallekin poltettavalle alueelle.

Harjurinteen hoitaminen on pitkäjänteistä työtä

Lopella ylläpidetään paahteisia alueita avoimina hoitamalla harjurinnettä säännöllisin väliajoin. Paahteiset elinympäristöt ovat Suomessa vähentyneet voimakkaasti umpeenkasvun ja tehokkaan palontorjunnan vuoksi.

– Komion luonnonsuojelualueella on tehty puuston käsittelyjä ainakin reilun kahdenkymmenen ajan. Metsän polttoa siellä on tehty noin viisitoista vuotta, arvioi erikoissuunnittelija Ari Lahtinen.

– Komio on myös palojatkumoalue, missä me olemme pyrkineet tekemään luonnonhoitopolttoja parin kolmen vuoden välein.

Umpeenkasvun ja kunttaantumisen myötä monet avoimista ja paahteisista elinympäristöistä hyötyvät ja riippuvaiset lajit ovat uhanalaistuneet.

Tavoitteena on, että kangasajuruohon määrä lisääntyisi ja elinolosuhteet olisivat tulevaisuudessakin soveliaat.

Ari Lahtinen

– Nimenomaan kangasajuruoho on näiden hoitotoimenpiteiden ansiosta pikkuisen lisääntymään päin tai ainakaan se ei ole enää taantumassa. Toki olemme myös siirtoistuttaneet kangasajuruohoa näille poltetuille alueille. Tavoitteena on, että kangasajuruohon määrä lisääntyisi ja elinolosuhteet olisivat tulevaisuudessakin soveliaat.

Toimenpiteet ovat osa EU:n osittain rahoittamaa PaahdeLIFE-hanketta.

Suosittelemme