Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Näissä kisoissa vain koolla on väliä! Lähes kolmekiloinen peruna ja kaksimetrinen porkkana pyyhkivät pienemmillä pöytää jättikasvisten SM-kisoissa

Jättikasvisten suomenmestaruudesta kisattiin viime lauantaina Mäntsälässä. Uusia paino- ja pituusennätyksiä syntyi useampi.

Tuulianna Tola halaa jättikurpitsaa
Tällä talvikurpitsalla on painoa huikeat 218,5 kg ja se on Suomen kolmanneksi suurin kurpitsa. Kuva: Thomas Hagström / Yle
Tuulianna Tola

Jättikasvisten suomenmestaruudesta kisattiin viime lauantaina Mäntsälässä. Uusia paino- ja pituusennätyksiä syntyi useampi.

Aurinkoisessa syyssäässä vietetyissä kilpailuissa riitti markkinatunnelmaa ja käsinkosketeltavaa jännitystä, vaikkei paikalle poikkeusolojen vuoksi päästettykään yleisöä.

Tänäkin vuonna tahkottiin uusia suomenennätyksiä.

Valtava lanttu, jonka päällä työkäsine.
Jättikasvisten SM-kilpailuissa mikään ei näytä siltä, mihin on tottunut. Tässä kuvassa mittakaavaa antaa lanttu. Kuva: Suomen Jättikasvisyhdistys

Kurpitsat ovat kuninkaita

Jättikasvisyhdistyksen puheenjohtajan Juho Mäkisen mukaan kurpitsat ovat jättikasvisten kasvatuksen kuninkuuslaji, koska kasvilla on isoin hedelmä maailmassa.

Mäkisellä on hallussaan talvikurpitsojen kasvatuksen suomenmestaruus viime vuodelta. Tänä vuonna hän osallistui kilpailuun Kaapo Neppari -nimisellä kurpitsalla.

Keväällä tosin näytti, ettei kilpailuun osallistumisesta tulisi mitään. Salainen ase löytyi kuitenkin läheltä ja Mäkinen pääsi mukaan kisaan.

– Ensimmäinen erä taimia kuoli ja minä olin melkein jo maani myynyt ja voini syönyt, mutta vaimo tsemppasi jatkamaan. Eli kyllä se salaisuus oli tänä vuonna vaimo.

Mäkinen nappasi tiiminsä kanssa, johon kuuluivat myös vaimo Nea Rauäng ja äiti Helena Mäkinen, selvän voiton. Kaapo Neppari painoi 562 kg.

Tavoite ensi vuodelle on selvä. Mäkinen aikoo kasvattaa suomenennätyskurpitsan. Tämän hetkinen ennätys on 716 kiloa, mutta Mäkinen aikoo korottaa rimaa reippasti.

– Sanotaanko vaikka että tavoite on 750 kg.

Talvikurpitsa, joka painaa 562 kg.
Kaapo Neppari painoi 562 kg. Ennen kuin se syödään, siementen annetaan kypsyä. Siemenet ovat kovat valuuttaa jättikasvisharrastajiten keskuudessa. Kuva: Tuulianna Tola / Yle

Vaikka talvikurpitsalla ei suomenennätystä syntynytkään, ennätyksiä lyötiin muiden kasvien osalta.

Konkarikasvattaja Mika Tiilikainen onnistui rikkomaan suomenennätyksen elefanttivalkosipulilla, palsternakalla, ruusupavulla, paprikalla ja punajuurella.

249 gramman painoinen elefanttivalosipuli
Tiilikaisen nyrkin kokoinen voittajavalkosipuli painoi 249 grammaa. Kuva: Tuulianna Tola / Yle
Suomen suurin palsternakka.
Suomen suurin palsternakka painoi 2,090 kg. Kuva: Mika Tiilikainen
Suomen pisimmät ruusupavut.
Tiilikainen rikkoi oman ennätyksensä. Viime vuonna Suomen pisin ruusupapu oli 61 cm, tänä vuonna 73,6 cm. Kuva: Mika Tiilikainen

Uusia suomenmestareita olivat myös peruna (2,772 kg), kurkku (84,9 cm ja 8,97 kg), amarantti (296,5 cm) ja auringonkukka (531,3 cm).

Julman näköisissä juureksissa riittää ihmeteltävää

Monet kaupan hyllystä tutut juurekset näyttävät jättiversioina kauhuelokuvasta karanneilta. Päänkokoiset porkkanat ja punajuuret, tai ainakin niiden kasvattaminen, voivat kuitenkin olla hyvinkin rauhoittavia.

– Kaiken kiireisen elämänmenon vastapainoksi kasvisten hoitaminen rauhoittaa kivasti mieltä ja kehoa, kertoo monia eri jättikasviksia kasvattava Mika Tiilikainen.

Jättiporkkanoita.
Painavimmat porkkanat olivat tänä vuonna yli 2,5 kiloa. Kaupasta porkkanoita ostetaan tavallisesti kilon pusseissa. Kuva: Tuulianna Tola / Yle
Jättimäinen peruna.
Jättimäinen peruna on totta vie pyöreä ja soikea, mutta myös painava. Kuva: Tuulianna Tola / Yle
Suuria lanttuja.
Kilpailupäivän suurimmat lantut olivat yli 23 kiloa painavia jötkäleitä. Kuva: Tuulianna Tola / Yle
Pitkien juuresten valmistelua mittausta varten.
Pitkien juuresten mittaus tulee tehdä taiten, ettei hento juuri katkea. Tässä kuvassa palsternakka, punajuuri ja porkkana. Kisojen pisin porkkana oli 219 cm pitkä. Kuva: Suomen Jättikasvisyhdistys

Kasvatus onnistuu tavallisellakin pihalla

Juho Mäkisen mukaan jättikasvisten kasvattaminen vaatii ennen kaikkea viitseliäisyyttä.

– Jokaisessa kasvissa on omat temppunsa ja kikkansa.

Maanmuokkaus, karsiminen ja kastelun optimointi kuuluvat jättikasvisharrastajan toimenkuvaan.

Jättikasviksia lannoitetaan ihan normaaleilla kaupasta saatavilla lannotteilla. Siinäkin touhussa pitää tosin tietää, mitä tekee.

– Lannoitusta pitää olla sopivasti, koska liika määrä voi räjäyttää kasviksen auki, Mäkinen kertoo.

Vaikka jättikasviksia voi kasvattaa tavallisellakin kotipihalla, suurin osa vaatii kasvihuoneen saavuttaakseen muhkeat mitat.

Oikein pitkille kasveille pitää rakentaa tukijärjestelmiä tai kaivaa lisää tilaa alaspäin.

Auringonkukkaviljelmät ja tukirakenne.
Monen metrin korkuiset auringonkukat eivät pärjää ilman tukirakenteita. Kuva: Vuokko Untila
Long gourd -kasvi.
Tämän long gourdin kasvattajan piti kaivaa kasvihuoneen lattiaan reikä, kun kasville alkoikin kertyä pituutta. Kuva: Elina Vuori
Talvikurpitsa kasvihuoneessa.
Jättikurpitsan hedelmän ei ole hyvä kasvaa maata vasten. Kasvi saattaa vaatia jopa 50 neliön kasvualueen. Kuva: Juho Mäkelä

Kurkista kisapäivän tunnelmaan tästä:

Juttua korjattu 29.9. klo 15:46: korjattu haastateltavan nimi oikeaan muotoon ja lisätty vaimon ja äidin nimi.

Suosittelemme