Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto yrittää pikaisella aikataululla järjestää öljy-yhtiöille porausluvat Alaskan arktiselle luonnonsuojelualueelle.
Hanke on käynnistänyt rajun sanasodan toisaalta hallinnon, toisaalta hanketta vastustavien ympäristönsuojelijoiden ja paikallisten asukkaiden välillä.
Hallinnon kiire johtuu siitä, että tammikuun lopulla presidentiksi nouseva Joe Biden on ilmoittanut estävänsä öljynporauksen Alaskan luonnonsuojelualueella (Arctic National Wildlife Refuge). Bidenin mukaan öljynporaus kyseisessä luontokohteessa olisi "iso katastrofi".
Yhdysvaltain sisäministeriö pyysi marraskuussa öljy-yhtiöitä ilmoittamaan, minkä alueen ne haluavat varata poraustoimintaa varten. Paikanvalinnalle on aikaa 30 päivää. Tämän jälkeen ministeriöllä olisi nipin napin aikaa hyväksyä luvat ennen hallinnon vaihtumista, kertoo esimerkiksi The Wall Street Journal -lehti.
Joulukuun alussa Trumpin hallinto ilmoitti, että huutokauppa tapahtuu 6. tammikuuta., vain kaksi viikkoa ennen Bidenin virkaanastujaisia, kertoo National Public Radio.
Jos ministeriö ehtii saada työn valmiiksi, öljy-yhtiöillä olisi tammikuussa hallussaan liittovaltion myöntämät porausluvat, joiden peruminen olisi Bidenin hallinnolle vaikeaa.
Republikaaninen kongressi käytti tilaisuutta hyväkseen
Alaskan luonnonsuojelualue on yksi Yhdysvaltain viimeisistä todellisista erämaista. Se on laajuudeltaan noin 78 000 neliökilometriä, mikä on yli neljäsosa Suomen pinta-alasta.
Öljynporauksen piiriin tulisi alueen rannikkovyöhyke, joka on runsaan 6 000 neliökilometrin laajuinen.
Öljynporaus hyväksyttiin luonnonsuojelualueella vuonna 2017. Laki läpäisi Yhdysvaltain kongressin, koska sen molemmat kamarit olivat tuolloin republikaanien hallussa.
Porauksen kannattajien mielestä kongressin tahtotilaa on noudatettava. Heidän mukaansa öljynporaus myös tukisi tavoitetta, jonka mukaan Yhdysvaltain pitäisi olla omavarainen energian suhteen.
Sisäministeriön arvion mukaan öljynporauksen ympäristövaikutukset olisivat mitättömät.
Luonnonsuojelijat ja asukkaat huolissaan
Luonnonsuojelujärjestöt ja paikalliset asukkaat ovat täysin toista mieltä.
Luonnonsuojelualue on lähes koskematonta erämaata, johon kaikki öljyteollisuuden tarvitsema infrastruktuuri pitäisi rakentaa alusta pitäen. Rannikkotasangon erämaa muuttuisi olennaisesti, ja sitä pirstoisivat uudet tiet ja maan pinnalle rakennettavat putkistot.
Rannikkotasanko on tärkeä elinympäristö esimerkiksi uhanalaiselle naalille ja lukuisille arktisille lintulajeille. Öljynetsinnässä käytetyt seismiset äänet haittaisivat jo nyt ilmaston lämpenemisen vaivaamien jääkarhujen pesintää.
Rannikolla vaeltavat karibut, jotka ovat olleet paikallisten asukkaiden elämän elinehto jo vuosituhansien ajan. Pohjois-Amerikan pohjoisin alkuperäiskansa, gwich'init, on öljynporaushankkeesta kauhuissaan.
– Jokainen yhtiö, joka aikoo osallistua tähän korruptoituneeseen hankkeeseen tietäköön, että se joutuu vastaamaan gwich'in-kansalle ja miljoonille amerikkalaisille, jotka ovat puolellamme. Olemme puolustaneet tätä paikkaa aina, sanoi gwich'inien johtajiin kuuluva Bernadette Demientieff lausunnossaan, kertoo Washington Post -lehti.
Hanketta vaikeutetaan kaikin keinoin
Vaikka sisäministeriö onnistuisikin järjestämään öljy-yhtiöille porausluvat ajoissa, öljynporauksen toteutuminen ei ole silti lainkaan varmaa. Ympäristöjärjestöt ja paikalliset asukkaat ovat nostaneet neljä kannetta, joiden kohteena on sisäministeriön päätös vuokrata maata öljy-yhtiöille poraustoimintaa varten.
Jos yksikin valitus hyväksytään, se on vahva ase Bidenin hallinnolle torjua öljynporaus. Valittajat ovat toiveikkaita, koska ministeriöllä oli hankkeen toteuttamisessa kiire ja sen takia menettelyissä on voinut tapahtua virheitä, joihin valittajien juristit voivat ehkä tarttua.
Öljynporaus luonnonsuojelualueella ei myöskään ole omiaan parantamaan minkään yhtiön mainetta nykyisessä tilanteessa, jossa kuluttajat vaativat yhä enemmän ympäristö- ja ilmastovastuuta. Eräät Yhdysvaltain suurimmat pankit kuten Goldman Sachs ja JPMorgan Chase ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio myöntää rahoitusta hankkeelle.
Öljy-yhtiöille Pohjois-Alaska on ongelmallinen myös siksi, että niiden pitäisi investoida infrastruktuuriin huomattavia summia. Samaan aikaan Bidenin hallinnon suhtautuminen hankkeeseen tekee siitä hyvin epävarman.
Uusi hallinto voi asettaa kapuloita rattaisiin, koska jättihanke tarvitsee jatkossa monenlaisia lupia. Ne koskevat esimerkiksi ilmansaasteita, luonnolle aiheutuvaa haittaa, vedenkäyttöä ja teiden rakentamista, kertoo talousuutistoimisto Bloomberg.
Onko lisäöljylle tarvetta?
Yhdysvaltain geologian hallinto on arvioinut, että suojelualueella Beaufortinmeren rannikolla olisi öljyä 4,6–11,8 miljardia barrelia. Määrää voi verrata Norjan hyödyntämättömään öljyvarantoon, jonka suuruudeksi arvioitiin vuonna 2016 runsaat viisi miljardia barrelia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikko Markku Lehmus pohtii Ylen haastattelussa, kuinka paljon uudelle öljyesiintymälle on kysyntää. Koronapandemian ja uusiutuvan energian yleistymisen myötä öljyn hinta on tällä hetkellä matalalla.
Öljy-yhtiöt eivät ole viime aikoina investoineet kovin paljon uusiin kohteisiin, Lehmus kertoo.
Öljy-yhtiöille merkittävin tekijä ovat toiminnan kustannukset. Varsinkin yhdysvaltalaiset öljy-yhtiöt ovat alkaneet käyttää särötystekniikkaa, joka on ollut kallista mutta jonka hintaa on onnistuttu laskemaan.
– Särötystä on kuitenkin jouduttu lopettamaan, koska öljyn hinta on alhainen. Mutta sitä tekniikkaa käyttäviä öljylähteitä voidaan ottaa ketterästi uudelleen käyttöön, jos hinta lähtee nousuun, Lehmus sanoo.
– Yhtiöt laskevat, kuinka paljon öljyn tuottaminen maksaa investointeineen verrattuna siihen, miten paljon siitä saataisiin maailmanmarkkinoilla, Lehmus toteaa.
Hän muistuttaa, että varsinkin eurooppalaiset suuryhtiöt ovat alkaneet ottaa ilmastopolitiikan yhä vahvemmin huomioon toiminnassaan ja investoineet entistä enemmän uusiutuvaan energiaan. Amerikkalaisyhtiöt ovat tässä jonkin verran jälkijunassa.
Washington Post -lehden mukaan kiinnostuneimpia luonnonsuojelualueen porausoikeuksista ovat olleet paikalliset alaskalaiset yhtiöt.
Lue myös: