PLEŠKI, MOSKOVAN ALUE Kaaliperhosia lentelee rikkaruohoja kasvavan porkkanamaan yllä. Sää on vihdoin pilvinen, mutta maaperä kaipaisi kunnon sadetta Pleškin kylässä, noin 150 kilometrin päässä Moskovasta.
Vasilkin luomutilan omistaja Natalja Penkova repäisee maasta heiveröisen porkkanan ja kehottaa haistamaan sitä.
– Satoa ei tule kovin paljon, mutta kuuma sää on tehnyt näistä tosi makeita, hän sanoo.
Pian myös moskovalaiset voivat seurata näiden porkkanoiden ja tilan muiden tuotteiden kasvamista reaaliajassa. Ainakin, jos Sreda-kasvuyrityksen suunnitelmat toteutuvat.
Moskovalainen startup-yritys kehittää nettipalvelua, jonka avulla asiakas voi tilata luomuviljelijän kasvattamaan itselleen haluamiaan kasviksia. Myöhemmin sadon kypsymistä voisi seurata myös kameroiden tai droonien avulla.
– Voit itse valita maanviljelijän, jolle uskot valitsemiesi kasvisten tuottamisen. Myöhemmin saat kotiin toimitettuna varmasti luomuruokaa, Sreda-kasvuyrityksen operatiivinen johtaja Jelena Letunovskaja selittää.
Palvelu on suunnattu miljoonakaupungin laatutietoisille kuluttajille.
Luonnonmukainen viljely ei ole Venäjällä erityisen suosittua, mutta kuluttajien kiinnostus luomutuotteita kohtaan on kasvussa. Pandemia on saanut ihmiset ajattelemaan aiempaa enemmän terveyttään. Luomu vetoaa myös moniin, jotka ovat huolissaan ruokaväärennöksistä.
Kasvisten hinnat nousseet huimasti
Vain harva kuitenkaan pystyy varmistamaan ruokansa laadun maksamalla siitä enemmän.
Se johtuu osin siitä, että peruselintarvikkeidenkin hinnat ovat Venäjällä noussut viime aikoina paljon, paikoin jopa kymmeniä prosentteja.
Erityisen paljon ovat kohonneet niin kutsuttujen borssikeittokasvisten eli punajuuren, porkkanan ja perunan hinnat. Ne kaikki nousivat vuoden alkupuoliskolla 50–70 prosenttia.
Venäjän tilastokeskuksen mukaan kokonaisuudessaan elintarvikkeiden hinnat nousivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla 7,3 prosenttia. Moni kuitenkin pitää virallisia lukuja kaunisteltuina.
Osin kallistuminen on johtunut kausivaihtelusta. Asiaan vaikuttavat myös muun muassa poikkeukselliset sääolosuhteet, pandemian sekoittamat kuljetusreitit ja kausityömarkkinat sekä inflaatio ja ruplan arvon heilahtelu.
Taustalla ovat myös Venäjän vuonna 2014 Euroopan unionille määräämät vastapakotteet. Venäjä vastasi elintarvikkeiden tuontikielloilla sen jälkeen, kun länsi julisti pakotteita Venäjälle Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan vuoksi. Vastapakotteet supistivat tarjontaa ja vähensivät kilpailua Venäjällä. Tämä näkyy paikoin edelleen aiempaa korkeampina hintoina.
Luomutilan omistavan Natalja Penkovan mukaan ratkaisu olisi tuotannon lisääminen Venäjällä. Siihen tarvittaisiin valtion lisätukea maanviljelijöille ja rappeutuneen infrastruktuurin kunnostamista.
Myös presidentti Vladimir Putin korosti kesäkuun lopussa kyselyohjelmassaan oman ruokatuotannon tärkeyttä. Lipetskin kaupungissa sijaitsevasta ruokakaupasta yhteyttä ottanut nainen ihmetteli Putinille, kuinka ecuadorilaisia banaaneja myydään halvemmalla kuin naapurialueella tuotettavia porkkanoita.
Venäläisten tulot alimmillaan vuosikymmeneen
Ruoka on kallistunut myös muualla maailmassa. Venäjällä tilanne on kuitenkin erityisen vaikea, sillä kansalaisten tulotaso on polkenut jo vuosia paikallaan.
Korona painoi venäläisten reaalitulot tammi-maaliskuussa alimmilleen yli kymmeneen vuoteen.
Venäjän tilastokeskuksen mukaan huhti-kesäkuussa reaalitulot nousivat ensimmäistä kertaa pandemian aikana. Keskimäärin venäläisten tulot ovat nyt vajaat 38 000 ruplaa eli noin 440 euroa kuukaudessa.
Samaan aikaan tuloerot kasvavat. Kaikkein syvin kuilu on Moskovassa.
Tuore tutkimus kertoo, että pääkaupungissa palkkaero köyhimpien ja rikkaimpien välillä on 18-kertainen. Kymmenen prosenttia vähiten tienaavista moskovalaisista saa keskimäärin noin 230 euroa vastaavan kuukausipalkan, kun taas rikkaimmat yli 4 000 euroa vastaavan summan kuukaudessa.
Puolet tuloista kuluu ruokaan
Reaalitulojen lasku ja ruoan hinnan nousu ovat johtaneet siihen, että venäläiset käyttävät yhä suuremman osuuden varoistaan ruokaan.
Heinäkuussa julkaistun kyselyn mukaan yli 60 prosentilla venäläisistä menee noin puolet kuukausituloista ruokaan. Noin joka kuudes vastaajista kertoi kuluttavansa lähes kaikki tulonsa elintarvikkeisiin.
Luomukasviksia kuluttajille myyvästä Sredasta myönnetään, ettei yritys kilpaile hinnoissa halpojen markettien kanssa. Sredan operatiivinen johtaja Jelena Letunovskajakehottaa katsomaan hintoja syvemmälle.
– Kun ymmärtää tuotteidemme laadun, niiden hankkiminen kannattaa kenelle tahansa. Hyöty on siinä, että ne ovat ravitsevia, ja energian lisäksi ne tuovat mielihyvää, Letunovskaja kehuu tuotteitaan.
Maanviljelijöille taas yrityksen ennakkotilausmalli takaa Letunovskajan mukaan tasaisemmin tuloja. Asiakkaat maksavat tilauksen jo ennen kylvöä, jolloin rahaa tulee myös satokauden ulkopuolella.
Oman sadon kasvun seuraaminen etänä kännykän ruudulta saattaa kuulostaa asiaan vihkiytyneiden hifistelyltä. Letunovskajan mukaan kyse on kuitenkin luottamuksesta.
Kameroiden avulla kuluttajille voidaan osoittaa läpinäkyvästi luomutuotteiden alkuperä, hän sanoo.
– Sanotaan, että helpoin tapa myydä moskovalaisille "luomua" on ostaa vihannestukusta tehokasvatettuja kasviksia ja myydä ne eteenpäin moninkertaisilla hinnoilla, Letunovskaja huomauttaa.
Kiinnostaisiko sinua itse valita maanviljelijä, joka tuottaisi sinulle vihanneksia? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 24.8. klo 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Venäjän keskuspankki vaatii parempia toimia ruuan hinnan suitsimiseksi