Rankkasateet, tulvat ja vellovat vesimassat koettelevat Suomessa jatkossa ilmastonmuutoksen takia.
Nämä asiat nostetaan Suomen ilmastopaneelin tuoreessa raportissa ohi helteiden, kuivuuksien tai myrskytuhojen, jotka myös liitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Tulevaisuuden matalapaineet pitävät sisällään enemmän vettä. Sademäärät kasvavat erityisesti lokakuusta helmikuuhun ulottuvalla syys- ja talvikaudella.
– Näemme skenaarioista, että sateissa on suuret riskit. Sateisuutta näemme analyyseista varmemmin. Esimerkiksi tuulisuus ei ole niin kasvava riski, mutta sade on, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen päällikkö Hilppa Gregow.
Ilmastopaneelin tuore raportti kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen ilmastonmuutoksen vaikutuksia maakunnittain.
Suomen ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä vääjäämättä, vaikka päästövähennyksiä tehdään. Siksi raportin mukaan Suomessa pitää sopeutua eli varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, päästövähennysten rinnalla.
Varautumisella on raportin mukaan jo kiire.
Kaupungit painivat vesimassojen kanssa
Porissa on Suomen suurin tulvariski. Toisena tulee Rovaniemi. Myös Suomen etelärannikko ja Kymenlaaksossa Kymijoen varsi sekä Haminan ja Kotkan rannikkoalue joutuvat painimaan sekä rankkasateiden että meritulvien kanssa.
Näillä alueilla asukkaiden juomavedet ja lämmitykset ovat Gregowin mukaan suuren riskin piirissä.
– Näissä kaupungeissa tulvariskit ovat jo nyt merkittäviä, ja ne lisääntyvät edelleen. Porissa tulvariskikysymystä on tarkasteltava ihan uudella tapaa. Samoin Lapissa kaikki kaupunkialueet tulisi syynätä tarkkaan läpi.
Sademäärien vaikutus tulvariskeihin on eri maakunnissa aivan erilainen. Esimerkiksi Lapissa tulvariski on nyt melko pieni, mutta Pohjois-Pohjanmaalla kohtalainen, Satakunnassa ja Uudellamaalla jo nyt melko suuri. Kaikissa maakunnissa hulevesiriskit ovat kasvussa.
– Aivan liikaa on keskitytty siihen, että katsotaan, lämpeneekö ja kuinka paljon. Pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota siihen, paljonko sataa, minne sataa ja mitkä vaikutukset sillä on, Gregow sanoo.
Nyt julkaistusta raportista sen näkee Gregowin mukaan erittäin hyvin.
– Pystytään tosi hyvin sanomaan keskimääräiset suunnat, prosentuaaliset muutokset ja monesta muusta ilmastonmuutokseen liittyvästä muuttujasta, kuten tuulesta ja lumesta maakunnittain eri vuodenaikoina, miten muutokset käyttäytyvät eri alueilla.
Sateet lisääntyvät erityisesti Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Se johtuu matalapaineiden tyypillisistä radoista ja siitä, mihin ne tuovat tyypillisesti sateensa. Toinen niistä liikkuu Etelä-Suomen paikkeilta kohti itää, toinen pohjoisempana.
Lapissa myös kasvavat lumimäärät aiheuttavat sulaessaan keväisin yhä enemmän tulvia. Sen päälle tulevat vielä rankemmat sateet. Etelä-Suomessa talvien lauhtuminen vaikeuttaa tilannetta ja tuo lisää vettä taivaalta.
– Maaperämme ei ole tottunut siihen, että meillä on ympärivuotinen vesisade. Näihin ei ole oikeastaan aikaisemmin törmätty, Gregow sanoo.
"Emmehän me ole vielä nähneet mitään"
Kaupunkien betoniviidakot ja suuret määrät vettä ovat myös huono yhdistelmä. Luonnonympäristön määrällä on sopeutumisen kannalta iso merkitys. Esimerkiksi Pariisissa on havahduttu tähän ja alettu kuoria asfalttia pois kaupungeista ja kasvattaa metsää tilalle. Pariisissa toimenpiteillä halutaan sopeutua paitsi rankkasateisiin myös koviin helteisiin, jotka ovat piinanneet kaupunkia.
– Kaupungeilla on oikeasti edessään suuret ongelmat myös Suomessa, jos jatkamme samaa tapaa rakentaa, eli pelkkää asfalttia, Gregow sanoo.
Kaupungit, joissa vesi ei pääse imeytymään, eivät kestä tulevaisuuden yhä äärevämpiä sääilmiöitä.
– Jos tulvia ei ole otettu huomioon, talojen kellarit lainehtivat pian, ihan kuin on muualla nähty. Niin ei ole vain vielä Suomessa ollut, Gregow sanoo.
Helsingin ja Espoon alueella vahinkojen odotusarvo on nyt noin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Ilman sopeutumistoimia vuosivahinkojen kasvu on 16–120 prosenttia vuoteen 2050 ja vielä enemmän vuoteen 2100 mennessä.
Tähän mennessä sateisuus on kasvanut arviolta 2–3 prosenttia. Jo nyt rankkasateet kuormittavat erityisesti kaupunkialueita. Seuraavien 10 vuoden aikana sateisuuden ennakoidaan kasvavan 2–4 prosenttia lisää.
– Se on kolminkertainen määrä. Jos mennään vielä eteenpäin, sademäärän lisäys on 8–9 prosenttia vuositasolla. Se on tähänastiseen verrattuna mennessä nähdystä viisinkertainen, Gregow havainnollistaa.
Saksan kesäisissä tuhotulvissa sateen määrä oli kuusinkertainen.
– Ja siellä oli ihan järkyttävät katastrofit. Se on vasta alkua, emmehän me ole vielä nähneet mitään, Gregow sanoo.
Varautuminen on alkutekijöissään
Sopeutuminen eli varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on edennyt hitaasti monissa maissa. Suomi ei ole tässä poikkeus. Suomessa on keskitytty strategiseen ohjaukseen ja koordinointiin ja yleistasoisiin suunnitelmiin.
– Maakunnallinen sopeutuminen ja riskien tunnistaminen on tosi alkutekijöissään. Systemaattisia riskikartoituksia ei ole missään maakunnassa, sanoo Helsingin yliopiston professori ja Ilmastopaneelin jäsen Sirkku Juhola.
Kaikissa isoissa infrastruktuurihankkeissa pitää Juholan mukaan jollain tavalla miettiä, mitkä ovat mahdolliset skenaariot tulevaisuudessa, jos halutaan, että rakennus on pystyssä tai tie käytössä vielä vuosisadan lopulla.
– Kehottaisin kattaviin riskiarviointeihin, jotka ohjaavat sitten sopeutumistoimien kohdentamista. Tulvavalleja ei kannatta rakentaa joka puolelle. Ne pitää rakentaa sinne, missä riskit ovat suurimmat tai missä ne koetaan tärkeiksi.
Juhola kehottaa kaikki kansalaisia myös miettimään, mikä on oma varautumissuunnitelma ilmaston muuttumisen varalle.
– Sopeutuminen on omaisuuden haltijan vastuulla. Jos omistaa kiinteistöjä tai metsää, jotka ovat suorille vaikutuksille alttiita, niin kannattaa tarkistaa, minkälaiset vakuutukset ovat voimassa. Äkillisten tulvariskien varalle kannattaa miettiä, mitä sitten oikeasti tehdään, jos vesi rupeaa tulemaan ovesta sisälle, mihin pelastaudutaan.
Sopeutuminen auttaa minimoimaan ilmastonmuutoksen negatiivisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia.
– Se on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, mitä teemme, jotta ei mittavia tuhoja ja taloudellisia vahinkoja ja muita haittoja ihmisille tule, Gregow sanoo.
Korjaus 23.9. klo 9.15: Otsikosta on otettu pois maininta viisinkertaisista sademääristä, raportti varoittaa sademäärien kasvun voivan jopa viisinkertaistua vuositasolla.
Lue myös:
Toimittajalta: Tein tutkimusmatkan ilmastonmuutoksen Suomeen, enkä vaipunut epätoivoon
