Kevät on parasta aikaa monistaa kodin viherkasveja, koska silloin riittää valoa. Monista viherkasveista voi ottaa joko pistokkaita tai rönsyjä. Osan kasveista voi myös jakaa.
Suvuttomalla lisäämisellä kotiin saa helposti lisää vihreyttä, eikä se maksa mitään. Monistaessa kasvia ei tule yllätyksiä, sillä uuteen kasviin tulevat kaikki emokasvin ominaisuudet.
Pistokkaita emokasvin eri osista
Pistokkaita leikataan emokasvin kasvullisessa vaiheessa olevista osista. Pistokkaaksi kelpaa monen kasvin kohdalla latvaverso, väliverso, sivuverso tai lehti. Leikkaaminen tehdään aina puhtaalla ja terävällä veitsellä.
10-15 cm kokoisesta pistokkaasta irrotetaan alimmat lehdet ja alin nivelkohta upotetaan joko veteen tai kasteltuun taimi-ja kylvömultaan. Seokseen voi lisätä esimerkiksi perliittiä tuomaan ilmavuutta.
Juurtuminen onnistuu parhaiten puolivarjoisessa paikassa, jossa kasvi saa sopivasti valoa. Liiallisessa aurongonpaahteessa kasvi voi nääntyä, koska se yrittää yhteyttää aktiivisesti ja haluaisi juodakseen vettä juurillaan, joita ei vielä ole kehittynyt.
Tämän vuoksi kosteuden ylläpitäminen kasvin ympärillä on tärkeää. Kasvia kannattaa siis sumutella säännöllisesti.
Jotta pistokas ei kuivuisi juurtumisen aikana, voi sen laittaa myös muovipussiin tai minikasvihuoneseen. Silloin kosteus kasvin ympärillä säilyy tasaisena.
Paksuvartisen kasvin juurtuminen onnistuu helposti mullassa. Hentovartisen kasvin voi laittaa juurtumaan veteen.
Vedessä oleva kasvi istutetaan multaan, kun juuret ovat näkyvissä. Jos juuria on ehtinyt kasvaa valtavia määriä, voi osan huoletta leikata ennen istuttamista saksilla pois.
Jotkut pistokkaat saavat kuivahtaa
Mehikasvit ja kaktukset suositellaan istuttamaan hiekkapitoiseen, niille tarkoitettuun multaan, jossa liika vesi siivilöytyy juurien ympäriltä pois. Nämä kasvit pärjäävät vähemmälläkin vedellä, sillä ne varastoivat nestettä kasvin eri osiin.
Tämän voi nähdä esimerkiksi leikatessa rahapuusta pistokkaan. Kasvin leikkauskohdasta voi tulla runsaasti nestemäistä vuotoa. Sen vuoksi pistokkaan voi antaa kuivahtaa pari päivää ennen kasvualustaan juurruttamista. Näin voidaan ehkäistä mahdolliset taudit, joita vuotokohta ja märkä kasvualusta voisivat yhdessä aiheuttaa uudelle kasville.
Pistokkaita voi leikata esimerkiksi pelargonista, muratista, kultaköynnöksestä, kilpipiileasta, jättipeikonlehdestä, pylvästyräkistä, sitruspuusta ja verenpisarasta.
Jos varsissa on kukkia, niin ne napataan pois. Esimerkiksi pelargonin pistokkaassa kukat veisivät vain turhaa elinvoimaa juurtumiselta.
Lehtipistokkaat pussiin
Osa kasveista lisätään pelkän lehden avulla. Silloin lehden voi laittaa makuulleen märän mullan päälle tai upottaa osittain kasvualustaan.
Esimerkiksi, jos paavalinkukan lehdestä 1/3 istuttaa varren kanssa multaan, niin ruukkuun kasvaa yksi kasvi. Jos lehdestä leikkaa alareunan ja upottaa osan lehdestä multaan, niin jokaisesta lehtisuonesta voi kehittyä juurtumisen aikana kasvi.
Märkään multaan istutettu lehtipistokas kannattaa laittaa suljettuun pussiin. Kasvia tuuletetaan avaamalla pussi kerran viikossa, jotta kasvi ei homehdu.
Pistokaslehden pitää olla täysikasvuinen, ehjä ja terve. Siinä ei saa olla vioituksia. Yhteen ruukkuun voi istuttaa useammankin elinvoimaisen lehden, jotka kannattaa juurtumisen jälkeen siirtää omiin ruukkuihin.
Lehtipistokkaita voi kokeilla myös soilikista, paunikosta, isoanopinkielestä ja maksaruohosta.
Rönsy multaan tai veteen
Jotkut kasvit kasvattavat rönsyjä. Jos rönsy on kiinni esimerkiksi rönsyliljassa, sen voi upottaa multaan ja irrottaa emokasvista juurtumisen jälkeen.
Rönsyn voi myös leikata emokasvista ja kasvattaa sille juuret vedessä. Sen jälkeen kasvin voi istuttaa multaan.
Kasveja voi juurruttaa esimerkiksi käyteytyissä ja pestyissä pilttipurkeissa. Juurruttamiseen käyvät hyvin myös kotoa löytyvät juomalasit.
Jos pistokas ei pysy lasissa, voi sen ympärille kietaista kasvia tukeva foliota. Silloin pistokas työnnetään folion läpi vesiastiaan.
Vesi vaihdetaan astiaan päivän, parin välein.
Näin voi tehdä esimerkiksi kultaköynnöksen kanssa, jolloin pitkästä köynnöksesta leikataan noin 15cm väliversoja. Pätkässä on hyvä olla 1-2 lehteä. Pistokas katkaistaan pari senttiä alimman lehden alta. Kun juuret kasvavat, pistokkaan voi istuttaa multaan.
Viherkasveja voi jakaa veitsellä
Joitain viherkasveja voi jakaa niiden juurakosta. Silloin kasvi otetaan ruukustaan ja juurakko jaetaan käsin kahteen tai kolmeen osaan. Jos juuret ovat kietoutuneet liiaksi toisiinsa, voi apuna käyttää veistä.
Erillään olevat juurakon osat istutetaan omiin ruukkuihinsa ja kastellaan hyvin. Kasveja pidetään seuraavat lähiviikot varjoisammassa paikassa. Samalla huolehditaan kasvualustan tasaisesta kosteudesta. Kasveja voi myös sumuttaa vedellä.
Jakaminen onnistuu usein viherkasveilla, jotka lisääntyvät rykelmänä ja joilla on erilliset varret. Näihin lukeutuvat muun muassa maijat, jukkapalmut, saniaiset, unelmat, tuonenkielot ja isoanopinkielet.
Juurtumista helpottavat lisäniksit
Kasvien juurtumista auttavat kasvualustassa olevat turve ja rahkasammal. Kaupoissa on erikseen myytävänä juurtumista edistäviä tuotteita, joita voi halutessa hyödyntää.
Kasvien juurtuminen vaihtelee eri kasvilajien välillä. Juurtuminen voi kestää kolme viikkoa tai jopa pari kuukautta.
Juurtumisen jälkeen kasveja hoidetaan niille sopivalla tavalla. Osa kasveista kaipaa puolivarjoa, kun taas toiset nauttivat auringonpaahteesta.