Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Kuluttaja hakee makeasta stevia-kasvista luonnollisuutta

Makeutukseen käytettävät Stevia rebaudiana -kasvin lehdet kiinnostavat ruokavaliotietoisia. Steviaa on helppo kasvattaa kotioloissakin. Virvoitusjuomateollisuudessa stevialla makeutettuja tuotteita on kehitelty jo pitkään.

Sokerikasvi stevia.
Stevia rebaudiana talviasussa. Kuva: YLE / Hanne Kinnunen

Euroopan Unionin komissio hyväksyi marraskuussa 2011 stevian elintarvikkeissa käytettäväksi makeuttajaksi. Tämä oli mieluinen tieto muun muassa Hartwallille, jossa oli ehditty kehitellä stevialla makeutettuja juomia jo viiden vuoden ajan.

- Luonnollisuus ja keveys on ollut vallitseva trendi jo pitkään, kertoo Hartwallin markkinointipäällikkö Leena Koskinen.

Steviaa kotioloissa kasvattava sotkamolainen Salmisen pariskunta oli myös tyytyväinen EU:n komission päätöksestä.

- Japanissa sitä on käytetty jo vuosikymmeniä. Sveitsissäkin stevia on hyväksytty jo aikaisemmin ja siitä tehdään uutetta, joka on kuivattuna valkoista jauhetta, vähän niin kuin sokerin näköistä. Sitä oli myynnissä kaupoissa jo vuonna 2010. Toivottavasti suomalainen elintarviketeollisuus korvaa stevialla aspartaamin, sanoo Tapani Salminen.

Stevia tarvitsee rinnalleen hedelmäsokeria

Aspartaamin korvaaminen ei toteudu ainakaan virvoitusjuomissa.

- Stevialla ei korvata aspartaamia, koska sille on oma kysyntänsä. Aspartaamilla päästään kalorittomiin tuotteisiin. Stevia on ihmisille, jotka hakevat luontaisuutta, sanoo Leena Koskinen Hartwallilta.

Stevia rebaudianan lehdistä tehtävä makeutusaine stevioliglykosidi on 300 kertaa niin makeaa kuin sokeri. Makeus uutetaan steviasta samalla tavalla kuin vaniljasta, kertoo Hartwallin tuotekehityspäällikkö Hannele Alakarhu. Makeat komponentit uutetaan kasvin lehdistä, jonka jälkeen ne kuivataan ja muutetaan säilyvämpään muotoon jauheeksi.

Stevioliglykosidiä ei voi käyttää virvoitusjuomien makeutukseen yksistään, joten sillä ei saada täysin kalorittomia tuotteita.

- Millä tahansa luonnosta tulevalla aineella on erilainen makeus. Steviallakin on oma tyypillinen makuprofiilinsa ja vei hetken ennen kuin opimme ymmärtämään sen makeutta. Meidän ratkaisumme oli se, että yhdistimme hedelmäsokeria stevioliglykosidien kanssa, sanoo Alakarhu.

Stevioliglykosidi on EU:n lainsäädännössä lisäaine, joten sillä on ainesosaluettelossa oma E-koodinsa: E960.

Kotikasvatus on helppoa

Stevian käyttäminen myytävien elintarvikkeiden makeuttajana oli aiemmin kiellettyä, mutta kasvia on voinut kasvattaa omaan käyttöön. Siemeniä saa esimerkiksi puutarha-alan verkkokaupoista.

Tapani ja Marja-Terttu Salmisen innostus steviaan alkoi lomamatkalla sveitsiläisen luostarin yrttitarhasta. Keväällä siemenestä kylvetty stevia ehti kasvaa syksyyn mennessä metrin korkuiseksi. Kotioloissa steviasta käytetään kuivattuja lehtiä, jotka ovat 40 kertaa makeampia kuin sokeri.

- Tämä kasvi on menestynyt aika hyvin meillä. Kun sato on näinkin hyvä, niin tarkoitus on hyödyntää sitä. Meillä on kuivattuja lehtiä jemmassa ja sitähän voi kokeilla, missä se tuo makeutensa parhaiten esille. Se on meillekin sen verran uusi juttu, että sitä on käytetty lähinnä vain teehen. En ole kokeillut sitä säilömiseen tai jälkiruokien makeutukseen, kertoo Marja-Terttu Salminen.

- Siemeniä ei saa peittää, ne vain painellaan mullan pintaan. Ne tarvitsevat valoa itääkseen, se on oikeastaan ainoa kikka. Muuten se kasvaa niin kuin muutkin, opastaa Tapani Salminen.

Stevian talvehtimisesta Salmiset eivät ole vielä aivan varmoja.

- Meillä on kokeilussa yksi stevia huoneolosuhteissa ja toinen viileässä alakerrassa ikkunalla. Katsotaan menestyykö se. Huoneolosuhteissa oleva stevia on nyt muuten kuivunut, mutta haaroista on lähtenyt sivuversoja. Nyt jännätään kestävätkö sivuversot kevääseen, että niistä voisi juurruttaa uusia kasveja, miettii Tapani Salminen.

Suosittelemme