Marko ja Kristiina Levosen tilalla Koski Tl:ssä härkapapua viljellään 11 hehtaarin alalla. Viljely vähentää tilan kustannuksia.
- Kyllä tämä viljely lähtee ihan omien sikojen ruokinnasta. Kasvi toimii myös viljelykierrossa. Härkäpapu parantaa maan laatua. Eli kasvi pienentää rehu- ja lannoituskustannuksia. Kyllä siitä näitä etuja löytyy paljon, kertoo maanviljelijä Marko Levonen.
Härkäpapu sitoo typpeä itseensä ja seuraavana vuonna pellolle kylvettävä muu viljalajike kasvaa hyvin.
- Se jättää tietyn määrän typpeä maahan. Tietenkin riippuu, miten se on edellisenä vuonna kasvanut siinä. Maasta tulee mureinen ja sitä on helpompi muokata. Tänä vuonna parhaat oraat lähtivät kasvuun viime vuoden härkäpapupelloista.
Lounais-Suomessa eniten härkäpapua
Kotimainen rehuteollisuus on myös kiinnostunut härkäpavun viljelystä, koska Suomen valkuaisomavaraisuus on vain 20 prosentin luokkaa. Härkäpapu on hyvä tuontisoijan korvaaja. Härkäpapua viljellään Suomessa noin 10 000 hehtaarin alalla reilulla 1 000 tilalla. Suurin osa härkäpapuviljelmistä löytyy Lounais-Suomen alueelta, koska kasvi vaatii pitkän kasvukauden.
- Härkäpapua vois viljellä paljon enemmän ja useammilla pelloilla, kuin mitä nyt tehdään. Pikku hiljaa sen viljelyä aletaan oppia ja se alkaa onnistua, toteaa MTT:n tutkija Heikki Jalli.
Palkokasvien viljelyalan pitäisi Suomessa kymmenkertaistua, jotta saataisiin riittävästi rehuvalkuaista markkinoiden tarpeisiin. Tällä hetkellä palkokasveja, härkäpapua ja rehuhernettä, viljellään noin 15 000 hehtaarin alalla.
- Tämä on monen kasvin ja pitkäaikaisen työn tulos, että saadaan kotimaista valkuaispitoisuutta kasvamaan. Soijaakin on koeviljelty ja onnistuttukin siinä. Mutta en kyllä heti usko, että sellaisia soijalajikkeita löytyy, mitä voisi laajasti Suomessa viljellä.