- Lahdessa on rakennettu vauhdilla ja haluamme ajantasaista tietoa, mitä muinaisrantoja vielä on jäljellä, jotta voisimme tarvittaessa suojella kohteita, kertoo yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki.
Lahden muinaisrannat on selvitetty varsin kattavasti vuosien saatossa, mutta erityisesti Porvoonjoen varrelta tekninen virasto haluaa lisätietoja.
Merkittäviä rantoja menetetty
Alan asiantuntijan, Lahden Lyseon lukion maantiedon ja biologian lehtorin Heikki Kolusen mukaan osa arvokkaista kohteista on kadonnut rakentamisen tieltä.
- Moottoriteiden risteysalueilta on hävitetty Salpausselkää ja esimerkiksi Renkomäessä muinaisrannoista on jo kolmannes menetetty, Kolunen toteaa.
Useita eri muinaisrantojen tasoja
Salpausselkä on poikkeuksellinen muinaisrantojen esiintymisalue. Korkeimmilla kohdilla kyseessä on 10 000 vuotta vanha Baltian jääjärven reuna, noin 30 metriä alempana ollaan Yoldianmeren rannalla ja kun vesi jatkoi laskuaan, rinteitä on huuhdellut Ancylusjärvi.
- Vastaavaa kuin Salpausselkä, jossa eri aikakausien muinaisrantoja on näin pienellä alueella, saa Suomesta etsiä, Kolunen muistuttaa.
Muinaisrantojen kartoituksen toteuttaa Lahden kaupunginmuseo.