Tänä kesänä maassa viljellään härkäpapua yhteensä noin 8 700 hehtaarin alueella, mikä on noin 21 prosenttia enemmän kuin viime kesänä.
Viljelijöiden kiinnostus härkäpavun viljelyyn on kasvanut viime vuosina, sillä härkäpapu kelpaa korkean valkuaisainepitoisuutensa takia hyvin kotieläinten rehuksi ja on varteenotettava vaihtoehto muille valkuaisainelähteille.
Keski-Suomen ProAgrian johtaja Vesa Laitinen kertoo, että myös Keski-Suomessa härkäpavun viljely on yleistynyt. Monet viljelijät ovat härkäpavusta innostuneetkin, vaikka kokemukset ovat Laitisen mukaan olleet vaihtelevia.
Jos papua meinaa ihmisten ravinnoksi, se vaatii pitkän kasvukauden.
Vesa Laitinen, ProAgria Keski-Suomi
Keskisuomalainen rehu päätyy ihmisten suiden sijaan kotieläinten vatsoihin.
– Härkäpavun osalta rehukasvina siitä käytetään se koko vihreä osa eikä sen tarvitse ehtiä tuleentua kasvukauden aikana. Jos papua meinaa ihmisten ravinnoksi, se vaatii pitkän kasvukauden, että siitä saadaan sato talteen.
– Viljelijät hakevat vaihtoehtoja sille, minkä kasvin kautta voidaan tuottaa valkuaispitoista rehua. Härkäpapu on osoittaunut hyväksi eläinten ravitsemuksessa.
Omalla tilalla tuotettuna härkäpapu on usein edullisempaa rehunlähdettä kuin muualta ostettu. Helppo kasvi kasvattaa härkäpapu ei kuitenkaan ole, sillä se on hallanarkaa ja aikainen halla syksyllä saattaa tuhota kasvustoa.
– Härkäpavun viljely Keski-Suomessa on täysin mahdollista, se tulee varmasti yleistymään tulevina vuosina, Laitinen kuitenkin lisää.