Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pohti tykönänsä sitä, miten eräs sarjakukkainen, keltaisena kukkiva kasvi on vallannut alueita Naantalissa. Olisiko peräti kyse palsternakasta, kysyi presidentti, kun hän soitti Yle Radio Suomen luonto-ohjelmaan.
Ja kyllähän palsternakasta oli kysymys. Studiossa kasvitieteilijä Pertti Uotila kertoi, että esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla palsternakkaa näkee paljon tienvarsilla.
Niinkö, pohti toimittaja, ja päätti tutustua villinä rehottavaan palsternakkaan.
Ensin soiteltiin
Toimittaja tarttui puhelimeen ja alkoi etsiä ihmistä, joka tietäisi, missä palsternakkaa esiintyy Hämeenlinnan seudulla. Ensimmäiset puhelut eivät tuottaneet tulosta.
Nopea etsintä netin avulla auttoi sen verran, että Janakkalan Harvialan alueella 1990-luvulla tehtyyn kasvillisuuskartoitukseen oli kirjattu palsternakka. Sitä esiintyi paikoin runsaasti.
Mutta miksi ei ottaisi yhteyttä suoraan Pertti Uotilaan. Selviäisi kertaheitolla, missä se palsternakka luuraa.
No, sitähän on ihan silmien alla
– On sanottu, että palsternakka on vanhojen kulttuuripaikkojen kasvi. Ja Hämeenlinnakin on vanha kulttuuripaikka, tuumailee Pertti Uotila palsternakan levinneisyyttä muun muassa Hämeenlinnan seudulla ja Turun suunnassa.
Palsternakkaa löytyy teiden varsilta ja joutomailta lähinnä Etelä-Suomessa. Lännempänä yläraja menee Etelä-Hämeen tienoilla. Itä-Suomessa raja asettuu Savon kulmille, Uotila arvioi.
– Mitä pohjoisemmaksi mennään sitä satunnaisemmin se esiintyy.
Hämeenlinnan seudulla palsternakkaa tapaa esimerkiksi moottoritien ja sen liittymien laitamilta, junaradan varrelta ja 10-tien hujakoilta.
Uotilan kanssa katsastamme aluetta Hämeenlinnassa moottoritien tuntumassa. Kohdassa, jossa Hämeen Härkätien ylittää moottoritien. Ja toden totta, kun silmä osaa katsoa, tienreunat ovat palsternakkaa pullollaan.
Jopa parimetrinen ilmestys
Palsternakka on kaksivuotinen, sarjakukkainen putkikasvi. Se on vanha viljelykasvi, jonka moni tuntee edelleen liemijuureksena.
Ensimmäisenä vuonna palsternakkaan kehittyy lehtiruusuke, ja seuraavana vuonna varsi, missä on kukat.
Pertti Uotila
– Ensimmäisenä vuonna palsternakkaan kehittyy lehtiruusuke, ja seuraavana vuonna varsi, missä on kukat. Se on tyypillistä kaikille sarjakukkaisille. Suurin osa on tällaisia tai sitten monivuotisia, Pertti Uotila kuvailee putkikasvejamme.
Palsternakka voi kasvaa pituutta hyvinkin parimetriseksi. Palsternakan syötävä osuus löytyy kuitenkin maan alta. Juureksen makuun vaikuttavat eteeriset öljyt ja sokeripitoisuus.
Ensi nuuhkaisu tuo mieleen porkkanan, ja palsternakkaa voikin käyttää porkkanan tapaan, kertoo Kotimaiset Kasvikset -sivusto.
Palsternakkaa on käytetty myös lääkekasvina. Turussa palsternakka on tunnettu ainakin 1700-luvulla, mutta esimerkiksi Kaarinassa sitä arvellaan olleen jo aikaisemminkin.
Palsternakan kukkimisaika on pitkä, mikä pidentää myös siementämisaikaa.
Palsternakka nauttii valosta
Miksi palsternakka viihtyy juuri teiden varsilla?
– Ensinnäkin se vaatii valoa, Pertti Uotila sanoo.
Teiden varsilla, avoimilla paikoilla valoa riittää. Uotilan mukaan teiden varsilta löytyy myös jonkin verran ravinteita, eikä kilpailu muiden kasvien kanssa ole aivan hurja.
– Liikennehän on erittäin tehokas levittämään sitä. Hedelmät irtoavat kasvista helposti, ja kun rekka menee ohi, siinä kulkee hirmuinen tuulenpuuska. Siemenet leviävät pitkin tienvartta, vaikka siinä olisi vain yksi palsternakka.
Hämeenlinnassakin sitä on varmasti eniten moottoritien varressa.
Pertti Uotila
– Hämeenlinnassakin sitä on varmasti eniten moottoritien varressa. Se alkaa Hattelmalan liittymästä, ja runsaimmat paikat ovat keskustan alueella, missä on rakennettu kauppakeskusta ja parkkitaloa. Tienpenkkaa on pidelty aika paljon, ja siinä on ollut vapaata maata.
Myös Tiiriön kohdalla palsternakkaan törmää.
Aikanaan Hämeenlinnan seudulla asuneena ja koulua käyneenä, nykyään seudulla mökkeilevänä Uotila muistaa, että jo koulupoikana hän törmäsi palsternakkaan Hämeenlinnan rautatieaseman tuntumassa.
Ja totta tosiaan, sieltä sitä löytyy, kun osaa katsoa. Jopa toimittajan omalta "takapihalta".
Onko palsternakka sitten levinnyt viime vuosina? Siltä tuntuu, leudoilla talvilla ja vähäisellä roudalla saattaa olla tähän oma vaikutuksensa.