Kun Googleen kirjoittaa trypofobia, yksi ensimmäisenä esille tulevista kuvista on Intianlootus-vesikasvin hedelmöivä kukkapohjus. Kuva kasvista aiheuttaa trypofobiasta eli reikäpelosta kärsivissä ihmisissä yleensä vastenmielisyyttä ja inhotusta.
Trypofobia on melko uusi ilmiö. Se on noussut esille vasta 2000-luvulla internet-keskusteluissa. Lääketieteessä oireyhtymää ei tunnusteta fobiaksi, eikä sille ole virallista diagnoosia. Erilaisten reikien ja nystyröiden tiedetään kuitenkin voivan aiheuttaa ihmisissä vastenmielisyysreaktioita ja jopa psyykkisiä ja fyysisiä oireita.
– Tavallisia oireita on ahdistus, paniikin eli pakokauhun tunne, sydämentykytys, vapina, hikoilu, huimaus, pahoinvointi tai kutina, Lääkäriasema Mehiläisen psykiatrian erikoislääkäri Seppo Hietanen luettelee.
Intianlootuksen hedelmöivässä kukkapohjuksessa yhdistyvät sekä reiät ja nystyrät, jotka molemmat aiheuttavat trypofoobikossa puistatuksia. Myös muut kasvit ja hedelmät, joista löytyy vastaavia muotoja voivat saada aikaan väristyksiä reikäpelkoisessa.
Oireita voi tulla iholla olevista haavoista ja sairauden jäljistä. Samoin hyönteisten tekemät aukot, sammakon kutu tai jopa reikäjuuston reiät voivat aiheuttaa niitä.
Seppo Hietanen, psykiatri
– Oireita voi tulla iholla olevista haavoista ja sairauden jäljistä. Samoin hyönteisten tekemät aukot, sammakon kutu tai jopa reikäjuuston reiät voivat aiheuttaa niitä, Hietanen sanoo.
Reikäpelko evoluution peruja
Toistaiseksi trypofobiasta tiedetään vasta vähän, eikä sen tiimoilta ole tehty esimerkiksi laajamittaisia väestötutkimuksia. Iso-Britanniassa Essexin yliopiston tiedemiehet ovat kuitenkin tutkineet reikäpelkoa.
Brittitutkijoille on selvinnyt, että trypofobia olisi lähempänä inhoa kuin varsinaista pelkoa, ja ihmisten kokemat inhoreaktiot liittyisivät todennäköisesti epäpuhtaiden ja myrkyllisten asioiden välttelyyn.
Fobiat liittyvät ihmisten selvitymisvaistoon, joka toimii liian herkästi.
Seppo Hietanen, psykiatri
Heidän teoriansa mukaan oireiden syyt löytyvät biologiastamme. Olemme evoluution myötä kehittyneet hiljalleen pelkäämään luonnossa esiintyviä reikästen tai nystyrämäisten rykäelmien kaltaisia muotoja ja kuvioita, sillä ne ovat yleensä tarkoittaneet vaaraa.
– Meillä on kyky oppia pelkäämään jotain, sillä se on ollut selvitytymisemme vuoksi tarpeen. Fobioita eli voimakkaita pelkoja voikin tulla melkein mihin tahansa liittyen. Fobiat liittyvät ihmisten selvitymisvaistoon, joka toimii liian herkästi, Seppo Hietanen selventää.
Pelosta voi päästä siedättämällä
Erilaiset fobiat voivat pahimmillaan hankaloittaa ja rajoittaa normaalia elämää huomattavan paljon. Yleensä fobiat kuitenkin aiheuttavat lievää ahdistusta tai vastenmielisyyttä ja fobiasta kärsivä kykenee kohtaamaan pelkoa aiheuttavia tilanteita. Seppo Hietasen mukaan psykiatrin ammatissa pelkojen hoitaminen on tavallista.
– Peruspsykologinen hoito on sitä, että altistetaan itseään sillä pelon kohteella. Jos pelko on voimakas, niin alkuun altistusta voi tehdä mielikuvien tasolla. Kun se sujuu, niin sitten vasta toteutetaan käytännössä esimerkiksi kuvia katsomalla.
Psykiatrin mukaan fobiat ovat ihmisillä melko yleisiä ja niitä esiintyy länsimaissa noin 6–8 prosentilla ihmisistä. Tavallisia pelkoja ovat korkeiden ja ahtaiden paikkojen sekä käärmeiden, hyönteisten ja sosiaalisten tilanteiden kammot.
– Osa ihmisistä pääsee hoidon avulla fobioistaan eroon, mutta ne voivat kuitenkin palata myöhemmässä elämäntilanteessa.