Härkäpavun hyvät ominaisuudet ja tällä hetkellä viljaa parempi tuotto ovat alkaneet kiinnostaa viljelijöitä. Viime vuonna härkäpapua viljeltiin 17 000 hehtaarilla. Tällä viljelykaudella härkäpavun kasvatus vähintään kaksinkertaistuu koko Suomessa, arvioidaan ProAgriasta.
– Härkäpapu on paras vaihtoehto viljalle, sillä sen viljelykustannukset ovat kohtuulliset ja kasvinsuojelu on suhteellisen helppoa. Härkäpavun viljely ja puinti on hernettä helpompaa, kasvintuotannon asiantuntija Samuel Jussila ProAgriasta kertoo.
Vertailun vuoksi esimerkiksi perunan viljelyala oli viime vuonna 22 000 hehtaaria. Suomessa on kaikkiaan noin 2,3 miljoonaa hehtaaria peltoalaa, josta lähes puolet on vilja-alaa.
Kysyntä elintarvikkeeksi vielä maltillista
Kuluttajien lisääntynyt kiinnostus terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin ja kasvisruokaan ei vielä näy elintarviketeollisuuden lisääntyneenä härkäpavun kysyntänä. Tällä hetkellä härkäpapua käytetään etupäässä rehuksi. Viljelijöitä kiinnostaisi elintarvikepuolelta mahdollisesti saatava parempi hinta.
Härkäpavun käyttö elintarviketeollisuudessa on Samuel Jussilan mukaan vielä marginaalista. Ihmisten elintarvikkeisiin ja hittituotteisiin härkäpapua käytetään paljon vähemmän kuin eläinten rehuksi tai siementuotantoon.
Härkäpapua on kuitenkin tarjolla, mikäli elintarviketeollisuus haluaa lisätä härkäpavun käyttöä. Tuottajien kannattaisi Jussilan mielestä myydä eläinrehuksi tarkoitettu härkäpapu suoraan kotieläintiloille, näin yksi kustannuksia lisäävä välikäsi jää pois.
Härkäpapua on pidetty myöhäisenä viljelykasvina, mutta sen aikaisuus on kevätvehnien luokkaa ja sato ehtii hyvin valmistua Etelä-Suomessa. Vuosi 2012 oli poikkeus, silloin oli erityisen kylmää ja märkää.
Eläinten ruokinnassa käytettävä valkuaisaine tuodaan pääosin ulkomailta. Rehuteollisuus on kuitenkin alkanut enenevässä määrin käyttää härkäpapua korvaamaan ulkomailta tuotua soijaa ja rapsirouhetta.
Jutun on toimittanut harjoittelija Minna Pasanen Laajasalon opistosta.