Britannian Kuninkaallinen kasvitieteellinen puutarha, eli Kew Gardens on julkaissut uuden raporttinsa maailman kasvien tilasta. State of the Worlds Plants 2017 -raportti tarjoaa valtavan määrän tietoa mm. uusien kasvilajien löydöistä, kasvitutkimuksesta ja niiden hyötykäytöstä sekä kasveihin kohdistuvista uhkista.
Raportin mukaan viime vuonna löydettiin peräti 1 730 uutta, tieteelle ennestään tuntematonta kasvilajia.
Noinkaan suuri määrä ei kuitenkaan ole poikkeuksellinen, sillä maapallolla on vielä suuria alueita, joiden kasvikuntaa ei ole juurikaan tutkittu, kertoo The Guardian -lehden haastattelema Kew Gardensin tieteellinen johtaja, tohtori Kathy Willis.
Kew Gardensin tutkijat ovat seuraavaksi lähdössä Kolumbiaan, missä sisällissota on vast'ikään päättynyt ja tutkimustoiminta voi käynnistyä turvallisissa oloissa.
– Se on yksi luonnoltaan maailman monipuolisimmista alueista, eikä ihmisillä ole mitään käsitystä, mitä kasveja siellä on. Hallitus on hyvin halukas saamaan tietoa, mitä kasveja siellä on ennen kuin suurteollisuus tulee ja hävittää kasvit, Willis jatkaa.
Paljon uusia kasveja, myös hyötykasveja
Uudet kasvilöydöt sisältävät lukuisia hyötykasveja. Esimerkiksi Brasiliasta löydettiin 11 uutta maniokkilajia. Miljoonat trooppisten maiden ihmiset ovat riippuvaisia maniokkisadoista. Löytöä voidaan hyödyntää maniokin viljelykäytössä.
Tutkijat löysivät myös uusia kapris-, inkivääri-, vanilja- ja sokeriruokolajeja.
Erikoisin löytö oli Madagascarin saarelta löydetty bambulaji, joka tuottaa piikikkäitä, siilinnäköisiä kukkaterttuja, joiden kehittyminen kestää vähintään vuosikymmenen ja joissakin tapauksissa jopa puoli vuosisataa.
Löytöihin kuuluvat myös 29 uutta begonialajia Malesiasta, ruusut ja ahkeraliisat Kiinasta sekä orvokit ja kohokit Turkista.
Kasvien lääketieteellinen käyttö lapsenkengissä
Borneon saarelta ja Ecuadorista löydettiin viiniköynnöksiä, joista uskotaan olevan hyötyä parkinsonin taudin hoidossa.
Kasvien tila -raportista ilmenee, että maapallolta on tunnistettu tähän mennessä 28 187 kasvilajia, joilla on todettu olevan lääketieteellisesti hyödyllisiä vaikutuksia.
Tästä huolimatta vain 16 prosenttia, eli alle 4 500 lajia on huomioitu säännöllisesti ilmestyvissä lääketieteellisissä julkaisuissa.
Ilmastonmuutos ja muut uhat
Ilmaston nopea lämpeneminen on lukuisille kasvilajeille suuri uhka, samoin kuin sen mukanaan tuomat seurannaisvaikutukset, kuten kuivuus ja metsäpalot.
Tohtori Willis sanoo uusien lajien löytymisen kasvattavan hänessä toiveita, että ruokakasvien tuotanto kestää ilmastonmuutoksen.
Ruokakasveja on ollut maapallolla satoja tuhansia vuosia ja ne ovat kestäneet erilaisia ilmasto-oloja. Kaikilla kasveilla on omanlaisensa ominaisuudet. Mitä enemmän erilaisia kasveja on, sitä enemmän niiden monimuotoisuus antaa eväitä, joilla luonto voi kestää erilaisia ilmastohaasteita.
Ilmaston lämmetessä voittajiksi näyttävät usein selviävän esimerkiksi ne puut, joilla on paksu kuori ja lehdet, syvät juuret ja tiukkasyinen runko. Nämä ominaisuudet saavat ne kestämään kuivuuskausia, kertoo Horticulture Week -lehti.
Esimerkiksi kahvintuotannon on pelätty olevan vaarassa, koska monet nykyiset kahvilajikkeet eivät kestä lämpenevää ilmastoa.
Madagaskarilta on kuitenkin hiljattain löydetty uusi kahvilajike, joka sietää helposti 40 asteen lämpötiloja ja tuottaa suuria kahvinpapuja.
Vieraslajit kasvava uhka
Kasviraportti julkaistiin nyt toisen kerran. Ensimmäisen raportin mukaan viidesosa maailman kasvilajeista on uhanalaisia. Joskus laji voidaan todeta uhanalaiseksi jo löytöhetkellä.
Hiljattain löydettiin keskiafrikkalaisesta Malista uraanikaivoksen laajennuksen yhteydessä puulaji, jonka täysikasvuisia yksilöitä oli elossa enää alle kymmenen. Laji todettiin heti äärimmäisen uhanalaiseksi.
Nopeasti kasvava ongelma ovat matkailun ja kansainvälisen kaupan takia alueelta toiselle siirtyvät lajit, jotka alkavat levitä paikallisten lajien kustannuksella. Samalla tavalla voivat levitä kasvitaudit ja niitä syövät tuhoeläimet.
Nämä vieraslajit voivat aiheuttaa maataloudelle maailmanlaajuisesti satojen miljardien eurojen vuosittaiset vahingot, ellei niitä saada kuriin.
