Suomalaispihoilla ja luonnossa kasvaa monia, enemmän tai vähemmän myrkyllisiä kasveja. Puutarhakasveista myrkyllisimmät ovat sormustinkukka sekä monella pihalla tälläkin hetkellä kukoistava sinikukkainen ukonhattu.
Pihan puista vaarallisin on Suomessa pensasmaisena kasvava marjakuusi, jonka neulaset tai rikkipureskellut siemenet ovat myrkyllisiä.
Myrkyllisimpiin mutta harvinaisempiin Suomessa kasvaviin kasveihin lasketaan myös myrkkykatko ja myrkkykeiso, joita tavataan pelloilla sekä hullukaali, hulluruoho, oleanteri, risiini ja syysmyrkkylilja.
Nämä kymmenen kasvia voivat pieninäkin määrinä syötyinä aiheuttaa vaarallisen myrkytyksen.
Mitkä ovat kasvimyrkytyksen oireet?
Kasvimyrkytyksissä oireet vaihtelevat kasvin myrkyllisyyden ja sen tavan mukaan, miten sille on altistuttu. Onko sitä maistettu vai onko se koskettanut ihoa.
– Oireita voivat olla polttava tunne suussa tai nielussa, syljenerityksen lisääntyminen sekä vatsakivut ja oksentelu. Lisäksi paikallisesti ärsyttävät kasvit saavat aikaan oireita kosketuskohdassa ja valolle herkistävät kasvit voivat aiheuttaa auringon UV-säteilyn kanssa palovammoja, ylilääkäri Leena Soiminen Myrkytystietokeskuksesta kuvaa.
Kasvimyrkytysten oireet ilmaantuvat yleensä nopeasti.
Lääkehiiltä kodin ja mökin lääkekaappiin sekä mukaan matkoille
– Jos epäilee, että myrkkykasvia on syöty, on syytä soittaa meille Myrkytystietokeskukseen numeroon 09-471977 ja ottaa lääkehiiltä ohjeidemme mukaan, ylilääkäri Leena Soininen neuvoo.
Lääkehiili estää useimpia myrkyllisiä aineita imeytymästä elimistöön. Tämän takia lääkehiiltä kannattaisi olla etenkin lapsiperheen lääkekaapissa sekä kotona että mökillä, ja mukana matkoilla.
– Meille Myrkytystietokeskukseen kasvialtistuksista soittaneista ohjaamme vuosittain lääkärin arvioitavaksi alle viisi prosenttia.
Leena Soinisen mukaan vakavat kasvimyrkytykset ovat Suomessa äärimmäisen harvinaisia.
– Viimeisen 50 vuoden ajalta niitä on meidän tiedossamme vain muutama ja Tilastokeskuksen vuosien 1969–2009 kuolinsyytilastoissa niitä ei ole yhtäkään. Sen sijaan sienimyrkytyksiin on samana aikana kuollut yhdeksän ihmistä.
Valtaosa kasvimyrkytysepäilyistä koskee alle 6-vuotiaita lapsia
Myrkytystietokeskuksen puhelinneuvontaan tulee epäillyistä kasvimyrkytyksistä vuosittain yli 2000 puhelua
Suurin osa puheluista tulee näin kesäisin, jolloin suomalaiset oleilevat pihoillaan tai luonnossa. Vaaravyöhykkeessä ovat pienet lapset ja lemmikit, jotka uteliaisuuttaan maistavat kasveja.
Valtaosa puheluista koskeekin alle 6-vuotiaita lapsia, jotka ovat maistelleet erilaisia kasvinosia.
– Tässä ikävaiheessa kaikenlainen maistelu on tavallista ja kasvien lisäksi monta muutakin ei-toivottua asiaa menee lapsen suuhun, ylilääkäri Soininen muistuttaa.
Pitäisikö pihoissa sitten luopua kokonaan myrkylliseksi tiedetyistä kasveista?
– No ainakaan pienten lasten kotipihaan tai leikkipaikkojen äärelle ei varta vasten kannattaisi istuttaa kaikkein myrkyllisimpiä kasveja, Soininen sanoo.
Kielo ei niin myrkyllinen kuin luullaan
Useat kasvit sisältävät ihmisille vaarallisia aineita, mutta monen vähemmän myrkyllisen kasvin maistelu tai jopa syöminen ei välttämättä aiheuta myrkytystä.
– Esimerkiksi kielo, jota on aikanaan pidetty hyvinkin myrkyllisenä kasvina, ei juuri imeydy vatsalaukkuun, joten myrkytysoireita ei kovin pienillä annoksilla tule, Leena Soininen kertoo.
Suomalaiset kuitenkin muistavat kielon vaarallisuuden, ja esimerkiksi viime vuonna Myrkytystietokeskukseen tuli eniten kyselyjä juuri kielosta.
Sormustinkukka
Marjakuusi
Myrkkykatko
Myrkkykeiso
Hullukaali
Hulluruoho
Oleanteri
Risiini
Syysmyrkkylilja
