Hangon kaupunki on ottanut haltuunsa Lappohjan ”oligarkkitaloina” tunnetuiksi tulleet kerrostalot. Kaupunki on muun muassa muodostanut taloyhtiölle uuden hallituksen ja palkannut isännöitsijän.
Setvimistä on riittänyt, sillä taloyhtiö ei ole tehnyt esimerkiksi tilinpäätöksiä vuosikausiin.
Kaupunginjohtaja ja nyt myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimiva Denis Strandell esittelee kohdetta silti mielellään.
– Tämä on ihan helmi paikka.
Talonmies Mihhail Dartsasvili on vetänyt aamulla lipun taloyhtiön salkoon vierailuajankohtaan osuneen Eurooppa-päivän kunniaksi.
Hän jatkaa työtään taloyhtiössä ja on saanut aiemmin rästiin jääneet palkkansa.
– Parempaan päin mennään, mutta paljon näissä taloissa on vielä tekemistä, hän tiivistää.
Julkisuuteen nousseissa pakotetaloissa jo uusiakin asukkaita
Kaksi kolmikerroksista, 1960-luvulla rakennettua tuikitavallisen näköistä vaaleaa pulpettikattoista tiilitaloa voisivat ulkonäön perusteella sijaita miltei missä tahansa.
Juuri nämä talot on kuitenkin rakennettu mäntymetsän siimekseen, lähelle merenrantaa. Sata kilometriä Helsingistä länteen.
Alun perin talot on tehty lähialueen teollisuuden työntekijöiden käyttöön. Sekä SSAB:n että Ovako Koverharin terästehtaiden toiminta on sittemmin loppunut, ja asunnot ovat jääneet enemmän tai vähemmän heitteille.
Venäjän ja Suomen kaksoiskansalainen, oligarkki Boris Rotenberg on omistanut talot vuodesta 2004 lähtien. Taloissa on vuosien varrella asunut vakiasukkaiden lisäksi muun muassa turvapaikanhakijoita ja komennusmiehiä.
Asukkaiden tilanne muuttui tukalaksi, kun Rotenbergin omaisuus päätyi EU:n talouspakotteiden kohteeksi viime keväänä Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan seurauksena. Esimerkiksi vuokranmaksu ei sen jälkeen enää onnistunut.
Hangon kaupunki päätti ottaa taloyhtiön haltuunsa viime syksynä ja onnistui siinä. Nyt asukkaiden kanssa on tehty uudet vuokrasopimukset ja tilanne on normalisoitunut.
Asukas Merja Karhunen kertoo Ylelle puhelimitse asukkaiden olevan helpottuneita.
– Epäselvää on mielestäni edelleen esimerkiksi se, kuka päättää, mitä korjataan ja mitä ei, hän huomauttaa.
Puolisen vuotta sitten asukkaita oli 13 asunnossa, nyt parissakymmenessä. Taloissa on asuntoja kaikkiaan 63.
Asuntojen kunto vaihtelee rajusti. Osa asunnoista on remontoitu, eikä niissä ole asunut ketään sen jälkeen.
Osa vaatii perusteellisempaa kunnostusta.
– Jotkut asunnot näyttävät siltä kuin niissä olisi pommi räjähtänyt, talonmies Dartsasvili kuvailee.
Kylään tulossa jopa parisataa uutta työpaikkaa
Lappohjaan on tullut ja tulossa uutta yritystoimintaa sellaiseen tahtiin, että kaupunginjohtaja Strandell uskoo talojen lopulta täyttyvän uusista asukkaista.
Entinen SSAB:n teollisuusalue syväsatamineen siirtyi venevalmistaja Marine Alutechin ja Nylund´s Boathousen omistukseen vuosi sitten.
Marine Alutech valmistaa viranomaisveneitä Varsinais-Suomen puolella Teijossa ja on siirtänyt huoltotoimintansa Hankoon. Nylund´s Boathouse puolestaan tarjoaa muun muassa käytettyjen veneiden myynti- ja huoltopalveluita.
Lisäksi Merivartiosto on perustanut satama-alueelle kokonaan uuden tukikohdan. Lappohjaan on tulossa lähivuosina jopa parisataa uutta työpaikkaa.
Hangon kaupunki saattaa harkita joidenkin asuntojen tai kokonaisten rappujen myymistä ”oligarkkitaloista”, jos ja kun kysyntää riittää.
– Pitkän tähtäimen suunnitelmia ei vielä ole tehty, joten kaikki on mahdollista. Ehkä jonkinlainen hybridimalli voisi tulla kyseeseen, eli osa asunnoista myydään ja osa pidetään kaupungin vuokra-asuntoina. Näin ei tarvitsisi veronmaksajien rahoilla näitä huonokuntoisimpia asuntoja remontoida, Strandell väläyttää.
Pakotteiden takia noin vuoden ajalta maksamatta jääneitä vuokria kaupunki ei ole lähtenyt asukkailta perimään.
Osa asukkaista on ehtinyt muuttaa epäselvän tilanteen aikana pois. Heidän ”jahtaamisensa” saatavien perimiseksi olisi Strandellin mukaan lähes mahdoton operaatio.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 17. toukokuuta kello 23:een asti.