Alkukesä on ollut Lounais-Suomessa pelkkää kuivuutta, ja juhannusta lähestyttäessä lämpömittari hypähti hellelukemille. Veden puute on näkynyt monilla pelloilla ympäri seutua.
Pahoin kulottuneen heinäpellon laidalla ProAgria Länsi-Suomen talousasiantuntija Veli-Matti Jalli esittelee monivuotista sinimailasta, joka kasvattaa pitkän juuren.
Kasvi on varsinainen taistelija kuivuutta vastaan, se sitoo typpeä ilmasta ja on hyvä valinta muistakin syistä.
– Lähtökohtaisesti se on typensitojakasvi, mutta myös erittäin hyvä maanparannuskasvi, kehuu Jalli.
Karjatiloilla sinimailanen on valkuaiskasvina hyvä rehun raaka-aine. Kasvinviljelytiloille sinimailanen sopii välikasviksi. Hiilensitojana se on hyvä, sillä se kasvaa ja kerää hiiltä pitkän juurensa ansiosta tehokkaasti kuivinakin kausina.
Kun kasvustoa on laajalti maan alla ja maan päällä, orgaanista materiaalia tulee Jallin mukaan maksimaalisesti ja siitä syystä maaperän hiilivarasto kasvaa tehokkaasti.
Sinimailanen on siinä mielessä ravinnepumppu, että sen juuret nappaavat ravinteita muokkauskerroksen alapuolelta ja pumppaavat ne ylemmäs muiden kasvien ulottuville.
Laaja vai suppea kasvivalikoima
ProAgria Länsi-Suomen talousasiantuntija Veli-Matti Jalli on iloinen siitä, että yllättävän monet maanviljelijät ovat sinimailaseen jo tutustuneet, ja kokemusta kasvista alkaa tulla yhä enemmän.
– Kun vaihtoehtoja haetaan ja varsinkin kun tuetaan maanparannus- tai saneerauskasveja, niin kyllä se sinimailanen tulee yleistymään, uskoo Veli-Matti Jalli.
Pitäisikö sitten sopeutua ilmastonmuutokseen keskittymällä vain tiettyihin kasveihin, kuten sinimailaseen?
– Hajautetaan riskiä viljelemällä mahdollisimman monia kasveja. Voi ajatella niinkin päin, kuittaa Jalli.
Veli-Matti Jallin mukaan kuivempaan tulevaisuuteen on syytä edetä kahta väylää myöten. Pitää kokeilla uusia kuivuutta kestäviä kasvilajeja, ja toisaalta jalostaa nykyisiä lajeja kestämään kuivuutta paremmin.
Luonnonvaraisenakin Välimeren molemmin puolin kasvavaa sinimailasta käytettiin ja kasvatettiin hevosten rehuksi jo ennen ajanlaskumme alkua. Kasvi alkoi tulla tunnetuksi Suomessa vasta 2000-luvun puolella.