Maanomistaja Anne Rauma seisoo villinä kasvavien kaukaasianjättiputkien vieressä Nivalan Maliskylässä, Malisjoen rannalla, Pohjois-Pohjanmaalla.
Jättiputket ovat Raumalle iso ongelma.
– Kesäloma on mennyt ja minulla on ihan stressi päällä, kun on mietitty miten tämä hoidetaan, Rauma sanoo.
Rauma sai siskonsa kanssa ely-keskuksesta kirjeen, joka koskee heidän maillaan sijaitsevaa 1,6 hehtaarin jättiputkiesiintymään.
– Kirjeessä sanottiin painokkaasti, että esiintymä pitää poistaa syyskuun alkuun mennessä omalla kustannuksella, kertoo Rauma.
Esiintymä syntyi vuosia sitten ja on laajentunut ajan saatossa peltojen reunoille ja jokiuoman penkereille, myös naapurin puolelle.
Osittain se on levinnyt myös peltoihin, joita luomuviljellään ilman torjunta-aineita.
Nyt tilan jättiputkea on niitetty, kaivettu pois maasta ja sen päälle on kaadettu koivutislettä.
– Suoraan sanoen on järkyttävää, kun ei saa apua mistään. Yhden kesän olisin kyllä kestänyt, mutta nyt kun tämä eliminoiminen jatkuu monta vuotta, se on liikaa, sanoo Rauma.
Urakan helpottamiseksi Anne Rauma löysi rikkakasvien hävitykseen erikoistuneen iisalmelaisen Kimmo Kärjen yrityksen, josta haetaan nyt apua villinä kasvavan jättiputken poistoon.
Keitetyllä vedellä eroon rikkakasveista
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vieraslajit kasvavat usein vaikeakulkuisissa paikoissa. Niiden torjunnan yleisimpiä keinoja ovat kitkeminen, niitto, peittäminen, juurineen ylös kaivaminen ja kuumavesikäsittelyt.
Luken mukaan kiehuvaan veteen perustuvia käsittelyjä kannattaa harkita erityisesti vesistöjen lähettyvillä ja haastavissa kohteissa, kuten aitarakennelmien ympärillä.
Kimmo Kärjen rikkakasvien poistoon kehittämä laite toimii kuin suuri vedenkeitin, josta vesi tulee paineella. Kiehuva vesi maan sisällä kuolettaa kasvin juuret.
– Kun sata-asteinen vesi menee kasvin juurille, se tappaa kasvin heti. Tämä tapa sopii esimerkiksi lupiinille, kurtturuusulle ja jättiputkelle, kertoo Kärki.
Malisjoen reunamilla olevat jättiputket on niitetty kaksi viikkoa aikaisemmin, jotta kasvit olisivat pienempiä ennen kuumakäsittelyä.
– Vettä voidaan laittaa kasvien päälle tai sitten piikillä suoraan juuriin, Kärki sanoo.
Kasvien siemenpankit kuitenkin selviytyvät Kärjen mukaan usein käsittelystä, jonka vuoksi vieraslajeja torjutaan useita vuosia.
Kärki kertoo, että laitteisto soveltuu parhaiten paikkoihin, joita ei voi niittää, koska isojen alojen vesikäsittely on kalliimpaa ja hitaampaa kuin normaali niittäminen.
Laitteita on jo toimitettu ulkomaille, mutta Suomessa kauppa ei käy vielä yhtä kuumana.
– Sveitsiin, Englantiin, Tanskaan ja Ruotsiin menee kahdeksan kymmenestä myydystä laitteesta. Ulkomailla laitetta hyödynnetään riviviljelyssä ja kasvihuoneissa, Kärki kertoo.
Vastuu vieraslajien hävittämisestä on maanomistajalla
Vieraslajilla tarkoitetaan kasveja, eläimiä, sieniä ja pieneliöitä, jotka ovat asettuneet luontaisen leviämisalueensa ulkopuolelle ihmisen avustuksella. Vieraslaji.fi-sivusto muistuttaa, että pahimmillaan ne voivat levitessään aiheuttaa vahinkoa luonnolle, taloudelle ja terveydelle. Näitä lajeja kutsutaan ”haitallisiksi vieraslajeiksi”.
Luken mukaan vieraslajien kokonaismäärästä ei ole yksiselitteistä tietoa, mutta yllä mainittu vieraslajit.fi -sivusto esittelee niitä yli 400 vieraslajia. Haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja on kansallisessa luettelossa 16 ja EU:n luettelossa 88. Näitä haitallisia lajeja koskee maanomistajan hävittämisvelvollisuus. Koko EU:n alueella haitalliseksi luokiteltujen lajien joukossa on jättipalsami.
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen luonto- ja alueidenkäytön yksikön päällikkö Eero Melantien mukaan Nivalan Maliskylän jättiputkiesiintymä on massiivinen. Se mutkittelee pitkin Maliskylän poikki virtaavan joen reunoja.
Melantien mukaan kaikkia osallisia maanomistajia on kehotettu hävittämään jättiputkiesiintymä.
Ely-keskukset muistuttavat, että vastuu kiinteistöllä kasvavien vieraslajien torjumisesta on kiinteistön omistajalla ja haltijalla.
– Poistaminen on maanomistajan velvollisuus, joka on määrätty laissa vieraslajien hävittämisestä, Melantie sanoo.
Apua torjuntaan saa esimerkiksi Ely-keskusten Inspect-sivustolla olevasta torjunta-apurista tai Luonnonvarakeskuksen verkko-oppaasta.
Jos maanomistaja ei ryhdy tarvittaviin toimiin, Ely-keskus voi määrätä hallintopakon ja teettää puhdistuksen maanomistajan laskuun.
– Se on äärimmäinen keino, jos maanomistaja ei tee asialle mitään, sanoo Melantie.
Torjuntatalkoisiin avustusta
Maa- ja metsätalousministeriö jakaa vuosittain rahaa haitallisten vieraslajien torjuntahankkeille ja torjuntatalkoisiin.
Tänä vuonna avustusta sai 16 hanketta yhteensä noin 60 000 euroa.
Hankehausta ja avustuksista vastaa Kainuun Ely-keskus, jonka vieraslajikoordinaattori Reima Leinoselle vieraslajit ja niiden torjuminen ovat tuttu juttu. Hän tietää esimerkiksi, että Anne Rauman tiluksilla kasvavan kaukaasianjättiputken hävittäminen ei ole helppoa. Vieraslajien torjumisessa sitkeys on valttia.
– Kaukaasianjättiputki on hyvin aggressiivinen laji ja leviää helposti. Kasvi on hyvin vaikea hävittää, koska kyseessä on monivuotinen operaatio, sanoo Leinonen.
Korjattu 24.7. klo 17:20 maininta siitä, että Suomessa haitallisiksi vieraslajeiksi olisi luokiteltu noin 420 lajia. Vieraslajeja on yli 400, mutta haitallisiksi niistä on luokiteltu Suomessa 16 ja EU-tasolla 88.