Tammi-huhtikuu on aikaa, jolloin monissa kodeissa esikasvatetaan siemenistä taimia, jotta niiden loistosta pääsee nauttimaan kesällä mahdollisimman aikaisin. Kaikille ei kuitenkaan ole tuttu juttu, että monien suosittujen taimien esikasvatusta voi tehdä paitsi sisällä myös ulkona.
Hyötykasviyhdistyksen Alku & Juuri -puodin myymälähoitaja Mervi Pusztai kertoo, että esikasvatus kodin sisätiloissa onkin talvikylvöä huomattavasti yleisempää, vaikka talvikylvö on usealle kasville ihan yhtä toimiva vaihtoehto. Jutun lopussa on lueteltu kasveja, joiden siemenille talvikylvö sopii.
Pusztai kertoo, että monet puodin asiakkaista ovat hämmentyneet kuullessaan tästä arkea helpottavasta kasvatusmenetelmästä. Talvikylvämisen hyöty on sekin, että kylvökset eivät vie tilaa olohuoneesta tai keittiöstä, koska ne sijaitsevat ulkona, esimerkiksi terassilla katoksen alla.
– Erityisen hyvin talvikylvö sopii kiireisille, kuten ruuhkavuosia eläville lasten vanhemmille. Kylvöksiä ei tarvitse kastella ja valvoa kuivumiselta päivittäin, kuten esikasvatettuja pitää.
Jotkut puhuvat talvikylvön lisäksi kylmäkylvöstä, mutta sillä tarkoitetaan samaa asiaa.
Kylmää kestäviä siemeniä voisi kylvää jo syksyllä. Syyskylvön haasteena voi kuitenkin olla oikukas sää. Jos kylmän syysajanjakson perään tulee yllättäen lämmintä säätä, voivat siemenet itää ennen aikojaan. Kerran itäneet siemenet eivät idä enää uudelleen keväällä, muistuttaa Putztai.
Varmimmin talvikylvös onnistuu kylmimpään aikaan, kun ulkona on vielä pakkasta ja lunta.
Esikasvattaminen siemenestä on ylipäätään tärkeää, koska se voi edistää kukintaa jopa kuukaudella. Lisäksi jotkut kasvit tarvitsevat esikasvatuksen ehtiäkseen Suomen lyhyen kesän aikana kukkaan.
Myös salaateilla ja yrteillä pääsee herkuttelemaan nopeammin, kun niiden kasvattamisen aloittaa ajoissa.
Talvikylvöjä ei tarvitse karaista
Sisätiloissa esikasvattaja pääsee ihailemaan kasvun ihmettä jo hyvissä ajoin kevättä. Kasvit saattavat kasvaa kodin lämmössä valoisalla paikalla kuitenkin liian nopeasti, jolloin niistä tulee pitkiä ja honteloita.
Lisäksi sisällä esikasvatetut kasvit pitää karaista eli totuttaa viileään ulkoilmaan ennen istuttamista. Se tarkoittaa käytännössä kasvien kuljettamista ulos päiväsaikaan muutaman viikon ajan.
Pusztain mukaan ulkona itäneet ja kasvaneet taimet ovat tottuneet ulkoilmaan, joten niitä ei tarvitse karaista, vaan ne voi istuttaa suoraan haluamalleen paikalle.
– Ulkona tai sisällä siemenestä esikasvatetut valmistuvatkin varsin saman tahtisesti. Tämä johtuu siitä, että sisällä kasvatettu ja ulos istutettu ottaa kylmyydestä johtuen kasvussaan hieman takapakkia, kun taas kylmään tottunut kasvi innostuu lämmöstä ja lähtee nopeaan kasvuun.
Karkkilaatikot kylvöastioiksi
Talvikylvössä Pusztaita kiehtoo helppouden lisäksi lopputulos. Hänen mukaansa ulkona hitaasti kasvaneet taimet näyttävät vuosi toisensa jälkeen vankoilta, terveiltä ja tumman vihreiltä.
Kasvin siemeniä Pusztai kylvää ulos erilaisiin laatikoihin, jotka toimivat minikasvihuoneina. Hän käyttää usein puutarhaliikkeistä ostamiaan muovisia taimialustoja tai muovisia karkkilaatikoita.
– Voihan sitä kysyä lähikauppiaalta kylvöastiaksi esimerkiksi leikkelekäytössä olleita dynosäilytysastioita tai kalojen säilytyksessä hyödynnettyjä styroxlaatikoita. Silloin roskiin päätyvät laatikot voivat päästä uudemman kerran hyötykäyttöön.
Kylväessä ulos laatikoiden pohjiin kannattaa tehdä muutama pieni reikä ylimääräisen veden valumiseksi ulos, sisälle 3–5 cm taimimultaa, sitten siemenet, ja niiden päälle kevyesti multaa tai hiekkaa ja lopuksi kasa lunta.
Kylvös kannattaa peitellä muutamalla kerroksella kasvuharsoa, jotta ylimääräinen kosteus pääsee haihtumaan rasiasta pois. Kylvös pysyy samalla suojassa linnuilta, jotka saattaisivat herkutella siemenillä.
Harso estää myös tuulen mukana tulevien siemenien itämisen mullassa. Jos kasvuharsoa ei ole, voi kylvöksistä löytyä runsaasti esimerkiksi koivun siemeniä.
Keväällä voi kurkistella kylvöstä ja lisätä mullan kuivuessa hieman vettä.
Rauhallinen kasvu ulkoilmassa
Pusztai on kokenut jo kymmeniä vuosia kasvun ihmeen muun muassa salaattien, persiljan, tillin, retiisin ja kehäkukan osalta. Kasvien siemenet ovat hänen mukaansa lähteneet lumen keskeltä keväisin lähes poikkeuksetta juuri oikeaan aikaan kasvuun.
– Vain kerran minulla lähti eräs kylvö kasvamaan liian aikaisin. Suojasin ne nopeasti uudelleen 2-3 kertaisilla kasvuharsoilla. Sen ansiosta ne pysyivät hengissä.
Pusztain mukaan on tärkeää luottaa, että taimet kasvavat luonnossa hitaasti, mutta varmasti. Siemenet voi kylvää tammi-huhtikuun aikana milloin tahansa – vasta kevään oikea lämpötila ja riittävä valoisuus käynnistävät siemenen itämisen.
Itämislämpötila eri kasveissa vaihtelee.
– Esimerkiksi kylmää suosivat itämaiset lehtivihannekset, salaatit ja pinaatit ovat aloittaneet lasitetulla terassilla viidessä lämpöasteessa.
Chilien ja tomaattien kasvatus sisällä
Pusztai muistuttaa, että esikasvatus on rahallisesti kannattavaa: yhdestä siemenpakkauksesta voi saada jopa 50-100 kasvia.
– Esimerkiksi taimimyymälästä voi saada yhden siemenpussin hintaan vain yhden kasvin.
Talvikylvöön soveltuvat Pusztain mukaan monet kylmää sietävät kasvit. Suuret suosikit chili, tomaatti, paprika ja tomaatti tulee kuitenkin esikasvattaa kodin sisätiloissa.
Talvikylvöön soveltuvia vihanneksia:
Pinaatti, aasialainen kaali, aasialaiset lehtivihannekset kuten pinaattikiinankaali, japaninkaali (mitsuna), vihannessinappi, sinappikaali eli rukola, vihannesportulakka, porkkana, palsternakka, retiisi, eri salaattilajikkeet, salaattivuononkaali, tilli, persilja ja ruohosipuli
Talvikylvöön soveltuvia kukkia:
Kehäkukka, ruiskaunokki, jättiverbena, monivuotiset kukkakasvit kuten sarvi-, perhos- ja tuoksuorvokki, ruusumalva, harmaamalvikki, lyhtykoiso, mooseksenpalavapensas, ruusunätkelmä, rohtosormustinkukka, keltaukonhattu ja kellopeippi. Lisäksi tähän sopivat monet akileijat, harja- ja sulkaneilikka, ja monet kellokukat kuten maarian-, maito- ja tähkäkello