Mira Pelo
Yle
Keriviä kaaleja on viljelty Euroopassa jo ainakin 2500 vuotta. Keräkaali oli pitkään monissa maissa tärkein viljelty vihannes ja ravitsemuksellisesti merkittävä C-vitamiinin lähde. Kaalin historiallisesta tärkeydestä kertoo myös se, että aikaisemmin kasvimaita kutsuttiin kaalitarhoiksi.
Rapealehtisestä kaalista on moneksi. Vuoden 2010 vihannekseksi valitut kerivät kaalit ovat edullista, ekologista ja monikäyttöistä lähiruokaa. Kerivien kaalien sukuun kuuluvat punakaali, savoijinkaali ja suippokaali sekä kaaleista tutuin eli keräkaali.
Varsinaisia vitamiinipommeja
Ympäri Suomen kaalimaita kasvavat kerivät kaalit sisältävät C-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia, B-ryhmän vitamiineja kuten folaattia sekä E- ja K-vitamiineja. Lisäksi kaalissa on eri kivennäisaineita, kuten kalsiumia, kaliumia, mangaania, rautaa ja seleeniä.
Kaalit sisältävät sekä liukenevaa että liukenematonta kuitua, jotka alentavat veren kolesterolitasoa ja ehkäisevät suolistosairauksia. Kaaleissa on myös luteiini-nimistä flavonoidia, joka on hyväksi silmien terveydelle sekä glukosinolaatteja, jotka eräiden tutkimusten mukaan saattavat parantaa vastustuskykyä ja ennaltaehkäistä maha- ja suolistosyöpien syntyä.
Kaalilaatikosta kimchiin
Perinteisesti kaalista on valmistettu pitkään haudutettua ja kypsennettyä kaalilaatikkoa, kaalikeittoa, kaalikääryleitä tai lammaskaalia. Kaalia voi kuitenkin myös pikapaistaa vokkipannulla tai käyttää sellaisenaan salaatteihin ja raasteisiin. Amerikkalainen coleslaw-salaatti ja korealainen vihanneslisäke kimchi tuovat vaihtelua suomalaisiin kaaliresepteihin.
Kaaleja löytyy joka vuodenajalle tämän hetkisistä syyskaaleista talvi-, varhais- ja kesäkaaleihin. Kaalissa on vähän energiaa, joten se on oivallinen elintarvike painonhallintaan. Sadassa grammassa kaalia on ainoastaan 22–24 kcal.
Kerä- eli valkokaalista voidaan valmistaa myös hapankaalia, jonka terveellisyys perustuu maitohappobakteereihin ja entsyymeihin. Hapankaalin on todettu muun muassa laskevan verenpainetta ja parantavan raudan imeytymistä. Lisäksi maitohappobakteerit heikentävät elimistölle haitallisten pieneliöiden elinoloja ja edistävät terveen suolistoflooran kasvua. Maitohappobakteerit liitetään myös syövän ehkäisyyn, koska ne laskevat sellaisten entsyymien aktiivisuutta, jotka aktivoivat syöpää synnyttäviä yhdisteitä.
Hapankaali on helposti sulavaa, ja muutama ruokalusikallinen hapankaalia päivässä riittää aikaansaamaan maitohappobakteerien myönteiset vaikutukset.
Särkyihin ja turvotuksiin
Myös perinteinen kansanlääkintä on osannut hyödyntää kaalimaan antimet. Kansanparantajien mukaan kaali auttaa ruoansulatusongelmissa ja keuhkojen sairauksissa. Kaalinlehdistä tehtyjä kääreitä on käytetty myös kipujen, venähdyksien ja turvotusten hoidossa kautta aikojen.
Kaalin uloimpia, vihreitä lehtiä pidetään tehokkaimpina turvotuksenlaskijoina tai kivunvähentäjinä. Lehteä kannattaa pyöritellä kaulimella tai pistellä haarukalla, jolloin nesteet irtoavat. Kaalinlehden voi laittaa suoraan iholle tai halutessaan muovikelmun ja kääreen sisään, esimerkiksi särkevän polven päälle. Imettävät äidit käyttävät viilennettyjä kaalinlehtiä kuumottavien ja maidon pakkauttamien rintojen hoidossa.
Asiantuntija: PIRJO TOIKKANEN, viestintäpäällikkö, Kotimaiset kasvikset ry.
Toimittaja: TITTA VILPA
Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 6.4.2016
