Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

E-kirjojen lukulaitteet

lukulaite vai kirja(Video still, Kuva: YLE)
Tänä syksynä kauppoihin on tullut monenlaisia sähköisten kirjojen lukemiseen tarkoitettuja laitteita. Kirjoja voi lukea uusilla taulutietokoneilla, mutta paksujen kirjojen lukemiseen sopii tavallinenkin lukulaite.

Lukulaitteet

lukulaite (Video still, Kuva: YLE)E-kirjojen lukulaitteet on tarkoitettu nimenomaan kirjojen lukemiseen. Niillä ei saa yhteyttä internetiin. Kirjat on ostettava ja ladattava lukulaitteelle oman tietokoneen kautta.

Lukulaitteet ovat kevyitä ja pieniä, noin puolen A4-arkin kokoisia. Pienestä koosta huolimatta lukulaitteelle voi ladata satoja kirjoja. Muistitikun avulla kirjavarastoa voi vielä kasvattaa.

Lukulaitteen näyttö on silmälle ystävällisempi kuin tietokoneen ruutu. Teksti on kirjoitettu erityisellä tietokonemusteella. Näytössä ei myöskään ole taustavaloa, joten se välky eikä heijastele. Toisaalta e-kirjojen lukemiseen tarvitaan aivan yhtä hyvä valo kuin tavallista paperikirjaakin varten.

Huononäköisiä ilahduttanee mahdollisuus suurentaa tekstin kokoa.

E-kirjakaupat

Sähköiseen muotoon puettu kirja ostetaan internetistä, e-kirjojen myyntiin erikoistuneesta kaupasta.
Näitä kauppoja on ollut Suomessakin olemassa jo jonkin aikaa.

Tähän asti e-kirjoja on voinut tilata luettavaksi omalle tietokoneelle. Kirjoja on voinut tulostaa myös paperiversioksi. E-kirjat ovat olleet lähinnä tieto- ja oppikirjoja ja usein englanninkielisiä.

Uusien lukulaitteiden myötä e-kirjakauppoja on avattu lisää. Myyntiin on tullut myös enemmän kaunokirjallisuutta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikilla Suomesta ostetuilla, suomeksi toimivilla lukulaitteilla voi lukea kaikista suomalaisista e-kirjakaupoista ostettuja kirjoja. Suomalaisilla kaupoilla on käytössä sama DMR-kopiosuojaus ja sen purkava Adoben lukuohjelma.

Amazon kindle (Video still, Kuva: YLE)
Heti kun mennään maailmalle, kopiosuojaukset sotkevat tilanteen. Esimerkiksi amerikkalaisen Amazonin kirjoja ei voi lukea muilla kuin Amazonin omalla lukulaitteella, Kindlellä. Ja Kindlellä taas ei voi lukea kaikkia muista kaupoista ostettuja kirjoja.

Osa kirjakauppojen kirjoista on kuitenkin kopiosuojaamattomia. Niitä voi lukea melkein millä laitteella tahansa.

E-kirjan ostaminen nettikaupasta on samanlaista kuin mikä muu tahansa nettiostaminen. Kirjat maksetaan yleensä pankki- tai luottokortilla.

Ilmaisia kirjoja

Kopiosuojaamattomia kirjoja saa myös aivan ilmaiseksi. Ilmaissivustoja ovat esimerkiksi gutenberg.org ja runeberg.org. Suomenkieliä kirjoja näillä sivustoilla on kuitenkin vähän.

Jotkut kirjastot ovat jo aloittaneet e-kirjojen lainaamisen. Tämä toiminta on kuitenkin vasta aivan alussa.

Tiedostomuodot

Vanhastaan e-kirjat on julkaistu pdf-muotoisina tiedostoina. Pdf-tiedostoja on helppo lukea tietokoneella ja tulostaa. Uusissa lukulaitteissa pdf ei kuitenkaan välttämättä toimi kovin hyvin. Tekstikokoa ei voi pdf-tiedostoissa vaihtaa ja eikä sivun reunoja kohdistaa kunnolla lukulaitteelle.

Uudempi tiedostomuoto on ePub. Se soveltuu uusiin lukulaitteisiin paremmin kuin pdf. Suurissa suomalaisissa e-kirjakaupoissa onkin enimmäkseen käytössä tämä tiedostomuoto.

Lukuohjelma

E-kirjat siis ostetaan tai lainataan internetistä ja siirretään sen jälkeen omalle tietokoneelle. Tätä varten tarvitaan erillinen lukuohjelma. Lukuohjelma muuttaa bitit kirjaimiksi ja purkaa useimmissa kirjoissa olevan kopiosuojauksen.

Ohjeet lukuohjelman lataamiseen löytyvät esimerkiksi e-kirjakauppojen sivuilta. Kun ohjelma on ladattu, kirjan voi avata siihen.

Kirjan siirtäminen lukulaitteelle

Lukuohjelmasta kirja on vielä siirrettävä lukulaitteelle.

piuha kiinni (Video still, Kuva: YLE)
Ensiksi lukulaite kytketään ubs-piuhalla tietokoneeseen. Laitteen kuvake ilmestyy lukuohjelmaan. Kirja siirtyy lukulaitteelle, kun se raahataan lukuohjelmassa lukulaitteen kuvakkeen päälle. Sen jälkeen lukulaite irrotetaan tietokoneesta – ja kirja on luettavissa lukulaitteelta missä tahansa!

Kannattaako odottaa?

Uusimmasta tekniikasta kiinnostuneet ovat toki jo rientäneet hankkimaan itselleen lukulaitteen tai taulutietokoneen. Jos hengenhätää ei ole, tilannetta voi jäädä vielä hetkeksi tarkkailemaan.

E-kirjakauppojen suomenkielinen valikoima on vielä melko pieni. Kirjakaupat kuitenkin lupailevat, että kirjavalikoima lisääntyy merkittävästi jo lähikuukausina.

Lukulaitteiden käyttöliittymät vaativat tällä hetkellä hiukan harjoittelua. Niiden voi olettaa kehittyvän. Myös hinnat saattavat halventua. Lukulaitteet maksavat nyt pari sataa euroa tai siitä ylöspäin. Kunhan ensimmäinen uutuudenviehätys on mennyt ohi, hintojen voi odottaa halventuvan.

Virpi Väisänen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.