Hyötykasvien kotikasvatus on iso ilmiö. Kaupunkiviljelijöiden asiakaskuntaa tavoitellaan uusilla, erikoisillakin lajikkeilla. Hedelmäpuut ja marjapensaat ovat aiempaa pienempiä. Kerrostaloasujan kasveihin hullaantumista rajoittaa ainoastaan parvekkeen painorajat ja ilmansuunta. Pihi puutarhuri kasvattaa kasvit itse siemenestä saakka.
Kuningaskuluttaja pyysi Keudan aikuisopiston floristiopiskelijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan aloittelevan ja huolettoman viljelijän hyötypuutarhan parvekkeelle. Opiskelijat nimeävät kokonaisuutensa tämän päivän puutarha-alan tuotekehittelyä hyvin kuvaavalla nimellä Potatom. Potatom on kasvi, josta saa sekä tomaatteja että perunoita.
Opiskelijat Maarit, Satu ja Iida kokosivat kouluttajansa, kasveilla stailaamisen asiantuntijan, Tiina Kiiskisen johdolla mallipuutarhaan peräti parikymmentä eri lajiketta omenapuista ja marjapensaista tomaatteihin kurkkuihin ja yrtteihin.
Ideana on, että satoa pystyy korjaamaan jo alkukesästä lähtien.
Tärkein parvekekasvien valintaa määräävä asia on parvekkeen ilmansuunta ja valoisuus. Kompassiin kannattaa siis vilkaista ennen taimiostoksille lähtöä.
— Taimikaupasta löytyy asiantuntemusta valintoihin, jos olosuhteet ovat tiedossa, neuvoo Tiina Kiiskinen.
Talon yläkerroksissa olevalle parvekkeelle voi istuttaa kasveja aikaisemmin keväällä kuin maanrajassa oleville. Toisaalta yläkerroksissa on usein tuulista, jolloin kasvit tarvitsevat enemmän kastelua kuin alempana.
Kasvien ja istutusastioiden määrää pitää miettiä paitsi oman innostuneisuuden, myös parvekkeen kantavuuden kannalta.
— Parvekkeiden painokuormitus on 400-500 kg/m2, muistelee Kiiskinen.
Reilunkokoisen kasvatuslaatikon paino heilahtaa nopeasti sadan kilon paremmalle puolelle, kun multa on märkää.
Yrtit ja salaatit:
Yrtit ovat aloittelevalle parvekekasvattajalle helppo, edullinen ja satovarma valinta.
— Iso kasvatusastia ja taimien tiivis istuttaminen helpottaa niin yrttien kuin muidenkin parvekekasvien kasvatusta, neuvoo Maarit.
— Kun multaa on paljon ja mullan pinta kasvien peitossa, kasvualusta ei pääse kuivumaan. Tiheästi istutettujen taimien välissä ei ole rikkaruohoille tilaa.
Yrttejä voi kasvattaa myös siemenestä, mutta useimpien yrttien kohdalla esikasvatus pitäisi aloittaa sisällä jo maalis-huhtikuulla. Tilliä ja kirveliä voi kylvää koko kesän ajan.
Ostotaimia käytettäessä satoa voi alkaa korjata heti istutuksen jälkeen.
Mallipuutarhassa valmiit salaatintaimet on istutettu kasvusäkkiin, joka sisältää kaikki tarvittavat lannoitteet koko kesän ajaksi. Mikäli puutarhurin hermot kestävät odottaa salaattisatoa reilun kuukauden verran, niin siemenistä kasvatus on edullisempi vaihtoehto. Siemenet kylvetään tällöin tavalliseen multaan, ei lannoitettuun kasvusäkkiin. Erilaisia salaatteja voi kylvää suoraan kasvupaikalle parin viikon välein pitkin kesää.
Jouluinen kynttilälyhty muuttuu kesällä pienoiskasvihuoneeksi basilikalle, joka on kylmänarka.
— Basilika kasvaa hyvin lämpimässä ja saa suojassa hyvän kasvustartin, kertoo Satu.
Yrttejä voi kasvattaa myös maanpeitekasveina monivuotisten kasvien ruukuissa. Basilika-lyhdyn taustalla on isoon ruukkuun istutettu omenapuu, jonka juurella rehottaa minttu.
Vihannekset:
Mallipuutarhasta löytyy kestosuosikkien eli paprikan, chilin, kirsikkatomaatin ja avomaankurkun lisäksi myös erikoisuuksia. Tomaattia ja perunaa samassa kasvissa kasvattava potatom näyttää päällisin puolin tavalliselta tomaatilta.
— Tomaatit kypsyvät lehtivarsissa ensin. Juurimukuloina kasvavat perunat korjataan vasta syksyllä. Jos juuria mennään kovasti ronkkimaan kesken tomaattien kasvukautta, saattaa olla, että tomaattisato menee pilalle, sanoo Maarit.
— Lajikkeen ei pitäisi kasvaa korkeaksi. Jos kasvupaikka on tuulensuojainen, niin kasvutapa on pensasmainen. Varkaat, eli oksan hangoista kasvavat lehdet, pitää nyppiä pois, tiivistää Satu.
Toki parvekkeellakin perunat voi kasvattaa perunoina ja tomaatit tomaatteina.
Kirsikkatomaattia ei tarvitse tukea ja monissa lajikkeissa varkaatkin saavat kasvaa rauhassa. Jos viljelyinto herää vasta toukokuussa, tomaatin taimet pitää ostaa valmiina. Tomaatti pitäisi kylvää esikasvatusta varten jo maaliskuussa.
Avomaankurkun ja kesäkurpitsan ehtii kärsivällinen puutarhuri kylvää vielä itsekin. Vauhtia kasvulle voi hakea vaikka basilikan yhteydessä esitellystä diy-pienoiskasvihuoneesta. Kun taimi saa pienestä pitäen tarpeeksi valoa, siitä tulee tanakka ja elinvoimainen.
Perunat ehtii istuttaa vielä toukokuun lopulla. Säästäväinen puutarhuri voi käyttää siemenenä vaikka jääkaapin vihanneslokeroon unohtuneita ituja pukkaavia mukuloita.
Varta vasten siemenperunoiksi tarkoitetut perunat antavat kuitenkin varmemmin satoa etukäteen arvioitavissa olevana ajankohtana.
Parvekkeella voi viljellä myös juureksia. Silloin on kuitenkin muistettava uhrata vielä erikseen ajatus täysien kasvatusastioiden painolle, sillä juurekset tarvitsevat paljon multaa.
Retiisit, porkkanat, punajuuret, nauriit, sipulit — ylipäänsä kaikki suoraan kasvupaikalle kylvettävät keittiöjuurekset menestyvät myös parvekkeella, kunhan kastelu ja lannoitus on kunnossa.
Siemenpusseissa lukee kauanko mikäkin laji vaatii kasvaakseen syöntikuntoon.
Hedelmät- ja marjat:
Myös omenapuista ja marjapensaista on jalostettu parvekkeelle sopivia pienikokoisia lajikkeita. Monivuotisten puiden- ja pensaiden taimet ovat yksivuotisia hyötykasveja tuntuvasti kalliimpia. Omenapuut ja marjapensaat maksavat noin 10-30€ per taimi.
Malliparvekkeelle opiskelijat ovat valinneet pilariomenapuita, rungollisen punaherukan, viiniköynnöksen ja pensasmustikan.
— Omenapuita ja pensasmustikkaa pitää olla kahta eri lajiketta, jotta pölytys onnistuisi, muistuttaa Satu.
Omena- ja marjasatoa odottavan on syytä nauttia kukinta-aikana myös hyönteisten seurasta. Jos parveke on lasitettu, pölyttävien hyönteisten pitää päästä jotain kautta parvekkeelle.
Monivuotisten kasvien kohdalla pitää huolehtia myös talvehtimisen edellytyksistä.
Mahdollisimman suuri kasvatusastia on erityisesti monivuotisille kasveille oikea valinta.
— Lehtien pudotessa monivuotisten kasvien kastelu ja lannoitus lopetetaan kokonaan. Jos multa on pakkasten tullessa läpimärkää, juuret vahingoittuvat ja kasvi kuolee, kertoo Maarit.
Monivuotiset kasvit kannattaa istuttaa styroxista tehtyihin lämpö- eli termoruukkuihin. Niissä juuret eivät palellu.
— Mahdollisimman suuri kasvatusastia on erityisesti monivuotisille kasveille oikea valinta. Isoissa ruukuissa on tilaa juuristolle ja kasvi mahtuu olemaan siinä monta vuotta, selittävät Maarit, Satu ja Iida.
Oikea kastelu on kinkkistä hommaa
Monen aloittelevan puutarhurin haaveet kukoistavasta puutarhasta kaatuvat liian vähäiseen tai liian runsaaseen kasteluun. Kummassakin tapauksessa kuolo korjaa kasvin melko nopeasti.
Pienet kasvatusastiat kuivuvat helposti. Esimerkiksi amppelit tarvitsevat kastelua kerran päivässä, kuumalla ilmalla ja tuulisella paikalla useamminkin.
Amppeliin istutettu mansikka ei pärjää pitkään omin nokkineen. Jos kesälaitumet kutsuvat puutarhuria pariksikin päiväksi, amppelit on syytä ainakin nostaa alas ja viedä varjoisaan paikkaan. Varminta olisi pyytää kasteluapua naapurilta.
Isossa astiassa voi kastella kerralla reilummin. Multa pysyy kosteana pidemmän aikaa ja kasvit pärjäävät muutamia päiviä jopa ilman hoitoa. Isoon astiaan on myös helpompi kehitellä erilaisia kasteluniksejä.
Kaikki kasvatusastiat tarvitsevat pohjalle salaojituksen. Se tehdään laittamalla ruukun pohjalle reilu kerros leka- eli ruukkusoraa. Näin saadaan aikaan ns. läpäisevä kasvualusta, jolloin juuret eivät mätäne liian märässä alustassa.
— Ruukusoraa ⅓-osa ruukkun tilavuudesta on riittävä salaojitus, neuvovat floristiopiskelijat.
Lannoitus kasteluveden mukana
Kasvit tarvitsevat myös lannoitusta. Ilman oikein annosteltua lannoitusta kasvi kituu ja hyvän makuinen sato jää haaveeksi. Oikein tujakan lannoiteannoksen saanut kasvi kuolee kokonaan.
Parvekeviljelyssä on helpointa valita kasteluveteen sekoitettava lannoite, neuvovat Satu, Maarit ja Iida.
Eri tyyppisissä maaperissä viihtyville kasveille on omat lannoitteensa.
— Veteen sekoitettavissa lannoitteissa on hyvin tarkat annosteluohjeet. Suoraan multaan laitettavia rakeita tulee helposti laitettua liikaa.
Eri tyyppisissä maaperissä viihtyville kasveille on omat lannoitteensa. Yrtit, vihannekset, salaatit ja mansikat, sekä omena ja viinimarja viihtyvät kalkitussa mullassa. Ne lannoitetaan yleislannoitteella.
Pensasmustikka, kuten myös havukasvit, atsaleat ja alppiruusut, on happaman maan kasvi ja sitä lannoitetaan havu-rhodo-lannoitteella.
Multa tuli — mutta millainen?
Puutarhakauppojen multavalikoimakin saa amatöörin pään pyörälle. Parvekeviljelyssä pärjää käytännössä yhdenlaisella mullalla. Metsän reunasta ei multaa kuitenkaan pidä lähteä kaivelemaan. Parvekeviljelmät perustetaan lannoitettuun ja kalkittuun, kaupasta ostettuun, pussitettuun multaan.
— Säkitetyissä peruspuutarhamullissa ei ole käsittääkseni suuria laatueroja, sanoo Satu.
Parvekeviljelyssä pärjää käytännössä pussitetulla peruspuutarhamullalla.
— Ruukussa kasvatettavan pensasmustikankin voi istuttaa tavalliseen puutarhamultaan, kunhan vaan hoitaa lannoituksen happaman maan lannoitteella, lisää Maarit.
— Eri asia on sitten se, jos käyttää istutusastiana altakasteluruukkua. Silloin pitää valita altakastelumulta, että kastelusysteemi toimii, muistuttaa Iida.
Nappaa ideat, kokeile rohkeasti ja muista kauneus
Parvekeviljelijän kasvivalinnoissa myös ulkonäkö on tärkeää. Esimerkiksi amppelimansikat voi valita kukkien värin perusteella.
Sato ei ole edes puutarhan ammattilaisille aina pääasia.
Mallipuutarhassa kirsikkatomaatin ja avomaankurkun vieressä pitkän huiskeita versojaan ojentelevan parsan ei edes odoteta tuottavan satoa ainakaan muutamaan vuoteen.
— Menee vähän kokeiluna, että talvehtiiko se edes laatikossa. Paras kasvupaikka parsalle olisi varmasti maan pintaan perustetussa penkissä, aprikoi Maarit.
Parsa perustelee olemassa oloaan parvekepuutarhassa kauniin vihreillä lehdillään ja loppukesästä ilmestyvillä tumman punaisilla marjoillaan.
Parvekeviljelystä puhuttaessa tulee monille mieleen vain tomaatit, kurkut ja yrtit. Keudan floristiopiskelijoiden mallipuutarha osoittaa, että mahdollisuuksia on paljon enemmän.
— Halusimme tuoda malliparvekkeelle esimerkkejä monenlaisesta. Aloittelijan kannattaa napata näistä ideoita, kokeilla ja ehkä sitten erikoistua itseään kiinnostaviin ja omalla parevkkeella menestyviin lajikkeisiin, neuvoo Tiina Kiiskinen.
Lähetä kuva kesäkeitaastasi
Miltä sinun kesäkeitaasi näyttää? Käytitkö siihen enemmän rahaa vai kekseliäisyyttä?
Lähetä kuva ja kerro omat parveke- ja terassivinkkisi.
