Hyppää pääsisältöön

Suomen linnut

Kuka lintulaudallani ruokailee: Taviokuurna

Julkaistu . Päivitetty

Taviokuurna
Tallbit

18–21 cm, 47–64 g

Kottaraisen kokoinen ja tanakka taviokuurna on suurin peippolintu. Sillä on pitkä pyrstö, pienehkö pää ja paksu kekonokka. Tummalla siivellä on valkoinen juova, vatsassa lyijynharmaata. Pääosaksi koiras on vadelmanpunainen, naaras ja nuori kellanvihreät. Laulu on lyhyt, sointuvasti livertävä säe, lentoääni huilumaista viheltelyä ”tilyy, tili tililyy, tlyy-tlii…”.

Taviokuurna pesii havu- ja sekametsissä, mieluiten vanhoissa, luonnonmukaisissa metsissä suonreunoilla, jokivarsilla ja tunturinrinteillä. Se syö puiden silmuja, siemeniä ja pikkuötököitä. Syksyllä ja talvella taviokuurnat kiertelevät rauhallisesti liikkuvina parvina pihlajissa syöden marjoja. Toisinaan ne hakeutuvat myös ruokintapaikoille pelkäämättä lainkaan ihmisiä.

Taviokuurna pesii melko yleisenä Lapissa. Se muuttaa etelämmäs Keski-Suomea myöten loka–joulukuussa ja palaa pesimäseuduilleen helmi–huhtikuussa. Silloin tällöin syysvaellukset yltävät etelärannikolle saakka.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.

Aiheeseen liittyvää

Relaterade artiklar