Regina Rask
Yle
Vielä muutama vuosikymmen sitten kaakeliuuneja tuhottiin sumeilematta, mutta nyt ne ovat haluttu osa sisustusta. Ensimmäinen kakluuni rakennettiin Suomeen jo 1500-luvulla. Kaakeliuunien perinneyhdistys auttaa uunien kunnostamisessa.
Kristiinankaupungissa sijaitseva Lebellin kauppiaantalo on kuin aikamatka 1700-luvulle. Talo rakennettiin 1760-luvulla. Samalta ajalta on yläkerran barokkisalin vihreä renessanssiuuni. Se on Suomen vanhin vielä pystyssä oleva kakluuni.
Maamme ensimmäinen kaakeliuuni muurattiin Turun linnan linnansaliin jo 1543. Tekijänä oli muurarimestari Hans Påtmakare.
Aikansa kehittynein lämmitysjärjestelmä ehti sopivasti lämmittämään Juhana herttuaa, joka hoveineen asui koleassa linnassa vuosina 1556–1563. Tämän uunin on jo ajan hammas syönyt.
Suomenlinnassa vaalitaan vanhoja kakluuuneja
Helsingin ensimmäinen kaakeliuuni muurattiin Suomenlinnaan 1750-luvun puolivälissä. Sen teetti kotiinsa Suomenlinnan rakennuttaja, sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd.
Krimin sodan pommitukset koituivat tämän kakluunin kohtaloksi 1855.
Nyt Ehrensvärdin koti on museona. Vaikka vanhin uuni tuhoutuikin, löytää vanhojen kaakeliuunien bongaaja Suomenlinnasta muitakin tutustumisen arvoisia uuneja:
Sinivalkoinen kustavilainen uuni on valmistettu Ruotsissa 1700-luvun jälkipuolella. Alun perin se on lämmittänyt Suitian kartanoa Siuntiossa.
Uuni on koristettu lasitteen alaisella koboltinsinisellä kukkaköynnöksellä, lehvillä ja laakeriköynnöksellä.
Ehrensvärd-museossa on myös valko-vihreä kolonnikaakeliuuni 1790-luvulta. Se on peräisin porvoolaisesta Jakkarilan kartanosta.
Uunien kulta-aika oli 1800-luvun lopulla
Aikoinaan kaakeliuunit olivat kotien ainoa ainoa lämmitysjärjestelmä. Niiden valmistus teollistui 1800-luvun puolivälistä alkaen ja uunien kulta-aikaa oli 1800-1900-lukujen vaihde, jolloin Suomessa oli lukuisia kaakeliuuneja valmistavia tehtaita.
Yksi tunnetuimmista oli Turun kaakelitehdas.
Kun keskuslämmitys levisi Suomeen, kaakeliuuneja pidettiin turhina ja niitä tuhottiin sumeilematta.
Uunien kunnianpalautus alkoi 1900-luvun lopulla ja vuonna 2000 Suomenlinnassa perustettiin Kaakeliuunien Suomen perinneyhdistys. Yhdistys on paljolti yhden naisen, puheenjohtajansa Maritta Tolvasen luomus.
Hän on aina ollut kiinnostunut historiasta, rakennushistoriasta ja antiikin kulttuurista.
– Muutin Roomaan 16-vuotiaana heti koulun loputtua. Palattuani Suomeen ostin Arabian uunin vuodelta 1880 ja ajattelin joskus muurauttaa sen. Siinä yhteydessä tapasin alalla toimivia ihmisiä ja siitä se lähti. Ajattelin, että tämäpä on kiinnostava ala.
Yhdistyksellä on arviointitiimi, joka antaa lausuntoja ja kustannusarvioita. Yhdistyksen kautta löytää paitsi myynnissä olevia kaakeliuuneja, myös osaavia tekijöitä niiden muuraukseen ja entisöintiin.
Ihan normimuurarin hommaa ei kaakeliuunin pystytys nimittäin ole. Kaakeliuuneihin ei esimerkiksi sovellu teollinen laasti, vaan kaakeliuunimuurarit tekevät laastinsa itse hiekasta, savijauhosta ja vedestä.
Lämmitettäessä kaakelit elävät, joten laastin pitää olla niin joustavaa kuin sitkeääkin.
Uunien hinnat ovat nousussa
Kaakeliuunit ovatkin nykyään kalliita: keskihinta uunille, entisöinnille ja muurauttamiselle on noin kymmenen tuhatta euroa. Eivätkä hinnat ole ainakaan laskussa.
– Ruotsissa ja varsinkin Saksassa ovat kaakeliuunien hinnat tällä hetkellä pilvissä, sanoo Tolvanen.
Uustuotanto eli kopiot vanhoista kaakeliuuneista ovat vielä vanhoja uuneja kalliimpia. Tekijästä riippuen yhden kaakeliuunin valmistus kestää neljästä kahdeksaan viikkoa ja käsityö on kallista.
Maritta Tolvasen mukaan kaakeliuunien suosio johtuu paitsi entisöinti-innostuksesta ja uunien estetiikasta, myös käytännön syistä.
– Kaakeli varaa suuren määrän lämpöä, samoin siihen tuleva sisus, tiili sekä hiekkasavilaasti. Pienikin nurkkaan sijoitettava uuni lämmittää hyvin 60 neliömetrin asunnon ja yksi pesällinen päivässä riittää.
Ja koska kaakeliuuni muurataan kuppikaakeleista ja tiilistä, sen voi aina purkaa ja pystyttää uuteen paikkaan. Ekologista uusiokäyttöä siis parhaimmillaan.
Lisää ohjelmasta
- Lauri Ylöstä jännittää samaan aikaan maailmankiertue ja vauvan syntyminen
- Henry aloitti meikkaamisen peittääkseen finnit – nyt juhlameikin tekoon menee kolme tuntia: "Meikkaaminen kuuluu kaikille"
- Suosikkijuontaja Ella Kanninen tekee paluun Mikko Kekäläisen rinnalle Puoli seitsemän -ohjelmaan
- Puoli seitsemän uudistuu – Mikko Kekäläinen saa uuden juontajaparin marraskuussa
- Sukupuolensa korjannut entinen oppilas havahdutti kirjailija Tommi Kinnusen – osaako hän opettajana tukea kaikkia oppilaita
