Hyppää pääsisältöön

Luo tuoksuva keidas yrteistä

Strömsön yrttitarha.
Istutus kukan muotoisessa pajurakennelmassa Strömsön yrttitarha. Kuva: Yle/Strömsö Strömsö

Aurinko paistaa kirkkaansiniseltä taivaalta, hyönteiset surisevat ja ilma on täynnä tuoksuja. Kuljen taimen luota toisen luo, haistelen, murskaan lehtiä sormien välissä ja haistelen taas, sivelen kädellä kasvillisuutta.

Taimet tuoksuvat toinen toistaan voimakkaammin. Yrttitarhassa on jotain taianomaista. Tunnen historian siipien havinaa, aistini täyttyvät näkö- ja tuoksuvaikutelmista ja sielu lepää – tämä on minun yrttitarhani.

Kukkiva isooppi, pienet siniset kukat
Hyönteiset viihtyvät yrteissä. Iisoppi on kimalaisten suosikki Kukkiva isooppi, pienet siniset kukat Kuva: Yle/Trädgården på Strömsö puutarhanhoito,yrtit,Strömsö,Iisoppi

Yrttien viljelyllä sekä rohdoiksi että mausteiksi on hyvin pitkät perinteet. Ne juontavat luostaripuutarhoihin, joita pidetään puutarhaviljelyn alkuna.

Luostaripuutarhoissa viljeltiin yrttejä lääkinnällisiin tarkoituksiin ja mausteiksi, mutta yrttejä viljeltiin myös koristeelliseksi. Luostareilla oli hyvin tärkeä rooli tiedon ja koulutuksen levittäjinä.

Munkit ja nunnat viljelivät omiksi tarpeikseen, mutta levittivät myös taitoa yhdyskuntiin ympärillään. Pohjolasta matkustettiin hakemaan osaamista kuuluisista luostareista Euroopasta ja tuotiin takaisin sekä osaamista että kasveja.

Osaamista levitettiin sitten kansan keskuuteen, ensin pappiloihin ja yläluokan koteihin mutta vähitellen myös tavalliselle rahvaalle.

Yrtit rakastavat aurinkoa ja lämpöä

Kun valitsee yrttitarhan paikkaa, pitää muistaa, että yrtit rakastavat lämpöä ja suojaa, joten paikka saa olla mielellään lämmin, aurinkoinen ja suojaisa. Siitä pitävät myös hyönteiset, joita yrtit houkuttelevat.

Sijoita siis yrttitarha mielellään lähelle seinää tai pensasaitaa. Voit myös rakentaa kivimuurin tai aidan yrttitarhan suojaksi.

Vihreitä yrttejä
Aaprotti ja ruohosipuli Vihreitä yrttejä Kuva: Strömsö/yle yrtit,Strömsö,ruohosipuli,Aaprottimaruna

Maa saa mielellään olla lämmin ja hyvin läpäisevä. Moreenin ja hiekan sekainen maa sopii hyvin.

Savimaa on raskas, kylmä ja huonosti läpäisevä, ja siihen täytyy sekoittaa esimerkiksi hiekkaa, jotta läpäisevyys paranee.

Orgaaninen multamaa kuivuu helposti, ja siinä on usein paljon ravinteita.
Jotta yrtit viihtyisivät sellaisessa maassa, siihen on lisättävä savea ja hiekkaa.

Kohopenkit ovat lämpimämpiä kuin kasvimaa. Viljele siksi yrttejä mielellään erilaisissa viljelylaatikoissa, kohopenkeissä, ruukuissa ja vastaavissa.

Valintamme oli paju

Valintamme oli perustaa yrttitarha pajurakennelmaan, joka on muodoltaan kuin neljä veneen keulaa – yksi kuhunkin ilmansuuntaan. Paju on perinteinen materiaali, jota on käytetty vuosisatoja erilaisiin rakennelmiin puutarhassa. Pajua käytetään esimerkiksi Englannissa sekä tuulensuojina, kasvutukina että viljelylaatikoina vielä nykyäänkin.

Yrttitarhan perustamiseen samanlaiseen pajurakennelmaan kuin Strömsössä tarvitset puisia pyörösauvoja, joiden halkaisija on 30 mm (mitä paksumpaa pajua, sitä paksumpia pyörösauvoja tarvitset), ruskeaa tai mustaa katekangasta, rautakangen ja pajua. Voit käyttää tuoretta tai kuivattua pajua.

pajurakenne
Owen pajurakennelma on kunnianosoitus pohjalaiselle puuveneelle pajurakenne Kuva: Monica Storm/yle puutarhanhoito,yrtit,Strömsö

Rakennelmamme on punottu tuoreesta pajusta. Viljelty paju on pidempää kuin luonnossa vapaana kasvava.

Mitä pidempää paju on, sitä helpompaa sitä on punoa. Viljeltyä pajua on myynnissä eri värisenä ja paksuisena.

Ellei viljeltyä pajua ole saatavilla, voi käyttää villiä pajua. Valitse silloin vuosikasvaimia ja etsi mahdollisimman pitkiä oksattomia versoja (niin kutsuttuja vitsoja).

Kerää tuore paju keväällä ennen kuin pajunkissat alkavat turvota (maalis–huhtikuussa) ja säilytä paju muoviin kiedottuna estääksesi sen kuivumisen. Lumikinos talon pohjoispuolella tai maakellari on hyvä säilytyspaikka.

Tee näin:

  • Tasoita se kohta, jonka olet valinnut yrttitarhallesi.
  • Mittaa ja piirrä yrttitarhasi muoto.
  • Sahaa pyörösauvat sopivan pituisiksi. Ota huomioon, että sauvat uppoavat maahan noin 30–50 cm + rakennelman korkeus ja muutama sentti ylimääräistä. Teroita sauvan toinen pää kirveellä tai puukolla.
  • Iske pyörösauvat noin 30–40 cm välein, kolme tai neljä metrille. Tiheys riippuu pajun paksuudesta – mitä paksumpi sitä pidemmät sauvojen välit.
  • Jos aiot tehdä samanlaisen pajurakennelman kuin me, aloita iskemällä pyörösauvat veneen keulojen kärkiin ja ajateltuun sisäkehään, jotta saat muodon ääriviivat, ja täytä sitten välit.
  • Aloita punominen keulan kärjestä sisäänpäin yksi veneen keula kerrallaan, koko kerros ympäri, kerros kerrokselta.
  • Laita aina pajun paksumpi pää keulaan, jotta rakennelma on kärjistä korkeampi kuin keskeltä.
  • Jatka punomista toivomaasi korkeuteen asti. Jos paju on hyvin ohutta, voit punoa rakennelman kaksinkertaisista pajuvitsoista.
  • Jos sinulla on vaikeuksia saada paju pysymään muodossa, voit kiinnittää sen pienillä nauloilla sauvoihin.
  • Kun olet saavuttanut toivomasi korkeuden, leikkaa pois kaikki törröttävät päät ja tasaa pajunpäät veneen keuloissa.
  • Vuoraa rakennelma sisältä katekankaalla.
  • Täytä rakennelma mullalla ja leikkaa pois mahdollisesti näkyviin jäävä katekangas.

Aika viljellä

Käytimme samaa ruokamultaa kuin potager-kasvimaalle, mutta lannoitimme maltillisesti, ettei mullasta tullut liian voimakasta.

Vaatimattomammat ja vähemmän voimakkaasti kasvavat ja vähemmän juurista leviävät yrtit istutimme pajurakennelmaan ja ”villimmät” yrtit, jotka pyrkivät leviämään ja ”innokkaat” juuret istutimme vanhoihin autonrenkaisiin, jotka oli leikattu ja käännetty nurin.

Kamomillataimia
Kamomillasaunio vanhassa autonrenkaassa Kamomillataimia Kuva: Monica Storm/yle Kamomillasaunio,puutarhaviljely,puutarhanhoito,yrtit,Strömsö
Minttutaimi
Minttu kasvaa voimakkaasti ja leviää mielellään Minttutaimi Kuva: Yle/Trädgården på Strömsö Minttu,puutarhanhoito,yrtit,Strömsö

Yrttejä viljellessä pitää muistaa lämpimän ja suojaisan kasvupaikan lisäksi se, miten korkeiksi ja leveiksi yrtit kasvavat. Korkeimmat kannattaa istuttaa keskelle tai taaimmaiseksi.

Istuta mielellään yksivuotisia yrttejä ryhmiin, niin että ne on helppo korvata seuraavalla kaudella. Ja yrtit kannattaa tietenkin valita oman kiinnostuksen ja tarpeen mukaan.

Basilika
Basilika ei talvehdi pohjoisessa ilmanalassa Basilika Kuva: Strömsö/yle basilika,puutarhaviljely,puutarhanhoito,yrtit

Seuraa kasvua ja korjaa satoa jatkuvasti. Lehtien vuoksi viljeltävissä yrteissä on eniten makua ja aromia juuri ennen kukintaa.

Monet monivuotiset yrtit ovat kylmänherkkiä, joten peitä ne talvella kuusenoksilla tai kuitukankaalla. Paksu lumikerros on paras luonnollinen eriste.

Owen kasvivalinnat, yrtit:

  • Aaprotti, Artemisia abrotnum
  • Tarha-ajuruoho, Thymus vulgaris
  • Meirami, Origanum majorana
  • Kynteli, Satureja hortensis
  • Iisoppi, Hyssopus officinalis
  • Ohotanmaruna, Artemisia schmiditana `Nana`
  • Oregano, Origanum vulgare
  • Ranskalainen rakuuna, Artemisia dracunculus
  • Maustesalvia, Salvia officinalis
  • Siperiannukula, Leonurus sibiricus
  • Rohtovirmajuuri, Valeriana officinalis
  • Piparminttu, Mentha x piperita
  • Lipstikka, Levisticum officinale
  • Mäkikuisma, Hypericum perforatum L.
  • Kamomillasaunio, Matricaria recutita L.
  • Arnikki, Arnica sororia
  • Ruohosipuli, Allium schoenoprasum

Omat yrtit - helppoja viljellä ja maukkaita

Pitkät valoisat kesäyömme ja suhteellisen viileä ilmastomme tekee meidän leveysasteillamme viljeltävistä yrteistä hyvin aromaattisia ja maukkaita.

Haluan yrtit lähelle keittiötä. Suurin nautinto on, kun voin kesken ruoanlaiton poiketa ulos ja poimia kulloinkin tarvitsemiani yrttejä – omassa yrttitarhassa on jotain taianomaista!