Tilhet lentävät kännissä ja hirvet juuttuvat humalassa puihin – purimme 7 myyttiä eläimistä ja päihteistä

Sekoilevia hirviä ja humalassa ahdistelevia apinoita. Eläinten päihteiden käytöstä liikkuu ihmisten puheissa hurjia kertomuksia. Onko eläimillä tosiaan luontainen taipumus pään sekoittamiseen vai tulkitseeko ihminen asioita väärin?

1. Tilhi syö mielellään käyneitä pihlajanmarjoja, tulee känniin ja lentelee sitten humalapäissään päin ikkunoita.

TARUA.

Tilhi syö kyllä käyneitä pihlajanmarjoja, mutta ei sanottavammin humallu.

Tilhellä on nimittäin kokoonsa nähden järjettömän iso maksa: massaltaan se on lähes kymmenyksen koko eläimestä.

Suurin mitattu alkoholipitoisuus lintujen veressä on noin promillen luokkaa. Tilhen maksa nollaa tuollaisenkin määrän selvästi alle tunnissa, kun ihmiseltä vastaava veisi vähintään kahdeksan tuntia.

Ikkunoita päin lentely johtuu linnun pakoreaktiosta, ei humalasta.

2. Hirvet syövät käyneistä omenoista itsensä humalaan ja saattavat jopa juuttua puuhun

TARUA

Hirvet syövät kyllä mielellään käyneitä omenoita, mutta niiden pitäisi pystyä syömään valtava määrä erittäin ylikäyneitä omenoita ennen kuin sillä olisi mitään vaikutusta.

Hirvi ei siis pääse känniin vaikka haluaisikin, koska omenaa isompia käyviä hedelmiä ei pohjoisessa kasva.

Netissä ja lehdissä liikkuneet kuvat omapuuhun juuttuneesta hirvestä kertovat ison eläimen kömpelyydestä, eivät alkoholinkäytöstä.

3. Norsut ja apinat ovat humalapäissään tuhonneet kyliä ja ahdistelleet ihmisiä

TOTTA

Trooppisella leveyspiirillä löytyy todella isoja käyneitä hedelmiä jotka vaikuttavat jopa norsun kokoisiin eläimiin. Humaltuneiden norsujen tiedetään tuhonneen kokonaisia kyliä ja apinoiden käyneen uimarannoilla ihmisten kimppuun.

Ja kyllä, ne syövät käyneitä hedelmiä ilmeisen tarkoituksella ja tahallaan.

4. Hyönteisiä voi tarkkailla parhaiten punaviiniansoilla ja etenkin kuoriaiset ovat persoja alkoholille

TOTTA

Perhoset, kärpäset, hyttyset, koppakuoriaiset ja kuoriaiset ovat suunnattoman kiinnostuneita alkoholista ja sokerista.

Kesällä punaviiniansoilla voi pörrätä jopa tuhansia alan veijareita.

Punaviiniansan voi rakentaa esimerkiksi kaatamalla laajaan kuppiin punaviiniä, balsamico-etikkaa ja fariinisokeria.

Ansalla käytyään useat hyönteiset ovat tyystin lentokyvyttömiä ja jäävät vain pörräämään kupin viereen pääsemättä mihinkään.

Ansoja rakennellassa kannattaa ottaa huomioon, ettö myös oravat ovat hyvin innoissaan punaviinistä ja tulevat silmän välttäessä saalinjaolle.

Orava juo punaviini-ansasta Kuva: Juha Laaksonen Orava,punaviini

5. Porot syövät sieniä ja päätyvät "tiloihin"

TARUA/TOTTA

Porot syövät punaisia kärpässieniä, mutta kukaan ei tiedä miten ne eläimeen vaikuttavat vai vaikuttavatko mitenkään.

Porot etsivät ja syövät sieniä kuten mitä tahansa löytämäänsä ruokaa.

Ihmisille kärpässienet ovat myrkyllisiä. Silti esimerkiksi Lapin noidat ja shamaanit ovat käyttäneet sieniä "langetakseen loveen". Vaikutuksen on tutkittu olevan vähän samaa luokkaa kuin LSD:n käytöllä.

Noidat ovatkin lieventäneet myrkytystilaa syöttämällä poroille kärpässieniä ja ottamalla niiden virtsan talteen. Virtsassa myrkkymäärä on ollut sopiva, joten sitä kun on juonut niin on voinut matkata "aliseen ja yliseen".

6. Koira nauttii oluesta

TARUA

Ei nauti. Koirat kyllä juovat olutta mielellään, koska maltaan maku miellyttää. Mutta alkoholi on koiralle erittäin vaarallista, koska koiran maksa ei polta sitä kovin hyvin.

Jo kaksi desilitraa olutta saattaa aiheuttaa 20 kiloiselle koiralle myrkysoireita. Älä ikinä anna koiralle alkoholia!

Ruutana lammen pohjassa Kuva: Juha Laaksonen ruutana

7. Ruutana on kännikala, joka on viettää talvet humalassa

TARUA/TOTTA

Ruutana ei juo alkoholia, mutta se tuottaa elimistössään alkoholia.

Kyvyn ruutana on kehittänyt selvitäkseen talvet hengissä hapettomissa pikkulammissa jääkannen alla.

Syksyn kuluessa ruutana alkaa kerätä maksaansa glykogeeni-hiilihydraattia ja samalla kalan maksa suurenee.

Vesien jäätymiseen mennessä ruutanan maksan koko on paisunut kesäajan parista prosentista 15 prosenttiin ruumiinpainosta ja samaan aikaan glykogeenipitoisuus on noussut kymmenkertaiseksi.

Ruutana hajottaa glykogeenin ensin rypälesokeriksi joka muuttuu välivaiheiden kautta puhtaaksi etyylialkoholiksi.

Kovin pahassa tuiskeessa ruutanat eivät silti edes puolivuotisen talven aikana elä, sillä kalat erittävät suuren osan alkoholia kidusten kautta ympäröivään veteen.

Ruutanaa tutkineet suomalaisbiologit totesivat, että yhden hehtaarin suuruisessa lammessa voi elää jopa 300 000 ruutanaa.

Nämä tuottavat lammen veteen talven aikana 15 kiloa puhdasta etanolia.

Ruutana itse jurnuttaa lammen pohjassa korkeintaan promillen humalassa. Samassa, jossa ihminen saa vielä ajaa mottorivenettä.