Kuvataiteilija Marko Suomi vilkaisee omaa mynstrykkiään ja panee knypylät heilumaan. Leikkisästi nykytaiteen rakastaja huudahtaa spontaanisti: "Hei sun heiluvilles!" Teokset saattavat olla kapea-alaisia mutta varsin sopivia nykytaiteen kentälle. Ne pyrkivät ravistelemaan katsojaa ja panna ajattelemaan, siinä onnistumatta.
*
Perinteinen Rauman pitsiviikko ei ole enää vanhoja mummoja ja pölyisiä pitsejä. Se on saanut pintaansa seksiä, tai ainakin pitsipeniksiä. Kyllä, nyt miehet knypylöiden heiluttajina ovat valtaamassa alaa. Tosiasiassahan palataan vanhaan: pitsinnypläys oli alkuaan merimiesten harrastus. Laivan eristyneisyydessä syntyi silloin pitsimalli Pimppu. Nyt syntyy muutakin.
Rauman Taidemuseon makasiinissa nyplää kuvataiteilija Marko Suomi omasta päästään tai siis oman mallin mukaan. Hienosti sanottuna “Suomi on irrottautunut perinteisistä pitsinnypläyksen kaavoista ja käyttää uusia kuva-aiheita”. Hän nyplää “uudenlaista, taidokasta, piirrosmaista ja anatomisesti tarkkaa jälkeä.”
Niinpä. Ihan on aidon näköisiä. Harvoin nähty tosin raameissa.
Uskotaan nyt, kun taidemuseon esite kertoo: “Suomi yhdistelee seksuaalisuuden maailman pitsin kaavamaisuuteen ja leimalliseen viattomuuteen ja puhtauden symboliikkaa. Penis aiheena yhdistyy pitsin koristeellisuuteen ja saa uusia merkityksiä merkkinä tai tunnuksena, joka liittyy sukupuolisuuteen, seksuaalisuuteen ja homoseksuaalisuuteen.”
Mitähän uusia merkityksiä tuo grillimakkara saa pitsistä nyplättynä? Henkilökohtaisesti olen jo pitkään tiennyt, että tuon muotoinen elin liittyy seksuaalisuuteen. Menettää tehonsa suorastaan koristeltuna pitsein. Mutta tämähän onkin nykytaidetta, jonka mitat se kyllä täyttää. (En siis puhu pituudesta!)
Taidemuseon esitteessä sanotaan myös: “Suomi rikkoo kaavoja ja ravistelee katsojaakin ajattelemaan. Kaikki ei ole niin mustavalkoista kuin usein haluttaisiin.—Suomi tuo nyplätyn pitsin nykytaiteen kentälle – teokset ovat vuorovaikutuksessa nykyhetkeen ja käsittelevät mm. kommunikaatiota, kehollisuutta ja sukupuolirooleja.”
Itse asiassa nuo työt eivät ravistele ainakaan vanhoja akkoja, jotka pitävät raakaa realismia sata kertaa tehokkaampana. Ja käytännön toimia tällä penisalueella todellisena riemuperformanssina, todellisena kehollisuutena ja vuorovaikutuksena nykyhetkessä.
*
Marko Suomi on irrottautunut pitsinnypläyksen kaavoista. Niinpä hän on päässyt töineen esille Rauman taidemuseon makasiiniin, jossa työt ja mies ovat esillä Pitsiviikon loppuun 1.8. asti.
Hymyilevä eläkeläinen 
Näitä taidokkaita käsitöitä on näytillä myös Haihatuksen kesänäyttelyssä. Jaksaa ihastuttaa taiteilijan ajatuksen kulku idean löytymisestä miestemme itsensäpaljasteluvietin takaa.
Taidokasta käsityötä, totta! Alkuperäisidean kyllä kovastikin laimenee, harva näitten äärellä alkaa pohdiskella pitsin koristeellisuutta tai aistia puhtauden symboliikkaa.
Sievää homoerotiikkaa?
Todella onnistunutta taidetta tämä Marko Suomen aluevaltaus <3
Lämpimät onnittelut mestarille ja Rauman pitsiviikolle!!!
Ovat kehuneet Marko Suomista käteväksi käsistään ja taitavaksi nyplääjäksi. Aihealue on kyllä vähän suppea.
On tekijöiden riemuksi joku jo paikallisessa lehdessä ilmaissut närkästyksensäkin. Vielä ei ole kukaan tunnustanut olleensa Suomiselle elävänä mallina. Ei kukaan vaimoihminenkään tunnistanut yhtään tuttuaan.
Onks nää nyt niitä Matti Vanhasen naamakuvia?
Noinkin voisi asian tulkita. Mutta tässä on nyt varsinainen lahjakalu, joka voidaan omistaa jokaiselle täysmulkvistille kuten Vanhaselle. Voidaan ojentaa myöhästyneenä lähtiäislahjana.
Voipi tulla suosittu lahja työpaikoilla mulkvistiesimiehille pikkujoulujuhlissa.
Kiitos Hymyilevä, että Rauma tunnetaan nyt muustakin kuin ikivanhoista purjelaivoistaan.
Mulkkupitsit symbolisoivat kauniisti pitsimallien tuloa Raumalle.
Purjelaivakautena rahansa juoneet ja huoranneet merimiehet repivät viimein pisimalleja ilotalojen pyykkinaruilta.
Kotiuduttuaan he sanoivat vaimoillensa:
– Tässä on taas uusi malli. Joten nyplää tuosta!
Eli tässä raumanpitsien todellinen syntyperä.
Onkohan noin? Mutta nyt keskitymme miehiin ja heidän näppäriin sormiinsa ja muuhunkin.
Tapasin tiistaina käydessäni Pitsiviikolla toisenkin nypläävän miehen. Mies piti nypläysperformanssia Posellissa. Oli juuri käynyt joku sveitsiläiporukka ihastelemassa ja yrittämässä nypläämistä.
Arveluttaa vieläkin tuo väitteesi pitsipöksyistä…
Oletkos käynyt Taidemuseossa ja sen merellisessä näyttelyssä? Mene ja ihmettele! Ihastut varmasti puutarhaletkuun, jossa kiestää vesi. Kerron enemmän lähtulevaisuudessa.
Kävin jo maanantaina, mutta vain taidemuseon pihalla. Lapskoussi oli loppumassa, mutta onnistuin saamaan kauhallisen.
Parempaakin lapskoussia olen nauttinut, mutta tunnelma pihapiiriin pöydissä oli ihan kohdallaan ja ihmiset seurallisella tuulella.
Arvokkainta olikin jutustelu ennalta tuntemattomien ihmisten kanssa.
En kuitenkaan nähnyt hommassa mitään merellistä.
Joku kummallinen viritys oli silti keskipihalle rakennettu.
Liittyivätkö ne puutarhaletkut jotenkin siihen?
Taidemuseon sisällä Biennale Balticum -näyttelyä katsomassa, höpsö!